Varallisuuteen kohdistuvat turvaamistoimet oikeudenkäynnin aikana EU-maissa

Portugali
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Turvaamistoimia on kahdenlaisia eli väliaikaisia ja säilyttäviä toimenpiteitä. Tuomioistuinta voidaan pyytää asettamaan näitä toimia turvaamismenettelyssä. Oikeuksien väliaikainen suojaaminen ei rajoitu turvaamismenettelyyn, sillä Portugalin oikeusjärjestelmässä säädetään muistakin välitoimista oikeuksien suojaamiseksi tietyissä tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:

  1. välitoimet kieltoa tai oikeudenmenetystä koskevassa menettelyssä
  2. poissaolevan henkilön omaisuuden väliaikainen edunvalvonta
  3. edunvalvojan nimeäminen;
  4. toimenpiteet, joita tarvitaan oikeudenomistajattomaan kuolinpesään kuuluvien omaisuuserien suojaamiseksi.

Turvaamistoimien tarkoituksena on poistaa uhka siitä, että oikeudelle, jonka turvaamista haetaan, aiheutuu korjaamatonta vahinkoa ennen kuin lainvoimainen tuomio annetaan (periculum in mora), ja varmistaa tuomioistuimen antaman lopullisen päätöksen vaikutukset (vrt. siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 2 §).

Tuomioistuin toteuttaa tietyt toimenpiteet odotettaessa tai ennakoitaessa, että sen antama välituomio vahvistetaan lopullisessa tuomioissa.

Ellei riita-asian asianosaisuuden kääntämisestä määrätä, turvaamismenettely liittyy turvattuja oikeuksia koskeviin asioihin (siviiliprosessilain 364 §). Lopullisten toimenpiteiden vaikutus suojataan tai ennakoidaan väliaikaisesti, kun oletetaan, että pääasia ratkaistaan kantajan hyväksi.

Oikeudelle aiheutuvan korjaamattoman vahingon uhka (periculum in mora) antaa tuomioistuimelle toimivallan tarkastella alustavasti ja summaarisesti aineellista oikeussuhdetta, jota tarkastellaan myöhemmin perusteellisemmassa ja pidemmässä menettelyssä. Jos tämän alustavan tarkastelun tulos on kantajalle myönteinen, tuomioistuin määrää toimenpiteitä uhkalta suojautumiseksi.

Turvaamistoimien tarkoituksena on varmistaa kanteesta seuraavat käytännön seuraamukset, välttää vakavat vahingot tai ennakoida oikeuden toteutumista (hypoteettinen rikoksentekoväline), jotta sekä käsittelynopeus että oikeusturva otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon.

Portugalin siviiliprosessilaissa säädetään seuraavan tyyppisistä turvaamistoimista:

  1. valinnaiset turvaamistoimet
  2. lakisääteiset turvaamistoimet.

Valinnaisista turvaamistoimista säädetään siviiliprosessilain 362 §:ssä, jossa todetaan, että jos henkilö voi perustellusti osoittaa, että toinen henkilö voi aiheuttaa vakavaa ja peruuttamatonta vahinkoa hänen oikeuksilleen, hän voi vaatia (jos mikään lakisääteinen turvaamistoimi ei sovellut tapaukseen) asianmukaisia turvaavia tai ennakoivia toimia uhkan kohteena olevien oikeuksien vaikutusten turvaamiseksi. Kantajan etu voi perustua olemassa olevaan oikeuteen tai oikeuteen, joka syntyy jo nostetun tai nostettavan kanteen kohteena olevassa asiassa annetun ratkaisun perusteella. Valinnaisia turvaamistoimia ei yleensä sovelleta silloin, kun tarkoituksena on suojata sellaiselta uhkaa vastaan, jonka osalta on säädetty erityisiä lakisääteisiä toimia.

Lakisääteiset turvaamistoimet ovat puolestaan toimia, joista on erikseen säädetty siviiliprosessilaissa tai muussa lainsäädännössä.

Portugalin siviiliprosessilaissa säädetään seuraavista lakisääteisistä turvaamistoimista:

  1. omistusoikeuden väliaikainen palauttaminen
  2. yhteisön päätösten lykkääminen
  3. väliaikainen elatusapu
  4. ennakkomaksu
  5. vakuustakavarikko
  6. uutta työtä koskeva kielto
  7. takavarikko.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

Jos henkilö voi osoittaa, että on perusteltu uhka siitä, että toinen henkilö voi aiheuttaa vakavaa ja peruuttamatonta vahinkoa hänen oikeuksilleen, hän voi vaatia asianmukaisia turvaamis- tai välitoimia uhkan kohteena olevien oikeuksien vaikutusten turvaamiseksi. Kantajan etu voi perustua olemassa olevaan oikeuteen tai oikeuteen, joka syntyy jo nostetun tai nostettavan kanteen kohteena olevassa asiassa annetun ratkaisun perusteella.

Tämäntyyppisiä toimenpiteitä toteutetaan, jos oikeus on todennäköisesti olemassa ja jos vaara kyseisen oikeuden loukkaamisesta on riittävän perusteltu. Tuomioistuin voi kuitenkin evätä toimenpiteet, jos hakemuksesta kantajalle aiheutuvat haitat olisivat selvästi suuremmat kuin vahinko, jonka aiheutumisen kantaja haluaa välttää.

Valinnaisten turvaamistoimien käyttäminen perustuu toissijaisesti myös siihen, ettei kyseessä olevaan tilanteeseen soveltuvia lakisääteisiä turvaamistoimia ole vahvistettu.

Näin ollen siviiliprosessilain 362 §:ssä tarkoitettujen valinnaisten turvaamistoimien toteuttaminen edellyttää seuraavien lakisääteisten edellytysten täyttymistä:

  1. oikeus on todennäköisesti olemassa
  2. on perusteltu uhka siitä, että toinen henkilö voi aiheuttaa vakavaa ja peruuttamatonta vahinkoa oikeudenhaltijan oikeuksille (periculum in mora)
  3. turvaamis- ja välitoimet soveltuvat käytännössä varmistamaan uhkan kohteena olevien oikeuksien toteutumisen turvaamisen
  4. haettava toimenpide ei kuulu toisten turvaamistoimien piiriin.

Jotta toimenpiteitä voidaan määrätä, tarvitaan summaarista näyttöä (summaria cognitio) siitä, että turvattavan oikeuden olemassaolo on todennäköistä (fumus bonis juris) ja että on perusteltu uhka siitä, että luonnollinen viive riita-asian lopullisen ratkaisun tekemisessä voi aiheuttaa peruuttamatonta tai vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa (periculum in mora). Tuomarilla on lisäksi oltava perusteltu syy olettaa, että pääasia ratkaistaan kantajan hyväksi, sillä turvaamistoimet aiheuttavat vastaajalle selkeitä oikeudellisia vaikutuksia.

Lakisääteiset turvaamistoimet:

  1. Omistusoikeuden väliaikainen palauttaminen: väkivaltaisen ryöstön tapauksessa omistaja voi pyytää omistusoikeuden väliaikaista palauttamista vetoamalla omistusoikeuteen, ryöstöön ja väkivaltaan. Tuomioistuin voi määrätä omistusoikeuden palauttamisesta ilman tiedoksiantoa tai kuulematta ryöstäjää, jos se katsoo näytön perusteella, että kantajalla oli omistusoikeus ja että se riistettiin väkivaltaisesti.
  2. Yhteisön päätösten lykkääminen: Jos yhdistys tai yritys sen muodosta riippumatta tekee lainsäädännön, yhtiösäännön tai peruskirjan vastaisia päätöksiä, osakkaat voivat 10 vuorokauden kuluessa (alkaen yhtiökokouspäivästä, jolloin päätökset tehtiin, tai päivästä, jolloin kantaja sai niistä tiedon, jos niitä ei annettu asianmukaisesti tiedoksi yhtiökokouksessa) pyytää päätösten täytäntöönpanon lykkäämistä. Kantajien on perusteltava asemansa osakkaina ja esitettävä näyttöä siitä, että päätösten täytäntöönpano voi aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa. Haasteeseen on liitettävä jäljennös sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa päätös tehtiin, ja jos yritys tai yhdistys on lailla vapautettu vaatimuksesta pitää yhtiökokous, jäljennös pöytäkirjasta korvataan asiakirjatodisteilla.
  3. Väliaikainen elatusapu: Elatusapuun oikeutettu henkilö voi pyytää kuukausittaisen väliaikaisen elatusavun määrän vahvistamista, jos ensimmäistä varsinaista elatusapumaksua ei ole vielä suoritettu. Kun tuomioistuin on saanut väliaikaista elatusapua koskevan hakemuksen, oikeudenkäyntipäivämäärä vahvistetaan ja asianosaisille ilmoitetaan, että heidän on oltava kuulemisessa henkilökohtaisesti läsnä tai heidän edustajallaan on oltava erityisoikeudet asiasta sopimiseen. Puolustus esitetään kuulemisen aikana ja tuomari pyrkii siihen, että päästäisiin sopimukseen elatusavun määrästä. Sopimus vahvistetaan sen jälkeen tuomiolla.
    Jos joku asianosaisista puuttuu tai jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin määrää todisteita hankittavaksi ennen kuin antaa perustellun suullisen tuomion.
  4. Ennakkomaksu: Kun kanne liittyy kuolemantapaukseen tai ruumiinvammaan, vahinkoa kärsinyt osapuoli ja mahdollisesti elatusapuun vahinkoa kärsineeltä oikeutetut henkilöt sekä ne, joille uhri maksoi elatusapua maksuvelvollisuuden perusteella, voivat pyytää tiettyä kuukausittaista rahamäärää ennakkomaksuna vahingon korvaukseksi. Tuomioistuin myöntää toimenpiteen, jos on näyttöä kärsittyjen vahinkojen vuoksi syntyneistä tarpeesta ja vastaajan velvoitteesta maksaa kantajalle korvausta. Ennakkomaksu otetaan huomioon lopullisessa korvauksessa, jonka tuomioistuin asettaa objektiivisin perustein. Tätä sovelletaan lisäksi tapauksiin, joissa vahingonkorvausvaatimus perustuu vahinkoihin, jotka voivat vaarantaa vakavasti vahinkoa kärsineen osapuolen toimeentulon tai asumisen. Tämän toimenpiteen käsittelyssä sovelletaan soveltuvin osin väliaikaista elatusapua koskevia sääntöjä.
  5. Vakuustakavarikko: Velkoja, joka aiheellisesti pelkää menettävänsä saatavansa takaavat varat, voi vakuustakavarikon avulla saada omaisuuden oikeusteitse haltuunsa. Takavarikon hakija esittää tosiseikat, joiden perusteella saatavan olemassaolo on todennäköistä, ja perustelee väitetyn menettämisen pelon. Hakijan on lueteltava takavarikoitavat omaisuuserät ja toimitettava kaikki täytäntöönpanon edellyttämät tiedot. Jos takavarikkoa haetaan velallisen omaisuuden ostajaa vastaan, hakijan – jos ostotapahtumaa ei ole riitautettu tuomioistuimessa – on esitettävä tosiseikat hakemuksen tueksi.
    Kun todisteet on tutkittu, takavarikko määrätään kuulematta vastapuolta, jos lakisääteisten edellytysten katsotaan täyttyvän.
    Kun kyse on aluksen tai sen rahdin takavarikoinnista, hakijan vastuulla on osoittaa yleisten vaatimusten täyttymisen lisäksi, että takavarikko on hyväksyttävissä saatavien luonteen vuoksi. Tällöin takavarikkoa ei toteuteta, jos velallinen tarjoaa välittömästi hyväksyttävät vakuudet velkojalle tai tuomioistuin katsoo kahden vuorokauden kuluessa asianmukaiseksi, että aluksen lähtöä satamasta lykätään kunnes vakuudet on annettu.
  6. Uutta työtä koskeva kielto: Kun henkilö katsoo, että oikeutta yksin- tai yhteisomistukseen tai mitä tahansa muuta esinekohtaista tai henkilökohtaista käyttö- tai omistusoikeutta loukataan sellaisen uuden työn tai uuden palvelun johdosta, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa menetyksiä, hän voi hakea 30 päivän kuluessa asiaa koskevan tiedon saamisesta työn tai palvelun keskeyttämistä välittömästi. Kantaja voi myös määrätä saarrosta suoraan tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä ilmoittamalla suullisesti kahden todistajan läsnäollessa työn toteuttajalle tai, jos se ei ole mahdollista, työnjohtajalle tai hänen sijaiselleen, että työtä ei saa jatkaa. Jotta tällainen saarto olisi pätevä, tuomioistuimelle on esitettävä sen vahvistamista koskeva hakemus viiden päivän kuluessa.
  7. Takavarikko: Kun on aiheellinen pelko irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai asiakirjojen menettämisestä, kätkemisestä tai tuhlaamisesta, voidaan hakea niiden takavarikointia. Takavarikko liittyy kanteeseen, jolla täsmennetään omaisuus tai todistetaan omistusoikeus takavarikoituun omaisuuteen. Takavarikkoa voi hakea jokainen henkilö, jonka edun mukaista on säilyttää omaisuus tai asiakirjat. Velkojat voivat hakea takavarikointia asioissa, jotka liittyvät perinnönjakoon. Hakijan on esitettävä summaarista näyttöä omaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja tosiseikoista, joiden perusteella pelätään omaisuuden tai asiakirjojen menettämistä tai hukkaamista. Jos oikeus omaisuuteen riippuu jo käsiteltävänä olevasta tai nostettavasta kanteesta, hakijan on vakuutettava tuomioistuin siitä, että hakemus on aiheellinen. Kun tarpeelliseksi katsottu näyttö on esitetty, tuomioistuin määrää turvaamistoimet, jos se katsoo, että ilman takavarikointia hakijan edut ovat vakavassa vaarassa.

2.1 Menettely

Turvaamistoimissa poikkeuksena on uutta työtä koskeva kielto, jonka osalta alustaviin toimiin voidaan ryhtyä tuomioistuimen ulkopuolella ja hakea sen jälkeen päätökseen vahvistusta tuomioistuimesta. Kaikki muut turvaamistoimet perustuvat tuomioistuimelle esitettävään hakemukseen, jossa hakija esittää näyttöä uhattuna olevasta oikeudesta ja sen loukkaamiseen liittyvästä aiheellisesta pelosta. Hakemuksessa toimitetaan enintään viidestä todistajasta koostuva luettelo ja pyydetään muita todistamiskeinoja.

Tuomioistuin voi turvaamistoimea koskevassa päätöksessään hakemuksesta vapauttaa hakijan velvoitteesta nostaa pääasiaa koskeva kanne, jos tuomioistuin katsoo menettelyn aikana hankitun aineiston perusteella, että turvattava oikeus on todellinen ja määrätty toimenpide on luonteeltaan riittävä riidan ratkaisemiseksi lopullisesti. Tätä vapautusta voidaan hakea viimeisen kuulemisen loppuun asti. Jos kyseessä ei ole kontradiktorinen menettely, vastaaja voi vastustaa riita-asian asianosaisuuden kääntämistä ja hakea muutosta määrättyyn toimenpiteeseen.

Riita-asian asianosaisuuden kääntämistä sovelletaan tarvittavin muutoksin omistusoikeuden väliaikaiseen palauttamiseen, yhteisön päätösten lykkäämiseen, väliaikaiseen elatusapuun, uutta työtä koskevaan kieltoon ja muihin eri säännöksissä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka luonteensa puolesta mahdollistavat riita-asian ratkaisemisen lopullisesti.

Kun lainsäädännössä ei säädetä, että toimenpiteet toteutetaan vastaajaa kuulematta, tuomioistuin kuulee vastaajaa. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa kuuleminen saattaisi toimenpiteiden tarkoituksen tai tehokkuuden vakavaan vaaraan.

Kun vastaajaa kuullaan ennen toimenpiteiden määräämistä, vastaajalle esitetään haaste vastata väitteisiin kymmenen päivän kuluessa. Haaste korvataan tiedoksiannolla, jos vastaaja on jo haastettu pääasian yhteydessä.

Kun määräaika vastaamiselle on umpeutunut ja vastaajaa on kuultu, tuomioistuin hankkii tarvittaessa vaaditut tai virallisesti hankittavaksi määrätyt todisteet.

Jos vastaajaa ei ole kuultu ja toimenpiteestä määrätään, vastaajalle annetaan päätös tiedoksi vasta toimenpiteen toteuttamisen jälkeen. Vastaajalla on tiedoksiannon jälkeen oikeus hakea yleisesti muutosta, jos hän katsoo, että määräystä ei olisi pitänyt antaa kyseisten tosiseikkojen perusteella. Vastaaja voi myös valittaa päätöksestä, kun hän haluaa esittää tosiseikkoja tai todisteita, joita tuomioistuin ei ole ottanut huomioon ja jotka voivat poistaa perusteet turvaamistoimien toteuttamiselle tai lieventää toimia. Vastaaja voi vastustaa edellä mainituista syistä päätöstä riita-asian asianosaisuuden kääntämisestä. Jos vastaaja vastustaa päätöstä, tuomioistuimen on ratkaistava, säilyttääkö se aikaisemmin määrätyt toimenpiteet vai lieventääkö se niitä tai kumoaa ne. Tähän päätökseen ja soveltuvin osin riita-asian asianosaisuuden kääntämisen säilyttämiseen tai kumoamiseen voi hakea muutosta esittämällä tuomioistuimen vaatimat tai virallisesti hankittaviksi määräämät todisteet.

Siviiliprosessilain 78 §:ssä säädetään alueellisen toimivallan osalta seuraavaa:

  1. Takavarikkoa ja ulosmittausta voidaan hakea joko tuomioistuimelta, jossa pääasia on määrä käsitellä, tai omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuimelta tai, jos omaisuus sijaitsee usealla alueella, millä tahansa näistä alueista.
  2. Uuden työn saarrossa toimivaltainen on töiden suorittamispaikan tuomioistuin.
  3. Muissa turvaamistoimia koskevissa menettelyissä toimivaltainen on se tuomioistuin, jossa kyseinen asia on määrä käsitellä.

Jos riita-asian asianosaisuuden kääntämisestä ei ole määrätty, menettely liitetään muihin kanteisiin heti kun kanne on nostettu. Jos kanne on nostettu toisessa tuomioistuimessa, asia siirretään sille ja kyseisellä tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä asian seuraavia vaiheita.

Jos turvaamistoimia haetaan kanteen yhteydessä, hakemus olisi esitettävä sille tuomioistuimelle, jossa kyseinen asia käsitellään, ellei asiaan ole haettu muutosta. Tällöin asia liitetään muihin vasta sitten, kun muutoksenhakumenettelyt on saatettu päätökseen tai kun pääasiaa koskevat asiakirjat siirtyvät ensimmäiseen oikeusasteeseen.

Asianajajaa on käytettävä, jos turvaamistoimen arvo ylittää 5 000 euroa tai jos muutoksenhakuoikeutta ei ole rajoitettu.

Toimen rahamääräinen arvo määritetään seuraavien kriteerien perusteella:

  1. tilapäisessä elatusavussa ja ennakkomaksuissa vaadittu kuukausimaksu kahdellatoista kerrottuna
  2. omistusoikeuden tilapäisessä palauttamisessa omistajan hallusta otetun esineen arvo
  3. yhteisön päätöksen lykkäämisessä menetyksen arvo
  4. uutta työtä koskevassa kiellossa ja valinnaisissa turvaamistoimissa estettävän menetyksen arvo
  5. vakuustakavarikossa taattavan saatavan arvo
  6. takavarikossa takavarikoidun omaisuuden arvo.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Kun tuomioistuin arvioi perusteita turvaamistoimien määräämiselle, se tutkii, onko turvaamistoimien tarve perusteltu ja miten vaikeaa olisi korvata kyseessä olevan oikeuden mahdollinen loukkaus. Tuomioistuin arvioi myös, olisiko säilyttävä tai väliaikainen toimi sopiva käsiteltävänä olevassa tapauksessa kyseessä olevan oikeuden turvaamiseksi. Tuomioistuimen on myös vahvistettava, että viivästyksiin liittyvä riski on olemassa.

Tuomioistuin tutkii myös sitä, riippuuko käsittely tosiasiallisesti tai mahdollisesti turvattavan oikeuden perustana olevasta nostetusta tai nostettavasta kanteesta.

Tällaisessa käsittelyssä tuomioistuimen on hankittava näyttöä (tässä riittää vähäisempi näyttö kuin pääasiassa) siitä, että turvattava oikeus on todennäköisesti olemassa ja että vaara kyseisen oikeuden loukkaamisesta on riittävän perusteltu.

Muista turvaamistoimia koskevista ehdoista ks. vastaukset kysymyksiin 1 ja 2.

Turvaamistoimet ovat aina kiireellisiä ja niillä on etusija verrattuna kaikkiin sellaisiin prosessitoimiin, jotka eivät ole kiireellisiä. Vireille pannusta asiasta on annettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio kahden kuukauden kuluessa tai, jos vastaajaa ei tarvitse haastaa oikeuteen, 15 päivän kuluessa.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimien kohteena voi olla sellainen irtain ja kiinteä omaisuus, jota ei lainsäädännön perusteella ole jätetty kokonaan tai osittain toimien soveltamisalan ulkopuolelle.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Koska toimet ovat tuomioistuinten määräämiä, ne sitovat kaikkia julkisia ja yksityisiä toimijoita ja ovat ensisijaisia muiden viranomaisten toteuttamiin toimiin nähden (Portugalin perustuslain (Constituição da República Portuguesa) 205 §:n 2 momentti). Tuomioistuimen määräämiä turvaamistoimia rikkovan henkilön katsotaan syyllistyvän määräyksen noudattamisesta kieltäytymiseen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta pakkotäytäntöönpanotoimenpiteisiin.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Lukuun ottamatta tapauksia, joissa hakijan ei tarvitse nostaa kannetta pääasiassa, turvaamistoimia koskeva menettely peruutetaan ja sen voimassaolo päättyy:

  1. jos hakija ei nosta kannetta asiassa, johon toimi liittyy, 30 päivän kuluessa siitä, kun hänelle annettiin tiedoksi, että toimien määräämisestä tehty päätös on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta;
  2. jos kanteen nostamisen jälkeen asian käsittely on keskeytynyt yli 30 päiväksi hakijan laiminlyönnin vuoksi;
  3. jos kanne hylätään lopullisella päätöksellä, johon ei voi hakea muutosta;
  4. jos vastaaja vapautetaan vastuusta eikä kantaja nosta määräaikaan mennessä uutta kannetta hyödyntääkseen aikaisemman kanteen vaikutuksia;
  5. jos oikeus, jota hakija pyrkii turvaamaan, on rauennut.

Riippumatta todistustaakan jakautumista koskevista säännöistä, heti kun turvaamistoimien määräämistä ja riita-asianosaisuuden kääntämistä koskeva päätös on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta, vastaajalle annetaan tiedoksi, että turvatun oikeuden olemassaolon kiistämistä koskeva haaste on esitettävä 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta. Muussa tapauksessa määrätty turvaamistoimi katsotaan riita-asian lopulliseksi ratkaisuksi.

Samaa seuraamusta sovelletaan myös silloin, kun asian käsittely keskeytetään kanteen nostamisen jälkeen yli 30 päiväksi hakijan laiminlyönnin vuoksi tai kun vastaaja vapautetaan vastuusta ja kantaja ei nosta määräajassa uutta kannetta hyödyntääkseen aikaisemman kanteen vaikutuksia.

Jos vastaajan nostama kanne hyväksytään lopullisella tuomiolla, määrätyt turvaamistoimet raukeavat.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpanotoimea koskevaan päätökseen voi hakea muutosta, jos asian rahamääräinen arvo ylittää sille tuomioistuimelle asetetun rajan, jossa asia on ollut käsiteltävänä, ja jos muutoksenhaun kohteena olevat päätökset aiheuttavat vastaajalle seuraamuksia, joiden rahamääräinen arvo vastaa vähintään puolta kyseiselle tuomioistuimelle asetetusta ylärajasta. Turvaamistoimien rahamääräistä arvoa koskeviin päätöksiin voi myös aina hakea muutosta sillä perusteella, että rahamääräinen arvo ylittää kyseisen päätöksen tehneen tuomioistuimen toimivallan tai turvaamistoimia koskeva alustava hakemus on hylätty.

Riita-asian asianosaisuuden kääntämistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta ainoastaan vaadittua toimea koskevaan päätökseen liittyvän muutoksenhaun yhteydessä. Riita-asian asianosaisuuden kääntämisen hylkäämisestä tehtyihin päätöksiin ei voi hakea muutosta.

Turvaamistoimien määräämisestä (ja riita-asian asianosaisuuden kääntämisestä) tehdyistä päätöksistä ei voi valittaa korkeimpaan oikeusasteeseen (Supremo Tribunal de Justiça). Tämä ei kuitenkaan koske asioita, joissa muutoksenhaku on aina mahdollista.

Turvaamistoimia koskevan päätöksen voi riitauttaa hävinnyt osapuoli tai kuka tahansa henkilö, joka ei ole menettelyn osapuoli mutta jolle aiheutuu toimen seurauksena suoraa ja tosiasiallista haittaa.

Muutoksenhakua koskevassa asiassa toimivaltainen on se tuomioistuin, joka on ylemmän oikeusasteen tuomioistuin siinä tuomiopiirissä, jossa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tehnyt tuomioistuin sijaitsee.

Muutoksenhaun määräaika on 15 päivää päätöksen tiedoksiantamispäivästä. Jos muutoksenhaku koskee myös todisteiden uudelleenarviointia, määräaikaa jatketaan 10:llä päivällä.

Muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen, jonka nojalla turvaamistoimea koskeva alkuperäinen hakemus on kokonaan hylätty tai toimen toteuttaminen on evätty. Muissa tapauksissa sen vaikutus on kumoava.

Hyödyllisiä linkkejä

Lisätietoja on saatavissa seuraavista internet-osoitteista:

Portal da Justiça (oikeusportaali);

Direcção-Geral da Política de Justiça (oikeuspolitiikan keskusvirasto)

CITIUS-portaali

Bases Jurídico-Documentais (lainsäädäntö- ja asiakirjatietokanta verkossa)

Diário da República (Portugalin virallinen lehti)

Päivitetty viimeksi: 30/09/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme