1 – Miten saan oikeudellista neuvontaa

Jos on epäiltynä tai syytettynä rikoksesta, on erittäin tärkeää saada riippumatonta oikeudellista neuvontaa. Tällä sivulla kerrotaan, miten asianajajan löytää ja kuka maksaa hänen palkkionsa.

Poliisiasemalla

Jos epäiltyä kuulustellaan poliisiasemalla, hänellä on oikeus saada maksutta oikeudellista neuvontaa, vaikka häntä ei olisi pidätetty. Epäilty voi pyytää poliisia ottamaan yhteyttä haluamaansa lakiasiaintoimistoon tai päivystävään asianajajaan (duty solicitor). Asianajajapäivystys on poliisista riippumaton ja käytettävissä kaikkina vuorokaudenaikoina. Joidenkin rikosten yhteydessä on saatavilla riippumatonta neuvontaa puhelimitse. Vakavampien rikosten yhteydessä asianajaja voi tulla poliisiasemalle epäillyn luo.

Halutessaan epäilty voi etsiä itse asianajajan asianajajayhdistysten (Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaw Society tai Linkki avautuu uuteen ikkunaanBar Council), kansalaisten neuvontapalvelun (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCitizens Advice Bureau) tai paikallisen oikeudellisen neuvontapalvelun (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCommunity Legal Advice) kautta. Jos epäilty ei halua käyttää päivystävää asianajajaa, hänelle saattaa aiheutua kustannuksia.

Jos epäilty pyytää oikeudellista neuvontaa, poliisi voi kuulustella epäiltyä vasta, kun tämä on keskustellut asianajajan kanssa. Jos epäilty ei ensin halua asianajajaa, mutta muuttaa mielensä, hän voi pyytää asianajajaa maksutta milloin tahansa.

Kun ei ole tutkintavankeudessa

Jos rikoksesta syytettyä ei pidetä tutkintavankeudessa, syytetyn kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan mahdollisimman pian. Asianajajaa voi etsiä asianajajayhdistysten (Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaw Society tai Linkki avautuu uuteen ikkunaanBar Council), kansalaisten neuvontapalvelun (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCitizens Advice Bureau) tai paikallisen oikeudellisen neuvontapalvelun (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCommunity Legal Advice) kautta. Syytetyllä voi olla oikeus maksuttomaan oikeusapuun taloudellisen tilanteensa perusteella. Asianajaja pystyy kertomaan, täyttääkö syytetty maksuttoman oikeusavun edellytykset, mutta tällöin syytetyn on esitettävä tiedot taloudellisesta tilanteestaan (esim. palkkatosite).

Maksutonta oikeusapua saa vain asianajajilta, jotka työskentelevät oikeusapulautakunnan (Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegal Services Commission) lukuun tai rikosasioiden oikeusaputoimiston (Public Defender Service) lukuun niissä kaupungeissa, joissa tällainen toimisto on. Näihin järjestelmiin kuuluvat asianajajat saa selville ottamalla yhteyttä paikalliseen Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeudelliseen neuvontapalveluun.

Oikeudenkäynnin aikana

Jos asia viedään oikeuteen, syytetyllä on oikeus asianajajaan. Oikeusapua rikosasioissa antava rikosasioiden oikeusapukeskus (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCriminal Legal Aid) takaa oikeudellisen neuvonnan ja asianajajan palvelut oikeudenkäynnin aikana. Oikeusavun maksuttomuus riippuu asian vakavuudesta ja vastaajan taloudellisesta tilanteesta. Jos asianajajaa ei ole, syytetyn kannattaa pyytää tavata päivystävää asianajajaa heti tuomioistuimeen saapuessaan.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanMagistrates’ Court -tuomioistuimessa oikeudellinen neuvonta ja asianajajan palvelut ovat maksuttomia, jos asia on vakava. Muussa tapauksessa vastaaja voi joutua maksamaan kustannuksista osuuden, jonka suuruus riippuu asiasta, vastaajan iästä ja vastaajan tuloista. Oikeusapu on maksutonta alle 18-vuotiaille tai tiettyjä valtion etuuksia saaville henkilöille. Tarkempia tietoja asiasta saa tuomioistuimen Linkki avautuu uuteen ikkunaanpäivystävältä asianajajalta tai tuomioistuimen henkilökunnalta.

Jos asia käsitellään Linkki avautuu uuteen ikkunaanCrown Court -tuomioistuimessa, vastaajalla on oikeus oikeudelliseen neuvontaan ja asianajajaan. Jos kotitalouden käytettävissä olevat vuositulot ovat vähintään 37 500 puntaa, maksutonta oikeusapua ei myönnetä. Vastaajan taloudellisesta tilanteesta riippuen oikeudellisen edustajan käytöstä voidaan myös periä sekä tuloihin että varallisuuteen perustuva korvaus.

Jos vastaaja todetaan syyttömäksi, hänelle voidaan korvata aiheutuneet kustannukset. Jos vastaaja todetaan syylliseksi, hän saattaa joutua osallistumaan kustannuksiin.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegal Aid Agency

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaw Societyn ohjeet

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansalaisten neuvontapalvelun oppaat (koko Yhdistynyt kuningaskunta)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanCriminal Legal Aid

Linkki avautuu uuteen ikkunaanGeneral Council of the Bar

Päivitetty viimeksi: 01/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 – Oikeuteni rikostutkinnan aikana ja ennen oikeudenkäynnin alkua

Tällä sivulla kerrotaan rikostutkinnan aikana sovelletusta menettelystä sekä siitä, mitä tapahtuu rikostutkinnan päätyttyä ja ennen rikosoikeudenkäynnin alkamista.

Rikostutkinnan vaiheet

Rikostutkinta alkaa, kun poliisi epäilee, että rikos on tehty. Poliisi suorittaa rikostutkinnan ja kerää todisteet. Vakavissa tapauksissa, kun poliisi katsoo saaneensa riittävästi todisteita syytteen tueksi, poliisi ottaa yhteyttä valtion syyttäjälaitokseen (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCrown Prosecution Service, CPS), joka yleensä päättää, mitkä syytteet sopivat asiaan. CPS voi pyytää lisätutkimuksia.

Kun poliisi on tunnistanut epäillyn, ensimmäinen keskeinen vaihe on pidätyspäätös.

Kun epäilty on ollut pidätettynä kuulusteluja varten, seuraava keskeinen vaihe on syyttämispäätös. Jos poliisin on suoritettava lisätutkimuksia eikä epäiltyä tarvitse pitää tutkintavankeudessa, poliisin on vapautettava epäilty joko veloituksetta tai takuita vastaan ja pyydettävä epäiltyä palaamaan poliisiasemalle myöhemmin.

Jos epäiltyä aiotaan syyttää rikoksesta ja poliisi päättää, että hänet on pidettävä tutkintavankeudessa, epäilty viedään oikeuteen, joka ratkaisee, vapautetaanko epäilty takuita vastaan ennen oikeudenkäyntiä.

Jos tutkimukset koskevat väitettyä terrorismirikosta, epäillyn oikeudet ja poliisin valtuudet eroavat edellä esitetyistä (ks. vuoden 2000 terrorismilaki (Linkki avautuu uuteen ikkunaanTerrorism Act 2000), jota ei käsitellä näillä tietosivuilla).

Alle 18-vuotiaalle on ylimääräisiä turvatakeita, joista asianajaja voi kertoa lisää.

Alla olevien linkkien kautta löytyy lisätietoa vastaajan oikeuksista ennen oikeudenkäyntiä.

Rikostutkinta ja pidätys (1)

Esittääkö poliisi minulle kysymyksiä?

Jos poliisi epäilee henkilöä rikoksesta tai uskoo tällä olevan tietoa rikoksesta, poliisi voi esittää hänelle kysymyksiä.

Onko minun mentävä poliisiasemalle?

Poliisi voi Linkki avautuu uuteen ikkunaanpysäyttää, tehdä henkilöntarkastuksen ja esittää joitakin kysymyksiä kadulla tai muulla julkisella paikalla. Kysyttäessä poliisille on kerrottava nimi ja osoite. Jos poliisi epäilee henkilöä rikoksesta, se voi pyytää epäiltyä tulemaan poliisiasemalle vapaaehtoisesti. Poliisilla on myös valta pidättää epäilty ja viedä tämä poliisiasemalle vastoin tämän tahtoa. Poliisin on kerrottava, miksi se näin tekee.

Voinko poistua poliisiasemalta vapaasti?

Jos epäilty tai mahdollinen todistaja on poliisiasemalla eikä häntä ole pidätetty, hän voi poistua asemalta vapaasti milloin tahansa.

Mitä tapahtuu, kun minut pidätetään?

Jos poliisi haluaa pitää epäillyn poliisiasemalla, sen on Linkki avautuu uuteen ikkunaanpidätettävä epäilty. Poliisin on kerrottava pidätyksen syyt, ja pidätyksen on oltava välttämätön. Poliisi voi tehdä henkilöntarkastuksen ja ottaa sormenjäljet ja DNA-näytteen sekä tehdä muita ruumiiseen kohdistuvia tutkimuksia, joista on lisätietoa Linkki avautuu uuteen ikkunaantäällä.

Entä jos en osaa kieltä?

Jos epäilty ei osaa englantia, poliisin on hankittava paikalle tulkki maksutta. Epäiltyä ei voi kuulustella tulkin poissa ollessa.

Voinko saada asianajajan?

Pidätetyllä on oikeus keskustella asianajajan kanssa. Jos pidätetty ei tunne yhtään asianajajaa, poliisi ottaa yhteyttä asianajajapäivystykseen. Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 1.

Entä jos olen alle 17-vuotias tai haavoittuvassa asemassa oleva aikuinen?

Alle 17-vuotiaita tai haavoittuvassa asemassa olevia aikuisia (”vulnerable adult”) ei saa kuulla ilman aikuisen edustajan (”Appropriate Adult”) läsnäoloa. Poliisi järjestää tällaisen edustajan paikalle.

Kyseinen henkilö tukee ja neuvoo epäiltyä kanssakäymisessä poliisin kanssa. Edustaja ei ole asianajaja, eikä hän anna oikeudellista neuvontaa. Edustaja voi olla perheenjäsen, ystävä, vapaaehtoinen tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.

Voiko poliisi tehdä henkilöntarkastuksen?

Vaikka epäilty ei olisi pidätettynä, poliisi voi Linkki avautuu uuteen ikkunaanpysäyttää ja tehdä henkilöntarkastuksen tai kotietsinnän ajoneuvoon, jos poliisilla on varteenotettavat perusteet epäillä, että henkilöllä on varastettuja tai kiellettyjä esineitä tai että hän on tehnyt rikoksen.

Voiko poliisi ottaa minulta sormenjäljet tai DNA-näytteen?

Sormenjälkiä ja muita näytteitä ei ole pakko antaa, jos ei ole pidätettynä, eikä poliisi voi ottaa niitä tällöin ilman henkilön suostumusta. Pidätetyltä poliisi voi kuitenkin ottaa ilman tämän suostumusta esimerkiksi Linkki avautuu uuteen ikkunaanveri-, sylki- tai kudosnäytteen.

Pitääkö minun osallistua ryhmätunnistukseen?

Poliisi voi pyytää pidätettyä osallistumaan ryhmätunnistukseen. Jos pidätetty kieltäytyy, tätä voidaan käyttää häntä vastaan oikeudenkäynnissä. Yleensä ryhmätunnistuksessa näytetään videokuvaa uhrille tai todistajalle. Päivystävä asianajaja voi neuvoa asiassa.

Voiko poliisi tehdä etsinnän autossani tai liiketiloissani?

Poliisi voi ylemmän poliisivirkamiehen luvalla tehdä etsinnän pidätetyn autossa tai liiketiloissa ja ottaa pidätetyltä omaisuutta, jos tällä on merkitystä rikostutkinnan kannalta.

Voinko ottaa yhteyttä ystävään tai perheenjäseneen?

Pidätetty voi kertoa ystävälle tai perheenjäsenelle, missä on pidätettynä.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Pidätetyllä on oikeus tavata lääkäri, jos hän tarvitsee lääketieteellistä hoitoa.

Voinko ottaa ulkomaalaisena yhteyttä maani suurlähetystöön?

Kyllä. Suurlähetystön edustaja tulee poliisiasemalle tai ottaa pidätettyyn yhteyttä selvittääkseen, tarvitseeko pidätetty apua. Poliisilla on velvollisuus ottaa yhteyttä seuraavien EU-maiden konsuliedustustoihin, jos henkilö on pidätetty tai vangittu: Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Tanska, Tšekki ja Unkari.

Mitä tapahtuu, jos minut pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla?

Jos jäsenvaltio antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, henkilö voidaan pidättää toisessa jäsenvaltiossa ja palauttaa pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon sen jälkeen, kun häntä on kuultu oikeudessa. Henkilöllä on oikeus asianajajaan ja tarvittaessa myös tulkkiin. Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 1.

Milloin poliisi syyttää minua?

Jos poliisi päättää, että epäiltyä vastaan on riittävästi todisteita, se voi syyttää häntä rikoksesta. Syytteessä kerrotaan, minkä rikoksen poliisi uskoo epäillyn tehneen. Kun epäiltyä on syytetty, poliisi ei voi enää kuulustella häntä kyseisestä rikoksesta.

Miten kauan poliisi voi pitää minua poliisiasemalla pidätyksen jälkeen?

Poliisi voi pitää pidätettyä poliisiasemalla enintään 24 tuntia. Ylempi poliisivirkamies voi pidentää tätä aikaa 36 tuntiin, jos hänellä on vakavan rikoksen ollessa kyseessä riittävät perusteet uskoa, että tämä on todisteiden keräämisen kannalta välttämätöntä, jotta rikostutkinta saadaan suoritettua asianmukaisesti. Tämän jälkeen pidätettyä on joko syytettävä rikoksesta tai hänet on päästettävä vapaaksi. Jos poliisi haluaa pitää epäiltyä kauemmin, siihen on saatava lupa Magistrates’ Courtilta. Tuomioistuin voi jatkaa pidätystä enintään 96 tuntiin.

Kantelu poliisista

Jos katsoo poliisin kohtelun olleen epäasianmukaista, voi asiasta kannella joko poliisille tai riippumattomalle poliisitoiminnan tutkintalautakunnalle (Linkki avautuu uuteen ikkunaanIndependent Police Complaints Commission).

Kuulustelu ja syyte (2)

Milloin minua voidaan kuulustella?

Pidätystä valvovan poliisivirkamiehen on varmistettava, että Linkki avautuu uuteen ikkunaanpoliisiasemalla pidätettynä oleva henkilö on henkisesti ja fyysisesti kuulustelukuntoinen. Pidätetyllä on oltava 24 tunnin aikana vähintään 8 tunnin yhtämittainen lepoaika, jonka aikana kuulusteluja ei tehdä. Kuulustelun aikana kuulusteltavalle on sallittava 15 minuutin tauko kahden tunnin välein. Yleensä pidätetyllä on oikeus saada asianajaja paikalle kuulusteluun.

Onko minun pakko vastata poliisin kysymyksiin?

Kysymyksiin ei ole pakko vastata. Poliisin on annettava rikoksesta epäillylle muodollinen varoitus ennen kysymysten esittämistä. Poliisi kertoo, ettei epäillyn tarvitse vastata kysymyksiin, mutta että kaikkea mitä hän sanoo voidaan käyttää todisteena oikeudessa. Epäillylle on kerrottava myös, että jos hän jättää sanomatta jotain, johon hän haluaa vedota myöhemmin oikeudessa, sitä, ettei epäilty maininnut asiasta poliisille, voidaan käyttää epäiltyä vastaan oikeudenkäynnin aikana.

Miten poliisikuulustelut suoritetaan?

Poliisiasemalla tapahtuvat kuulustelut pidetään kuulusteluhuoneessa ja niistä tehdään aina äänitallenne. Tallentamisesta on kerrottava kuulusteltavalle ennen kuulustelua.

Milloin poliisi syyttää minua?

Jos poliisi uskoo, että sillä on riittävästi todisteita epäiltyä vastaan, se voi syyttää tätä rikoksesta. Tämän jälkeen poliisi ei voi enää kuulustella epäiltyä kyseisestä rikoksesta. Syytettä voidaan muuttaa prosessin myöhemmässä vaiheessa.

Oikeudenkäyntiä edeltävä tuomioistuinkäsittely (3)

Milloin joudun ensimmäisen kerran oikeuteen?

Pidätetty on vietävä oikeuteen pidätystä seuraavana istuntopäivänä. Tavallisesti ensimmäinen käsittely pidetään Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa.

Onko minulla oikeus asianajajaan?

Vastaajalla on oikeus asianajajaan tuomioistuimessa. Jos vastaajalla ei ole omaa asianajajaa, häntä avustaa päivystävä asianajaja. Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 1.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en osaa kieltä?

Kaikkiin rikosoikeudenkäyntimenettelyihin hankitaan maksutta paikalle tulkki, jos vastaaja ei osaa englantia.

Voidaanko minut vapauttaa tutkintavankeudesta?

Tutkintavanki voi pyytää tuomioistuimelta vapauttamista takuita vastaan. Vaikka pyyntö myönnettäisiin, rahaa ei välttämättä tarvita.

Vastaaja vapautetaan tutkintavankeudesta yleensä silloin, kun hänellä ei ole aiempaa rikosrekisteriä ja tuomioistuin uskoo, ettei vastaaja ole riski yhteiskunnalle; ettei hän uhkaa todistajia ja että vastaaja saapuu pyydettäessä tuomioistuimeen. Vapauttamiseen voi liittää ehtoja, kuten tietyssä osoitteessa asuminen, passin luovuttaminen poliisille tai elektronisen seurantalaitteen käyttö.

Jos tuomioistuin kieltäytyy vapauttamisesta, vastaaja on vangittuna oikeudenkäyntiin asti.

Voinko hakea vangitsemispäätökseen muutosta?

Kyllä. Asianajaja voi kertoa asiasta lisää.

Viedäänkö minut oikeuteen uudelleen ennen oikeudenkäyntiä?

Kyllä. Asianajaja voi kertoa asiasta lisää.

Miten kauan minua voidaan pitää vankilassa ennen oikeudenkäyntiä?

Tutkintavangin oikeudenkäynti on aloitettava Linkki avautuu uuteen ikkunaantiettyihin määräaikoihin mennessä.

Yleensä Crown Courtissa pidettävä oikeudenkäynti olisi aloitettava 182 päivän kuluessa vangitsemisesta. Jos näin ei tapahdu, tutkintavanki voi pyytää vapauttamistaan. Lievemmissä rikoksissa oikeudenkäynti on aloitettava 56 päivän kuluessa. Muussa tapauksessa tutkintavanki vapautetaan.

Asian valmistelu ennen oikeudenkäyntiä (4)

Mitä tapahtuu ennen oikeudenkäynnin alkua?

Ennen oikeudenkäynnin alkamista valtion syyttäjälaitos (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCrown Prosecution Service, CPS) tutkii edelleen, onko syytteen nostamiselle riittävän vankat perusteet. Syyttäjä näyttää vastaajan asianajajalle todisteet, joita aiotaan käyttää oikeudenkäynnissä vastaajaa vastaan. Esimerkiksi jos todistajat antavat lausuntoja, vastaajalle annetaan heidän kirjalliset lausuntonsa. Syyttäjän on paljastettava myös kaikki aineisto, joka saattaa heikentää syyttäjän näyttöä tai olla eduksi vastaajalle. Syyttäjän on tarkistettava todisteita jatkuvasti ja paljastettava kaikki tällainen aineisto.

Asun toisessa jäsenvaltiossa. Onko minun jäätävä Englantiin/Walesiin oikeudenkäynnin alkamiseen asti?

Jos epäilty ei ole tutkintavankeudessa tai hänet on vapautettu, hän voi palata vapaasti kotimaahansa. Epäiltyä ei kuitenkaan välttämättä vapauteta, jos syyttäjä vaatii epäiltyä pysymään Englannissa tai Walesissa rikostutkinnan ajan. Tuomioistuin voi myöntää vapautuksen sillä edellytyksellä, että epäilty pysyy Englannissa. Tämän ehdon rikkominen on rikos. Jos epäilty vapautetaan, hänen on annettava Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleva osoite, josta häneen saadaan yhteys. Tämä voi olla esimerkiksi epäillyn asianajajan osoite.

Jos olen palannut kotimaahani, onko minun tultava takaisin Englantiin/Walesiin ennen oikeudenkäyntiä?

Todennäköisesti on. Asianajaja voi kuitenkin pyytää, ettei epäillyn tarvitse olla läsnä joissakin alustavissa tuomioistuinkäsittelyissä. Hänen voi myös olla mahdollista osallistua niihin videoyhteyden välityksellä.

Viedäänkö asia aina oikeuteen?

Asiaa ei välttämättä viedä oikeuteen. CPS voi päättää luopua syytteestä tai se voi esittää ehdollisen varoituksen (Linkki avautuu uuteen ikkunaanconditional caution), johon voi sisältyä sakko. Jos syytetty suostuu tähän, hän tunnustaa samalla tehneensä rikoksen. Asiasta tulee merkintä rikosrekisteriin, eikä päätökseen voi hakea muutosta.

Millaisia todisteita syyttäjä kerää?

Poliisi kuulustelee todistajia ja voi kerätä myös fyysisiä ja rikosteknisiä todisteita. Poliisi voi kerätä esimerkiksi asiakirjoja epäillyn kodista tai työpaikalta tai tehdä kotietsinnän epäillyn autossa taikka ottaa epäillyltä DNA-näytteitä (esim. hius- tai sylkinäytteet).

Voinko estää syyttäjää hankkimasta joitakin todisteita?

Poliisin on joissakin tapauksissa hankittava Linkki avautuu uuteen ikkunaanetsintälupa, jota voidaan vastustaa. Yleensä luvassa on täsmennettävä, mitä voidaan etsiä ja miksi. Jos poliisi ei noudata luvan ehtoja, todisteita ei välttämättä hyväksytä oikeudessa.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Syyttäjä kerää tietoja epäillyn rikosrekisteristä, myös Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella annetuista tuomioista.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Kyllä. Tämä riippuu siitä, miten syyttäjä arvioi todisteita. Syytetyn asianajaja voi pyytää syytteen muuttamista.

Entä jos minua on syytetty samasta rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa?

Jos tuomioistuin on tehnyt toisessa jäsenvaltiossa lopullisen päätöksen, vastaajaa ei voida syyttää uudelleen samoista tosiseikoista toisessa jäsenvaltiossa.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni ennen oikeudenkäyntiä?

Useimmiten syyllisyyden rikokseen voi tunnustaa ennen oikeudenkäyntiä. Jos tunnustaa syyllisyytensä, saa yleensä paljon lievemmän tuomion kuin oikeudenkäynnissä ilman tunnustusta. Jos vastaaja päättää tunnustaa syyllisyytensä, hän ei voi yleensä hakea tuomioon muutosta, ja tuomio merkitään rikosrekisteriin.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1996 rikosprosessi- ja rikostutkintalaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2003 rikosoikeuslaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1984 laki poliisista ja rikosasian todisteista

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKäytännesäännöt

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1976Linkki avautuu uuteen ikkunaan laki takuista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1985 laki rikossyytteistä, 22 pykälä (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2005 laki järjestäytyneestä rikollisuudesta ja poliisista

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2000 terrorismilaki

Päivitetty viimeksi: 01/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 – Oikeuteni oikeudenkäynnin aikana

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Kaikkien rikosasioiden käsittely aloitetaan Linkki avautuu uuteen ikkunaanMagistrates’ Court ‑tuomioistuimessa. Tämän jälkeen asian käsittely voi jatkua kolmella eri tavalla.

Lievissä rikoksissa koko oikeudenkäynti pidetään Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa, jonka kokoonpanossa on joko Linkki avautuu uuteen ikkunaankolme maallikkotuomaria tai yksi piirituomari.

Vakavammissa rikoksissa oikeudenkäynti voidaan pitää Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa tai Linkki avautuu uuteen ikkunaanCrown Court ‑tuomioistuimessa, jonka kokoonpanossa on yksi tuomari ja 12-henkinen valamiehistö.

Maallikkotuomarit tai piirituomari kuulevat vastaajan asianajajaa, joka esittelee asian vastaajan puolesta, ja päättävät sen jälkeen, minkä tyyppinen oikeudenkäynti sopii asiaan parhaiten. Jos asia ei sovi käsiteltäväksi Magistrates’ Court –tuomioistuimessa tai jos vastaaja niin vaatii, asia siirretään Crown Court ‑tuomioistuimeen. Kaikki täysi-ikäisten oikeudenkäynnit ovat julkisia.

Jos vastaaja on alle18-vuotias, oikeudenkäynti pidetään nuorisotuomioistuimessa (Linkki avautuu uuteen ikkunaanyouth court), ellei kyseessä ole erittäin vakava rikos. Nuorisotuomioistuimen kokoonpanossa on joko yksi tuomari tai kolme erikoiskoulutuksen saanutta maallikkotuomaria. Oikeussaliin ei päästetä yleisöä.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyte voi muuttua alustavassa käsittelyssä, mutta ei yleensä enää sen jälkeen, kun oikeus on aloittanut todisteiden kuulemisen. Lievemmät syytteet on vietävä oikeuteen kuuden kuukauden kuluessa rikoksesta. Vastaaja voi tunnustaa kaikki syytteet tai vain osan niistä. Syyttäjä voi suostua hyväksymään tunnustuksen lievempään rikokseen kuin mistä vastaajaa syytetään.

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä?

On rikos jäädä pois oikeudenkäynnistä silloin, kun tuomioistuin vaatii vastaajan olevan läsnä. Asian käsittely voi kuitenkin jatkua vastaajan poissa ollessa. Jos rikos on lievä, monissa tapauksissa riittää, että vastaajan asianajaja on läsnä, tai vastaaja voi tunnustaa syyllisyytensä kirjallisesti (plead guilty by post) tai oikeudenkäynti voidaan pitää ilman vastaajan läsnäoloa. Sen sijaan Crown Courtissa oikeudenkäyntiä ei voida yleensä pitää ilman vastaajan läsnäoloa. Jos vastaaja häiritsee tai pakoilee oikeudenkäyntiä, se voi kuitenkin jatkua ilman vastaajan läsnäoloa. Saapumatta jättäminen ilman perusteltua syytä on rikos.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä?

Yleensä tämä ei ole mahdollista, mutta vastaaja voi osallistua joihinkin tuomioistuinkäsittelyihin vankilasta tai poliisiasemalta käsin Linkki avautuu uuteen ikkunaanvideoyhteyden välityksellä. Tällöin maallikkotuomarit tai tuomari ja syyttäjä ovat oikeussalissa. Vastaajan asianajaja voi olla joko poliisiasemalla tai oikeussalissa. Jälkimmäisessä tapauksessa hän pystyy kommunikoimaan vastaajan kanssa videoyhteyden välityksellä.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en ymmärrä, mitä tapahtuu?

Jos vastaaja ei osaa englantia, tuomioistuin hankkii vastaajalle tulkin.

Tarvitsenko asianajajaa?

Yleensä vastaajalla ei ole pakko olla asianajajaa oikeudenkäynnissä, mutta asianajajan käyttö on erittäin suositeltavaa. Joissakin oikeudenkäynneissä vastaajalla on oltava asianajaja, esimerkiksi kun on kyse raiskauksesta tai kun todistajat ovat nuoria.

Voinko vaihtaa asianajajaa?

Kyllä, ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 1.

Onko minun annettava lausunto oikeudenkäynnin aikana?

Vastaaja voi antaa lausunnon oikeudenkäynnin aikana, mutta häntä ei voi pakottaa siihen. Asianajaja voi neuvoa, kannattaako vastaajan antaa lausunto. Jos vastaaja ei anna lausuntoa eikä hänellä ole tähän pätevää syytä, tämä voidaan tulkita vastaajalle epäedullisesti. Vastaajaa ei voida kuitenkaan tuomita yksinomaan siksi, että hän vaikenee oikeudessa.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaajan suostumuksella todistajanlausunnot voidaan lukea tai esittää tiivistettynä. Jos vastaaja vastustaa todistajanlausuntoa, todistajan on yleensä osallistuttava oikeudenkäyntiin ja annettava lausunto, niin että vastaaja voi pyrkiä kiistämään sen kysymyksiä esittämällä. Jos syyttäjä käyttää asiakirjoja todisteina vastaajaa vastaan, hänen on kerrottava niistä vastaajan asianajajalle ennen oikeudenkäyntiä. Vastaajan asianajaja voi kyseenalaistaa asiakirjojen todistusarvon. Vastaajan asianajaja voi kuulustella kaikkia vastaajaa vastaan todistavia todistajia kyseenalaistaakseen heidän lausuntonsa.

Voinko esittää todisteita omasta puolestani?

Vastaaja voi esittää sekä asiakirjatodisteita ja aineellisia todisteita. Vastaaja voi myös pyytää todistajia todistamaan puolestaan, ja tuomari voi kutsua nämä todistajat oikeuteen. Vastaajan asianajaja ja syyttäjä kuulustelevat näitä todistajia.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Syyttäjä kerää ennen oikeudenkäyntiä tiedot vastaajan rikosrekisteristä. Tämä voi sisältää muissa maissa annettuja tuomioita. Joissakin tilanteissa nämä tiedot ilmoitetaan tuomioistuimelle, mutta vastaajan asianajaja voi vastustaa tätä. Vaikka tuomioistuin ottaisi vastaajan rikosrekisterin huomioon, vastaajaa ei tuomita pelkästään siksi, että hänellä on rikosrekisteri.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Kun kaikki todisteet on esitetty, tuomioistuin ratkaisee, onko vastaaja syyllinen vai syytön. Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa ratkaisun tekevät maallikkotuomarit, Crown Court ‑tuomioistuimessa valamiehistö. Jos vastaaja katsotaan syyttömäksi, hänet vapautetaan syytteestä ja asian käsittely päättyy. Jos muita syytteitä ei ole, vastaaja on vapaa poistumaan oikeussalista. Jos vastaaja katsotaan syylliseksi, asianajajat esittävät huomionsa rangaistuksesta. Rangaistuksen määräämisestä voidaan järjestää erillinen tuomioistuinkäsittely.

Millainen rangaistus minulle määrätään?

Rangaistus riippuu rikoksen vakavuudesta. Tuomioistuin noudattaa valtakunnallisia ohjeita (Linkki avautuu uuteen ikkunaanSentencing guidelines). Jokaiselle rikokselle on määrätty enimmäisrangaistus, ja joillekin myös vähimmäisrangaistukset.

Lisätietoa mahdollisista rangaistuksista löytyy Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä. Rangaistuksia ovat seuraavat:

  • vankeusrangaistus voi olla määräaikainen tai sen aikaa ei ole määritetty. Tuomioistuin ilmoittaa, kuinka pitkäksi aikaa tuomittu todennäköisesti joutuu vankilaan. Alle 12 kuukauden vankeusrangaistukset voivat olla ehdollisia (suoritetaan yhdyskuntapalveluna tietyin edellytyksin). Yleensä vankeusrangaistuksen pituudesta vähennetään aika, joka vastaaja on ollut vankilassa odottamassa oikeudenkäyntiä.
  • yhdyskuntaseuraamukset (näihin voi liittyä useita ehtoja, kuten palkaton työ paikallisyhteisössä)
  • sakko (rahamääräinen rangaistus)
  • korvaus (uhrille maksettava summa)
  • karkotus (kotimaahan palauttaminen vakavan rikoksen ollessa kyseessä)
  • oikeudenmenetys (esimerkiksi ajokielto).

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Uhri ei ole oikeudenkäyntimenettelyjen osapuoli, mutta hän voi todistaa oikeudenkäynnissä. Päättäessään vastaajalle määrättävästä rangaistuksesta tuomari ottaa huomioon Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikoksen uhrin lausunnon rikoksen vaikutuksesta. Tuomari ei voi määrätä vastaajaa suorittamaan yksityisoikeudellista vahingonkorvausta, mutta hän voi antaa korvausmääräyksen (Linkki avautuu uuteen ikkunaancompensation order). Uhrilla on mahdollisuus nostaa yksityinen kanne vastaajaa vastaan.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYleistietoa oikeudenkäynnistä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinprosessi

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVideoyhteyden käyttö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioita koskevat valtakunnalliset ohjeet

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVankien perheille tarkoitettu neuvontapuhelin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanElämä vankilassa

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1933 laki lapsista ja nuorista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1980 laki Magistrates’ Court -tuomioistuimista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1994 laki rikosoikeudesta ja yleisestä järjestyksestä (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1996 rikosprosessi- ja rikostutkintalaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1998 laki rikoksista ja järjestyshäiriöistä (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2000 laki rikostuomioistuinten valtuuksista (rangaistukset) (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2003 rikosoikeuslaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan rajalaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2008 rikosoikeus- ja maahanmuuttolaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2009 laki kuolemansyyntutkijoista ja oikeudesta (sellaisena kuin se on muutettuna)

Päivitetty viimeksi: 01/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 – Oikeuteni oikeudenkäynnin päätyttyä

Voinko hakea muutosta tuomioon?

Jos vastaaja tuomitaan tai hänelle määrätään rangaistus Linkki avautuu uuteen ikkunaanMagistrates’ Court ‑tuomioistuimessa, vastaaja voi hakea tuomioon muutosta paikallisesta Linkki avautuu uuteen ikkunaanCrown Court ‑tuomioistuimesta. Muutosta voi hakea myös Lontoon hallintotuomioistuimesta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanAdministrative Court), jos maallikkotuomarit ovat vastaajan mielestä tulkinneet lakia väärin.

Jos vastaaja tuomitaan tai hänelle määrätään rangaistus Crown Courtissa, vastaaja voi hakea tuomioon muutosta vain, jos hänelle annetaan tähän lupa esimerkiksi siksi, että tuomari on tehnyt virheen. Tällöin vastaaja voi hakea muutosta Lontoon Court of Appeal ‑tuomioistuimelta.

Miten muutoksenhaku tapahtuu?

Jos oikeudenkäynti on pidetty Magistrates’ Courtissa, muutosta on haettava 21 päivän kuluessa, jos taas Crown Courtissa, muutosta on haettava 28 päivän kuluessa. Asianajaja neuvoo, kannattaako muutosta hakea ja miten se tapahtuu.

Millaisia muutoksenhaun perustelut voivat olla?

Vastaajalla on oikeus hakea muutosta mihin tahansa Magistrates’ Courtin ratkaisuun, mutta vastaajan on täytettävä ja palautettava tuomioistuimessa saatavilla oleva lomake.

Crown Courtin ratkaisun muutoksenhaku on muodollisempi prosessi. Muutosta haettaessa muutoksenhaun syyt on ilmoitettava yksityiskohtaisesti. Muutoksenhaun perusteluita voivat olla seuraavat:

  • Tuomari on antanut valamiehistölle väärät ohjeet.
  • Oikeudenkäyntimenettelyssä on tapahtunut virhe tai sääntöjenvastaisuus.
  • Todisteita on hyväksytty tai hylätty väärin perustein.

Rangaistusta koskevan muutoksenhaun perusteluita voivat olla seuraavat:

  • Tuomari on tehnyt oikeuserehdyksen.
  • Rangaistus on liian pitkä.

Mitä muutoksenhakukäsittelyssä tapahtuu?

Magistrates’ Courtin tuomiota koskeva muutoksenhakemus käsitellään yleensä yhden tuomarin ja kahden maallikkotuomarin (eri maallikkotuomarit kuin varsinaisessa oikeudenkäynnissä) kokoonpanossa. Käsittely on täysin uusi, ja siinä voidaan esittää uusia tai erilaisia todisteita ja tosiseikkoja. Jos muutoksenhakemus koskee vain rangaistusta, Crown Court voi lieventää rangaistusta, vahvistaa sen tai koventaa sitä.

Jos hallintotuomioistuimelle osoitetussa muutoksenhakemuksessa kyseenalaistetaan maallikkotuomareiden laintulkinta ja hallintotuomioistuin katsoo maallikkotuomareiden olleen väärässä, tuomio kumotaan. Joissakin olosuhteissa asia voidaan palauttaa Magistrates’ Courtiin uutta käsittelyä varten.

Crown Courtin tuomiota koskevan muutoksenhakemuksen käsittelee muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal). Vastaajan asianajaja ja syyttäjä esittävät väitteitä muutoksenhakemuksen näkökohdista. Tuomioistuin voi kuulla lisää todisteita. Yleensä vastaaja ei voi esittää sellaisia todisteita, jotka olisivat olleet käytettävissä oikeudenkäynnin aikana, mutta joita ei kuitenkaan käytetty. Muutoksenhakukäsittely on julkinen.

Vastaajalla on oikeus osallistua muutoksenhakukäsittelyyn, ellei hän ole vankilassa. Jos vastaaja on vankilassa, hänellä on oikeus osallistua, ellei muutoksenhaku koske ainoastaan oikeusasioita. Tuomioistuin voi sallia videoyhteyden välityksellä osallistumisen.

Mitä tapahtuu, jos olen vankilassa, kun haen tuomioon muutosta?

Kun muutosta on haettu, voi pyytää vapauttamista vankilasta, kunnes muutoksenhakukäsittely on pidetty. Vapauttaminen on kuitenkin näissä olosuhteissa harvinaista. Jos vapautuminen myönnetään takuita vastaan, siihen voidaan liittää ehtoja.

Miten kauan kestää, ennen kuin muutoksenhaku käsitellään?

Magistrates’ Courtin määräämää rangaistusta koskevat muutoksenhakemukset käsitellään yleensä nopeasti, jos vastaaja on tutkintavankeudessa. Muutoin käsittely tapahtuu 3–6 kuukauden kuluessa. Crown Courtin päätökseen voi hakea muutosta Court of Appealista vain vanhemman tuomarin luvalla. Tuomiota vastaan esitetyt muutoksenhakemukset käsitellään keskimäärin kahdeksan kuukauden kuluessa ja rangaistusta vastaan esitetyt viiden kuukauden kuluessa. Muutoksenhausta voi luopua milloin tahansa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti rikosasioiden muutoksenhakutoimistoon (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCriminal Appeal Office).

Mitä tapahtuu, jos tuomiota koskeva muutoksenhaku hyväksytään / hylätään?

Jos muutoksenhaku hyväksytään, tuomioistuin kumoaa tuomion ja se poistetaan virallisesta rekisteristä. Joissakin olosuhteissa tuomioistuin voi kumota tuomion, mutta antaa syyttäjälle luvan aloittaa uuden oikeudenkäynnin vastaajaa vastaan.

Jos muutoksenhaku hylätään, oikeudenkäynnissä annettuun tuomioon ei yleensä tehdä muutosta. Joissakin tapauksessa tuomioistuin voi kuitenkin korvata tuomion lievemmästä rikoksesta annetulla tuomiolla (tavallisesti näin ei voida tehdä, kun muutoksenhaku koskee Magistrates’ Courtin tuomiota).

Mitä tapahtuu, jos rangaistusta koskeva muutoksenhaku hyväksytään / hylätään?

Jos muutoksenhaku hyväksytään, tuomioistuin määrää uuden rangaistuksen. Jos muutoksenhaku hylätään, tuomioistuin voi vahvistaa alkuperäisen rangaistuksen tai myös koventaa sitä.

Voiko muutosta hakea toisen kerran ylemmästä tuomioistuimesta tai toisesta tuomioistuimesta?

Jos muutosta on haettu Magistrates’ Courtin tuomiosta eikä Crown Court hyväksy muutoksenhakua, vastaaja voi valittaa rikosasioiden tarkistuslautakuntaan (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCriminal Cases Review Commission, CCRC) ja pyytää sitä palauttamaan asian Court of Appealiin. Tämä on harvinaista.

Jos muutosta on haettu hallintotuomioistuimesta tai Court of Appealista, muutosta voidaan hakea edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimmasta oikeudesta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanSupreme Court), jos muutoksenhaussa otetaan esille yleiseltä kannalta oikeudellisesti merkittävä seikka.

Saanko korvauksia, jos muutoksenhaku hyväksytään?

Korvauksia voi hakea kahden vuoden kuluessa täyttämällä Linkki avautuu uuteen ikkunaantämän lomakkeen. Päätöksen tekee hallitus. Asianajaja voi kertoa, kuinka Linkki avautuu uuteen ikkunaanjärjestelmä toimii.

Voiko muutosta hakea uudelleen, jos ensimmäistä muutoksenhakua ei hyväksytä?

Poikkeustapauksessa uuden muutoksenhakemuksen tekeminen on mahdollista, jos muutoksenhaulle ilmenee uusi perustelu. Jos vastaaja haluaa esittää uusia todisteita, hänen on selitettävä, miksi niitä ei esitetty oikeudenkäynnin aikana.

Onko minulla muita muutoksenhakukeinoja?

Vastaaja voi valittaa Linkki avautuu uuteen ikkunaanCCRC-lautakuntaan ja pyytää sitä tutkimaan, onko asiassa annettu väärä tuomio. Lautakunta voi palauttaa asian muutoksenhakutuomioistuimeen. Jos se tekee näin, asia käsitellään tavallisen muutoksenhaun tavoin.

Olen toisen jäsenvaltion kansalainen. Voidaanko minut palauttaa kotimaahan oikeudenkäynnin jälkeen?

Jos vastaaja tuomitaan ja rangaistukseksi määrätään vankeutta, vastaaja voidaan karkottaa vapautettaessa. Jos vastaaja ei ole Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen ja vankeustuomio on vähintään 12 kuukautta tai jos tuomio annetaan tietystä vakavasta rikoksesta, hallitus määrää tavallisesti vastaajan karkotettavaksi vankeustuomion suorittamisen jälkeen.

Kaikissa muissa tapauksissa, joissa vankeusrangaistus on mahdollinen, jos vastaaja on yli 17-vuotias, tuomari voi suositella, että vastaaja on karkotettava tuomion suorittamisen jälkeen. Tämä on mahdollista, vaikkei vastaaja joutuisi vankilaan. Hallitus tekee päätöksen tuomarin suosituksen perusteella. Tuomarin suositus on osa rangaistusta, ja siihen voidaan hakea muutosta edellä kuvatulla tavalla. Maan hallitus voi pyrkiä karkottamaan vastaajan yleisen edun perusteella myös ilman tuomioistuimen suositusta.

Jos vastaaja on toisen jäsenvaltion kansalainen, hänet voidaan karkottaa vain yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella. Karkottamista ei voida perustella pelkästään rikostuomiolla. Karkotuspäätökseen on oikeus hakea muutosta erityistuomioistuimesta.

Jos minut tuomitaan, voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta?

Jos vastaaja on tuomittu syylliseksi tai katsottu syyttömäksi rikokseen missä tahansa Yhdistyneen kuningaskunnan alueella pidetyssä oikeudenkäynnissä, häntä ei voida syyttää Englannissa uudelleen samasta rikoksesta muutoin kuin poikkeustapauksessa. Sama sääntö pätee, jos oikeudenkäynnin päätteeksi on annettu tuomio jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

Tuomioita koskevat tiedot

Tuomiot ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanvaroitukset tallennetaan poliisin valtakunnalliseen järjestelmään (Police National Computer, PNC) ja niitä säilytetään, kunnes tuomittu täyttää sata vuotta. Jos uskoo, että järjestelmään merkityt tiedot eivät pidä paikkansa, tietoja voi Linkki avautuu uuteen ikkunaanvastustaa. Asianajaja neuvoo, miten tämä tehdään. Myös rikoksen tapahtumapaikan alueella toimivaa poliisipäällikköä (Chief Constable) voi pyytää muuttamaan tietoja tai poistamaan ne.

Varoituksia, nuhteluita ja viimeisiä varoituksia pidetään tuomioina.

Vaikka rangaistus olisi suoritettu, tuomiosta tai varoituksesta joutuu kertomaan vaadittaessa (esim. työhakemukset), kunnes tuomion Linkki avautuu uuteen ikkunaanpoistoaika on kulunut. Poistoaika määräytyy rikoksen tyypin ja rangaistuksen perusteella.

Rikosrekisteriin ei merkitä sakkorangaistuksia (Fixed Penalty Notice tai Penalty Notice for Disorder).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanCourt of Appeal -tuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOpas menettelyiden aloittamisesta Court of Appealissa

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYhdistyneen kuningaskunnan korkein oikeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosasioiden tarkistuslautakunta CCRC

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosrekisteritoimisto CRB

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikollisten sopeuttaminen yhteiskuntaan

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1968 laki muutoksenhausta rikosasioissa (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1974 laki rikollisten sopeuttamisesta yhteiskuntaan (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1976 laki takuista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1980 laki Magistrates’ Court -tuomioistuimista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1981 laki ylemmistä tuomioistuimista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1995 laki muutoksenhausta rikosasioissa (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1997 poliisilaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 1998 ihmisoikeuslaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVuoden 2006 laki poliisista ja oikeudesta (sellaisena kuin se on muutettuna)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanEuroopan ihmisoikeussopimus

Päivitetty viimeksi: 01/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uwaga: niedawno wprowadzono na tej stronie zmiany w oryginalnej wersji językowej angielski. Strona w wybranej przez Ciebie wersji językowej jest obecnie tłumaczona przez nasze służby tłumaczeniowe.

5 – Vähäiset liikennerikkomukset

Miten käsitellään esimerkiksi pysäköintivirheitä ja muita rikkomuksia?

Jos pysäköi väärin yleisillä teillä, voi saada Linkki avautuu uuteen ikkunaanpysäköintivirhemaksun. Eri organisaatiot valvovat pysäköintisääntöjen noudattamista ja antavat pysäköintivirhemaksuja eri alueilla. Tällaisia ovat kunta, poliisi, yksityiset yritykset ja Lontoon joukkoliikennelaitos (Linkki avautuu uuteen ikkunaanTransport for London). Useimmiten kadunvarsipysäköinnin sääntöjen noudattamista valvovat kunnan palveluksessa olevat pysäköinninvalvojat, jotka antavat virheistä rikesakon (Penalty Charge Notice, PCN) yksityisoikeudellisen järjestelmän kautta. Liikenteenvalvojat (Traffic Wardens) sen sijaan ovat poliisin palveluksessa ja toimivat alueilla, joilla pysäköinnin valvonta kuuluu rikosoikeuden piiriin. He määräävät kiinteämääräisiä sakkoja (Fixed Penalty Notices, FPN) rikosoikeudellisessa menettelyssä.

PCN-sakkolappu jätetään yleensä ajoneuvon tuulilasiin tai ojennetaan sille, joka näyttää olevan vastuussa ajoneuvosta. Se voidaan myös postittaa. Yleensä PCN-sakon maksamiseen tai siitä valittamiseen on aikaa 28 päivää. Sakon määrä voi olla pienempi, jos sen maksaa nopeasti. Vapaamuotoinen Linkki avautuu uuteen ikkunaanvalitus voi olla kirjallinen. Jos sakosta haluaa valittaa, sakkoa ei kannata maksaa tässä vaiheessa, koska kerran maksettua sakkoa on lähes mahdotonta saada palautettua.

Rengaslukko

Englannin ja Walesin kunnat voivat hinata ajoneuvon pois tai kiinnittää ajoneuvoon rengaslukon Linkki avautuu uuteen ikkunaantietyissä tilanteissa. Rengaslukon voi kiinnittää aikaisintaan 30 minuutin kuluttua PCN-sakon antamisesta. Jos katsoo, että rengaslukko on kiinnitetty aiheettomasti, asiasta voi valittaa. Ajoneuvon vapauttamisesta joutuu kuitenkin maksamaan, vaikka tekee valituksen. Jos valittaa kirjallisesti eikä kunta vastaa 56 päivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta, kunnan on peruttava PCN-sakko ja palautettava maksettu vapauttamismaksu.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTäältä löytyy lisätietoja siitä, mitä tehdä, jos ajoneuvoon on kiinnitetty rengaslukko yksityisalueella.

Voinko hakea muutosta päätökseen?

Jos kunta ei hyväksy vapaamuotoista valitusta pysäköintivirhemaksusta, voi tehdä muodollisen valituksen. Kunnasta selitetään, miten tämä tapahtuu. Jos kunta hylkää valituksen, lähetetään omistajalle ilmoitus (Notice to Owner, NTO), jossa alkuperäinen pysäköintivirhemaksu määrätään maksettavaksi. Ilmoituksessa kerrotaan myös, miten päätöksestä voi valittaa valituksia käsitteleville riippumattomille virkamiehille. Pysäköintivirhemaksuja koskevia valituksia käsitteleviä elimiä on useita: Lontoossa toimii Linkki avautuu uuteen ikkunaanPATAS ja muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa liikenneseuraamustuomioistuin (Linkki avautuu uuteen ikkunaanTraffic Penalty Tribunal).

NTO-ilmoituksen lähettämisestä on 28 päivää aikaa joko maksaa sakko tai tehdä siitä virallinen valitus. Jos ei tee kumpaakaan, kunnalla on oikeus korottaa sakkoa 50 prosenttia. Jos sakkoa ei edelleenkään makseta, kunta voi turvautua muodollisiin siviilioikeudellisiin menettelyihin summan perimiseksi.

Pysäköintivirhemaksuna määrättävän FPN-sakon antaa poliisi tai poliisin palveluksessa oleva liikenteenvalvoja, ja se käsitellään rikosoikeudellisessa menettelyssä. Virallisesti FPN-sakosta voi valittaa ainoastaan viemällä asian oikeuteen ja kiistämällä syyllisyytensä. Osa poliisin yksiköistä sallii kuitenkin pysäköintivirhemaksua koskevan epävirallisen valituksen, jolloin poliisille voi selittää kirjallisesti, miksi pysäköintivirhemaksua ei asianosaisen mielestä tarvitse maksaa. Jos epävirallinen valitus on mahdollista kyseessä olevalla alueella, maksumääräyksessä on asiasta tarkemmat tiedot.

Miten käsitellään esimerkiksi ylinopeutta?

Jos ylinopeuden ajamisesta jää kiinni poliisi- tai kameravalvonnassa, poliisi voi:

  • antaa suullisen varoituksen
  • tarjota ajonopeuden hallintakurssia (joka henkilön on maksettava itse)
  • antaa kiinteämääräisen sakon (Linkki avautuu uuteen ikkunaanFixed Penalty Notice), jonka suuruus on 60 puntaa, sekä kolme rangaistuspistettä (tämä on todennäköisin vaihtoehto)
  • nostaa syytteen ylinopeudesta. Tällöin asia viedään oikeuteen, jossa voidaan määrätä enintään 1 000 punnan sakko (2 500 puntaa, jos ylinopeus on mitattu moottoritiellä). Lisäksi ajokorttiin merkitään kolmesta kuuteen rangaistuspistettä sekä mahdollisesti määrätään ajokielto.

Mitä tapahtuu, jos minun käsketään pysähtyä?

Poliisilla on Linkki avautuu uuteen ikkunaanvaltuudet pysäyttää kuka tahansa kuljettaja, ja pysähtymiskehotuksen noudattamatta jättäminen on rikos. Jos poliisi pysäyttää, voi joutua esittämään ajokortin, rekisteriotteen ja vakuutuskirjan. Jos näitä ei ole mukana, on seitsemän päivää aikaa esittää ne poliisiasemalla.

Jos henkilö pysäytetään ja hän on tehnyt liikennerikkomuksen, poliisi voi antaa hänelle kiinteämääräisen sakon (Linkki avautuu uuteen ikkunaanFixed Penalty Notice) tai määräyksen ajoneuvon vian korjaamisesta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanvehicle defect rectification notice).

Jos liikennerikkomus on lievä, kuten turvavyön käytön laiminlyönti tai rikkinäinen ajovalo, poliisi voi antaa FPN-sakon. Poliisilla ei ole valtuuksia velvoittaa maksamaan sakkoa paikan päällä. Sakon maksamiseen tai oikeuskäsittelyn pyytämiseen on aikaa 28 päivää, tai muussa tapauksessa sakon määrää korotetaan 50 prosenttia. Jos valvontakameran havaitsemasta rikkomuksesta määrättyä sakkoa ei makseta 28 päivän kuluessa, asiasta ilmoitetaan syyttäjälle.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanMääräys ajoneuvon vian korjaamisesta voidaan antaa, jos ajoneuvossa on vika – esimerkiksi jokin suuntavaloista on rikki.

Poliisi voi tehdä puhalluskokeen, jos se epäillee kuljettajan nauttineen alkoholia. Jos puhalluskoetta ei läpäise, poliisi vie kuljettajan poliisiasemalle, jossa häntä syytetään rikkomuksesta ja todiste (puhalluskokeen tulos) säilytetään. Ajoneuvoa ei saa haltuunsa, ennen kuin on selvinnyt riittävästi voidakseen kuljettaa sitä. Kuljettajan suostumuksella ajoneuvoa voi siirtää toinen henkilö. Jos puhalluskokeen raja ylittyy vain hiukan, voidaan tehdä verikoe. Puhalluskokeesta kieltäytyminen on rikos. Rattijuopumuksesta seuraa pakollinen ajokielto.

  • Jos ajokortille kertyy 12 pistettä kolmen vuoden aikana, ajokortin menettää yleensä vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
  • Poliisilla on valtuudet takavarikoida ajoneuvo, jos sitä käytetään yhteiskunnalle haitallisella tavalla (aiheutetaan hälytystila, häiriöitä tai vaaratilanne).
  • Poliisi voi takavarikoida ajoneuvon, jos kuljettajalla ei ole asianmukaista ajolupaa tai vakuutusta.
  • Vakavista liikennerikkomuksista (esim. liikenteen vaarantamisesta johtuva kuolemantuottamus) voidaan määrätä vankeusrangaistus.

Merkitäänkö tällaiset rikkomukset rikosrekisteriini?

Rikosrekisteriä ylläpitää rikosrekisteritoimisto (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCriminal Records Bureau, CRB). Oikeudessa annetut tuomiot merkitään rikosrekisteriin. Merkintää ei tule, jos oikeudessa annettuja tuomioita ei ole. Kiinteämääräiset sakot (FPN) ovat siis osa merkintää vain siinä tapauksessa, että henkilö on tuomittu tuomioistuimessa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPysäköintivirhemaksut ja kuljettajan oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLisätietoa pysäköinnistä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPoliisin valtuudet tieliikenteessä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYlinopeussakot ja kuljettajan oikeudet

Päivitetty viimeksi: 01/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.