

Toimenpiteen tyyppi riippuu turvaamistoimen kohteena olevan saatavan luonteesta. Siviiliprosessilain (kodeks postępowania cywilnego) 747 §:n mukaan rahasaatavia koskevia turvaamistoimia ovat
Jos turvaamistoimen kohteena on jokin muu kuin rahasaatava, tuomioistuin määrää kulloinkin asianmukaiseksi katsomansa turvaamistoimen, joka voi olla myös rahasaatavan turvaamiseen tarkoitettu toimi (siviiliprosessilain 755 §). Tuomioistuin voi esimerkiksi
Turvaamistointa valittaessa tulee ottaa huomioon asianosaisten tai menettelyssä osallisina olevien edut, jotta voidaan varmistaa, että edunsaaja saa asianmukaisen oikeussuojan ja että suoritusvelvollista ei rasiteta kohtuuttomasti.
Turvaamistoimen määräämistä koskeva menettely voidaan käynnistää
Turvaamistoimen määräämistä koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemuksen on täytettävä oikeudenkäynnissä esitettäville lausunnoille asetetut vaatimukset ja siinä on täsmennettävä turvaamistoimen muoto ja rahavaatimuksen tapauksessa myös turvaamistoimena määrättävän maksun suuruus (joka ei voi olla suurempi kuin vaaditun saatavan määrä sisältäen korot turvaamistoimea koskevan päätöksen antamispäivästä alkaen ja turvaamistoimen määräämisestä aiheutuvat kustannukset sekä mahdollisesti myös arvioidut menettelystä aiheutuvat kustannukset). Hakemuksessa on myös mainittava seikat, joilla sitä perustellaan. Jos turvaamistoimen määräämistä koskeva hakemus tehdään ennen menettelyn alkua, hakemuksessa tulisi myös esittää lyhyt kuvaus asian aiheesta (siviiliprosessilain 736 §).
Turvaamistoimi voidaan määrätä ennen menettelyn alkamista tai sen aikana. Edunsaajan saatua täytäntöönpanoasiakirjan turvaamistoimi voidaan määrätä vain, jos sen tarkoituksena on turvata saatava, jonka suorittamisen määräaika ei ole vielä umpeutunut (siviiliprosessilain 736 §:n 2 momentti).
Jos turvaamistoimi määrätään ennen menettelyn alkamista, tuomioistuin asettaa määräajan, johon mennessä menettelyn aloittava kanne on nostettava sillä uhalla, että turvaamistoimi raukeaa (siviiliprosessilain 733 §).
Turvaamistoimen määräämistä koskeva hakemus on käsiteltävä viipymättä, viimeistään viikon kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty tuomioistuimeen, ellei erityissäännöksissä toisin säädetä. Jos laissa säädetään, että hakemus on käsiteltävä kuulemisen yhteydessä, kuuleminen on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty (siviiliprosessilain 733 §).
Turvaamistoimi määrätään tuomioistuimen tuomiolla.
Turvaamistoimen määräämistä voi pyytää kaikissa tuomioistuimen tai välitystuomioistuimen käsittelemissä yksityisoikeudellisissa asioissa (siviiliprosessilain 730 §).
Turvaamistoimen määrääminen edellyttää, että hakija pystyy perustelemaan vaateensa ja sen, että turvaamistoimen määrääminen on hänen oikeudellisen etunsa mukaista. Turvaamistoimen määrääminen on hakijan oikeudellisen edun mukaista, jos sen puuttuminen vaikeuttaisi vakavasti asiassa annetun tuomion täytäntöönpanoa tai tekisi siitä mahdotonta taikka muulla tavoin vaikeuttaisi vakavasti menettelyn tavoitteiden saavuttamista tai tekisi siitä mahdotonta (siviiliprosessilain 730 §1).
Turvaamistoimella ei voida kattaa koko vaadetta, ellei laissa toisin säädetä (siviiliprosessilain 731 §).
Tuomioistuin voi asettaa turvaamistoimen täytäntöönpanon ehdoksi, että edunsaaja asettaa vakuuden, joka turvaa suoritusvelvollisen mahdolliset turvaamistoimen täytäntöönpanosta johtuvat vaatimukset. Näin ei kuitenkaan voida toimia silloin, jos edunsaaja on valtionkassa ja jos turvaamistoimi liittyy vaateeseen, joka koskee elatusapua, työkyvyttömyyseläkettä tai työoikeudelliseen asiaan liittyviä työntekijän saatavia siltä osin kuin ne eivät ylitä työntekijän kuukausipalkan kokonaissummaa (siviiliprosessilain 739 §).
Turvaamistoimet voivat koskea
Turvaamistoimi ei voi koskea täytäntöönpanon soveltamisalaan kuulumatonta omaisuutta tai soveltamisalaan kuulumattomia velkoja tai oikeuksia. Turvaamistoimi voidaan kohdentaa herkästi pilaantuvaan tavaraan, jos suoritusvelvollisella ei ole muuta omaisuutta, jonka avulla edunsaajan saatavat voidaan turvata, ja jos tavara voidaan myydä nopeasti.
Turvaamistointa koskevan menettelyn päätarkoituksena on varmistaa, että edunsaajaa (useimmiten velkoja) suojellaan oikeuskäsittelystä johtuvan viivästymisen mahdollisilta haittavaikutuksilta, ja parantaa edunsaajan asemaa täytäntöönpanomenettelyissä, jos tuomioistuinmenettely ja turvaamistoimi koskevat täytäntöönpanokelpoista vaatimusta. Tietyissä tilanteissa turvaamistoimi voi myös antaa edunsaajalle oikeuden rahalliseen etuuteen.
Turvaamistoimi voi myös olla vastine suoritevelvollisen toimiin, jotka vahingoittavat edunsaajan oikeutettua etua.
Turvaamistoimen vaikutukset suoritusvelvolliseen riippuvat turvaamistoimen lajista. Turvaamistoimella voi olla esimerkiksi seuraavia vaikutuksia:
Suoritusvelvollinen voi milloin tahansa pyytää turvaamistoimea koskevan oikeudellisesti sitovan päätöksen kumoamista tai muuttamista, jos turvaamistoimen taustalla ollut syy lakkaa olemasta tai muuttuu (siviiliprosessilain 742 §).
Turvaamistoimi perutaan seuraavissa tilanteissa:
Sekä edunsaaja että suoritusvelvollinen voivat valittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamasta turvaamistoimea koskevasta päätöksestä (siviiliprosessilain 741 §).
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.