Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Italy

Content provided by:
Italy

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. viemällä asian oikeuteen, nostamalla vahingonkorvauskanteen tai aloittamalla liitännäismenettelyn)

Vahinkoa kärsinyt osapuoli voi hakea vahingonkorvausta rikoksen vuoksi annetun tuomion perusteella. Lain mukaan hän voi hakea sitä kahdella tavalla:

  • Hän voi osallistua asianomistajana rikosoikeudenkäyntiin rikoksentekijää vastaan.
  • Hän voi nostaa erillisen siviilikanteen.

Vahinkoa kärsinyt osapuoli valitsee itse, kumpaa keinoa käyttää, sillä Italian lainsäädännössä rikos- ja siviilioikeudenkäynnit katsotaan erillisiksi prosesseiksi.

Vahinkoa kärsinyt voi vasta oikeudenkäynnin vireillepanon jälkeen tai oikeudenkäynnissä (käsittelyssä) asianajajan avustamana osallistua prosessiin asianomistajana ja varsinaisena asianosaisena, jolla on täysimääräiset puolustautumisoikeudet. Rikostuomioistuin määrää tuomiossaan asianomistajalle maksettavan ennakkomaksun. Määräys on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen. Lopullisesta täysimääräisestä vahingonkorvauksesta päätetään siviilituomioistuimessa sen jälkeen, kun rikostuomiosta on tullut lainvoimainen.

Vaihtoehtoisesti vahinkoa kärsinyt osapuoli voi nostaa erillisen siviilikanteen ja vaatia korvausta rikoksentekijän (toiminnan) aiheuttamasta vahingosta.

Tuomioistuin tuomitsi rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta tai muun korvauksen. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Määrätessään rikoksentekijän maksamaan korvausta asianomistajalle aiheutuneesta vahingosta tuomioistuin voi toimia kolmella eri tavalla: se voi määrätä vahingonkorvauksen maksamisesta, yleisestä korvauksesta tai ennakkomaksun maksamisesta.
Uhrin kannalta paras vaihtoehto on, jos tuomiossa määrätään vahingonkorvauksen täysimääräisestä maksamisesta. Tällöin tuomitulle voidaan antaa tiedoksi tuomio ja maksukehotus (atto di precetto). Jos tuomittu ei noudata maksukehotusta, voidaan aloittaa pakkotäytäntöönpano (esecuzione forzata). (Tällöin on suositeltavaa aina ensiksi tehdä selvitys velallisen omaisuudesta, josta saatava voidaan periä.)

Jos korvaustuomiota ei nimenomaisesti ole julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, pakkotäytäntöönpanon ehtona on, että tuomio on lopullinen eli siitä ei ollut valitettu määräajan kuluessa.

Maksukehotus voidaan antaa tiedoksi yhdessä tuomion kanssa myös siinä tapauksessa, että tuomiossa määrätään ennakkomaksun maksamisesta. Ennakkomaksu julistetaan aina välittömästi täytäntöönpanokelpoiseksi. Summa ei kuitenkaan aina ole uhrin kannalta riittävä. Jos se katsotaan riittämättömäksi, uhrin on pantava vireille siviilioikeudenkäynti, jossa vahvistetaan jäljellä oleva vahinko ja rikoksentekijälle määrätään uusi tuomio.

Siviilioikeudenkäynti on aina välttämätön kolmannen vaihtoehdon kohdalla, eli kun rikostuomioistuin on tuominnut rikoksentekijän vain yleiseen vahingonkorvaukseen vahvistamatta summaa riittämättömän näytön vuoksi.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa ennakkoa? Millä ehdoin?

Italian valtiolla on direktiivin 2004/80/EY, joka on pantu täytäntöön Italiassa edellä mainituilla säännöksillä, nojalla velvollisuus taata, että sen alueella tehtyjen tahallisten väkivaltarikosten (murha, vaikean ruumiinvamman tuottaminen, seksuaalinen väkivalta) uhreiksi joutuneet Italian kansalaiset ja maassa oleskelevat ulkomaalaiset saavat riittävän ja oikeudenmukaisen vahingonkorvauksen (tai ainakin muun korvauksen) aina kun rikoksentekijä on jäänyt tuntemattomaksi tai vältellyt oikeudenkäyntiä, ja (joka tapauksessa) aina kun rikoksentekijällä, tai jos hän on kuollut, hänen omaisillaan, ei ole varaa korvata uhrille tälle aiheutunutta vahinkoa.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

(Ks. edellä.)

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Rikostuomioistuimessa annettu vapauttava tuomio ei estä sitä, etteikö vahinkoa kärsinyt osapuoli voisi nostaa vahingonkorvauskannetta siviilituomioistuimessa, ellei hän luopunut korvauksen hakemisesta osallistumalla prosessiin asianomistajana.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Kun vahinkoa kärsinyt osapuoli osallistuu rikosoikeudenkäyntiin asianomistajana ja hakee vahingonkorvausta, tuomioistuin ratkaisee tuomiota julistaessaan myös yksityisoikeudelliset vaatimukset rikosoikeudenkäyntilain 533 pykälän nojalla. Tapauksissa, joissa on näyttöä rikoksella aiheutetusta vahingosta mutta ei vahingon laajuudesta rikosoikeudenkäyntilain 539 pykälässä tarkoitetulla tavalla, tuomari antaa yleisen tuomion siviilioikeudellisesta vastuusta ja siirtää asian siviilituomioistuimen ratkaistavaksi. Asianomistaja voi kuitenkin pyytää rikostuomioistuinta määräämään ennakkomaksun vahingon niiltä osin, joilta näyttö katsotaan jo saaduksi. Alustavassa tuomiossa määrätään rikoksentekijän ja siviilioikeudellisesti vastuussa olevan henkilön maksettavaksi rahamäärä alustavana korvauksena aiheutuneesta vahingosta ennen lopullista ratkaisua. Määräys on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen. Alustavassa tuomiossa, asianomistajan nimenomaisesta pyynnöstä, perustellaan rikoksentekijälle määrätyn ennakkomaksun maksaminen, kun tuomioistuin katsoo, että vahingonkorvausvelvollisuuden olemassaolosta on saatu näyttö myönnetyn ennakkomaksun määrän osalta. Näin toimitaan myös rikostuomioistuimessa, sillä ennakkomaksun suorittamiseksi ei ole välttämätöntä toimittaa näyttöä itse vahingon määrästä, vaan riittää, että on saatu varmuus vahingon olemassaolosta maksuunpannun summan osalta (kassaatiotuomioistuimen tuomio nro 12634/2001, Cass. pen. n. 12634/2001)

Päivitetty viimeksi: 13/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.