Rikosprosessilain mukaan tuomioistuin, syyttäjä ja tutkintaviranomainen ilmoittavat täytäntöönpanotoimien kohteena oleville henkilöille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa ennen menettelyyn liittyviä toimia.
Rikoksesta on ilmoitettava syyttäjälle tai tutkintaviranomaiselle suullisesti tai kirjallisesti. Rikosilmoituksen voi ottaa vastaan myös jokin muu viranomainen tai tuomioistuin, joka toimittaa sen edelleen tutkintaviranomaiselle. Laissa ei säädetä rikoksen ilmoittamiseen liittyvistä muodollisuuksista; rikosilmoitus voidaan toimittaa postitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti.
Rikosoikeudellinen menettely toteutetaan unkariksi, mutta jos uhri ei puhu unkaria, hän voi käyttää äidinkieltään tai jotakin muuta valitsemaansa kieltä. Uhri voi käyttää menettelyssä myös kansalliskieltä, vaikka hän puhuisikin unkaria. Uhrilta ei veloiteta käännös- ja tulkkauskuluja. Hänen ei tarvitse maksaa niistä ennakkomaksua eikä muutenkaan vastata niistä.
Rikoksen uhrilla on oikeus saada tukea rikosten uhrien tukipalvelusta tapauksissa, joissa luonnolliseen henkilöön tai hänen omaisuuteensa on kohdistunut rikos tai vahingonteko Unkarin alueella tai joissa luonnolliselle henkilölle on Unkarin alueella tehdyn rikoksen tai vahingonteon välittömänä seurauksena aiheutunut vahinkoa, erityisesti ruumiillinen tai henkinen vamma, psyykkinen sokki tai taloudellisia menetyksiä, sillä edellytyksellä, että uhri on joko Unkarin kansalainen, jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, jonkin EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, joka asuu laillisesti Euroopan unionin alueella, kansalaisuudeton henkilö, joka asuu laillisesti Unkarin alueella, ihmiskaupan uhri tai muu henkilö, jonka katsotaan täyttävän tuen saamisen edellytykset uhrin kansalaisuusvaltion ja Unkarin välillä tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla tai vastavuoroisuuden perusteella.
Valtio tarjoaa uhreille tukipalveluja sen jälkeen, kun heidän tarpeensa on arvioitu. Palveluihin voivat kuulua muun muassa seuraavat: helpotetaan uhrien etujen suojelua, myönnetään välitöntä rahallista tukea, annetaan todistus uhrin asemasta, tarjotaan todistajan suojelua sekä turvallista majoitusta. Uhrilla on myös oikeus saada korvausta valtiolta, jos tietyt laissa määritellyt ehdot täyttyvät.
Lisäksi uhrille voidaan tarjota henkilökohtaista suojelua, jos häntä vastaan on suunnitteilla tai toteutettu väkivallantekoja tai yleistä vaaraa aiheuttavia väkivaltarikoksia, joiden tarkoituksena on estää uhria osallistumasta rikosoikeudelliseen menettelyyn tai käyttämästä oikeuksiaan ja suorittamasta velvollisuuksiaan, tai jos tämäntyyppinen rikos on todennäköinen. Suojelua koskevat hakemukset voidaan jättää menettelystä vastaavalle tuomioistuimelle, syyttäjälle tai tutkintaviranomaiselle tai nämä voivat kirjata hakemuksen.
Uhrin henkeen, ruumiilliseen koskemattomuuteen ja vapauteen kohdistuvien rikosten estämiseksi tai lopettamiseksi henkilökohtainen suojelu kattaa myös hänen yksityisasuntonsa tai muun asuinpaikan. Samoin on turvattava uhrin käyttämät kulkureitit ja varmistettava, että hän pystyy osallistumaan turvallisesti rikosoikeudellisiin menettelyihin ja muihin virallisiin toimiin.
Henkilökohtainen suojelu kattaa erityisesti säännöllisen partioinnin, teknisiä välineitä, jatkuvan viestintämahdollisuuden, suojavaatteiden toimittamisen ja, jos muut henkilökohtaisen suojelun keinot ovat riittämättömiä, vartijoiden välittämisen toimimaan paikan päällä sellaisen lainvalvontaelimen johdolla, joka on valtuutettu järjestämään ja tarjoamaan henkilökohtaista suojelua.
Jos uhri osallistuu erittäin vakavaa rikosta käsittelevään rikosoikeudelliseen menettelyyn ja tekee viranomaisen kanssa yhteistyötä eikä hänen suojeluaan voida taata henkilökohtaisen suojelun menetelmillä, vaan hänen tilanteensa pysyy uhkaavana, hänelle on syytä tarjota erityisiä turvajärjestelyjä, kuten mahdollisuus päästä todistajansuojeluohjelmaan, jos tietyt lisäedellytykset täyttyvät.
Joissakin tapauksissa uhrilla on oikeus oikeudelliseen edustajaan, ja jos hän on esittänyt yksityisoikeudellisen vaatimuksen, hän on oikeutettu oikeusapuun. Edellä mainitut palvelut edellyttävät yleensä, että uhri tarvitsee niitä. Toisin sanoen uhrin nettokuukausitulot eivät saa ylittää työsuhteen perusteella määritellyn vanhuuseläkkeen vähimmäismäärää (28 500 Unkarin forinttia vuonna 2017) ottaen huomioon myös samassa taloudessa elävien muiden henkilöiden tulot. Uhrilla ei voi myöskään olla omaisuutta, jota voitaisiin käyttää oikeudellisten palvelujen maksamiseen.
Uhrilla voi olla oikeus esittää siviilikanne ja vaatia vastaajalta korvauksia rikoksesta aiheutuneista vahingoista missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa. Siviilikanteensa täytäntöönpanon varmistamiseksi uhri voi pyytää vastaajan omaisuuden takavarikointia. Tuomioistuin määrää takavarikoinnista, jos voidaan kohtuudella olettaa, ettei vaadetta voida panna täytäntöön. Tuomioistuin ratkaisee siviilikanteen päätöksessään ja hyväksyy tai hylkää kanteen. Jos tämä viivyttää huomattavasti menettelyn loppuun saattamista tai jos vastaaja vapautetaan tai jos hakemuksen asiasisältöä koskeva päätöksenteko estyy menettelyssä muista syistä, tuomioistuin määrää, että siviilikanteen täytäntöönpanossa on käytettävä muita oikeudellisia keinoja.
Uhrilla on oikeus osallistua sovittelumenettelyyn vastaajan kanssa tietyin edellytyksin. Sovittelumenettelyä ei voida järjestää ilman uhrin suostumusta, ja vaikka uhri suostuisikin sovitteluun, menettelyä ei järjestetä automaattisesti, vaan sen toteutuminen riippuu monista muista seikoista.
Asian käsittelystä aiheutuvat uhrin ja hänen edustajansa käteismenot kuuluvat rikosoikeudellisen menettelyn kustannuksiin, kuten myös kustannukset, jotka ovat seurausta siitä, että uhria kuullaan todistajana. Valtio ei maksa ennalta ensin mainittuja kuluja, kun taas todistamiseen liittyvät kulut korvataan prosessitoimen jälkeen. Vastaaja määrätään korvaamaan rikosoikeudellisen menettelyn kulut, mikäli hänet todetaan syylliseksi.
Rikosprosessilain mukaan Unkarin lainkäyttövallan piiriin kuuluvissa menettelyissä uhrin oikeuksia on suojeltava hänen kansalaisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Rikosten uhrien tukipalvelu tarjoaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille samoja palveluja kuin Unkarin kansalaisille.
Uhrille toimitetaan erillinen ilmoitus tutkinnan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä vain silloin, jos uhri ei ole tehnyt ilmoitusta rikoksesta. Rikosprosessilaissa määritellään lisäksi tilanteet ja päätökset, joista on ilmoitettava uhrille.
Rikoksen uhrilla on oikeus saada omasta pyynnöstään ilmoitus tutkintavankeudessa olevan vastaajan vapauttamisesta tai pakenemisesta, vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön ehdonalaiseen pääsystä, vapauttamisesta tai pakenemisesta taikka vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä, säilöön otettavaksi määrätyn henkilön vapauttamisesta tai pakenemisesta sekä säilöönoton keskeyttämisestä, lyhytaikaisesti pakkohoidossa olevan henkilön vapauttamisesta tai pakenemisesta, pakkohoidossa olevan henkilön vapauttamisesta, luvattomasta hoitolaitoksesta poistumisesta tai sopeutumislomalle päästämisestä sekä kasvatuslaitokseen sijoitetun alaikäisen tilapäisestä tai lopullisesta vapauttamisesta, luvattomasta kasvatuslaitoksesta poistumisesta tai laitossijoituksen keskeyttämisestä.
Uhrille on ilmoitettava erityisesti seuraavia seikkoja koskevista päätöksistä: asiantuntijan nimitys, tutkinnan keskeyttäminen, tutkinnan saattaminen päätökseen, tutkinnan lopettaminen, syytteeseen asettaminen, tiettyjen seikkojen poisjättäminen syytteestä, syytteiden hylkääminen ja minkä tahansa sellaisen päätöksen hyväksyminen, joka sisältää uhriin suoraan liittyviä tietoja, sekä lopullisen päätöksen tekeminen.
Uhrille on ilmoitettava kaikkien sellaisten prosessitoimien järjestämispaikoista ja -päivistä, joihin hän voi osallistua. Tällaisia toimia ovat muun muassa asiantuntijoiden kuulemiset tutkinnan aikana, tutkimukset, rekonstruktiot, tunnistamistilaisuudet sekä tuomioistuinmenettelyyn kuuluvat oikeudenkäynnit ja yleisölle avoimet istunnot.
Tutkinnan aikana uhri voi tutustua asiantuntijalausuntoihin ja sellaisten tutkintatoimien asiakirja-aineistoon, joissa hän saa olla läsnä, sekä saada niistä maksusta kopiot. Hän voi saada kopioita myös muista asiakirjoista, mikäli se ei haittaa tutkintaa. Tutkinnan päätyttyä uhri voi tutustua kaikkiin asiakirjoihin, jotka koskevat häntä vastaan tehtyä rikosta.
Uhri voi tutkinnan aikana hakea muutosta kaikkiin päätöksiin, jotka vaikuttavat häneen suoraan, tai tehdä niistä valituksen. Uhri voi tehdä valituksen muun muassa päätöksistä, jotka koskevat hänen rikosilmoituksensa hylkäämistä tai tutkinnan keskeyttämistä tai päättämistä.
Jos rikosilmoitus hylätään tai tutkinta päätetään tai jos joissakin tapauksissa muodolliset syytteet nostetaan vain osittain eikä uhri saavuta valituksellaan toivottua tulosta, hän voi päättää esittää yksityisoikeudellisen vaatimuksen laissa säädetyn määräajan kuluessa. Uhri voi esittää yksityisoikeudellisen vaatimuksen myös silloin, jos syyttäjä ei vahvista tutkinnan perusteella yleisen syytteen alaista rikosta tapahtuneeksi tai jos syyttäjä ei ole siirtänyt syytteeseenpanoa itselleen syytettä ajavalta asianomistajalta. Uhri, joka on esittänyt yksityisoikeudellisen vaatimuksen, voi esittää asianajajansa välityksellä syytteen ja toimittaa oman syytekirjelmänsä vastaajaa vastaan.
Uhri voi tuomioistuinmenettelyn aikana hakea muutosta ainoastaan siviilikannetta koskevaan ratkaisuun mutta ei pääasian ratkaisuun. Uhri voi tuomioistuinmenettelyn aikana esittää yksityisoikeudellisen vaatimuksen myös silloin, jos syyttäjä hylkää syytteen.
Rikosoikeudellinen menettely käydään unkarin kielellä, mutta uhri ei joudu epäedulliseen asemaan sen takia, että hän ei osaa unkaria. Voit käyttää menettelyssä sekä suullisesti että kirjallisesti äidinkieltäsi tai jotakin alueellista tai kansalliskieltä taikka jotakin muuta kieltä, jota olet ilmoittanut osaavasi. Tässä tapauksessa sinulla on oikeus käyttää maksutta tulkkia, ja sinulle tarkoitetut viralliset asiakirjat käännetään maksutta.
Viranomaiset pyrkivät käyttämään selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä aina, kun he ottavat sinuun yhteyttä suullisesti tai kirjallisesti. Sinulle kerrotaan oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi helppotajuisesti ottaen huomioon tilanteesi ja henkilökohtaiset ominaisuutesi. Viranomaisten on myös varmistettava kaikissa yhteydenotoissa, että olet ymmärtänyt sinulle ilmoitetut tiedot. Mikäli näin ei ole, viranomaisten on selvennettävä kyseisiä asioita. Jos olet alaikäinen tai vammainen, viranomaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteydenpitoon kanssasi. Jos olet kuulo- tai puhevammainen tai kuurosokea, voit pyytää mahdollisuutta käyttää viittomakielen tulkkia tai antaa kirjallisen lausunnon sen sijaan, että sinua kuultaisiin.
Valtion tasolla uhrien suojelusta ja oikeusavusta huolehtivat Budapestin ja 19 läänin aluehallintovirastot. Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, aluehallintovirastot tarjoavat sinulle maksutta räätälöityjä tukipalveluja, muun muassa
Aluehallintovirastojen tarjoaman oikeusavun yhteydessä sinulle annetaan maksutta oikeudellista neuvontaa yksinkertaisissa tapauksissa. Jos olet vähävarainen, sinulle voidaan tarjota menettelyn ulkopuolella oikeudellisia palveluja (esimerkiksi apua asiakirjojen laatimisessa) ja lisäksi oikeudellinen edustaja voi edustaa sinua rikosoikeudellisessa menettelyssä.
Budapestissa ja lääneissä sijaitsevien aluehallintovirastojen yhteystiedot ovat saatavilla osoitteessa http://www.kormanyhivatal.hu/, ja lisätietoa uhreille annettavasta tuesta ja oikeudellisesta avusta on osoitteissa https://igazsagugyiinformaciok.kormany.hu/aldozatsegito-szolgalat ja http://igazsagugyihivatal.gov.hu/jogi-segitsegnyujtas.
Valtion organisaatioiden lisäksi rikosten uhrit voivat ottaa yhteyttä myös moniin kansalaisjärjestöihin, joita ovat esimerkiksi seuraavat:
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi ja otat yhteyttä poliisiin, poliisi antaa sinulle kirjallista tietoa uhrien tukipalvelusta ja mahdollisuuksistasi saada tukea. Voit pyytää poliisilta tarvittavan todistuksen, joka annetaan suoraan sinulle tai lähetetään uhrien tukipalveluun.
Rikosoikeudellisen menettelyn aikana on suojeltava henkilöoikeuksiasi ja otettava huomioon vainajien muiston kunnioittamisen periaate. Lisäksi yksityiselämääsi koskevia tietoja ei saa paljastaa tarpeettomasti. Tästä syystä voit vaatia, että tietojasi käsitellään luottamuksellisesti, jos sinua on kuultava todistajana. Tietojasi voidaan sen jälkeen paljastaa ainoastaan asiaa käsittelevälle viranomaiselle.
Valtion uhreille tarjoamien tukipalvelujen saaminen ei yleensä edellytä ilmoituksen tekemistä sinuun kohdistuneesta rikoksesta. Voit kuitenkin saada rahallista tukea (korvauksia, välitöntä rahallista tukea) ainoastaan, jos sinulla on kirjallinen todistus rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämisestä.
Voit saada henkilökohtaista suojelua sen jälkeen, kun rikosoikeudellinen menettely on käynnistetty. Jos olet uhkaavassa tilanteessa siksi, että osallistut rikosoikeudelliseen menettelyyn, voit pyytää asiaa käsittelevältä viranomaiselta itsellesi sekä perheenjäsenillesi ja sukulaisillesi henkilökohtaista suojelua uhrin tai todistajan asemasi vuoksi. Asiaa käsittelevä tutkintaviranomainen, syyttäjä tai tuomioistuin voi esittää henkilökohtaista suojelua koskevan pyynnön, ja päätöksen asiasta tekee suojelua tarjoava poliisi.
Jos sinua kuullaan todistajana ja todistajanlausunnossasi käsittelet keskeisiä seikkoja erityisen vakavassa rikosasiassa, sinulle voidaan myöntää erityissuojelua, jos todistajanlausuntoasi ei voida korvata millään muulla todisteella ja jos henkilöllisyytesi paljastuminen rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä vaarantaisi vakavasti joko sinun tai läheistesi hengen, ruumiillisen koskemattomuuden tai henkilökohtaisen vapauden.
Erityissuojelun myöntämisestä todistajalle päättää tutkintatuomari syyttäjän esityksen pohjalta. Siksi sinun on pyydettävä syyttäjänvirastolta aloitetta tällaisen suojelun saamiseksi. Jos sinulle päätetään myöntää erityissuojelua todistajana, ainoastaan tutkintatuomari voi kuulustella sinua eikä sinua voida kutsua kuultavaksi oikeudenkäynnissä. Nimesi, henkilötietosi ja asuinpaikkasi pidetään luottamuksellisina tietoina, ei niitä paljasteta vastaajalle eikä hänen asianajajalleen.
Sinulle voidaan tarjota suojelua myös erityisessä suojeluohjelmassa. Jos osallistut tällaiseen ohjelmaan, sinulle voidaan toimittaa määräys oikeuteen saapumisesta tai ilmoitus prosessitoimista tai muita asiakirjoja ainoastaan suojeluelimen kautta, ja asuinpaikaksesi ilmoitetaan kyseisen elimen osoite. Sinua koskevia tietoja sisältävistä asiakirjoista ei anneta ilman suojeluelimen lupaa kopioita kenellekään, ei edes viranomaisille. Voit kieltäytyä antamasta todistajanlausuntoa, joka sisältää tietoja uudesta henkilöllisyydestäsi tai asuinpaikastasi.
Jos olet joutunut sellaisen rikoksen uhriksi, josta voidaan tuomita vankeusrangaistukseen, voit pyytää tuomioistuinta määräämään, ettei vastaaja saa lähestyä sinua 10–60 päivän pituisena aikana.
Tuomioistuin, syyttäjä ja tutkintaviranomainen tarkastelevat jatkuvasti rikosoikeudellisen menettelyn aikana, tarvitsetko uhrina erityissuojelua henkilöllisyyteesi ja elinoloihisi liittyvien seikkojen sekä rikoksen luonteen tai olosuhteiden vuoksi, ja päättävät niiden perusteella mahdollisista erityistarpeistasi menettelyn aikana. Tässä tapauksessa rikosoikeudellisesta menettelystä vastaava tuomioistuin, syyttäjä ja tutkintaviranomainen voivat päättää henkilökohtaisista suojelutoimenpiteistä ja määrätä poliisin tarjoamaan sinulle kohdassa 7 määriteltyä henkilökohtaista suojelua tai osallistumista suojeluohjelmaan, kun taas tuomioistuin voi antaa lähestymiskiellon.
Kyllä. Tuomioistuimen, syyttäjänviraston ja tutkintaviranomaisen keskeinen tehtävä on estää rikoksentekijää tekemästä uusia rikoksia. Tätä varten rikosoikeudellisessa menettelyssä voidaan määrätä vastaajan ja hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella pakkotoimia, joiden nojalla vastaaja menettää vapautensa tai sitä rajoitetaan (esimerkiksi lähestymiskielto tai kotoa poistumista rajoittava kielto). Toisaalta voidaan myös määrätä uhrin etujen huomioon ottamiseksi toimenpiteitä, joilla hänelle taataan asianmukainen hoito ja suojelu.
Kyllä. Rikosoikeudellisessa menettelyssä tuomioistuimen, syyttäjänviraston ja tukintaviranomaisen on suunniteltava ja toteutettava prosessitoimet, jotka edellyttävät sinun kuulemistasi todistajana, sillä tavoin, ettei toimia jouduta perusteettomasti toistamaan etkä joudu tarpeettomasti kohtaamaan vastaajaa. Tätä varten esimerkiksi sinun ja vastaajan kohtaaminen voidaan estää joko pyynnöstäsi tai viran puolesta, vastaaja voidaan poistaa oikeussalista silloin, kun sinua kuulustellaan, tai tuomioistuin voin kuulustella sinua televiestintälaitteiden avulla (jopa niin, että kasvojasi ei voi tunnistaa ja ääntäsi muutetaan).
Jos uhrina tarvitset henkilöllisyyteesi ja elinoloihisi liittyvien seikkojen sekä rikoksen luonteen tai olosuhteiden vuoksi erityissuojelua, rikosoikeudellisessa menettelyssä on asiasi käsittelyssä noudatettava mahdollisimman suurta varovaisuutta ja sinuun liittyvien prosessitoimien valmistelussa ja täytäntöönpanossa on otettava tarpeesi huomioon mahdollisimman hyvin (menettelyn edut huomioon ottaen).
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 20. marraskuuta 1989 hyväksymän lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti Unkarin oikeusjärjestelmässä henkilöä pidetään lapsena, jos hän on alle 18-vuotias.
Rikosoikeudellisissa menettelyissä, joihin liittyy alaikäisiä uhreja, viranomaisia ja oikeuselimiä vaaditaan yleensä varmistamaan, että kansainvälisissä yleissopimuksissa määritettyjä lasten oikeuksia noudatetaan täysin. Erityisesti tämä koskee periaatetta, jonka mukaan alaikäisiin vaikuttavissa päätöksissä on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.
Alaikäisillä uhreilla on rikosoikeudellisissa menettelyissä enemmän oikeuksia kuin aikuisilla ja heille tarjotaan lisäsuojelua. Jos uhri on rikosoikeudellisen menettelyn alkaessa alle 18-vuotias, hänen katsotaan olevan ”uhri, jolla on erityistarpeita” ilman, että sitä on erikseen pyydettävä.
Yleensä ottaen prosessitoimet on valmisteltava ja pantava täytäntöön erityisen huolellisesti silloin, kun kyseessä on uhri, jolla on erityistarpeita, ja hänen tarpeensa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon.
Alle 18-vuotiailla uhreilla on enemmän erityisoikeuksia kuin aikuisilla:
Alle 14-vuotiailla uhreilla on edellisten lisäksi vielä muita erityisoikeuksia:
Jos uhri on kuollut ennen rikosoikeudellisen menettelyn alkua tai sen käynnistämisen jälkeen, hänen oikeuksiaan voi sopimuksen tai lainsäädännön nojalla käyttää joku hänen sukulaisistaan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai hänen puolisonsa tai avopuolisonsa, veljensä tai sisarensa, laillinen edustajansa tai henkilö, joka on ollut hänen huollettavanaan.
Jos tällaisia henkilöitä on useita, asianomaiset voivat nimetä keskuudestaan yhden henkilön, joka käyttää uhrin oikeuksia. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, uhrin oikeuksia voi käyttää henkilö, joka on ensimmäisenä osallistunut menettelyyn.
Uhrin oikeuksia voi käyttää myös hänen laillinen edustajansa, mikäli laki ei velvoita uhria henkilökohtaiseen yhteistyöhön. Asianajaja tai täysi-ikäinen sukulainen voidaan valtuuttaa toimimaan edustajana.
Suullisen valituksen esittävä valituksen tekijä voi nimetä täysi-ikäisen henkilön antamaan tukea (myös kielellistä tukea) kuulemisessa, mikäli kyseisen henkilön läsnäolo ei haittaa menettelyä.
Edustajasi, tukihenkilösi ja nimeämäsi täysi-ikäinen henkilö voivat olla tukenasi myös tutkintatoimissa, joissa läsnäolosi on pakollista tai sallittua, jos heidän läsnäolonsa ei haittaa menettelyä. Edellä mainittua sääntöä sovelletaan uhrin kuulusteluun ja hänen kuulemiseensa todistajana.
Jos yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittänyt henkilö kuolee, hänen tilalleen voi sopimuksen tai lainsäädännön nojalla tulla 30 päivän kuluessa joku hänen sukulaisistaan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai hänen puolisonsa tai avopuolisonsa, veljensä tai sisarensa, laillinen edustajansa tai henkilö, joka on ollut hänen huollettavanaan.
Sovittelumenettelyn tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa, että vastaaja korvaa rikoksesta aiheutuneet seuraukset myös uhrin mielestä hyväksyttävällä tavalla. Sovittelumenettelyssä on sen vuoksi pyrittävä pääsemään vastaajan ja uhrin väliseen asianmukaiseen sopimukseen vahinkojen korvaamisesta.
Jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, syyttäjä tai, jos asia on tuomioistuimen käsiteltävänä, tuomari voi lykätä menettelyä enintään kuudella kuukaudella ja määrätä sovittelun.
Rikosasia voidaan määrätä käsiteltäväksi sovittelumenettelyssä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Uhri voi ehdottaa asian siirtämistä sovitteluun missä tahansa menettelyn vaiheessa. Sovittelua voidaan kuitenkin käyttää kunkin asian käsittelyssä vain kerran, joten jos sovittelumenettely epäonnistuu mistä tahansa syystä, sitä ei voida käynnistää uudelleen.
Valtion palveluksessa oleva koulutettu sovittelija on vastuussa sovittelumenettelyn asianmukaisesta sujumisesta. Uhri voi halutessaan tavata vastaajan sovittelumenettelyssä ainoastaan sovittelijan ollessa läsnä, ja sovittelijan läsnäolo riittää takaamaan uhrin henkilökohtaisen turvallisuuden.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa.
Yleensä rikoksesta ilmoitetaan syyttäjälle tai tutkintaviranomaiselle
Rikosilmoituksia voivat ottaa vastaan myös muut viranomaiset tai tuomioistuimet, jotka toimittavat ne edelleen tutkintaviranomaiselle. Rikosilmoitus on hyväksyttävä, jos se vaatii välittömiä toimenpiteitä.
Kaikki rikosilmoitukset on rekisteröitävä välittömästi.
Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä, jolloin ei tarvitse antaa henkilö- tai yhteystietoja. Ilmoituksen on sisällettävä tarkat tiedot rikoksesta. Viranomaiset eivät edellytä erityisen lomakkeen käyttöä rikosilmoituksessa.
Rikoksen ilmoittamiselle ei ole tarkkaa määräaikaa, mutta viranomaiset eivät ota ilmoitusta vastaan tietyn ajan kuluttua. Tämä aika (niin sanottu vanhentumisaika) vastaa yleensä rikokselle määrättyä enimmäisrangaistusaikaa ja on vähintään viisi vuotta.
Joidenkin rikosten kohdalla uhri voi myös nostaa asianomistajana kanteen, jossa hän vaatii rikoksentekijälle rangaistusta. Tämä on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun uhri on saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden.
Ilmoituksen tekijälle tai uhrille, jos uhri on tiedossa mutta hän ei itse ole ilmoittanut rikoksesta, ilmoitetaan tutkinnan aloittamisesta.
Ilmoituksen tekijälle ja kanteen nostaneelle asianomistajalle on ilmoitettava ilmoituksen hylkäämisestä.
Tuomioistuin päättää ja ilmoittaa seuraavista asioista:
Poliisi tai syyttäjä voi ilmoittaa sinulle tutkinnan aikana
Rikoksen uhrina sinulla on monia oikeuksia, joiden avulla saat tietoa tutkinnasta:
Kyllä.
Valtio myöntää seuraavanlaista oikeusapua rikosoikeudellisissa menettelyissä:
Sinulla on oikeus tämäntyyppiseen tukeen, jos sitä pidetään tarpeellisena oikeusavusta annetun lain nojalla. Sinulla on kuitenkin oikeus käyttää asianajajaa ainoastaan, jos olet uhri, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä, asianomistaja tai muu asianosainen, jonka ei katsota pystyvän käyttämään itse tehokkaasti menettelyoikeuksiaan asian monimutkaisuuden, puutteellisen oikeudellisen asiantuntemuksen tai muun henkilökohtaisen tilanteesi vuoksi.
Tukea on haettava oikeusaputoimistosta täyttämällä tähän tarkoitukseen varattu lomake yhtenä kappaleena. Hakemukseen on liitettävä asiakirjat ja/tai viralliset todistukset, jotka osoittavat sinun olevan oikeutettu oikeusapuun, tai hakemuksen lisäksi on esitettävä viranomaisen antama todistus oikeusapukelpoisuudesta.
Tukihakemus on toimitettava oikeusaputoimistoon viimeistään istuntopäivänä, jolloin tuomioistuin antaa asiassa lopullisen päätöksen.
Jos oikeusaputoimisto myöntää sinulle oikeuden käyttää oikeusapua, voit valita oikeusavustajan tarkoitukseen varatusta rekisteristä.
Kyllä.
Jos osallistut menettelyyn uhrina, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjänä, yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjänä tai asianomistajana, sinulle tai edustajillesi korvataan seuraavat kulut:
Sinun on itse maksettava ennakkoon omat ja edustajasi käteismenot ja edustajan palkkiot riippumatta asemastasi oikeudenkäynnissä.
Jos olet osallistunut oikeudenkäyntiin todistajana, siitä aiheutuneet kulut (matka- ja majoituskulut, täysihoitokulut, työpoissaoloista aiheutuvat kulut) korvataan pyynnöstä.
Matkakulut: todistajan asuinpaikan ja kuulemispaikan välisestä edestakaisesta matkasta tosiasiallisesti aiheutuneet, todennetut kulut.
Majoituskulut: jos todistajan kuuleminen järjestetään sellaisena ajankohtana, että hänen pitäisi lähteä asuinpaikastaan kuulemispaikkaan yöllä, todistajalle korvataan kulut, joita aiheutuu majoittumisesta kaupallisessa majoituspaikassa tai maksullisessa kotimajoituksessa.
Täysihoitokulut: täysihoitokulut maksetaan todistajalle, jos hänellä on oikeus saada korvaus majoituskuluista tai jos asuinpaikan ja kuulemispaikan välisen edestakaisen matkan kokonaiskestoaika on yli kuusi tuntia yhden päivän aikana.
Työpoissaoloista aiheutuvat kulut: todistajalle, joka ei saa palkkaa kuulemisesta johtuvan työpoissaolon aikana, maksetaan korvauksena 1,5 prosenttia vähimmäiseläkkeen määrästä jokaista työpoissaolotuntia kohden matkaan käytetty aika mukana luettuna.
Jos todistaja on ollut läsnä asiantuntijan esittäessä lausuntonsa, hänen on lähetettävä todisteet aiheutuneista kuluista asiantuntijalausuntoa pyytäneelle viranomaiselle tai tuomioistuimelle, joka määrittää korvauksen suuruuden asiantuntijalausunnon vastaanottamisen jälkeen.
Jos olet siviilikannetta ajava asianomistaja, tuomioistuin määrää vastaajan korvaamaan käteismenosi sekä edustajasi käteismenot ja palkkiot, jos tuomioistuin hyväksyy siviilikanteen ratkaisussaan. Jos kanne hyväksytään osittain, vastaajan on korvattava vastaava osuus kustannuksista.
Kun on kyse toissijaisesta syyteoikeudesta, tuomioistuin määrää vastaajan korvaaman käteismenosi sekä edustajasi käteismenot ja palkkiot, jos ajat syytettä toissijaisen syyteoikeuden nojalla ja tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi.
Uhri voi tehdä valituksen laissa säädetyissä tapauksissa, jos tutkintaviranomainen tai syyttäjä hylkää rikosilmoituksen tai päättää tutkinnan. Jos rikosilmoitus on hylätty, uhri voi vaatia tutkintaa ainoastaan, jos hän on itse ilmoittanut rikoksesta.
Rikosilmoituksen hylkäämistä tai tutkinnan päättämistä koskevasta päätöksestä on tehtävä valitus kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi. Jos päätöksen antanut tutkintaviranomainen tai syyttäjä ei hyväksy valitusta, se on esitettävä syyttäjälle, jolla on oikeus ratkaista asia. Syyttäjän valituksesta tekemään päätökseen ei voida enää hakea muutosta.
Kun syyte on annettu tiedoksi, tuomioistuin määrää oikeudenkäynnin päivämäärän ja hoitaa tarvittavat järjestelyt sekä toimittaa haasteet ja ilmoitukset. Oikeudenkäyntiin kutsutaan henkilöt, joiden läsnäolo oikeudenkäynnissä on pakollista, ja oikeudenkäynnistä ilmoitetaan henkilöille, joiden läsnäolo on sallittua lain nojalla.
Tuomioistuin päättää todistelujen järjestyksestä oikeudenkäynnissä. Todistelumenettely alkaa vastaajan kuulustelulla, ja todistajista kuullaan yleensä ensimmäisenä uhria. Todistajaa kuultaessa paikalla ei saa olla muita todistajia, joita ei ole vielä kuulusteltu. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa tapauksissa, joissa uhria kuullaan todistajana. Uhrin oikeudellinen edustaja saa olla läsnä koko oikeudenkäynnin ajan, joten uhri voi saada oikeudelliselta edustajaltaan tiedon kaikista hänen poissa ollessaan esitetyistä todisteluista.
Uhrilla voi rikosoikeudellisessa menettelyssä olla prosessilain mukaan jokin seuraavista neljästä roolista:
Uhri on velvollinen antamaan todistajanlausunnon tai muutoin osallistumaan menettelyyn laissa määritellyissä tapauksissa ja tavoilla, jos tämän katsotaan olevan tarpeen todistelun kannalta. Uhri päättää sen sijaan itse, aikooko hän toimia asianomistajana, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjänä tai yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjänä.
Uhrilla on rikosoikeudellisen menettelyn kaikissa vaiheissa oikeus
Uhri on velvollinen antamaan todistajanlausunnon tai muutoin osallistumaan menettelyyn laissa määritellyissä tapauksissa ja tavoilla, jos tutkintaviranomainen, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin katsoo sen olevan tarpeen todistelumenettelyn kannalta. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että hän on velvollinen antamaan todistajanlausunnon, lukuun ottamatta tapauksia, joissa uhria ei voida lainkaan kuulla todistajana (esimerkiksi oikeudellinen ammattisalaisuus tai papin vaitiolovelvollisuus), ja tapauksia, joissa uhri voi kieltäytyä todistajanlausunnon antamisesta (esimerkiksi uhri on vastaajan sukulainen tai joutuisi todistamaan itseään tai sukulaistaan vastaan).
Uhri voi osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn asianomistajana, ja hän voi kertoa jo rikosilmoitusta tehdessään aikeensa ajaa siviilikannetta (yleensä korvausvaatimus). Siviilikanteen täytäntöönpano on maksutonta. Tässä tapauksessa tuomioistuin päättää vastaajan rikosoikeudellisesta vastuusta ja rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyvästä siviilikanteesta samassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, minkä ansiosta asianomistaja ei joudu aloittamaan siviilioikeudenkäyntiä. Asianomistaja voi rikosoikeudellisen menettelyn aikana pyytää vastaajan omaisuuden takavarikointia, jos voidaan kohtuudella olettaa, ettei vaadetta voida panna täytäntöön.
Laissa määriteltyjen rikosten yhteydessä (väkivalta, yksityisyyden loukkaus, kirjesalaisuuden rikkominen, herjaus ja kunnianloukkaus) uhri voi käyttää toissijaista syyteoikeutta. Uhrin on tehtävä rikosilmoitus edellä mainittuja rikoksia koskevissa tapauksissa 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden. Uhrin on ilmoitettava rikosilmoituksessa mahdollinen rikosta koskeva näyttö sekä kerrottava nimenomaisesti vaativansa vastaajan rankaisemista.
Rikosilmoitus voidaan tehdä tuomioistuimelle suullisesti tai kirjallisesti. Tuomioistuin määrää tutkinnan aloittamisesta, jos vastaajan henkilöllisyys, henkilötiedot tai asuinpaikka eivät ole tiedossa tai jos todisteiden paikantaminen on tarpeen. Tuomioistuin päättää menettelyn, jos rikoksentekijän henkilöllisyyttä ei onnistuta selvittämään tutkinnan aikana.
Tuomioistuin järjestää henkilökohtaisen kuulemisen, jossa se pyrkii uhrin ja vastaajan väliseen sovitteluun. Jos sovittelu onnistuu, tuomioistuin päättää menettelyn. Muussa tapauksessa käsittelyä jatketaan julkisessa oikeudenkäynnissä.
Jos uhri peruuttaa syytteet tai luopuu niistä, menettely päätetään. Menettely päätetään myös, jos uhri ei saavu henkilökohtaiseen kuulemiseen tai oikeudenkäyntiin eikä perustele poissaoloaan etukäteen asianmukaisesti tai jos uhria ei voitu kutsua paikalle, koska hän ei ollut ilmoittanut osoitteensa muuttumisesta.
Asianomistajalla on täydet syytteen esittämiseen liittyvät oikeudet, muun muassa oikeudenkäynnin aikana käytettävät oikeudet sekä oikeus hakea muutosta tuomioistuimen tekemiin päätöksiin.
Kun kaikki tutkinnan aikana käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot on käytetty, uhrilla on joissakin tapauksissa mahdollisuus esittää yksityisoikeudellinen vaatimus ja edustaa tällöin itse itseään tuomioistuimessa. Uhrilla on mahdollisuus esittää yksityisoikeudellinen vaatimus muun muassa silloin, jos rikosilmoitus on hylätty tai tutkinta on lopetettu sillä perusteella, ettei teko ollut rikos, tai jos on olemassa perusteet rangaistavuuden lakkaamiselle (esimerkiksi pakottaminen, erehdys, laillinen itsepuolustus tai välitön vaara). Jos tietyssä asiassa on lain mukaan mahdollista esittää yksityisoikeudellinen vaatimus, valitusta koskevan päätöksen tehneen syyttäjän on ilmoitettava siitä uhrille erikseen.
Jos valitus hylätään, koska rikosilmoitusta ei ole hyväksytty tai tutkinta on päättynyt, uhrilla on oikeus tutustua häntä vastaan tehtyä rikosta koskeviin asiakirjoihin syyttäjänvirastossa. Yksityisoikeudellinen vaatimuksen esittänyt uhri voi toimittaa tuomioistuimelle osoitetun syytekirjelmän asiaa käsitelleelle ensimmäisen asteen syyttäjänvirastolle 60 päivän kuluessa valituksensa hylkäämisestä. Yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjän on käytettävä oikeudellista edustajaa (asianajaja). Tuomioistuin päättää, otetaanko syytekirjelmä käsiteltäväksi.
Uhrilla on oikeus tulla kuulluksi rikosoikeudellisen menettelyn aikana. Lainsäädännön mukaan uhrilla on paitsi velvollisuus, myös oikeus tehdä yhteistyötä omasta aloitteestaan todistelumenettelyssä. Uhri voi antaa todistajanlausunnon ja esittää todisteita myös muulla tavoin (esimerkiksi toimittamalla viranomaiselle asiakirjatodisteita). Uhri voi esittää aloitteita ja huomautuksia kaikissa menettelyn vaiheissa. Uhria kuullaan yleensä todistajista ensimmäisenä.
Sen jälkeen kun syyttäjä on esittänyt syytteen, uhri voi esittää puheenvuoron ilmoittaakseen, vaatiiko hän vastaajan rikosoikeudellisen vastuun määrittelyä ja rankaisemista. Asianomistaja voi antaa kanteeseensa liittyvän lausunnon.
Oikeudenkäyntiin kutsuttu todistaja voi ennen oikeudenkäyntiä ottaa yhteyttä tuomioistuimessa toimivaan todistajien tukihenkilöön asianmukaisten tietojen saamiseksi. Todistajien tukihenkilö on tuomioistuimen virkamies, joka antaa todistajille tietoa todistajanlausunnon antamisesta ja helpottaa sitä. Todistajien tukeen ei sisälly tietojen antaminen itse rikosasiasta, eikä sillä saa pyrkiä vaikuttamaan todistajiin.
Uhrilla on tuomioistuinmenettelyssä oikeus saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä kyseisestä asiasta. Jollei laissa toisin säädetä, hänellä on oikeus olla läsnä tutkintatoimissa, ja hän voi tutustua häntä vastaan tehtyä rikosta käsitteleviin asiakirjoihin sekä saada niistä kopiot sen jälkeen, kun tutkinta on päättynyt.
Uhrin on saatava tieto syytteen nostamisesta ja kaikista häntä koskevista päätöksistä sekä lopullisesta päätöksestä.
Uhrilla on oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat häntä vastaan tehtyä rikosta, sekä saada niistä kopiot milloin tahansa tutkinnan päätyttyä.
Tuomioistuimen on taattava oikeus tutustua asiakirjoihin sillä tavoin, että toisen henkilön yksityiselämää koskevia tietoja ei paljasteta tarpeettomasti. Asiakirjojen kopioiden toimittamista voidaan kuitenkin rajoittaa ainoastaan ihmisarvon, henkilöoikeuksien ja vainajan muiston kunnioittamisen perusteella.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Uhri voi hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen vain silloin, jos hän on yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjä (pótmagánvádló), toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä (magánvádló) tai asianomistaja tai jos päätös sisältää häntä koskevia määräyksiä. Asianomistaja voi hakea muutosta määräykseen, jolla siviilikannetta koskeva pääasia ratkaistaan. Jos päätös sisältää muita uhria koskevia määräyksiä, tämä voi hakea muutosta kyseisiin määräyksiin.
Jos ensimmäisessä tai toisessa oikeusasteessa annettuun päätökseen on haettu muutosta, uhri voi osallistua toisen tai kolmannen oikeusasteen tuomioistuimessa tapahtuvaan oikeudenkäyntiin ja asian julkiseen käsittelyyn, tutustua menettelyn aikana laadittuihin asiakirjoihin, esittää pyyntöjä ja huomautuksia ja käyttää puheenvuoron syyttäjän jälkeen.
Tämä kysymys kuuluu uhreille annettavan tuen osalta oikeusministeriön oikeusasioista ja siviilioikeudesta vastaavan alivaltiosihteerin kanslian sekä oikeusasioiden menettelyllisestä ohjauksesta vastaavan alivaltiosihteerin kanslian toimivaltaan ja uhrien suojelun osalta sisäministeriön toimivaltaan.
Tuomioistuimen on annettava tuomio tiedoksi uhrille. Näin uhri saa tiedon tuomion sisällöstä eli syytetylle määrätyn rangaistuksen tai määrättyjen toimenpiteiden luonteesta tai lajista ja niiden kestosta.
Uhrilla tai hänen kuoltuaan hänen oikeudenomistajallaan on oikeus saada pyynnöstä ilmoitus seuraavista seikoista, jotka liittyvät uhria koskevaan rikokseen:
a) tutkintavankeudessa olevan vastaajan vapauttaminen tai pakeneminen,
b) vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön pääseminen ehdonalaiseen, vapauttaminen tai pakeneminen taikka vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttäminen,
c) säilöön otetun henkilön vapauttaminen tai pakeneminen taikka säilöönoton keskeyttäminen,
d) lyhytaikaisesti pakkohoidossa olevan henkilön vapauttaminen tai pakeneminen,
e) pakkohoidossa olevan henkilön vapauttaminen, luvaton hoitolaitoksesta poistuminen tai sopeutumislomalle päästäminen,
f) kasvatuslaitokseen sijoitetun alaikäisen tilapäinen tai lopullinen vapauttaminen, luvaton kasvatuslaitoksesta poistuminen tai laitossijoituksen keskeyttäminen.
Vankeusrangaistuksen päättymispäivästä päättää rangaistuslaitos, ja tuomittu vapautetaan kyseisenä päivänä. Jos rangaistuslaitos esittää syytetyn päästämistä ehdonalaiseen, rikosoikeuden tuomari järjestää käsittelyn, mutta uhrille ei ilmoiteta käsittelystä eikä uhri voi osallistua siihen. Uhri ei voi antaa lausuntoa ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevan käsittelyn yhteydessä eikä hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen ehdonalaisen vapauden myöntämisestä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Uhri voi hakea korvausta ensisijaisesti rikosoikeudenkäynnissä asianomistajana niistä vahingoista, joita hänelle on aiheutunut syytteen perusteena olevista teoista. Tällöin rikosoikeudenkäynnin osana toteutettavaa menettelyä, joka koskee siviilikanteen täytäntöönpanoa, kutsutaan liitännäismenettelyksi. Siviilikanteen ajamiseksi on olemassa myös muita oikeudellisia väyliä. Vaikka uhri ei olisi ilmoittautunut asianomistajaksi, tämä ei estä häntä ajamasta oikeuksiaan. Jos siviiliprosessia koskevissa säännöissä esitetyt ehdot täyttyvät, myös syyttäjä voi ajaa siviilikannetta uhrin puolesta.
Pakkotäytäntöönpano voidaan käynnistää 30 päivän kuluttua siitä, kun tuomioistuimen maksuvelvoitteen täyttämiselle asettama määräaika umpeutuu. Tuomioistuin antaa täytäntöönpanoasiakirjan, joka perustuu siviilikannetta koskeviin rikosoikeudenkäynnissä annetun päätöksen määräyksiin.
Valtio ei voi maksaa uhrille etumaksua. Sen sijaan kun on kyse tahallisesta väkivaltarikoksesta, jonka uhrille on aiheutunut fyysisiä vammoja tai jonka seurauksena uhrin terveys on kärsinyt, uhri voi saada vahingonkorvausta valtiolta. Valtion myöntämä vahingonkorvaus ei riipu siviilikanteesta. Jos uhri sen sijaan saa vahingonkorvausta jostakin toisesta lähteestä (esim. oikeusteitse tai vakuutusyhtiöltä) kolmen vuoden kuluessa vahingonkorvauspäätöksen voimaantulosta, valtio perii maksamansa vahingonkorvauksen takaisin.
Henkilöllä on oikeus valtion maksamaan vahingonkorvaukseen, jos hän on joutunut tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi ja hänelle on sen takia aiheutunut fyysisiä vammoja tai hänen terveytensä on kärsinyt vakavasti.
Valtion korvaukseen saattaa olla oikeus myös henkilöllä, joka on tällaisen rikoksen uhrin lähiomainen tai huollettava tai joka on maksanut kuolleen uhrin hautauskulut.
Valtio voi maksaa vahingonkorvausta ainoastaan sellaisille uhreille, jotka tarvitsevat korvausta joko taloudellisen tilanteensa tai muiden laissa säädettyjen kriteerien perusteella.
Hakemuksen korvauksen saamiseksi valtiolta voi jättää mihin tahansa uhrien tukipalveluun (läänien ja pääkaupungin aluehallintovirastot). Tehdessään päätöstä hakemuksesta viranomaisen on tarkasteltava aiheutuneen vahingon määrän ja rikoksen välistä yhteyttä.
Korvaushakemuksen voi pääsääntöisesti tehdä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona rikos tapahtui. Korvauksen enimmäismäärä oli 1 599 105 Unkarin forinttia vuonna 2017.Jos rikosilmoitus hylätään, tutkimus päätetään tai syytetty vapautetaan syytteistä laissa määriteltyjen rangaistavuuden poistavien perusteiden takia (alle 18 vuoden ikä, syyntakeettomuus, pakottaminen, oikeuden virhe, hätävarjelu, äärimmäinen hätätilanne tai viranomaisen määräys), uhrilla on oikeus saada korvausta valtiolta.
Valtion myöntämä vahingonkorvaus ei riipu siviilikanteesta. Jos uhri sen sijaan saa vahingonkorvausta jostakin toisesta lähteestä (esim. oikeusteitse tai vakuutusyhtiöltä) kolmen vuoden kuluessa vahingonkorvauspäätöksen voimaantulosta, valtio perii maksamansa vahingonkorvauksen takaisin.
Jos uhri ei nosta siviilikannetta rikosoikeudenkäynnin yhteydessä, kysymys toisaalta rikosoikeudellisesta vastuusta ja toisaalta vahingonkorvauksesta ratkaistaan erikseen. Tämä tarkoittaa, että näissä kahdessa menettelyssä voidaan antaa toisistaan poikkeavat päätökset.
Rikoksen tai vahingonteon uhri voi tarvittaessa saada välitöntä rahallista tukea, jonka tarkoituksena on auttaa häntä rikosta tai vahingontekoa seuranneessa välittömässä kriisitilanteessa. Hakemus on toimitettava uhrien tukipalveluun (läänien ja pääkaupungin aluehallintovirastot), ja tuen saamisen edellytyksenä on rikosilmoituksen tekeminen poliisille. Päätös välittömän rahallisen tuen antamisesta uhrille perustuu kohtuullisuuden arviointiin, eikä sitä varten tarvitse tutkia uhrin taloudellista tilannetta. Sen sijaan menettelyn yhteydessä on arvioitava, oikeuttaako uhrin henkilökohtainen tilanne rikoksen jälkeen hänet saamaan tällaista rahallista tukea. Välitön rahallinen tuki ei ole vahingonkorvausta, eikä sen tarkoituksena ole korjata tai lieventää rikoksen aiheuttamaa haittaa. Sitä voidaan myöntää uhrille ruoka-, asumis-, matka-, vaate-, terveydenhuolto- ja hautauskulujen kattamiseen. Välittömän rahallisen tuen määrä riippuu uhrin tilanteesta häneen kohdistuneen rikoksen jälkeen sekä sen ajanjakson pituudesta, jonka aikana uhri ei kykene itse selviytymään taloudellisista ongelmistaan. Vuonna 2017 tuen enimmäismäärä oli 106 607 forinttia.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Rikoksen uhri voi tehdä rikosilmoituksen lähimmällä poliisiasemalla tai soittamalla hätänumeroon 107 tai 112.
Valtakunnallisen rikosten uhrien tukipalvelun (Áldozatsegítő Szolgálat) ja oikeudellisen avun yksikön (Jogi Segítségnyújtó Szolgálat) työntekijät auttavat uhreja lähimmässä läänin aluehallintovirastossa tai pääkaupungissa kaupunkipiirin hallintovirastossa. Maksuttoman uhrien auttavan puhelimen (Áldozatsegítő Vonal) (+36-80-225-225) työntekijät tarjoavat apua ympäri vuorokauden Unkarin sisällä.
Valtakunnallinen kriisipuhelinpalvelu (Országos Kríziskezelő és Információs Telefonszolgálat, OKIT; http://www.ncsszi.hu/national-institute-for-family_-youth-and-population-policy) tarjoaa apua lähi- ja parisuhdeväkivallan uhreille, kaltoinkohtelusta kärsiville lapsille sekä prostituution ja ihmiskaupan uhreille numerossa +36-80-205-520.
Uhrien tukipalvelut ovat maksuttomia. Jos henkilö ei puhu unkaria tai jos hän tarvitsee viittomakielen tulkkia, valtio vastaa käännös- ja tulkkauskuluista.
Rikosten uhrien tukipalvelu
Valtakunnallinen kriisipuhelinpalvelu
Oikeudellisen avun yksikkö
Tukea tarjoavat ensisijaisesti seuraavat kansalaisjärjestöt:
Fehér Gyűrű Közhasznú Egyesület (voittoa tavoittelematon järjestö ”Valkoinen sormus”):
Nők a Nőkért Együtt az Erőszak Ellen Egyesület (Naiset naisten puolesta väkivaltaa vastaan):
Eszter Alapítvány Ambulancia (Eszter-säätiön ambulanssi):
Patent-yhdistys:
Névtelen Utak Alapítvány (Tuntemattomat tiet -säätiö):
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.