Oikeuslähteet

Latviassa on mannereurooppalaisen perinteen mukainen oikeusjärjestelmä. Sen keskeisin oikeuslähde on kirjoitettu lainsäädäntö.

Oikeusnormit

Julkisoikeudellisten yhteisöjen, kansalaisten ja muiden oikeudenhaltijoiden välisistä suhteista säädetään oikeusnormeissa (ārējie normatīvie akti).

Oikeusnormilajit ovat arvojärjestyksessä seuraavat:

• Latvian tasavallan perustuslaki
• perustamiskirja: parlamentin säätämät lait
• valtioneuvoston asetukset
• Latvian keskuspankin (Latvijas Banka), rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelimen ja yleishyödyllisten palvelujen valvontaelimen asetukset (joilla on sama asema Latvian oikeusjärjestelmässä kuin valtioneuvoston asetuksilla)
• sitovat kunnalliset määräykset.

Euroopan unionin oikeusnormeja sovelletaan sen mukaan, mikä niiden asema on normihierarkiassa. Eurooppaoikeutta soveltaessaan viranomaisten ja tuomioistuinten on otettava huomioon myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Kansainvälisiä oikeusnormeja sovelletaan niiden lähteestä riippumatta sen mukaan, mikä niiden asema on normihierarkiassa. Jos kansainvälisen oikeusnormin ja oikeusvaikutuksiltaan vastaavan Latvian kansallisen oikeusnormin välillä on ristiriita, sovelletaan kansainvälistä oikeusnormia.

Sitovat kunnalliset määräykset sitovat kaikkia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä kyseisen kunnan alueella.

Lainsäädäntöä ja muita säädöksiä julkaistaan virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis). Virallisesti julkaistut tiedot ovat todistusvoimaisia ja oikeudellisesti sitovia. Kukaan ei voi vedota siihen, ettei hän tiennyt virallisessa lehdessä julkaistuista säädöksistä tai virallisista ilmoituksista.

Oikeusnormeja voivat antaa seuraavat tahot:

• Latvian kansa voi käyttää lainsäädäntövaltaa (kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista voi antaa säädösehdotuksen parlamentille, ja lisäksi kansalaiset voivat osallistua kansanäänestyksiin).
• Parlamentilla (Saeima) on valta antaa lakeja.
• Valtioneuvostolla on valta antaa asetuksia silloin, kun laissa niin säädetään.
• Latvian keskuspankki, rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelin ja yleishyödyllisten palvelujen valvontaelin voivat niin ikään antaa asetuksia, kun laissa niin säädetään.
• Kuntaviranomaisilla on valta antaa määräyksiä silloin, kun laissa niin säädetään.

Sisäiset normit

Sisäisiä normeja (iekšējie normatīvie akti) antavat julkisoikeudelliset yhteisöt. Sisäisillä normeilla vahvistetaan näiden yhteisöjen omassa sisäisessä toiminnassa tai niiden alaisten elinten toiminnassa noudatettavat menettelyt tai selvennetään yleisen lainsäädännön soveltamista niiden toimintaan. Sisäiset normit eivät oikeudellisesti sido kansalaisia. Jos yhteisö tekee kansalaista koskevan päätöksen, sen perustana ei siten voi olla sisäinen normi.

Sisäisiin normeihin kuuluvat seuraavat:

• yhteisön perussääntö (nolikums) tai työjärjestys (reglaments), jossa määritetään yhteisön sisäinen rakenne ja organisaatio tai yhteisön perustamien lautakuntien tai yksiköiden sisäinen rakenne ja organisaatio
• suositukset (ieteikumi), joissa määrätään menettelyistä oikeusnormeihin ja sisäisiin normeihin perustuvan toimintavapauden harjoittamisesta yhdenmukaisesti samanlaisissa tilanteissa; joissakin tapauksissa suositukset voidaan jättää huomiotta, jos siihen on riittävä peruste
• ohjeet (instrukcija), jotka koskevat yleisten oikeusnormien ja ‑periaatteiden soveltamista
• sisäiset määräykset (iekšējie noteikumi), jotka koskevat hallinnollisten päätösten hyväksymismenettelyjä, viranhaltijoiden ja muun henkilöstön toimintatapoja, käyttäytymisnormeja, työturvallisuutta ja muita asianomaisen elimen toimintaan liittyviä asioita.

Kaikilla sisäisillä normeilla on yhtäläinen asema maan oikeusjärjestelmässä. Jos sisäisten normien välillä havaitaan ristiriita, sovelletaan hierarkiassa ylemmän viranomaisen tai viranhaltijan antamaa normia.

Jos viranhaltija havaitsee, että viranomaisten tai vastaavan tason viranhaltijoiden antamien sisäisten normien välillä on ristiriita, sovelletaan

1. yleistä oikeussääntöä, kunhan erityissääntö ei sitä rajoita
2. uudempaa sääntöä siinä tapauksessa, että molemmat säännöt ovat yleisiä sääntöjä tai erityissääntöjä – ratkaiseva päivämäärä on päivä, jolloin sisäinen normi annettiin.

Jos viranhaltija havaitsee, että sisäisten normien ja lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen välillä on ristiriita, sovelletaan lainsäädäntöä.

Sisäisiä normeja voivat antaa seuraavat tahot:

• valtioneuvosto
• valtioneuvoston jäsen
• julkisyhteisön hallintoelin
• hallintoviranomaisen johtaja
• viranomaisen perustaman rakenteellisen yksikön johtaja.

Oikeuslähteet: luokat

Oikeuslähteet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:

• Lait ja asetukset (normatīvie akti) ovat säädöksiä, joissa annetaan, saatetaan voimaan tai muutetaan oikeussääntöjä tai kumotaan ne. Lait ja asetukset voidaan luokitella oikeusnormeiksi ja sisäisiksi normeiksi.
• Yleiset oikeusperiaatteet ovat kirjoitettuja (säädöksissä) tai kirjoittamattomia yleisiä sääntöjä, joilla säännellään objektiivista lainmukaisuutta yhteiskunnassa.
• Tapaoikeus muodostuu käyttäytymisnormeista, jotka ovat kehittyneet aikojen saatossa käytännön soveltamisen myötä. Tapaoikeutta sovelletaan oikeuksien kehittämiseen ja oikeussäännösten tulkintaan, jos perustamiskirja tai muut oikeusnormit eivät anna vastausta kyseessä olevaan asiaan.
• Oikeuskäytäntö muodostuu tuomioistuinten tuomioista, jotka sisältävät paikkansapitäviä abstrakteja oikeudellisia päätelmiä, joita tuomarit voivat hyödyntää muita asioita koskevien ratkaisujensa perusteluissa.
• Oikeuskirjallisuus (doktrīna) sisältää oikeustieteilijöiden vakiintuneet näkemykset oikeussäännösten tulkinnasta, alkuperästä ja soveltamisesta. Oikeuskirjallisuuteen viitataan usein tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten päätösten perusteluissa.

Normihierarkia

Ensisijaiset oikeuslähteet

• Lait ja asetukset ovat oikeusnormien hierarkiassa ylimpänä, ja niitä sovelletaan tämän aseman mukaisesti.
• Yleisiä oikeusperiaatteita sovelletaan, kun asiasta ei säädetä laeissa tai asetuksissa. Niitä käytetään myös lakien ja asetusten tulkitsemiseen. Yleisiä oikeusperiaatteita ei luokitella hierarkkisesti, vaan niillä on kaikilla sama oikeudellinen arvo.
• Tapaoikeutta sovelletaan oikeuksien kehittämiseen ja oikeussäännösten tulkintaan, jos perustamiskirja tai muut oikeusnormit eivät anna vastausta kyseessä olevaan asiaan.

Toissijaiset oikeuslähteet

• Oikeuskäytäntö koostuu tuomioistuinten tuomioista, jotka menettelysääntöjen mukaan sitovat kanteita käsitteleviä tuomioistuimia. Tuomiot ovat lainvoimaisia, ne sitovat kaikkia osapuolia, ja niitä on noudatettava kuten säädännäistä oikeutta.

Perustuslakituomioistuimen (Satversmes tiesa) tuomiot sitovat kaikkia valtion ja paikallishallinnon viranomaisia, laitoksia ja virkamiehiä, tuomioistuimia, luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä. Jos perustuslakituomioistuin katsoo säädöksen olevan hierarkiassa ylemmän oikeusnormin vastainen, kyseinen säädös katsotaan pätemättömäksi siitä päivästä alkaen, jona perustuslakituomioistuimen tuomio julkaistaan, jollei perustuslakituomioistuin toisin päätä.

Jos perustuslakituomioistuin katsoo, että kansainvälinen sopimus, jonka Latvia on allekirjoittanut tai johon se on liittynyt, on perustuslain vastainen, valtioneuvoston on välittömästi huolehdittava siitä, että sopimusta muutetaan tai se irtisanotaan, sen soveltaminen keskeytetään tai siihen liittyminen peruutetaan.

Asian käsittelyn päättävä perustuslakituomioistuimen tuomio, jolla tulkitaan jotakin säädöstä, sitoo kaikkia valtion ja paikallishallinnon viranomaisia, laitoksia ja virkamiehiä, tuomioistuimia sekä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä.

• Oikeuskirjallisuuteen viitataan usein tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten päätösten perusteluissa. Oikeuskirjallisuus ei ole kuitenkaan juridisesti sitovaa eikä se ole yleisesti sovellettavissa.

Toimielinjärjestelmä

Lakia säätävät elimet

Oikeus antaa lainsäädäntöä on Saeimalla ja Latvian kansalaisilla kansanäänestysten kautta.

Valtioneuvosto voi antaa lainsäädäntöä asetuksina (noteikumi) seuraavissa tapauksissa:

• lain nojalla
• kansainvälisen sopimuksen tai sen luonnoksen vahvistamiseksi, kansainvälisen sopimuksen irtisanomiseksi tai sen soveltamisen keskeyttämiseksi, ellei perustuslaissa tai muussa laissa toisin säädetä
• jos se on tarpeen Euroopan unionin säädösten soveltamiseksi eikä kyseisestä asiasta säädetä laissa; tällaisilla säännöksillä ei saa rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia.

Latvian pankki, rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelin ja yleishyödyllisten palvelujen valvontaelin voivat niin ikään antaa asetuksia (noteikumi), mutta vain oman toimivaltansa alalla siltä osin kuin laissa niin säädetään.

Lisäksi kuntaviranomaiset voivat antaa sitovia määräyksiä lakien tai valtioneuvoston asetusten nojalla.

Lainsäädäntömenettely

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus lainsäädäntömenettelyyn.

Lait

Lakiesityksen esittäminen parlamentille

Lakiesityksiä voivat tehdä parlamentille presidentti, valtioneuvosto, parlamentin valiokunnat, vähintään viisi kansanedustajaa tai perustuslaissa määrätyissä asioissa yksi kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista perustuslaissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

Lakiesityksen tarkastelu ja hyväksyminen parlamentissa

Parlamentti tarkastelee lakiehdotuksia kolmessa käsittelyssä. Kiireellisiksi katsotut lakiesitykset, esitys valtion talousarvioksi ja muutokset siihen sekä kansainvälisten sopimusten hyväksymistä koskevat lakiesitykset hyväksytään toisessa käsittelyssä.

Lakiesitys katsotaan hyväksytyksi ja se muuttuu säädökseksi, jos sitä on tarkasteltu kolmessa käsittelyssä tai edellä tarkoitetuissa tapauksissa kahdessa käsittelyssä ja jos ehdoton enemmistö läsnä olevista kansanedustajista on kannattanut sitä äänestyksessä.

Lain vahvistaminen

Saeiman puhemiehistö (Prezidijs) toimittaa hyväksytyn lakiesityksen presidentille vahvistettavaksi.

Presidentin on vahvistettava Saeiman hyväksymä laki aikaisintaan 10 päivän ja viimeistään 21 päivän kuluttua lain hyväksymisestä. Laki tulee voimaan 14 päivän kuluttua siitä, kun se on vahvistettu ja julkaistu Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis), jollei laissa ole säädetty poikkeavasta voimaantulopäivästä.

Oikeus lykätä lain vahvistamista

Presidentillä on oikeus vaatia, että lakia tarkastellaan uudelleen, tai lykätä lain vahvistamista ja julkaisemista kahdella kuukaudella.

Presidentti voi vaatia lain uudelleen tarkastelemista oma-aloitteisesti. Sen sijaan hän voi lykätä lain julkaisemista vain, jos vähintään yksi kolmasosa kansanedustajista vaatii sitä. Presidentin tai yhden kolmasosan kansanedustajista on käytettävä näitä oikeuksiaan kymmenen päivän kuluessa siitä, kun Saeima on hyväksynyt lain.

Tällä tavoin lykätystä laista järjestetään kansanäänestys, jos asiaa koskevan vaatimuksen allekirjoittaa vähintään kymmenesosa äänioikeutetuista. Jos vaatimusta ei esitetä kahden kuukauden kuluessa, laki julkaistaan. Kansanäänestystä ei järjestetä, jos Saeima äänestää laista uudelleen ja vähintään kolme neljäsosaa kaikista kansanedustajista äänestää sen hyväksymisen puolesta.

Saeiman hyväksymä laki, jonka vahvistamista presidentti on lykännyt, voidaan kumota kansanäänestyksessä, jos vähintään puolet edellisissä parlamenttivaaleissa äänestäneiden äänestäjien määrästä osallistuu kansanäänestykseen ja jos heistä enemmistö äänestää lain kumoamisen puolesta.

On kuitenkin säädöksiä, joista ei voida järjestää kansanäänestystä. Näihin kuuluvat valtion talousarvio, lait, jotka koskevat lainoja, veroja, tulleja, rautatietariffeja, asevelvollisuutta, sodanjulistus ja sodan aloittaminen, rauhansopimukset, sotatilan julistaminen ja lakkauttaminen, liikekannallepano ja joukkojen kotiuttaminen sekä muiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset.

Lain voimaantulo

Laki tulee voimaan 14 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis), jollei laissa ole säädetty poikkeavasta voimaantulopäivästä. Määräaika lasketaan julkaisupäivämäärää seuraavasta päivästä.

Lain voimassaolon päättyminen

Lain voimassaolo päättyy seuraavissa tapauksissa:

• voimaan tulee uusi laki, jossa säädetään aiemman lain kumoamisesta
• voimaan tulee toisen lain siirtymäkauden säännös, jonka nojalla aiempi laki kumotaan
• voimaan tulee perustuslakituomioistuin tuomio, jonka mukaan laki on pätemätön
• määräajaksi säädetyn lain voimassaoloaika päättyy.

Valtioneuvoston asetukset

Valtioneuvoston asetusehdotuksen esittäminen

Ministeriöt, valtioneuvoston kanslia tai pääministerin alaiset valtion laitokset voivat laatia asetusehdotuksia valtioneuvoston tarkasteltavaksi. Tällaiset ehdotukset esittelee aina valtioneuvoston jäsen.

Muun valtionviranomaisen, paikallisviranomaisen, kansalaisjärjestön tai työmarkkinajärjestön johtajan laatiman asetusehdotuksen esittelee ministerivaliokunnalle tai valtioneuvostolle ainoastaan se valtioneuvoston jäsen, joka vastaa poliittisesti kyseisestä alueesta, alasta tai osa-alasta.

Valtioneuvoston asetusehdotuksen tarkastelu ja hyväksyminen

Valtioneuvoston käsittelyyn tulevat asetusehdotukset esitellään ja niitä tarkastellaan ensin valtiosihteereiden kokouksissa. Kun asetusehdotus on esitelty, se toimitetaan hyväksyttäväksi asiassa toimivaltaisille ministeriöille ja tarvittaessa muille valtionhallinnon elimille. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö esittävät kantansa kaikista lainsäädäntöehdotuksista. Myös kansalaisjärjestöjen edustajat voivat esittää kantansa hyväksymismenettelyn aikana.

Jos asetusehdotuksesta on päästy yhteisymmärrykseen, sitä tarkastellaan valtioneuvoston kokouksessa. Jos yhteisymmärrykseen ei ole päästy, sitä tarkastellaan valtiosihteereiden tai ministerivaliokunnan kokouksessa. Jos ehdotuksesta päästään yhteisymmärrykseen kyseisessä kokouksessa, se toimitetaan valtioneuvostolle jatkotarkastelua varten. Jos asetusehdotuksesta päästään yhteisymmärrykseen valtioneuvoston kokouksessa, ehdotus katsotaan hyväksytyksi ja siitä tulee valtioneuvoston asetus.

Valtioneuvoston asetuksen vahvistaminen

Valtioneuvoston asetukset vahvistetaan julkaisemalla ne Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis).

Valtioneuvoston asetuksen voimaantulo

Valtioneuvoston asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Latvian virallisessa lehdessä, jollei asetuksessa ole säädetty toisin.

Valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyminen

Valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy seuraavissa tapauksissa:

• voimaan tulee uusi asetus, jolla aiempi asetus kumotaan
• voimaan tulee asetuksen loppusäännös, jolla aiempi asetus kumotaan
• asetus on annettu jonkin lain säännöksen nojalla, ja tämän säännöksen voimassaolo päättyy
• voimaan tulee perustuslakituomioistuimen tuomio, jonka mukaan asetus on pätemätön
• määräajaksi säädetyn asetuksen voimassaoloaika päättyy.

Latvian pankin, rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelimen ja yleishyödyllisten palvelujen valvontaelimen asetukset

Latvian pankin, rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelimen ja yleishyödyllisten palvelujen valvontaelimen asetuksiin sovelletaan samoja vahvistamiseen, voimaantuloon ja voimassaolon päättymiseen liittyviä menettelyjä kuin valtioneuvoston asetuksiin.

Sitovat kunnalliset määräykset

Sitovaa kunnallista määräystä koskevan ehdotuksen esittäminen kunnanvaltuustolle

Sitovaa kunnallista määräystä koskevan ehdotuksen voi toimittaa kunnan- tai kaupunginvaltuustolle valtuuston puheenjohtaja, kunnan lautakunta, valtuuston jäsen, ylimääräisen kokouksen koollekutsuja tai kaupungin- tai kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Määräysehdotuksen tarkastelu ja hyväksyminen

Sitovaa kunnallista määräystä koskeva ehdotus katsotaan hyväksytyksi ja siitä tulee sitova, jos yli puolet läsnä olevista kunnanvaltuutetuista äänestää sen puolesta, jollei laissa toisin säädetä.

Valtuusto toimittaa määräyksen perusteluineen ympäristö- ja aluekehitysministeriölle kirjallisena ja sähköisessä muodossa kolmen päivän kuluessa allekirjoittamisesta. Ministeriö arvioi määräyksen lainmukaisuutta kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja toimittaa valtuustolle lausuntonsa.

Jos ministeriön lausunnossa ei esitetä määräyksen lainmukaisuutta koskevia varaumia tai lausuntoa ei toimiteta valtuustolle määräajassa, valtuusto antaa määräyksen sellaisena kuin se on hyväksytty.

Jos ministeriö antaa lausunnon, jonka mukaan määräys on kokonaan tai osaksi lainvastainen, valtuusto tekee siihen lausunnossa edellytetyt korjaukset ja antaa muutetun määräyksen. Jos valtuusto on eri mieltä lausunnon tai sen osan kanssa, se perustelee tämän päätöksessään ja antaa määräyksen. Määräys toimitetaan ympäristö- ja aluekehitysministeriölle kirjallisena ja sähköisessä muodossa kolmen päivän kuluessa allekirjoittamisesta.

Sitovan kunnallisen määräyksen vahvistaminen

Kaupunginvaltuusto (pilsētas dome) julkaisee sitovat määräykset perusteluineen Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis). Kunnanvaltuusto (novada dome) julkaisee sitovat määräykset perusteluineen Latvian virallisessa lehdessä (6. marraskuuta 2015 alkaen) tai paikallisessa sanomalehdessä tai ilmaisjakelulehdessä.

Kunnanvaltuuston on määräyksiä hyväksyessään eriteltävä, missä kyseiset määräykset julkaistaan, ja julkaistava sitten tieto valitusta julkaisukanavasta Latvian virallisessa lehdessä. Kunnanvaltuusto voi muuttaa sitoville määräyksille valitsemaansa julkaisukanavaa enintään kerran vuodessa. Sitovien määräysten tultua voimaan ne julkaistaan paikallishallinnon verkkosivuilla. Kunnanvaltuustot asettavat antamansa sitovat määräykset nähtäville myös kunnanvirastossa ja kunnan tai kaupungin hallinnollisissa toimistoissa.

Sitovan kunnallisen määräyksen voimaantulo

Sitova määräys tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu valitussa julkaisukanavassa, jollei määräyksessä toisin määrätä.

Sitovan kunnallisen määräyksen voimassaolon päättyminen

Sitovan kunnallisen määräyksen voimassaolo päättyy seuraavissa tapauksissa:

• voimaan tulee uusi määräys, jolla aiempi määräys kumotaan
• voimaan tulee sitovan määräyksen loppusäännös, jolla aiempi määräys kumotaan
• määräys perustuu normihierarkiassa ylempänä olevan lain tai asetuksen säännökseen, ja tämän sitovan määräyksen voimassaolo päättyy
• voimaan tulee perustuslakituomioistuimen tuomio, jonka mukaan määräys on pätemätön
• määräajaksi säädetyn sitovan määräyksen voimassaoloaika päättyy.

Oikeudelliset tietokannat

Latvijas Vēstnesis, Latvian tasavallan virallinen lehti

Virallinen julkaisu Latvijas Vēstnesis on Latvian tasavallan virallinen lehti. Siinä julkaistut tiedot ovat virallisia.

• Virallisesti julkaistut tiedot ovat todistusvoimaisia ja oikeudellisesti sitovia.
• Kukaan ei voi vedota siihen, ettei hän tiennyt virallisessa lehdessä julkaistuista säädöksistä tai virallisista ilmoituksista.

Latvian virallista lehteä on julkaistu heinäkuun 1. päivästä 2012 virallisesti sähköisessä muodossa verkkosivustolla https://www.vestnesis.lv/. Tätä aikaisemmin verkkosivustolla https://www.vestnesis.lv/ julkaistiin tietoja vain epävirallisesti informaatiotarkoituksessa ja virallinen julkaiseminen tapahtui Latvijas Vēstnesis ‑lehden painetussa versiossa.

Konsolidoitu lainsäädäntö

Konsolidoidut lait ja valtioneuvoston asetukset sekä muut säädökset ovat saatavilla Latvian sähköisessä säädöskokoelmassa http://www.likumi.lv/. Konsolidoidut lait ja asetukset julkaistaan sivustolla ainoastaan tiedoksi. Sivustoa ylläpitää virallinen julkaisutoimisto VSIA Latvijas Vēstnesis.

Virallinen julkaisija

Virallisen lehden (Latvijas Vēstnesis) sähköisen version julkaisemisesta vastaa sama julkaisutoimisto, joka vastasi aiemman paperilehden julkaisemisesta: VSIA Latvijas Vēstnesis.

Virallinen julkaisutoimisto noudattaa toiminnassaan kansainvälisiä standardeja ISO 9001:2015 (laadunhallinta) ja ISO 27001:2013 (tietoturvallisuus).

Voiko portaalia käyttää ilmaiseksi?

Kyllä, Latvijas Vēstnesis on saatavilla maksutta. Myös Latvijas Vēstnesis ‑lehden sähköistä arkistoa saa käyttää maksutta. Sama koskee konsolidoitua sähköistä säädöskokoelmaa.

Linkkejä

Saeima (Latvian parlamentti)

Latvian valtioneuvosto

Latvian pankki

Rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontaelin

Yleishyödyllisten palvelujen valvontaelin

Latvian paikallisviranomaisten yhteystiedot

Virallinen lehti, Latvijas Vēstnesis

Latvian sähköinen säädöskokoelma