Käsikirja

49. Näyttöä odotetaan rajatylittävässä videoneuvottelussa voitavan käyttää kolmeen eri näkymään:

• Tarkennusnäyttö, jolla lähetetään kuvia toisessa tilassa olevista henkilöistä
• Yleiskuva, joka välittää yleiskuvan toisen tilan tilanteesta
• Tietonäyttö, asiakirjojen ja muun tiedon välittämiseen (tähän kuuluvat myös osallistujien "työasemilla" olevat näytöt).

50. Objektiivisuuden takaamiseksi kukin osallistuja olisi mahdollisuuksien mukaan kuvattava samasta kuvakulmasta. Valaistuksen voimakkuuden, resoluution ja kuvataajuuden olisi oltava kunkin osanottajan kohdalla samat. Valaistuksen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava sellainen, että kasvonilmeet aina selkeästi erottuvat, silmien ympärillä ei ole varjoja eikä näytöllä heijastumia. Katsekontaktia olisi mahdollisimman paljon jäljiteltävä.

Laitteiston sijoittaminen

51. Laitteisto olisi sijoitettava oikeussaliin siten, että siellä voidaan käsitellä asioita myös ilman videoneuvottelua. Kamerat, näytöt, valaistus sekä osanottajat olisi voitava sijoittaa niin, että se soveltuu videokuulemiseen ja videoasianajoon sekä siviili- että rikosoikeudenkäynneissä. Kamerat olisi mahdollisuuksien mukaan sijoitettava niin, ettei osanottajia kuvata ylhäältä tai alhaalta päin, sillä se voi vääristää kuvaa ja vaikuttaa osanottajasta tehtäviin havaintoihin.

Näytöt

52. Katselukulman ja katseluetäisyyden pitäisi olla sellaiset, että kaikki osanottajat voivat käyttää samaa näyttöä samalla tavalla. Näytön olisi oltava niin suuri, että katselukulmasta riippuen henkilöt voidaan mieluiten näyttää samassa mittakaavassa kuin tavanomaisessa istunnossa. Olisi kyettävä saavuttamaan vähintään WXGA-standardin mukainen resoluutio. Kuvan nopeuden osalta voidaan vaatia vähintään 30 kuvaa sekunnissa. Kasvonilmeet olisi voitava erottaa helposti ja katsomismukavuuden olisi oltava hyvä.

Kamerat

53. Kameroiden olisi mieluummin oltava kiinteitä ja niillä olisi oltava useita ennalta asetettuja asentoja panorointia, kallistusta ja zoomausta varten; yhden mahdollisista asennoista olisi oltava oletusasetus. Näin laitteiston käyttäjän on mahdollista vaihtaa nopeasti kuvaa häiriten oikeuskäsittelyä mahdollisimman vähän. Tarkennuskameroiden kulmakoon olisi oltava niin suuri, että osanottajan kasvot, olkapäät ja ylävartalo ovat selvästi näkyvissä. Kaikkien osanottajien olisi voitava liikkua ja kääntyä muihin henkilöihin päin 80 x 80 cm:n kokoisella alueella katoamatta näkyvistä.

54. Yleensä oikeussaliin riittää kaksi kameraa: yksi seurantakamera on suunnattu tuomariin, yleiseen syyttäjään tai asianajajaan, todistajaan tai epäiltyyn, sen mukaan kuka puhuu (kiinteät pisteet) ja toinen kamera antaa tarvittaessa oikeussalista yleiskuvan. Joissakin tilanteissa voidaan istunnon alussa tarjota yleiskuva panoroimalla seurantakameraa.

55. Kannettavassa laitteistossa ei ole useampaa kameraa, joten sitä käytettäessä yleiskuvaa olisi tarjolla rajoitetusti. Joissakin tapauksissa saattaa todistajainhuoneen käyttö olla tarpeen, mikä edellyttää kameran asentamista. On otettava huomioon, että todistajan tarvitsee neuvotella tuossa huoneessa lakimiesten kanssa kameran ulkopuolella.