Milloin ja missä voin tehdä rikosilmoituksen?
Miten voin seurata mitä viranomaiset tekevät rikosilmoitukseni jälkeen?
Miten pääsen osalliseksi rikostutkinnassa?
Mitkä ovat oikeuteni todistajana?
Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?
Mitä informaatiota saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä esitutkinnan aikana?
Miten voin saada suojaa, jos olen vaarassa?
Mitä palveluja ja millaista apua voin saada esitutkinnan aikana?
Onko minulla mahdollisuus tehdä sovinto rikoksentekijän kanssa?
Miten juttuni etenee esitutkinnan jälkeen?
Voinko valittaa, jos juttua ei viedä oikeuteen?
Olen uIkomaalainen. Miten oikeuteni on suojattu?
Englannissa tai Walesissa rikoksen uhriksi joutunut henkilö voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.
Rikosilmoituksen voi tehdä soittamalla rikospaikkaa lähimpänä olevalle poliisiasemalle tai käymällä siellä. Jos asialla ei ole kiire, rikosilmoituksen voi tehdä soittamalla paikallispoliisin numeroon 101. Kiireellisissä tapauksissa voi soittaa hätänumeroon 999 tai 112.
Jos uhri on turvapaikanhakija tai pakolainen, hän voi myös ottaa yhteyttä keskitettyyn asiointipisteeseen (One Stop Service) jossa häntä autetaan löytämään lähin poliisiasema ja hänelle järjestetään tarvittaessa maksuton tulkki.
Jos rikosilmoituksen tekeminen tuntuu uhrista hankalalta, hän voi pyytää jotakuta muuta tekemään sen hänen puolestaan. Hän voi myös tehdä rikosilmoituksen anonyymisti Crimestoppers-järjestölle soittamalla numeroon 0800 555 111 tai täyttämällä sähköisen lomakkeen järjestön sivustolla. Poliisin on kuitenkin jossain vaiheessa puhutettava uhria, jotta rikostutkinta voi edetä.
Jollei ilmoituksen tekijä osaa englantia, hän voi tehdä ilmoituksen omalla äidinkielellään tai millä tahansa muulla kielellä, jota hän ymmärtää. Tarvittaessa saatavilla on myös maksuttomia käännöspalveluja.
Ilmoituksessa on mainittava rikosta koskevien olennaisten tietojen lisäksi oletettu rikoksentekijä (jos tiedossa) sekä ilmoittajan henkilötiedot (esimerkiksi nimi, osoite ja muut yhteystiedot).
Ilmoituksen vastaanottava poliisi kirjaa sen rikosilmoituslomakkeelle. Useimpien rikosten ilmoittamiselle ei ole asetettu määräaikaa, mutta rikosilmoitus on paras tehdä mahdollisimman pian.
Yksityiskohtaisia tietoja rikosilmoituksen tekemisestä poliisille on myös internetissä.
Rikosilmoituksen tekijä saa ilmoituksen viitenumeron ja voi seurata sen avulla asian edistymistä. Asiaa käsittelevä henkilö pitää säännöllisesti yhteyttä rikosilmoituksen tekijään ja kertoo tutkinnan edistymisestä. Lisätietoja saa myös soittamalla paikallispoliisin numeroon 101. On myös mahdollista käydä poliisiasemalla, mutta asiaa käsittelevä henkilö ei ole välttämättä paikalla, ellei tapaamista ole sovittu erikseen.
Jos poliisi hoitaa rikosasiaa, rikoksen uhri voi antaa henkilökohtaisen lausuman (Victim Personal Statement), jossa hän kertoo rikoksen taloudellisesta, henkisestä, fyysisestä ja psyykkisestä vaikutuksesta häneen (ja mahdollisesti hänen perheeseensä). Hän voi antaa lausuman rikosilmoitusta tehdessään tai milloin tahansa sen jälkeen. Uhrille järjestetään tarvittaessa maksuton tulkkaus, lääkärintarkastus ja muita palveluja. Niihin ei kuitenkaan kuulu lainopillinen neuvonta eikä oikeudellinen edustus, koska rikoksen uhri ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa ole asianosainen vaan asianosaisia ovat valtio ja vastaaja. Rikoksen uhrilla on kuitenkin mahdollisuus osallistua oikeudenkäyntiin todistajana.
Esitutkinnan aikana uhrilla on oikeus saada jatkuvasti asian edistymistä koskevia tietoja sekä ilmoitus, jos epäilty pidätetään. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta tutustua menettelyä koskeviin asiakirjoihin tai tietoihin. Muuten uhri osallistuu esitutkintaan poliisin pyynnöstä (häntä voidaan esimerkiksi pyytää vastaamaan lisäkysymyksiin tai tunnistamaan epäilty tunnistusrivistä). Uhrin ei tarvitse osallistua esitutkintaan muulla tavoin, jollei hän itse sitä halua. (Hän saattaa siitä huolimatta joutua osallistumaan oikeudenkäyntiin.)
Koska rikoksen uhri ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa ole asianosainen, hänellä ei ole oikeutta käyttää oikeudellista edustajaa. Jos hän kuitenkin palkkaa asianajajan (omalla kustannuksellaan), viranomaiset ottavat yleensä huomioon tämän esittämät tiedot ja perustelut.
Uhri saa tiedon, jos epäiltyä vastaan nostetaan syyte, ja hän voi antaa syyttäjälle syytteeseen liittyviä tietoja. Syyttäjällä ei ole velvollisuutta noudattaa uhrin toivomuksia. Uhri voi kuitenkin kertoa syyttäjälle oman näkemyksensä laatimalla henkilökohtaisen lausuman, joka otetaan käytännössä aina huomioon.
Uhrille ei yleensä korvata esitutkintavaiheessa aiheutuneita kuluja.
Poliisi voi esitutkinnan aikana pyytää rikoksen uhria antamaan todistajanlausuman. Uhria pyydetään yleensä kertomaan tapahtuneesta, ja poliisi kirjaa uhrin kertomuksen. Sen jälkeen uhria pyydetään tarkistamaan, onko hänen lausumansa kirjattu oikein, ja allekirjoittamaan lausuma. Lausumaan voidaan tarvittaessa tehdä korjauksia, ja uhria pyydetään vahvistamaan ne.
Kun uhri antaa lausuman, poliisi arvioi samalla uhrin tarpeita todistajana. Tätä varten selvitetään mm. se, milloin ja millä tavoin uhriin voidaan ottaa yhteyttä ja liittyykö tähän kieleen tai viestintään liittyviä erityistarpeita. Poliisi arvioi myös, tarvitseeko uhri lausuman antamisessa erityistä viestintäavustajaa (registered intermediary) tai pitäisikö todistajanlausunto tallentaa videolle.
Uhrin antamaa todistajanlausumaa ei välttämättä käytetä todisteena esimerkiksi, jos puolustus ei riitauta uhrin esittämiä todisteita. Sen käyttäminen on kuitenkin todennäköistä ja uhria voidaan myös pyytää antamaan todistajanlausunto henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä.
Lisätietoja todistajan oikeuksista on saatavilla todistajien oikeuksien peruskirjassa (Witness Charter), joka on saatavilla lähiaikoina.
Jos rikoksen uhri on alle 18-vuotias, hän voi saada tehostettua tukea ja apua todisteluun tuomioistuimessa.
Alaikäisen uhrin todistajanlausunto videoidaan, paitsi jos hän haluaa antaa lausuntonsa kirjallisesti. Hänet voidaan silti kutsua oikeudenistuntoon, jotta hänelle voidaan esittää todistajanlausuntoa koskevia kysymyksiä.
Kun rikoksen uhri tekee rikosilmoituksen poliisille, hänelle ilmoitetaan, aikooko poliisi tutkia asian. Samalla häneltä tiedustellaan, mitä mieltä hän on syytteen nostamisesta.
Uhrilta kysytään, haluaako hän saada lisätietoja (esim. syytteeseenpanoa koskevista päätöksistä ja oikeudenkäynnistä) Poliisi kertoo uhrille säännöllisesti vakavaa rikosta koskevan tutkinnan edistymisestä. Jos kyseessä on vähemmän vakava rikos, poliisi antaa uhrille yhteystiedot, jotta tämä voi itse tiedustella, miten tutkinta edistyy. Uhrille ilmoitetaan tutkinnan perusteella tehdyistä päätelmistä (eli siitä, onko epäiltyä vastaan nostettu syyte vai onko hän vain saanut varoituksen).
Uhri ohjataan rikoksen uhrien tukijärjestöön, jolta hän voi saada lisäohjeita esimerkiksi korvauksenhakumahdollisuuksista.
Tarvittaessa uhri ohjataan myös muiden asiantuntijapalvelujen piiriin (esim. kun kyseessä on lähisuhdeväkivalta tai seksuaalinen väkivalta).
Rikoksen uhrilla on tietyin edellytyksin oikeus oikeusapuun vain siinä tapauksessa, että hän nostaa asianomistajasyytteen. Tämä johtuu siitä, että rikoksen uhrit eivät Yhdistyneessä kuningaskunnassa ole asianosaisia eivätkä siis yleensä tarvitse oikeudellista edustajaa. Ainoana poikkeuksena on tapaus, jossa tarvitaan rikoksen luonteen vuoksi (esimerkiksi lääketieteen) asiantuntijan apua tai arviota, jonka uhri saa maksutta.
Jos rikoksen uhri tai hänen perheensä on vaarassa, on parasta kertoa asiasta poliisille välittömästi, jotta asiassa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimiin. Poliisi tarjoaa suojelua, jonka se katsoo tarpeelliseksi ja kohtuulliseksi ottaen huomioon vaaran vakavuuden, todennäköisyyden ja välittömyyden.
Poliisilla on monenlaisia keinoja suojelun toteuttamiseen, kuten säännöllinen partiointi suojeltavan henkilön asunnon ympäristössä tai laite, joka tekee hälytyksen paikalliselle poliisiasemalle. Vahvempiin suojelukeinoihin (kuten anonyymisti todistamista oikeudenkäynnissä tai todistajansuojeluohjelmaa) turvaudutaan vain vakavimmissa tapauksissa.
Jos kyseessä on poliisiasia, uhrin yhteystiedot annetaan rikoksen uhrien tukijärjestölle, joka antaa uhrille hänen tarvitsemaansa tukea ja ohjausta.
Tarvittaessa uhri ohjataan myös muiden asiantuntijapalvelujen piiriin (esim. kun kyseessä on lähisuhdeväkivalta tai seksuaalinen väkivalta).
Palvelut ovat yleensä maksuttomia.
Poliisi ja syyttäjä harkitsevat, voidaanko syytteen nostamisen sijaan käyttää muita vaihtoehtoja, kuten sovittelua. Usein epäilty määrätään poliisin antamalla virallisella varoituksella tai syyttäjän antamalla ehdollisella huomautuksella osallistumaan hänen ja rikoksen uhrin välisiin sovintopyrkimyksiin, kuten sovitteluun.
Myös uhria pyydetään tavallisesti osallistumaan tähän menettelyyn. Sovittelu voidaan järjestää vain uhrin suostumuksella. Sen toteuttaa poliisi tai ehdonalaisvalvonnan työntekijät.
Kun poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi, se päättää, siirretäänkö asia syyttäjälle, joka ratkaisee, viedäänkö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Syyttäjä tutkii, onko näyttö epäillyn syyllisyydestä riittävä ja vaatiiko yleinen etu syytteen nostamista epäiltyä vastaan. Jos syyttäjä toteaa, että syytteen nostaminen on aiheellista, epäiltyä vastaan nostetaan syyte ja asia saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vähemmän vakavien rikosten osalta poliisi voi tehdä tämän päätöksen itse, viemättä asiaa syyttäjälaitokseen. Poliisi ilmoittaa aina uhrille, viedäänkö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, riippumatta siitä, tekeekö päätöksen poliisi vai syyttäjä.
Rikoksen uhri ei voi hakea poliisilta tai syyttäjältä muutosta syyttämättäjättämispäätökseen. Hän voi kuitenkin pyytää syyttäjälaitosta tarkastelemaan päätöstä uudestaan.
Uhri voi myös pyytää ylemmän oikeusasteen High Court -tuomioistuinta tarkastelemaan päätöstä uudelleen (judicial review). Tämä johtaa kuitenkin vain harvoin päätöksen kumoamiseen, koska tuomioistuin kumoaa syyttämättäjättämispäätöksen vain, jos se katsoo, että päätös on täysin perusteeton (mikä on eri asia kuin epätoivottava). Vaikka tuomioistuin hyväksyisi uhrin vaatimuksen, se ei määrää syytteen nostamisesta., vaan siitä, että päätöksentekijän on tarkasteltava päätöstään uudelleen muutoksenhakutuomioistuimen kannan valossa. Uhrilla on oltava oikeudellinen edustaja High Court ‑käsittelyssä. Saadakseen oikeusapua uhrin on täytettävä tiukat vaatimukset ja etenkin varallisuutta ja tuloja koskevat edellytykset.
Uhrilla voi olla mahdollisuus nostaa asianomistajasyyte, vaikka niin ei yleensä tehdä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Asianomistajasyytteen voi nostaa pyytämällä paikallista Magistrates’ Court -tuomioistuinta antamaan määräyksen pidättää epäilty tai haastaa hänet oikeuteen määräyksessä ilmoitettuna päivänä. Näissä tapauksissa uhrille ei yleensä anneta oikeusapua. Jos syytetoimet on jo aloitettu ja sen jälkeen lopetettu, menettelyä ei yleensä voi aloittaa uudelleen. Magistrates Court vaatii, että näytön rikoksesta epäillyn syyllisyydestä on oltava niin vahva, että hänet tuomitaan, jollei hän kiistä syytteitä.
Jos rikoksen uhri on ulkomaalainen, hänellä on kaikki edellä luetellut oikeudet.
Jos uhri ei osaa englantia, viranomaiset huolehtivat tarvittaessa hänelle annettavien tietojen kääntämisestä tai tulkkaamisesta.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Miten pääsen osallistumaan oikeudenkäyntiin?
Mitkä ovat oikeuteni todistajana?
Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?
Miten saan suojaa, jos olen vaarassa?
Miten voin vaatia rikoksentekijältä vahinkonkorvausta ja saada valtiolta korvausta?
Onko sovittelu rikoksentekijän kanssa mahdollista?
Olen ulkomaalainen. Miten oikeuteni on suojattu?
Rikoksen uhrille ilmoitetaan oikeuskäsittelyn ajankohdasta ja tyypistä. Oikeuskäsittely voi olla
Uhri voi osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn
Uhrilla on oikeus olla läsnä tuomioistuimessa koko oikeudenkäynnin ajan, paitsi jos
Uhrin ei ole pakko osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn paitsi, jos häntä pyydetään todistajaksi ja hänen on annettava todistajanlausunto.
Rikoksen uhrille ilmoitetaan myös, jos hänen on annettava todistajanlausunto. Näin tapahtuu yleensä vain silloin, jos vastaaja kiistää syyllisyytensä. Uhrin on todistajana toimiessaan oltava läsnä oikeuskäsittelyssä ja vastattava hänelle esitettäviin kysymyksiin.
Jos uhri on antanut lausuman esitutkinnan aikana ja häntä on pyydetty antamaan suullinen todistajanlausunto oikeudenkäynnissä, hänellä on oikeus nähdä lausuma uudelleen ennen todistajanlausunnon antamista.
Uhria pyydetään oikeuden istunnon alussa vannomaan todistajanvala tai vakuuttamaan, että hän kertoo totuuden. Syyttäjä ja vastaajan asianajaja esittävät uhrille kysymyksiä istunnon aikana. Kysyjä saattaa sanoa tai ehdottaa jotakin, mikä uhrin mielestä on väärin. Jos näin tapahtuu, uhrin on sanottava selvästi, että hän on eri mieltä. Todistajan tehtävänä on kertoa totuus. Kun kysymykset on esitetty, tuomari antaa uhrille luvan poistua. Sen jälkeen uhri voi poistua oikeussalista tai jäädä sinne seuraamaan istuntoa, jos hän haluaa ja on vähintään 14-vuotias.
Jos uhri tuntee olonsa haavoittuvaksi tai uhatuksi ja täyttää asianmukaiset edellytykset, syyttäjä voi ennen oikeuden istuntoa pyytää tuomioistuimelta lupaa toteuttaa uhrin esittämää todistelua tukevia erityistoimenpiteitä. Oikeussaliin voidaan esimerkiksi asentaa näkösuoja uhrin ja vastaajan välille, tai uhri voi antaa todistajanlausunnon oikeussalin ulkopuolisista tiloista videolinkin välityksellä. Tuomioistuin päättää, mitä toimenpiteitä voidaan käyttää. Sen on kuitenkin otettava uhrin näkemykset huomioon päätöstä tehdessään.
Uhria voidaan yleensä kuulla todistajana vain kerran. Tarvittaessa häntä voidaan kuitenkin pyytää menemään uudelleen tuomioistuimeen ja vastaamaan lisäkysymyksiin.
Uhri voi saada korvausta oikeudenkäyntiin osallistumisesta johtuvista matkakuluistaan, aterioista ja ansionmenetyksestä ja muista taloudellisista menetyksistä, esimerkiksi lastenhoitokuluista. Korvattava määrä riippuu sen ajan pituudesta, jonka todistaja on ollut tuomioistuimessa todistamisen vuoksi poissa kotoa tai työstä.
Todistajat saavat Englannissa ja Walesissa apua paikalliselta todistajantukivirastolta (Witness Care Unit). Todistajantukiviranomainen ottaa yhteyttä todistajaan, kun epäiltyä vastaan on nostettu syyte. Hän toimii todistajan yhteyshenkilönä oikeudenkäynnin päättymiseen saakka. Hän voi järjestää todistajalle mahdollisuuden käydä tutustumassa tuomioistuimeen ennen todistajanlausunnon antamista. Hän huolehtii myös muun todistajalle annetavan avun, kuten kuljetuksen, tulkkauksen, lääketieteellisen avun jne. hankkimisesta.
Rikoksen tapahtumapaikan mukaan todistaja voi saada apua myös Witness Service ‑vapaaehtoisjärjestöltä, joka auttaa tuomioistuimeen todistajiksi kutsuttuja henkilöitä antamalla tietoa ja tukea.
Lisätietoja on esitteessä Witness in Court. Lisätietoja todistajan oikeuksista on saatavilla todistajan oikeuksien peruskirjassa (Witness Charter).
Jos rikoksen uhri on alle 17-vuotias, hän voi pyytää syyttäjää hakemaan ennen oikeudenkäyntiä tuomioistuimelta lupaa uhrin tuomioistuimessa esittämää todistelua tukevan erityistoimenpiteen tai -toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Erityistoimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi
Rikoksen uhrilla on tietyin edellytyksin oikeus oikeusapuun vain siinä tapauksessa, että hän nostaa asianomistajasyytteen. Tämä johtuu siitä, että rikoksen uhrit eivät Yhdistyneessä kuningaskunnassa ole asianosaisia.
Rikoksen uhri voi saada oikeudenkäyntivaiheessa samaa suojelua kuin esitutkinnan aikana. Poliisi tarjoaa suojelua, jonka se katsoo tarpeelliseksi ja kohtuulliseksi ottaen huomioon vaaran vakavuuden, todennäköisyyden ja välittömyyden. Poliisilla on monenlaisia keinoja suojelun toteuttamiseen, kuten säännöllinen partiointi suojeltavan henkilön asunnon ympäristössä tai laite, joka tekee hälytyksen paikalliselle poliisiasemalle. Vahvempiin suojelukeinoihin (kuten anonyymisti todistamista oikeudenkäynnissä tai todistajansuojeluohjelmaa) turvaudutaan vain vakavimmissa tapauksissa.
Rikoksen uhri voi tietyin edellytyksin vaatia rikoksentekijältä vahingonkorvausta. Tässä tapauksessa uhrin on annettava poliisille tietoja hänelle aiheutuneesta vahingosta rikosilmoituksen yhteydessä tai pian sen jälkeen. Poliisi toimittaa tiedot syyttäjälle, joka vaatii vahingonkorvausta uhrin puolesta. Yleensä tuomion antanut tuomioistuin määrää tuomitun korvaamaan uhrille aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan tai osaksi, ellei rikoksentekijä ole maksukyvytön. Korvaus voidaan määrätä maksettavaksi viikoittain tai kuukausittain. Korvausten maksaminen on etusijalla rikoksentekijälle mahdollisesti määrättyihin sakkoihin nähden.
Väkivaltarikoksen uhrilla voi olla oikeus hakea myös taloudellista korvausta valtiolta. Hakemus on toimitettava korvauksia hallinnoivalle virastolle (Criminal Injuries Compensation Authority). Lisätietoja on Euroopan oikeudellisen verkoston tietosivulla, joka koskee Englannissa ja Walesissa rikoksen uhreille maksettavia korvauksia (saatavilla suomeksi ja monilla muilla kielillä).
Rikoksen luonteesta riippuu, onko sovinto ja/tai sovittelu mahdollinen oikeudenkäynnin aikana.
Rikoksen uhria pyydetään tavallisesti osallistumaan sovinto- tai sovittelumenettelyyn. Sovittelu voidaan järjestää vain uhrin suostumuksella. Sen järjestää poliisi tai rikosseuraamusvirasto, joka vastaa ehdonalaisvalvonnasta.Jos rikoksen uhri on ulkomaalainen, hänellä on kaikki edellä luetellut oikeudet.
Jos hän ei osaa englantia, viranomaiset huolehtivat tarvittaessa myös hänelle annettavien tietojen kääntämisestä tai tulkkaamisesta etenkin, jos hänet kutsutaan todistajaksi oikeudenkäyntiin.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Voinko hakea muutosta, jos epäiltyä ei tuomita syylliseksi?
Mitä oikeuksia minulla on sen jälkeen, kun tuomio on lainvoimainen?
Oikeudenkäynnin päätteeksi rikoksen uhrille ilmoitetaan tuomioistuimen antamasta tuomiosta, jos hän pyytää sitä.
Jos uhri on tyytymätön rangaistukseen, jonka tuomioistuin on antanut todettuaan vastaajan syylliseksi, hän voi kääntyä ylimmän syyttäjän (Attorney General) puoleen. Jos ylin syyttäjä katsoo tuomion liian lieväksi, uhrilla on oikeus hakea muutosta Court of Appeal ‑tuomioistuimelta.
Jos uhri on joutunut sellaisen seksuaali- tai väkivaltarikoksen uhriksi, josta tekijälle on määrätty vähintään 12 kuukauden rangaistus, hän voi pyytää päästä mukaan uhrien tiedotusjärjestelmään (Victim Contact Scheme). Sen tarkoituksena on antaa valituille uhreille mahdollisuus saada tietoja ja neuvontaa rikosoikeudellisesta menettelystä hänen tapaukseensa nimetyn yhteyshenkilön (Victim Liaison Officer) välityksellä. Uhrilla on oikeus tehdä ehdotuksia ehtoihin, joiden nojalla rikoksentekijä voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen. Lisäksi hän saa tietoa rikoksentekijän rangaistuksen täytäntöönpanon keskeisistä vaiheista ehdonalaisvalvojan harkinnan mukaan.
Uhrin osallistuminen järjestelmään on täysin vapaaehtoista ja hän voi lopettaa osallistumisen, jos hän muuttaa mieltään.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Refuge for Women and Children against Domestic Violence
Women’s Aid Federation of England
Support after murder and manslaughter -järjestö
Oikeusministeriö on päävastuussa rikosoikeuspolitiikasta sekä rikoksen uhrien ja todistajien tukemisesta.
Rikosuhrivaltuutettu (Victims’ Commissoner)
YHTEYSTIEDOT:
Victim Support -järjestö on kansallinen hyväntekeväisyysjärjestö, joka antaa Englannissa ja Walesissa maksutonta ja luottamuksellista apua rikoksen uhreille ja todistajille sekä heidän omaisilleen ja ystävilleen ja kaikille muille, joihin rikos on vaikuttanut.
Victim Support
YHTEYSTIEDOT:
Victim Support -järjestön paikallistoimistojen yhteystiedot saa napsauttamalla tätä linkkiä.
Raiskauksen uhreille tarkoitetut Englannin ja Walesin kriisikeskukset antavat asiantuntijapalveluja naisille ja yli 13-vuotiaille tytöille, jotka ovat joutuneen raiskauksen tai muun seksuaalisen väkivallan uhriksi joko aikuisina tai alaikäisinä.
Raiskauksen uhrien tukikeskukset:
YHTEYSTIEDOT:
Erilaisten raiskauksen uhreille tarkoitettujen tukikeskusten yhteystiedot ovat saatavilla seuraavilla internet-sivustoilla:
Lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneiden naisten ja lasten turvakotiyhdistys (Refuge for Women and Children against Domestic Violence) on kansallinen hyväntekeväisyysjärjestö. Se pitää yllä kansallista tukipuhelinta ja turvakoteja, tarjoaa psykologista tukea sekä riippumatonta lainopillista apua ja palveluja etnisiin vähemmistöihin kuuluville naisille ja lapsille.
Turvakotiyhdistys
YHTEYSTIEDOT:
Englannin naisten tukijärjestö (Women’s Aid Federation of England) on merkittävä kansallinen hyväntekeväisyysjärjestö, jonka tavoitteena on naisiin ja lapsiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan torjuminen. Se tarjoaa tukea yli 500 yhdistykselle, jotka toimivat lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan torjunnan alalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Englannin naisten tukijärjestö
YHTEYSTIEDOT:
Henkirikoksen uhrien läheisten tukiyhdistys (Support after murder and manslaughter) on riippumaton hyväntekeväisyysjärjestö, joka tarjoaa henkistä tukea henkirikoksen kautta läheisensä menettäneille.
Support after murder and manslaughter -järjestö
YHTEYSTIEDOT:
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Sinulla on oikeus saada kirjallista tietoa siitä, mitä rikosoikeusjärjestelmässä on odotettavissa (esim. ”Tietoa rikoksen uhreille” -tiedote), tai sen verkkosivun osoite, jolla kyseiset tiedot annetaan.
Sen mukaan, minkä tyyppisestä rikoksesta on kyse, millainen on rikoksen uhrin henkilökohtainen tilanne tai mikä on sen merkitys tutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn kannalta, sinulle on annettava seuraavat tiedot heti, kun olet ensimmäistä kertaa yhteydessä poliisiin:
Sinulla on oikeus tukipalveluihin milloin tahansa riippumatta siitä, onko rikosilmoitus tehty, myös esitutkinnan ja syytteeseenpanon jälkeen.
Sinulla on oikeus saada uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisia palveluja, jos rikos tapahtui Englannissa tai Walesissa tai jos palvelut liittyvät rikosoikeudenkäyntiin Englannissa tai Walesissa. [1]
[1] Oikeus saada korvausta rikosvahinkojen korvauksia hallinnoivalta viranomaiselta (Criminal Injuries Compensation Authority) voi riippua asuinpaikasta tai kansallisuudesta, paitsi jos sinut on luotettavasti tunnistettu ihmiskaupan uhriksi tai sinulle on myönnetty turvapaikka, humanitaarista suojelua tai harkinnanvarainen oleskelulupa.
Sinulla on oikeus saada poliisilta
Sinulla on oikeus saada poliisilta tietoa uhrien tukipalveluista sekä tarvittavat yhteystiedot, jotta voit käyttää palveluja milloin tahansa.
Sinulla on oikeus saada poliisilta tieto seuraavista tapahtumista sekä niiden syistä viiden työpäivän kuluessa:
Jos et ymmärrä tai puhu englantia, sinulla on oikeus pyytää tulkkausta ymmärtämääsi kieleen,
Jos et ymmärrä tai puhu englantia, sinulla on oikeus saada käännös seuraavista asiakirjoista:
[1] Sinulla on oikeus tehdä rikosilmoitus kielellä, jota ymmärrät, tai sinulla on oikeus kielelliseen tukeen, jos et puhu englantia.
Uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisten palveluntarjoajien on viestittävä kanssasi yksinkertaisella ja ymmärrettävällä kielellä ja toteutettava tarvittavat toimet (esim. EasyRead-menetelmä, pistekirjoitus tai rekisteröity välittäjä), joilla sinua voidaan auttaa ymmärtämisessä ja ymmärretyksi tulemisessa. Asianmukaisista toimista päättäessään palveluntarjoajien on otettava huomioon mahdolliset merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka voivat vaikuttaa kykyysi ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.
Saatavilla on useita erilaisia yksinkertaisella kielellä laadittuja tiedotuslehtisiä useissa eri muodoissa.
Lähisuhdeväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annetun vuoden 2004 lain 56 §:n mukaisesti oikeusministeriö voi myöntää avustuksia uhrien tukipalvelujen tilaamista varten. Lisäksi alueellisille poliisiviranomaisille voidaan myöntää avustuksia henkisten tai käytännön tukipalvelujen tilaamiseen tai tarjoamiseen rikoksen uhreille epäsosiaalisesta käyttäytymisestä, rikosoikeudesta ja poliisitoiminnasta annetun vuoden 2014 lain 143 §:n mukaisesti.
Poliisi kertoo sinulle välittävänsä tietosi automaattisesti uhrien tukipalvelulle kahden työpäivän kuluessa rikosilmoituksen tekemisestä. Sinulla on oikeus pyytää poliisia olemaan ilmoittamatta tietojasi uhrien tukipalvelulle.
Jos olet seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhri tai menehtyneen lähiomainen, poliisi pyytää sinulta nimenomaisen suostumuksen ennen tietojen toimittamista uhrien tukipalvelulle.
Kun palveluntarjoajilla on velvollisuus jakaa tietoja uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisesti, tiedot on jaettava tehokkaasti vuoden 1998 tietosuojalain ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön vaatimuksia noudattaen.
Ei ole. Sinulla on oikeus saada uhrin tukipalveluja milloin tahansa riippumatta siitä, oletko tehnyt rikosilmoituksen, myös tutkinnan ja syytteeseenpanon jälkeen.
Kun rikoksen uhri tekee rikosilmoituksen rikoksen tutkinnasta vastaavalle palveluntarjoajalle, tämän on huolehdittava siitä, että uhrin tarpeet arvioidaan yksilöllisesti. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan mahdolliset suojelutarpeet sekä määrittämään kuulustelun tai todisteiden esittämisen yhteydessä, missä määrin uhri hyötyisi erityissuojelusta tai muista erityistoimista.
Arvioinnin luonne riippuu kaikista olosuhteista, kuten esimerkiksi rikoksen vakavuudesta sekä uhrille aiheutuneen ilmeisen haitan asteesta. Arvioinnissa on otettava huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, hänen näkemyksensä tapahtumista sekä rikoksen luonne ja olosuhteet.
Jos palveluntarjoaja on todennut yksilöllisen arvioinnin perusteella, että uhrilla on erityisiä suojelutarpeita ja että hän hyötyisi erityissuojelutoimista kuulustelun yhteydessä, palveluntarjoajan on lisäksi varmistettava seuraavat seikat ottaen huomioon toiminnalliset ja käytännön rajoitteet:
Siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että epäilty pakenee, poliisi saa pakoa koskevan ilmoituksen vankilalta, nuorisorikkomuksista vastaavalta työryhmältä (Youth Offending Team), sairaalalta tai maahanmuuttajien pidätyskeskukselta. Sen jälkeen poliisi ilmoittaa uhrille mahdollisuuksien mukaan paosta ja, jos epäillyn katsotaan aiheuttavan uhrille merkittävän riskin tai haittaa, toimista, joihin ryhdytään hänen suojelemisekseen.
Jos teet rikosilmoituksen rikoksen tutkinnasta vastaavalle palveluntarjoajalle, tämän on varmistettava, että uhri arvioidaan yksilöllisesti mahdollisen erityissuojan määrittämiseksi. Useimmissa tapauksissa arvioinnin tekee poliisi.
Kaikilla rikoksen uhreilla on oikeus poliisin suorittamaan arviointiin mahdollisten tarpeiden tai tarvittavan tuen määrittämiseksi sekä sen määrittämiseksi, hyötyykö ja missä määrin uhri voi hyötyä erityistoimista. Arvioinnin kesto ja sisältö riippuu rikoksen vakavuudesta ja yksilöllisistä tarpeistasi. Arvioinnissa otetaan huomioon henkilökohtaiset ominaisuutesi ja näkemyksesi sekä rikoksen luonne ja olosuhteet. Mitä enemmän tietoja pystyt antamaan arvioinnin aikana, sitä paremmin tukea voidaan tarjota yksilöllisten tarpeidesi mukaan.
Kaikilla rikoksen uhreilla on oikeus poliisin suorittamaan arviointiin mahdollisten tarpeiden tai tarvittavan tuen määrittämiseksi sekä sen määrittämiseksi, hyötyykö uhri ja missä määrin. Arvioinnin kesto ja sisältö riippuu rikoksen vakavuudesta ja yksilöllisistä tarpeistasi. Arvioinnissa otetaan huomioon henkilökohtaiset ominaisuutesi ja näkemyksesi sekä rikoksen luonne ja olosuhteet. Mitä enemmän tietoja pystyt antamaan arvioinnin aikana, sitä paremmin tukea voidaan tarjota yksilöllisten tarpeidesi mukaan.
Olet oikeutettu uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaiseen haavoittuvassa asemassa oleville uhreille myönnettävään täydentävään tukeen[1], jos seuraavat seikat vaikuttavat todennäköisesti todisteiden laatuun:
[1] Tämä perustuu nuoriso-oikeudesta ja rikosasioiden todisteista annetun vuoden 1999 lain (Youth Justice and Criminal Evidence Act 1999) 16 §:n perusteisiin, joiden mukaan tuomioistuin voi määrittää erityistoimia koskevan tukikelpoisuuden (katso 1 luvun 1.13-1.15 §).
Jos olet alle 18-vuotias (rikoksen tekohetkellä), sinulla on oikeus uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaiseen haavoittuvassa asemassa oleville uhreille myönnettävään täydentävään tukeen [1]. Tämä tarkoittaa, että olet oikeutettu myös erityistoimiin, jos esität todisteita oikeudessa.
[1] Tämä perustuu nuoriso-oikeudesta ja rikosasioiden todisteista annetun vuoden 1999 lain (Youth Justice and Criminal Evidence Act 1999) 16 §:n perusteisiin, joiden mukaan tuomioistuin voi määrittää erityistoimia koskevan tukikelpoisuuden (katso 1 luvun 1.13-1.15 §).
Vainajan lähiomaisilla on oikeus saada käytännesääntöjen mukaisia kaikkein vakavimpien rikosten uhreille tarkoitettuja palveluja.
Perheen edustaja sellaisissa tapauksissa, joissa uhri on vammainen tai vammautunut rikoksen seurauksena niin pahoin, ettei hän pysty kommunikoimaan
Jos sinulla on vamma tai olet vammautunut rikoksen seurauksena niin pahoin, ettet pysty kommunikoimaan, sinulla tai lähiomaisillasi on oikeus nimetä perheen edustaja toimimaan ainoana yhteyspisteenä uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisten palvelujen vastaanottamista varten.
Alle 18-vuotiaan uhrin vanhempi tai huoltaja
Jos olet alle 18-vuotias, sinulla ja yleensä myös vanhemmallasi tai huoltajallasi on oikeus saada käytännesääntöjen mukaisia palveluja.[1]
[1] Tämä ei koske tapauksia, joissa vanhempasi tai huoltajasi on rikostutkinnan kohteena tai on saanut syytteen rikoksen yhteydessä tai joissa palveluntarjoaja katsoo perustellusti, että ei ole etujesi mukaista, että vanhempasi tai huoltajasi saa kyseisiä palveluja.
Korjaava eli restoratiivinen oikeus (restorative justice) on menettely, jossa uhri ja haitan aiheuttanut henkilö saatetaan yhteen ja jossa pyritään löytämään myönteinen ratkaisu tilanteeseen.
Korjaava oikeus on vapaaehtoinen menettely. Siihen ei ole pakko osallistua, vaan sekä uhrin että rikoksentekijän on suostuttava menettelyyn ennen kuin se voidaan käynnistää. Voit pyytää korjaavaan oikeusmenettelyyn osallistumista itsellesi sopivana hetkenä, tai sinua voidaan pyytää osallistumaan siihen, koska rikoksentekijä on pyytänyt menettelyä. Korjaava oikeus ei aina ole sopiva ratkaisu, vaikka molemmat osapuolet haluaisivat turvautua siihen. Yhteyshenkilö tekee arvion menettelyn sopivuudesta.
Käyttöön otetaan riittävät suojatoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki menettelyt, joihin osallistut, ovat turvallisia. Koulutettu yhteyshenkilö on aina läsnä uhrin ja rikoksentekijän välisissä tapaamisissa. Jos rikoksentekijä on myöntänyt syyllisyytensä ja hän suostuu tapaamiseen tai yhteydenottoon, sinulla voi olla mahdollisuus selittää hänelle, miten rikos on vaikuttanut sinuun. Tämän jälkeen voit ehdottaa, että rikoksentekijä pyytää tekoaan anteeksi, tai voitte sopia toimista, joihin rikoksentekijän on ryhdyttävä aiheutuneen vahingon hyvittämiseksi.
Korjaava oikeus on eri asia kuin yhteisöllinen sovittelu (community resolution). Yhteisöllinen sovittelu on poliisin harjoittama epävirallinen keino käsitellä vähämerkityksisiä rikoksia ja epäsosiaalista käytöstä oikeasuhteisesti virallisen rikosoikeusjärjestelmän ulkopuolella. Yhteisöllistä sovittelua sovelletaan ensisijaisesti ensikertalaisiin rikoksentekijöihin, jotka ovat ilmaisseet vilpitöntä katumusta, sekä tapauksiin, joissa uhri ei halua poliisin ryhtyvän virallisiin toimiin.
Rikoksen uhreja koskevat käytännesäännöt (Code of Practice for Victims of Crime, jäljempänä ’uhreja koskevat käytännesäännöt’) on annettu lähisuhdeväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annetun vuoden 2004 lain (jäljempänä ’vuoden 2004 laki’) 32 §:n mukaisesti ja ne tulivat voimaan vuoden 2004 lain 33 §:n nojalla annetulla määräyksellä (lähisuhdeväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annettua vuoden 2004 lakia (uhreja koskevat käytännesäännöt) koskeva vuoden 2015 määräys (vuonna 2015 annettu hallinnollinen määräys nro 1817)), joka esitettiin parlamentille 23. lokakuuta 2015 ja jonka myötä uhreja koskevan säännöstön tarkistettu versio tuli voimaan 16. joulukuuta 2015.
Uhreja koskevissa käytännesäännöissä säädetään palveluista, joita tärkeimpien rikosoikeudellisten elinten (johdanto, 1-4 luku) ja vastaavista tehtävistä vastaavien elinten (5 luku) on tarjottava Englannissa ja Walesissa rikosten uhreille. Näitä elimiä kutsutaan ”palveluntarjoajiksi” (service providers). Uhreja koskevissa käytännesäännöissä määritetään tuet, joihin rikosten uhreilla on oikeus, sekä asiaankuuluvien palveluntarjoajien keskinäiset velvollisuudet.
Uhreja koskevien käytännesääntöjen 3 luvussa säädetään lapsille ymmärrettävällä kielellä, että palveluja on tarjottava rikoksen uhriksi joutuneille lapsille. Tätä säännöstä on luettava yhdessä uhreja koskevien käytännesääntöjen johdannon ja 1 ja 2 luvun kanssa.
Uhreja koskevien käytännesääntöjen johdannossa, 1 §:ssä ja 5 luvun 1 §:ssä varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat direktiivin yleisperiaatteet huomioon toimiessaan uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisissa tehtävissään.
Uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisia tukia sovelletaan kaikkiin uhreihin heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta.
Lähisuhdeväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annetun vuoden 2004 lain 56 §:ssä säädetään seuraavaa: oikeusministeriö tilaa kansallisia uhreille tarkoitettuja palveluja avustuksina. Lisäksi alueellisille poliisiviranomaisille voidaan myöntää avustuksia henkisten tai käytännön tukipalvelujen tilaamiseen tai tarjoamiseen rikoksen uhreille epäsosiaalisesta käyttäytymisestä, rikosoikeudesta ja poliisitoiminnasta annetun vuoden 2014 lain 143 §:n mukaisesti.
Oikeusministeriön ja poliisi- ja rikospoliisiviranomaisten välisen avustussopimuksen 3 kohdan mukaan poliisi- ja rikospoliisiviranomaisten tilaamien palvelujen on oltava uhreja koskevan direktiivin ja erityisesti sen 8 ja 9 §:n mukaisia. Sopimuksen 4 kohdassa määrätään, että palvelujen on oltava 8 §:n 1 momentissa lueteltujen ehtojen mukaisia.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Rikoksesta on ensin ilmoitettava poliisille. Tietoja rikosilmoituksen tekemisestä on saatavilla seuraavasta linkistä: rikosilmoituksen tekeminen
Jos olet rikoksen uhri, sinulla on oikeus saada poliisilta tiedot seuraavista tapahtumista sekä selitys niiden syistä viiden työpäivän kuluessa tapahtumasta, jos:
Sinulla on oikeus saada poliisilta tiedot seuraavista tapahtumista viiden työpäivän kuluessa:
Uhrit ja todistajat eivät ole rikosoikeudenkäynnin asianosaisia, eikä heillä tästä syystä ole oikeutta oikeusapuun Englannissa ja Walesissa.
Rikossyytettä ajavilla viranomaisilla on oltava säännöt, joiden mukaan uhreilla on mahdollisuus saada korvaus kuluista, joita aiheutuu todisteiden esittämisestä oikeudessa.
Lisätietoja todistajien korvausvaatimusten esittämisestä on saatavilla täältä
ja täältä
Jos et ole tyytyväinen syyttäjäviraston (Crown Prosecution Service , CPS) syyttämättäjättämispäätökseen, voit hakea päätöksen uudelleentarkastelua uhrien muutoksenhakuoikeutta koskevien kansallisen poliisipäälliköiden neuvoston (National Police Chiefs Council, NPCC) ja syyttäjäviraston sääntöjen mukaisesti.
Syyttäjävirasto otti käyttöön uhrien muutoksenhakuoikeutta koskevat säännöt 5. kesäkuuta 2013. Englannin ja Walesin poliisivoimat ottivat käyttöön vastaavanlaiset säännöt 1. huhtikuuta 2015. Sääntöjen mukaan rikoksen uhrilla on oikeus hakea poliisin tai syyttäjäviraston syyttämättäjättämispäätöksen tai rikosoikeusmenettelyn päättämistä koskevan muun päätöksen uudelleentarkastelua.
Jos sinulle ilmoitetaan päätöksestä, jonka uudelleentarkastelua voit hakea joko kansallisen poliisipäälliköiden neuvoston tai syyttäjäviraston sääntöjen nojalla, sinulla on oikeus saada ilmoituksessa riittävät tiedot, jotta voit päättää, haluatko hakea päätöksen uudelleentarkastelua.
Jos sinulla on tietoa tapahtuneesta, sinua voidaan pyytää kuultavaksi oikeudessa syyttäjän tai puolustuksen todistajana.
Rikosten uhreja koskevissa käytännesäännöissä (Victims’ Code) uhrilla tarkoitetaan
Jos sinulla on tietoa tapahtuneesta, sinua voidaan pyytää kuultavaksi oikeudessa syyttäjän tai puolustuksen todistajana. Jos sinulla on tietoa asiaan liittyvistä ihmisistä, sinua voidaan pyytää kuultavaksi oikeudessa luonnetodistajana, yleensä puolustuksen aloitteesta. Kummassakin tapauksessa todistajanlausuntosi voi ratkaista sen, tuomitaanko vastaaja vai vapautetaanko hänet syytteistä.
Asianomistajan syyteoikeutta suojellaan rikosten syytteeseenpanosta annetun vuoden 1985 lain (Prosecution of Offences Act (POA)) 6 ยง:n 1 momentilla. Syyteoikeuteen liittyy kuitenkin joitakin rajoituksia:
Rikosten uhreja koskevissa käytännesäännöissä säädetään uhrien oikeuksista. Käytännesäännöt ovat saatavissa täältä
Jos olet rikoksen todistaja mutta et uhri, voit saada palveluja todistajan oikeuksien peruskirjan (Witness Charter) mukaisesti (tällöin käytännesääntöjä ei sovelleta). Todistajan oikeuksien peruskirja on saatavissa täältä
Jos sinulla on tietoa tapahtuneesta, sinua voidaan pyytää kuultavaksi oikeudessa syyttäjän tai puolustuksen todistajana. Jos sinulla on tietoa asiaan liittyvistä ihmisistä, sinua voidaan pyytää kuultavaksi luonnetodistajana, yleensä puolustuksen aloitteesta.
Voit antaa uhrin henkilökohtaisen lausuman (Victim Personal Statement (VPS)), jossa selität omin sanoin, miten rikos on vaikuttanut sinuun (fyysisesti, emotionaalisesti, taloudellisesti tai muulla tavalla). Lausuma poikkeaa todistajanlausunnosta, joka koskee tapahtumia rikoshetkellä (esimerkiksi sitä, mitä näit tai kuulit).
Antamalla lausuman saat äänesi kuuluviin rikosoikeudellisessa menettelyssä. Et kuitenkaan saa ilmaista lausumassa mielipidettäsi tuomiosta tai seuraamuksesta, joka epäillylle olisi määrättävä, sillä niistä päättää tuomioistuin.
Sinulla on oikeus antaa lausuma samaan aikaan kun annat rikoksen tapahtumia koskevan todistajanlausunnon poliisille.
Jos vastaaja todetaan syylliseksi, sinulla on oikeus ilmoittaa, haluatko, että lausumasi luetaan ääneen tai (jos lausuma on äänitetty) toistetaan oikeudessa. Lisäksi sinulla on oikeus ilmoittaa, haluatko lukea lausumasi ääneen itse vai haluatko, että joku muu (esim. lähiomainen tai syyttäjäviraston asianajaja) lukee sen. Ennen kuin päätät, luetaanko lausumasi ääneen vai toistetaanko se, sinulle kerrotaan mahdollisista seurauksista, kuten esimerkiksi siitä, että lausumastasi voidaan kertoa tiedotusvälineissä. Lisäksi oikeudenkäynnissä puolustusasianajaja voi esittää sinulle lausumaasi koskevia kysymyksiä.
Jos pyydät, että lausumasi luetaan ääneen tai toistetaan oikeudessa, oikeus päättää etusi huomioon ottaen siitä, mitkä osat lausunnosta luetaan ääneen tai toistetaan, sekä siitä, kuka lausunnon lukee. Useimmissa tapauksissa koko lausuma tai osa siitä luetaan ääneen tai toistetaan, ellei oikeus totea, että lukematta tai toistamatta jättämiseen on hyvä syy. Saat oikeuden päätöksen tiedoksi.
Sinulla on oikeus
Jos toimit todistajana oikeudenkäynnissä, sinulla on oikeus
Oikeutta tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin säännellään siviiliprosessisääntöjen 5 osassa. Kaikkein merkityksellisimmät säännöt ovat todennäköisesti 5.4C ja 5.4D. Säännöt ovat saatavissa täältä
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Uhrilla ei ole oikeutta hakea muutosta rikoksentekijän tuomioon tai rangaistukseen.
Oikeudenkäynnin jälkeen sinulla on oikeus
(i) Kun Crown Court -tuomioistuimelta haetaan muutosta Magistrates’ Court ‑tuomioistuimen määräämään tuomioon tai rangaistukseen:
sinulla on oikeus saada todistajien palveluyksiköltä seuraavat tiedot yhden työpäivän kuluessa siitä, kun yksikkö on saanut tiedot tuomioistuimelta:
Lisäksi sinulla on oikeus
(ii) Kun muutoksenhakutuomioistuimelta (Court of Appeal) haetaan muutosta tuomioon tai rangaistukseen tai kun Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimmalta oikeudelta (Supreme Court) haetaan muutosta rikosasiassa oikeuskysymyksen osalta,
sinulla on oikeus
Jos olet menehtyneen uhrin lähiomainen, sinulla on edellytykset täyttävissä tapauksissa oikeus tavata syyttäjä, kun muutoksenhakuoikeus on myönnetty. Tapaamisessa selitetään muutoksenhaun ja oikeusmenettelyjen luonne.
Rikosasioiden tarkistuslautakunta
Saatuaan hakemuksen rikoksentekijältä rikosasioiden tarkistuslautakunta (Criminal Cases Review Commission) tarkistaa rikoksesta määrätyt tuomiot ja rangaistukset. Lautakunta voi siirtää tuomion tai rangaistuksen uuteen muutoksenhakumenettelyyn, jos esiin tulee uusia tietoja tai näkökohtia, joiden mukaan tuomio on perusteeton tai rangaistus on liian pitkä. Lautakunta saa tuomituilta henkilöiltä vuosittain noin 1 000 hakemusta, ja se toimittaa uuteen muutoksenhakukäsittelyyn 30-40 tapausta. Asiaa tarkastellessaan lautakunta arvioi tapauksen mahdollisen vaikutuksen sinuun ja päättää, onko sinulle ilmoitettava asiasta. Lautakunta kirjaa kanssasi käytävää yhteydenpitoa koskevien päätöstensä perustelut ja ilmoittaa tarvittaessa päätöksistään poliisille.
Jos olet joutunut sellaisen seksuaali- tai väkivaltarikoksen uhriksi, josta tekijälle on määrätty vähintään 12 kuukauden tuomio, sinulle tarjotaan pääsyä ehdonalaisyksikön lakisääteiseen uhrien tiedotusohjelmaan (Victim Contact Scheme, VCS). Sen tarkoituksena on antaa uhrille mahdollisuus saada tietoja ja neuvontaa rikosoikeudellisesta menettelystä hänen tapaukseensa nimetyn yhteyshenkilön (Victim Liaison Officer) välityksellä. Ohjelmassa uhrille annetaan kansallisen ehdonalaisyksikön (National Probation Service) harkinnan mukaan tietoja rikoksentekijän tuomion keskeisistä vaiheista, kuten siirtymisestä ehdonalaiseen vapauteen tai vapauttamisesta, sekä esitetään tietoja uhriin liittyvistä ehdoista, joita voidaan asettaa rikoksentekijän vapauttamiselle.
Jos olet joutunut sellaisen seksuaali- tai väkivaltarikoksen [1] uhriksi, josta tekijälle on määrätty vähintään 12 kuukauden vankeusrangaistus tai häntä pidetään sairaalahoidossa vuoden 1983 mielenterveyslain mukaisesti, sinulla on oikeus saada todistajien palveluyksiköltä tietoa uhrien tiedotusohjelmasta sekä siitä, että tapaustasi koskevat tiedot siirretään kansalliselle ehdonalaisyksikölle 20 työpäivän kuluessa, ellet ole kieltänyt tietojen siirtämistä.
Jos päätät osallistua uhrien tiedotusohjelmaan, sinulla on oikeus
Myös menehtyneen uhrin lähiomaiselle voidaan tarjota pääsy uhrien tiedotusohjelmaan, jos rikoksentekijälle on määrätty
vähintään 12 kuukauden vankeusrangaistus tai häntä hoidetaan psykiatrisessa vankisairaalassa (secure hospital). Muiden sukulaisten pääsystä tiedotusohjelmaan päättää kansallinen ehdonalaisyksikkö.
Uhrin vanhemmalle, huoltajalle tai hoitajalle tarjotaan yleensä pääsyä tiedotusohjelmaan uhrin puolesta silloin kun uhri on alle 18-vuotias tai haavoittuvassa asemassa oleva aikuinen tai hän ei muuten pysty osallistumaan ohjelmaan täysipainoisesti. Pääsyä tiedotusohjelmaan ei kuitenkaan tarjota näille henkilöille, jos sen ei katsota olevan uhrin etujen mukaista.
Toimet uhrin suojelemiseksi, jos rikoksentekijä pakenee
Siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että rikoksentekijä pakenee vankilasta, vankila, nuorisorikkomuksista vastaava työryhmä (Youth Offending Team), sairaala tai maahanmuuttajien säilöönottokeskus ilmoittaa paosta poliisille, minkä jälkeen poliisi ilmoittaa uhrille mahdollisuuksien mukaan paosta ja toimista, joihin ryhdytään hänen suojelemisekseen, jos rikoksentekijän katsotaan aiheuttavan uhrille merkittävän vaaran tai haittaa.
[1] Perheväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annetun vuoden 2004 lain (Domestic Violence, Crime and Victims Act 2004) 45 §:n 2 momentin mukaisesti.
Jos olet päättänyt osallistua uhrien tiedotusohjelmaan ja ehdonalaislautakunta (Parole Board) aikoo käsitellä rikoksentekijän vapauttamista tai siirtymisestä ehdonalaiseen vapauteen, sinulla on oikeus
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Vuoden 2012 rikosvahingon korvausjärjestelmä
Rikosvahingon korvausjärjestelmä (Criminal Injuries Compensation Scheme) on hallituksen rahoittama järjestelmä, josta maksetaan korvauksia väkivaltarikosten syyttömille uhreille Isossa-Britanniassa. Kaikki korvausvaatimukset ratkaisee rikosvahingon korvauksia hallinnoiva viranomainen (Criminal Injuries Compensation Authority (CICA)). Kaikkia korvausvaatimuksia ei kuitenkaan hyväksytä, vaan hakijan on täytettävä järjestelmän kelpoisuusehdot.
Järjestelmää koskevat ohjeet ovat saatavilla täältä
Voit tehdä hakemuksen täällä
Oikeuden määräämä korvaus
Magistrates' Court -tuomioistuin voi määrätä enintään 5 000 Englannin punnan suuruisen vahingonkorvauksen syytettä kohti. Crown Court -tuomioistuimen toimivaltaa ei ole rajoitettu, mutta sen on otettava huomioon rikoksentekijän varallisuus.
Tuomioistuin asettaa asianmukaiseksi katsomansa korvaussumman ottaen huomioon syyttäjän ja puolustuksen esittämät todisteet ja lausumat.
Tuomioistuimet kiinnittävät erityisen paljon huomiota vahingonkorvausmääräysten laatimiseen, ja niiden on ilmoitettava perusteet tällaisen määräyksen antamatta jättämiselle.
Lisätietoja Crown Court -tuomioistuimen vahingonkorvausmääräyksistä on saatavilla täältä
Vahingonkorvauskanne
Vahingonkorvauskanteen nostamisesta päättää uhri. Kanteen nostaminen voi kuitenkin vaikuttaa muihin korvausvaatimuksiin. Sen vuoksi saatetaan tarvita oikeudellista neuvontaa.
Tietoja korvausvaatimuksen esittämisestä on saatavilla täältä
Korvausmääräyksen täytäntöönpanosta vastaa tuomioistuin.
Tuomioistuimen antamasta korvausmääräyksestä ei makseta ennakkomaksua Englannissa tai Walesissa.
Sinulla voi olla oikeus saada korvaus rikosvahingon korvausjärjestelmästä. Lisätietoja on saatavilla täältä:
Sinulla voi olla oikeus rikosvahingon korvausjärjestelmän mukaiseen korvaukseen, vaikka rikoksentekijää ei tunneta tai tätä ei ole tuomittu. Lisätietoja on saatavilla täältä
Jos rikosvahingon korvauksista vastaava viranomainen on päättänyt, että sinulla on oikeus maksuun, mutta ei voi tehdä lopullista ratkaisua, viranomainen voi harkita välimaksun suorittamista. Jos viranomainen ei voi tehdä lopullista päätöstä, tämä johtuu todennäköisesti siitä, että vahingon pitkäaikaisen vaikutuksen selvittämiseen tarvitaan enemmän aikaa.
Lisätietoja on saatavilla täältäTämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Uhrien tietopalvelusta (Victims’ Information Service) saat tietoa lähelläsi sijaitsevista tukipalveluista, korjaavan oikeuden palveluista, rikosoikeusjärjestelmästä sekä uhreja koskevista käytännesäännöistä (Victims’ Code) ja todistajan oikeuksien peruskirjasta (Witness Charter). Uhrien tietopalvelu
Oikeusministeriö myöntää avustuksia uhrien tukipalveluille. Lisäksi alueellisille poliisiviranomaisille (Police and Crime Commissioners, PCC) voidaan myöntää avustuksia henkisten tai käytännön tukipalvelujen tilaamiseen tai tarjoamiseen rikoksen uhreille epäsosiaalista käyttäytymistä, rikollisuutta ja poliisitoimintaa koskevan lain (Anti-social Behaviour, Crime and Policing Act 2014)143 ยง:n mukaisesti.
Tietoja paikallisesti rahoitetuista palveluista on saatavilla poliisin alueellisilla verkkosivustoilla. Tietoja alueellisista poliisiviranomaisista on saatavilla täältä
Tietoja lähimmästä seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksesta on saatavilla kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän muita kuin hätätilanteita varten tarkoitetusta NHS 111 -tukipalvelusta, yleislääkäriltä, paikallisen sairaalan ensiavusta tai NHS Choiceshttps://www.nhs.uk/Service-Search/Rape-and-sexual-assault-referral-centres/LocationSearch/364 -verkkosivustolta.
Uhrien tietopalveluun sisältyy myös uhreille tarkoitettu tiedotuspuhelin +44 808 168 9293.
Kyllä.
Poliisin on annettava sinulle tiedot siitä, missä ja miten voit saada neuvontaa tai tukea, mukaan luettuna terveydenhuollon tuki, asiantuntijatuki (kuten psykologin apu) ja vaihtoehtoinen majoitus.
Asuntolain (Housing Act 1996) 7 osassa edellytetään, että paikalliset asuntoviranomaiset antavat tukea kodittomille ja apua pyytäville henkilöille ja perheille.
Kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä (National Health Service) tarjoaa tukea seuraavissa tilanteissa:
Monet kansalaisjärjestöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat apua, tukea, neuvontaa ja muita yleis- tai erikoispalveluja rikoksen uhreille kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.