Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Kun rikoksen uhri on ensi kertaa yhteydessä poliisiin, hän saa asianmukaiset tiedot oikeuksistaan. Tarkemmin sanottuna hän saa tietoa

• siitä, mille viranomaiselle voi tehdä rikosilmoituksen ja mitkä ovat sen yhteystiedot
• siitä, kenen puoleen voi kääntyä asiantuntija-avun hakemiseksi, millä ehdoin asiantuntija-apua saa maksutta ja mitkä ovat asiantuntija-apua tarjoavien yhteystiedot
• ehdoista, joiden mukaisesti uhrilla on oikeus hänen turvallisuutensa takaaviin toimenpiteisiin
• siitä, mistä saa lisätietoja oikeusasiassa, jossa hän on uhrin osassa
• rikosoikeudellisen käsittelyn vaiheista ja rikoksen uhrin roolista niissä
• siitä, miltä viranomaiselta voi saada lisätietoja ja mitkä ovat sen yhteystiedot
• siitä, millä ehdoin uhrilla on oikeus saada taloudellista tukea
• lähimmästä turvakodista, interventiokeskuksesta tai muusta vastaavasta laitoksesta, jonka puoleen voi kääntyä
• lähimmästä terveydenhuollon tarjoajasta, jonka puoleen voi kääntyä
• oikeussuojakeinoista tapauksissa, joissa jokin viranomainen on loukannut uhrin oikeuksia
• toimenpiteistä uhrin oikeuksien suojelemiseksi, jos hän asuu jossain muussa EU:n jäsenvaltiossa
• muista oikeuksista, jotka uhrilla on rikoksen uhreja koskevan lain nojalla.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Rikoksen uhrilla on samat oikeudet kuin Tšekin kansalaisilla ja Tšekin tasavallan alueella asuvilla. Jos uhri ilmoittaa, ettei hän puhu tšekkiä, hän saa oikeuksistaan tietoa ymmärtämällään muulla kielellä tai sen maan virallisella kielellä, jonka kansalainen hän on.

Mitä tietoja hänelle annetaan, jos hän tekee rikosilmoituksen?

Jos hän tekee rikosilmoituksen poliisille, hänelle on annettava kaikki tiedot, jotka poliisilla on velvollisuus antaa, kun hän on ensi kertaa yhteydessä poliisiin (ks. edellä).

Jos hän tekee rikosilmoituksen syyttäjälle, hänen on aina saatava tieto siitä,

• kenen puoleen voi kääntyä asiantuntija-avun hakemiseksi, millä ehdoin asiantuntija-apua saa maksutta ja mitkä ovat asiantuntija-apua tarjoavien yhteystiedot
• millä ehdoin hänellä on oikeus hänen turvallisuutensa takaaviin toimenpiteisiin
• mistä saa lisätietoja oikeusasiassa, jossa hän on uhrin osassa.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos hän ei puhu tšekkiä, hänellä on oikeus käyttää lainvalvontaviranomaisten edessä äidinkieltään tai muuta kieltä, jota hän on ilmoittanut osaavansa.

Mahdollisuuksien mukaan hänelle annetaan pyynnöstä käännös menettelyn lopullisesta lainvoimaisesta päätöksestä. Perustellusta pyynnöstä hän voi saada käännöksen myös muista asiakirjoista siinä määrin kuin se on tarpeen, jotta hän voi käyttää oikeuksiaan menettelyssä.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että rikoksen uhri ymmärtää heitä ja he uhria (jos kyseessä on lapsi tai vammainen henkilö)?

Viranomaisilla on velvollisuus antaa rikoksen uhreille tietoa ymmärrettävällä tavalla, jossa otetaan huomioon uhrin ikä, älyllinen ja henkinen kypsyys, luku- ja kirjoitustaito sekä terveydentila, myös mielenterveys. Lasten ja vammaisten kuulustelusta vastaa mahdollisuuksien mukaan tarkoitukseen koulutettu henkilö.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Uhreille tarjoavat tukea useat tahot. Niihin kuuluvat Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelut ja myös yksityiset tahot, jotka oikeusministeriö on akkreditoinut tarjoamaan oikeustietopalveluja ja/tai toipumisohjelmia, sekä tahot, jotka sosiaalipalvelujen tarjoamista koskevan lain nojalla on rekisteröity tarjoamaan psykososiaalisen neuvonnan palveluja. Uhreille tarjoavat oikeusapua myös jotkut asianajajat. Nämä tahot on merkitty rikoksen uhreille apua tarjoavien rekisteriin, jota ylläpitää oikeusministeriö ja johon on pääsy oikeusministeriön verkkosivustolta https://www.justice.cz/.

Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Kyllä, nämä tiedot annetaan ilman erillistä pyyntöä, kun uhri on ensi kertaa yhteydessä poliisiin. Hän saa apua tarjoavien elinten yhteystiedot.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Yleissääntönä on, että lainvalvontaviranomaiset eivät saa julkistaa tietoja, jotka eivät suoraan liity rikolliseen toimintaan. Oikeudenkäyntiä edeltävissä menettelyissä ei saa luovuttaa tietoja, jotka voivat paljastaa uhrin henkilöllisyyden. Erityisesti suojataan alle 18-vuotiaiden yksityisyys. Halutessaan uhri voi pyytää, että yksityisyyttä koskevia tietoja (kotipaikka ja postiosoite, työ- tai liiketoimintapaikan osoite, henkilökohtainen asema, perhe ja varallisuus) käsitellään siten, että niihin voivat tutustua vain asian käsittelyyn osallistuvat lainvalvontaviranomaiset, poliisi ja ehdonalais- ja sovittelupalvelun virkailijat. Tietoihin voi tutustua vain, jos ne ovat tarpeen rikosasian käsittelyä tai puolustautumisoikeuksien käyttämistä varten henkilölle, jota vastaan rikosoikeudellista menettelyä käydään.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Ei, asiantuntija-apua on saatavilla ennen rikosoikeudellisen menettelyn alkua. Uhri voi saada asiantuntija-apua jo ennen rikosilmoituksen tekemistä, jos se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara.

Millaista suojelua on saatavissa?

Uhrien suojeluun on erilaisia mahdollisuuksia.

Poliisi voi myöntää nk. tilapäisen suojelun, jos uhria saattaa uhata ruumiinvamman riski tai muu vakava vaara. Kyse voi olla tällöin fyysisestä suojelusta, asuinpaikan vaihtamisesta tai neuvoa-antavasta ja ehkäisevästä toiminnasta. Poliisi voi myös määrätä syytetyn poistumaan yhteisestä asunnosta ja sen ympäristöstä 10 päivän ajaksi, jos uhrin henki tai terveys on uhattuna tämän taholta.

Jos uhrin turvallisuus on uhattuna, poliisi huolehtii oikeustoimista tai toimenpiteistä hänen turvallisuutensa varmistamiseksi. Sama velvoite on vankiloilla, sotilaspoliisilla ja kunnallisilla poliisiviranomaisilla.

Vakavammissa tapauksissa uhri voi tiettyjen edellytysten täyttyessä saada erityistä suojaa, jota tarjotaan todistajille ja muille sellaisille henkilöille, joita voi rikosprosessin yhteydessä uhata ruumiinvamman riski tai muu vakava vaara. Kyseeseen voi tällöin tulla henkilökohtainen suojelu, asuinpaikan vaihtaminen ja tuki uuteen ympäristöön kotoutumisessa, todellisen henkilöllisyyden salaaminen jne. Kyseessä on vakava toimenpide, jota tulisi käyttää vain, jos se on välttämätön.

Tuomioistuinten tai syyttäjän määräämä suojelu muodostuu väliaikaisista toimenpiteistä, joilla rikosprosessissa voidaan esimerkiksi määrätä syytetylle kielto olla yhteydessä uhriin tai tulla yhteiseen asuntoon, jossa uhri asuu. Mahdollisuus vastaaviin tuomioistuimen väliaikaisiin toimenpiteisiin on myös siviiliprosessissa. Jos uhrin tai vahinkoa kärsineen suojelu edellyttää syytetyn pidättämistä, hänet voidaan pidättää, jos on syytä pelätä, että hän uusii rikoksen, jatkaa rikosta tai suorittaa rikoksen, jota hän on valmistellut tai jonka hän on uhannut suorittaa.

Uhrilla on myös oikeus pyytää rikosprosessissa toimenpiteitä, joilla estetään yhteydet väitetyn rikoksentekijän kanssa.

Uhrilla on pyynnöstä oikeus saada tieto, että syytetty on vapautettu tai paennut tutkintavankeudesta tai suorittamasta vapausrangaistusta tai muuta vapaudenmenetystä, sekä muut vastaavat tiedot.

Jos uhri on todistajan asemassa, hän voi lakisääteisin edellytyksin toimia todistajana henkilöllisyytensä salaten.

Oikeusviranomainen voi määrätä uhrin suojaksi myös eurooppalaisen suojelumääräyksen.

Kuka suojelua antaa?

Suojelua antavat edellä tarkoitetut viranomaiset, erityisesti poliisi ja tuomioistuimet päätöstensä avulla.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Lainvalvontaviranomaiset arvioivat tilannetta kaikissa tapauksissa. Jos jonkin vaaran todetaan uhkaavan rikoksen uhria, ne ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Lainvalvontaviranomaisten on toimittava aina siten, että vältetään lisävahingon tai toissijaisen vahingon aiheutuminen uhrille.

Jos lainvalvontaviranomaiset ovat loukanneet uhrin oikeuksia tai jos uhri ei ole voinut käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti, hänellä on oikeus hakea korvausta. Uhrilla on ennen muuta oikeus pyytää selvitystä poliisiviranomaisen toiminnasta tai nostaa vahingonkorvauskanne tai hakea kohtuullista hyvitystä muusta kuin aineellisesta vahingosta, jota julkisen vallan käytön yhteydessä on aiheutunut.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Erittäin haavoittuvassa asemassa olevia uhreja ovat lapset, ikääntyneet ja vammaiset sekä uhrit tietyntyyppisissä rikoksissa, joihin kuuluvat ihmiskauppa, terrorismi, ihmisarvoa loukkaavat seksuaalirikokset ja eräät väkivaltarikokset. Erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat luonnollisesti hyödyntää kaikkia edellä mainittuja mahdollisuuksia suojeluun, jolloin usein pätee, että toimivaltainen viranomainen on periaatteessa velvollinen hyväksymään erittäin haavoittuvassa asemassa olevan uhrin pyynnön. Erittäin haavoittuvassa asemassa olevan uhrin oikeudet ovat yleensä laajemmat, mutta tämä ei päde suoraan uhrien suojeluun, joka riippuu ennemminkin siitä, uhkaako uhria ruumiinvamman riski tai muu vakava vaara.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Kyllä. Alaikäiset (alle 18-vuotiaat) ovat erityisen haavoittuvia uhreja, joilla on erityiset oikeudet. Näitä oikeuksia ovat muun muassa oikeus maksuttomaan oikeusapuun rikosoikeudellisissa menettelyissä, oikeus erityistä sensitiivisyyttä vaativiin, koulutetun henkilön toteuttamiin kuulemisiin ja kuulemisten toistamisen vähentäminen sekä oikeus estää suora näköyhteys rikoksentekijän kanssa. Alaikäisten uhrien tapauksessa on myös rajallisemmat mahdollisuudet poiketa eräistä muista oikeuksista, jotka koskevat kaikkia rikoksen uhreja.

Kun rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitkä ovat perheenjäsenten oikeudet?

Jos perheenjäsen on kärsinyt vahinkoa uhrin kuoleman vuoksi, myös hänet katsotaan uhriksi, jolla on rikoksen uhrille kuuluvat oikeudet.

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

Tässä tapauksessa perheenjäsenellä ei ole uhrin asemaa. Hänestä voi kuitenkin tulla uhrin uskottu henkilö, jos uhri näin haluaa. Uhrilla on oikeus uskottuun henkilöön, joka on hänen mukanaan oikeudenkäynnissä ja selvitysten antamisessa. Oikeus uskottuun henkilöön voidaan evätä vain poikkeuksellisesti.

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Kyllä. Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelu, joka on yksi uhreille annettavan avun tarjoajista, tarjoaa sovittelupalveluja. Sovittelua voidaan käyttää maksutta molempien osapuolten eli uhrin ja rikoksentekijän suostumuksella. Sovittelua johtaa konfliktien ratkaisuun erikoistunut asiantuntija, joka pitää yllä avointa ja tasapuolista suhdetta kumpaankin osapuoleen ja auttaa löytämään ratkaisun. Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelu on valtion organisatorinen yksikkö, jonka tehtävänä on muun muassa tehokas ja yhteiskunnallisesti hyödyllinen rikoksiin liittyvien konfliktien ratkaisu. Tässä ominaisuudessa se pystyy varmistamaan uhrin turvallisuuden sovittelumenettelyn aikana.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

Ensisijainen säädös on rikoksen uhreista annettu laki 45/2013. Säädöskokoelmaan (Sbírka zákonů) voi tutustua arkipäivinä jokaisessa kunnan- ja lääninvirastossa (ml. Prahan kaupungintalo). Kyseinen säädös on muun lainsäädännön tavoin saatavilla myös verkossa esimerkiksi julkishallinnon portaalissa tai sisäministeriön sivuilla.