Yritystoiminta ja ihmisoikeudet

1. Millainen oikeusturva minulla on, jos joudun yritystoimintaan liittyvän ihmisoikeusloukkauksen uhriksi maassanne? Voinko saada korvausta?

Lain nro 4443/2016 8 §:ssä säädetään seuraavaa: 1) Jos hallintotoimissa ei noudateta yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, vahinkoa kärsinyt henkilö voi saada oikeussuojan lisäksi hallintomenettelylain (laki nro 2690/1999, Kreikan virallinen lehti nro 45, osa A) 24–27 §:n mukaista suojaa. 2) Se, että suhde, jonka puitteissa loukkaus on tapahtunut, on päättynyt, ei sulje pois suojelua, jota myönnetään silloin kun loukataan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. 3) Oikeushenkilöt, järjestöt tai organisaatiot, työmarkkinajärjestöt ja ammattiliitot mukaan luettuina, joiden tarkoituksena on muun muassa varmistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen rodusta, ihonväristä, kansallisesta tai etnisestä alkuperästä, syntyperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta tai pitkäaikaissairaudesta, iästä, sosiaalisesta tai perhetilanteesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuoliominaisuuksista riippumatta, voivat edustaa vahinkoa kärsinyttä henkilöä tuomioistuimissa ja missä tahansa hallintoviranomaisessa tai elimessä edellyttäen, että asianomainen henkilö antaa tähän tarvittaessa suostumuksensa notaarin vahvistamalla asiakirjalla tai yksityisellä asiakirjalla, jossa olevan allekirjoituksen aitous on vahvistettu.

Lisäksi saman lain 11 §:ssä ”Seuraamukset” säädetään seuraavaa: 1) henkilölle, joka tavaroita tai palveluja myydessään loukkaa tässä laissa säädettyä rotuun, ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, syntyperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai pitkäaikaissairauteen, ikään, sosiaaliseen tai perhetilanteeseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuoliominaisuuksiin perustuvan syrjinnän kieltoa, määrätään vankeusrangaistus, jonka pituus on kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen, ja sakkorangaistus, jonka määrä on 1 000–5 000 euroa. Tässä kohdassa tarkoitetuista teoista nostetaan automaattisesti syyte. 2) Jos tämän osan määräysten rikkomiseen, rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, syntyperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden tai pitkäaikaissairauden, iän, sosiaalisen tai perhetilanteen, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuoliominaisuuksien perusteella, missä tahansa työhönottoprosessin vaiheessa, työsuhteen solmimisen tai solmimisesta kieltäytymisen tai työsuhteen aikana tai sen purkamisen yhteydessä, syyllistyy työnantajana toimiva henkilö, kyse on työlainsäädännön rikkomisesta, josta työtarkastusvirasto (soma epitheorisis ergasias, SEPE) määrää lain nro 3996/2011 (Kreikan virallinen lehti nro 170 osa A) 24 § mukaisia hallinnollisia seuraamuksia.

Tapauksissa, joissa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu, rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, syntyperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden tai pitkäaikaissairauden, iän, sosiaalisen tai perhetilanteen, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuoliominaisuuksien perusteella, on kantajan tai hallintoviranomaisen tehtävä näyttää toteen, että tätä periaatetta ei ole loukattu. Vahinkoa kärsinyttä henkilöä suojataan myös irtisanomiselta tai yleensä haitalliselta kohtelulta, jota esiintyy yleensä silloin, kun henkilö on tehnyt kantelun tai vaatinut oikeussuojaa.

2. Onko erikseen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin sovellettavia sääntöjä? Sovelletaanko näitä sääntöjä ympäristörikoksiin vai vakavaan työvoiman hyväksikäyttöön?

Lain 4052/2012 78 §:n i kohdan mukaan erityistä hyväksikäyttöä osoittavilla työoloilla tarkoitetaan sellaisia työoloja, mukaan lukien sukupuoleen perustuvasta tai muusta syrjinnästä johtuvat työolot, joissa työehdot ovat räikeässä epäsuhteessa laillisten työntekijöiden työehtoihin nähden, mikä esimerkiksi vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, ja jotka ovat ihmisarvoa alentavia. Lain 89 §:n 3 momentissa säädetään seuraavaa: Jos ilman huoltajaa oleva alaikäinen kolmannen maan kansalainen työskentelee laittomasti, toimivaltainen syyttäjäviranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet selvittääkseen hänen henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa ja vahvistaakseen sen, että hänellä ei ole huoltajaa. Lisäksi viranomainen pyrkii jäljittämään alaikäisen perheenjäsenet mahdollisimman pian ja toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan alaikäisen oikeudellinen edustus, tarvittaessa myös rikosoikeudellisessa menettelyssä. Alaikäisiä koskeviin asioihin erikoistunut yleinen syyttäjä tai vaihtoehtoisesti ensimmäisen oikeusasteen yleinen syyttäjä voi (jos alaikäisen perhettä ei löydetä tai jos syyttäjä katsoo, että alaikäisen palauttaminen ei kyseisissä olosuhteissa ole tämän edun mukaista) määrätä asianmukaisia toimenpiteitä alaikäisen suojelemiseksi, kunnes tuomioistuin päättää edunvalvojan nimittämisestä siviililain 1532, 1534 ja 1592 §:n mukaisesti. Syyttäjän on pyydettävä tuomioistuinta antamaan päätöksensä 30 päivän kuluessa. 4) Tällaisille alaikäisille taataan myös asianmukaiset elinolot, jos heillä itsellään ei ole riittäviä varoja ja ensimmäisen oikeusasteen yleinen syyttäjä pitää sitä aiheellisena. 5) Toimivaltaiset syyttäjä-, oikeus- ja poliisiviranomaiset huolehtivat ensisijaisesti edellä mainittujen uhrien suojelusta ja turvallisuusuudesta, asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Lisäksi ne huolehtivat, että nämä henkilöt saavat käännös- ja tulkkauspalveluja, jos he eivät osaa kreikan kieltä, että he saavat tietoa laillisista oikeuksistaan ja saatavilla olevista palveluista ja että he saavat kaiken tarvittavan oikeusavun».

3. Olen joutunut monikansallisen eurooppalaisen yrityksen toiminnasta johtuvan ihmisoikeusloukkauksen uhriksi EU:n ulkopuolella. Onko minulla oikeus viedä asia maanne tuomioistuinten käsiteltäväksi, jos en ole EU:n kansalainen tai en asu EU:ssa? Millä edellytyksillä voin väittää, että oikeuksiani on loukattu? Mistä saan lisätietoa?

Tällaista mahdollisuutta ei ole.

4. Jos ihmisoikeusloukkaus johtuu monikansallisen eurooppalaisen yrityksen toiminnasta EU:n ulkopuolella, voivatko oikeusasiamieslaitos, tasa-arvoelimet tai kansalliset ihmisoikeusjärjestöt auttaa uhria? Voivatko ne tutkia asiaani, jos en ole EU:n kansalainen tai en asu EU:ssa? Onko maassanne muita julkisia tahoja (esim. työ- tai ympäristönsuojeluviranomaisia), jotka voivat tutkia asiaani? Mistä löydän tietoa oikeuksistani?

Tällaista mahdollisuutta ei ole.

5. Onko maanne velvoittanut monikansalliset eurooppalaiset yritykset ottamaan käyttöön valitusmekanismeja tai sovittelupalveluja niiden toiminnasta johtuvien ihmisoikeusloukkausten käsittelyä varten? Sovelletaanko näitä velvoitteita myös EU:n ulkopuolella tapahtuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin? Kuka vastaa näiden toimintojen valvonnasta maassanne? Onko saatavilla julkisia raportteja järjestelmän toiminnasta?

Kreikka ei ole velvoittanut monikansallisia eurooppalaisia yrityksiä ottamaan käyttöön valitusmekanismeja tai sovittelupalveluja niiden toiminnasta johtuvien ihmisoikeusloukkausten käsittelyä varten.

6. Jos haen suojaa yritystoimintaan liittyvän ihmisoikeusloukkauksen vuoksi ja olen haavoittuvassa asemassa, onko minulla erityisiä oikeuksia? Voinko saada oikeusapua ja millä edellytyksillä? Mitä kuluja oikeusapu kattaa? Onko minulla oikeus saada oikeusapua samoin edellytyksin, jos en ole EU:n kansalainen tai en asu EU:ssa?

Lain 4052/2012 78 §:n i kohdan mukaan erityistä hyväksikäyttöä osoittavilla työoloilla tarkoitetaan sellaisia työoloja, mukaan lukien sukupuoleen perustuvasta tai muusta syrjinnästä johtuvat työolot, joissa työehdot ovat räikeässä epäsuhteessa laillisten työntekijöiden työehtoihin nähden, mikä esimerkiksi vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, ja jotka ovat ihmisarvoa alentavia. Lain 89 §:n 3 momentissa säädetään seuraavaa: Jos ilman huoltajaa oleva alaikäinen kolmannen maan kansalainen työskentelee laittomasti, toimivaltainen syyttäjäviranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet selvittääkseen hänen henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa ja vahvistaakseen sen, että hänellä ei ole huoltajaa. Lisäksi viranomainen pyrkii jäljittämään alaikäisen perheenjäsenet mahdollisimman pian ja toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan alaikäisen oikeudellinen edustus, tarvittaessa myös rikosoikeudellisessa menettelyssä. Alaikäisiä koskeviin asioihin erikoistunut yleinen syyttäjä tai vaihtoehtoisesti ensimmäisen oikeusasteen yleinen syyttäjä voi (jos alaikäisen perhettä ei löydetä tai jos syyttäjä katsoo, että alaikäisen palauttaminen ei kyseisissä olosuhteissa ole tämän edun mukaista) määrätä asianmukaisia toimenpiteitä alaikäisen suojelemiseksi, kunnes tuomioistuin päättää edunvalvojan nimittämisestä siviililain 1532, 1534 ja 1592 §:n mukaisesti. Syyttäjän on pyydettävä tuomioistuinta antamaan päätöksensä 30 päivän kuluessa. 4) Tällaisille alaikäisille taataan myös asianmukaiset elinolot, jos heillä itsellään ei ole riittäviä varoja ja ensimmäisen oikeusasteen yleinen syyttäjä pitää sitä aiheellisena. 5) Toimivaltaiset syyttäjä-, oikeus- ja poliisiviranomaiset huolehtivat ensisijaisesti edellä mainittujen uhrien suojelusta ja turvallisuusuudesta, asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Lisäksi ne huolehtivat, että nämä henkilöt saavat käännös- ja tulkkauspalveluja, jos he eivät osaa kreikan kieltä, että he saavat tietoa laillisista oikeuksistaan ja saatavilla olevista palveluista ja että he saavat kaiken tarvittavan oikeusavun».

Laissa nro 3226/2004 määrätään oikeusavun antamisesta pientuloisille EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille, kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jos he asuvat laillisesti ja pysyvästi Euroopan unionissa. Kolmannen maan kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille ei voida tarjota oikeusapua, jos he eivät asu laillisesti ja pysyvästi EU:ssa.

Oikeusapuun kuuluu vapauttaminen oikeudenkäyntikuluista osittain tai kokonaan sekä pyynnöstä asianajajan, notaarin ja oikeudenpalvelijan määrääminen ajamaan hakijan etuja, edustamaan häntä oikeudessa sekä avustamaan häntä tarvittavien toimien toteuttamisessa.