Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Oikeudenkäyntiä edeltävä menettely

Kuka haastaa minut oikeuteen ja miten?

Syyttäjä laatii syytteen, asettaa oikeudenkäyntipäivämäärän ja haastaa vastaajan sekä kutsuu asianomistajan ja todistajat vähintään 15 päivää ennen oikeudenkäynnin alkamista tai 30 päivää ennen oikeudenkäynnin alkamista, jos nämä asuvat muissa Euroopan unionin maissa.

Menettely oikeuskäsittelyn aikana

Mikä tuomioistuin käsittelee asian?

Tärkeimmät rikostuomioistuimet ovat lieviä rikoksia käsittelevä rikostuomioistuin, rikoksia käsittelevä rikostuomioistuin ja kolmen tuomarin kokoonpanossa toimiva muutoksenhakutuomioistuin tai törkeitä rikoksia käsittelevä valamiestuomioistuin. Periaatteessa rikospaikan paikallinen tuomioistuin on asiassa toimivaltainen.

Onko oikeudenkäynti julkinen?

Oikeudenkäynti on julkinen, ellei julkisuus saata vaikuttaa haitallisesti yleiseen moraaliin tai rikosasian osapuolten yksityisyyttä ole syytä suojata.

Kuka ratkaisee asian?

Alempien oikeusasteiden tuomioistuimissa ratkaisun tekevät tuomarit ja valamieskokoonpanossa toimivissa tuomioistuimissa useamman tuomarin kokoonpanot ja valamiehistö.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyte voidaan vaihtaa samanlaiseen syytteeseen. Tuomioistuin ratkaisee asianmukaisen oikeudellisen määritelmän tai mahdollisimman tarkan määritelmän rikosasian kohteen muodostavien tosiseikkojen perusteella.

Entä jos tunnustan syyllisyyteni osaan syytteistä tai niihin kaikkiin oikeudenkäynnin aikana?

Jos vastaaja tunnustaa syyllisyytensä tiettyihin syytteisiin, tuomioistuin määrää näistä syytteistä rangaistuksen. Tuomiossa määrättävä rangaistus voi olla lievempi.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä?

Vastaajan ei ole pakko olla läsnä. Häntä voi edustaa asianajaja, ellei tuomioistuin pidä vastaajan läsnäoloa välttämättömänä.

Asun toisessa jäsenvaltiossa. Voinko osallistua videoyhteyden välityksellä?

Videoyhteyden välityksellä osallistuminen ei ole mahdollista, koska siitä ei ole säädetty vielä laissa.

Onko minun oltava läsnä koko oikeudenkäynnin ajan?

Vastaajan ei tarvitse olla läsnä koko oikeudenkäynnin ajan. Hän voi saapua oikeuteen ja lähteä jonkin ajan päästä, jolloin häntä edustaa asianajaja.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en ymmärrä, mitä tapahtuu?

Jos vastaaja ei osaa oikeudenkäyntikieltä, tuomioistuimella on velvollisuus nimittää tulkki.

Onko minulla oltava asianajaja? Hankitaanko minulle asianajaja? Voinko vaihtaa asianajajaa?

Vastaajalla on oltava asianajaja vain, kun kyseessä on törkeä rikos tai kun asia käsitellään kassaatiotuomioistuimessa (Áreios Págos). Jos vastaaja ei pysty nimittämään asianajajaa, tuomioistuin on velvollinen nimittämään asianajajan. Vastaajalla on oikeus vaihtaa asianajajaa, ellei ylemmän oikeusasteen tuomioistuin ole nimittänyt asianajajaa itse (ex officio).

Voinko puhua oikeudenkäynnissä? Onko minun pakko puhua oikeudenkäynnissä?

Vastaaja voi puhua oikeudenkäynnissä, mutta hänen ei ole pakko. Hän voi myös vaieta.

Mitä tapahtuu, jos en kerro totuutta oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajalla on oikeus olla kertomatta totuutta. Vastaaja ei tee rikosta antaessaan totuudenvastaisen lausunnon itsestään.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettyyn todistusaineistoon nähden?

Voinko kiistää minua vastaan esitetyt todisteet?

Vastaaja voi yrittää kiistää häntä vastaan esitetyt todisteet ja hänellä voi tehdä tämän puolustautuessaan esittämällä itse todisteita, esittämällä vastatodisteita tai kutsumalla omia todistajia.

Millaisia todisteita voin esittää oikeudenkäynnissä omasta puolestani?

Vastaaja voi esittää asiakirjatodisteita sekä kutsua maallikko- ja asiantuntijatodistajia.

Millä edellytyksillä voin esittää tällaisia todisteita?

Ennakkoedellytyksiä ei ole. Vastaaja voi esittää oikeudessa todisteita ilmoittamatta niistä etukäteen kenellekään.

Voinko palkata yksityisetsivän hankkimaan todisteita? Hyväksytäänkö tällaiset todisteet?

Vastaaja voi tehdä näin, ja todisteet hyväksytään, kunhan ne on hankittu lakia noudattaen.

Voinko kutsua todistajia puhumaan edukseni?

Vastaaja voi kutsua niin monta todistajaa kuin haluaa, ja tuomioistuimen on sallittava enintään yhtä monen puolustuksen todistajan kuuleminen kuin syyttäjällä on todistajia.

Voinko minä tai voiko asianajajani esittää kysymyksiä muille todistajille? Voinko minä tai voiko asianajajani kiistää todistajien sanomisia?

Sekä vastaaja että hänen asianajajansa voivat esittää kysymyksiä ja kyseenalaistaa todistajien lausunnot.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Yhteensä yli kuuden vuoden vankeusrangaistuksen sisältävät tuomiot otetaan huomioon tuomioistuimen päättäessä rangaistuksesta, jos vastaaja todetaan syylliseksi.

Otetaanko toisessa jäsenvaltiossa annetut aiemmat tuomiot huomioon?

Tällaiset tuomiot otetaan huomioon vain, jos ne on merkitty rikosrekisteriin.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Mitkä ovat oikeudenkäynnin mahdolliset lopputulokset?

Vastaaja vapautetaan, jos tuomioistuin ei ole vakuuttunut siitä, että vastaaja on tehnyt rikoksen, tai tätä on syytä epäillä. Vastaaja voidaan vapauttaa myös muista oikeudellisista syistä tai kun rangaistuksesta luopumiselle on olemassa perusteet (esim. todellinen katumus).

Vastaaja tuomitaan ja hänelle määrätään rangaistus, jos tuomioistuin on vakuuttunut siitä, että vastaaja on tehnyt rikoksen.

Rikosoikeudenkäynti keskeytetään, jos vastaaja kuolee, uhri luopuu syytteistä, rikos vanhentuu tai rikos itsessään ei ole enää rangaistava.

Rikossyyte hylätään, jos asiasta on annettu aiemmin päätös, jos syytettä ei nosteta (vaadittaessa), vaatimuksia ei esitetä tai syyttämislupaa ei ole.

Yhteenveto mahdollisista rangaistuksista

Päärangaistukset: vankeus (elinkautinen tai 5–20 vuoden määräaikainen), kotiaresti (10 päivää – 5 vuotta), pidätys (1 päivä – 1 kuukausi), sakko (150–15 000 euroa), rikesakko (29–590 euroa), vankeus nuorisovankilassa, määrääminen psykiatriseen hoitolaitokseen.

Lisärangaistukset: kansalaisoikeuksien riistäminen, ammatinharjoittamisen kielto, tuomion julkaiseminen.

Turvallisuustoimenpiteet: Sellaisen rikollisen määrääminen laitokseen, jonka ei katsota olevan rikosoikeudellisessa vastuussa; alkoholistien ja narkomaanien määrääminen katkaisuhoitoon; työkeskuksiin lähettäminen; tiettyä aluetta koskeva asumiskielto; ulkomaalaisen maastakarkotus; omaisuuden menetetyksi tuomitseminen.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Rikoksen uhri osallistuu rikosasiaan joko asianomistajana tai todistajana. Asianomistajana (”vastatodisteita esittävänä asianomistajana”) hän pyrkii saamaan rahallisen korvauksen henkisestä kärsimyksestä, ja todistajana hän tukee syyttäjän ajamaa syytettä.

Jos uhri osallistuu asianomistajana, hänen on ilmoitettava tästä ennen todistelun alkamista.