Todistelu

Romania
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Todistustaakka

Tärkein oikeusperusta:

siviiliprosessilain 249–365 § (Codul de procedură civilă).

1.1 Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Asianosaisen on näytettävä oikeudenkäyntimenettelyssä esittämänsä väitteet toteen lukuun ottamatta tiettyjä laissa määriteltyjä tapauksia. Hakijan on näytettävä vaateensa toteen. Vastaajan esittämien vastalauseiden osalta todistustaakka on vastaajalla. Jos kuitenkin voidaan vedota olettamaan, todistustaakka saattaa siirtyä vastapuolelle.

1.2 Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko tiettyjen olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Kenenkään ei tarvitse näyttää toteen sellaista, mikä on tuomioistuimen tiedossa viran puolesta.

Romaniassa voimassa olevan lainsäädännön oletetaan olevan tuomioistuimen tiedossa. Asianosaisen on kuitenkin näytettävä toteen säädökset, joita ei ole julkaisu Romanian virallisessa lehdessä (Monitorul Oficial) tai muilla tavoin, kansainväliset sopimukset, valtiosopimukset ja sopimukset, joita sovelletaan Romaniassa mutta joita ei ole saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja kansainvälinen tapaoikeus. Turvallisuusluokitelluissa asiakirjoissa annetut säännöt voidaan näyttää toteen ja niihin voidaan tutustua vain laissa säädetyin edellytyksin. Tuomioistuin voi omasta aloitteestaan ottaa huomioon vieraan valtion lain edellyttäen, että siihen on viitattu tuomioistuimessa. Vieraan valtion laki on näytettävä toteen siviililain (Codul civil) vieraan valtion lain sisältöä koskevien säännösten mukaisesti.

Jos tosiseikka on yleisesti tunnettu tai sitä ei ole kiistetty, tuomioistuin voi päättää, ettei sitä tarvitse tapauksen olosuhteissa todistaa. Sen asianosaisen, joka vetoaa asianosaisten välillä vakiintuneisiin tapoihin, menettelyohjeisiin ja käytäntöihin, on näytettävä ne toteen. Sen asianosaisen, joka vetoaa paikallisiin sääntöihin ja määräyksiin, on näytettävä ne toteen vain, jos tuomioistuin niin pyytää.

Olettama on johtopäätös, joka tehdään laissa tai tuomioistuimessa tunnetusta tosiseikasta sellaisen tosiseikan toteen näyttämiseksi, joka ei ole tiedossa. Oikeudellinen olettama (prezumţiă legală) vapauttaa henkilön, jonka eduksi se luetaan, velvollisuudesta näyttää toteen tosiseikka, joka katsotaan lain mukaan todistetuksi. Oikeudellinen olettama voidaan kumota vastanäytön avulla, jollei laissa toisin säädetä.

1.3 Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Todisteiden on oltava hyväksyttäviä ja olennaisia oikeudenkäynnin tuloksen kannalta. Jos tuomioistuin hyväksyy tiettyjä tosiseikkoja koskevien todisteiden esittämisen, se päättää vapaasti oman harkintansa mukaan, onko kyseiset tosiseikat näytetty toteen, paitsi jos laissa toisin säädetään.

2 Todisteiden vastaanottaminen

2.1 Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Kantajan on nimettävä todisteet haastehakemuksessaan ja vastaajan on nimettävä todisteet vastineessaan, jollei laissa toisin säädetä; muuten todisteiden käyttäminen oikeudenkäynnissä voidaan kieltää. Jos nimetyt todisteet eivät ole riittävät asian ratkaisemiseksi kokonaan, tuomioistuin pyytää asianosaisia täydentämään todistusaineistoa. Tuomioistuin voi oma-aloitteisesti kiinnittää asianosaisten huomion lisätodistelun tarpeeseen ja määrätä, että lisätodisteita on otettava vastaan, vaikka asianosaiset eivät ole samaa mieltä.

Asianosaiset voivat pyytää seuraavien todisteiden vastaanottamista: asiakirjat, asiantuntijalausunnot, paikalla (in situ) tehtävät tarkastukset ja asianosaisen kuuleminen, jos vastapuoli pyytää, että kyseinen asianosainen kutsutaan todistamaan. Uudessa siviiliprosessilaissa säädetään myös fyysisistä todisteista; tällä voi olla merkitystä tietyissä siviilikanteiden luokissa (esim. avioerokanne).

2.2 Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Ensiksi tuomioistuin harkitsee, voidaanko asianosaisten nimeämät todisteet hyväksyä esitettäväksi todistusaineistona, ja antaa tämän jälkeen päätöksen, jossa esitetään todistettavat tosiseikat, hyväksytyt todisteet ja asianosaisten velvoitteet, jotka koskevat todisteiden vastaanottamista. Mahdollisuuksien mukaan todisteet esitetään samassa käsittelyssä, jossa ne on hyväksytty.

Todisteiden esittämistä sääntelevät muutamat keskeiset säännöt: tuomioistuin määrittää järjestyksen, jossa todisteet esitetään; mahdollisuuksien mukaan todisteet on esitettävä samassa käsittelyssä; todisteet esitetään ennen asiaväitteitä; todistelu ja vastatodistelu esitetään samaan aikaan, jos se on mahdollista.

Todisteet esitetään suljetuin ovin (în camera de consiliu) asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa, jollei laissa toisin säädetä. Jos todisteet voidaan objektiivisista syistä esittää vain toisessa paikassa, ne voidaan esittää virka-apupyynnön perusteella saman oikeusasteen tuomioistuimessa tai alemman oikeusasteen tuomioistuimessa, jos asianomaisella paikkakunnalla ei ole saman oikeusasteen tuomioistuinta.

2.3 Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Todisteita voidaan käyttää vain, jos ne täyttävät tietyt lainmukaisuutta (legalitate), uskottavuutta (verosimilitate), merkityksellisyyttä (pertinenţă) ja todistusvoimaa (concludenţă) koskevat edellytykset. Todisteiden on oltava laissa säädettyjen mukaisia eivätkä ne saa olla laissa kiellettyjä. Uskottavuudella tarkoitetaan, etteivät todisteet saa olla yleisesti tunnustetun luonnonoikeuden vastaisia. Merkityksellisyydellä tarkoitetaan, että todisteiden on liityttävä oikeudenkäynnin kohteeseen, eli tosiseikkoihin, jotka on näytettävä toteen asianosaisten esittämän kanteen tai vastineen tueksi. Jotta todisteet voidaan hyväksyä esitettäväksi todistusaineistona, niiden on oltava uskottavia ja niillä on edistettävä riita-asian ratkaisemista.

Tuomioistuimen on hylättävä asiakirjan esittämistä koskeva hakemus, jos asiakirjan sisältö koskee ehdottoman henkilökohtaisia asioita, jotka liittyvät ihmisarvoon tai henkilön yksityisyyteen; jos asiakirjan esittäminen olisi ristiriidassa salassapitovelvoitteen kanssa; tai jos se antaisi aihetta rikosoikeudenkäyntiin, joka koskee asianosaista, asianosaisen puolisoa tai ketä tahansa verisukulaista tai avioliiton kautta sukulaisesta enintään kolmannen asteen sukulaisuuteen asti.

Henkilötodistelua ei kelpuuteta näytöksi arvoltaan yli 250 leun oikeustoimien todistelua varten, vaan niiden osalta laissa edellytetään kirjallista näyttöä. Henkilötodistelua ei myöskään kelpuuteta näytöksi seikoista, jotka kohdistuvat virallisen asiakirjan sisältöä vastaan.

Kantaja nimeää todisteet haastehakemuksessaan ja vastaaja vastineessaan. Tuomioistuin voi pyytää todisteita, joita ei ole nimetty tällä tavalla, ja hyväksyä ne todistusaineistoon seuraavissa tilanteissa: todistelun tarve johtuu kanteen muuttamisesta; todistelun tarve tulee esiin oikeudenkäynnin aikana, eikä asianosaisen ole voinut ennakoida sitä; asianosainen osoittaa tuomioistuimelle, että se ei kyennyt perustellusta syystä esittämään pyydettyä todistetta sallitussa ajassa; todisteiden esittäminen ei johda käsittelyn lykkäämiseen; kaikki asianosaiset ovat antaneet nimenomaisen suostumuksensa.

2.4 Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Oikeustoimi tai tosiseikka voidaan näyttää toteen asiakirjojen, todistajien, olettamien, jommankumman asianosaisen (oma-aloitteisesti tai kuulustelussa annetussa vastauksessa) tekemän tunnustuksen, asiantuntijalausuntojen, paikalla (in situ) tehdyn tarkastuksen tai muun laissa säädetyn näytön esittämisen avulla.

2.5 Millä tavoin todisteita voidaan ottaa vastaan todistajilta? Tapahtuuko se eri tavoin kuin todisteiden vastaanottaminen asiantuntijoilta? Mitä sääntöjä sovelletaan kirjallisiin todistajanlausuntoihin ja asiantuntijalausuntoihin?

Asianosaiset nimeävät todistajat, kantaja haastehakemuksessaan ja vastaaja vastineessaan. Kun tuomioistuin on sallinut henkilötodistelun vastaanottamisen, se kutsuu todistajat kuultaviksi.

Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi pyytää asiantuntijalausunnon tosiseikkojen osoittamiseksi, se nimeää asianosaisten pyynnöstä tai oma-aloitteisesti yhden tai kolme asiantuntijaa, määrittää tarkastelun kohteen ja asettaa määräajan, johon mennessä lausunto on laadittava. Asiantuntijan johtopäätökset kirjataan asiantuntijan lausuntoon. Asianosaisten tai tuomioistuimen perustellusta pyynnöstä voidaan pyytää uutta lausuntoa toiselta asiantuntijalta.

Asiakirjatodistelun osalta kumpikin asianosainen voi toimittaa asiakirjoista, joita se haluaa käyttää oikeudenkäynnin aikana, asianmukaisesti oikeaksi todistetun jäljennöksen. Asianosaisella on oltava alkuperäinen asiakirja hallussaan ja hänen on voitava esittää se tuomioistuimelle pyydettäessä; jos näin ei toimita, asiakirjaa ei oteta huomioon. Tuomioistuin voi määrätä asianosaisen hallussa olevan asiakirjan esitettäväksi, jos asiakirja on oikeudenkäynnin asianosaisten yhteinen asiakirja, jos asianosainen on itse viitannut asiakirjaan oikeudenkäynnin aikana tai jos asianosainen on velvollinen esittämään sen. Jos asiakirja on asianosaisen hallussa eikä sitä voida esittää tuomioistuimessa, voidaan valtuuttaa tuomari, jonka läsnä ollessa asianosaiset voivat tutkia asiakirjaa sen sijaintipaikassa. Jos asiakirja on kolmannen osapuolen hallussa, kyseinen osapuoli voidaan kutsua todistajaksi ja häntä voidaan pyytää tuomaan asiakirja.

Todistelu otetaan vastaan suljetuin ovin toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Jos todistelu otetaan vastaan muualla, sen vastaanottamisesta huolehtii saman oikeusasteen tuomioistuin. Todistelun voi ottaa tällaisessa tapauksessa vastaan myös alemman oikeusasteen tuomioistuin, jos kyseisellä paikkakunnalla ei ole saman oikeusasteen tuomioistuinta. Todistelun vastaanottava tuomioistuin voi jättää asianosaiset kutsumatta, jos todisteiden luonne sen sallii ja jos asianosaiset siihen suostuvat.

2.6 Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Todistuskeinot ovat yhtä vahvoja, paitsi laissa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa.

Asianosaiset hyväksyvät usein alkuperäiset asiakirjat (forma autentică) niihin liittyvien etujen vuoksi. Niihin sisältyy muun muassa aitoutta koskeva olettama, joka tarkoittaa, että viralliseen asiakirjaan vetoava henkilö vapautuu todistustaakasta.

2.7 Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Arvoltaan yli 250 leun oikeustoimien osalta näytöksi hyväksytään vain kirjallisia todisteita, vaikka on olemassa tiettyjä poikkeuksia, joissa hyväksytään myös henkilötodistelu.

Alkuperäinen asiakirja on siihen asti, kunnes se mahdollisesti todetaan väärennetyksi, ratkaiseva todiste asiakirjan lain mukaisesti alkuperäiseksi todistaneen henkilön tosiseikkaa koskevista henkilökohtaisista toteamuksista. Asianosaisten antamat lausunnot, jotka esitetään alkuperäisessä asiakirjassa, ovat todisteita vain siihen asti, kunnes muuta todistetaan.

Jos tuomioistuimen harkittavaksi jää olettamia, se voi ottaa ne huomioon vain, jos niillä on niin suuri painoarvo ja merkitys, että väitetty tosiseikka tulee todennäköiseksi; tällaiset olettamat voidaan hyväksyä vain, jos henkilötodistelu on lain mukaan sallittua.

2.8 Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Ks. vastaus kysymykseen 2.11.

2.9 Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Siviiliprosessilaissa ei anneta säännöksiä perusteista, joilla todistajat voivat kieltäytyä todistamasta, vaan ainoastaan määritetään henkilöt, joita ei voida kuulla todistajina, ja henkilöt, jotka on vapautettu todistamisvelvollisuudesta. Ks. vastaus kysymykseen 2.11.

2.10 Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Tuomioistuin määrää sakon saapumatta jääneelle tai todistamasta kieltäytyvälle todistajalle. Jos todistaja ei saavu oikeuteen ensimmäisen kutsun saatuaan, tuomioistuin voi antaa noutomääräyksen (mandat de aducere). Kiireellisissä asioissa tuomioistuin voi antaa tällaisen määräyksen jopa ensimmäistä kuulemista varten.

Jos henkilö ei saavu oikeuteen tai kieltäytyy vastaamasta kysymyksiin, tuomioistuin voi katsoa sen täydelliseksi tunnustamiseksi tai vain alustavaksi näytöksi todistajan nimenneen asianosaisen eduksi.

2.11 Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Seuraavia ei voida kuulla todistajina: verisukulaiset ja avioliiton kautta sukulaiset kolmannen asteen sukulaisuuteen asti; puolisot, entiset puolisot, kihlakumppanit tai avopuolisot; jommankumman asianosaisen kanssa vihamielisessä suhteessa tai etuun liittyvässä suhteessa olevat henkilöt; henkilöt, jotka ovat tuomioistuimen määräyksellä menettäneet oikeuden hallita omaisuuttaan (sub interdicţie judecătorească); ja väärästä valasta tuomitut henkilöt. Oikeudenkäynneissä, jotka koskevat lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, avioeroa tai muita perheasioita, tuomioistuin voi kuulla verisukulaisia ja avioliiton kautta sukulaisia jälkeläisiä lukuun ottamatta.

Todistamisvelvollisuudesta on vapautettu seuraavat henkilöt:

  • papit, lääkärit, apteekkarit, lakimiehet, julkiset notaarit, haaste- ja ulosottomiehet, sovittelijat, kätilöt ja sairaanhoitajat ja kaikki muut henkilöt, joille laissa säädetään vaitiolovelvollisuus niiden asioiden osalta, jotka he ovat saaneet tietoonsa ammattia harjoittaessaan, myös ammatin harjoittamisen lopettamisen jälkeen
  • tuomarit, syyttäjät ja virkamiehet, myös tehtäviensä hoitamisen lopettamisen jälkeen, sellaisten luottamuksellisten olosuhteiden osalta, jotka he ovat saaneet tietoonsa virkakautensa aikana
  • henkilöt, joiden todistajanlausunnon perusteella heihin itseensä, sukulaiseensa, puolisoonsa tai entisen puolisoonsa voitaisiin kohdistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia tai julkista halveksuntaa.

2.12 Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi erilaisia teknisiä apuneuvoja, kuten videoneuvottelua?

Tuomioistuin kutsuu todistajat ja määrää todistajien kuulemisjärjestyksen. Ennen kuulemisen aloittamista todistaja tunnistetaan ja häntä pyydetään vannomaan vala. Jokaista todistajaa on kuultava erikseen. Todistaja vastaa ensin tuomioistuimen puheenjohtajan esittämiin kysymyksiin, minkä jälkeen todistajan nimennyt asianosainen ja vastapuoli esittävät hänelle puheenjohtajan luvalla kysymyksiä. Todistajaa, joka ei voi saapua tuomioistuimeen, voidaan kuulla paikassa, jossa hän on.

Todistajanlausuntojen ääni- tai videotallenteita koskevia säännöksiä ei ole annettu laissa, mutta tällaiset tallenteet ovat hyväksyttäviä. Ne voidaan litteroida asianosaisen lain mukaisesti tekemästä pyynnöstä.

3 Näytön arviointi

3.1 Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Jos asianosainen, joka on toimittanut asiakirjan, vaatii sen käyttämistä, vaikka kyseistä asiakirjaa on väitetty väärennetyksi eikä tällaista väitettä ole peruutettu, ja jos väärennöksen tekijä tai avunantaja on osoitettu, tuomioistuin voi keskeyttää oikeudenkäynnin ja välittömästi lähettää väitetysti väärän asiakirjan ja tarkoituksenmukaisesti laaditun kertomuksen vastaavalle syyttäjänvirastolle väärennöksen tutkintaa varten. Jos rikossyytettä ei voida nostaa tai rikosoikeudellista menettelyä ei voida jatkaa, riita-asioita käsittelevä tuomioistuin suorittaa itse väärennöstä koskevan tutkinnan.

Toisaalta tuomioistuin määrää sakon asiakirjan kirjoituksen tai allekirjoituksen tai ääni- tai videotallenteen aitouden vilpillisessä mielessä riitauttaneelle.

Tuomioistuin ottaa todistajien lausumien arvioinnissa huomioon todistajien vilpittömyyden ja olosuhteet, joissa heidän lausumiensa kohteen muodostavat tosiseikat ovat tulleet heidän tietoonsa. Jos tuomioistuin epäilee, että todistaja on antanut perättömän lausuman tai että todistaja on lahjottu, se laatii kertomuksen ja siirtää asian vastaavalle syyttäjäelimelle.

3.2 Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Jos jompikumpi asianosainen myöntää tosiseikan, jota vastapuoli käyttää kanteensa tai vastineensa perusteena, myöntäminen katsotaan näytöksi. Tuomioistuimessa tehty tunnustus on täysimääräinen näyttö sen tehnyttä henkilöä vastaan; tuomioistuimen on otettava huomioon tunnustus kokonaisuutena erottelematta sitä osiin, jolleivät nämä osat liity erillisiin tosiseikkoihin, joilla ei ole keskinäistä yhteyttä. Tuomioistuin arvioi tuomioistuimen ulkopuolella tehdyt tunnustukset. Niihin sovelletaan muun todistelun kelpuuttamiselle ja vastaanottamiselle yleislainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

Tuomioistuin voi hyväksyä, että kumpikin asianosainen kutsutaan kuultavaksi omista toimistaan, jos sillä on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Asiaan liittyviä verkkosivustoja:

http://www.just.ro/

Päivitetty viimeksi: 27/11/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme