Lūdzu, ņemiet vērā, ka šai lapai nesen tika atjaunināta oriģinālvalodas grieķu versija. Mūsu tulkotāji pašlaik gatavo versiju valodā, kuru esat izvēlējies.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esimerkiksi poliisilta tai yleiseltä syyttäjältä) sen jälkeen, kun rikos on tapahtunut mutta en ole vielä tehnyt rikosilmoitusta?

Heti kun olet ottanut yhteyttä poliisiin tai muuhun toimivaltaiseen viranomaiseen, saat viipymättä eri tavoin tietoa ehdoista ja vaatimuksista, joiden perusteella rikosilmoitus otetaan käsiteltäväksi, sekä oikeudestasi osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena (politikós enágon) ja hakea korvausta. Sinulle kerrotaan myös, miten ja millä ehdoilla voit saada oikeusapua, esittää korvausvaatimuksen tai käyttää käännös- ja tulkkauspalveluja. Lisäksi saat tietoa keinoista, joiden avulla tilanne voidaan palauttaa oikeudenmukaiseksi, ja viranomaisista, jotka voivat auttaa korjaamaan vahingon sinun ja rikoksentekijän välisen sovittelun avulla. Sinulle selvitetään, miten ja millä edellytyksillä voit saada korvauksia rikosasian käsittelyn aiheuttamista kuluista, ja miten voit tehdä valituksen viranomaisesta, jos oikeuksiasi ei ole mielestäsi kunnioitettu.

Rikosasian käsittelyyn liittyvien oikeuksiesi lisäksi sinulle kerrotaan myös,

miten voit saada lääketieteellistä hoitoa ja erityistukea, esimerkiksi psykologista tukea ja vaihtoehtoisen majoituksen, sekä käytettävissä olevista suojelutoimenpiteistä ja niiden käytön edellytyksistä.

Jos asut jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa, saat erityisohjeita siitä, miten ja millä ehdoilla voit käyttää oikeuksiasi.

Annettavien tietojen määrä ja sisältö vaihtelevat erityisvaatimustesi ja henkilökohtaisen tilanteesi sekä rikoksen tyypin ja luonteen mukaan. Sinulle toimitetaan oikeudenkäynnin aikana tarvittaessa yksityiskohtaisempia lisätietoja toimivaltaisen viranomaisen harkinnan mukaisesti (lain 4478/2017 57 § oikeudesta saada tietoja siitä alkaen, kun uhri on ensimmäistä kertaa yhteydessä toimivaltaiseen viranomaiseen (direktiivin 2012/29/EU 4 artikla)).

En asu siinä EU-maassa, jossa rikos tapahtui (EU:n kansalaiset ja muut kuin unionin kansalaiset). Miten oikeuksiani suojellaan?

Jos asut jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikos tehtiin, sinua kehotetaan antamaan lausunto heti sen jälkeen, kun olet ilmoittanut rikoksesta. Lausunto voidaan rikosprosessilain (Kódikas Poinikís Dikonomías) säännösten mukaan antaa viestintälaitteilla eli esimerkiksi puhelimitse, videoneuvottelussa tai internetin kautta (rikosprosessilain 233 §:n 1 momentti).

Jos asut Kreikassa ja rikos tehtiin jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa, voit tehdä rikosilmoituksen asuinpaikkasi rikostuomioistuimessa (eisangeléas plimmeleiodikón) yleiselle syyttäjälle, joka toimittaa ilmoituksen viipymättä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän (eisangeléas efetón) kautta, jollei Kreikan tuomioistuimilla ole toimivaltaa kyseisessä asiassa. Syyttäjällä ei ole velvollisuutta toimittaa rikosilmoitusta edelleen jäsenvaltioon, jossa rikos tehtiin, jos rikokseen sovelletaan Kreikan lainsäädäntöä ja rikosasia käsitellään Kreikassa. Tässä tapauksessa asiaa käsittelevän tuomioistuimen syyttäjä ilmoittaa asiasta viipymättä muutoksenhakutuomioistuimen syyttäjän välityksellä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle, jossa rikos tehtiin, ja varmistaa, että saat tarvitsemasi tiedot. Näin edistetään keskinäistä oikeusapua.

(Lain 4478/2017 64 § toisessa jäsenvaltiossa asuvien uhrien oikeuksista (direktiivin 2012/29/EU 17 artikla))

Mitä tietoja minulle annetaan, jos teen rikosilmoituksen?

Kun teet rikosilmoituksen, vastuussa olevan virkamiehen on kerrottava sinulle, että voit saada rikosilmoituksestasi kopion.

(Lain 4478/2017 58 § uhrien oikeuksista rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä (direktiivin 2012/29/EU 5 artikla))

Rikosilmoitukselle annetaan yksilöity rekisteröintinumero (arithmós vivlíou mínysis). Numeron avulla voit seurata asiasi käsittelyä joko syyttäjänviraston rekisterissä tai ottamalla yhteyttä rikosilmoituksia käsittelevään virastoon. Voit myös pyytää tutkinnan etenemistä koskevan todistuksen (pistopoiitikó poreías), jossa kerrotaan, missä vaiheessa käsittely on (esimerkiksi käynnissä on rikosilmoituksen aiheellisuutta selvittävä tutkinta tai alustava tutkinta), ja kuvataan kunkin vaiheen tuloksia (esimerkiksi syyttäjä on keskeyttänyt jutun käsittelyn tai rikossyytteet on nostettu ja rikoksentekijä on lähetetty oikeuden eteen, jolloin sinulle ilmoitetaan tuomioistuinkäsittelyn aika ja paikka sekä nostettujen syytteiden luonne, tai rikostutkinta (kyría anákrisi) on käynnissä tai on annettu määräys syytteiden hylkäämisestä tai asian käsittelyn lopettamisesta tai tuomioistuin on antanut tuomion, jos olet siviilikannetta ajava asianosainen ja haet korvausta).

(Lain 4478/2017 59 § uhrien oikeudesta saada tietoja asiansa käsittelystä (direktiivin 2012/29/EU 6 artikla))

Jos asiasi kuuluu Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (Protodikeío Athinón) toimivaltaan, asianajajasi voi seurata asian käsittelyn etenemistä Ateenan asianajajayhdistyksen verkkosivustolla (Dikigorikós Sýllogos AthinónLinkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dsa.gr/) siitä alkaen, kun asia on viety oikeuteen. Uhrit eivät voi itse seurata asian käsittelyä, sillä se edellyttää tiettyjä valtuuksia.

Voinko käyttää maksutta tulkkaus- tai käännöspalveluja (asioidessani poliisin tai muiden viranomaisten kanssa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos et ymmärrä tai puhu kreikkaa, voit tehdä rikosilmoituksen jollakin osaamallasi kielellä tai saada tarvitsemaasi kielellistä apua rikosprosessilaissa tai tietyissä rikoslaeissa säädettyjen ehtojen mukaisesti. Vastuussa olevat virkamiehet kertovat sinulle asiasta. Voit pyytää rikosilmoituksestasi käännöksen maksutta.

(Lain 4478/2017 58 § uhrien oikeuksista rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä (direktiivin 2012/29/EU 5 artikla))

Jos sinua kuullaan todistajana jossakin menettelyn vaiheessa etkä puhu tai ymmärrä kreikkaa riittävän hyvin, saat viipymättä avuksesi tulkin. Oikeus tulkkauspalveluihin käsittää myös kuulo- ja puhevammaisille annettavan asianmukaisen avun. Tarpeen mukaan voidaan käyttää viestintäteknologiaa, kuten videoneuvotteluja, puhelinta tai internetiä, ellei sinua kuuleva henkilö pidä tulkin läsnäoloa välttämättömänä (rikosprosessilain 233 §:n 1 momentti).

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän heitä ja he minua (jos olen lapsi tai vammainen)?

Kun poliisi tai muut viranomaiset ovat ensimmäistä kertaa yhteydessä sinuun, he käyttävät selkeää ja helppotajuista kieltä suullisesti tai kirjallisesti ottaen huomioon henkilökohtaiset ominaisuutesi, erityisesti ikäsi, kypsyytesi, älylliset ja henkiset kykysi, koulutuksesi ja kielitaitosi sekä mahdolliset kuulo- tai puhevaikeudet. He pohtivat myös, kärsitkö vaikeasta henkisestä ahdingosta, joka vaikuttaa kykyysi ymmärtää tai tulla ymmärretyksi. Uhrin oikeuksia käsittelevä opas on saatavilla yleisimmillä kielillä ja pistekirjoituksella (lain 4478/2017 56 §:n 2 momentti (direktiivin 2012/29/EU 3 artikla)). Jos sinulla on kuulo- tai puhevaikeuksia, sinulle tarjotaan lisäksi tulkin apua (rikosprosessilain 233 §:n 1 momentti).

Olen alaikäinen – onko minulla erityisiä oikeuksia?

Jos olet alaikäinen (alle 18-vuotias), laillinen edustajasi (vanhempi tai huoltaja) voi tehdä rikosilmoituksen puolestasi. Jos olet yli 12-vuotias, voit tehdä rikosilmoituksen yhdessä laillisen edustajasi kanssa (rikoslain (Poinikós Kódikas) 118 §:n 2 momentti).

Sinulla voi olla rikosasian käsittelyn aikana erityisiä oikeuksia rikoksen luonteesta riippuen. Jos esimerkiksi henkilökohtaista vapauttasi tai seksuaalista koskemattomuuttasi on loukattu tai jos olet joutunut ihmiskaupan, seksimatkailun, kaappauksen, sieppauksen tai seksuaalirikoksen uhriksi, sinulla on oikeus

  • tutustua juttusi asiakirja-aineistoon, vaikka et olisikaan siviilikannetta ajava asianosainen (rikosprosessilain 108A §)
  • pyytää kuulustelusi tallentamista, jotta tallennetta voidaan käyttää myöhemmin rikosasiaa käsiteltäessä etkä joudu tulemaan uudelleen syyttäjän tai tuomioistuimen kuultavaksi (rikosprosessilain 226A §)
  • saada psykologin tai lapsipsykiatrin tukea, kun sinua kuullaan todistajana
  • saada tietoa rikoksentekijän vapauttamisesta (rikosprosessilain 108A §)
  • hakea rikoksentekijälle lähestymiskieltoa, jolla häntä kielletään ottamasta sinuun yhteyttä tai tulemasta lähelle kotiasi.
  • Sinulla on lisäksi joka tapauksessa oikeus
  • pyytää henkilökohtaista arviointia, jotta voidaan määrittää erityisten suojelutoimien tarve, jos olet vaarassa joutua toistuvasti uhriksi (lain 4478/2017 68 § uhrin henkilökohtaisesta arvioinnista erityisten suojelutarpeiden määrittämiseksi (direktiivin 2012/29/EU 22 artikla));
  • pyytää syyttäjä- tai oikeusviranomaisia nimittämään alaikäisen lapsen edunvalvoja (epimelitís anilikón) edustamaan sinua rikosasian käsittelyn kaikissa vaiheissa, jos vanhempasi eivät pysty edustamaan sinua tai jos olet ilman huoltajaa tai olet joutunut eroon perheestäsi (lain 4478/2017 69 §:n 7 momentti erityissuojelua tarvitsevan uhrin oikeudesta suojeluun rikosasian käsittelyn aikana (direktiivin 2012/29/EU 23 ja 24 artikla)
  • pyytää saada osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana ja korvausta hakevana asianosaisena laillisen edustajasi avustuksella (rikosprosessilain 82 §:n 2 momentti).

Mitä tietoja voin saada poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Voit saada yleiseltä syyttäjältä tietoa asian käsittelyn edistymisestä, jos juttusi asiakirja-aineisto on lähetetty syyttäjälle.

Jos olet menettelyssä siviilikannetta ajavana asianosaisena, voit tutustua asiakirja-aineiston sisältöön ja saada asiakirjoista kopiot sen jälkeen, kun syytettyä on pyydetty esittämään vastine (apología) tai on annettu pidätysmääräys (éntalma sýllipsis) tai määräys saapua käsittelyyn (éntalma viaías prosagogís) (rikosprosessilain 108 §) tai viranomaiset ovat vaatineet epäillyltä selityksiä. Asiaa käsitellään siihen saakka luottamuksellisesti.

Uhrien tuki- ja suojelupalveluja tarjoavat järjestöt voivat antaa sinulle tukea sekä tietoja ja neuvoja siitä, miten käytät oikeuksiasi, muun muassa oikeutta vaatia korvausta rikoksen johdosta kärsimästäsi vahingosta, sekä kertoa asemastasi rikosoikeudellisessa menettelyssä siviilikannetta ajavana asianosaisena tai todistajana (lain 4478/2017 62 § uhrien tukipalveluista saatavasta tuesta (direktiivin 2012/29/EU 9 artikla)).

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Jos sinua on tarkoitus kuulla todistajana, syyttäjä, esitutkinnan suorittava poliisi, alueellisen rikostuomioistuimen tuomari (ptaismatodíkis) tai tutkintatuomari (anakritís) toimittaa sinulle kutsun saapua kuultavaksi. Sinun on tultava antamaan lausunto heti, kun olet saanut kutsun. Sinun on esitettävä kuvaus tapahtumista ja mahdollisesti vastattava joihinkin lisäkysymyksiin. Jos olet epäillyn sukulainen, voit kieltäytyä todistamasta (rikosprosessilain 222 §).

Kuulo- tai puhevaikeuksista kärsivät voivat antaa lausunnon kirjallisesti. Mikäli et puhu kreikkaa, sinulla on oikeus käyttää tulkkia maksutta.

Jos olet ihmiskaupan uhri, kuulut erityiseen todistajaryhmään ja saat etukäteen apua psykologilta tai psykiatrilta, joka toimii yhteistyössä tutkinnasta vastaavan poliisiviranomaisen tai oikeusviranomaisten kanssa. Hän määrittää henkiset valmiutesi ja psyykkisen kuntosi asianmukaisilla diagnoosimenetelmillä. Psykologi tai psykiatri on paikalla, kun sinua kuullaan. Myös laillinen edustajasi voi olla mukana kuulemisessa, ellei tutkintatuomari päätä toisin ja esitä perusteluita päätökselleen.

Lausuntosi kirjoitetaan muistiin ja, mikäli mahdollista, se tallennetaan audiovisuaalisesti ja tallenne toimitetaan tuomioistuimelle sähköisesti, jotta sinun ei tarvitse osallistua menettelyn myöhempiin vaiheisiin.

Jos asia koskee lähisuhdeväkivaltaa omassa perheessäsi, sinulta ei pyydetä valaehtoista lausuntoa. Mikäli olet alaikäinen, sinua ei kutsuta todistamaan oikeudessa. Sen sijaan voit toimittaa kirjallisen lausunnon, joka luetaan oikeussalissa, jollei läsnäoloasi pidetä välttämättömänä.

Kun sinua on kuultu, voit pyytää korvausta sinulle mahdollisesti aiheutuneista kuluista (matka- tai majoituskulut) siltä viranomaiselta, joka kutsui sinut kuultavaksi (rikosprosessilain 288 §).

Miten voin saada suojelua, jos olen vaarassa?

Sinulle voidaan tarjota erityyppistä suojelua sen mukaan, minkälaisesta rikoksesta on kysymys ja mikä on asemasi rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Jos olet järjestäytyneen rikollisuuden tai terrorismin uhri ja sinua on tarkoitus kuulla rikostutkinnassa avaintodistajana, voit pyytää erityistä suojelua mahdollisilta kostotoimilta tai pelottelulta. Annettava suojelu voi tapauksesta riippuen käsittää poliisin antaman suojelun, nimettömyyden suojan (muun muassa nimesi, syntymäpaikkasi, koti- ja työosoitteesi, ammattisi ja ikäsi poistamisen kaikista kirjallisista tiedostoista) tai jopa henkilöllisyyden vaihdon ja uhrin siirtämisen johonkin toiseen maahan. Voit pyytää, että lausuntosi vastaanotetaan audiovisuaalilaitteilla. Julkisella sektorilla työskentelevä uhri voi myös pyytää väliaikaista tai pysyvää siirtoa toisiin tehtäviin. Suojelutoimenpiteet edellyttävät uhrin suostumusta, ja niillä rajoitetaan uhrin vapautta ainoastaan siinä määrin kuin se on tarpeen hänen turvallisuutensa takaamiseksi. Suojelutoimenpiteet voidaan keskeyttää, jos uhri pyytää sitä kirjallisesti tai jos hän ei tee yhteistyötä niin, että suojelu voitaisiin varmistaa (lain 2928/2001 9 § todistajien suojelusta).

Jos olet lähisuhdeväkivallan uhri, asiaasi käsittelevät poliisiviranomaiset eivät saa missään tapauksessa paljastaa henkilöllisyyttäsi tai rikoksentekijän henkilöllisyyttä eivätkä osoitettasi tai mitään muitakaan tietoja, jotka saattaisivat paljastaa henkilöllisyytesi (lain 3500/2006 20 §).

Uhrin kirjallisesta hakemuksesta voidaan ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla estetään kaikenlainen uhrin tai hänen perheenjäsentensä ja rikoksentekijän välinen kohtaaminen tiloissa, joissa rikosoikeudellinen menettely käydään. Hakemuksen käsittelee rikosasian käsittelypaikan kolmijäseninen rikostuomioistuin (trimelés plimmeleiodikeío) nopeutetun menettelynmukaisesti asian missä tahansa käsittelyvaiheessa.

(Lain 4478/2017 65 § uhrin oikeudesta välttää rikoksentekijän kohtaaminen (direktiivin 2012/29/EU 19 artikla).)

Päivitetty viimeksi: 22/06/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet tutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikoksen uhriksi joutunut voi ilmoittaa rikoksesta syyttäjälle tai poliisille tekemällä rikosilmoituksen (englisi tai minysi). (Tarkasti ottaen englisi on uhrin itsensä tekemä rikosilmoitus. Joissakin tilanteissa rikosoikeudellinen menettely voidaan aloittaa ainoastaan tällaisen rikosilmoituksen perusteella (esim. jos kyseessä on henkilön kunniaa ja mainetta loukkaava rikos). Minysi on jonkun muun kuin uhrin tekemä rikosilmoitus. Se koskee rikoksia, joista viranomaiset voivat nostaa syytteen omasta aloitteestaan riippumatta siitä, onko uhri nostanut kanteen. Käytännössä termiä minysi käytetään kuitenkin molemmista rikosilmoituksista. Kummassakin tapauksessa yleisen syyttäjän virastoon tehdyille rikosilmoituksille annetaan yksilöllinen rekisterinumero arithmos vivliou minyseon, joka perustuu termiin minysi.)

Uhri voi myös pyytää jotakin toista henkilöä tekemään rikosilmoituksen puolestaan. Siinä tapauksessa hänen on allekirjoitettava kirjallinen ilmoitus (dilosi tai exousiodotisi), jossa kerrotaan, kuka tekee rikosilmoituksen hänen puolestaan. Ilmoitusta varten ei ole erityistä lomaketta, mutta se on allekirjoitettava valtion tai paikallishallinnon virkamiehen tai asianajajan (esim. uhrin oman asianajajan, jos hänellä jo on sellainen) läsnä ollessa, ja kyseisen henkilön on vahvistettava uhrin allekirjoitus. Rikosilmoituksen voi tehdä uhrin puolesta asianajaja tai joku muu henkilö, jota uhri pitää luotettavana. Jos kyseessä on asia, jossa rikosoikeudellinen menettely edellyttää uhrin tekemää rikosilmoitusta ja uhri on kuollut, oikeus tehdä rikosilmoitus siirtyy uhrin leskelle ja lapsille tai vanhemmille (rikosprosessilain (Kodikas Poinikis Dikonomias) 118 §:n 4 momentti). Mikäli uhri on kuollut rikoksen seurauksena, edellä mainitut henkilöt voivat olla itse asianosaisina rikosoikeudellisessa menettelyssä ja hakea korvausta heille aiheutuneesta kivusta ja kärsimyksestä.

Rikosilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos rikosilmoitus tehdään suullisesti, ilmoituksen vastaanottava virkailija kirjaa annetut tiedot.

Rikosilmoituksen tekemisestä peritään maksu, jonka suuruus tarkistetaan säännöllisesti valtiovarainministerin sekä oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministerin yhteisellä päätöksellä. Poikkeustapauksissa maksun voi suorittaa rikosilmoituksen tekemisen jälkeen, mutta silloinkin se on maksettava kolmen päivän kuluessa. Rikosilmoitusta ei oteta tutkittavaksi, jos maksu jää suorittamatta. Maksua ei peritä, jos uhrilla on oikeus saada oikeusapua. Maksua ei peritä myöskään, jos uhrin seksuaalista koskemattomuutta on loukattu, jos hän on joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi taloudellisen hyödyn saamiseksi, jos hän on lähisuhdeväkivallan tai rasistisen syrjinnän uhri (rikoslain (Poinikos Kodikas) 81A ja 361B §) tai jos yhdenvertaisen kohtelun periaatteita on rikottu (rikosprosessilain 46 §:n 2 momentti).

Kun on kyse rikoksista, joista viranomaiset voivat nostaa syytteen omasta aloitteestaan riippumatta siitä, onko uhri sitä pyytänyt, rikosilmoituksen tekemiselle ei ole asetettu määräaikaa lukuun ottamatta vakavuudeltaan keskitasoisia rikoksia (plimmelimata), jotka vanhentuvat viiden vuoden kuluttua. Joissakin tapauksissa rikoksesta voidaan kuitenkin nostaa syyte ainoastaan, jos rikoksen vuoksi vahinkoa kärsinyt uhri pyytää rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämistä. Tässä tapauksessa uhrin on tehtävä rikosilmoitus (englisi) kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on havainnut rikoksen ja saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden (mikäli hän tietää, kuka rikoksen on tehnyt).

Rikosilmoitusta varten ei ole olemassa erityistä lomaketta.

Rikosilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

  • uhrin täydelliset henkilötiedot
  • rikoksentekijän nimi ja hänen yhteystietonsa, mikäli ne ovat tiedossa
  • perusteellinen kuvaus tapahtuneesta
  • kaikki saatavilla olevat asiakirjatodisteet, jotka tukevat rikosilmoitusta
  • todistajat, joiden kuulemista uhri ehdottaa
  • mahdollisen asianajajan tiedot.

Jos uhri ei ymmärrä tai puhu kreikkaa, hän voi tehdä rikosilmoituksen jollakin osaamallaan kielellä tai saada tarvitsemaansa kielellistä apua rikosprosessilaissa tai muissa erityisissä rikoslaeissa säädettyjen ehtojen mukaisesti. Uhri voi pyytää, että asiakirjat käännetään maksutta (lain 4478/2017 58 § uhrien oikeuksista rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä (direktiivin 2012/29/EU 5 artikla)).

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Rikosilmoitukselle annetaan yksilöity rekisteröintinumero. Numeron avulla uhri voi seurata asian käsittelyn etenemistä joko syyttäjänviraston rekisterissä tai ottamalla yhteyttä rikosilmoituksia käsittelevään virastoon. Uhri voi myös pyytää tutkinnan etenemistä koskevan todistuksen (pistopoiitiko poreias), jossa kerrotaan, missä vaiheessa käsittely on.

Jos asia kuuluu Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (Protodikeio Athinon) toimivaltaan, uhrin asianajaja voi seurata asian käsittelyn etenemistä Linkki avautuu uuteen ikkunaanAteenan asianajajayhdistyksen verkkosivustolla (Dikigorikos Syllogos Athinon) siitä alkaen, kun asia on viety oikeuteen. Uhrit eivät voi itse seurata asian käsittelyä, sillä se edellyttää tiettyjä valtuuksia.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Uhrilla voi olla oikeudenkäynnissä asianajaja, mutta uhrin on maksettava itse tämän palveluista.

Jos uhrin perheen vuotuiset tulot ovat alle kaksi kolmasosaa yleisessä kansallisessa työehtosopimuksessa määritetystä vuotuisesta henkilökohtaisesta vähimmäistulosta, uhrille järjestetään maksutta asianajaja. Tämä tekee rikosilmoituksen ja edustaa uhria siviilikannetta ajavana asianosaisena menettelyn kaikissa vaiheissa, mikäli uhri on ollut kohteena jossakin seuraavista rikoksista: kidutus tai jokin muu ihmisarvoa loukkaava rikos (rikoslain 137A ja B §), syrjintä tai eriarvoinen kohtelu, henkeä, henkilökohtaista vapautta tai seksuaalista koskemattomuutta loukkaava rikos, seksuaalinen hyväksikäyttö taloudellisen hyödyn saamiseksi, omistusta tai omistusoikeuksia loukkaava rikos, henkilövahingot tai avioliittoon tai perheeseen liittyvä rikos. Rikoksen on oltava vakava tai vakavuudeltaan keskitasoinen. Sen on kuuluttava kolmijäsenisen rikostuomioistuimen (trimeles plimmeleiodikeio) toimivaltaan, ja siitä on annettava vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus (laki 3226/2004 (Kreikan virallinen lehti, 24/A 4.2.2004), sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä laeilla 4274/2014 ja 4689/2020). Rikosasioissa oikeusapupyynnön arvioi sen tuomioistuimen tuomari, jossa asia käsitellään tai jossa päätökseen haetaan muutosta.

Asianajaja auttaa uhria valmistelemaan ja toimittamaan asiakirjat, joiden perusteella tämä voi osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena, ja avustaa uhria koko menettelyn ajan.

Jos asiaa ei viedä tuomioistuimeen, voiko uhri hakea muutosta?

Jos tuomioistuimen syyttäjä (eisangeleas plimmeleiodikon) päättää hylätä kanteen oikeudellisesti perusteettomana tai pääasian ilmeisen perusteettomuuden vuoksi tai koska kannetta ei voida arvioida tuomioistuimessa, uhri voi tehdä valituksen päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimen syyttäjälle (eisangeleas efeton) (rikosprosessilain 47 ja 48 §) kolmen kuukauden kuluessa päätöksen päivämäärästä. Tätä määräaikaa ei voida jatkaa millään perusteella. Jotta uhri voi valittaa päätöksestä, hänen on suoritettava maksu, joka palautetaan, jos syyttäjä hyväksyy valituksen.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Uhri voi osallistua oikeudenkäyntiin ainoastaan, jos hän on siviilikannetta ajava asianosainen (politikos enagon) ja vaatii tuomioistuinta määräämään korvauksia menetyksistään, henkisestä kärsimyksestään tai kivustaan ja kärsimyksistään. Siviilikanteen vireillepanoa voi hakea vastuussa olevalta yleiseltä syyttäjältä joko rikosilmoituksessa tai erillisellä hakemuksella ennen esitutkinnan päättymistä (rikosprosessilain 308 §). Uhri voi tehdä hakemuksen itse tai pyytää asianajajaansa tekemään sen, mikäli tällä on tarvittava yleinen valtuutus tai asiaa koskeva erityinen valtuutus. Siviilikanne kirjataan selvitykseen, johon liitetään asianajajan valtuutus (rikosprosessilain 83 §). Jos uhri ei ole rikosilmoituksessaan pyytänyt osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena, hän voi pyytää sitä vielä rikostuomioistuimessa (rikosprosessilain 82 §), ennen kuin tuomioistuin alkaa arvioida todisteita.

Jotta uhrin hakemus osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena voitaisiin ottaa käsiteltäväksi, siihen on sisällyttävä lyhyt kuvaus asiasta, kanneperusteet ja asiamiehen nimittäminen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvalla alueella, mikäli uhri ei asu siellä pysyvästi. Asiamiehellä on oikeus vastaanottaa kaikki asiakirjat tai tiedoksiannot, jotka on osoitettu uhrille siviilikannetta ajavana asianosaisena (rikosprosessilain 84 §). Jotta uhria voitaisiin kuulla rikostuomioistuimessa siviilikannetta ajavana asianosaisena, hänen on nimitettävä valtuutettu asianajaja ja maksettava valtiolle kiinteämääräinen maksu, joka kattaa koko menettelyn siihen saakka, kunnes asiasta on tehty tuomio, johon ei voi enää hakea muutosta. Maksun suuruus tarkistetaan säännöllisesti talous- ja valtiovarainministerin ja oikeusministerin yhteisellä päätöksellä.

Siviilikannetta ajavana asianosaisena uhrilla on menettelyn aikana tiettyjä oikeuksia. Hän voi osallistua kaikkiin tuomioistuinkäsittelyihin, myös silloin, kun ne pidetään suljetuin ovin, sekä tutustua kaikkiin asiaa koskeviin asiakirjoihin. Uhrilla on oikeus puhua ja esittää vaatimuksensa tuomioistuimessa. Hän voi myös tehdä huomautuksia, kun todistajia on kuultu, sekä esittää vastineensa tai selityksiä todistajanlausunnoista tai todisteista (rikosprosessilain 358 §). Uhri voi esittää asianajajansa välityksellä kysymyksiä rikoksentekijälle, todistajille ja muille osallistujille (esim. asian käsittelyä varten nimitetyille teknisille asiantuntijoille). Uhria pyydetään todistamaan (vaikkakaan ei valaehtoisesti), ja hän voi myös ehdottaa todistajia edellyttäen, että heidät ilmoitetaan tuomioistuimelle hyvissä ajoin. Uhrilla on oikeus pyytää käsittelyn lykkäämistä ja tuomarin vaihtamista.

Tuomioistuin voi joka tapauksessa kutsua uhrin kuultavaksi todistajana, ja uhri on silloin velvollinen saapumaan oikeuteen. Todistajana uhrilla on mahdollisuus kertoa tuomioistuimelle rikoksen kannalta merkitykselliset seikat. Tuomari voi myös kysyä uhrilta lisäkysymyksiä.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Voiko hän esimerkiksi päättää, onko hän uhri, todistaja, asianosainen vai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voiko uhri valita roolinsa itse? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Uhri voi valita, onko hän rikosoikeudellisessa menettelyssä siviilikannetta ajava asianosainen – jolloin hän on asianosaisena koko menettelyssä ja hänellä on olennaisia menettelyllisiä oikeuksia – vai kuullaanko häntä vain todistajan ominaisuudessa sen vuoksi, että rikosoikeudellinen menettely käydään nimenomaan häneen kohdistuneen rikoksen seurauksena. Yksityisoikeudellista syytettä ei ole Kreikan oikeusjärjestelmässä olemassa.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Uhri voi toimittaa asiakirjoja, jotka luetaan tuomioistuimessa (rikosprosessilain 364 §) ja liitetään asiakirja-aineistoon. Uhrilla on myös mahdollisuus kutsua todistajia, joista hänen on ilmoitettava tuomioistuimelle (rikosprosessilain 326 §:n 2-1 momentti).

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Uhri voi osallistua koko käsittelyn ajan julkisiin kuulemisiin ja todisteiden vastaanottamiseen. Lisäksi hän voi olla läsnä, kun vastaaja esittää vastineensa, asianajajat käsittelevät asiaa ja tuomioistuin antaa päätöksensä.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Siviilikannetta ajavana asianosaisena uhrilla on mahdollisuus tutustua asiakirja-aineiston sisältöön, ja hän voi saada kopion tuomioistuimen päätöksestä.

Päivitetty viimeksi: 22/06/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Oikeudenkäynnin lopuksi tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi tai vapauttaa hänet todisteiden perusteella. Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syyttömäksi, se vapauttaa tämän syytteestä, muttei tee päätöstä rikokseen perustuvien vaateiden, aineellisen tai aineettoman vahingon ja edun korvaamiseksi, eikä päätöstä kivusta ja särystä sekä henkisistä kärsimyksistä vaadituista korvauksista silloin, kun olet nostanut siviilikanteen. Tässä tapauksessa vastaajalla on oikeus vaatia sinulta korvausta ja vaatia sinua maksamaan hänelle asiasta aiheutuneet kulut (rikosprosessilain 71 §). Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi, se määrää rangaistuksen ja korvauksen, joka vastaajan on maksettava sinulle vaatimuksesi perusteella.

Jos tuomioistuin vapauttaa vastaajan, voit hakea päätökseen muutosta ainoastaan, jos sinut on tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikulut, rikosprosessilain 486 § 1 b momentissa esitetyin edellytyksin. Siviilikanteen nostaneena sinulla on myös oikeus hakea muutosta tuomioon ainoastaan siltä osin kuin kanne hylätään sillä perusteella, että se ei perustu lakiin tai siinä määrätään rahallisen korvauksen maksamisesta (rikosprosessilain 488 §).

Vaihtoehtoisesti voit pyytää syyttäjää riitauttamaan päätöksen hakemalla päätökseen muutosta.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Kun tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpano käynnistyy, uhrin rooli rikosoikeudellisessa menettelyssä on käytännössä katsoen päättynyt. Kreikan lainsäädännön nojalla rikoksen uhrilla ei ole lisäoikeuksia menettelyn edettyä tuomion täytäntöönpanovaiheeseen. Ainoastaan alaikäisellä henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvan rikoksen tai seksuaalirikoksen uhrilla on kaikki oikeudet, vaikka hän ei olisi asianosaisena riita-asiassa, kuten oikeus saada tieto rangaistuksen täytäntöönpanevalta syyttäjäviranomaiselta tuomitun tilapäisestä tai lopullisesta vapauttamisesta sekä poistumisista vankeuslaitoksesta (rikosprosessilain 108A §).

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Uhrilla on tarpeidensa mukaisesti oikeus käyttää maksuttomia ja luottamuksellisia uhrin etua edistäviä uhrien yleisiä ja erityisiä tuki- ja hoitopalveluja ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen kuluessa ja kohtuullisen ajan sen jälkeen. Tämä oikeus voidaan ulottaa koskemaan myös uhrin omaisia heidän tarpeidensa mukaisesti ja riippuen vahingosta, joka heille on aiheutunut, uhriin kohdistuneen rikoksen johdosta. Uhri voi pyytää tietoja poliisilta tai viranomaiselta, jolle rikosilmoitus on tehty, ja nämä voivat ohjata hänet paikallisviranomaisten, mielenterveyspalveluiden, yhteisökeskusten (kentra koinotitas), sukupuolten tasa-arvon pääsihteeristön neuvontakeskusten (symvouleutika kentra), kansallisen sosiaalisen yhteisvastuun keskuksen (Ethniko Kentro Koinonikis Allilengyis) tukipalvelujen, Kreikan oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön alaisuudessa toimivan alaikäisten edunvalvonnasta ja sosiaalihuollosta vastaavan yksikön alaikäisten uhrien suojelun itsenäisten toimipisteiden sekä yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden ja ammattilais- tai vapaaehtoispohjalta toimivien yhdistysten puoleen. Jos uhri on nainen, joka on joutunut henkilökohtaiseen tai seksuaaliseen vapauteen kohdistuvan rikoksen tai kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön, perheväkivallan, ihmiskaupan, parituksen tai rasistisen rikoksen uhriksi, myös hänen lapsillaan on oikeus tuki- ja hoitopalveluihin (lain 4478/2017 61 § – oikeus käyttää uhrien tuki- ja hoitopalveluja (direktiivin 2012/29/EU 8 artikla)).

Yleisistä tuki- ja hoitopalveluista vastaavat yksiköt voivat muun muassa antaa tietoja ja neuvoja uhrille kuuluvista oikeuksista ja mahdollisuuksista vaatia vahingonkorvausta rikoksen seurauksena hänelle aiheutuneesta vahingosta sekä siitä, millä tavalla uhri osallistuu rikosoikeusmenettelyyn, joko kantajana tai todistajana. Ne voivat myös antaa tietoja soveltuvista erityistukipalveluista tai ohjata uhrin välittömästi tällaiseen palveluun, antaa emotionaalista ja psykologista tukea sekä neuvontaa rikoksesta johtuvista taloudellisista ja käytännön kysymyksistä ja siitä, miten välttää riski joutua toissijaisesti ja toistuvasti uhriksi tai pelottelun ja kostotoimien kohteeksi.

Erityistuki- ja hoitopalveluita tarjoavat yksiköt ohjaavat uhrin suojaan tai muuhun sopivaan väliaikaiseen majoitukseen, jos uhri tarvitsee turvallisen paikan toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen, pelottelun ja kostotoimien välittömän riskin johdosta, ja antavat kokonaisvaltaista tukea, myös posttraumaattista tukea ja neuvontaa, jos uhri on rasistisen rikoksen, seksuaalirikoksen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvan väkivallan tai läheisväkivallan uhri (lain 4478/2017 62 § – oikeus käyttää uhrien tuki- ja hoitopalveluja (direktiivin 2012/29/EU 9 artikla)).

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Sen jälkeen kun uhri on ilmoittanut rikoksesta, hänelle tiedotetaan viipymättä pyynnöstä rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä ja tuomioistuimen tekemästä lopullisesta päätöksestä asiaa koskevien rikoslain määräysten mukaisesti, koska hän on asianosaisena rikosoikeudenkäynnissä. Tiedot rikosoikeudellisesta menettelystä voidaan toimittaa uhrille sähköpostitse tai henkilökohtaisesti tai uhrin valtuuttaman asianajajan välityksellä, jos uhri on nostanut siviilikanteen (lain 4478/2017 59 § – uhrin oikeus saada tietoja asiansa käsittelystä (direktiivin 2012/29/EU 6 artikla).

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhri voi saada tiedon tutkintavankeuden päättymisestä tai muuttumisesta kulloiseltakin toimivaltaiselta tuomioistuimelta. Lisäksi uhri voi saada vankeuslaitoksen toimivaltaisilta elimiltä tiedot tuomitun vankeudesta vapauttamisesta tai pakenemisesta taikka loman myöntämisestä samoin kuin tiedot mahdollisista toimista, joita on määrätty hänen suojakseen rikoksentekijän vapauttamisen tai pakenemisen johdosta. Edellä mainitut tiedot luovutetaan uhrille syyttäjälaitoksen luvalla, jos uhriin kohdistuu mahdollinen tai tunnistettu vaara, edellyttäen, että rikoksentekijään ei kohdistu tunnistettua vaaraa näiden tietojen antamisesta (lain 4478/2017 59 § – uhrin oikeus saada tietoja asiansa käsittelystä (direktiivin 2012/29/EU 6 artikla)).

Voinko osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voinko esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausuman tai hakea päätöksiin muutosta?

Et voi. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että rikoksen uhrille aiheutuneen vahingon korvaaminen on joko vaihtoehto tai ennakkoedellytys sille, että vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi rangaistukseksi, joka suoritetaan sosiaalityöntekijän valvonnassa (rikosprosessilain 100 § ja 100 §:n 3a momentti). Sosiaalityöntekijä valvoo ehtojen noudattamista, ja toimivaltainen syyttäjäviranomainen voi määrätä ehdonalaisen vankeuden perumisesta, jos sen ehtoja on rikottu.

Päivitetty viimeksi: 22/06/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Voit vaatia korvausta rikoksentekijän sinulle aiheuttamasta vahingosta nostamalla vahingonkorvauskanteen. Voit esittää korvausvaatimuksen osana rikosoikeudellista menettelyä tutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana. Vaatimuksen esittäminen tekee sinusta kantajan (politikos enagon). Voit vaatia korvausta omaisuuteen kohdistuneesta vahingosta ja/tai hyvitystä aineettomasta vahingosta sekä kivusta ja särystä. Lisäksi voit vaatia korvausta tapauksesta aiheutuneista kuluista (asianajajapalkkiot, oikeudenkäyntiasiakirjojen kirjaamisesta aiheutuneet kulut, matkakulut jne.)

Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi, se määrää korvauksen maksamisesta. Käytännössä tämä korvaus on useimmiten symbolinen ja summa on tosiasiallista vahinkoa pienempi. Korvauksen loppuosan saamiseksi sinun on nostettava erillinen kanne siviilituomioistuimessa.

Vaihtoehtoisesti voit toimittaa kanteen suoraan siviilituomioistuimeen. Siviilituomioistuin määrää, että vastaajan on maksettava tosiasiallista vahinkoa vastaava korvaus.

Jos olet nostanut kanteen siviilituomioistuimessa, eikä se ole vielä ratkaissut asiaa, voit nostaa kanteen uudelleen rikosoikeudellisten menettelyiden yhteydessä. Tämän seurauksena asian käsittely siviilituomioistuimessa raukeaa.

Olet oikeutettu saamaan valtiolta korvausta, jos olet tahallisen väkivallanteon uhri. Lisätietoa saa rikoksen uhreille maksettavia korvauksia Kreikassa koskevalta tietosivulta Euroopan oikeudellisen verkoston sivustolla (restoratiivinen oikeus). (Tietosivu on saatavilla englanniksi, kreikaksi ja muilla kielillä.)

Päivitetty viimeksi: 22/06/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Tasa-arvoasioiden pääsihteeristö (Geniki Grammateia Isotitas ton Fylon) kuuluu sisäasiainministeriön alaisuuteen, ja se pitää yllä neuvontakeskuksia väkivallan uhriksi joutuneille naisille.

Sen perustamaan verkostoon kuuluu 62 yksikköä, jotka auttavat uhriksi joutuneita naisia.

Verkostoon kuuluu ympäri vuorokauden toimiva kriisipalvelu (SOS15900), joka on avoinna seitsemänä päivänä viikossa, 40 neuvontakeskusta ja 21 turvakotia naisille ja lapsille.

SOS15900-kriisipalveluun voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteeseen Linkki avautuu uuteen ikkunaansos15900@isotita.gr. Kriisipalvelu toimii vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, ja palvelua saa sekä kreikan että englannin kielellä. Puheluista veloitetaan kotimaan puheluista perittävä maksu.

Neuvontakeskuksissa annetaan ilmaista psykososiaalista tukea ja oikeudellista neuvontaa. Palvelutarjontaa ollaan nyt laajentamassa niin, että palvelut kattavat myös naisten työllisyysneuvonnan ja monenlaisesta syrjinnästä kärsivien naisten neuvonnan (tukipalveluja muun muassa pakolaisille, yksinhuoltajille ja romaniyhteisön jäsenille). Neuvontakeskusten yhteystiedot (osoitteet ja puhelinnumerot) ovat saatavilla internetissä osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.womensos.gr/ ja Facebook-sivustolla WomenSOS.gr

YHTEYSTIEDOT:

Tasa-arvoasioiden pääsihteeristön verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.isotita.gr/

Sukupuolten tasa-arvon tutkimuskeskus (Kentro Erevnon gia Themata Isotitas – KEThI)

Sukupuolten tasa-arvon tutkimuskeskus antaa psykologista tukea ja oikeudellista apua lähisuhdeväkivallan uhreille sekä pitää yllä turvakotia väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja heidän lapsilleen.

Sukupuolten tasa-arvon tutkimuskeskus

  • on vuonna 1994 perustettu yksityisoikeudellinen elin, joka toimii tasa-arvoasioiden pääsihteeristön alaisuudessa
  • toimii alue- ja paikallisyksikköinä, jotka tarjoavat psykologista tukea ja oikeudellista apua lähisuhdeväkivallan uhreille
  • antaa maksutonta psykologista tukea ja oikeudellista apua
  • antaa tietoja, neuvoja ja tukea naisille, joilla on työllistymisvaikeuksia ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ongelmia
  • on yhteistyössä Ateenan kaupungin kanssa pitänyt vuodesta 1993 alkaen yllä turvakotia väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja heidän lapsilleen.
  • YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://kethi.gr/

Sosiaalisen yhteisvastuun kansallinen keskus (Ethniko Kentro Koinonikis Allilengyis – EKKA)

Sosiaalisen yhteisvastuun kansallinen keskus hoitaa verkostoa, joka tarjoaa sosiaalisia tukipalveluja yksittäisille ihmisille, perheille ja sosiaalisille ryhmille, joilla on psykososiaalisia vaikeuksia tai jotka tarvitsevat kiireellistä sosiaalista apua.

Sosiaalisen yhteisvastuun kansallinen keskus

  • Ateenassa sijaitseva yksityisoikeudellinen elin, joka toimii työ-, sosiaaliturva- ja yhteisvastuuministeriön valvonnassa
  • tarjoaa seuraavia palveluja:
  • 197 maksutonta puhelinpalvelulinjaa, joissa annetaan sosiaalista apua kaikille sitä tarvitseville joka päivä ympäri vuorokauden
  • 1 107 kansallista lastensuojelun puhelinpalvelulinjaa, joissa vastataan lapsia koskeviin kysymyksiin joka päivä ympäri vuorokauden
  • sosiaalisen avun keskukset Ateenassa, Pireuksessa ja Thessalonikissa
  • majoitusta vakavista sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista kärsiville kansalaisille Attikan alueella
  • turvakoteja uhatussa asemassa oleville naisille ja heidän lapsilleen Attikan alueella ja Thessalonikissa
  • palvelut sisältävät:
  • neuvontaa ja tietoa sosiaalihuoltoon liittyvistä asioista
  • sosiaalista ja psykologista tukea yksittäisille henkilöille ja perheille, turvakoteja uhatussa asemassa oleville naisille ja heidän lapsilleen (lähinnä lähisuhdeväkivallan ja ihmiskaupan uhreille)
  • lyhytkestoista majoitusta kriisitilanteessa tai sosiaalisessa hätätilanteessa oleville ihmisille
  • yhteistyötä ja sovittelua, jolla helpotetaan mahdollisuutta käyttää muiden organisaatioiden sosiaalista yhteisvastuuta edistäviä palveluja.
  • Keskuksen psykososiaalista tukea tarjoaviin nopean toiminnan joukkoihin kuuluu lähinnä psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. He auttavat luonnonkatastrofeissa (mm. maanjäristykset, tulvat, tulipalot), onnettomuustilanteissa, lukuisia uhreja vaatineissa merionnettomuuksissa ja kaikissa muissa kriiseissä, jotka uhkaavat suurta joukkoa ihmisiä ja joissa tällaisten joukkojen läsnäoloa pidetään tarpeellisena.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ekka.org.gr/

Rasistisen väkivallan rekisteröintiverkosto (Racist Violence Recording Network)

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanRasistisen väkivallan rekisteröintiverkosto

Kreikan pakolaisneuvosto (Elliniko Symvoulio gia tous Prosfyges)

Kreikan pakolaisneuvosto on kansalaisjärjestö, joka tukee pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Kreikassa järjestämällä erilaisia psykososiaalisia ja oikeudellisia palveluja.

Kreikan pakolaisneuvosto

  • on vuonna 1989 perustettu valtiosta riippumaton järjestö, joka tukee pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Kreikassa
  • auttaa pakolaisia kotoutumaan Kreikkaan järjestämällä erilaisia psykososiaalisia ja oikeudellisia palveluja
  • on ainoa kreikkalainen valtiosta riippumaton, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka kohteena ovat yksinomaan pakolaisina pidettävät turvapaikanhakijat Kreikassa
  • on rekisteröity erityiseksi hyväntekeväisyysjärjestöksi ulkoasiainministeriön sekä terveys- ja sosiaaliministeriön rekistereissä
  • on yksi kuudesta valtiosta riippumattomasta ihmisoikeusjärjestöstä Kreikassa, jotka ovat kansallisen ihmisoikeuskomission jäseniä (Ethniki Epitropi gia ta Dikaiomata tou Anthropou)
  • on Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun täytäntöönpanokumppani ja Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunnan jäsen.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gcr.gr/

Greek Helsinki Monitor -järjestö (Elliniko Paratiritirio ton Symfonion tou Elsinki)

Greek Helsinki Monitor -järjestö seuraa ihmisoikeuskysymyksiä, julkaisee niitä koskevia tietoja ja ajaa ihmisoikeusasioita Kreikassa.

Greek Helsinki Monitor -järjestö

  • perustettiin vuonna 1992
  • on kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön (International Helsinki Federation for human rights) kreikkalainen jäsen
  • seuraa ihmisoikeuskysymyksiä, julkaisee niitä koskevia tietoja ja ajaa ihmisoikeusasioita Kreikassa ja satunnaisesti Balkanilla
  • on osallistunut stereotypioita ja vihapuhetta koskevaan seurantaan Kreikan ja Balkanin tiedotusvälineissä, koordinoinut usein tällaista seurantaa sekä valmistellut yksityiskohtaisia vuosiraportteja, YK:n yleissopimuksella perustettujen elinten raporttien rinnakkaisraportteja ja epävirallisia raportteja sekä erikoisraportteja epäinhimillisestä kohtelusta, etnokansallisista, etnokielellisistä ja uskonnollisista yhteisöistä ja maahanmuuttajayhteisöistä.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://greekhelsinki.wordpress.com/

Amnesty International -järjestön Kreikan osasto (Diethnis Amnistia Elliniko Tmima)

Amnesty International -järjestön kohteena ovat valtionhallinnot, hallitustenväliset organisaatiot, aseelliset poliittiset ryhmät, yhtiöt ja muut valtioista riippumattomat tahot. Järjestö tutkii järjestelmällisesti ja puolueettomasti yksittäisiä tapauksia ja ihmisoikeusloukkausten yleisiä toimintamalleja.

Amnesty International

  • on maailmanlaajuinen, riippumaton vapaaehtoisjärjestö, joka toimii ihmisoikeuksien suojelun puolesta
  • puolustaa mielipidevankeja, väkivallan uhreja ja köyhiä
  • pyrkii lopettamaan naisiin kohdistuvan väkivallan
  • pyrkii poistamaan kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja vapauksien rajoittamisen ”terrorinvastaisen sodan” nimissä
  • torjuu pakolaisiin, maahanmuuttajiin, vähemmistöihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvaa syrjintää.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.amnesty.org.gr/

Päivitetty viimeksi: 22/06/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.