Sovittelu EU-maissa

Kroatia

Sisällön tuottaja:
Kroatia

Kroatian hallitus antaa oikeusministeriön kautta huomattavaa (lainsäädännöllistä, taloudellista ja teknistä) tukea sovittelun kehittämiseen ja edistämiseen. Sovittelu onkin yksi oikeus–laitoksen uudistusstrategian painopisteistä.

Sovittelu tuomioistuimessa ja sen ulkopuolella

Sovittelua voidaan käyttää kaikissa ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tavanomaisissa ja erityistuomioistuimissa (kunnalliset ja maakunnalliset tuomioistuimet, kauppatuomioistuimet ja ylin kauppatuomioistuin) ja kaikissa oikeudellisen menettelyn vaiheissa, myös muutoksen–hakumenettelyn aikana. Sovittelua johtaa toimivaltaisen tuomioistuimen tuomari, joka on saanut koulutusta sovittelusta ja joka mainitaan sovittelijaluettelossa, jonka tuomioistuimen presidentti laatii vuosittain tuomareiden tehtävänjaon yhteydessä. Sama henkilö ei voi toimia sovittelijana riita-asiassa, jossa hän on ollut tuomarina.

Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua on käytetty jo vuosien ajan suurella menestyksellä sovittelukeskuksissa, joita toimii Kroatian keskuskauppakamarissa, Kroatian kauppa- ja käsiteollisuuskamarissa, Kroatian työnantajaliitossa, Kroatian sovittelujärjestössä, Kroatian lakimiesliitossa, Kroatian vakuutusyhdistyksessä ja hallituksen alaisessa työmarkkina–suhteiden toimistossa. Sovittelijan johdolla tapahtuva sovittelu on mahdollista myös näiden keskusten ulkopuolella.

Sovittelulain (Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nro 18/11) ja sovittelijarekisteristä sekä sovitteluelinten ja sovittelijoiden akkreditoinnista annettujen sääntöjen (virallisen lehden nro 59/11) mukaan oikeusministeriö ylläpitää sovittelijarekisteriä.

Vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen toimikunta

Oikeusministeriö on perustanut vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen toimikunnan, jossa ovat edustettuina tuomioistuimet, syyttäjänvirasto, hallituksen alainen työmarkkinasuhteiden toimisto, Kroatian keskuskauppakamari, Kroatian työnantajaliitto, Kroatian kauppa- ja käsi–teollisuuskamari ja oikeusministeriö.

Toimikunnan tehtävänä on seurata vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen kehitystä ja ohjelmien täytäntöönpanoa sekä ehdottaa toimenpiteitä, joilla vaihtoehtoista riidanratkaisua voidaan kehittää edelleen. Toimikunnan tehtäviin kuuluu myös antaa lausuntoja ja vastata kyselyihin sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Toimikunnan 26. marraskuuta 2009 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin sovittelijoiden eettiset säännöt.

Lainsäädäntö

Sovittelua riidanratkaisukeinona säänneltiin ensimmäisen kerran sovittelulailla, joka tuli voimaan 24.lokakuuta 2003 (virallisen lehden nro 163/03). Laki sisältää eräät sovittelusta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan neuvoston suosituksen sekä vaihto–ehtoisista riidanratkaisumenettelyistä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetun vihreän kirjan johtoperiaatteet. Lakia muutettiin vuonna 2009, ja vuoden 2011 alussa annettiin uusi sovittelulaki (virallisen lehden nro 18/11), joka tuli kaikilta osin voimaan päivänä, jona Kroatia liittyi Euroopan unioniin.

Alan tärkein säädös on sovittelulaki. Sen ohella sovittelua säännellään joiltakin osin muilla laeilla sekä sovittelulain täytäntöönpanoasetuksilla.

Menettely

Sovittelu voidaan aloittaa riidan toisen osapuolen ehdotuksesta (jos toinen osapuoli hyväksyy sen), osapuolten yhteisestä ehdotuksesta sovintoratkaisun saavuttamiseksi tai kolmannen osapuolen (esim. oikeudenkäyntituomarin) ehdotuksesta.

Sovittelu tapahtuu yhden tai useamman sovittelijan johdolla ja osapuolten välisen sopimuksen perusteella. Sovittelijoiden on oltava tehtävään koulutettuja (sovittelijan asiantuntemus ja taitavuus on yksi keskeinen edellytys sovittelun onnistumiselle) ja käytävä säännöllisesti täydennyskoulutuksessa. Päävastuu sovittelijoiden koulutuksesta on oikeusakatemialla (Pravosudna akademija).

Sovittelun on tapahduttava osapuolten ehdoilla. Sovittelija huolehtii siitä, että osapuolia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Sovittelija voi tavata kumpaakin osapuolta erikseen ja luovuttaa osapuolelta saatuja tietoja toiselle osapuolelle vain luvan saatuaan, paitsi jos osapuolet ovat sopineet toisin. Sovittelija voi osallistua ratkaisun muotoiluun ja antaa suosituksia sen sisällöstä.

Sovittelussa saavutettu ratkaisu sitoo sen allekirjoittaneita osapuolia. Jos osapuolet ovat allekirjoittaneet velvoitteita, ne on pantava täytäntöön sovitussa aikataulussa. Sovittelussa saavutettu ratkaisu on täytäntöönpanokelpoinen asiakirja, jos se sisältää velvoitteen, josta osapuolet voivat päästä sovintoratkaisuun, ja sen osapuolen, jota velvoite koskee, antaman täytäntöönpanoluvan (täytäntöönpanolauseke).

Elleivät osapuolet toisin sovi, kumpikin maksaa omat kulunsa, mutta sovittelusta aiheutuneet kulut jaetaan tasapuolisesti asiasta annetun lain tai sovitteluelinten sääntöjen mukaisesti.

Sovitteluasiantuntijoiden enemmistön mukaan sovitteluun soveltuu mikä tahansa tahdon–alaisia oikeuksia koskeva riita, ja riidan osapuolia pitäisi lähes poikkeuksetta rohkaista sovintoratkaisun etsimiseen. Sovittelu soveltuu erityisen hyvin kaupan alan riitoihin sekä rajat ylittäviin riitoihin (toisen osapuolen kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka on toisessa EU:n jäsenvaltiossa) siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Rajat ylittäviin riitoihin eivät kuitenkaan kuulu tulli-, vero- ja hallintoasiat eivätkä asiat, joissa riidan aiheena on valtion vastuu sen vallankäytön piiriin kuuluvista teoista tai laiminlyönneistä.

Muita linkkejä

Sovittelijoiden yhteystiedot

Lisätietoja

Päivitetty viimeksi: 20/07/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.