Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

A. Missä oikeudenkäynti pidetään?

Oikeudenkäynti pidetään siinä tuomioistuimessa, jossa syyttäjäviranomainen on nostanut lopullisen syytteen. Yleensä tämä on se tuomioistuin, jonka lainkäyttöalueella rikos on tehty. Oikeudenkäynnit ovat julkisia muutamin poikkeuksin.

Asia käsitellään teon rangaistavuudesta riippuen joko yhden tuomarin kokoonpanossa, lautamiesoikeudessa (Laienrichtergericht) tai valamiesoikeudessa (Geschworenengericht). Lautamiesoikeudessa ja valamiesoikeudessa on mukana myös maallikkojäseniä.

B. Voidaanko syytteitä muuttaa? Jos voidaan, mitkä ovat vastaajan tiedonsaantioikeudet?

Syytteen nostamisen jälkeen asiakirjoihin tutustumista ei enää voida rajoittaa. Vastaajalla on viimeistään silloin oikeus tutustua koko asiakirja-aineistoon, joka on myös tuomioistuimen käytettävissä sen valmistautuessa menettelyyn.

Vastaaja voi halutessaan pyytää todisteita menettelyyn valmistautumisen tueksi. Hän voi muun muassa pyytää todistajien kuulemista. Vastaajan on ilmoitettava todisteiden esittämistä koskevassa pyynnössä, mitkä tosiasiat niiden pitäisi näyttää toteen. Vastaajaa saatetaan pyytää myös selittämään, miksi hän katsoo pyytämänsä todisteet aiheellisiksi.

Jos vastaajaa vastaan nostetaan oikeudenkäynnin aikana syyte toisesta rikoksesta, syyttäjä voi laajentaa syytettä ja menettely voidaan ulottaa koskemaan myös uusia syytekohtia paitsi, jos ne voivat johtaa alkuperäisiä syytekohtia ankarampaan rangaistukseen.

Tuomioistuinta sitovat ratkaisussa ainoastaan syytekirjelmässä esitetyt tosiasiat, ei syyttäjän esittämä oikeudellinen arviointi. Tuomioistuin voi luokitella syytteen alaisena olevan rikoksen toisin kuin syyttäjä syytekirjelmässä.

C. Vastaajan oikeudet tuomioistuinkäsittelyssä

Vastaajalla on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin koko rikosoikeudenkäynnin ajan, kuten myös sitä edeltävien menettelyjen aikana. Hänen ei siis tarvitse ottaa kantaa häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.

Rangaistusta voidaan lieventää, jos vastaaja myöntää syyllisyytensä oikeudenkäynnin aikana. Tämä ei kuitenkaan muuta oikeudenkäynnin kulkua. Totuuden kertomatta jättämisestä ei rangaista.

Lautamies- ja valamiesoikeudet eivät voi ratkaista rikosasiaa vastaajan poissa ollessa. Näissä menettelyissä vastaajan on lisäksi aina käytettävä puolustusasianajajaa. Videoneuvottelun käytöstä oikeudenkäynnissä ei ole säädetty.

Jos vastaaja ei ymmärrä saksaa riittävän hyvin, oikeudenkäynnissä on käytettävä tulkkia. Oikeudenkäynnin keskeinen sisältö tulkataan kielelle, jota vastaaja ymmärtää.

Vastaajalla on oikeudenkäynnin aikana oikeus esittää pyyntöjä muun muassa todisteiden esittämisestä.

Jos käsittely käydään lautamies- tai valamiesoikeudessa, vastaajan edustajana on aina asianajaja. Muussa tapauksessa asianajajan käyttö on vapaaehtoista.

Vastaaja voi vaihtaa valitsemansa puolustusasianajajan milloin tahansa, kunhan oikeudenkäynti ei sen vuoksi pitkity kohtuuttomasti.

i. Onko vastaajan oltava läsnä oikeudenkäynnissä? Millä edellytyksillä vastaaja voi olla poissa oikeudenkäynnistä?

Vastaajalla ei ole velvollisuutta pysyä Itävallassa koko rikostutkinnan ajan. Myös vastaajan asianajaja voi (vastaajan niin halutessa) varmistaa vastaajan oikeuksien puolustamisen rikostutkinnan aikana.

Vastaajan on yleensä saavuttava Itävaltaan kuulusteluja varten. Videoyhteyttä voidaan käyttää rikostutkinnan aikana vain, jos Itävallan syyttäjäviranomainen on esittänyt sitä koskevan pyynnön, vastaaja suostuu sen käyttämiseen ja vastaajan maassa on mahdollisuus käyttää syytetyn henkilön videokuulustelua. Syytetyn henkilön kuulustelu puhelimitse ei kutenkaan ole mahdollista.

ii. Oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin

Jos vastaaja ei ymmärrä saksaa riittävän hyvin, oikeudenkäynnissä on käytettävä tulkkia. Oikeudenkäynnin keskeinen sisältö tulkataan kielelle, jota vastaaja ymmärtää.

iii. Oikeus asianajajaan

Jos käsittely käydään lautamies- tai valamiesoikeudessa, vastaajan edustajana on aina asianajaja. Muussa tapauksessa asianajajan käyttö on vapaaehtoista.

Vastaaja voi vaihtaa valitsemansa puolustusasianajajan milloin tahansa, kunhan oikeudenkäynti ei sen vuoksi pitkity kohtuuttomasti.