1 – Miten saan oikeudellista neuvontaa

Jos joutuu oikeudenkäynnin osapuoleksi, on erittäin tärkeää saada riippumatonta oikeudellista neuvontaa. Näillä sivuilla kerrotaan, milloin ja missä olosuhteissa rikoksesta epäillyllä on oikeus asianajajaan ja mitä asianajaja voi tehdä hänen hyväkseen. Tällä yleissivulla kerrotaan, miten asianajajan löytää ja miten hän saa palkkionsa, jos asiakkaalla ei ole varaa maksaa sitä.

Kuinka löydän asianajajan

Jos tarvitsee asianajajaa eikä ole tutkintavankina, voi ottaa yhteyttä Linkki avautuu uuteen ikkunaanAteenan asianajajaliittoon tai sen alueen asianajajaliittoon, jossa oikeudenkäynti on määrä pitää (esim. Linkki avautuu uuteen ikkunaanThessalonikin asianajajaliitto, Linkki avautuu uuteen ikkunaanPireuksen asianajajaliitto tai Linkki avautuu uuteen ikkunaanHeraklionin asianajajaliitto).

Jos tarvitsee asianajajaa ja on tutkintavankina, voi pyytää poliisilta tai vankeinhoitoviranomaisilta apua asianajajan löytämisessä tai yhteyden ottamisessa edellä mainittuihin asianajajaliittoihin.

Asianajajan palkkion maksaminen

Pienituloinen voi saada maksutonta oikeusapua. Maksuttomassa oikeusavussa asianajaja nimitetään edustamaan vastaajaa. Nimitys on voimassa, kunnes oikeudenkäynti tai saman oikeusasteen tuomioistuimissa meneillään olevat menettelyt päättyvät tai tuomiota koskevan muutoksenhaun käsittely päättyy.

Asianajaja voidaan nimittää

  • syytteiden laadinnan ja nostamisen aikana tiettyjen rikosten ollessa kyseessä
  • rikostutkinnan ja asian oikeuskäsittelyn aikana, kun kyseessä on törkeä rikos
  • asian oikeuskäsittelyn aikana, kun kyseessä on kolmen tuomarin kokoonpanossa toimivassa rikostuomioistuimessa käsitelty rikos, josta vähimmäisrangaistus on kuuden kuukauden vankeustuomio
  • tekemään muutoksenhakemus ja edustamaan vastaajaa muutoksenhakukäsittelyssä toisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jos vastaaja on tuomittu ensimmäisessä oikeusasteessa vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen
  • tekemään muutoksenhakemus oikeuskysymyksen perusteella, jos vastaaja on tuomittu vähintään vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen
  • hakemaan uutta oikeuskäsittelyä, jos vastaaja on tuomittu vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.

Oikeus maksuttomaan oikeusapuun on myös muilla kuin hyvin pienituloisilla, jos pystyy osoittamaan, ettei pysty maksamaan oikeudenkäyntimenettelyistä aiheutuvia kuluja siitä syystä, että henkilön pysyvän asuinvaltion elinkustannukset eroavat selvästi Kreikan elinkustannuksista.

Maksutonta oikeusapua ja asianajajan nimittämistä on haettava siitä tuomioistuimesta, jonka on määrä käsitellä asia tai joka käsittelee muutoksenhakemuksen tai uutta oikeuskäsittelyä koskevan hakemuksen.

Maksutonta oikeusapua koskeva hakemus on jätettävä 15 päivää ennen oikeudenkäyntiä tai toimea, jota varten oikeusapua haetaan. Hakemuksessa on oltava lyhyt kuvaus oikeudenkäynnin kohteesta tai toimesta, todisteet vastaajan oikeudesta maksuttomaan oikeusapuun ja kaikki tarvittavat asiakirjat vastaajan taloudellisesta tilanteesta (tarkempia tietoja löytyy laista 3226/4-2-2004, Kreikan virallinen lehti Α’ 24/2004).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLuettelo asianajajaliitoista

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 – Oikeuteni rikostutkinnan aikana ja ennen oikeudenkäynnin alkua

Rikostutkinnan tarkoitus

Rikostutkinnassa kerätään ja säilötään todisteita ja pyritään saamaan talteen kaikki rikospaikalle jääneet jäljet.

Rikostutkinnan vaiheet

Esitutkinta / alustava rikostutkinta / rikostutkinta

Esitutkinnassa syyttäjä selvittää, onko syyttäminen perusteltua ja miten todennäköisesti rikos on tapahtunut.

Alustava rikostutkinta tehdään lähinnä niissä tapauksissa, joissa epäilty on saatu kiinni itse teossa tai jos tutkinnan viivästymisestä aiheutuisi välitön riski.

Rikostutkinta tehdään vain, kun kyseessä on törkeä rikos.

Pidätys/pakkokeinot/tutkintavankeus

Epäilty voidaan pidättää ilman pidätysmääräystä, jos hänet on saatu kiinni itse teossa tai hänet pidätetään viimeistään rikoksen tekohetkeä seuraavana päivänä.

Pidätysmääräys tarvitaan, jos epäiltyä ei ole saatu kiinni itse teossa.

Pidätetty viedään syyttäjälle 24 tunnin kuluessa.

Pakkokeinoista (kuten takuut, vastaajan velvollisuus ilmoittautua poliisilaitokselle säännöllisin väliajoin, maastapoistumiskielto) määrätään uusien rikosten tekemisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että vastaaja on läsnä poliisikuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä.

Jos edellä mainitut pakkokeinot eivät riitä ja kyseessä on törkeä rikos, epäilty voidaan määrätä tutkintavankeuteen. Tutkintavankeus voi kestää enintään 18 kuukautta, kun kyse on erittäin törkeästä rikoksesta, tai 12 kuukautta törkeästä rikoksesta ja kuusi kuukautta taposta, jos kyseessä on rikoksen uusiminen. Tutkintavankeus suoritetaan vankilassa.

Menettelyt syytejaostoissa

Syytejaostoista voi hakea pakkokeinojen purkamista tai tutkintavankeudesta vapauttamista, tai niihin voi valittaa epäkohdista oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä.

Kuka vastaa mistäkin vaiheesta?

Esitutkinnan suorittavat rikostutkijat ja syyttäjä.

Alustavaan rikostutkintaan osallistuu edellä mainittujen henkilöiden lisäksi tutkintatuomari, ja varsinaisen rikostutkinnan tai kuulustelun tekee vain tutkintatuomari.

Pidätysmääräyksen antaa syytejaosto tai tutkintatuomari. Jos epäilty saadaan kiinni itse teossa, paikalla olevilla rikostutkijoilla ja poliiseilla on velvollisuus pidättää epäilty. Myös kaikilla kansalaisilla on oikeus pidättää itse teossa kiinni saatu epäilty. Vapautta rajoittavista pakkokeinoista ja tutkintavankeudesta määräävät tutkintatuomari syyttäjän suostumuksella sekä syytejaosto.

Syytejaosto kokoontuu kolmen tuomarin kokoonpanossa syyttäjän läsnä ollessa.

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Alla olevien linkkien kautta löytyy tarkempia tietoja epäillyn oikeuksista rikostutkinnan aikana.

Esitutkinta / alustava rikostutkinta / rikostutkinta (1)

Näiden menettelyjen tarkoitus

Esitutkinnassa syyttäjä selvittää, onko syyttäminen perusteltua, ja päättää rikosprosessin aloittamisesta.

Alustava rikostutkinta suoritetaan, jos epäilty on saatu kiinni itse teossa tai jos tutkinnan viivästymisestä aiheutuisi välitön riski (esim. jalanjälkien tai sormenjälkien häviäminen).

Rikostutkinta suoritetaan vain, kun kyseessä on törkeä rikos tai muu kuin lievä rikos. Alustavan rikostutkinnan ja varsinaisen rikostutkinnan tarkoituksena on etsiä, kerätä ja säilöä todisteita sekä saada rikoksen jäljet talteen.

Kuka vastaa tästä vaiheesta?

Esitutkinnan suorittavat rikostutkijat ja syyttäjä.

Alustavaan rikostutkintaan osallistuu edellä mainittujen henkilöiden lisäksi tutkintatuomari.

Rikostutkinnan tekee yksin tutkintatuomari.

Esitutkintaa ja alustavaa rikostutkintaa valvoo rikostuomioistuimen syyttäjä ja rikostutkintaa muutoksenhakutuomioistuimen syyttäjä.

Määräajat

Esitutkinta kestää 4–8 kuukautta. Rikostutkinta kestää enintään 18 kuukautta. Mahdollinen lisätutkinta kestää 3–5 kuukautta.

Suurissa kaupungeissa näitä määräaikoja voidaan pidentää. Määräaikojen ylittymisestä ei rangaista.

Määräaika lausunnon antamiselle esitutkintavaiheessa ja prosessiväitteen esittämiselle alustavan rikostutkinnan ja varsinaisen rikostutkinnan aikana on vähintään 48 tuntia, ja sitä voidaan pidentää.

Rangaistuksia ei määrätä, vaikka epäilty ei noudattaisi näiden kahden menettelyn määräaikoja. Jos asetettua määräaikaa ei kuitenkaan noudateta varsinaisessa rikostutkinnassa, tutkintatuomarilla on oikeus määrätä vastaaja tuotavaksi pakkokeinoin oikeuteen ja/tai pidätettäväksi.

Miten saan tietää, mitä tapahtuu?

Kun epäilty kutsutaan edellä kuvattuihin menettelyihin, hänellä on oikeus

  • pyytää rikostutkijalta omakustanteisia valokopioita kaikista merkityksellisistä oikeudellisista asiakirjoista sekä kuvaus syytteistä
  • pyytää vähintään 48 tunnin määräaikaa
  • nimittää asianajaja.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Kyllä. Tulkki tulkkaa sekä epäillyn lausunnon rikostutkijoille että rikostutkijoiden kysymykset epäillylle.

Milloin voin keskustella asianajajan kanssa?

Kun epäilty saapuu rikostutkijan luo, hän voi pyytää, että asiasta ilmoitetaan hänen asianajajalleen tai että hän saisi ottaa yhteyttä asianajajaansa. Epäillyllä on myös oikeus kieltäytyä antamasta lausuntoa ennen asianajajan saapumista.

Viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, että tulkki on käytettävissä kuulustelun aikana. Muina aikoina epäillyn on järjestettävä tulkin palvelut asianajajansa kanssa.

Onko minulla oltava asianajaja? Voinko valita asianajajani?

Asianajaja on oltava vain törkeissä rikoksissa. Epäilty voi valita asianajajansa. Jos epäillyllä ei ole asianajajaa ja kyse on törkeästä rikoksesta, tutkintatuomari nimittää epäillylle asianajajan rikostutkinnan ajaksi.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Epäillyltä voidaan kysyä syytteistä. Epäillyllä on oikeus vaieta osittain tai kokonaan, ja hänellä on oikeus olla saattamatta itseään syytteeseen. Epäilty voi kieltäytyä vastaamasta kaikkiin kysymyksiin, joista saattaisi olla hänelle haittaa.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Epäillyllä on oikeus olla yhteydessä perheeseensä tai ystäviinsä puhelimitse. Perheenjäsenet ja poikkeustapauksissa myös ystävät voivat vierailla epäillyn luona.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Jos epäillyllä on terveysongelma, hän voi pyytää saada tavata lääkärin.

Voinko ottaa yhteyttä kotimaani suurlähetystöön?

Ulkomaalainen voi ottaa yhteyttä kotimaansa suurlähetystöön.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä rikostutkinnan aikana?

Epäillyn läsnäolo rikostutkinnan aikana ei ole välttämätöntä.

Voinko osallistua videoyhteyden välityksellä?

Kreikan laissa ei säädetä osallistumisesta videoyhteyden välityksellä.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Epäiltyä ei voida karkottaa kotimaahan tässä vaiheessa.

Missä olosuhteissa minut voidaan määrätä tutkintavankeuteen tai vapauttaa?

Epäilty pidetään tutkintavankina, jos on olemassa vahvat viitteet siitä, että hän on tehnyt törkeän rikoksen ja

  • epäillyllä ei ole tiedossa olevaa osoitetta Kreikassa
  • epäilty on yrittänyt lähteä maasta
  • epäilty on pakoillut oikeutta aiemmin
  • epäilty on tuomittu vankilapaosta tai vangitun auttamisesta pakenemaan taikka asuinpaikkaa koskevien rajoitusten rikkomisesta sekä jos
  • on syytä epäillä, että epäilty aikoo paeta
  • epäilyllä on aiempia tuomioita, minkä vuoksi on todennäköistä, että hän tekee uusia rikoksia.

Epäiltyyn voidaan määrätä sovellettavaksi myös pakkokeinoja tai hänet voidaan vapauttaa.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on?

Epäilty saa tutustua tutkinta-aineistoon ja nimittää enintään kaksi asianajajaa. Epäillyn on oltava läsnä rikostutkinnassa henkilökohtaisesti, eikä pelkän asianajajan läsnäolo riitä.

Jos tutkintatuomari päättää, että epäilty on määrättävä tilapäisesti tutkintavankeuteen, epäilty voi valittaa päätöksestä viiden päivän kuluessa syytejaostoon. Epäilty voi valittaa myös tutkintatuomarille itselleen tai syytejaostolle ja pyytää tutkintavankeuteen määräämistä koskevan päätöksen kumoamista tai korvaamista muilla pakkokeinoilla.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Epäilty voi poistua maasta, ellei häntä ole määrätty maastapoistumiskieltoon.

Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA

Lisätietoja näihin liittyvistä oikeuksista on kohdassa Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA (4).

Voinko valittaa menettelyistä?

Jos oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn aikana on tapahtunut jotain epäasianmukaista, epäilty voi valittaa asiasta syytejaostoon ja pyytää epäasianmukaisen toimen mitätöintiä ja oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn suorittamista uudelleen.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Epäilty voi tunnustaa syyllisyytensä milloin tahansa ennen oikeudenkäyntiä. Epäilty voi myös perua tunnustuksen. Tuomioistuin voi joka tapauksessa arvioida tunnustusta vapaasti.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet eivät voi muuttua, vain niiden sanamuotoa voidaan tarkentaa. Uusia syytteitä ei voi lisätä.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Epäiltyä voidaan syyttää samasta rikoksesta siinä tapauksessa, että ulkomailla tehty rikos on kohdistunut Kreikan kansalaiseen ja rikos luokitellaan Kreikan laissa törkeäksi rikokseksi tai rikokseksi. Törkeissä rikoksissa Kreikan lakeja sovelletaan kaikkiin riippumatta siitä, mitkä lait ovat voimassa rikospaikalla.

Saanko tietää, ketkä ovat todistaneet minua vastaan?

Epäillyllä on oikeus saada tällaiset tiedot, sillä hänelle voidaan antaa kaikki tutkinta-aineistoon kuuluvat asiakirjat, myös todistajanlausunnot. Tiedot voidaan antaa epäillylle ennen puolustautumista, ja myös sen jälkeen.

Saanko tietää, mitä muita todisteita minua vastaan on esitetty?

Rikostutkijalla on velvollisuus toimittaa epäillylle valokopiot tutkinta-aineistosta ja näyttää epäillylle kaikki merkityksellinen aineisto, ennen kuin tämä antaa lausuntonsa.

Pyydetäänkö minulta rikosrekisteritietojani?

Tutkintatuomari saa epäillyn rikosrekisteriotteen automaattisesti rikostutkintavaiheessa.

Pidätys / vapauteen kohdistuvat pakkokeinot / tutkintavankeus (2)

Näiden toimien tarkoitus

Jos rikoksentekijä on saatu kiinni itse teossa, hänen pidättämisellään pyritään varmistamaan, että hänet saadaan oikeuden eteen. Muussa yhteydessä tapahtuvalla pidätyksellä, tutkintavankeuteen määräämisellä ja liikkumisen vapautta rajoittavilla pakkokeinoilla pyritään varmistamaan, että epäilty saadaan tutkinta- ja oikeusviranomaisten eteen.

Kuka vastaa näistä toimista?

Pidätysmääräyksen antaa joko syytejaosto tai tutkintatuomari. Syytejaosto tai tutkintatuomari määrää myös tutkintavankeudesta ja pakkokeinoista. Jos rikoksentekijä saadaan kiinni itse teossa, pidätyksen voivat tehdä rikostutkijat tai poliisit.

Määräajat

Kun epäilty pidätetään, hänet on vietävä syyttäjälle 24 tunnin kuluessa. Tämän määräajan laiminlyönti ei aiheuta epäillylle mitään seurauksia. Määräaika on asetettu myös edellytykselle, joka koskee epäillyn säännöllistä ilmoittautumista poliisiasemalla. Jos epäilty ei noudata tätä määräaikaa, hänet voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuuden sijasta tutkintavankeuteen.

Miten saan tietää, mitä tapahtuu?

Kun rikoksesta itse teossa kiinni saatu henkilö pidätetään, poliisin on kerrottava hänelle välittömästi pidätyksen syy. Jos pidätetty viedään tutkintatuomarille, hänelle kerrotaan syytteistä tyhjentävästi. Sama pätee, jos epäiltyyn määrätään sovellettavaksi vapautta rajoittavia pakkokeinoja tai hänet määrätään tutkintavankeuteen.

Tutkintatuomarin on annettava epäillylle on kaikki merkitykselliset oikeudelliset asiakirjat ennen näistä asioista tehtävää päätöstä.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Jos epäilty ei puhu kieltä, hänen on kerrottava asiasta heti ja pyydettävä tulkkia. Tulkki tulkkaa kaiken, mitä epäilty sanoo, kaikki epäillylle esitetyt kysymykset ja kaikki hänelle näytetyt asiakirjat.

Milloin voin keskustella asianajajan kanssa?

Jos epäilty pidätetään, hän voi pyytää, että asiasta ilmoitetaan hänen asianajajalleen tai että hän saisi soittaa puhelun. Epäillyllä on myös oikeus kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin, jos asianajajaa ei ole paikalla.

Jos epäilty ei tunne asianajajaa, hän voi ottaa yhteyttä kotimaansa suurlähetystöön tai paikalliseen asianajajaliittoon. Epäillyn itsensä on hankittava tulkki asianajajansa kanssa käymiinsä keskusteluihin, tutkintaviranomaiset eivät tätä tee. Epäillyn kannattaa keskustella asianajajansa kanssa ennen, kuin liikkumisen vapautta rajoittavia pakkokeinoja aletaan soveltaa tai hänet määrätään tutkintavankeuteen. Asianajaja edustaa epäiltyä ja on läsnä rikostutkinnan aikana.

Onko minulla oltava asianajaja? Voinko valita asianajajani?

Asianajaja on oltava vain, kun kyseessä on törkeä rikos. Epäillyllä on oikeus valita asianajajansa. Jos kyseessä on törkeä rikos eikä asianajajaa ole, epäillylle kuitenkin nimetään pyynnöstä asianajaja rikostutkinnan aikana.

Voidaanko minulta pyytää mitä tahansa tietoja? Onko minun annettava kaikki minulta pyydetyt tiedot?

Epäillyltä kysytään syytteistä. Hän voi kieltäytyä vastaamasta kaikkiin kysymyksiin, joista voisi olla hänelle haittaa.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Epäillyllä on oikeus pyytää rikostutkijoilta, että saisi ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Epäilty voi tavata lääkärin, jos hänellä on terveysongelmia.

Voinko ottaa ulkomaalaisena yhteyttä kotimaani suurlähetystöön?

Epäilty voi ottaa yhteyttä kotimaansa suurlähetystöön.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä rikostutkinnan aikana?

Epäillyn ei ole välttämätöntä olla läsnä, ellei hänelle jouduta tekemään henkilöntarkastusta.

Voinko osallistua videoyhteyden välityksellä?

Osallistumisesta rikostutkintaan videoyhteyden välityksellä ei ole vielä säädetty laissa.

Voidaanko minut lähettää takaisin kotimaahan?

Tässä vaiheessa epäiltyä ei voida karkottaa kotimaahansa.

Missä olosuhteissa minut voidaan määrätä tutkintavankeuteen tai vapauttaa?

Epäilty määrätään tutkintavankeuteen, jos tutkintatuomari on asiasta yhtä mieltä syyttäjän kanssa tai jos syytejaosto niin määrää. Epäilty määrätään tutkintavankeuteen, jos on olemassa vahvat viitteet siitä, että hän on tehnyt törkeän rikoksen ja

  • epäillyllä ei ole tiedossa olevaa osoitetta Kreikassa
  • epäilty on valmistellut maasta lähtöä
  • epäilty on pakoillut oikeutta aiemmin
  • epäilty on tuomittu vankilapaosta tai vangitun avustamisesta pakenemaan taikka asuinpaikkaa koskevien rajoitusten rikkomisesta ja jos
  • on syytä uskoa epäillyn yrittävän paeta
  • epäillyllä on aiempia tuomioita.

Epäiltyyn voidaan määrätä sovellettavaksi myös pakkokeinoja tai hänet voidaan vapauttaa.

Mitkä ovat oikeuteni ja velvollisuuteni?

Epäillyllä on oikeus saada tutustua tutkinta-aineistoon ja nimittää enintään kaksi asianajajaa. Jos epäilty on tutkintavankina, hän voi valittaa tutkintatuomarin tekemästä tutkintavankeuspäätöksestä syytejaostoon viiden päivän kuluessa. Epäilty voi valittaa myös itse tutkintatuomarille tai syytejaostolle ja pyytää tutkintavankeuspäätöksen kumoamista tai korvaamista liikkumisen vapautta rajoittavilla pakkokeinoilla.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Epäilty voi poistua maasta pidätysajan päätyttyä, ellei häntä ole kielletty poistumasta Kreikasta.

Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA

Lisätietoja epäillyn oikeuksista on kohdassa Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA (4).

Voinko valittaa menettelyistä?

Jos oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä on toimittu epäasianmukaisesti, epäilty voi valittaa syytejaostoon ja pyytää epäasianmukaisen toimen mitätöintiä ja oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn suorittamista uudelleen.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Epäillyllä on oikeus myöntää syyllisyytensä, eikä tästä pitäisi aiheutua hänelle lain mukaan myönteisiä eikä kielteisiä seurauksia.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet eivät voi muuttua, vain niiden sanamuotoa voidaan tarkentaa. Uusia syytteitä ei voida lisätä.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Vastaajaa voidaan syyttää, jos ulkomailla tehty teko on kohdistunut Kreikan kansalaiseen. Jos kyseessä on törkeä rikos, Kreikan lakeja sovelletaan kaikkiin riippumatta siitä, mitkä lait ovat voimassa rikospaikalla.

Saanko tietää, ketkä ovat todistaneet minua vastaan?

Ilman muuta. Epäillylle on kerrottava nämä tiedot, kun hänet pidätetään ja viedään kuultavaksi alustavaa rikostutkintaa tai varsinaista rikostutkintaa varten, ennen kuin hän antaa oman lausuntonsa.

Saanko tietää, mitä muita todisteita minua vastaan on esitetty?

Rikostutkijalla on velvollisuus antaa epäillylle valokopiot kaikista tutkinta-aineistoon sisältyvistä asiakirjoista, ennen kuin epäilty antaa oman lausuntonsa.

Pyydetäänkö minulta rikosrekisteritietojani?

Ei pyydetä, vaan tiedot haetaan asiasta vastaavasta yksiköstä.

Menettelyt syytejaostossa (3)

Vaiheen tarkoitus

Syytejaostot ovat oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä toimivaltaisia oikeuslaitoksen elimiä. Ne valvovat rikostutkijoiden toimien laillisuutta, päättävät tutkintavankeudesta ja liikkumisen vapautta rajoittavista pakkokeinoista, tekevät päätöksiä muista oikeudenkäyntiä edeltäviin menettelyihin vaikuttavista arkaluonteisista kysymyksistä ja ratkaisevat, onko epäiltyä syytettävä oikeudessa vai onko hänet vapautettava.

Kuka vastaa tästä vaiheesta?

Syytejaostossa on kolme tuomaria, ja syytejaostoja ovat rikostuomioistuimen syytejaosto, muutoksenhakutuomioistuimen syytejaosto ja kassaatiotuomioistuimen syytejaosto.

Määräajat

Määräaikoja on asetettu, ja jos epäilty ei noudata niitä, hän ei voi käyttää oikeuksiaan.

Miten saan tietää, mitä tapahtuu?

Epäilty saa tietoja asian etenemisestä tuomioistuimen kansliasta, ja hänelle ilmoitetaan asianmukaisesti kaikista päätöksistä.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Jos epäilty on läsnä syytejaostossa, hänellä on oikeus tulkkiin.

Milloin voin keskustella asianajajan kanssa?

Epäillyllä on oikeus oikeudelliseen neuvontaan ja hän voi olla yhteydessä asianajajaansa menettelyn kaikissa vaiheissa. Epäilty tai hänen asianajajansa huolehtii tulkkauksen järjestämisestä tarvittaessa.

Onko minulla oltava asianajaja? Voinko valita asianajajani?

Asianajajan käyttö ei ole pakollista. Halutessaan epäilty voi edustaa itseään, tai asianajaja voi edustaa häntä. Epäilty voi valita asianajajansa, paitsi jos hänelle nimetään asianajaja.

Voidaanko minulta pyytää mitä tahansa tietoja? Onko minun vastattava?

Epäiltyä voidaan pyytää toimittamaan tietoja rikoksesta, josta häntä syytetään. Epäillyllä on oikeus vaieta ja olla saattamatta itseään syytteeseen. Hän voi kieltäytyä vastaamasta kaikkiin kysymyksiin, joista voi olla hänelle haittaa.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Epäilty voi ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään. Tutkintavanki voi tehdä näin vierailuaikoina.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Epäilty voi tavata lääkärin, jos hänellä on terveysongelmia.

Voinko ottaa ulkomaalaisena yhteyttä kotimaani suurlähetystöön?

Epäillyllä on oikeus ottaa yhteyttä kotimaansa suurlähetystöön.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä rikostutkinnan aikana?

Vain jos epäilty pyytää ja tuomioistuin antaa luvan.

Voinko osallistua videoyhteyden tai muun vastaavan välityksellä?

Videoyhteyden välityksellä osallistumisesta ei ole vielä säädetty laissa.

Voidaanko minut lähettää takaisin kotimaahan?

Tässä vaiheessa epäiltyä ei voida karkottaa kotimaahan.

Missä olosuhteissa minut voidaan määrätä tutkintavankeuteen tai vapauttaa?

Syytejaosto voi määrätä epäillyn tutkintavankeuteen. Epäiltyyn voidaan määrätä sovellettavaksi myös liikkumisen vapautta rajoittavia pakkokeinoja, tai hänet voidaan vapauttaa.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Epäilty voi poistua maasta pidätysajan päätyttyä, ellei häntä ole kielletty poistumasta Kreikasta.

Pyydetäänkö minulta sormenjäljet, DNA-näyte (esim. hius- tai sylkinäyte) tai muita ruumiinnesteitä?

Syytejaosto voi antaa tällaisen määräyksen.

Tehdäänkö henkilöntarkastus?

Syytejaosto ei määrää henkilöntarkastuksesta, mutta rikostutkijat tai alustavasta rikostutkinnasta vastaavat tutkijat voivat näin tehdä. Tällöin epäillyllä on oikeus pyytää, että hänen asianajajansa on läsnä henkilöntarkastuksen aikana.

Voidaanko kodissani, liiketiloissani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Tämäntyyppisiä kotietsintöjä ei voida määrätä tehtäväksi siinä vaiheessa, jossa syytejaosto on mukana.

Voinko valittaa?

Syytejaoston päätöksistä on mahdollista valittaa.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Epäillyllä on oikeus myöntää syyllisyytensä antamalla kirjallisen tunnustuksen syytejaostolle. Tällaiset lausunnot ovat sitovia, ja ne voivat vaikuttaa oikeuden tuomioon.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet eivät voi muuttua. Syytejaosto voi ainoastaan täsmentää niiden sanamuotoa. Uusia syytteitä ei voida lisätä.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Vastaajaa voidaan syyttää, jos teko on kohdistunut Kreikan kansalaiseen. Jos kyseessä on törkeä rikos, Kreikan lakeja sovelletaan kaikkiin riippumatta siitä, mitkä lait ovat voimassa rikospaikalla.

Saanko tietää, ketkä ovat todistaneet minua vastaan?

Epäilty saa luonnollisesti nämä tiedot sekä tässä vaiheessa että jo sitä ennen. Hänellä on oikeus saada yksityiskohtaiset tiedot tutkinta-aineistosta.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Rikosrekisteritietoja ei pyydetä, vaan ne haetaan asiasta vastaavasta yksiköstä.

Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA (4)

Pyydetäänkö minulta sormenjäljet, DNA-näyte (esim. hius- tai sylkinäyte) tai muita ruumiinnesteitä?

Pidätetyltä pyydetään sormenjäljet, ja hänellä on velvollisuus ne antaa. Myös DNA-näytteen antaminen on pakollista, jos on olemassa vahvat viitteet siitä, että pidätetty on tehnyt törkeän rikoksen. Jos DNA-näyte osoittautuu positiiviseksi, pidätetyllä on oikeus pyytää uusimaan testi. Jos pidätetty ei näin tee, DNA-näyte tuhotaan.

Tehdäänkö henkilöntarkastus?

Epäillylle voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos rikostutkinnan suorittava henkilö katsoo sen olevan tarpeen. Henkilöntarkastus ei saa loukata epäillyn ihmisarvoa, ja se on tehtävä sellaisessa paikassa, jossa henkilön yksityisyys voidaan turvata. Naisille henkilöntarkastuksen tekee nainen. Jos epäiltyä pyydetään luovuttamaan jokin esine tai asiakirja ja epäilty noudattaa pyyntöä, henkilöntarkastusta ei pitäisi tehdä.

Voidaanko kodissani, liiketiloissani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Oikeuden virkamies ja rikostutkija voivat tehdä kotietsinnän kodissa alustavan rikostutkinnan tai varsinaisen rikostutkinnan yhteydessä. Autossa tehdään kotietsintä, jos on vahvat perusteet epäillä, että rikos on tapahtunut, tai jos se on ehdottoman välttämätöntä.

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 – Oikeuteni oikeudenkäynnin aikana

Oikeudenkäyntiä edeltävä menettely

Kuka haastaa minut oikeuteen ja miten?

Syyttäjä laatii syytteen, asettaa oikeudenkäyntipäivämäärän ja haastaa vastaajan sekä kutsuu asianomistajan ja todistajat vähintään 15 päivää ennen oikeudenkäynnin alkamista tai 30 päivää ennen oikeudenkäynnin alkamista, jos nämä asuvat muissa Euroopan unionin maissa.

Menettely oikeuskäsittelyn aikana

Mikä tuomioistuin käsittelee asian?

Tärkeimmät rikostuomioistuimet ovat lieviä rikoksia käsittelevä rikostuomioistuin, rikoksia käsittelevä rikostuomioistuin ja kolmen tuomarin kokoonpanossa toimiva muutoksenhakutuomioistuin tai törkeitä rikoksia käsittelevä valamiestuomioistuin. Periaatteessa rikospaikan paikallinen tuomioistuin on asiassa toimivaltainen.

Onko oikeudenkäynti julkinen?

Oikeudenkäynti on julkinen, ellei julkisuus saata vaikuttaa haitallisesti yleiseen moraaliin tai rikosasian osapuolten yksityisyyttä ole syytä suojata.

Kuka ratkaisee asian?

Alempien oikeusasteiden tuomioistuimissa ratkaisun tekevät tuomarit ja valamieskokoonpanossa toimivissa tuomioistuimissa useamman tuomarin kokoonpanot ja valamiehistö.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyte voidaan vaihtaa samanlaiseen syytteeseen. Tuomioistuin ratkaisee asianmukaisen oikeudellisen määritelmän tai mahdollisimman tarkan määritelmän rikosasian kohteen muodostavien tosiseikkojen perusteella.

Entä jos tunnustan syyllisyyteni osaan syytteistä tai niihin kaikkiin oikeudenkäynnin aikana?

Jos vastaaja tunnustaa syyllisyytensä tiettyihin syytteisiin, tuomioistuin määrää näistä syytteistä rangaistuksen. Tuomiossa määrättävä rangaistus voi olla lievempi.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä?

Vastaajan ei ole pakko olla läsnä. Häntä voi edustaa asianajaja, ellei tuomioistuin pidä vastaajan läsnäoloa välttämättömänä.

Asun toisessa jäsenvaltiossa. Voinko osallistua videoyhteyden välityksellä?

Videoyhteyden välityksellä osallistuminen ei ole mahdollista, koska siitä ei ole säädetty vielä laissa.

Onko minun oltava läsnä koko oikeudenkäynnin ajan?

Vastaajan ei tarvitse olla läsnä koko oikeudenkäynnin ajan. Hän voi saapua oikeuteen ja lähteä jonkin ajan päästä, jolloin häntä edustaa asianajaja.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en ymmärrä, mitä tapahtuu?

Jos vastaaja ei osaa oikeudenkäyntikieltä, tuomioistuimella on velvollisuus nimittää tulkki.

Onko minulla oltava asianajaja? Hankitaanko minulle asianajaja? Voinko vaihtaa asianajajaa?

Vastaajalla on oltava asianajaja vain, kun kyseessä on törkeä rikos tai kun asia käsitellään kassaatiotuomioistuimessa (Áreios Págos). Jos vastaaja ei pysty nimittämään asianajajaa, tuomioistuin on velvollinen nimittämään asianajajan. Vastaajalla on oikeus vaihtaa asianajajaa, ellei ylemmän oikeusasteen tuomioistuin ole nimittänyt asianajajaa itse (ex officio).

Voinko puhua oikeudenkäynnissä? Onko minun pakko puhua oikeudenkäynnissä?

Vastaaja voi puhua oikeudenkäynnissä, mutta hänen ei ole pakko. Hän voi myös vaieta.

Mitä tapahtuu, jos en kerro totuutta oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajalla on oikeus olla kertomatta totuutta. Vastaaja ei tee rikosta antaessaan totuudenvastaisen lausunnon itsestään.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettyyn todistusaineistoon nähden?

Voinko kiistää minua vastaan esitetyt todisteet?

Vastaaja voi yrittää kiistää häntä vastaan esitetyt todisteet ja hänellä voi tehdä tämän puolustautuessaan esittämällä itse todisteita, esittämällä vastatodisteita tai kutsumalla omia todistajia.

Millaisia todisteita voin esittää oikeudenkäynnissä omasta puolestani?

Vastaaja voi esittää asiakirjatodisteita sekä kutsua maallikko- ja asiantuntijatodistajia.

Millä edellytyksillä voin esittää tällaisia todisteita?

Ennakkoedellytyksiä ei ole. Vastaaja voi esittää oikeudessa todisteita ilmoittamatta niistä etukäteen kenellekään.

Voinko palkata yksityisetsivän hankkimaan todisteita? Hyväksytäänkö tällaiset todisteet?

Vastaaja voi tehdä näin, ja todisteet hyväksytään, kunhan ne on hankittu lakia noudattaen.

Voinko kutsua todistajia puhumaan edukseni?

Vastaaja voi kutsua niin monta todistajaa kuin haluaa, ja tuomioistuimen on sallittava enintään yhtä monen puolustuksen todistajan kuuleminen kuin syyttäjällä on todistajia.

Voinko minä tai voiko asianajajani esittää kysymyksiä muille todistajille? Voinko minä tai voiko asianajajani kiistää todistajien sanomisia?

Sekä vastaaja että hänen asianajajansa voivat esittää kysymyksiä ja kyseenalaistaa todistajien lausunnot.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Yhteensä yli kuuden vuoden vankeusrangaistuksen sisältävät tuomiot otetaan huomioon tuomioistuimen päättäessä rangaistuksesta, jos vastaaja todetaan syylliseksi.

Otetaanko toisessa jäsenvaltiossa annetut aiemmat tuomiot huomioon?

Tällaiset tuomiot otetaan huomioon vain, jos ne on merkitty rikosrekisteriin.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Mitkä ovat oikeudenkäynnin mahdolliset lopputulokset?

Vastaaja vapautetaan, jos tuomioistuin ei ole vakuuttunut siitä, että vastaaja on tehnyt rikoksen, tai tätä on syytä epäillä. Vastaaja voidaan vapauttaa myös muista oikeudellisista syistä tai kun rangaistuksesta luopumiselle on olemassa perusteet (esim. todellinen katumus).

Vastaaja tuomitaan ja hänelle määrätään rangaistus, jos tuomioistuin on vakuuttunut siitä, että vastaaja on tehnyt rikoksen.

Rikosoikeudenkäynti keskeytetään, jos vastaaja kuolee, uhri luopuu syytteistä, rikos vanhentuu tai rikos itsessään ei ole enää rangaistava.

Rikossyyte hylätään, jos asiasta on annettu aiemmin päätös, jos syytettä ei nosteta (vaadittaessa), vaatimuksia ei esitetä tai syyttämislupaa ei ole.

Yhteenveto mahdollisista rangaistuksista

Päärangaistukset: vankeus (elinkautinen tai 5–20 vuoden määräaikainen), kotiaresti (10 päivää – 5 vuotta), pidätys (1 päivä – 1 kuukausi), sakko (150–15 000 euroa), rikesakko (29–590 euroa), vankeus nuorisovankilassa, määrääminen psykiatriseen hoitolaitokseen.

Lisärangaistukset: kansalaisoikeuksien riistäminen, ammatinharjoittamisen kielto, tuomion julkaiseminen.

Turvallisuustoimenpiteet: Sellaisen rikollisen määrääminen laitokseen, jonka ei katsota olevan rikosoikeudellisessa vastuussa; alkoholistien ja narkomaanien määrääminen katkaisuhoitoon; työkeskuksiin lähettäminen; tiettyä aluetta koskeva asumiskielto; ulkomaalaisen maastakarkotus; omaisuuden menetetyksi tuomitseminen.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Rikoksen uhri osallistuu rikosasiaan joko asianomistajana tai todistajana. Asianomistajana (”vastatodisteita esittävänä asianomistajana”) hän pyrkii saamaan rahallisen korvauksen henkisestä kärsimyksestä, ja todistajana hän tukee syyttäjän ajamaa syytettä.

Jos uhri osallistuu asianomistajana, hänen on ilmoitettava tästä ennen todistelun alkamista.

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 – Oikeuteni oikeudenkäynnin päätyttyä

Voinko hakea muutosta tuomioon ja/tai rangaistukseen?

Vastaaja voi hakea muutosta tuomioon. Muutoksenhakuoikeus riippuu rangaistuksen tyypistä ja kovuudesta sekä siitä, mikä tuomioistuin on sen antanut.

Esimerkkejä:

  • Kun kyseessä on yhden tuomarin kokoonpanossa toimiva rikostuomioistuin, vastaajalla on oikeus hakea muutosta, jos rangaistuksena on määrätty yli 60 päivän vankeusrangaistus tai yli 1 000 euron sakkorangaistus.
  • Kun kyseessä on kolmen tuomarin kokoonpanossa toimiva rikostuomioistuin, vastaajalla on oikeus hakea muutosta siitä tuomioistuimesta, joka käsittelee kyseisen rikostuomioistuimen tuomioista tehdyt muutoksenhakemukset, jos rangaistuksena on määrätty yli neljän kuukauden vankeusrangaistus tai yli 1 500 euron sakkorangaistus.
  • Kun kyseessä on valamiestuomioistuin tai kolmen tuomarin kokoonpanossa toimiva tuomioistuin, joka käsittelee törkeistä rikoksista annettuja tuomioita koskevat muutoksenhakemukset, vastaajalla on oikeus hakea muutosta, jos rangaistuksena törkeästä rikoksesta on määrätty yli kahden vuoden vankeusrangaistus tai muusta rikoksesta yli vuoden vankeusrangaistus.

Vapauttavaan tuomioon voi hakea muutosta vain, jos vapauttaminen perustuu todelliseen katumukseen tai vastaajan hyvään maineeseen.

Miten muutoksenhaku tapahtuu?

Vastaajan on laadittava muutoksenhakemus ja toimitettava se tuomion antaneen tuomioistuimen kansliaan. Muutoksenhakemuksessa on esitettävä muutoksenhaun perustelut, vastaajan kotiosoite ja asianajajan nimi.

Muutoksenhakemus on jätettävä 10 päivän kuluessa tuomioistuimen päätöksen tekemisestä tai sen tiedoksiantamisesta, jos asia on käsitelty vastaajan poissa ollessa. Jos vastaaja asuu ulkomailla ja kyseessä on yksipuolinen tuomio tai vastaajan asuinpaikka ei ole tiedossa, määräaikaa pidennetään kuitenkin 30 päivään tuomion tiedoksiantamisesta.

Millaisia muutoksenhaun perustelut voivat olla?

Muutoksenhaku voi perustua joko asian tosiseikkoihin tai lain tulkintaan.

Mitä tapahtuu, jos haen muutosta?

Asia käsitellään uudelleen toisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

Mitä tapahtuu, jos olen vankilassa, kun teen muutoksenhakemuksen?

Muutoksenhakemus välitetään syyttäjälle, oikeudenkäyntipäivämäärä asetetaan ja vastaaja haastetaan tuomioistuimeen. Tuomittu voi pyytää rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämistä tietyin oikeudellisin edellytyksin, kunnes muutoksenhakemus on käsitelty.

Milloin muutoksenhakemus käsitellään?

Yleensä muutoksenhakemus käsitellään 1–3 vuoden kuluessa sen mukaan, mikä rikos on kyseessä, missä tuomioistuin sijaitsee ja onko vastaaja vangittuna.

Voinko esittää uusia todisteita muutoksenhaun aikana?

Vastaaja voi esittää uusia todisteita muutoksenhakutuomioistuimessa. Menettely on sama kuin alkuperäisessä oikeudenkäynnissä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa asian käsitellyt tuomari ei voi käsitellä samaa asiaa toisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tuomioistuin tarkastaa, onko muutoksenhakemus jätetty asianmukaisesti ja asetetun määräajan kuluessa.

Mitä muutoksenhakukäsittelyssä tapahtuu?

Jos vastaaja tai tätä edustava asianajaja ei ole läsnä muutoksenhakukäsittelyssä, muutoksenhakemus hylätään ja alemman oikeusasteen tuomioistuimen antama tuomio vahvistetaan. Jos vastaaja tai häntä edustava asianajaja on läsnä, asia käsitellään uudelleen ja vastaaja voi esittää uusia todisteita.

Mitä tuomioistuin voi päättää?

Muutoksenhakutuomioistuimella ei ole valtaa määrätä ankarampaa rangaistusta kuin minkä alemman oikeusasteen tuomioistuin on määrännyt. Se voi kuitenkin vapauttaa vastaajan, lieventää rangaistusta tai määrätä saman rangaistuksen kuin alemman oikeusasteen tuomioistuin.

Mitä tapahtuu, jos muutoksenhaku hyväksytään / muutoksenhakua ei hyväksytä?

Jos muutoksenhaun perustelut hyväksytään, muutoksenhakutuomioistuin voi vapauttaa vastaajan tai lieventää rangaistusta. Muussa tapauksessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio säilyy.

Voiko muutosta hakea uudelleen toisesta tuomioistuimesta tai korkeammasta oikeusasteesta?

Muutosta ei voi hakea uudelleen. Toisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio on ainoastaan mahdollista kumota, jos oikeudenkäyntimenettelyssä on tapahtunut virhe.

Saanko korvausta, jos ensimmäinen tuomio oli väärä?

Laissa ei säädetä korvauksista tilanteessa, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut väärän tuomion, ellei tuomittu ole suorittanut vankeusrangaistusta ja hänet on sittemmin vapautettu muutoksenhaun seurauksena.

Jos muutoksenhaku hyväksytään, säilyykö tuomio rikosrekisterissä?

Rikosrekisterissä säilyy vain muutoksenhakutuomioistuimen tuomio. Aiempi tuomio poistetaan.

Milloin tuomiosta tulee lopullinen?

Tuomiosta tulee lopullinen, ellei toisen oikeusasteen tuomioistuimen antamasta tuomiosta ole jätetty oikeuskysymyksiä koskevaa muutoksenhakemusta tai jos muutoksenhakemus on jätetty, mutta korkein oikeus eli kassaatiotuomioistuin (Áreios Págos) on sen hylännyt.

Olen ulkomaalainen. Voidaanko minut palauttaa kotimaahan oikeudenkäynnin jälkeen?

Tuomittu voidaan palauttaa kotimaahan, jos tuomioistuin määrää karkotuksesta. Tuomittu voidaan karkottaa, jos hänelle on määrätty vähintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus, karkotusmääräys on annettu osana lisärangaistusta tai turvallisuustoimenpiteitä on ollut pakko määrätä. Etenkin törkeistä huumausainerikoksista annetuissa tuomioissa karkottaminen on pakollista ja se on voimassa eliniän.

Tapahtuuko karkotus välittömästi?

Tuomittu suorittaa rangaistuksensa ennen karkotusta. Jos vastaaja on tuomittu enintään viideksi vuodeksi vankeuteen ja hänestä on annettu karkotusmääräys, tuomioistuin voi poikkeuksellisesti lykätä rangaistuksen täytäntöönpanoa ja sallia tuomitun välittömän karkottamisen.

Karkotus on määrättävä osana tuomioistuimen tuomiota, jos rangaistuksen täytäntöönpanoa ei ole lykätty ja rangaistus on annettu tiedoksi.

Vastaaja voi hakea muutosta, jos karkotusmääräyksen on antanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ja vastaajalle on lisäksi määrätty muutoksenhakuun oikeuttava vankeusrangaistus. Muutoksenhakemus on toimitettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kansliaan.

Voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa?

Tämä riippuu asianomaisen valtion lainsäädännöstä.

Merkitäänkö syytettä ja/tai tuomiota koskevat tiedot rikosrekisteriini?

Tuomio merkitään rikosrekisteriin vain, jos se on lopullinen. Tiedot merkitään virallisesti rikosrekisteritoimistossa.

Rikosrekisteri tuhotaan

  • kuoleman jälkeen tai kun henkilö on täyttänyt 80
  • kun henkilö tuomitaan ja tuomion täytäntöönpanoa lykätään, viiden vuoden jälkeen lykkäysajan päättymisestä, ellei tuomiota ole tällä välin mitätöity tai kumottu
  • kymmenen vuoden kuluttua enintään kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen suorittamisesta, kun kyseessä on harkittu teko, tai enintään kahden kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen suorittamisesta, kun kyseessä on tuottamuksellinen rikos eikä henkilöä ole tuomittu tällä välin muista rikoksista.

Tietojen säilyttämiseen ei tarvita henkilön suostumusta.

Kiista-asiassa voi pyytää rikostuomioistuimen syyttäjältä ratkaisua. Syyttäjän päätöksestä voi valittaa rikostuomioistuimen syytejaostoon kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Vähäiset liikennerikkomukset

Miten käsitellään vähäisiä liikennerikkomuksia?

Liikennerikkomukset, kuten ylinopeus, rattijuopumus, turvavyön käytön laiminlyönti, päin punaista ajaminen tai pakollisen pysähtymisen laiminlyönti, pysähtymis- tai pysäköintisääntöjen rikkominen ja matkapuhelimen käyttö ajon aikana, käsitellään useimmiten hallintoteitse. Yleensä käsittelystä vastaa toimivaltainen poliisiviranomainen.

Menettely

Tekijälle annetaan sakko, jossa vahvistetaan tehty rikkomus. Sakkoon on merkitty hallinnollinen toimenpide ja/tai tekijälle määrätty rahamääräinen sakko. Tekijän on ilmoittauduttava poliisilaitoksella.

Millaisia seuraamuksia voidaan määrätä?

Liikennerikkomuksiin syyllistyneitä rankaistaan yleensä sakolla (jonka suuruus on 40–2 000 euroa) sekä muilla hallinnollisilla toimenpiteillä, kuten ajo-oikeuden menettämisellä tai rekisteriotteen ja ‑kilpien menettämisellä tietyksi ajaksi. Kannattaa huomata, että sakon määrä pienentyy 50 prosenttia, jos se maksetaan kymmenen päivän kuluessa.

Sovelletaanko näitä menettelyjä tämäntyyppisissä rikkomuksissa myös muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin?

Muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin sovelletaan samoja menettelyjä, jos rikkomus on tehty Kreikassa.

Voinko valittaa seuraamuksesta?

Hallinnollisesta sakosta voi valittaa kolmen päivän kuluessa esittämällä perustelut sakon määränneen virkamiehen viranomaiselle. Jos perustelut eivät mene läpi, on sakko maksettava paikallisviranomaisen asiasta vastaavalle elimelle.

Valituksen voi tehdä myös toimivaltaiselle poliisiviranomaiselle, jos seuraamuksena on määrätty hallinnollinen toimenpide.

Merkitäänkö tällaiset rikkomukset rikosrekisteriini?

Rikkomuksia ei merkitä rikosrekisteriin, sillä ne käsitellään hallinnollisessa menettelyssä ja niistä määrätään ainoastaan hallinnollinen seuraamus.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKreikan infrastruktuuri-, liikenne- ja verkkoministeriö

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.