Tällä sivulla on tietoa Latvian oikeusjärjestelmästä.
Latviassa on mannereurooppalaisen perinteen mukainen oikeusjärjestelmä. Sen keskeisin oikeuslähde on kirjoitettu lainsäädäntö.
Julkisoikeudellisten yhteisöjen, kansalaisten ja muiden oikeudenhaltijoiden välisistä suhteista säädetään oikeusnormeissa (ārējie normatīvie akti).
Oikeusnormilajit ovat arvojärjestyksessä seuraavat:
Euroopan unionin oikeusnormeja sovelletaan sen mukaan, mikä niiden asema on normihierarkiassa. Eurooppaoikeutta soveltaessaan viranomaisten ja tuomioistuinten on otettava huomioon myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.
Kansainvälisiä oikeusnormeja sovelletaan niiden lähteestä riippumatta sen mukaan, mikä niiden asema on normihierarkiassa. Jos kansainvälisen oikeusnormin ja oikeusvaikutuksiltaan vastaavan Latvian kansallisen oikeusnormin välillä on ristiriita, sovelletaan kansainvälistä oikeusnormia.
Sitovat kunnalliset määräykset sitovat kaikkia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä kyseisen kunnan alueella.
Lainsäädäntöä ja muita säädöksiä julkaistaan virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis). Virallisesti julkaistut tiedot ovat todistusvoimaisia ja oikeudellisesti sitovia. Kukaan ei voi vedota siihen, ettei hän tiennyt virallisessa lehdessä julkaistuista säädöksistä tai virallisista ilmoituksista.
Oikeusnormeja voivat antaa seuraavat tahot:
Sisäisiä normeja (iekšējie normatīvie akti) antavat julkisoikeudelliset yhteisöt. Sisäisillä normeilla vahvistetaan näiden yhteisöjen omassa sisäisessä toiminnassa tai niiden alaisten elinten toiminnassa noudatettavat menettelyt tai selvennetään yleisen lainsäädännön soveltamista niiden toimintaan. Sisäiset normit eivät oikeudellisesti sido kansalaisia. Jos yhteisö tekee kansalaista koskevan päätöksen, sen perustana ei siten voi olla sisäinen normi.
Sisäisiin normeihin kuuluvat seuraavat:
Kaikilla sisäisillä normeilla on yhtäläinen asema maan oikeusjärjestelmässä. Jos sisäisten normien välillä havaitaan ristiriita, sovelletaan hierarkiassa ylemmän viranomaisen tai viranhaltijan antamaa normia.
Jos viranhaltija havaitsee, että viranomaisten tai vastaavan tason viranhaltijoiden antamien sisäisten normien välillä on ristiriita, sovelletaanSisäisiä normeja voivat antaa seuraavat tahot:
Oikeuslähteet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:
Perustuslakituomioistuimen (Satversmes tiesa) tuomiot sitovat kaikkia valtion ja paikallishallinnon viranomaisia, laitoksia ja virkamiehiä, tuomioistuimia, luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä. Jos perustuslakituomioistuin katsoo säädöksen olevan hierarkiassa ylemmän oikeusnormin vastainen, kyseinen säädös katsotaan pätemättömäksi siitä päivästä alkaen, jona perustuslakituomioistuimen tuomio julkaistaan, jollei perustuslakituomioistuin toisin päätä.
Jos perustuslakituomioistuin katsoo, että kansainvälinen sopimus, jonka Latvia on allekirjoittanut tai johon se on liittynyt, on perustuslain vastainen, valtioneuvoston on välittömästi huolehdittava siitä, että sopimusta muutetaan tai se irtisanotaan, sen soveltaminen keskeytetään tai siihen liittyminen peruutetaan.
Asian käsittelyn päättävä perustuslakituomioistuimen tuomio, jolla tulkitaan jotakin säädöstä, sitoo kaikkia valtion ja paikallishallinnon viranomaisia, laitoksia ja virkamiehiä, tuomioistuimia sekä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä.
Oikeus antaa lainsäädäntöä on Saeimalla ja Latvian kansalaisilla kansanäänestysten kautta.
Valtioneuvosto voi antaa lainsäädäntöä asetuksina (noteikumi) seuraavissa tapauksissa:
Latvian pankki, rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelin ja yleishyödyllisten palvelujen valvontaelin voivat niin ikään antaa asetuksia (noteikumi), mutta vain oman toimivaltansa alalla siltä osin kuin laissa niin säädetään.
Lisäksi kuntaviranomaiset voivat antaa sitovia määräyksiä lakien tai valtioneuvoston asetusten nojalla.
Tässä osassa luodaan yleiskatsaus lainsäädäntömenettelyyn.
Lakiesityksiä voivat tehdä parlamentille presidentti, valtioneuvosto, parlamentin valiokunnat, vähintään viisi kansanedustajaa tai perustuslaissa määrätyissä asioissa yksi kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista perustuslaissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.
Parlamentti tarkastelee lakiehdotuksia kolmessa käsittelyssä. Kiireellisiksi katsotut lakiesitykset, esitys valtion talousarvioksi ja muutokset siihen sekä kansainvälisten sopimusten hyväksymistä koskevat lakiesitykset hyväksytään toisessa käsittelyssä.
Lakiesitys katsotaan hyväksytyksi ja se muuttuu säädökseksi, jos sitä on tarkasteltu kolmessa käsittelyssä tai edellä tarkoitetuissa tapauksissa kahdessa käsittelyssä ja jos ehdoton enemmistö läsnä olevista kansanedustajista on kannattanut sitä äänestyksessä.
Saeiman puhemiehistö (Prezidijs) toimittaa hyväksytyn lakiesityksen presidentille vahvistettavaksi.
Presidentin on vahvistettava Saeiman hyväksymä laki aikaisintaan 10 päivän ja viimeistään 21 päivän kuluttua lain hyväksymisestä. Laki tulee voimaan 14 päivän kuluttua siitä, kun se on vahvistettu ja julkaistu Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis), jollei laissa ole säädetty poikkeavasta voimaantulopäivästä.
Presidentillä on oikeus vaatia, että lakia tarkastellaan uudelleen, tai lykätä lain vahvistamista ja julkaisemista kahdella kuukaudella.
Presidentti voi vaatia lain uudelleen tarkastelemista oma-aloitteisesti. Sen sijaan hän voi lykätä lain julkaisemista vain, jos vähintään yksi kolmasosa kansanedustajista vaatii sitä. Presidentin tai yhden kolmasosan kansanedustajista on käytettävä näitä oikeuksiaan kymmenen päivän kuluessa siitä, kun Saeima on hyväksynyt lain.
Tällä tavoin lykätystä laista järjestetään kansanäänestys, jos asiaa koskevan vaatimuksen allekirjoittaa vähintään kymmenesosa äänioikeutetuista. Jos vaatimusta ei esitetä kahden kuukauden kuluessa, laki julkaistaan. Kansanäänestystä ei järjestetä, jos Saeima äänestää laista uudelleen ja vähintään kolme neljäsosaa kaikista kansanedustajista äänestää sen hyväksymisen puolesta.
Saeiman hyväksymä laki, jonka vahvistamista presidentti on lykännyt, voidaan kumota kansanäänestyksessä, jos vähintään puolet edellisissä parlamenttivaaleissa äänestäneiden äänestäjien määrästä osallistuu kansanäänestykseen ja jos heistä enemmistö äänestää lain kumoamisen puolesta.
On kuitenkin säädöksiä, joista ei voida järjestää kansanäänestystä. Näihin kuuluvat valtion talousarvio, lait, jotka koskevat lainoja, veroja, tulleja, rautatietariffeja, asevelvollisuutta, sodanjulistus ja sodan aloittaminen, rauhansopimukset, sotatilan julistaminen ja lakkauttaminen, liikekannallepano ja joukkojen kotiuttaminen sekä muiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset.
Laki tulee voimaan 14 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis), jollei laissa ole säädetty poikkeavasta voimaantulopäivästä. Määräaika lasketaan julkaisupäivämäärää seuraavasta päivästä.
Ministeriöt, valtioneuvoston kanslia tai pääministerin alaiset valtion laitokset voivat laatia asetusehdotuksia valtioneuvoston tarkasteltavaksi. Tällaiset ehdotukset esittelee aina valtioneuvoston jäsen.
Muun valtionviranomaisen, paikallisviranomaisen, kansalaisjärjestön tai työmarkkinajärjestön johtajan laatiman asetusehdotuksen esittelee ministerivaliokunnalle tai valtioneuvostolle ainoastaan se valtioneuvoston jäsen, joka vastaa poliittisesti kyseisestä alueesta, alasta tai osa-alasta.
Valtioneuvoston käsittelyyn tulevat asetusehdotukset esitellään ja niitä tarkastellaan ensin valtiosihteereiden kokouksissa. Kun asetusehdotus on esitelty, se toimitetaan hyväksyttäväksi asiassa toimivaltaisille ministeriöille ja tarvittaessa muille valtionhallinnon elimille. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö esittävät kantansa kaikista lainsäädäntöehdotuksista. Myös kansalaisjärjestöjen edustajat voivat esittää kantansa hyväksymismenettelyn aikana.
Jos asetusehdotuksesta on päästy yhteisymmärrykseen, sitä tarkastellaan valtioneuvoston kokouksessa. Jos yhteisymmärrykseen ei ole päästy, sitä tarkastellaan valtiosihteereiden tai ministerivaliokunnan kokouksessa. Jos ehdotuksesta päästään yhteisymmärrykseen kyseisessä kokouksessa, se toimitetaan valtioneuvostolle jatkotarkastelua varten. Jos asetusehdotuksesta päästään yhteisymmärrykseen valtioneuvoston kokouksessa, ehdotus katsotaan hyväksytyksi ja siitä tulee valtioneuvoston asetus.
Valtioneuvoston asetukset vahvistetaan julkaisemalla ne Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis).
Valtioneuvoston asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Latvian virallisessa lehdessä, jollei asetuksessa ole säädetty toisin.
Valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy seuraavissa tapauksissa:
Latvian pankin, rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelimen ja yleishyödyllisten palvelujen valvontaelimen asetuksiin sovelletaan samoja vahvistamiseen, voimaantuloon ja voimassaolon päättymiseen liittyviä menettelyjä kuin valtioneuvoston asetuksiin.
Sitovaa kunnallista määräystä koskevan ehdotuksen voi toimittaa kunnan- tai kaupunginvaltuustolle valtuuston puheenjohtaja, kunnan lautakunta, valtuuston jäsen, ylimääräisen kokouksen koollekutsuja tai kaupungin- tai kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Sitovaa kunnallista määräystä koskeva ehdotus katsotaan hyväksytyksi ja siitä tulee sitova, jos yli puolet läsnä olevista kunnanvaltuutetuista äänestää sen puolesta, jollei laissa toisin säädetä.
Valtuusto toimittaa määräyksen perusteluineen ympäristö- ja aluekehitysministeriölle kirjallisena ja sähköisessä muodossa kolmen päivän kuluessa allekirjoittamisesta. Ministeriö arvioi määräyksen lainmukaisuutta kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja toimittaa valtuustolle lausuntonsa.
Jos ministeriön lausunnossa ei esitetä määräyksen lainmukaisuutta koskevia varaumia tai lausuntoa ei toimiteta valtuustolle määräajassa, valtuusto antaa määräyksen sellaisena kuin se on hyväksytty.
Jos ministeriö antaa lausunnon, jonka mukaan määräys on kokonaan tai osaksi lainvastainen, valtuusto tekee siihen lausunnossa edellytetyt korjaukset ja antaa muutetun määräyksen. Jos valtuusto on eri mieltä lausunnon tai sen osan kanssa, se perustelee tämän päätöksessään ja antaa määräyksen. Määräys toimitetaan ympäristö- ja aluekehitysministeriölle kirjallisena ja sähköisessä muodossa kolmen päivän kuluessa allekirjoittamisesta.
Kaupunginvaltuusto (pilsētas dome) julkaisee sitovat määräykset perusteluineen Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis). Kunnanvaltuusto (novada dome) julkaisee sitovat määräykset perusteluineen Latvian virallisessa lehdessä (6. marraskuuta 2015 alkaen) tai paikallisessa sanomalehdessä tai ilmaisjakelulehdessä.
Kunnanvaltuuston on määräyksiä hyväksyessään eriteltävä, missä kyseiset määräykset julkaistaan, ja julkaistava sitten tieto valitusta julkaisukanavasta Latvian virallisessa lehdessä. Kunnanvaltuusto voi muuttaa sitoville määräyksille valitsemaansa julkaisukanavaa enintään kerran vuodessa. Sitovien määräysten tultua voimaan ne julkaistaan paikallishallinnon verkkosivuilla. Kunnanvaltuustot asettavat antamansa sitovat määräykset nähtäville myös kunnanvirastossa ja kunnan tai kaupungin hallinnollisissa toimistoissa.
Sitova määräys tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu valitussa julkaisukanavassa, jollei määräyksessä toisin määrätä.
Sitovan kunnallisen määräyksen voimassaolo päättyy seuraavissa tapauksissa:
Virallinen julkaisu Latvijas Vēstnesis on Latvian tasavallan virallinen lehti. Siinä julkaistut tiedot ovat virallisia.
Latvian virallista lehteä on julkaistu heinäkuun 1. päivästä 2012 virallisesti sähköisessä muodossa verkkosivustolla https://www.vestnesis.lv/. Tätä aikaisemmin verkkosivustolla https://www.vestnesis.lv/ julkaistiin tietoja vain epävirallisesti informaatiotarkoituksessa ja virallinen julkaiseminen tapahtui Latvijas Vēstnesis ‑lehden painetussa versiossa.
Konsolidoidut lait ja valtioneuvoston asetukset sekä muut säädökset ovat saatavilla Latvian sähköisessä säädöskokoelmassa http://www.likumi.lv/. Konsolidoidut lait ja asetukset julkaistaan sivustolla ainoastaan tiedoksi. Sivustoa ylläpitää virallinen julkaisutoimisto VSIA Latvijas Vēstnesis.
Virallisen lehden (Latvijas Vēstnesis) sähköisen version julkaisemisesta vastaa sama julkaisutoimisto, joka vastasi aiemman paperilehden julkaisemisesta: VSIA Latvijas Vēstnesis.
Virallinen julkaisutoimisto noudattaa toiminnassaan kansainvälisiä standardeja ISO 9001:2015 (laadunhallinta) ja ISO 27001:2013 (tietoturvallisuus).
Kyllä, Latvijas Vēstnesis on saatavilla maksutta. Myös Latvijas Vēstnesis ‑lehden sähköistä arkistoa saa käyttää maksutta. Sama koskee konsolidoitua sähköistä säädöskokoelmaa.
Rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelin
Yleishyödyllisten palvelujen valvontaelin
Latvian paikallisviranomaisten yhteystiedot
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.