Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. esittämällä vaateen rikosoikeudenkäynnissä, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai panemalla vireille liitännäismenettelyn)

Uhri voi vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä nostamalla siviilikanteen. Korvausvaateen voi myös liittää tekijää koskevaan rikosoikeudelliseen menettelyyn (nk. liitännäismenettely).

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos rikoksentekijä ei täytä vapaaehtoisesti tuomioistuimen hänelle määräämää vahingonkorvausvelvollisuutta, korvaukseen oikeutetulla (uhrilla) on oikeus hakea tuomioistuimelta täytäntöönpanomääräystä tämän velvollisuuden täyttämiseksi. 1.1.2018 voimaan tulleen lain mukaan rikoksen uhrilla on myös oikeus pyytää vahingonkorvaussaatavansa suorittamista valtiolta varoista, jotka valtio on perinyt rikoksentekijältä omaisuussanktioina.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Tšekki ei maksa ennakkoja rikoksentekijän vahingonkorvausvelvollisuuden täyttämiseksi. Tšekin oikeusjärjestyksessä uhrin oikeus korvauksiin rikoksentekijän aiheuttamista vahingoista (vahingonkorvausvaatimus) erotetaan yksiselitteisesti oikeudesta rikoksen uhreja koskevassa laissa 45/2013 tarkoitettuun taloudelliseen tukeen eli valtion rahalliseen avustukseen, jolla lievennetään uhriksi joutumisen sosiaalisia vaikutuksia.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Kuten edellä todetaan, valtio ei tiukasti katsoen maksa korvausta (se ei osallistu rikoksentekijän taloudellisiin velvoitteisiin eikä ota niitä hoitaakseen), vaan tarjoaa rikoksen uhreille taloudellista apua. Taloudellista apua voidaan rikoksen uhreista annetun lain 45/2013 nojalla maksaa uhrille, jonka terveys on rikoksen seurauksena heikentynyt vähimmäismääräisesti siten kuin laissa säädetään, ihmisarvoa loukkaavien seksuaalirikosten uhrille, kidutuksen kohteeksi joutuneille lapsille ja (laissa rajatulla tavalla) rikoksen seurauksena kuolleen henkilön edunsaajille. Taloudellinen apu vaihtelee useimmiten 10 000 Tšekin korunasta (n. 370 euroa) 200 000 korunaan (n. 7 400 euroa). Se lasketaan joko lakisääteisenä kiinteänä määränä tai määränä, joka vastaa toteen näytettyjä ansionmenetyksiä ja hoitokuluja tai tapauksen mukaan henkisen kärsimyksen lieventämiseksi käytetyn ammatillisen terapian kustannuksia. Taloudellista apua koskevista hakemuksista päättää oikeusministeriö, jolle hakemus on tehtävä 2 vuoden kuluessa päivästä, jona uhri sai tietää rikoksen aiheuttamasta vahingosta, ja viimeistään 5 vuoden kuluttua rikoksen ajankohdasta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Korvausta rikoksentekijän aiheuttamasta vahingosta (vahingonkorvausvastuu) ei voida vaatia, jos tekijää ei ole tuomittu pelkästään siitä syystä, ettei tekijä ole tiedossa eikä korvausvastuullista sen tähden ole. Sama pätee tapauksissa, joissa tekijää ei ole tuomittu, koska tekijän vastuuta ei ole osoitettu toteen tai tekijä ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan eikä syytetyn vastuulle näin ollen voida katsoa sellaisista teoista aiheutuneita vahinkoja, joita hän ei tehnyt tai jotka eivät ole luonteeltaan rikoksia ja joista syytetty ei ole vastuussa. Toisaalta uhrilla voi olla oikeus valtiolta saatavaan rahalliseen tukeen (ks. edellä) jo ennen kuin tekijä on tuomittu, jolloin uhrilla on tämä oikeus, vaikka tekijä ei olisi tiedossa tai rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan, jos ei ole epäilystä siitä, että uhrille aiheutui vahinkoa luonteeltaan rikollisten tekojen vuoksi (tai uhrin sukulainen uhrin kuoli niiden seurauksena).

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Rikoksen uhreista annetun lain 45/2013 mukaan oikeusministeriö ei voi suorittaa ennakkoa taloudellisesta tuesta, josta ei ole vielä tehty päätöstä. Rikosten uhrien kiireellisiin tarpeisiin vastataan muulla tavoin valtion sosiaaliturvajärjestelmän kautta.