A. Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Kyllä, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla. Valituksella on lykkäävä vaikutus. Tuomioon, jolla tuomioistuin on hyväksynyt syyllisyyttä ja rangaistusta koskevan sopimuksen, voidaan hakea muutosta vain, jos tuomio on ristiriidassa sen sopimuksen kanssa, jota yleinen syyttäjä on esittänyt tuomioistuimelle hyväksyttäväksi.

Valituksessa voi vedota siihen, että vastaajaa välittömästi koskevat tuomiolauselman osat ovat virheellisiä, ellei kyse ole tuomitsemisesta syylliseksi siltä osin kuin tuomioistuin on hyväksynyt vastaajan syyllisyyden myöntämisen. Valitus on jätettävä riidanalaisen tuomion antaneeseen tuomioistuimeen kahdeksan päivän kuluessa tuomion jäljennöksen tiedoksi antamisesta.

B. Muut oikeussuojakeinot

Rikosoikeudellisessa menettelyssä voi käyttää varsinaisia muutoksenhakukeinoja (valitukset, kantelut ja vastineet) ja ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja (valitusten tutkintaa koskevat hakemukset ja purkamista koskevat hakemukset) ja esittää myös lain rikkomista koskevan kantelun tekemistä.

Kantelu on muutoksenhakukeino tuomioistuimen päätökseen (ratkaisuun). Se on toimitettava riidanalaisen päätöksen (ratkaisun) antaneelle viranomaiselle kolmen päivän kuluessa päätöksen (ratkaisun) tiedoksiantamisesta. Tuomioistuimen (ja yleisen syyttäjän) antamat päätökset (ratkaisut) voidaan riitauttaa kantelulla vain laissa säädetyissä tapauksissa. Päätös (ratkaisu) voidaan riitauttaa tuomiolauselman jossakin osassa olevan virheen tai päätöstä (ratkaisua) edeltävää menettelyä koskevan säännöksen rikkomisen perusteella, jos rikkominen olisi voinut johtaa virheeseen missä tahansa tuomiolauselman osassa. Kantelulla on lykkäävä vaikutus vain, jos asiasta nimenomaisesti säädetään laissa.

Vastaaja voi ilmoittaa rangaistusmääräyksen antaneelle tuomioistuimelle vastustavansa rangaistusmääräystä kahdeksan päivän kuluessa määräyksen antamisesta. Jos rangaistusmääräyksen vastustamisesta on ilmoitettu määräajassa, rangaistusmääräys peruutetaan automaattisesti ja yhden tuomarin kokoonpano määrää asiassa oikeudenkäynnin.

Valitusten tutkintaa koskeva hakemus (oikeuskysymykseen rajoittuva muutoksenhaku, tšekiksi dovolání) voidaan jättää esineoikeudellisessa asiassa annetusta lopullisesta tuomiosta toisen oikeusasteen tuomioistuimessa asioissa, joissa se on lain nojalla sallittua. Vastaaja voi jättää valitusten tutkintaa koskevan hakemuksen sillä perusteella, että jokin vastaajaan suoraan vaikuttava tuomioistuimen päätöksen tuomiolauselman kohta on virheellinen. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos olemassa on jokin laissa säädetyistä valitusten tutkintaperusteista. Tällainen hakemus on aina tehtävä puolustajan eli asianajajan välityksellä. Hakemus on jätettävä esineoikeudellisen päätöksen antaneelle ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle kahden kuukauden kuluessa hakemuksella riitautetun päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitusten tutkintaa koskevalla hakemuksella ei ole lykkäävää vaikutusta, ellei korkein oikeus toisin päätä.

Vastaajalla on myös oikeus jättää purkamishakemus tuomion ottamiseksi uudelleen käsiteltäväksi. Yleisesti ottaen lopulliseen tuomioon tai rangaistusmääräykseen päättyneen menettelyn uudelleenkäsittely sallitaan, jos ilmenee seikkoja tai todisteita, jotka eivät aiemmin olleet tuomioistuimen tiedossa, ja kyseiset seikat tai todisteet – joko yksin tai yhdessä jo tunnettujen tosiseikkojen ja todisteiden kanssa – voivat oikeuttaa erilaisen syyllisyyttä koskevan päätöksen. Uudelleenkäsittely sallitaan myös, jos alun perin määrätty rangaistus on ilmiselvästi suhteeton rikoksen luonteeseen ja vakavuuteen tai vastaajan ja hänen perheensä tilanteeseen tai taloudelliseen tilanteeseen ja muihin olosuhteisiin nähden tai jos rangaistus ei ole tarkoituksenmukainen. Lopulliseen tuomioon tai rangaistusmääräykseen päättyneen menettelyn purkamista koskevan hakemuksen käsittelee ja ratkaisee tuomioistuin, joka käsitteli asian ensimmäisessä oikeusasteessa. Vastaajan hyväksi laissa ei aseteta määräaikaa purkamista koskevan hakemuksen jättämiselle.

Lisäksi vastaaja voi esittää lain rikkomista koskevan kantelun tekemistä. Tämä ylimääräinen muutoksenhakukeino on kuitenkin ainoastaan oikeusministerin käytettävissä, ja hän päättää kantelun tekemisestä. Lain rikkomista koskeva kantelu voidaan tehdä mistä tahansa tuomioistuimen lopullisesta päätöksestä (lukuun ottamatta korkeimman oikeuden päätöksiä) tai yleisen syyttäjän päätöksestä, jos päätös on lainvastainen tai sitä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe. Laissa ei aseteta määräaikaa tällaisen kantelun tekemiselle.

C. Tuomion seuraukset

Täytäntöönpanomenettely alkaa, kun rikostuomio tulee lainvoimaiseksi. Tässä vaiheessa rangaistus tai turvaamistoimenpide pannaan täytäntöön ja siihen liittyvät toimet toteutetaan.

Jos vastaaja on tuomittu rikoksesta lopullisella tuomiolla, häntä ei voida syyttää uudelleen samasta rikoksesta (edes toisessa jäsenvaltiossa), ellei uutta käsittelyä sallita.

Tuomio merkitään rikosrekisteriin ja mainitaan rikosrekisteriotteessa, kunnes tuomio poistetaan rekisteristä. Merkintä voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä ammattia vastaaja voi harjoittaa tai myönnetäänkö hänelle tiettyjä lupia, esimerkiksi aseenkantolupa.

Kun tuomio on poistettu rikosrekisteristä, vastaajaa kohdellaan ikään kuin häntä ei olisi koskaan tuomittu. Lainvalvontaviranomaiset ja jotkin muut viranomaiset pääsevät kuitenkin tarkastelemaan niin kutsuttua rikosrekisterin kopiota. Siinä tuomio on nähtävissä myös sen jälkeen, kun se on poistettu rikosrekisteristä.

i. Rikosrekisteri

Kun tuomiosta tulee lainvoimainen, rikosrekisteriin tehdään merkintä kohtaan, jossa mainitaan tuomiot ja muut rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvät seikat. Nämä tiedot säilytetään sadan vuoden ajan vastaajan syntymästä laskettuna riippumatta siitä, onko vastaaja antanut tähän suostumuksensa. Jos tuomio on poistettu rikosrekisteristä, tiedot eivät enää näy rikosrekisteriotteessa. Ne näkyvät kuitenkin edelleen rikosrekisterin kopiossa, kuten edellä mainittiin. Tuomio voidaan poistaa rikosrekisteristä rikoslaissa säädetyssä ajassa, joka määräytyy tuomion vakavuuden mukaan. Tämä aika voi olla yhdestä viiteentoista vuotta rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Joidenkin tuomioiden osalta vastaajaa ei katsota tuomituksi enää sen jälkeen, kun rangaistus on suoritettu.

Jos vastaaja on toisen EU:n jäsenvaltion kansalainen, tuomiota koskevat tiedot ovat sen EU:n jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, jonka kansalainen vastaaja on.

v. Tuomion täytäntöönpano, vankien siirto, ehdonalainen vapaus ja vaihtoehtoiset rangaistukset

Kun tuomiosta on tullut lainvoimainen, oikeuden puheenjohtaja määrää sen pantavaksi täytäntöön.

Jos vastaaja on tuomittu lainvoimaisesti ehdottomaan vankeusrangaistukseen, puheenjohtaja lähettää asianomaiseen vankilaan rangaistuksen täytäntöönpanomääräyksen. Jos vastaajaa ei ole vangittu, häntä kehotetaan tulemaan vankilaan asetetussa määräajassa. Jos vastaaja yrittää välttää rangaistuksen, Tšekin poliisi voi kuljettaa hänet vankilaan.

Jos lakisääteiset edellytykset täyttyvät, tuomioistuin voi päättää esimerkiksi lykätä rangaistuksen suorittamista, muuttaa sen suorittamistapaa, keskeyttää rangaistuksen suorittamisen tai päättää ehdonalaisuudesta. Tuomioistuin voi myös luopua vankeusrangaistuksesta tai sen jäljellä olevasta osasta, jos vastaaja on määrä luovuttaa ulkomaille tai poistaa maasta (karkottaa).

Vastaavaa menettelyä sovelletaan silloin, kun tuomioistuin on määrännyt vastaajan sairaanhoitoon tai pakkolaitokseen. Tämä tarkoittaa, että kun tuomioistuimen määräämää sairaanhoitoa tai pakkolaitokseen eristämistä koskevasta päätöksestä on tullut täytäntöönpanokelpoinen, oikeuden puheenjohtaja lähettää päätöstä koskevan täytäntöönpanomääräyksen asianomaiselle sairaalalle tai asianomaiselle pakkolaitokselle, jossa turvaamistoimenpide on määrä panna täytäntöön, ja kehottaa vastaajaa ilmoittautumaan kyseiseen paikkaan. Jos vastaaja yrittää välttää turvaamistoimenpiteen, Tšekin poliisi voi kuljettaa hänet asianomaiseen laitokseen.

Jos lakisääteiset tai kansainvälisessä sopimuksessa määrätyt ehdot täyttyvät, vastaaja voidaan omasta pyynnöstään siirtää kotimaahansa tai toiseen valtioon suorittamaan ehdoton vapausrangaistus tai turvaamistoimenpide, jos asianomainen valtio suostuu siihen. Vaihtoehtoinen rangaistus voidaan määrätä myös tuomiossa. Vaihtoehtoiseksi rangaistukseksi voidaan katsoa mikä tahansa rangaistus, johon ei liity välitöntä vankeutta. Vastaajalle voidaan myös määrätä valvojaksi rikosseuraamustyöntekijä, joka valvoo vastaajalle asetettujen velvollisuuksien noudattamista ja auttaa vastaajaa sopeutumaan yhteiskuntaan ja viettämään moitteetonta elämää. Jos vastaajalle on määrätty valvonta, hänen on

• tehtävä yhteistyötä rikosseuraamustyöntekijän kanssa tämän määräämällä tavalla ja noudatettava valvontasuunnitelmaa
• tultava tapaamaan rikosseuraamustyöntekijää tämän määrääminä aikoina
• ilmoitettava rikosseuraamustyöntekijälle olinpaikkansa, työpaikkansa ja toimeentulokeinonsa sekä kerrottava tuomioistuimen määräämien rajoitusten ja velvoitteiden noudattamisesta ja muista rikosseuraamustyöntekijän valvontatyön kannalta merkityksellisistä asioista
• annettava rikosseuraamustyöntekijän päästä hänen asuntoonsa.

Jos vastaajalle on tuomioistuimen päätöksen nojalla asetettu kohtuullinen velvoite osallistua asianmukaiseen sosiaaliseen ja uudelleenkoulutusohjelmaan tai asianmukaiseen psykologiseen neuvontaan, hänet voidaan ottaa mukaan ehdonalais- ja yhteiskuntaan sopeuttamisohjelmaan. Jos vastaaja täyttää ohjelman tarjoajan asettamat osallistumisperusteet, hänet voidaan ottaa mukaan tällaiseen ohjelmaan myös ilman tuomioistuimen asettamaa osallistumisvelvoitetta. Tällöin rikosseuraamustyöntekijän kanssa voidaan tehdä valvontaehtojen mukainen sopimus ohjelmaan osallistumisesta, ja sopimus voidaan sisällyttää valvontasuunnitelmaan. Jos ohjelma toteutetaan osana vankeusrangaistusta, ohjelmaan osallistumisesta voidaan sopia Tšekin rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijan kanssa.

Vastaaja voi suorittaa joitakin näistä vaihtoehtoisista rangaistuksista myös kotimaassaan tai muussa valtiossa, johon hänellä on suhde, edellyttäen, että kansainvälisen sopimuksen mukaiset lakisääteiset ehdot ja edellytykset täyttyvät ja rangaistusten täytäntöönpanoa voidaan valvoa tai muulla tavoin tarkkailla. Tämän vaihtoehdon soveltamisala riippuu siitä, onko kyseinen maa EU:n jäsenvaltio vai EU:n ulkopuolinen valtio (jälkimmäisessä tapauksessa vaihtoehtoja on vähemmän).