Kansallinen lainsäädäntö

Viro

Tällä sivulla kerrotaan Viron oikeusjärjestyksestä ja luodaan yleissilmäys Viron lainsäädäntöön.

Sisällön tuottaja:
Viro

Oikeuslähteet

Viron oikeusjärjestys noudattaa mannereurooppalaista perinnettä (siviilioikeusjärjestelmä). Tärkeimpiä oikeuslähteitä ovat oikeudelliset välineet, kuten perustuslaki, Euroopan unionin lainsäädäntö, kansainväliset sopimukset sekä lait ja asetukset.

Oikeuslähteisiin kuuluvat myös ylimpänä oikeusasteena toimivan korkeimman oikeuden (Riigikohus) oikeudelliset tulkinnat ja asiantuntijoiden esittämät huomautukset (esim. perustuslain kommentein varustettu laitos). Tuomioilla ei luoda oikeuksia, eivätkä ylemmän oikeusasteen päätökset yleensä ole alemman oikeusasteen tuomioistuimia sitovia. Korkein oikeus toimii myös perustuslakituomioistuimena, ja sillä on oikeus julistaa mitättömiksi oikeudelliset välineet, jotka eivät ole perustuslain tai ylemmäntasoisten säädösten mukaisia. Kaikki tuomioistuimet voivat jättää oikeudenkäynnissä soveltamatta tällaista oikeudellista välinettä ja niillä on oikeus jättää soveltamatta perustuslain vastaista oikeudellista välinettä. Tämän jälkeen korkein oikeus käsittelee asiaa perustuslakituomioistuimena ja voi julistaa tällaisen oikeudellisen välineen perustuslainvastaiseksi (muttei kuitenkaan mitättömäksi).

Kansainvälisen oikeuden yleisesti hyväksytyt periaatteet ja normit ovat Viron oikeusjärjestelmän erottamaton osa.

Oikeudellisten välineiden lajit

Oikeudellisia välineitä on kahdenlaisia: yleiset säädökset eli sääntelytoimet ja yksittäiset säädökset eli täytäntöönpanotoimet.

Yleiset säädökset

Perustuslaki – Perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan valtiovaltaa käytetään vain perustuslain ja sen kanssa sopusoinnussa olevien lakien perusteella.

Lait – Perustuslain 65 §:n mukaan lait säätää Viron parlamentti (Riigikogu), joka käyttää lainsäädäntövaltaa. Lait hyväksytään perustuslain mukaisesti ja julkaistaan säädetyllä tavalla Viron virallisessa lehdessä Riigi Teataja. Vain julkaistut lait pannaan täytäntöön.

Tasavallan presidentin määräys – lain asemassa oleva oikeudellinen väline. Kun Riigikogu ei pääse kokoontumaan, tasavallan presidentti voi pakottavien valtiollisten tarpeiden vallitessa antaa lain asemassa olevia määräyksiä perustuslain 109 §:n nojalla. Niissä on oltava myös Riigikogun puhemiehen ja pääministerin allekirjoitukset. Perustuslain mukaan presidentti voi antaa

  • ns. tasavallan presidentin erityismääräyksiä pakottavien valtiollisten tarpeiden vallitessa, kun Riigikogu ei pääse kokoontumaan
  • ns. tasavallan presidentin erityismääräyksiä tasavallan hallituksen vahvistamissa poikkeustilanteissa esiintyvien pakottavien valtiollisten tarpeiden vallitessa, kun Riigikogu ei pääse kokoontumaan tai aika ei riitä sen kokoontumiseen.

Tasavallan presidentin määräys tulee voimaan kymmenentenä päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Riigi Teatajassa, ellei kyseisessä määräyksessä toisin säädetä.

Kun Riigikogu on kokoontunut, tasavallan presidentti esittää antamansa määräykset parlamentille, joka hyväksyy välittömästi lain niiden vahvistamisesta tai kumoamisesta. Perustuslain 110 §:n mukaan tasavallan presidentin määräyksellä ei saa määrätä, muuttaa eikä kumota perustuslakia, kuten ei myöskään perustuslain 104 §:ssä tarkoitettuja lakeja, kansallisia veroja koskevia lakeja eikä valtion talousarviota.

Asetus – Perustuslain 87 ja 94 §:n mukaan tasavallan hallituksella ja ministereillä on oikeus antaa lain nojalla ja sen täyttämiseksi asetuksia. Paikallisesti tärkeissä kysymyksissä tai laissa säädetyissä tapauksissa asetuksia voivat antaa myös kunnan- tai kaupunginvaltuustot. Lisäksi asetuksia voivat antaa Viron pankin pääjohtaja, valtiontalouden tarkastusviraston johtaja ja julkisten yliopistojen hallitukset. Asetuksia voidaan antaa vain laissa määritellyn toimivallan nojalla ja laissa määritellyssä laajuudessa.

Tasavallan hallituksella ja ministereillä on oikeus antaa intra legem -asetuksia. Asetukset tulevat voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun ne on julkaistu Riigi Teatajassa, jollei asetuksessa toisin säädetä.

Yksittäiset säädökset

Hallinnollinen määräys – yksittäinen hallintotoimi, jossa julkisoikeudellinen hallintoelin päättää yksittäisistä oikeudellisista kysymyksistä. Perustuslain 87 §:n 6 momentin mukaan tasavallan hallitus antaa lain nojalla ja sen täyttämiseksi hallinnollisia määräyksiä. Myös pääministerillä, maaherroilla sekä kunnan- ja kaupunginhallituksilla on oikeus antaa hallinnollisia määräyksiä.

Päätös – Yksittäinen hallintotoimi, joka on annettu hallinnollisen kanteen tai valituksen perusteella tai jolla määrätään seuraamuksia. Päätöksiä tekevät myös Viron parlamentti, kunnan- ja kaupunginvaltuustot, kansallinen keskusvaalilautakunta ja tuomioistuimet.

Määräys – Perustuslain 94 §:n mukaan ministerit antavat lain nojalla ja sen täyttämiseksi määräyksiä. Määräykseen sisältyvät yleiset velvoittavat menettelysäännöt, jotka koskevat ministeriössä työskentelyyn liittyviä asioita tai joissa määritetään ministeriön toimivaltaan kuuluvien valtiollisten elinten rakenne ja toiminnan järjestäminen.

Oikeudellisten välineiden hierarkia

Oikeudellisten välineiden hierarkkinen järjestys on seuraavanlainen: perustuslaki, Euroopan unionin oikeus, kansainvälinen sopimus, laki, tasavallan presidentin määräys, tasavallan hallituksen asetus ja ministerin asetus. Perussäädösten ohella on myös yksittäisiä säädöksiä, jotka on annettu lain nojalla ja jotka ovat hierarkiassa lakien ja asetusten alapuolella. Kunkin tason oikeudellisten välineiden on oltava ylemmän tason välineiden mukaisia.

Toimielinjärjestelmä

Oikeudellisten välineiden antamisesta vastaavat toimielimet

Viron toimielinjärjestelmä noudattaa vallanjaon ja tasapuolisuuden periaatetta (perustuslain 4 §).

Lainsäädäntövaltaa käyttää Riigikogu. Lakiesitysten teko-oikeus on perustuslain 103 §:n mukaisesti Riigikogun jäsenillä, puolueryhmillä ja valiokunnilla sekä tasavallan hallituksella ja tasavallan presidentillä. Presidentti voi kuitenkin tehdä esityksen vain perustuslain muuttamiseksi. Riigikogu keskustelee säädösluonnoksesta ja päättää joko hyväksyä tai hylätä sen.

Riigikogulla on oikeus jäsentensä enemmistön tekemällä päätöksellä ehdottaa tasavallan hallitukselle haluamansa lain vireillepanoa.

Riigikogulla on oikeus alistaa säädösluonnos tai muu kansallinen kysymys kansanäänestyksellä ratkaistavaksi. Äänestystulos määräytyy äänestäneiden enemmistön mukaan. Tasavallan presidentti vahvistaa kansanäänestyksellä hyväksytyn lain välittömästi. Kansanäänestyksen tulos sitoo kaikkia valtion elimiä. Jos kansanäänestykseen alistetun säädösluonnoksen puoltoäänet eivät muodosta enemmistöä, tasavallan presidentti julistaa Riigikogun ylimääräiset vaalit. Kansanäänestystä ei voida järjestää kysymyksistä, jotka koskevat talousarviota, veroja, valtion rahallisia velvollisuuksia, kansainvälisten sopimusten ratifiointia tai irtisanomista, hätätilan julistamista tai lopettamista taikka maanpuolustusta.

Toimeenpanovalta kuuluu tasavallan hallitukselle. Useimmissa tapauksissa hallitus tekee Riigikogulle lakiesityksen. Hallitukselle säädösluonnokset esittelevät ministeriöt, joiden on neuvoteltava niistä etukäteen.

Oikeuskansleri ja valtion päätilintarkastaja osallistuvat puheoikeuksin tasavallan hallituksen istuntoihin. Heidän ehdotuksensa eivät sido hallitusta, mutta heidän suosituksensa ja ehdotuksensa otetaan usein huomioon. Jos oikeuskansleri ja valtion päätilintarkastaja katsovat tarpeelliseksi, he voivat esittää ehdotuksensa suoraan säädösluonnosta käsittelevälle parlamentin valiokunnalle. Perustuslain 139 §:n mukaan oikeuskansleri analysoi kaikki hänelle esitetyt lainsäädäntömuutoksia, uusien lakien säätämistä ja valtion virastojen työtä koskevat ehdotukset sekä antaa tarvittaessa Riigikogulle lausunnon. Jos oikeuskansleri katsoo, että lainsäädäntövallan tai toimeenpanovallan taikka paikallisen itsehallintoelimen säädös on ristiriidassa perustuslain tai lain kanssa, hän ehdottaa säädöksen hyväksyneelle elimelle sen saattamista perustuslain tai lain mukaiseksi 20 päivässä. Jollei säädöstä ole 20 päivässä saatettu yhdenmukaiseksi perustuslain tai lain kanssa, oikeuskansleri esittää korkeimmalle oikeudelle kyseisen säädöksen mitätöimistä perustuslain 142 § nojalla.

Tasavallan presidentti vahvistaa Riigikogun hyväksymät lait tai kieltäytyy vahvistamasta niitä. Jälkimmäisessä tapauksessa tasavallan presidentti lähettää lain perustellulla päätöksellään Riigikogulle uudelleen käsiteltäväksi ja päätettäväksi.

Oikeusministeriö julkaisee hyväksytyt lait Viron virallisessa lehdessä Riigi Teataja, kun tasavallan presidentti on vahvistanut ne.

Säätämismenettely

Lainsäädäntömenettely Riigikogussa käsittää seuraavat vaiheet:

  • lakiesityksen tekeminen
  • säädösluonnoksen käsittely
  • säädösluonnoksen hyväksyminen

Lakiesityksen tekeminen

Perustuslain 103 §:n mukaan säädöksenteon voivat panna vireille tasavallan hallitus, Riigikogun jäsenet, parlamentin puolueryhmät, parlamentin valiokunnat ja tasavallan presidentti. Presidentti voi kuitenkin tehdä esityksen vain perustuslain muuttamiseksi. Säädösluonnoksen on oltava Riigikogun puhemiehistön ja tasavallan hallituksen hyväksymien hyvän lainsäädännön periaatteiden ja teknisten sääntöjen mukainen. Riigikogun puhemiehistö ohjaa säädösluonnoksen asiasta vastaavaan parlamentin pysyvään valiokuntaan.

Säädösluonnoksen käsittely

Säädösluonnoksen valmistelusta Riigikogun täysistuntoa varten vastaa jokin parlamentin pysyvistä valiokunnista (oikeudellisten asioiden valiokunta, perustuslakivaliokunta, talousvaliokunta jne.). Asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta luonnos lisätään Riigikogun täysistunnon esityslistalle.

Riigikogun sisäisiä sääntöjä ja työjärjestystä koskevan lain mukaisesti säädösluonnoksen ensimmäinen käsittely on järjestettävä seitsemän Riigikogun täysistuntoviikon kuluessa siitä, kun se on hyväksytty valiokunnassa. Säädösluonnoksista keskustellaan Riigikogun täysistunnossa kolmessa käsittelyssä, joista ensimmäisessä keskustellaan luonnoksen yleisistä periaatteista. Jos asiasta vastaava valiokunta tai jokin puolueryhmä ei esitä neuvotteluissa luonnoksen hylkäämistä, ensimmäisen käsittelyn päätteeksi ei toimiteta äänestystä. Ensimmäisen käsittelyn jälkeen Riigikogun, valiokuntien ja puolueryhmien jäsenillä on 10 työpäivää aikaa ehdottaa luonnokseen muutoksia. Jos asiasta vastaava valiokunta niin ehdottaa, Riigikogun puhemies voi asettaa muutosten ehdottamiselle tästä poikkeavan määräajan.

Valiokunta pyytää luonnoksen käsittelyyn sen valmisteluun osallistuneet eturyhmät, jotka haluavat osallistua myös käsittelyyn.

Asiasta vastaava valiokunta tarkastelee kaikkia ehdotettuja muutoksia ja päättää, otetaanko ne huomioon laadittaessa luonnoksen uutta tekstiä. Asiasta vastaava valiokunta laatii toista käsittelyä varten uuden luonnosversion, johon sisältyvät kaikki hyväksytyt muutokset ja valiokunnan itse mahdollisesti tekemät tarkistukset. Se laatii toista käsittelyä varten myös perustelut, joihin sisältyy säädösluonnoksen käsittelyyn liittyviä tietoja, kuten syyt ehdotettujen muutosten hyväksymiseen tai hylkäämiseen sekä lakiesityksen tekijän tai esittelijän, menettelyyn osallistuvien asiantuntijoiden ja muiden mahdollisten henkilöiden näkemykset asiasta.

Säädösluonnos otetaan esityslistalle toista käsittelyä varten asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta. Riigikogun puhemiehistön, asiasta vastaavan valiokunnan tai lakiesityksen tekijän ehdotuksesta Riigikogu keskeyttää säädösluonnoksen toisen käsittelyn siitä äänestämättä. Jos puolueryhmä ehdottaa käsittelyn keskeyttämistä, asiasta äänestetään. Vaikka säädösluonnoksen toinen käsittely keskeytetään, luonnokseen voidaan silti ehdottaa muutoksia. Jos toista käsittelyä Riigikogussa ei keskeytetä, se katsotaan päättyneeksi, ja säädösluonnos lähetetään kolmanteen käsittelyyn.

Riigikogun päätösesityksestä voidaan äänestää toisen käsittelyn päättymisen jälkeen.

Asiasta vastaava valiokunta laatii säädösluonnoksen lopullisen tekstin kolmatta käsittelyä varten tekemällä siihen kielellisiä ja teknisiä parannuksia sen jälkeen, kun toinen käsittely on päättynyt. Asiasta vastaava valiokunta voi laatia kolmatta käsittelyä varten perustelut, joissa esitetään pääpiirteittäin toisen käsittelyn päättymisen jälkeen tehdyt muutokset. Lakiesityksen kolmannessa käsittelyssä aloitetaan neuvottelut, joissa puolueryhmien edustajat esittävät näkemyksiään. Kolmannessa käsittelyssä säädösluonnoksesta toimitetaan lopullinen äänestys.

Lakiesityksen hyväksyminen

Lait ja Riigikogun päätökset hyväksytään Riigikogun julkisissa äänestyksissä. Lopullinen äänestys toimitetaan säädösluonnoksen kolmannessa käsittelyssä. Perustuslain 73 ja 104 §:ssä säädetään, miten monen Riigikogun jäsenen on äänestettävä lain puolesta, jotta se voidaan hyväksyä:

  • yhtäältä ovat perustuslailliset lait, joiden hyväksyminen edellyttää Riigikogun jäsenten ehdotonta enemmistöä (yli puolet Riigikogun 101 jäsenestä äänestää lain hyväksymisen puolesta) ja
  • toisaalta ovat lait, joiden hyväksyminen edellyttää yksinkertaista enemmistöä (Riigikogun jäsenistä useampi äänestää lain hyväksymisen puolesta kuin sitä vastaan).

Seuraavat lait voidaan hyväksyä ja muuttaa ainoastaan Riigikogun jäsenten enemmistöllä:

  • Laki kansalaisuudesta
  • Laki Riigikogun vaaleista
  • Laki tasavallan presidentin vaalista
  • Laki kunnallisvaaleista
  • Laki kansanäänestyksestä
  • Laki Riigikogun menettelysäännöistä ja laki Riigikogun työjärjestyksestä
  • Laki tasavallan presidentin ja Riigikogun jäsenten palkkioista
  • Laki tasavallan hallituksesta
  • Laki oikeudenkäyntiin ryhtymisestä presidenttiä ja hallituksen jäseniä vastaan
  • Laki kansallisten vähemmistöjen kulttuuriautonomiasta
  • Laki valtion talousarviosta
  • Laki Viron pankista
  • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta
  • Laki oikeushallinnosta ja lait tuomioistuinmenettelyistä
  • Lait ulkomaisesta ja kotimaisesta lainanotosta sekä valtion haltijasitoumuksista
  • Laki hätätilasta
  • Laki rauhanajan maanpuolustuksesta ja laki sota-ajan maanpuolustuksesta

Kun laki tai Riigikogun päätös on hyväksytty, Riigikogun puhemies tai hänen poissa ollessaan istuntoa johtanut Riigikogun varapuhemies allekirjoittaa sen viimeistään viidentenä työpäivänä siitä, kun laki tai päätös on hyväksytty.

Vahvistaminen

Kun laki on hyväksytty ja allekirjoitettu, se lähetetään tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Tasavallan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta Riigikogun hyväksymää lakia ja palauttaa sen 14 päivän kuluessa vastaanottamisesta perustellulla päätöksellään varustettuna Riigikoguun uutta käsittelyä ja päätöstä varten. Jos Riigikogu hyväksyy tasavallan presidentin sille palauttaman lain uudelleen muutoksitta, presidentin on vahvistettava laki tai esitettävä korkeimmalle oikeudelle sen julistamista perustuslain vastaiseksi. Jos korkein oikeus julistaa lain perustuslain mukaiseksi, tasavallan presidentin on vahvistettava laki.

Laki tulee voimaan kymmenentenä päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Riigi Teatajassa, ellei kyseisessä laissa toisin säädetä.

Oikeudellisten välineiden julkaiseminen

Tärkeimmät oikeudelliset välineet ja kansainväliset sopimukset julkaistaan Riigi Teatajassa. Lait ja asetukset saavat lainvoiman vasta kun ne on julkaistu Riigi Teatajassa.

Riigi Teataja on sähköisessä muodossa oleva Viron virallinen lehti ja keskeinen lainsäädäntötietokanta. Riigi Teataja on ilmestynyt 1.6.2010 lähtien vain nettiversiona.

Riigi Teatajaa on 1.1.2011 lähtien julkaissut oikeusministeriö.

Lyhyt kuvaus sisällöstä

Riigi Teatajassa julkaistaan lait, asetukset, kansainväliset sopimukset, Riigikogun päätökset ja tasavallan hallituksen määräykset. Lisäksi siinä asetetaan saataville muita tärkeitä tietoja, kuten säädösten käännökset ja tiedot säädösluonnoksia koskevista menettelyistä.

Suurin osa vuodesta 1990 lähtien hyväksytyistä välineistä on saatavissa Riigi Teatajassa.

Riigi Teatajassa on 1.6.2002 lähtien julkaistu lakien, tasavallan presidentin erityismääräysten, hallituksen määräysten ja asetusten, ministerien määräysten, Viron keskuspankin pääjohtajan määräysten sekä kansallisen keskusvaalilautakunnan määräysten viralliset konsolidoidut tekstit. Riigikogun päätösten konsolidoidut tekstit on julkaistu 1.6.2010 alkaen ja paikallishallinnon määräysten konsolidoidut tekstit vuoden 2011 lopusta.

Aina kun näitä oikeudellisia välineitä muutetaan, laaditaan uusi ajantasainen konsolidoitu teksti, johon sisältyvät muutokset ja joka julkaistaan samanaikaisesti varsinaisen muutossäädöksen ja sen voimassaoloa koskevien tietojen kanssa. Konsolidoidut tekstit ovat virallisia ja oikeudellisesti sitovia ja niihin voi vedota lainsäädäntöä sovellettaessa.

Kaikkiin julkaistaviin oikeudellisiin välineisiin lisätään julkaistaessa digitaalinen leima, joka on kenen tahansa nähtävissä ja joka takaa välineen muuttumattomuuden julkaisemisen jälkeen. Jokaiseen julkaistuun oikeudelliseen välineeseen on lisätty aikaleima, jonka perusteella voidaan havaita sen luvaton käsitteleminen.

Tietokannassa voi tarkastella tiettynä ajankohtana voimassa olevia tai olleita konsolidoituja tekstejä. Myös mahdollisia uusia versioita näistä välineistä voi tarkastella. Jokaisesta konsolidoidun tekstin versiosta pääsee linkin kautta edelliseen ja seuraavaan versioon. Näin käyttäjä voi siirtyä konsolidoidun tekstin versiosta seuraavaan ja päinvastoin. Käyttäjällä on mahdollisuus vertailla saman oikeudellisen välineen eri konsolidoituja tekstejä ja näin nähdä, mitä muutoksia siihen on tehty.

Konsolidoidussa tekstissä olevien linkkien kautta pääsee lain nojalla annettuihin asetuksiin ja niistä puolestaan siihen lain säännökseen, jonka nojalla asetukset on annettu.

Riigi Teatajassa oikeudellisiin välineisiin lisätään menettelytietoja koskeva viittaus perusteluihin (linkit kuulemismenettelyä koskevaan tietokantaan ja Riigikogun menettelyyn), yhteydet Euroopan unionin lainsäädäntöön sekä käännöksiä ja muita lisätietoja, joita oikeudellisen välineen ymmärtäminen vaatii.

Riigi Teatajan verkkosivustolta voi etsiä voimaantulleita käräjäoikeuksien, piirituomioistuinten ja korkeimman oikeuden päätöksiä. Lisäksi siellä on tietoa oikeusistuntojen ajankohdista ja paikoista.

Korkeimman oikeuden päätöksistä ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksistä julkaistaan tiivistelmiä ja katsauksia. Tiivistelmät laaditaan systemaattisesti, ja korkeimman oikeuden päätösten tiivistelmiä voi etsiä hakusanoilla tai oikeudellisen välineen viitetiedoilla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten tiivistelmät on ryhmitelty artiklojen mukaan.

Riigi Teatajassa julkaistaan myös erilaisia laki- ja oikeusasioita koskevia uutisia.

Vuoden 2013 lokakuun 30. päivänä otettiin käyttöön englanninkielinen Riigi Teataja, jossa julkaistaan englanninkieliset käännökset säädösten konsolidoiduista versioista. Kaikista säädösten konsolidoiduista versioista (ratifiointilakeja lukuun ottamatta) on saatavilla englanninkielinen käännös vuoden 2014 lopusta lähtien. Säädöskäännöksiä tekevät valantehneet kääntäjät. Oikeusministeriö alkoi käännättää säädöksiä englanniksi vuonna 2011. Vaikka käännökset eivät ole oikeudellisesti sitovia, ne pidetään ajantasalla. Kuka tahansa voi tilata uudet käännökset sähköpostiinsa My RT -palvelusta.

Myös jo hyväksyttyjen tai käsiteltävinä olevien säädösten luonnoksia ja niiden eri käsittelyvaiheita voi hakea. Tätä kautta saa tietoja menettelyistä ja asiaan liittyvistä asiakirjoista.  Lisäksi MinuRT-palvelusta voi tilata sähköpostiinsa tiedot säädösluonnoksen etenemisvaiheista.

Kuka tahansa voi luoda MinuRT-palvelussa oman käyttäjäportaalin, jossa voidaan lisätä oikeudellisia välineitä omaan linkkikokoelmaan ja pyytää saada portaalin kautta sähköpostitse tiedon uusista oikeudellisista välineistä ja mahdollisista lisätiedoista.

Onko Viron lainsäädäntötietokannan käyttö ilmaista?

Riigi Teatajan ja kaikkien oikeudellisten tietopalvelujen käyttö on maksutonta.

Kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus käyttää netissä ilmestyvää Riigi Teatajaa paikallishallinnon virastoissa ja yleisissä kirjastoissa (joita on noin 600). Käyttäjiä myös opastetaan oikeudellisten välineiden hakemisessa. Käyttäjät saavat tulostaa aineistoa maksutta enintään 20 sivua.

Taustatietoja Viron lainsäädäntötietokannasta

Riigi Teataja on Viron tasavallan virallinen lehti, ja se on ilmestynyt 27.11.1918 lähtien. Sen julkaiseminen loppui vuonna 1940 mutta alkoi uudelleen vuonna 1990.

Riigi Teataja on julkaistu internetissä vuodesta 1996 lähtien, ja 1.6.2002 myös sähköiselle versiolle annettiin virallisen julkaisun asema.

Riigi Teataja on ilmestynyt virallisena julkaisuna vain sähköisessä muodossa 1.6.2010 lähtien. Tämän jälkeen se ei ole ilmestynyt enää paperilehtenä.

Marraskuussa 2010 otettiin käyttöön uusi käyttäjäystävällisempi tietokanta, joka tarjoaa aiempaa enemmän oikeudellista tietoa. Tietokanta kehitettiin valtionkanslian johdolla, ja siinä käytettiin Euroopan aluekehitysrahaston myöntämiä varoja.

Riigi Teatajan verkkosivustolla on ollut 20. tammikuuta 2012 lähtien saatavilla korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten tiivistelmät, erilaisia oikeusasioita koskevia uutisia sekä tietoja voimaantulleista tuomioistuinten päätöksistä ja oikeudenkäynneistä.

Oikeudellisten välineiden luonnosten hakutoiminto otettiin käyttöön vuoden 2012 lopulla.

Vuodesta 2013 lähtien Riigi Teatajassa on julkaistu kaikki paikallisviranomaisten antamat määräykset ja niiden konsolidoidut tekstit.

Jokaiseen Riigi Teatajassa julkaistavaan oikeudelliseen välineeseen on 24. syyskuuta 2013 lähtien lisätty julkaisijan digitaalinen leima ja aikaleima.

Vuoden 2013 syyskuun 30. päivänä otettiin käyttöön englanninkielinen Riigi Teataja.

Riigi Teatajan uutta järjestelmää kehitettäessä luodaan yhteys EU:n N-Lex-portaaliin.

Päivitetty viimeksi: 14/09/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.