Varallisuuteen kohdistuvat turvaamistoimet oikeudenkäynnin aikana EU-maissa

Alankomaat
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Minkälaisia toimia on käytettävissä?

Toimia on kahdentyyppisiä: välitoimet ja turvaamistoimet.

Välitoimet edeltävät pääasian käsittelyssä annettavaa tuomioistuimen päätöstä. Tuomioistuimen pääasian käsittelyssä antamalla päätöksellä voidaan vahvistaa välitoimi tai kumota se.

Turvaamistoimilla pyritään varmistamaan, että velallinen suorittaa velvoitteensa. Niiden avulla velkoja voi suojautua saatavien maksamatta jäämisen riskiltä.

Tuomioistuin voi määrätä velallisen omaisuuteen kohdistuvia väli- ja turvaamistoimia. Velkojalla on laillinen oikeus hakea tiettyjä toimia ennen tuomioistuimen päätöstä ja jopa ennen asian käsittelyä suojatakseen oikeudet, joita voidaan käyttää vasta tuomion antamisen jälkeen. Tarkoituksena on estää vastapuolta esimerkiksi myymästä tai kätkemästä omaisuuttaan, lahjoittamasta sitä pois tai panttaamasta tai kiinnittämästä sitä, jolloin velkojan takaisinperintäoikeus ei toteudu.

1.1 Välitoimet

Välitoimet määrätään joko välitoimimenettelyssä tai tuomioistuimessa vireillä olevassa pääasian käsittelyssä.

Avioeroasioissa sovelletaan erityisiä välitoimia.

1.2 Turvaamistoimet

A. Takavarikko (conservatoir beslag)

Tuomioistuin voi antaa velkojalle luvan takavarikoida velallisen omaisuus, jotta omaisuus voidaan suojata, kunnes velkojan oikeus on vahvistettu oikeuden päätöksellä.

Takavarikkoa on neljää eri tyyppiä:

  1. Takavarikko rahasaatavan turvaamiseksi (conservatoire verhaalsbeslagen). Omaisuus takavarikoidaan tuomioistuimen päätettyä, että rahamääräinen vaatimus on maksettava.
  2. Takavarikko irtaimen omaisuuden tai tavarantoimituksen luovuttamiseksi (conservatoir beslag tot afgifte van roerende zaken of levering van goederen). Tässä tapauksessa takavarikko asetetaan velalliselle, jotta omistajan tai tavarantoimitukseen oikeutetun edunsaajan oikeudet saadaan turvattua.
  3. Ennakoiva avioerotakavarikko (conservatoir maritaal beslag). Avioeroa, asumuseroa tai aviovarallisuuden jakamista hakeva puoliso voi vaatia tätä takavarikkoa estääkseen siirrot yhteisomaisuudesta ennen ositusta.
  4. Takavarikko todisteiden säilyttämiseksi (conservatoir bewijsbeslag). Tämä takavarikko on tarkoitettu todistusaineiston turvaamiseen.

B. Talteenotto

Tätä toimenpidettä käytetään pääasiassa sellaisissa tapauksissa, joissa on vaarana, että takavarikoituja omaisuuseriä siirretään muualle. Tuomioistuin määrää velkojan hakemuksesta, että takavarikoitu tai takavarikoitava omaisuus luovutetaan tuomioistuimen määräämälle omaisuuden säilyttäjälle.

Tuomioistuin voi määrätä talteenotosta myös erillisellä päätöksellä, joka ei koske takavarikkoa.

C. Selvitystilaan asettaminen

Tuomioistuin voi asettaa omistajuuskiistan kohteena olevan omaisuuden selvitystilaan. Esimerkki: Oikeudesta yrityksen tavarantoimitukseen on kiistaa. Yrityksen omaisuuden takavarikko tai talteenotto voisi hankaloittaa sen liiketoiminnan jatkumista. Selvitysmies voi johtaa yritystä asian käsittelyn aikana.

D. Sinetöinti ja luettelointi

Kantonioikeuden tuomarin (kantonrechter) luvalla notaari voi sinetöidä kuolinpesän varat tai tietyn yhteisesti omistetun omaisuuden. Asianajajaa ei tarvita. Tätä turvaamistoimea käytetään harvoin. Sitä voivat hakea esimerkiksi perilliset, leski tai rekisteröity puoliso, pesänjakaja ja henkilöt, joilla on (rajattu) oikeus osaan yhteisesti omistetusta omaisuudesta.

Myös hakemus sinetöinnin poistamisesta esitetään kantonioikeuden tuomarille.

Kantonioikeuden tuomari voi muun muassa edellä mainittujen henkilöiden hakemuksesta määrätä notaarin laatimaan omaisuusluettelon. Asianajajaa ei tarvita. Tätä turvaamistoimea käytetään selvittämään pesän suuruus (ja arvo). Sitä voidaan hakea samanaikaisesti sinetöinnin tai sinetöinnin poistamisen kanssa. Tässä toimessa laaditaan lyhyt kuvaus pesän varoista ja veloista. Osapuolen pyynnöstä laaditaan myös arvio irtaimen omaisuuden arvosta. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen valantehneestä arvioijasta (arvioijista), notaari nimeää arvioijan (arvioijat).

1.3 Väliaikainen täytäntöönpano

Tuomioistuin voi tarvittaessa julistaa päätöksensä väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi kaikissa tapauksissa, ellei laista tai tapauksen luonteesta muuta johdu. Kantajan on haettava määräystä väliaikaisesta täytäntöönpanosta, ellei se ole lain määräämä seuraus. Tuomioistuin ei voi julistaa sitä omasta aloitteestaan.

Väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistettu päätös voidaan panna välittömästi täytäntöön, vaikka päätöstä olisi vastustettu tai siitä olisi tehty valitus tai kassaatiovalitus. Täytäntöönpanomääräys voi koskea koko päätöstä tai sen osaa. Päätös on mahdollista panna täytäntöön myös ilman, että se julistetaan väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, mutta sen täytäntöönpano keskeytetään valituskäsittelyn ajaksi. Jos päätös on julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, sen täytäntöönpano voi jatkua tai jopa alkaa sen jälkeen, kun päätöksestä on valitettu.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

A. Takavarikko

Välitoimiasioita hoitava käräjäoikeuden tuomari myöntää luvan takavarikkoon. Lupaa hakee asianajaja. Tuomari voi periaatteessa perustaa päätöksensä hakijan vaatimuksiin. Velallista ei tavallisesti kuulla. Oikeuden päätös annetaan yleensä samana päivänä. Rahallisen vaatimuksen yhteydessä tuomari vahvistaa määrän, jolle lupa myönnetään. Tuomari voi asettaa vakuuden takavarikon mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.

Takavarikon panee täytäntöön ulosottomies. Velkoja, jonka todetaan myöhemmin hakeneen takavarikkoa väärin perustein, voidaan määrätä maksamaan vahingonkorvausta.

Takavarikon hakumenettely aiheuttaa kustannuksia, esimerkiksi rekisteröintimaksu (http://www.rechtspraak.nl/), asianajajan käytöstä aiheutuvat kustannukset (http://www.advocatenorde.nl/) sekä ulosottomiehen käytöstä aiheutuvat kustannukset (http://www.kbvg.nl/).

B. Talteenotto

Välitoimiasioita hoitava käräjäoikeuden tuomari määrää talteenotosta velkojan hakemuksesta. Takavarikkoon asetettua osapuolta ja muita asianosaisia kuullaan, mikäli pakottavat syyt eivät sitä estä. Määräyksestä ei voi valittaa. Tuomari voi asettaa vakuuden.

Välitoimiasioita hoitava käräjäoikeuden tuomari voi välitoimimenettelyssä määrätä talteenotosta myös erillisellä päätöksellä, joka ei koske takavarikkoa.

Talteenoton hakumenettely aiheuttaa kustannuksia, esimerkiksi rekisteröintimaksu (http://www.rechtspraak.nl/), asianajajan käytöstä aiheutuvat kustannukset (http://www.advocatenorde.nl/) ja ulosottomiehen palkkiot.

C. Selvitystilaan asettaminen

Välitoimiasioita hoitava käräjäoikeuden tuomari määrää välitoimimenettelyssä selvitystilaan asettamisesta asianosaisen hakemuksesta. Toimella ei ole yhteyttä takavarikointiin. Mikään omaisuuteen mahdollisesti kohdistuvat takavarikko ei rajoita selvitysmiehen valtaa. Toimi voi kohdistua kaikenlaiseen omaisuuteen, irtaimeen ja kiinteään, sekä omistusoikeuksiin. Selvitystilalla on pääasiassa merkitystä silloin, kun halutaan varmistaa, että riippumaton kolmas osapuoli pystyy jatkamaan yrityksen omaisuuden hoitamista.

Selvitystilaan asettamisen hakumenettely aiheuttaa kustannuksia, esimerkiksi rekisteröintimaksu (http://www.rechtspraak.nl/), asianajajan käytöstä aiheutuvat kustannukset (http://www.advocatenorde.nl/) ja ulosottomiehen palkkiot.

D. Välitoimet

Välitoimimenettelyt voidaan hoitaa täysin erillään pääasian käsittelystä, eikä niiden tarvitse johtaa sellaiseen.

Välitoimiasioita hoitavalla käräjäoikeuden tuomarilla on toimivalta määrätä pyynnöstä väliaikaisia toimenpiteitä kaikissa asioissa. Myös kantonioikeuden tuomarilla on toimivalta sellaisissa asioissa, joita koskevassa pääasiassa hän antaa päätöksen. Tavallisen alueellisen toimivallan lisäksi tuomioistuimella, jonka alueella toimi pannaan täytäntöön, on ylimääräinen toimivalta. Jokaista määräystä tai kieltoa, jota pääasian käsittelyssä voidaan hakea, voidaan hakea myös välitoimimenettelyssä. Rahalliset vaatimukset voidaan sallia tietyissä tapauksissa (ks. 2.2).

Välitoimiasioita hoitavan tuomarin käsittelemässä oikeudenkäynnissä kantajalla on oltava asianajaja. Vastaajalla voi olla asianajaja. Kantonioikeuden tuomarin käsittelemässä oikeudenkäynnissä osapuolet voivat toimia ilman asianajajaa. Käsittely on suullinen ja epämuodollinen. Päätös annetaan yleensä muutaman viikon kuluttua. Tuomioistuin voi julistaa omasta aloitteestaan, että välitoimi on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen. Väliaikaisuus tarkoittaa sitä, että päätös voidaan peruuttaa oikeusteitse. Pääasian käsittelyssä voidaan antaa erilainen päätös.

Tämä menettely aiheuttaa seuraavat kustannukset: rekisteröintimaksu (http://www.rechtspraak.nl/), ulosottomiehen käytöstä aiheutuvat kustannukset (http://www.kbvg.nl/) ja asianajan käytöstä kantajalle aiheutuvat kustannukset (http://www.advocatenorde.nl/).

Välitoimia voidaan toteuttaa myös vireillä olevassa pääasian käsittelyssä, ja ne ovat voimassa oikeudenkäynnin ajan. Haettavan määrän on vastattava pääasian käsittelyssä esitettyä vaatimusta. Tätä menettelyä käytetään vähän.

Avioerotapauksissa välitoimia haetaan käsittelyn ajaksi ja joksikin aikaa sen jälkeen. Nämä koskevat esimerkiksi puolisoiden yhteistä kotia, päivittäiseen käyttöön tarkoitettua omaisuutta, lapsia ja puolison toiselle puolisolle maksamaa elatusapua.

Toimia haetaan erillisellä hakemuksella ennen avioerokäsittelyä, sen aikana ja jopa sen jälkeen siihen asti, kunnes niiden vaikutus lakkaa. Suullinen käsittely on aloitettava viimeistään kolmannella viikolla hakemuksen jättämisestä, ja tuomari antaa päätöksensä niin pian kuin mahdollista.

Tämä menettely aiheuttaa seuraavat kustannukset: rekisteröintimaksu (http://www.rechtspraak.nl/) ja asianajan käytöstä aiheutuvat kustannukset (http://www.advocatenorde.nl/).

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Kantajan pyynnöstä tuomioistuin voi tavallisessa riita-asian käsittelyssä julistaa päätöksen kokonaan tai osittain väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, ellei laista tai tapauksen luonteesta muuta johdu. Tuomioistuin voi asettaa ehdoksi vakuuden antamisen. Väliaikainen täytäntöönpanokelpoisuus voidaan julistaa myös tuomioistuimen omasta aloitteesta välitoimimenettelyssä. Sama pätee hakemusmenettelyyn.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

A. Takavarikko

Hakemuksessa on oltava muun muassa seuraavat tiedot: millaisesta takavarikosta on kyse, mihin oikeuteen hakija vetoaa ja mikä on mahdollisen rahamääräisen vaatimuksen (suurin mahdollinen) määrä. Takavarikon tyypistä riippuen hakemuksesta on lisäksi käytävä ilmi mahdollinen väärinkäytön vaara. Väärinkäyttöepäilyä ei ole pakko perustella. Asian kiireellisyyttä ei edellytetä.

B. Talteenotto

Jos talteenottoa hakee velkoja, kiireellisyyttä ei edellytetä. Sen sijaan välitoimimenettelyssä kantajan on osoitettava asian kiireellisyys. Väärinkäytön vaaraa ei tarvitse osoittaa.

C. Selvitystilaan asettaminen

Koska kyseessä on välitoimimenettely, kantajan on osoitettava asian kiireellisyys. Väärinkäytön vaaraa ei tarvitse osoittaa.

D. Välitoimet

Välitoimimenettelyssä kantajan on osoitettava asian kiireellisyys, tuomarin on punnittava asianosaisten etuja ja päätöksellä on vahvistettava välitoimi. Kantajan kiireellisen edun ei tarvitse liittyä vastaajan tilanteeseen. Saatava voi olla riitautettu tai riitautettavissa. Rahamääräisten vaatimusten käsittelyyn välitoimimenettelyssä liittyy tiukempia vaatimuksia. Sitä, onko kyseessä kantajan kiireellinen etu, tutkitaan tarkasti, ja etuja punnittaessa on otettava huomioon riski siitä, ettei takaisinmaksu ole mahdollinen, mikä voi johtaa toimesta luopumiseen. Kaikissa käräjäoikeuksissa voidaan käsitellä sellaisten saatavien väliaikaista perintää (incasso-kort geding), jotka liittyvät tavaroiden toimitusta ja/tai palvelujen tarjontaa koskeviin sopimuksiin ja joita ei voi (kohtuudella) riitauttaa.

Avioeromenettelyssä ja muussa pääasian käsittelyssä välitoimiin ei liity riitauttamis- tai kiireellisyysvaatimuksia. Myöskään väärinkäytön vaaralla ei ole merkitystä.

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Ei sovelleta.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

Turvaamistoimilla pyritään säilyttämään de facto - tai de jure ‑tilanne (perintä)oikeuksien turvaamiseksi. Välitoimilla pyritään luomaan de facto - tai de jure -tilanne ennen kuin pääasiassa annetaan päätös.

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

A. Takavarikko

Periaatteessa kaikenlainen omaisuus voidaan takavarikoida, lukuun ottamatta julkisen palvelun tehtäviin tarkoitettua omaisuutta ja siviiliprosessilain (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering) 447, 448 ja 712 §:ssä tarkoitettua omaisuutta. Osaa palkoista ja muista toistuvista maksusuorituksista ei voida takavarikoida. Takavarikko voi koskea rajoitettua oikeutta tai osaa varallisuudesta. Takavarikkosääntöjä sovelletaan tällöin soveltuvin osin (siviiliprosessilain 707 §).

B. Talteenotto

Irtain omaisuus, jota ei ole rekisteröity.

C. Selvitystilaan asettaminen

Kaikki kiistanalainen omaisuus.

D. Välitoimet

Kaikki omaisuus voi olla vaatimuksen kohteena välitoimimenettelyssä tai välitoimea koskevan vaatimuksen kohteena pääasian käsittelyssä.

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Ei sovelleta.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

A. Takavarikko

Takavarikon seurauksena varallisuus jäädytetään, minkä jälkeen velallinen ei voi esimerkiksi myydä, lahjoittaa, kiinnittää tai vuokrata sitä. Tällainen hallintaoikeuden rajoitus on suhteellinen: se on voimassa ainoastaan suhteessa velkojaan. Kun takavarikointi toteutetaan kolmannen osapuolen hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittauksena, tämän on pidättäydyttävä maksuista tai omaisuuden edelleen luovuttamisesta. Vilpittömässä mielessä toimivaa kolmatta haltijaa kuitenkin suojellaan tietyin edellytyksin. Kun takavarikointi toteutetaan kolmannen osapuolen hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittauksena, kolmannen osapuolen on ilmoitettava, mitä velalliselle kuuluvaa hänellä on hallussaan. Takavarikoitavan omaisuuden siirtäminen on rangaistava teko.

B. Talteenotto

Talteen otetun omaisuuden siirtäminen on rangaistava teko.

C. Selvitystilaan asettaminen

Omaisuuden hallinta siirtyy selvitysmiehelle.

D. Välitoimet

Toimien noudattaminen varmistetaan usein uhkasakolla.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

A. Takavarikko

Tuomioistuimen on aina takavarikosta päättäessään asetettava määräaika, johon mennessä pääasiassa on esitettävä vaade. Jos pääasiaa ei ole vireillä, tuomioistuin asettaa takavarikkopäätöksessä määräajan, joka on aikaisintaan kahdeksan päivän kuluttua takavarikosta ja jonka kuluessa pääasiassa on esitettävä vaade. Pääasiaksi katsotaan ainoastaan menettelyt, joilla haetaan täytäntöönpanokelpoista määräystä sellaisen saatavan suorittamiseksi, jonka vakuudeksi takavarikko on suoritettu. Tuomioistuin voi tällä välin kumota takavarikon sen henkilön hakemuksesta, jonka omaisuuteen takavarikko kohdistuu, tai muun asianosaisen hakemuksesta. Jos tuomioistuimen asettama määräaika ylitetään, takavarikko raukeaa.

Takavarikko suoritetaan heti, kun velkoja on hankkinut täytäntöönpanokelpoisen määräyksen täytäntöönpanosta ja se on annettu velalliselle (ja kolmannen osapuolen hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittauksen ollessa kyseessä myös kolmannelle osapuolelle) tiedoksi.

Jos pääasiassa esitetty vaade hylätään peruuttamattomasti, takavarikko raukeaa. Takavarikko voidaan kumota velallisen pyynnöstä.

B. Talteenotto

Välitoimiasioita hoitava tuomari voi peruuttaa talteenoton kenen tahansa välitoimimenettelyn osapuolen hakemuksesta. Tarvittaessa tuomari päättää, kenelle säilyttäjän on luovutettava omaisuus. Talteenoton perusteena olevan takavarikon kumoaminen johtaa talteenoton peruuttamiseen. Sen jälkeen säilyttäjä luovuttaa omaisuuden velalliselle. Kun lopullisessa tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistetussa päätöksessä on määritetty omaisuuteen oikeutettu osapuoli, säilyttäjä luovuttaa omaisuuden tälle.

C. Selvitystilaan asettaminen

Jos pääasiassa ei ole vielä esitetty vaadetta, tuomari asettaa määräajan sen esittämiselle. Jos määräaika ylitetään, selvitystila päättyy.

Kun lopullisessa tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistetussa päätöksessä on määritetty omaisuuteen oikeutettu osapuoli, selvitysmies luovuttaa omaisuuden tälle. Selvitystila poistetaan joko osapuolten yhteisellä päätöksellä tai välitoimiasioita hoitavan tuomarin päätöksellä, jos vain yksi osapuoli pyytää sitä.

D. Välitoimet

Väliaikaiset toimet ovat voimassa siihen asti, kunnes tuomioistuin on antanut pääasian käsittelyssä päätöksen.

Välitoimimenettelyn tuomari voi myös rajoittaa toimien voimassaoloaikaa tai asettaa niille ehdoksi sen, että pääasian käsittely pannaan vireille tietyn määräajan sisällä. Pääasian käsittelyssä määrätyt väliaikaistoimet päättyvät, jos pääasiassa tehdään päätös ennen toimien voimassaolon päättymistä.

Avioeromenettelyssä määrätyt välitoimet voivat olla voimassa jonkin aikaa avioeron jälkeen. Niitä voidaan muuttaa tai ne voidaan peruuttaa. Ennen avioerokäsittelyä määrätyt välitoimet raukeavat, mikäli avioerohakemusta ei toimiteta neljän viikon kuluessa välitoimista koskevan päätöksen antamisesta.

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Valitustuomioistuin voi keskeyttää täytäntöönpanon. Myös täytäntöönpanon riitauttaminen voi johtaa sen keskeyttämiseen.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Yleiset säännöt

Päätöstä voi vastustaa tai siitä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen.

Poissaolevana tuomittu osapuoli voi esittää vastalauseen yksipuolisen tuomion antaneessa tuomioistuimessa neljän viikon kuluessa (aloitusajankohta vaihtelee).

Hävinnyt osapuoli voi tehdä valituksen muutoksenhakutuomioistuimessa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Riidan kohteena olevan määrän on oltava yli 1 750 euroa.

Hävinnyt osapuoli voi tehdä kassaatiovalituksen Alankomaiden korkeimmassa oikeudessa (Hoge Raad der Nederlanden) kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu joko ensimmäisessä ja korkeimmassa oikeusasteessa tai muutoksenhakuasteessa.

Päätöksestä voi valittaa muutoksenhakutuomioistuimeen ja Alankomaiden korkeimpaan oikeuteen (kassaatiovalitus).

Hakijan ja menettelyssä mukana olleiden asianosaisten on tehtävä valitus kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta ja muiden asianosaisten kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu heille tiedoksi.

Aikaisemmassa oikeusasteessa läsnä olleet osapuolet voivat tehdä kassaatiovalituksen kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

Näiden oikeuskeinoja seurauksena päätöksen täytäntöönpano keskeytetään, mikäli päätöstä ei ole julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi.

A. Takavarikko

Takavarikon myöntämispäätöksestä ei voi valittaa ylempään oikeusistuimeen (siviiliprosessilain 700 §:n 2 momentti). Takavarikon hylkäämispäätöksestä velkoja voi tehdä ensin valituksen ja myöhemmin kassaatiovalituksen.

B. Talteenotto

Jos talteenotto on määrätty velkojan hakemuksesta, siitä ei voi valittaa ylempään oikeusistuimeen.

Hylkäämispäätöksestä hakija voi tehdä valituksen ja myöhemmin kassaatiovalituksen.

Välitoimimenettelyssä annettua päätöstä voi vastustaa tai siitä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen.

C. Selvitystilaan asettaminen

Selvitystilaan asettamista voi vastustaa tai siitä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen.

D. Välitoimet

Välitoimimenettelyssä tai pääasiassa myönnettyjä väliaikaistoimia voi vastustaa tai niistä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen. Avioeromenettelyssä myönnetyistä väliaikaistoimista ei voi tehdä valitusta eikä kassaatiovalitusta.

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Jos päätöstä ei ole julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, siitä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen tai täytäntöönpanon voi riitauttaa. Jos päätös on julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, valitustuomioistuimen tuomari voi keskeyttää täytäntöönpanon. Kassaatiovalituksessa tämä ei ole mahdollista. Täytäntöönpano voidaan keskeyttää myös riitauttamalla se.

Päivitetty viimeksi: 09/02/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.