Riidan voi ratkaista myös sovittelun avulla, asiaa ei tarvitse välttämättä viedä oikeuteen. Sovittelu on vaihtoehtoista riidanratkaisua (ADR), jossa riidan osapuolet pyrkivät sopuratkaisuun sovittelijan avulla. Latvian hallituksen ja oikeusalan toimijat tuntevat sovittelun edut.
Latviassa sovittelun käyttö riita-asioiden ratkaisussa on toistaiseksi vasta alkuvaiheessa. Sovittelijan ammatin sääntelyä ei ole annettu minkään keskushallinnon elimen tehtäväksi.
Sovitteluneuvosto (Mediācijas padome) on 25. heinäkuuta 2011 perustettu järjestö, johon kuuluu useita sovittelun alalla toimivia Latviassa rekisteröityjä yhdistyksiä. Se pyrkii kehittämään sovittelijoita koskevat yhteiset koulutusvaatimukset ja ottamaan käyttöön koulutusohjelmille myönnettävät sertifikaatit, laatimaan ja hyväksymään sertifioiduille sovittelijoille tarkoitetut käytännesäännöt, edustamaan sertifioituja sovittelijoita, esittämään näkemyksiä kansallisille ja paikallisviranomaisille sekä muille viranomaisille ja antamaan lausuntoja sovitteluun liittyvistä lainsäädäntökysymyksistä ja oikeudellisista käytänteistä.
Sovitteluneuvoston ovat perustaneet seuraavat yhdistykset:
Sovittelun ja vaihtoehtoisen riidanratkaisun järjestö (Mediācija un ADR) perustettiin 7. huhtikuuta 2005. Sen tavoitteena on
Järjestö neuvoo riidan osapuolia ja näiden edustajia asiantuntijan valinnassa sekä järjestää sovitteluun ja vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun liittyviä luentoja ja seminaareja. Eräät järjestön jäsenet toimivat riita- ja rikosasioihin erikoistuneina sovittelijoina. Järjestön jäsenet ovat hankkineet neuvottelu- ja sovittelutaitonsa sekä Latviassa että ulkomailla järjestetyissä koulutustilaisuuksissa Yhdysvalloista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Saksasta ja muista maista tulleiden kokeneiden sovittelijoiden ja riidanratkaisijoiden johdolla.
”Integroitu sovittelu Latviassa” -järjestö (Integrētā mediācija Latvijā — IMLV) perustettiin 10. elokuuta 2007. Sen tavoitteena on yhteiskunta, jossa riidat ratkaistaan sovittelemalla, jossa kaikkien osapuolten edut ovat edustettuina tasapuolisesti ja jossa sovelletaan inhimillistä, tasa-arvoista ja yhteistyöhön perustuvaa riidanratkaisumenettelyä. Järjestö perustettiin läheisessä yhteistyössä Saksassa toimivan Integrierte Mediation -järjestön kanssa. Yhteistyötä on suunniteltu toteutettavan koulutuksen, taitojen päivittämisen, valvonnan, sovittelupalvelujen käyttöönoton ja hyvien käytänteiden alalla.
”Integroitu sovittelu Latviassa” -järjestön tavoitteena on edistää sovittelun kehittämistä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla integroimalla sovittelu osaksi laitosten ja järjestöjen riidanratkaisumenettelyä ja ammattilaisten työtä ja ylipäätään osaksi yhteiskuntaa.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi järjestö on määrittänyt itselleen seuraavat tehtävät:
”Integroitu sovittelu Latviassa” -järjestö tuo yhteen eri ammattien edustajia – myös sovittelijoita – jotka haluavat integroida sovittelutaidot osaksi työtään ja edistää yleistä tietoisuutta sovittelusta toimivana riidanratkaisukeinona.
”Yhteiskuntaan integrointi” -järjestön ylläpitämä uhrien tukikeskus aloitti toimintansa vuonna 2003. Sen ensisijaisena tavoitteena on antaa tukea rikoksen uhreille. Sen palveluksessa on vuodesta 2004 lähtien ollut 20 sovittelijaa, joilla on paljon kokemusta sovittelumenettelystä ja jotka osaavat hyödyntää sovittelua siviili- ja hallinto-oikeudellisissa riita-asioissa.
Sovittelu on käytettävissä monilla aloilla. Sovittelua voitaisiin käyttää yleisimmin perheoikeuteen ja kauppaoikeudellisiin suhteisiin liittyvissä riita-asioissa.
Sovitteluun turvautuminen on täysin vapaaehtoista.
Sovitteluun osallistuminen ei ole tietyntyyppisen tuomioistuinmenettelyn käynnistämisen tai jatkamisen edellytys.
Sovittelua ei Latviassa säännellä erityisillä säädöksillä tai säännöillä.
Sovittelua koskeva sivusto: http://www.mediacija.lv/.
”Sovittelu ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu (ARD)” -järjestön ja ”Yhteiskuntaan integrointi” ‑järjestön kouluttajat tarjoavat sovittelun peruskoulutusta, joka on tarkoitettu tuleville sovittelijoille. Lisäksi he järjestävät koulutusta keskeisistä riidanratkaisutaidoista, joita voidaan soveltaa työpaikoilla ja yksityiselämässä.
Riita-asioissa sovittelu on maksullista. Sovittelun kustannukset määräytyvät monen eri seikan perusteella. Tällaisia ovat sovittelijan pätevyys ja kokemus, riita-asian monimutkaisuus, sovitteluistuntojen määrä ja muut seikat.
Lasten etuja ja oikeuksia koskevissa asioissa Riikan perhetuomioistuimen ulkomaalais- ja sovitteluasiain jaosto (Rīgas Bāriņtiesas Ārlietu un samierināšanas pārvalde) tarjoaa maksuttomia palveluja Riikan kaupungin asukkaille. Riita-asiat koskevat yleensä elatusta, lasten asuinpaikkajärjestelyjä, tapaamisoikeuksia, huoltajuutta ja lasten kasvatusta.
Direktiivin 2008/52/EY mukaan riidan osapuolet voivat pyytää, että sovittelulla aikaansaatu kirjallinen sopimus vahvistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ne tuomioistuimet ja muut viranomaiset, joiden toimivaltaan kuuluu kyseisten pyyntöjen vastaanottaminen.
Latvia ei ole vielä antanut näitä tietoja.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.