How to enforce a court decision

When a Court is involved in solving a dispute, there are two steps that must be ensured at the end of the process.  First, the Court must hand down a judgment and then the judgment needs to be enforced in practice.

To force the other party (defendant or your debtor) to comply with the judgment against him/her (for example to pay up), you will have to go to the enforcement authorities. They alone have the power to force the debtor to pay, calling on the forces of law and order if need be.

Under the Brussels I Regulation (recast) which governs the recognition and enforcement of judgments in cross border cases, if you have an enforceable judgment issued in the Union Member State, you can go to the enforcement authorities in other Member State where e.g. the debtor has assets without any intermediary procedure being required (the Regulation abolishes the 'exequatur ' procedure). The debtor against whom you seek the enforcement may apply to the court requesting refusal of enforcement. The names and location of those competent courts and courts for further appeals are provided here.

The purpose of enforcement is generally to recover sums of money, but it may also be to have some other kind of duty performed (duty to do something or refrain from doing something, such as to deliver goods or finish work or refrain from trespassing).

Different European procedures (such as the European Payment Order, the European Small Claims Procedure and the European Enforcement Order) can be used in cross border civil cases, but for all of them, a judgment must be enforced in accordance with the national rules and procedures of the State of enforcement (usually where the debtor or his/her assets are).

In practice, you need to have an enforceable document (a court judgment or a deed) if you wish to apply for enforcement. The enforcement procedures and the authorities who handle them (courts, debt-collection agencies and bailiffs) are decided by national law of the Member State where enforcement is sought.

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Last update: 18/01/2019

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Belgia

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Jos velallinen ei täytä vapaaehtoisesti tuomioon sisältyvää velvoitetta, velkoja voi hakea velvoitteen täytäntöönpanoa tuomioistuimessa. Tätä kutsutaan pakkotäytäntöönpanoksi. Se edellyttää täytäntöönpanokelpoista asiakirjaa (oikeudenkäyntilain (Code judiciaire / Gerechtelijk Wetboek) 1386 §), koska pakkotäytäntöönpano merkitsee puuttumista velallisen henkilökohtaisiin oikeuksiin. Tällainen asiakirja on yleensä tuomio tai notaarin vahvistama asiakirja. Velallisen yksityiselämän suojan vuoksi täytäntöönpano ei ole mahdollista tiettyinä ajankohtina (oikeudenkäyntilain 1387 §). Täytäntöönpanosta huolehtii ulosottomies.

Pakkotäytäntöönpanoon ryhdytään yleensä rahasaatavien perimiseksi, mutta sillä voidaan myös varmistaa tietyn teon suorittaminen tai suorittamatta jättäminen.

Toinen tärkeä väline on uhkasakko (oikeudenkäyntilain 1385 a §). Sillä painostetaan tuomittua henkilöä täyttämään tuomiossa määrätty velvoite. Uhkasakkoa ei voida kuitenkaan asettaa silloin, kun henkilö on määrätty maksamaan tietty rahasumma tai suorittamaan työsopimuksen mukainen velvoite tai kun maksun määrääminen olisi ihmisarvon vastaista. Uhkasakko pannaan täytäntöön sen asiakirjan perusteella, johon maksu pohjautuu, eikä muita asiakirjoja siksi edellytetä.

Kun henkilö on velvoitettu maksamaan tietty rahasumma, vaateen täytäntöönpano kohdistetaan velallisen varallisuuteen. Tätä kutsutaan ulosmittaukseksi. Ulosmittauksessa tehdään ero sen kohteena olevan omaisuuden (irtain tai kiinteä omaisuus) ja ulosmittaustavan (hukkaamiskielto ja tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus) välillä. Hukkaamiskieltoa käytetään kiireellisissä tapauksissa omaisuuden saattamiseksi tuomioistuimen valvontaan: tilanne rauhoitetaan tällä tavoin myöhemmän täytäntöönpanon turvaamiseksi. Velallinen ei voi enää määrätä kyseisestä omaisuudesta, eikä hän saa myydä sitä eikä luovuttaa pois. Kun velallisen omaisuus ulosmitataan tuomion täytäntöön panemiseksi, se myydään ja saatu tuotto annetaan velkojalle. Velkojalla ei ole oikeutta ulosmitattuun omaisuuteen, vaan ainoastaan omaisuuden myyntituottoon.

Lisäksi on olemassa saatavan ulosmittausmääräys (ks. jäljempänä), joka perustuu oikeudenkäyntilain 1445 §:än ja sitä seuraaviin pykäliin.

Tavanomaisen hukkaamiskiellon sekä irtaimen ja kiinteän omaisuuden realisoimiseksi suoritettavan ulosmittauksen lisäksi on olemassa myös erityissäännöksiä alusten ulosmittaamisesta (oikeudenkäyntilain 1467–1480 § ja 1545–1559 §), takavarikosta (oikeudenkäyntilain 1461 §), takavarikon kumoamisesta (oikeudenkäyntilain 1462–1466 §) sekä ennen sadonkorjuuta tapahtuvasta hedelmien ja viljan ulosmittaamisesta (oikeudenkäyntilain 1529–1538 §). Tässä asiakirjassa käsitellään jatkossa vain tavanomaista ulosmittausta.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Toimivalta kuuluu ulosottomiehille ja ulosmittausasioita käsitteleville tuomareille. Tuomareilla on toimivalta ratkaista täytäntöönpanoon liittyviä riita-asioita.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

3.1.1. Hukkaamiskielto

Hukkaamiskielto edellyttää yleensä ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin lupaa, ja sitä käytetään kiireellisissä tapauksissa (oikeudenkäyntilain 1413 §). Lupaa haetaan yksipuolisesti (ex parte, oikeudenkäyntilain 1417 §). Samalla hakemuksella ei voida pyytää yhtä aikaa irtaimen ja kiinteän omaisuuden ulosmittausta. Kiinteän omaisuuden ulosmittauksessa vaaditaan joka tapauksessa aina erillinen hakemus.

Ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin on tehtävä päätös viimeistään kahdeksan päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä (oikeudenkäyntilain 1418 §). Tuomari voi hylätä hakemuksen tai myöntää luvan joko kokonaan tai osittain. Tuomarin päätös on annettava tiedoksi velalliselle. Päätös toimitetaan ulosottomiehelle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja antaa sen tiedoksi.

Tästä säännöstä on yksi tärkeä poikkeus, jossa ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin lupaa ei tarvita: jokaiseen tuomioon sisältyy lupa määrätä annettuun tuomioon liittyvä hukkaamiskielto (oikeudenkäyntilain 1414 §). Myös tällöin kyseessä on oltava kiireellinen tapaus. Tuomio on annettava ulosottomiehelle, joka hoitaa tarvittavat toimenpiteet ja ulosmittaa omaisuuden.

Hukkaamiskielto voidaan muuttaa tuomion täytäntöön panemiseksi toteutettavaksi ulosmittaukseksi (oikeudenkäyntilain 1489–1493 §).

3.1.2. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus

A. Yleistä

Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettavaan ulosmittaukseen voidaan ryhtyä vain täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan perusteella (oikeudenkäyntilain 1494 §). Tuomiot ja notaarin vahvistamat asiakirjat voidaan panna täytäntöön ainoastaan sellaisen oikeaksi todistetun asiakirjan tai alkuperäisen asiakirjan nojalla, johon on liitetty kuninkaan asetuksella vahvistettu täytäntöönpanomääräys.

Tuomio annetaan tiedoksi vastaajalle ennen täytäntöönpanoa (oikeudenkäyntilain 1495 §). Jos täytäntöönpanokelpoinen asiakirja on tuomio, se on joka tapauksessa annettava velalliselle etukäteen tiedoksi. Jos täytäntöönpanokelpoinen asiakirja on sen sijaan notaarin vahvistama asiakirja, tietoa ei tarvitse välttämättä antaa etukäteen, koska velallinen on jo tietoinen kyseisestä asiakirjasta. Tuomion tiedoksiannosta alkavat kulua myös muutoksenhakuajat, jotka lykkäävät tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettavaa ulosmittausta silloin, kun osapuoli on tuomittu rahasaatavan maksamiseen. Lykkäävä vaikutus ei kuitenkaan koske hukkaamiskieltoa. Tavanomaisten muutoksenhakukeinojen käyttö ei kuitenkaan lykkää väliaikaista täytäntöönpanoa (tuomiota, joka on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen).

Omaisuuden pakkomyynnin toisena vaiheena on maksamismääräyksen antaminen (oikeudenkäyntilain 1499 §). Maksamismääräys on ensimmäinen täytäntöönpanotoimi ja viimeinen varoitus velalliselle, joka tässä vaiheessa voi vielä välttää ulosmittauksen. Maksamismääräyksen antamisesta alkaa odotusaika, joka on irtaimen omaisuuden ulosmittauksessa yksi päivä (oikeudenkäyntilain 1499 §) ja kiinteän omaisuuden ulosmittauksessa 15 päivää (oikeudenkäyntilain 1566 §). Maksamismääräys on annettava tiedoksi velalliselle, ja se sisältää ilmoituksen suorituksen laiminlyönnistä ja maksuvaatimuksen. Pakkotäytäntöönpanolla voidaan periä ainoastaan maksamismääräyksessä ilmoitetut rahamäärät.

Odotusajan jälkeen omaisuus voidaan ulosmitata. Täytäntöönpano tapahtuu toimivaltaisena viranomaisena olevan ulosottomiehen määräyksellä. Ulosottomiehen katsotaan toimivan velkojan asiamiehenä, ja hän hoitaa lakisääteisiä tehtäviään tuomioistuimen valvonnassa. Hän on sopimusperusteisessa vastuussa velkojaan nähden ja sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa kolmansiin osapuoliin nähden (lainsäädännön nojalla ja yleisen huolellisuusvelvoitteen loukkaamisen perusteella).

Ulosottomies lähettää ulosmittausilmoituksen kolmen työpäivän kuluessa keskusrekisteriin, johon kootaan ulosmittauksista, velan siirtämisestä, kollektiivisista velkajärjestelyistä ja protesteista annettavat ilmoitukset (Fichier central des avis de saisie, de délégation, de cession, de règlement collectif de dettes et de protêt / Centraal Bestand van berichten van beslag, delegatie, overdracht en collectieve schuldenregeling en van protest) (oikeudenkäyntilain 1390 §:n 1 momentti). Ilmoitus on toimitettava sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettavaa ulosmittausta tai tuoton jakoa ei voida suorittaa ennen kuin ulosmittausilmoitukset on tarkistettu keskusrekisterissä (oikeudenkäyntilain 1391 §:n 2 momentti). Tämä sääntö otettiin käyttöön turhien ulosmittausten ehkäisemiseksi ja ulosmittausten kollektiivisen ulottuvuuden vahvistamiseksi.

B. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus: irtain omaisuus

Ennen tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettavaa irtaimen omaisuuden ulosmittausta on annettava maksamismääräys, jota velallinen voi vastustaa. Ulosmittaus suoritetaan ulosottomiehen määräyksellä, ja se on ensisijaisesti turvaamistoimi: omaisuutta ei siirretä pois, eikä omistajan- tai haltijanvaihdosta tapahdu. Omaisuutta voidaan ulosmitata myös muualla kuin velallisen kotona, esimerkiksi kolmannen osapuolen tiloissa.

Irtaimen omaisuuden ulosmittausta ei ole rajoitettu yhteen ainoaan menettelyyn, mutta uuden ulosmittauksen kohdistaminen samaan omaisuuteen on käytännössä hyödytöntä menettelystä aiheutuvien kulujen vuoksi. Ulosmittausta hakeneen velkojan lisäksi velallisen omaisuuden myyntituotosta saavat suhteellisen osansa myös muut velkojat (oikeudenkäyntilain 1627 § ja sitä seuraavat pykälät).

Ulosmittauksesta laaditaan virallinen pöytäkirja. Ulosmitattu omaisuus myydään aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua kyseisen pöytäkirjan tiedoksiannosta. Näin velalliselle annetaan viimeinen mahdollisuus estää myynti. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä on ilmoitettava julkisesti julisteilla ja sanomalehti-ilmoituksilla. Myynti järjestetään huutokauppatilassa tai julkisessa myyntipaikassa, jollei sitä ole vaadittu järjestettäväksi muussa tarkoitukseen paremmin sopivassa paikassa. Myynnin suorittaa ulosottomies, joka laatii siitä virallisen pöytäkirjan ja kerää myynnin tuoton. Ulosottomies jakaa tuoton velkojien kesken suhteessa näiden saataviin 15 päivän kuluessa (oikeudenkäyntilain 1627 § ja sitä seuraavat pykälät). Jako saadaan suoritetuksi yleensä sovinnollisesti, mutta jos tämä ei onnistu, asia saatetaan ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin ratkaistavaksi.

C. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus: kiinteä omaisuus (oikeudenkäyntilain 1560–1626 §)

Täytäntöönpano aloitetaan maksamismääräyksen tiedoksiannolla.

Ulosmittaus toimitetaan sen jälkeen aikaisintaan 15 päivän ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua. Jos näitä määräaikoja ei noudateta, maksamismääräys raukeaa. Ulosmittausmääräys on kirjattava tämän jälkeen kiinnitysrekisteriin 15 päivän kuluessa ja annettava tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa. Kun enintään kuusi kuukautta voimassa oleva määräys on merkitty kiinnitysrekisteriin, velallinen ei voi enää määrätä omaisuudesta. Jos määräystä ei merkitä rekisteriin, ulosmittaus on pätemätön. Toisin kuin irtaimen omaisuuden ulosmittauksissa kiinteään omaisuuteen sovelletaan yhden ulosmittauksen periaatetta (ulosmitattua omaisuutta ei voida ulosmitata uudelleen).

Viimeisenä toimenpiteenä ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille toimitetaan hakemus notaarin nimeämiseksi omaisuuden myyntiä ja velkojien osuuksien jakamista varten. Velallinen voi toimittaa kyseiselle tuomarille ilmoituksen, jossa hän vastustaa nimetyn notaarin toimia. Yksityiskohtaiset omaisuuden myyntiä koskevat säännöt on vahvistettu selkeästi lainsäädännössä (ks. oikeudenkäyntilain 1582 § ja sitä seuraavat pykälät). Myynti tapahtuu yleensä julkisesti, mutta se voidaan toimittaa myös yksityisesti tuomarin ehdotuksesta tai ulosmittausta hakeneen velkojan pyynnöstä. Myynnistä saatu tuotto jaetaan tämän jälkeen velkojien kesken sovitun etusijajärjestyksen mukaisesti (ks. oikeudenkäyntilain 1639–1654 §). Jako-osuuksia koskevat riidat ratkaisee ulosmittausasioita käsittelevä tuomari.

3.1.3. Saatavan ulosmittaus

Saatavan ulosmittaus kohdistuu saatavaan, joka velallisella on kolmannelta osapuolelta (esimerkiksi palkan ulosmittaus velallisen työnantajalta). Kyseinen kolmas osapuoli on näin ollen ulosmittausta hakevan velkojan toissijainen velallinen. Tällaisen saatavan ulosmittaus (beslag onder derden) on eri asia kuin kolmannen osapuolen hallussa olevan velallisen omaisuuden ulosmittaus (beslag bij derden).

Ulosmittauksen perusteena on velkojan saatava ulosmittausvelalliselta. Ulosmitattava saatava on velallisen saatava kolmannelta osapuolelta / toissijaiselta velalliselta.

Yksityiskohtaiset säännöt saatavan ulosmittauksesta löytyvät oikeudenkäyntilain 1445–1460 §:stä (hukkaamiskielto) ja oikeudenkäyntilain 1539–1544 §:stä (tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus).

3.1.4. Kustannukset

Ulosmittauksessa on otettava huomioon tuomioistuinkulujen lisäksi ulosottomiehen kulut, joista säädetään ulosottomiehen toimenpiteistä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa perittävistä kuluista ja tietyistä lisämaksuista 30. marraskuuta 1976 annetussa kuninkaan asetuksessa (Arrêté royal du 30 novembre 1976 fixant le tarif des actes accomplis par les huissiers de justice en matière civile et commerciale ainsi que celui de certaines allocations / Koninklijk Besluit van 30 november 1976 tot vaststelling van het tarief voor akten van gerechtsdeurwaarders in burgerlijke en handelszaken en van het tarief van sommige toelagen) (ks. liittovaltion oikeusministeriö (Service public fédérale Justice / Federale Overheidsdienst Justitie)).

3.2 Tärkeimmät edellytykset

A. Hukkaamiskielto

Tietyntyyppisen vaateen omaava velkoja voi hakea hukkaamiskieltoa riippumatta ulosmitattavan omaisuuden arvosta ja vaateen suuruudesta (ks. oikeudenkäyntilain 1413 §).

Hukkaamiskiellon ensimmäisenä edellytyksenä on toimenpiteen kiireellisyys: velallisen maksukyvyn on oltava uhattuna siten, että mahdollisuus myydä omaisuus myöhemmin on vaarantunut. Tämän edellytyksen täyttymisen ratkaisee tuomioistuin objektiivisten perusteiden pohjalta. Tapauksen on oltava kiireellinen ulosmittausajankohdan lisäksi myös arvioitaessa ulosmittausmenettelyn jatkamista. Tästä vaatimuksesta on muutama poikkeus: ulosmittaus väärennystapauksessa, vekseliin perustuvan saatavan ulosmittaus ja ulkomailla annetun tuomion täytäntöönpano.

Toiseksi hukkaamiskieltoa hakevalla velkojalla on oltava saatava. Saatavan on myös täytettävä tietyt edellytykset (oikeudenkäyntilain 1415 §): sen on oltava selvä (ei ehdollinen), erääntynyt (koskee myös velan suorittamisesta annettavia vakuuksia) ja rahassa määritelty (summa on määritelty tai se voidaan määritellä). Saatavan tyyppi ja määrä ovat toisaalta epäolennaisia seikkoja. Edellytysten täyttymisen ratkaisee ulosmittausasioita käsittelevä tuomari, mutta asian myöhemmin käsittelevä tuomioistuin ei ole sidottu kyseiseen ratkaisuun.

Kolmanneksi hukkaamiskieltoa hakevalla velkojalla on oltava siihen oikeus. Hukkaamiskiellossa on kyse omaisuuden valvonnasta (ei sen käytöstä), ja toimenpidettä voi tarvittaessa hakea myös laillinen edustaja.

Toimenpiteeseen on saatava lupa ulosmittausasioita käsittelevältä tuomarilta, ellei tuomiota ole jo annettu (ks. edellä). Lupaa ei kuitenkaan tarvita turvaamistoimenpiteenä suoritettavaa saatavan ulosmittausta tai takavarikkoa varten tai sellaisia saatavia varten, joista on jo annettu tuomio (oikeudenkäyntilain 1414 §: kaikki tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia asiakirjoja). Myös notaarin vahvistamat asiakirjat ovat täytäntöönpanokelpoisia asiakirjoja.

B. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus

Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettavaa ulosmittausta varten vaaditaan myös täytäntöönpanokelpoinen asiakirja (oikeudenkäyntilain 1494 §). Tämä voi olla esimerkiksi tuomioistuimen antama ratkaisu, virallinen asiakirja, veroviranomaisten antama täytäntöönpanomääräys tai ulkomailla annettu tuomio, johon on liitetty täytäntöönpanomääräys.

Saatavan on perustuttava asiakirjaan, joka täyttää tietyt edellytykset. Samoin kuin hukkaamiskiellossa, saatavan on oltava selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt. Oikeudenkäyntilain 1494 §:n 2 momentissa säädetään, että erissä suoritettavan tulon ulosmittaus koskee myös myöhemmin erääntyviä tuloeriä.

Asiakirjan on myös oltava voimassa. Jos ulosmittausta hakeva kantaja ei ole enää velkojan asemassa tai jos saatava on lakannut kokonaan tai osittain (sitä koskevan aikarajoituksen, maksun tai muun seikan vuoksi), asiakirja ei ole ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin mukaan voimassa.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

A. Yleistä

Ainoastaan velallisen omistama irtain tai kiinteä omaisuus voidaan ulosmitata. Kolmannelle osapuolelle kuuluvia esineitä ei voida ulosmitata, vaikka onkin epäoleellista, kenen hallussa velallisen omaisuus on kyseisenä ajankohtana. Kolmannen osapuolen tiloissa olevat esineet voidaan näin ollen ulosmitata, mutta se edellyttää tuomioistuimen lupaa (oikeudenkäyntilain 1503 §).

Velkoja voi yleensä periä saatavan vain siitä omaisuudesta, joka velallisella kulloinkin on. Velallisella aiemmin ollutta omaisuutta voidaan ulosmitata ainoastaan silloin, kun hän saattaa epärehellisesti itsensä maksukyvyttömäksi. Tulevaisuudessa saatavien varojen ulosmittaus ei ole pääsääntöisesti mahdollista lukuun ottamatta vastaisuudessa syntyviä vaateita.

Ulosmitatun omaisuuden tuotto jää yleensä velalliselle hukkaamiskieltotapauksissa. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettavassa ulosmittauksessa kohteena on kuitenkin myös omaisuuden tuotto, joten se siirtyy ulosmittausvelkojalle.

Myös jakamaton kiinteistö voidaan ulosmitata, mutta omaisuuden pakkomyynti voidaan toteuttaa vasta kiinteistön jaon jälkeen (ks. esimerkiksi oikeudenkäyntilain 1561 §). Aviopuolisoihin sovelletaan erityissäännöksiä.

B. Ulosmitattava omaisuus

Omaisuuden on oltava ulosmittauskelpoista, sillä tiettyjä esineitä ei voida ulosmitata. Kun esineitä jätetään ulosmittauksen ulkopuolelle, perusteena on oltava lainsäädäntö, esineiden luonne tai se, että ne kuuluvat selvästi velallisen henkilökohtaiseen omaisuuteen. Omaisuutta ei voida jättää ulosmittauksen ulkopuolelle esimerkiksi pelkän käyttötarkoituksen vuoksi. Seuraavia esineitä ei voida ulosmitata:

  • Oikeudenkäyntilain 1408 §:ssä luetellut esineet. Tällä rajoituksella varmistetaan velallisen ja hänen perheensä kohtuulliset elinolot.
  • Esineet, joilla ei ole myyntiarvoa ja joilla ei ole sen vuoksi merkitystä velkojalle.
  • Esineet, joita ei voida luovuttaa, koska ne liittyvät kiinteästi velallisen henkilöön.
  • Erityislainsäädännön nojalla ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävät esineet (esimerkiksi alaikäisen henkilön palkat ja muut tulot, julkaisemattomat kirjat ja äänitteet sekä vankien rangaistuslaitoksissa ansaitsemat työtulot).
  • Palkat (ansiotulojen ulosmittaus) ja muut vastaavat saatavat voidaan ulosmitata yleensä vain tiettyyn rajaan asti (ks. oikeudenkäyntilain 1409 §, 1409 a § ja 1410 §:n 1 momentti). Näihin saataviin sisältyvät muun muassa tuomioistuimen määräämät elatusapumaksut avioeroon syyttömälle puolisolle. Enintään vähimmäistoimeentulon suuruisia tuloja ei voida myöskään ulosmitata (ks. oikeudenkäyntilain 1410 §:n 2 momentti). Ulosmittausrajoituksia ei kuitenkaan sovelleta elatusapuvelkaan, sillä sen perintä suoritetaan ensisijaisena muihin velkoihin nähden (ks. oikeudenkäyntilain 1412 §).

Täytäntöönpanotoimia ei voitu aiemmin ulottaa valtioon, eikä sen omaisuutta voitu näin ollen ulosmitata. Tätä seikkaa on hieman muutettu oikeudenkäyntilain 1412 a §:llä.

Laivojen ja ilma-alusten ulosmittauksesta on annettu erityissäännöksiä (hukkaamiskiellon osalta ks. oikeudenkäyntilain 1467–1480 § ja tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettavan ulosmittauksen osalta oikeudenkäyntilain 1545–1559 §).

C. Osasuoritus

Ulosmittaus koskee yleensä koko esinettä, vaikka esineen arvo ylittäisi saatavan määrän. Velalliselle tämä on hyvin haitallista, koska hän ei voi hyödyntää esinettä lainkaan. Belgian lainsäädännössä on sen vuoksi säädetty oikeudellisesta vakuusjärjestelystä (cantonnement / kantonnement): velallinen tallettaa tietyn rahasumman ja saa sen jälkeen käyttää jälleen omaisuuttaan (ks. oikeudenkäyntilain 1403–1407 a §).

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

A. Ulosmittaus

Siitä hetkestä lähtien, kun omaisuus ulosmitataan, velallinen menettää oikeutensa määrätä siitä. Ulosmittaus ei kuitenkaan anna sitä hakeneen velkojan saatavalle etuoikeusasemaa. Oikeudenmenetys tarkoittaa, että velallinen ei voi enää luovuttaa tai kiinnittää omaisuutta. Omaisuus jää kuitenkin velallisen haltuun. Tilanne ei siten muutu käytännössä, vaan ainoastaan oikeudellisesti.

Oikeudenmenetyksen kanssa ristiriidassa olevat velallisen toimet eivät sido ulosmittausvelkojaa.

Oikeudenmenetys on kuitenkin vain suhteellinen siten, että se koituu ainoastaan ulosmittausvelkojan hyödyksi. Muiden velkojien on yhä sallittava velallisen omaisuuden muutokset. He voivat kuitenkin helposti saada ulosmittausvelkojan aseman vahvistetun ulosmittauksen nojalla.

Oikeudenmenetys on ensimmäinen vaihe omaisuuden myynnissä. Omaisuus siirtyy tuomioistuimen valvontaan. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus on ensi vaiheessa siten myös turvaamistoimi.

B. Saatavan ulosmittaus

Saatavan ulosmittauksella siirretään kyseisen saatavan vallintaoikeus kokonaisuudessaan riippumatta sen saatavan suuruudesta, johon ulosmittaus perustuu. Toissijainen velallinen voi suorittaa osamaksun (cantonnement, kantonnement). Saatavan perintää heikentäviä toimia ei voida kuitenkaan panna täytäntöön ulosmittausvelkojaa kohtaan. Kun saatavan ulosmittaus on annettu tiedoksi, päävelallinen ja toissijainen velallinen eivät voi enää tehdä sopimusta kyseisen saatavan suorittamisesta.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

A. Hukkaamiskielto

Hukkaamiskielto on voimassa kolme vuotta. Irtaimen omaisuuden ja saatavan ulosmittauksessa kyseinen määräaika alkaa ulosmittausmääräyksen antamisesta (oikeudenkäyntilain 1425 § ja 1458 §). Kiinteän omaisuuden ulosmittauksessa kolmivuotinen määräaika alkaa ulosmittausmerkinnän tekemisestä kiinnitysrekisteriin (oikeudenkäyntilain 1436 §).

Määräaikaa voidaan pidentää, jos siihen esitetään hyviä perusteita (oikeudenkäyntilain 1426 §, 1459 § ja 1437 §).

B. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus

Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettavassa ulosmittauksessa voimassaolorajoitusta sovelletaan ainoastaan ennen ulosmittausta annettavaan määräykseen. Sen voimassaoloaika on kymmenen vuotta irtaimen omaisuuden osalta (normaali vanhentumisaika erityissäännösten puuttuessa) ja kuusi kuukautta kiinteän omaisuuden osalta (oikeudenkäyntilain 1567 §). Laivojen ulosmittauksessa sovelletaan yhden vuoden voimassaoloaikaa (oikeudenkäyntilain 1549 §).

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

A. Hukkaamiskielto

Jos ulosmittausasioita käsittelevä tuomari hylkää hukkaamiskieltohakemuksen, hakija (eli velkoja) voi valittaa päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimeen kuukauden kuluessa. Kyseessä on yksipuolinen (ex parte) menettely. Jos muutoksenhakutuomioistuin hyväksyy ulosmittauksen, velallinen voi tehdä päätöksestä ns. kolmannen osapuolen kantelun (tierce opposition / derdenverzet, ks. oikeudenkäyntilain 1419 §).

Jos ulosmittausasioita käsittelevä tuomari myöntää luvan hukkaamiskiellolle, velallinen tai muu asianosainen voi tehdä päätöksestä kolmannen osapuolen kantelun. Kantelu on tehtävä kuukauden kuluessa, ja menettely pannaan vireille päätöksen antaneessa tuomioistuimessa. Sen jälkeen tuomioistuin ratkaisee asian kontradiktorisessa menettelyssä. Kolmannen osapuolen kantelulla ei yleensä ole lykkäävää vaikutusta (oikeudenkäyntilain 1419 § ja 1033 §).

Jos hukkaamiskielto voidaan määrätä ilman tuomioistuimen suostumusta, velallinen voi valittaa toimenpiteestä tekemällä hakemuksen ulosmittauksen kumoamisesta ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille (oikeudenkäyntilain 1420 §). Ulosmittausta voidaan siis vastustaa kyseisellä valituksella, joka ratkaistaan välitoimena ja jonka yhteydessä annetaan tarvittaessa päätös uhkasakosta. Valituksen perusteena voi olla esimerkiksi kiireellisyysedellytyksen täyttymättä jättäminen (kassaatiotuomioistuimen tuomio 14. syyskuuta 1984, 1984-85, 87).

Jos olosuhteissa tapahtuu muutos, joko velallinen tai ulosmittausvelkoja tai tämän asiamies voi toimittaa hakemuksen ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille ulosmittauspäätöksen muuttamiseksi tai kumoamiseksi. Velallisen on haastettava muutoksenhakumenettelyyn kaikki osapuolet.

B. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus

Velallinen voi vastustaa maksamismääräystä ilmoituksella, jolla hän kiistää määräyksen oikeudellisen pätevyyden. Ilmoituksen tekemiselle ei ole laissa säädetty määräaikaa, eikä sillä ole lykkäävää vaikutusta. Vastustuksen perusteina voi olla esimerkiksi prosessuaalinen virhe ja maksuaikaa koskeva pyyntö (jos täytäntöönpanokelpoinen asiakirja on notaarin vahvistama).

Velallinen voi vastustaa omaisuutensa myyntiä ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille toimitettavalla ilmoituksella, mutta tälläkään ilmoituksella ei ole lykkäävää vaikutusta.

Muut kuin ulosmittausta hakeneet velkojat voivat vastustaa omaisuuden myyntihintaa, mutta he eivät voi vastustaa itse myyntiä.

Kolmas osapuoli, joka väittää omistavansa ulosmitatun omaisuuden, voi myös toimittaa vastustusilmoituksen ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille (oikeudenkäyntilain 1514 §). Kyseessä on omaisuuden palautuskanne (action de revendication / revindicatieprocedure), jolla on lykkäävä vaikutus.

Täytäntöönpanoa hakeva osapuoli saa täytäntöönpanomääräyksestä vain yhden oikeaksi todistetun kappaleen kirjaamosta maksua vastaan (toimitusmaksu).

Täytäntöönpanomääräys:

”Me Philippe, Belgian kuningas,

teemme tiettäväksi kaikille nykyisille ja tuleville seuraavaa:

  • Annamme määräyksen siitä, että kaikki ulosottomiehet panevat tämän tuomion, päätöksen, määräyksen tai sopimuksen täytäntöön;
  • että ylisyyttäjät ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yleiset syyttäjät panevat sen täytäntöön ja että kaikki virkamiehet ja heidän esimiehensä julkisissa viranomaisissa avustavat täytäntöönpanossa, jos heitä lain nojalla vaaditaan niin tekemään;
  • Tämän vakuudeksi tämä tuomio, päätös, määräys tai sopimus on allekirjoitettu ja sinetöity tuomioistuimen tai notaarin sinetillä.”

Niiden tehtävien osalta, jotka koskevat tuomion tai sopimusasiakirjan täytäntöönpanoa, ulosottomies toimii ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin alaisuudessa. Ulosottomiehen menettelytapoja valvoo yleinen syyttäjälaitos ja ulosottomiesten järjestön aluejaosto.

Sen alueen kiinnitysrekisteri, jossa omaisuus sijaitsee (oikeudenkäyntilain 1565 §), sisältää kiinteistöjä koskevat tiedot, esimerkiksi omaisuuteen kohdistuvat oikeudet ja rasitteet.

Tässä menettelyssä kaikilla osapuolilla on mahdollisuus tulla kuulluiksi.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Oikeudenkäyntilakiin sisältyy useita sääntöjä esineistä, joita ei voida ulosmitata (oikeudenkäyntilain 1408–1412 c §).

Velkojat eivät voi esittää vaatimuksia tietyntyyppisestä aineellisesta irtaimesta omaisuudesta, muun muassa esineistä, joita velallinen ja hänen perheensä tarvitsevat jokapäiväisessä elämässään, ammattinsa harjoittamisessa tai velallisen itsensä tai hänen samassa osoitteessa asuvien huollettavien lastensa koulutuksessa tai opinnoissa (ks. oikeudenkäyntilain 1408 §). Ulosmittauksen ja omistusoikeuden siirron ulkopuolelle jätetään tietty osa työstä tai muusta toiminnasta saatavista tuloista sekä muun muassa etuuksista ja eläkkeistä.

Oikeudenkäyntilain 1409 §:n 1 momentissa säädetään kynnysarvot, joiden perusteella esineet jätetään kokonaan tai osittain ulosmittauksen ulkopuolelle. Arvot indeksoidaan vuosittain. Ulosmittauksessa ja omistusoikeuden siirrossa huomioon otettavien erien porrastettuja määriä korotetaan, jos velallisella on huollettavia lapsia.

Tuomioistuimen päätöksen täytäntöön panemiseksi esitettävän oikeudellisen vaatimuksen vanhentumisaika on yleensä kymmenen vuotta.

Päivitetty viimeksi: 03/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Bulgaria

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano on oikeudellisen menettelyn viimeinen vaihe. Täytäntöönpanossa kantaja, jonka hyväksi tuomio on annettu, voi pyytää toimivaltaista täytäntöönpanoelintä ryhtymään kaikkiin sen toimivaltaan kuuluviin, laissa säädettyihin toimenpiteisiin vaatimuksen panemiseksi täytäntöön.

Täytäntöönpano-oikeuden perustana on täytäntöönpanokelpoinen vaatimus, jota ei ole täytetty vapaaehtoisesti, ja oikeudellinen väline, jonka avulla vaatimus voidaan panna täytäntöön.

Täytäntöönpanotoimia ovat muun muassa seuraavat:

  • irtaimen omaisuuden ulosmittaus
  • kiinteän omaisuuden ulosmittaus
  • kiinteän omaisuuden inventointi ja arviointi
  • kiinteän omaisuuden myynti julkisessa huutokaupassa
  • velallisen pankkitilin ulosmittaus
  • ajoneuvon ulosmittaus
  • takaisinotto
  • irtaimen omaisuuden takavarikko
  • yritysosakkeisiin kohdistuva täytäntöönpano
  • lapsen luovuttamista koskevan velvoitteen täytäntöönpano
  • aviovarallisuuteen kohdistuva täytäntöönpano.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Bulgariassa on kahdentyyppisiä ulosottomiehiä:

1. julkiset ulosottomiehet

2. yksityiset ulosottomiehet.

Yksityisten ulosottomiesten asemasta on säädetty yksityisestä täytäntöönpanosta annetussa laissa (Zakon za chastnoto sadebno izpalnenie). Kyseisen lain 2 §:n mukaan yksityinen ulosottomies panee täytäntöön yksityisiä vaateita valtion valtuuttamana.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Siviiliprosessilain (Grazhdanski protsesualen kodeks) 404 §:n mukaan täytäntöönpanomenettely voi perustua seuraaviin:

1 momentti – lainvoimaiset tuomiot ja määräykset, muutoksenhakutuomioistuinten päätökset, täytäntöönpanomääräykset, sovinnot, täytäntöönpanokelpoiset tuomiot ja määräykset tai tuomiot ja määräykset, jotka on julistettu ennakkoon tai välittömästi täytäntöönpanokelpoisiksi, sekä välimiestuomioistuinten päätökset ja niiden hyväksymät ratkaisut

2 momentti – muualla kuin Bulgariassa toimivien tuomioistuinten antamat tuomiot tai määräykset tai niissä tehdyt sovinnot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia Bulgariassa ilman lisätoimenpiteitä

3 momentti – muualla kuin Bulgariassa toimivien tuomioistuinten antamat tuomiot tai määräykset tai niissä tehdyt sovinnot sekä muualla kuin Bulgariassa toimivien välimiestuomioistuinten antamat tuomiot ja hyväksymät sovinnot, kun ne on julistettu täytäntöönpanokelpoisiksi Bulgariassa.

Siviiliprosessilain 405 §:n nojalla täytäntöönpanomääräyksiä annetaan kirjallisen hakemuksen perusteella. Velalliselle ei tarvitse toimittaa hakemuksesta jäljennöstä.

Toimitettuja hakemuksia koskeva toimivalta on siviiliprosessilain 405 §:n 2 momentin nojalla seuraavilla tuomioistuimilla:

  • siviiliprosessilain 404 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, joka käsitteli asian tai antoi täytäntöönpanomääräyksen, sekä, jos asiakirja on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen, tuomioistuin, joka antoi tuomion tai täytäntöönpanomääräyksen
  • siviiliprosessilain 404 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tuomioistuin, jolla on toimivalta määrätä täytäntöönpano
  • kotimaisten välimiestuomioistuinten antamien tuomioiden ja välimiesmenettelyissä tehtyjen sovintojen osalta Sofian kaupungin tuomioistuin (Sofiyski gradski sad).

Täytäntöönpanomääräystä koskevan hakemuksen hyväksymis- tai hylkäämispäätökseen voi hakea muutosta kahden viikon kuluessa (siviiliprosessilain 407 §).

Bulgarian lain mukaan täytäntöönpanomääräystä koskevan hakemuksen voi tehdä muu kuin lakimies, muun muassa täytäntöönpanoa hakeva osapuoli itse tai tämän edustaja (joka voi myös olla lakimies). Täytäntöönpanomääräyksen saamiselle ei ole asetettu mitään hakemuksen tekoon liittyviä erityisvaatimuksia.

Täytäntöönpanokustannukset on määritetty yksityisestä täytäntöönpanosta annettuun lakiin liittyvässä maksu- ja kustannusluettelossa (Bulgarian valtion virallinen lehti nro 35/2006).

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Asianomainen käynnistää täytäntöönpanomenettelyn toimittamalla kirjallisen hakemuksen julkiselle tai yksityiselle ulosottomiehelle. Liitteenä on toimitettava täytäntöönpanomääräys tai muu täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Hakemuksessa on ilmoitettava ensisijaisena pidetty täytäntöönpanomenetelmä, jota voidaan muuttaa menettelyn aikana (siviiliprosessilain 426 §).

Ulosottomiesten toimivallasta säädetään siviiliprosessilain 427 §:ssä.

Ulosottomiehen on lähetettävä velalliselle kirjallinen ilmoitus, jossa hän kehottaa velallista täyttämään vaatimuksen vapaaehtoisesti kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Ilmoituksessa velalliselle kerrotaan, että vaatimuksen täyttämättä jättäminen johtaa täytäntöönpanotoimiin. Ilmoituksessa on mainittava määrätyt ulosotot ja takavarikot, ja siihen on liitettävä jäljennös täytäntöön pantavasta tuomiosta. Kun ulosottomies kehottaa velallista täyttämään vaatimuksen vapaaehtoisesti, hänen on ilmoitettava myös päivämäärä, jolloin omaisuus inventoidaan, ja lähetettävä takavarikosta ilmoitus kiinteistörekisteriin, jos täytäntöönpano koskee kiinteää omaisuutta.

Ulosottomies pitää kirjaa kaikista toteuttamistaan tai täytäntöön panemistaan toimenpiteistä.

Jos alkuperäistä täytäntöönpanomenetelmää muutetaan, ulosottomiehen on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti velalliselle siviiliprosessilain 428 §:n mukaisesti.

Jos velallisella ei ole rekisteröityä pysyvää tai tilapäistä osoitetta täytäntöönpanomenettelyn alkaessa, piirituomioistuin (rayonen sad) nimeää velalliselle väliaikaisen edustajan velkojan ehdotuksesta (siviiliprosessilain 430 §).

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanotoimet voidaan kohdistaa seuraavanlaiseen velallisen omaisuuteen:

  • irtain omaisuus
  • palkat
  • kiinteästä omaisuudesta saatavat tulot, muun muassa vuokratulot
  • pankkitilit
  • kiinteä omaisuus
  • kaupallisten yritysten liikkeeseen laskemat osakkeet ja joukkovelkakirjat
  • irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen kuuluvat esineet, aviovarallisuus mukaan luettuna.

Velkoja voi vaatia kohdistamaan täytäntöönpanon mihin tahansa velallisen esineeseen tai saataviin siviiliprosessilain 442 §:n nojalla.

Siviiliprosessilain 444 §:n mukaan täytäntöönpanotoimia ei voida kohdistaa seuraavanlaiseen omaisuuteen:

  • velallisen ja hänen perheensä päivittäisessä käytössä olevat esineet, jotka mainitaan ministerineuvoston hyväksymässä luettelossa
  • velallisen ja hänen perheensä kuukauden tarpeita vastaavat elintarvikkeet tai, jos velallinen on maanviljelijä, seuraavaan satoon asti tarvittavat elintarvikkeet tai vastaava määrä muita maataloustuotteita
  • lämmityksessä, ruoanlaitossa ja valaistuksessa tarvittavat polttoaineet kolmen kuukauden ajaksi
  • koneet ja laitteet, joita velallinen tarvitsee voidakseen jatkaa työnsä tai ammattinsa harjoittamista
  • osa velallisen omistamasta maasta (enintään 0,5 hehtaaria viiniviljelmiä ja muuta viljelymaata sekä enintään 3 hehtaaria yleiskäyttöön tarkoitettuja maa-alueita sekä koneet ja työkalut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja kylvösiemenet yhden vuoden ajaksi)
  • kotieläintuottajien työssään tarvitsema karja, erityisesti kaksi vetojuhtaa, yksi lehmä, viisi lammasta ja vuohta, kymmenen mehiläispesää ja kanaa, sekä eläinten ruokintaan tarvittava rehu seuraavaan satoon saakka tai siihen asti, kun eläimet aloittavat laiduntamisen
  • velallisen omistama asunto, jos velallisella ja hänen perheenjäsenillään ei ole muuta asuntoa, riippumatta siitä, asuuko velallinen siellä. Jos asunto on asumistarpeista annetun ministerineuvoston asetuksen mukaan suuri velallisen ja hänen perheensä asumistarpeisiin nähden, osa siitä myydään edellyttäen, että varallisuuslain (Zakon za sobstvenostta) 39 §:n 2 momentissa määritetyt ehdot täyttyvät
  • muut esineet ja saatavat, jotka eivät lain mukaan voi olla täytäntöönpanon kohteena.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun ulosottomies kehottaa velallista täyttämään vaatimuksen vapaaehtoisesti, hänen on ilmoitettava myös päivämäärä, jolloin omaisuus inventoidaan, ja lähetettävä takavarikosta ilmoitus kiinteistörekisteriin, jos täytäntöönpano koskee kiinteää omaisuutta.

Irtaimen omaisuuden ulosmittauksen tai vaateen määräämistä varten laaditaan inventaario.

Ulosmittaus ja takavarikko vaikuttavat velalliseen seuraavilla tavoilla:

Ulosmittauksen ja takavarikon määräämisestä alkaen velallinen ei saa luovuttaa saatavia tai kiinteää tai irtainta omaisuutta eikä muuttaa, vahingoittaa tai tuhota omaisuutta rikosoikeudellisten seuraamusten uhalla. Nämä vaikutukset ovat voimassa siitä päivästä alkaen, kun velallinen on vastaanottanut kehotuksen täyttää vaatimus vapaaehtoisesti.

Ulosmittaus ja takavarikko vaikuttavat velkojaan seuraavilla tavoilla:

Siviiliprosessilain 452 §:n 1 momentin mukaan kaikenlainen ulosmitatun irtaimen omaisuuden tai saatavien luovuttaminen on pätemätön kaikkiin velkojiin nähden, paitsi jos luovutuksen saaja voi vedota varallisuuslain 78 §:ään. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan kuka tahansa, joka ostaa irtainta omaisuutta tai haltija-arvopapereita laillisesti tietämättä, että hän hankkii ne joltakin, joka ei ole kyseisen omaisuuden tai arvopapereiden omistaja, saa omistusoikeuden, paitsi jos irtaimen omaisuuden omistusoikeuden siirtäminen edellyttää notaarin vahvistamaa asiakirjaa tai jos liiketoiminnan osapuolten allekirjoitusten on oltava notaarin vahvistamia. Samaa säännöstä sovelletaan muiden irtaimeen omaisuuteen kohdistuvien esineoikeuksien hankkimiseen.

Kiinteään omaisuuteen kohdistuvien täytäntöönpanotoimien osalta luovutustoimet ovat pätemättömiä vain, jos ne on suoritettu sen jälkeen, kun turvaamistoimenpiteeksi tarkoitettu ulosmittaus on rekisteröity (siviiliprosessilain 452 §:n 2 momentti).

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Laissa ei ole asetettu määräaikoja toimenpiteiden voimassaololle. Toimenpiteiden tarkoituksena on velkojan saatavien periminen, joten ne ovat voimassa täytäntöönpanomenettelyn päättymiseen saakka.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Siviiliprosessilain 39 luvun I ja II artiklassa määritetään muutoksenhakukeinot, joita täytäntöönpanomenettelyissä voidaan käyttää.

Seuraavat osapuolet voivat hakea muutosta täytäntöönpanotoimiin, myös yksittäisiin toimenpiteisiin:

  • Velkoja voi hakea muutosta ulosottomiehen päätökseen kieltäytyä suorittamasta tiettyä täytäntöönpanotoimea sekä täytäntöönpanon keskeyttämiseen tai päättämiseen.
  • Velallinen voi hakea muutosta ulosottomiehen määräykseen, jos velalliselle määrätyn sakon täytäntöönpano koskee omaisuutta, jota velallisen mielestä ei voida ulosmitata, sekä irtaimen omaisuuden takavarikkoon tai velallisen häätöön, jos ulosottomies ei ole antanut asianmukaista ilmoitusta. Muutoksenhaku voi koskea myös kulujen maksamismääräyksiä.
  • Kolmannet osapuolet (jotka eivät ole täytäntöönpanon osapuolia) voivat hakea muutosta ulosottomiehen toimenpiteeseen ainoastaan, jos täytäntöönpanon kohteena olevat esineet ovat kolmansien osapuolten hallussa ulosmittauksen, takavarikon tai luovutuksen ajankohtana.
  • Kolmas osapuoli voi hakea muutosta kiinteän omaisuuden takaisinottoon ainoastaan, jos kyseinen omaisuus oli asianomaisen kolmannen osapuolen hallussa ennen täytäntöön pantavan vaateen esittämispäivää (siviiliprosessilain 435 §).
  • Julkisten huutokauppojen yhteydessä omaisuuden myyntipäätökseen voi hakea muutosta osapuoli, joka on maksanut vakuuden viimeistään viimeisenä huutokauppapäivänä, huutokaupassa tarjouksen tehnyt velkoja, jolta ei vaadita vakuuden maksamista, tai velallinen sillä perusteella, että huutokauppaa ei järjestetty laillisesti tai että omaisuutta ei myyty suurimman tarjouksen tehneelle henkilölle.

Siviiliprosessilain 436 §:n mukaan muutosta on haettava viikon kuluessa muutoksenhaun kohteena olevan toimen päivämäärästä, jos osapuoli oli läsnä toimen ajankohtana tai jos hänet oli kutsuttu paikalle, ja kaikissa muissa tapauksissa viikon kuluessa tiedoksiannon päivämäärästä. Muutoksenhaku tehdään sellaisen ulosottomiehen välityksellä, joka toimii täytäntöönpanopaikassa toimivaltaisen maakuntatuomioistuimen (okrazhen sad) yhteydessä. Kun muutoksenhaku käynnistetään, ulosottomiehen on esitettävät perusteet riitautetulle toimenpiteelle.

Muutoksenhaku tutkitaan suljetussa istunnossa lukuun ottamatta kolmansien osapuolien käynnistämiä muutoksenhakuja, jotka tutkitaan julkisessa istunnossa, johon kaikki täytäntöönpanomenettelyn osapuolet kutsutaan. Muutoksenhakua koskevat päätökset tehdään kuukauden kuluessa.

Muutoksenhaku ei keskeytä täytäntöönpanomenettelyä, mutta tuomioistuin voi päättää lykätä menettelyä siihen saakka, kun päätös muutoksenhaussa esitetyistä väitteistä on tehty. Jos menettelyä lykätään, asiasta ilmoitetaan ulosottomiehelle viipymättä (siviiliprosessilain 438 §).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Siviiliprosessilain 432 §:ssä määritetään ne tapaukset, joissa tuomioistuin voi laillisesti lykätä täytäntöönpanomenettelyä velkojan ehdotuksesta.

Päivitetty viimeksi: 04/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Tšekki

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan täytäntöönpanoasiakirjassa määrätyn velvoitteen täytäntöönpanoa, jopa vastoin sen henkilön tahtoa, jolle velvoite on asetettu. Jos kyseinen henkilö ei täytä vapaaehtoisesti velvoitetta, joka hänelle on määrätty täytäntöönpanokelpoisessa tuomiossa, velkoja voi hakea tuomioistuimelta tai ulosottomieheltä velvoitteen täytäntöönpanoa oikeusteitse.

Tuomioistuin määrää ja suorittaa täytäntöönpanon lukuun ottamatta hallinto- tai veromenettelyissä täytäntöön pantavia asiakirjoja. Siviilioikeudellisissa asioissa velkoja voi aina saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tuomion täytäntöönpanoa hakeva velkoja voi kääntyä myös ulosottomiehen puoleen. Ulosottomies panee tuomion täytäntöön tuomioistuimen luvalla seuraavia tuomioita lukuun ottamatta:

  • alaikäisen huoltajuutta koskevat tuomiot
  • tuomiot tapauksissa, jotka koskevat suojelua perheväkivallalta
  • Euroopan unionin toimielinten antamat tuomiot
  • ulkomaiset tuomiot.

Täytäntöönpanoa voidaan kuitenkin hakea, jos tarkoituksena on panna täytäntöön alaikäisen elatuksesta annettu tuomio tai ulkomainen tuomio, joka on julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi suoraan sovellettavan Euroopan unionin lainsäädännön, kansainvälisen sopimuksen tai tunnustamista koskevan päätöksen nojalla.

Tuomioistuimen välityksellä tapahtuvasta tuomion täytäntöönpanosta säädetään lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 251–351 a §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna. Perheoikeudellisissa asioissa tuomioiden täytäntöönpanoon sovelletaan kuitenkin erityistuomioistuinmenettelyistä annetun lain N:o 292/2013 492–513 §:ää, sellaisena kuin se on muutettuna.

Ulosottomiehen välityksellä tapahtuvasta tuomion täytäntöönpanosta on säädetty ensisijaisesti tuomioistuinten yhteydessä toimivista ulosottomiehistä ja täytäntöönpanotoimista annetun lain (täytäntöönpanolaki) N:o 120/2001 35–73 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna. Tuomioistuimen yhteydessä toimiva ulosottomies noudattaa myös siviiliprosessilakia, erityisesti yksittäisten täytäntöönpanomenettelyjen sääntelyn osalta.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Yleensä vastaajan kotipaikan yleisellä tuomioistuimella on toimivalta määrätä tuomion täytäntöönpanosta ja suorittaa se (lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 252 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna). Poikkeukset tästä säännöstä määritetään siviiliprosessilain 252 §:ssä.

Vastaajan kotipaikan yleistä tuomioistuinta käsitellään yksityiskohtaisemmin kohdassa ”Alueellista toimivaltaa koskevat perussäännökset” (”Tuomioistuinten toimivalta – Tšekki” osa 3.2.1).

Tuomioistuimet ja tuomioistuinten nimeämät ulosottomiehet voivat suorittaa täytäntöönpanon. Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin, jolle kuuluu asiallinen toimivalta, on alioikeus (tuomioistuinten yhteydessä toimivista ulosottomiehistä ja täytäntöönpanotoimista annetun lain (täytäntöönpanolaki) N:o 120/2001 45 §, sellaisena kuin se on muutettuna). Alueellinen toimivalta kuuluu täytäntöönpanosta vastaavalle tuomioistuimelle, jonka alueella on esimerkiksi vastaajan vakituinen asuinpaikka, ulkomaalaisen henkilön oleskelupaikka Tšekissä tai yrityksen rekisteröity toimipaikka. Toimivaltaa käsitellään tarkemmin edellä mainitussa täytäntöönpanolain säännöksessä.

Lisätietoja on myös kohdassa ”Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?”

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Tuomion täytäntöönpano

Menettely voidaan käynnistää ainoastaan velkojan hakemuksesta, jos vastaaja ei vapaaehtoisesti noudata täytäntöönpanokelpoisessa tuomiossa hänelle määrättyä velvoitetta. Tuomioistuin määrää tietyt ennakkoratkaisut pantavaksi täytäntöön jopa ilman hakemusta, esimerkiksi asioissa, jotka koskevat suojelua perheväkivallalta (erityistuomioistuinmenettelyistä annettu laki N:o 292/2013, sellaisena kuin se on muutettuna).

Tuomio voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön ainoastaan, jos se sisältää velkojan ja vastaajan tunnistetiedot, tiedot täytäntöönpanohakemuksen kohteena olevan velvoitteen laajuudesta ja sisällöstä sekä velvoitteen noudattamisen määräajan. Jos tuomioistuimen päätöksessä ei ole esitetty määräaikaa velvoitteen noudattamiselle, päätöksessä määrätty velvoite on täytettävä kolmen päivän kuluessa tai, jos kyseessä on häätö, 15 päivän kuluessa siitä kun tuomio saa lainvoiman. Jos tuomion mukaan useamman kuin yhden vastaajan on täytettävä velvoite ja jos velvoite on jaettavissa, kaikkien vastaajien on täytettävä velvoite yhdenvertaisesti, ellei tuomiossa toisin määrätä.

Täytäntöönpanoa hakeva velkoja ei ole velvollinen käyttämään asianajajaa edustajanaan.

Rahasumman maksamista edellyttävä tuomion täytäntöönpanohakemus laaditaan tietyn täytäntöönpanomenettelyn ja muiden laissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Täytäntöönpanohakemuksen liitteenä on toimitettava jäljennös tuomiosta sekä vahvistus tuomion täytäntöönpanokelpoisuudesta. Tuomioistuin, joka on tehnyt asiasta päätöksen ensimmäisessä oikeusasteessa, toimittaa tuomion ja tarvittavan vahvistuksen. Tuomiosta ei tarvitse toimittaa jäljennöstä, jos täytäntöönpanohakemus toimitetaan tuomioistuimeen, joka on tehnyt asiasta päätöksen ensimmäisessä oikeusasteessa.

Täytäntöönpanomenettelyssä tehtävät päätökset ovat muodoltaan aina ratkaisuja.

Tuomioistuin määrää täytäntöönpanosta yleensä vastaajaa kuulematta.

Tšekissä tuomioistuimet veloittavat tuomioistuinmenettelyistä oikeudenkäyntimaksun (ks. tuomioistuimien veloittamista maksuista annettu laki N:o 549/1991, sellaisena kuin se on muutettuna). Oikeudenkäyntimaksuista voidaan lain mukaan vapauttaa perustelluissa tapauksissa.

Täytäntöönpanomenettelyt

Täytäntöönpanon suorittaa velkojan täytäntöönpanohakemuksessa nimeämä ulosottomies. Ulosottomiehen toimet katsotaan täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen toimiksi.

Täytäntöönpanomenettely käynnistetään velkojan hakemuksesta tai sellaisen henkilön hakemuksesta, joka osoittaa, että tuomiossa annettu oikeus on siirtynyt tai siirretty hänelle. Menettely alkaa päivänä, jolloin hakemus toimitetaan ulosottomiehelle. Ulosottomies voi aloittaa vastaajan omaisuuden määrittämisen ja turvaamisen vasta sen jälkeen, kun tuomioistuin antaa hänelle siihen luvan ja määrää täytäntöönpanon toimitettavaksi.

Täytäntöönpanohakemuksen on sisällettävä seuraavat:

  • täytäntöönpanosta vastaavan ulosottomiehen tunnistetiedot sekä tiedot hänen rekisteröidystä toimipaikastaan (Tšekin ulosottomiesten ammattijärjestön (Exekutorská komora České republiky) verkkosivustolla Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ekcr.cz/seznam-exekutoru.php&w on luettelo ulosottomiehistä; heidän toimivaltansa ei määräydy alueellisesti, vaan kaikki ulosottomiehet voivat toimia missä tahansa Tšekin alueella)
  • hakemuksen kohteena oleva asia ja hakemuksen tavoite
  • osapuolten, toisin sanoen velkojan tai tuomiossa oikeutetun henkilön sekä vastaajan, tunnistetiedot; luonnollisista henkilöistä on ilmoitettava etu- ja sukunimi, vakituinen asuinpaikka tai ulkomaalaisen henkilön oleskelupaikka Tšekissä sekä tarvittaessa henkilötunnus tai syntymäaika ja oikeushenkilöistä toiminimi tai liikenimi, rekisteröity toimipaikka ja yritystunnus
  • tarkat tiedot täytäntöönpanoasiakirjasta
  • täytäntöönpanon kohteena oleva velvoite sekä tieto siitä, onko vastaaja täyttänyt kohteena olevan velvoitteen ja jos on, missä määrin
  • tarvittaessa tiedot todisteista, joihin velkojan oikeus perustuu
  • allekirjoitus.

Täytäntöönpanohakemuksen liitteenä on toimitettava alkuperäinen täytäntöönpanoasiakirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös sekä vahvistus asiakirjan täytäntöönpanokelpoisuudesta tai jäljennös täytäntöönpanolupaa koskevasta notaarin asiakirjasta, ellei täytäntöönpanoasiakirja ole täytäntöönpanotuomioistuimen antama. Täytäntöönpanoasiakirjan antanut viranomainen toimittaa vahvistuksen sen täytäntöönpanokelpoisuudesta, kun taas sovintoratkaisujen ja sopimusten osalta vahvistuksen antaa viranomainen, joka on hyväksynyt ne.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomio voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön täytäntöönpanoasiakirjan perusteella, jos määrättyä velvoitetta ei ole täytetty vapaaehtoisesti.

Täytäntöönpanoasiakirjoja ovat seuraavat:

  • tuomioistuimen tai ulosottomiehen täytäntöönpanokelpoiset päätökset, joissa myönnetään tietty oikeus tai määrätään velvoite tai vaikutetaan omaisuuteen
  • tuomioistuimen tai muun tutkinta-, syytteeseenpano- ja ratkaisuelimen täytäntöönpanokelpoinen tuomio, jossa myönnetään tietty oikeus tai vaikutetaan omaisuuteen
  • täytäntöönpanokelpoinen välitystuomio
  • täytäntöönpanoluvan sisältävä notaarin asiakirja, joka on laadittu erityislainsäädännön mukaisesti
  • täytäntöönpanokelpoinen tuomio tai muu julkisen viranomaisen antama täytäntöönpanoasiakirja
  • muut täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja hyväksytyt sovintoratkaisut ja asiakirjat, joiden täytäntöönpano sallitaan laissa.

Jos täytäntöönpanoasiakirjassa ei ole esitetty määräaikaa velvoitteen noudattamiselle, asiakirjassa määrätty velvoite on täytettävä kolmen päivän kuluessa tai, jos kyseessä on häätö, 15 päivän kuluessa siitä kun tuomio saa lainvoiman.

Oikeusteitse tapahtuva täytäntöönpano

Vastaajan kotipaikan yleisellä tuomioistuimella on toimivalta määrätä ja panna täytäntöön tuomio sekä suorittaa tuomioistuimelle tarkoitetut toimet ennen täytäntöönpanomääräyksen ja omaisuutta koskevien ilmoitusten antamista, ellei lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 252 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna, toisin säädetä.

Tuomio voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön vain siinä määrin kuin velkoja sitä vaatii ja niin, että velkojan vaatimukset täytetään tuomion mukaisesti (lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 263 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna).

Tuomioistuin hylkää täytäntöönpanohakemuksen, jos jo hakemuksen perusteella on selvää, että täytäntöönpanosta odotettavalla tuotolla ei katettaisi edes täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia (lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 264 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna).

Täytäntöönpanomenettelyt

Ulosottomies suorittaa täytäntöönpanon tuomioistuimen luvalla, edellä (kohdassa 1) ilmoitettuja tuomioita lukuun ottamatta.

Täytäntöönpanohakemuksen vastaanottava ulosottomies pyytää viimeistään 15 päivän kuluessa hakemuksen toimituspäivästä täytäntöönpanosta vastaavaa tuomioistuinta antamaan tarvittavan luvan ja täytäntöönpanomääräyksen. Tuomioistuin myöntää luvan 15 päivän kuluessa, jos kaikki laissa säädetyt vaatimukset on täytetty. Muussa tapauksessa tuomioistuin määrää ulosottomiehen hylkäämään täytäntöönpanohakemuksen osittain tai kokonaan tai keskeyttämään täytäntöönpanomenettelyn. Tällainen tuomioistuimen määräys sitoo ulosottomiestä.

Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin, jolle kuuluu asiallinen toimivalta, on alioikeus.

Jos vastaaja on luonnollinen henkilö, alueellinen toimivalta kuuluu sille täytäntöönpanosta vastaavalle tuomioistuimelle, jonka alueella on vastaajan vakituinen asuinpaikka tai ulkomaalaisen henkilön oleskelupaikka Tšekissä. Jos vastaaja on oikeushenkilö, alueellinen toimivalta kuuluu sille tuomioistuimelle, jonka alueella vastaajan rekisteröity toimipaikka sijaitsee. Jos vastaajalla, joka on luonnollinen henkilö, ei ole vakituista asuinpaikkaa tai oleskelupaikkaa Tšekissä, tai jos vastaajalla, joka on oikeushenkilö, ei ole rekisteröityä toimipaikkaa Tšekissä, alueellinen toimivalta kuuluu tuomioistuimelle, jonka alueella vastaajalla on omaisuutta.

Alueelliseen toimivaltaan liittyy joitakin poikkeuksia, jotka perustuvat erityistuomioistuinmenettelyistä annettuun lakiin N:o 292/2013, sellaisena kuin se on muutettuna, ja esimerkiksi sen 511 §:ään.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanotoimia voidaan kohdistaa sekä irtaimeen että kiinteään omaisuuteen, saataviin ja muihin varoihin, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Täytäntöönpanotoimia ei voida kohdistaa varsinkaan seuraavanlaiseen omaisuuteen (lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 321–322 §, sellaisena kuin se on muutettuna):

  • esineet, joiden myynti on kielletty tai jotka eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena erityislainsäädännön nojalla
  • vastaajan omistamat esineet, joita hän tarvitsee omien ja perheenjäsentensä aineellisten tarpeiden täyttämiseen tai työnsä suorittamiseen, sekä muut esineet, joiden myynti olisi eettisten sääntöjen vastaista (erityisesti tällä tarkoitetaan tavanomaisia vaatteita ja kodinkoneita, vihkisormuksia ja muita vastaavanlaisia esineitä, lääkintätarvikkeita ja muita tarvikkeita, joita vastaaja tarvitsee sairautensa tai fyysisen vammansa vuoksi, käteisvaroja vähintään kaksi kertaa erityislainsäädännössä säädettyä yhden henkilön toimeentulotasoa vastaava määrä sekä eläimiä, joita ei pidetä taloudellisista syistä vaan lähinnä seuraeläiminä)
  • jos vastaaja on yrittäjä, hänen omistamansa esineet, joita hän käyttää yritystoiminnassaan (tätä ei sovelleta, jos esineisiin liittyy panttioikeus velkojan saatavien perimiseksi)
  • tekniset laitteet, joiden avulla vastaaja pitää erityislainsäädännön mukaisesti kirjaa sijoitusvälineistä tai säilyttää kyseiseen kirjanpitoon liittyviä asiakirjoja, samoin kuin tekniset laitteet, joilla toimitetaan tietoja sijoitusvälineiden omistajista erityislainsäädännön mukaisesti
  • omaisuus, jonka vastaaja on hankkinut korvaavina omaisuuserinä (tätä ei sovelleta, jos vastaajalla on oikeus luovuttaa kyseistä omaisuutta vapaasti tai jos täytäntöönpanoon liittyy vainajan velkojen periminen tai sellaisten velkojen periminen, jotka liittyvät korvaavina omaisuuserinä hankitun omaisuuden hallintaan).

Velkoja voi myös aina pyytää edellä lueteltujen esineiden arvonalennusta, jos ne hankkinut vastaaja on aiheuttanut tahallisella rikkomuksella vahinkoa ja saanut sillä perusteetonta etua ja jos velkoja on rikkomuksessa vahinkoa kärsinyt osapuoli.

Seuraavanlainen omaisuus ei myöskään voi olla täytäntöönpanon kohteena:

  • vakuutusyhtiön sopimuksen mukaisesti maksamat vakuutussaatavat, jos ne käytetään uuden rakennuksen rakentamiseen tai olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen
  • rahana annettavat sosiaalietuudet, toimeentulotuki, valtion sosiaalituki, asumistuki, kertaluonteinen valtion sosiaalituki ja sijaishoitotuki
  • saatavat, jotka vastaaja on hankkinut korvaavina omaisuuserinä (tätä ei sovelleta, jos vastaajalla on oikeus luovuttaa kyseisiä saatavia vapaasti tai jos täytäntöönpanoon liittyy testamentin tekijän velkojen periminen tai sellaisten velkojen periminen, jotka liittyvät korvaavina omaisuuserinä hankitun omaisuuden hallintaan)
  • yrittäjinä toimivien luonnollisten henkilöiden liiketoiminnasta peräisin olevista saatavista vain kaksi viidesosaa voi olla täytäntöönpanon kohteena; jos täytäntöönpanohakemus koskee etuoikeutettuja saatavia, täytäntöönpanon kohteena voi kuitenkin olla kolme viidesosaa saatavista
  • jos vastaaja on luovan työn tekijä, täytäntöönpanon kohteena voi olla vain kaksi viidesosaa lisenssimaksuista; jos täytäntöönpanohakemus koskee etuoikeutettuja saatavia, täytäntöönpanon kohteena voi kuitenkin olla kolme viidesosaa saatavista (tämä koskee myös esiintyvien taiteilijoiden oikeuksiin ja teollisoikeuksiin perustuvia saatavia).

Tämä luettelo sisältää varojen arvonalennuksen olennaiset rajoitukset täytäntöönpanossa. Joitakin erityisrajoituksia sisältyy lisäksi siviiliprosessilakiin, esimerkiksi sen 267 b §:ään.

Aviovarallisuuden arvonalennusmenetelmä on kirjattu lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 262 a §:n 1 ja 2 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna, ja lain N:o 120/2001 (täytäntöönpanolaki) 42 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna. Aviovarallisuuteen kohdistuva täytäntöönpano voidaan määrätä myös sellaisen velan perimiseksi, jonka vain toinen puolisoista on aiheuttanut avioliiton aikana tai ennen sitä. Täytäntöönpanomääräyksessä katsotaan, että vastaajan ja hänen puolisonsa aviovarallisuuteen kuuluu myös sellainen varallisuus, joka jää aviovarallisuuden ulkopuolelle ainoastaan siksi, että se on poistettu tai sitä on rajoitettu tuomioistuimen päätöksellä tai sopimuksella tai että puolisoiden omaisuuteen sovelletaan erillisyyden periaatetta tai että sen alkuperä on määritetty sopimuksessa avioliiton päättymispäivästä alkaen.

Aviovarallisuuteen sisältyvän velan perimiseksi voidaan määrätä, että täytäntöönpano toteutetaan tekemällä pidätyksiä vastaajan puolison palkasta tai muista tuloista tai takavarikoimalla vastaajan puolison tilillä jossakin rahoituslaitoksessa olevia varoja tai muita vastaajan puolison rahasaatavia tai varoja.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Oikeusteitse tapahtuva täytäntöönpano:

Tietyn rahasumman maksamista koskeva velvoite voidaan panna täytäntöön niin, että se pidätetään palkasta tai takavarikoidaan, otetaan kiinteää omaisuutta hallintaan, myydään irtainta ja kiinteää omaisuutta, takavarikoidaan tuotantolaitos tai hankitaan tuomioistuimelta panttioikeus kiinteään omaisuuteen (lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 258 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna).

Kun on pantava täytäntöön jokin muu velvoite kuin rahasumman maksaminen, sovellettava toimenpide määräytyy velvoitteen luonteen mukaan. Kyseessä voi olla häätö, omaisuuden siirtäminen, yhteisen omaisuuden jako tai töiden tai muiden suoritusten loppuun saattaminen (lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 258 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna).

Pantin myyntiin perustuva saatavien täytäntöönpano toteutetaan myymällä pantattua irtainta ja kiinteää omaisuutta, yhteistä omaisuutta ja omaisuuseriä tai takavarikoimalla pantattuja rahasaatavia ja muita pantattuja omistusoikeuksia (lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 258 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna).

Kun täytäntöönpano on kirjattu käynnistettyjä täytäntöönpanoja koskevaan rekisteriin, ulosottomies arvioi, miten se suoritetaan, sekä antaa tai peruuttaa täytäntöönpanomääräyksen. Määräyksessä ilmoitetaan, mihin omaisuuteen täytäntöönpano on tarkoitus kohdistaa. Täytäntöönpanomääräyksessä täytäntöönpano määrätään suoritettavaksi jollakin niistä tavoista, jotka on määritetty laissa N:o 120/2001 (täytäntöönpanolaki), sellaisena kuin se on muutettuna. Ulosottomies ilmoittaa täytäntöönpanomääräyksessä sopivaksi katsotun täytäntöönpanomenetelmän, joka ei saa olla kohtuuton suhteessa vastaajan velkojen määrään tai sen omaisuuden arvoon, johon vastaajan velan täytäntöönpano on tarkoitus kohdistaa.

Tietyn rahasumman maksaminen voidaan panna täytäntöön niin, että summa pidätetään palkasta tai muista tuloista tai toimitetaan takavarikointi, myydään irtainta tai kiinteää omaisuutta, takavarikoidaan tuotantolaitos, hankitaan ulosottomiehen panttioikeus kiinteään omaisuuteen, otetaan kiinteää omaisuutta hallintaan tai otetaan ajokortti pois väliaikaisesti.

Kun on pantava täytäntöön jokin muu velvoite kuin rahasumman maksaminen, sovellettava toimenpide määräytyy velvoitteen luonteen mukaan. Kyseessä voi olla häätö, omaisuuden siirtäminen, yhteisen omaisuuden jako tai töiden tai muiden suoritusten loppuun saattaminen.

Pantin myyntiin perustuva saatavien täytäntöönpano toteutetaan myymällä pantattua irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Omaisuuden luovutuskiellosta säädetään lain N:o 120/2001 (täytäntöönpanolaki) 44 a §:ssä ja 47 §:n 5 momentissa, sellaisena kuin se on muutettuna. Jollei ulosottomies päätä toisin, vastaaja ei voi enää luovuttaa omaisuuttaan, muun muassa kiinteistöjä ja aviovarallisuuteen sisältyvää omaisuutta, sen jälkeen, kun hän on saanut ilmoituksen täytäntöönpanon aloittamisesta. Poikkeuksena on kuitenkin tavanomainen liike- ja yritystoiminta sekä vastaajan omien ja hänen huollettavanaan olevien henkilöiden perustarpeiden täyttäminen sekä omaisuuden ylläpito ja hoito. Oikeustoimet, joilla vastaaja rikkoo tätä vaatimusta, ovat pätemättömiä. Oikeustoimi katsotaan kuitenkin päteväksi, jos ulosottomies, velkoja tai rekisteröity velkoja ei ole kiistänyt sen pätevyyttä saatavien perinnän varmistamiseksi. Pätevyyden kiistämisen oikeusvaikutukset käynnistyvät, kun oikeustoimen voimassaolo alkaa, jos täytäntöönpanomääräys tai ulosottomiehen, velkojan tai rekisteröidyn velkojan muu tahdonilmaisu toimitetaan kaikille sen oikeustoimen osapuolille, jonka pätevyyden ulosottomies, täytäntöönpanoa pyytävä velkoja tai rekisteröity velkoja on kiistänyt.

Vastaaja ei voi siirtää täytäntöönpanomääräyksen kohteena olevaa omaisuutta kenellekään toiselle henkilölle tai rasittaa sitä tai luovuttaa muulla tavoin. Oikeustoimet, joilla vastaaja rikkoo tätä vaatimusta, ovat pätemättömiä.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Toimenpiteet pysyvät voimassa siihen saakka, että täytäntöönpano lopetetaan ja muun muassa saatavat, lisämaksut ja täytäntöönpanokulut on peritty. Omaisuuden luovutuskiellon päättymisestä tehdään päätös, jos vastaaja tallettaa ulosottomiehelle summan, joka kattaa perittävänä olevat saatavat, täytäntöönpanokulut ja velkojan kustannukset.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Opravné prostředky při soudním výkonu rozhodnutí:

Kun tuomio pannaan täytäntöön oikeusteitse, muutosta voidaan hakea muutoksenhakua koskevien siviiliprosessilain yleisten säännösten mukaisesti. Vastaajan on tehtävä valitus 15 päivän kuluessa tuomion kirjallisen jäljennöksen toimittamisesta siihen tuomioistuimeen, jonka päätöstä muutoksenhaku koskee. Jos henkilö, jolla on oikeus hakea muutosta, tekee valituksen säädetyssä määräajassa, tuomio ei tule voimaan ennen kuin muutoksenhakutuomioistuin on tehnyt lopullisen päätöksen valituksesta (ks. myös lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 254 §, sellaisena kuin se on muutettuna).

Tuomion täytäntöönpanon aikana menettelyä ei voida lakisääteisistä syistä keskeyttää eikä hakea vapautusta määräajan päättymisen aiheuttamista seuraamuksista. Tässä vaiheessa ei voida myöskään hakea täytäntöönpanon käynnistämistä uudelleen. Sitä vastoin on mahdollista hakea täytäntöönpanon mitätöintiä, mutta ainoastaan jos hakemus koskee sellaista muutoksenhakutuomioistuimen lopullista ratkaisua, jossa muutoksenhaku hylättiin tai sitä koskeva menettely saatettiin päätökseen, tai sellaista muutoksenhakutuomioistuimen lopullista ratkaisua, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös muutoksenhaun hylkäämisestä tai valitusten valvonnasta vahvistettiin tai sitä muutettiin viivästyksen vuoksi (ks. myös siviiliprosessilain 229 §:n 4 momentti ja 254 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna).

Omaisuuteen liittyvää oikeutta, joka estää siihen liittyvät täytäntöönpanotoimet, voidaan käyttää velkojaa vastaan hakemalla kyseisen omaisuuden sulkemista täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolelle siviiliprosessilain 267 §:n 1 momentin mukaisesti.

Jos oikeus liittyy omaisuuteen, joka kuuluu tai jonka katsotaan täytäntöönpanomääräyksen soveltamiseksi kuuluvan vastaajan ja hänen puolisonsa aviovarallisuuteen, mutta perittävänä olevia saatavia ei voida periä kyseisestä omaisuudesta, tällaista omaisuuteen liittyvää oikeutta voidaan käyttää soveltuvin osin edellä tarkoitetun hakemuksen avulla (siviiliprosessilain 267 § 2 momentti).

Tuotonjakoa varten rekisteröityjen saatavien tai muulla tavoin täytettyjen vaateiden paikkansapitävyys, määrä, ryhmä tai järjestys voidaan kiistää esittämällä velkojaa vastaan hakemus laissa säädettyjen omaisuuden arvonalennusmenettelyjen mukaisesti (siviiliprosessilain 267 a §).

Menettelyn osapuolet voivat vastustaa joitakin oikeudellisia päätöksiä. Esimerkiksi vastaaja voi vastustaa päätöksiä, jotka koskevat muun muassa omaisuuden inventointia, tuotantolaitoksen hallinnosta laadittua raporttia tai kauppahintaa.

Lisäksi vastaaja voi täytäntöönpanomenettelyn aikana hakea tuomion täytäntöönpanon lykkäämistä tai keskeyttämistä. Näistä säädetään siviiliprosessi- ja täytäntöönpanolaeissa (erityisesti lain N:o 99/1963 (siviiliprosessilaki) 266, 268 ja 269 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna, ja lain N:o 120/2001 (täytäntöönpanolaki) 54, 55 ja 55 a §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna).

Muutoksenhaku täytäntöönpanomenettelyssä

Ulosottomiehen päätökseen voidaan hakea muutosta täytäntöönpanolaissa hyväksytyissä tapauksissa (ks. 55 c §).

Vastaaja voi hakea muutosta ulosottomiehen päätökseen olla hyväksymättä edes osittain hakemusta, jossa on haettu tietyn omaisuuserän jättämistä pois ulosmittausluettelosta eli sen sulkemista täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolelle. Muutoksenhakemus on tehtävä täytäntöönpanotuomioistuimelle siviiliprosessilain 267 §:n nojalla 30 päivän kuluessa siitä, kun vastaaja on vastaanottanut ulosottomiehen päätöksen. Ulosottoluettelossa mainittua irtainta omaisuutta ei voida myydä hakemuksen jättämisajankohdasta alkaen asetetun määräajan päättymiseen saakka eikä tämän muutoksenhakumenettelyn aikana.

Osapuoli voi vastustaa menettelyn kustannuksia koskevaa maksumääräystä kahdeksan päivän kuluessa maksumääräyksen toimittamisesta.

Täytäntöönpanon lykkäämistä tai keskeyttämistä koskevan hakemuksen osalta, ks. edellä kohta ”Muutoksenhaku oikeusteitse tapahtuvan täytäntöönpanon yhteydessä”.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Täytäntöönpanomääräyksen jälkeen (täytäntöönpanolain 44 § ja sitä seuraavat pykälät) annettavaa omaisuuden luovutuskieltoa ei sovelleta vastaajan tavanomaiseen liike- ja yritystoimintaan, vastaajan ja hänen huollettavanaan olevien henkilöiden perustarpeiden täyttämiseen eikä omaisuuden ylläpitoon ja hoitoon. Vastaaja voi lisäksi pyytää ulosottomieheltä, ettei luovutuskieltoa sovelleta osaan hänen omaisuudestaan. Tässä tapauksessa vastaajan on osoitettava, että jäljelle jäävä omaisuus kiistatta kattaa perittävät saatavat, velkojalle aiheutuvat kulut ja täytäntöönpanokulut.

Vastaajalla on myös mahdollisuus maksaa perittävät saatavat ja vakuus alennetuin kustannuksin. Tätä varten tuomioistuimen yhteydessä toimivan ulosottomiehen on ilmoitettava maksun määräaika ja maksun laiminlyönnin mahdolliset seuraukset. Omaisuuden luovutuskiellon (täytäntöönpanolain 44 a §:n 1 momentti ja 46 §:n 6 momentti) voimassaolo päättyy, kun perittävät saatavat ja vakuus on maksettu. Muussa tapauksessa ulosottomies suorittaa omaisuuden ulosmittauksen.

Vastaajaa suojellaan erityisesti tilanteessa, jossa hänet häädetään asunnosta tai muusta kiinteistöstä, jossa hän asuu, piirioikeuksien ja aluetuomioistuinten menettelysäännöistä 23 päivänä joulukuuta 1991 annetun Tšekin oikeusministeriön asetuksen N:o 37/1992 65 §:n mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna. Täytäntöönpano ei ole sallittu, jos ulosottomies havaitsee, että kiinteistöstä, asunnosta tai huoneesta häädettävä henkilö on sairauden vuoksi vuodelevossa tai että hän on synnyttänyt äskettäin tai on raskauden loppuvaiheessa ja että häätö saattaisi vahingoittaa vakavasti kyseisen henkilön terveyttä. Jos lääkäri ei ole antanut vahvistusta asiasta tai jos ulosottomies epäilee vahvistuksen oikeellisuutta, hänen on pyydettävä lausunto lääketieteelliseltä asiantuntijalta.

Jotkin velalliselle kuuluvat esineet jätetään täytäntöönpanon ulkopuolelle siviiliprosessilain nojalla. Ks. myös kohta ”Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?”.

Päivitetty viimeksi: 20/08/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Saksa

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Pakkotäytäntöönpano (Zwangsvollstreckung) on menettely, jossa yksityisoikeudellinen vaade pannaan täytäntöön julkisoikeudellisen velvoitteen avulla. Täytäntöönpanovaltuudet kuuluvat valtiolle, joka käyttää suvereenia valtaansa edustajiensa välityksellä.

Seuraavien täytäntöönpanotoimien avulla velallinen voidaan pakottaa täyttämään hänelle määrätty velvoite, joka koskee esimerkiksi tietyn maksun tai toimenpiteen suorittamista:

  • irtaimen omaisuuden ulosmittaus (Pfändung)
  • velallisen saamisten tai muiden varallisuusoikeuksien ulosmittaus (erityisesti ansiotulojen ulosmittaus)
  • velallisen antama selvitys omaisuudesta (Vermögensauskunft)
  • pakkokeinot (Zwangsmaßnahmen), joilla varmistetaan, että toimia toteutetaan tai niistä pidättäydytään
  • pakkohuutokauppa (Zwangsversteigerung)
  • konkurssipesän hallinto (Zwangsverwaltung).

Pakkotäytäntöönpanoa säännellään Saksassa lähinnä siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung) 704 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä sekä pakkohuutokauppaa ja konkurssipesän hallintoa koskevassa laissa (Gesetz über die Zwangsversteigerung und Zwangsverwaltung).

Asetus (EU) N:o 655/2014, jossa säännellään jäsenvaltioiden rajat ylittävää vaateiden täytäntöönpanoa EU:ssa, on Saksassa pantu täytäntöön siviiliprosessilain 946 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Ks. jäljempänä kohta 3.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

  • Ovatko sekä tuomioistuinmenettelyssä että sen ulkopuolella annetut päätökset täytäntöönpanokelpoisia?

Kyllä. Täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä ovat lainvoimaiset tuomiot, joihin ei voi enää hakea muutosta tai jotka on julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisiksi (siviiliprosessilain 704 §), väliaikaiset ulosottomääräykset (Arrest) ja välipäätökset (einstweilige Verfügungen, siviiliprosessilain 929 ja 936 §) sekä muut täytäntöönpanoperusteet, jotka on lueteltu siviiliprosessilain 794 §:ssä. Tällaisiin asiakirjoihin kuuluvat tuomioistuinten päätösten lisäksi myös välimiestuomioistuimessa saavutetut sovintoratkaisut (Vergleiche vor Gütestellen), lakimiesten avulla tehdyt sovinnot (Anwaltsvergleiche) ja notaarin vahvistamat asiakirjat (notarielle Urkunden).

  • Onko täytäntöönpanoa varten haettava tuomioistuimen päätös?

Tuomioistuimen päätös tarvitaan velallisen saamisten ja muiden varallisuusoikeuksien ulosmittaamiseen, pakkokeinoihin, joilla varmistetaan toimien toteuttaminen tai niistä pidättäytyminen, sekä kiinteään omaisuuteen kohdistuvaan pakkotäytäntöönpanoon julkista huutokauppaa ja konkurssipesän hallintoa koskevan lain nojalla (Gesetz über die Zwangsversteigerung und Zwangsverwaltung).

  • Mikä tuomioistuin on toimivaltainen määräämään täytäntöönpanon?

Velallisen saamisten ulosmittaus: velallisen kotipaikan käräjäoikeus (Amtsgericht).

Pakkokeinot, joilla varmistetaan toimien toteuttaminen tai niistä pidättäytyminen: asiaankuuluva ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin.

Pakkohuutokauppa ja konkurssipesän hallinto: kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeus (Amtsgericht).

  • Ulosottomiehen asema ja toimivaltuudet

Ulosottomies (Gerichtsvollzieher) on osavaltion (Land) oikeusvirkamies, joka työskentelee käräjäoikeuden johtavan tuomarin tai puheenjohtajan hallinnollisessa valvonnassa. Hän hoitaa täytäntöönpanotehtäviään kuitenkin riippumattomasti, eikä hallinnollinen valvonta saa vaikuttaa hänen työhönsä. Ulosottomiehen suorittamista toimenpiteistä ja hänen laatimistaan kustannuserittelyistä voidaan valittaa. Valituksen (Erinnerung) voi tehdä myös, jos ulosottomies kieltäytyy panemasta määräystä täytäntöön. Muutosta haetaan tuomioistuimesta, jolla on täytäntöönpanoa koskeva toimivalta.

Ulosottomies on vastuussa siviilioikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta siviiliprosessilain kahdeksannen kirjan mukaisesti. Painopiste on irtaimeen omaisuuteen kohdistuvassa täytäntöönpanossa. Ulosottomies voi periaatteessa sopia velallisen kanssa erissä tehtävistä suorituksista, ja hänen on huolehdittava siitä, että täytäntöönpanomenettely saatetaan päätökseen nopeasti ja tehokkaasti. Yksi ulosottomiehen ensisijaisista tehtävistä on saada velalliselta valaehtoinen selvitys omaisuudesta. Ulosottomiehen toimivaltaan kuuluvat myös muun muassa

  • irtaimen omaisuuden ja kiinteän omaisuuden perintä (häätö)
  • velallisen suostumuksen saaminen vaadituille toimille tämän vastustuksesta huolimatta
  • pakkotäytäntöönpanossa tarvittavien asiakirjojen tiedoksianto jonkin osapuolen pyynnöstä
  • väliaikaisten ulosottomääräysten ja välipäätösten täytäntöönpano (jos se ei ole tuomioistuimen tehtävä)
  • pidätysmääräysten täytäntöönpano, jos vastaaja kieltäytyy toimittamasta selvityksen omaisuudesta.
  • Onko täytäntöönpanohakemus teetettävä oikeusalan ammattilaisella?

Täytäntöönpanohakemuksia koskeva toimivalta kuuluu yleensä käräjäoikeuksille (Amtsgericht, josta käytetään nimitystä Vollstreckungsgericht täytäntäntöönpanoasiaa käsiteltäessä), eikä asianajajan käyttämistä tällöin edellytetä.

Jotta toimien toteuttaminen tai niistä pidättäytyminen voidaan varmistaa pakkokeinoilla, hakemus on esitettävä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle. Tietyissä olosuhteissa hakemus toimitetaan ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen (aluetuomioistuin (Landgericht)), jossa on yleensä käytettävä asianajajaa.

Täytäntöönpanotoimien kustannukset

Laissa on säädetty erilaisista täytäntöönpanotavoista, joiden käyttö riippuu turvaamistoimen kohteena olevasta vaateesta. Eri täytäntöönpanotoimien aiheuttamat kustannukset vaihtelevat:

  • a. Irtaimen omaisuuden ulosmittaus

Jos oikeus tietyn rahasaatavan maksamiseen on hyväksytty, velkoja voi pyytää ulosottomieheltä maksun täytäntöönpanoa. Ulosottomiehen suorittamasta velallisen irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta peritään 26 euroa ulosottomiehen kuluista annetun lain (Gerichtsvollzieherkostengesetz) liitteenä olevan maksutaulukon (Kostenverzeichnis) kohdan 205 mukaisesti. Lisäksi peritään 52 euron suuruinen maksu maksutaulukon kohdan 300 mukaisesti, jos ulosmitattu omaisuus myydään julkisessa huutokaupassa (joko paikallisessa huutokaupassa tai verkkohuutokaupassa, jota yleisö voi käyttää tietyn huutokauppapaikan kautta) tai realisoidaan jollakin muulla tavalla. Jos ulosottomiehen laatimasta raportista käy ilmi, että virkatoimi kesti yli kolme tuntia, käytetystä ajasta peritään sen jälkeen lisämaksua maksutaulukon kohdan 500 mukaisesti. Jokaiselta alkavalta tunnilta peritään näin 20 euron lisämaksu. Lisäksi on maksettava ulosottomiehen kulut, erityisesti matkakulut (maksutaulukon kohta 711).

  • b. Velallisen saamisten ulosmittaus

Velkoja voi myös hakea tuomioistuimelta maksumääräystä velallisen saamisten (esim. palkan) ulosmittaamiseksi ja niiden siirtämiseksi itselleen. Tällöin saamiset vähennetään velasta (zur Einziehung, ’perintää varten’) tai ne siirretään velkojalle velalliselle esitetyn vaateen täyttämiseksi (an Zahlungs statt, ’maksun sijasta’) (siviiliprosessilain 829 ja 835 §). Yleensä saamisen ulosmittaus ja siirron täytäntöönpano yhdistetään ulosmittauksesta ja siirrosta tehdyn päätöksen mukaisesti. Täytäntöönpanosta peritään tällöin vain 20 euron maksu tuomioistuinkuluista annetun lain (Gerichtskostengesetz) liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 2111 mukaisesti. Kustannukset, muun muassa tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta aiheutuvat kulut, peritään erikseen kyseisen maksutaulukon osan 9 mukaisesti.

  • c. Omaisuusselvityksen hankkiminen

Ulosottomies perii 33 euron maksun omaisuusselvityksen hankkimisesta ulosottomiehen kuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 260 mukaisesti.

  • d. Kiinteään omaisuuteen kohdistuva täytäntöönpano

Velallisen kiinteään omaisuuteen kohdistuvalla täytäntöönpanolla tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kirjattua kiinnitystä tai pakkohuutokauppaa tai konkurssipesän hallintoa.

Jos kiinnitys kirjataan kiinteistörekisteriin, siitä peritään turvattavan saamisen perusteella määräytyvä maksu tuomioistuin- ja notaarikuluista annetun lain (Gerichts- und Notarkostengesetz) liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 14121 mukaisesti. Maksun suuruus on 1 prosentti turvattavan saamisen arvosta (lain 53 § 1 momentti). Enintään 3 miljoonan euron saamisia koskeva maksutaulukko on esitetty liitteessä 1.

Pakkohuutokaupasta ja konkurssipesän hallinnosta annettuun lakiin perustuvien menettelyjen maksut määritetään tuomioistuinkuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon osan 2 jakson 2 luvuissa 1 ja 2. Kiinteistön pakkohuutokauppaa tai menettelyjen yhdistämistä koskeva hakemusmaksu on 100 euroa. Tähän on lisättävä muut kulut, jotka aiheutuvat menettelystä, vähintään yhden huutokaupan ja siihen liittyvän tarjouspyynnön järjestämisestä, myyntisopimuksen tekemisestä ja kauppasumman jakamisesta. Kaikissa näissä tapauksissa maksun suuruus on 0,5 prosenttia maksun perustana olevasta arvosta. Menettelystä ja huutokaupan järjestämisestä aiheutuvien maksujen suuruus määräytyy täytäntöönpanotuomioistuimen vahvistaman kiinteistön arvon mukaan (markkina-arvo, tuomioistuinkuluista annetun lain 54 §:n 1 momentti). Huutokaupan ehtojen mukaisesti myyntisopimuksen tekemisestä ja kauppasumman jakamisesta perittävät maksut määräytyvät hyväksytyn tarjoushinnan mukaan. Siitä vähennetään korot ja voimassa olevien oikeuksien arvo (tuomioistuinkuluista annetun lain 54 §:n 2 ja 3 momentti). Enintään 500 000 euron suuruisia arvoja koskeva maksutaulukko on esitetty liitteessä 2. Maksujen lisäksi peritään erikseen menettelystä aiheutuneet kulut tuomioistuinkuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon osan 9 mukaisesti. Niihin kuuluvat esimerkiksi kiinteistön arvosta annetun asiantuntijalausunnon kustannukset (oikeusviranomaisten palkkioista ja korvauksista annetun lain, Justizvergütungs- und entschädigungsgesetz, mukaisesti (tuomioistuinkuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon kohta 9005).

Konkurssipesän hallinnon käynnistämistä tai menettelyjen yhdistämistä koskeva hakemusmaksu on 100 euroa. Konkurssipesän hallinnosta peritään 0,5 prosentin suuruinen vuosimaksu, joka on kokonaisuudessaan vähintään 120 euroa ja vähintään 60 euroa ensimmäiseltä ja viimeiseltä kalenterivuodelta. Maksu määräytyy hallinnon aikana saatujen kokonaistulojen perusteella (tuomioistuinkuluista annetun lain 55 §).

  • e. Perintä- ja pakkotoimenpiteet, joilla varmistetaan toimien toteuttaminen tai salliminen tai niistä pidättäytyminen

Jos velallinen on velvoitettu luovuttamaan irtaimen omaisuuden hallinta, ulosottomiehen on perittävä omaisuus velalliselta ja luovutettava se velkojalle. Ulosottomies perii tästä virkatoimesta 26 euron maksun (ulosottomiehen kuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 221 mukaisesti). Jos ulosottomiehen laatimasta raportista käy ilmi, että tämä virkatoimi toimi kesti yli kolme tuntia, käytetystä ajasta peritään lisämaksua maksutaulukon kohdan 500 mukaisesti. Jokaiselta alkavalta tunnilta peritään 20 euron lisämaksu.

Jos velallista vaaditaan luovuttamaan kiinteän omaisuuden hallinta, ulosottomiehen on otettava omaisuus hallintaansa ja luovutettava se velkojalle (häätö). Tästä virkatoimesta peritään 98 euron maksu (ulosottomiehen kuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 240 mukaisesti). Jos virkatoimi kestää yli kolme tuntia, myös tällöin jokaiselta alkavalta tunnilta peritään 20 euron lisämaksu maksutaulukon kohdan 500 mukaisesti. Lisäksi peritään ulosottomiehelle aiheutuneet kulut (esim. kuljetusliikkeen ja lukkosepän palvelujen kulut).

Tuomioistuimessa käsiteltävissä menettelyissä, joilla varmistetaan tietyn toimen suorittaminen (joko velallisen itsensä tai jonkun toisen henkilön suorittamana) tai sen salliminen tai siitä pidättäytyminen, peritään kussakin tapauksessa 20 euron suuruinen tuomioistuinmaksu (tuomioistuinkuluista annetun lain liitteenä oleva maksutaulukon kohdan 2111 mukaisesti).

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Velkojalla on oltava täytäntöönpanoperuste, jossa vahvistetaan velkojan saamiset. Kyseessä voi olla lainvoimainen tuomio, johon ei voi enää hakea muutosta tai joka julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi (siviiliprosessilain 704 §), tai jokin siviiliprosessilain 794 §:ssä luetelluista perusteista (esim. sovinto (gerichtlicher Vergleich), täytäntöönpanomääräys (Vollstreckungsbescheid) tai notaarin vahvistama asiakirja). Täytäntöönpanoperusteen on yleensä sisällettävä tuomioistuimen vahvistus täytäntöönpanokelpoisuudelle (Vollstreckungsklausel), ja se on annettava tiedoksi velalliselle. Täytäntöönpanomääräyksen, väliaikaisen ulosottomääräyksen tai välipäätöksen tapauksessa tällainen vahvistus vaaditaan vain poikkeustapauksissa (siviiliprosessilain 796 §, 929 §:n 1 momentti ja 936 §).

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voidaan kohdistaa velallisen irtaimeen omaisuuteen, saamisiin ja muihin varallisuusoikeuksiin sekä kiinteään omaisuuteen.

Siviiliprosessilain 811 §:ssä määritetään irtain omaisuus, jota ei voida ulosmitata. Tarkoituksena on, että velallinen ja hänen perheensä voivat säilyttää välttämättömät henkilökohtaiset tai ammattikäyttöön tarkoitetut esineet.

Ulosmittausrajoituksia sovelletaan myös velallisen ansiotuloihin. Siviiliprosessilain 850 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetään tietyistä tulojen osuuksista, joita ei velallisen toimeentulon varmistamiseksi voida ulosmitata. Talletukset voidaan suojata jättämällä tietty tili ulosmittauksen ulkopuolelle (Pfändungsschutzkonto, siviiliprosessilain 850 k §). Ulosmittauksen ulkopuolelle jäävät varat säilytetään tällaisella tilillä talletettujen varojen alkuperästä riippumatta.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

  • Vaikutukset velalliseen

Velallisen irtaimeen omaisuuteen kohdistuvassa täytäntöönpanossa kohteena oleva omaisuus ulosmitataan ja realisoidaan. Velallisen saamiset ja oikeudet kolmansilta osapuolilta ulosmitataan täytäntöönpanotuomioistuimen määräyksellä. Kummassakin tapauksessa ulosmittaus on virkatoimi, joka johtaa ulosmitatun omaisuuden takavarikointiin. Velallinen menettää takavarikoinnissa muun muassa oikeuden ulosmitatun omaisuuden hallintaan.

  • Vaikutukset sivullisiin

Jos ulosottomies on ulosmitannut irtainta omaisuutta, joka ei kuulu velalliselle vaan kolmannelle osapuolelle, tämä voi vastustaa omaisuutensa ulosmittausta (Drittwiderspruchsklage).

Jos velallisen saamiset kolmannelta osapuolelta ulosmitataan ja niiden omistusoikeus siirretään, kyseinen osapuoli ei saa enää maksaa velkaansa velalliselle. Hän voi vapautua omasta velastaan vain maksamalla velkojalle saamisen, joka on siirretty tälle velallisen saamisten vähentämiseksi. Jos kolmas osapuoli rikkoo tätä velvollisuutta, häntä vastaan voidaan nostaa vahingonkorvausvaatimus.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Lainvoimaisesti vahvistetut saamiset sekä täytäntöönpanokelpoisiin sovintoihin tai asiakirjoihin perustuvat saamiset vanhenevat siviililain 197 §:n mukaan 30 vuodessa. Velkoja voi aloittaa pakkotäytäntöönpanotoimenpiteet milloin tahansa kyseisen jakson aikana.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Saksan lainsäädännössä ei ole säädetty erityisestä täytäntöönpanossa käytettävästä muutoksenhakumenettelystä.

Velallinen voi riitauttaa toimenpiteet, joita on käytetty häntä vastaan täytäntöönpanomenettelyssä. Hän voi huomauttaa (Erinnerung) täytäntöönpanotavasta tai jos kuulemista ei ole järjestetty, hän voi valittaa (Beschwerde) päätöksestä. Muutosta on haettava kahden viikon kuluessa päätöksen antaneesta tuomioistuimesta. Tuomioistuin voi kumota oman päätöksensä tai se voidaan kumota muutoksenhakutuomioistuimena toimivassa alueellisessa tuomioistuimessa (Landsgericht).

Näiden oikeussuojakeinojen käyttö ei vaikuta käynnissä olevan täytäntöönpanomenettelyn jatkumiseen, eikä se näin ollen lykkää menettelyä.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Ks. edellä kohta 4.

Liite 1

Myyntiarvo enintään … euroa

Maksu
Taulukko B
… euroa

Myyntiarvo enintään
… euroa

Maksu
Taulukko B
… euroa

Myyntiarvo enintään … euroa

Maksu
Taulukko B
… euroa

500

15,00

200 000

435,00

1 550 000

2 615,00

1 000

19,00

230 000

485,00

1 600 000

2 695,00

1 500

23,00

260 000

535,00

1 650 000

2 775,00

2 000

27,00

290 000

585,00

1 700 000

2 855,00

3 000

33,00

320 000

635,00

1 750 000

2 935,00

4 000

39,00

350 000

685,00

1 800 000

3 015,00

5 000

45,00

380 000

735,00

1 850 000

3 095,00

6 000

51,00

410 000

785,00

1 900 000

3 175,00

7 000

57,00

440 000

835,00

1 950 000

3 255,00

8 000

63,00

470 000

885,00

2 000 000

3 335,00

9 000

69,00

500 000

935,00

2 050 000

3 415,00

10 000

75,00

550 000

1 015,00

2 100 000

3 495,00

13 000

83,00

600 000

1 095,00

2 150 000

3 575,00

16 000

91,00

650 000

1 175,00

2 200 000

3 655,00

19 000

99,00

700 000

1 255,00

2 250 000

3 735,00

22 000

107,00

750 000

1 335,00

2 300 000

3 815,00

25 000

115,00

800 000

1 415,00

2 350 000

3 895,00

30 000

125,00

850 000

1 495,00

2 400 000

3 975,00

35 000

135,00

900 000

1 575,00

2 450 000

4 055,00

40 000

145,00

950 000

1 655,00

2 500 000

4 135,00

45 000

155,00

1 000 000

1 735,00

2 550 000

4 215,00

50 000

165,00

1 050 000

1 815,00

2 600 000

4 295,00

65 000

192,00

1 100 000

1 895,00

2 650 000

4 375,00

80 000

219,00

1 150 000

1 975,00

2 700 000

4 455,00

95 000

246,00

1 200 000

2 055,00

2 750 000

4 535,00

110 000

273,00

1 250 000

2 135,00

2 800 000

4 615,00

125 000

300,00

1 300 000

2 215,00

2 850 000

4 695,00

140 000

327,00

1 350 000

2 295,00

2 900 000

4 775,00

155 000

354,00

1 400 000

2 375,00

2 950 000

4 855,00

170 000

381,00

1 450 000

2 455,00

3 000 000

4 935,00

185 000

408,00

1 500 000

2 535,00



Liite 2

Riidan kohteen arvo enintään ... euroa

Maksu
... euroa

Riidan kohteen arvo ... euroa

Maksu
... euroa

500

35,00

50 000

546,00

1 000

53,00

65 000

666,00

1 500

71,00

80 000

786,00

2 000

89,00

95 000

906,00

3 000

108,00

110 000

1 026,00

4 000

127,00

125 000

1 146,00

5 000

146,00

140 000

1 266,00

6 000

165,00

155 000

1 386,00

7 000

184,00

170 000

1 506,00

8 000

203,00

185 000

1 626,00

9 000

222,00

200 000

1 746,00

10 000

241,00

230 000

1 925,00

13 000

267,00

260 000

2 104,00

16 000

293,00

290 000

2 283,00

19 000

319,00

320 000

2 462,00

22 000

345,00

350 000

2 641,00

25 000

371,00

380 000

2 820,00

30 000

406,00

410 000

2 999,00

35 000

441,00

440 000

3 178,00

40 000

476,00

470 000

3 357,00

45 000

511,00

500 000

3 536,00

Päivitetty viimeksi: 25/01/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Viro

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa täytäntöönpanoasiakirjassa mainitun täytäntöönpanoa hakevan osapuolen saatavien suorittamista velallisen varoista tai sitä, että velallinen tai hänen nimissään toimiva toinen henkilö velvoitetaan toteuttamaan tietty toimi tai pidättäytymään tietyn toimen toteuttamisesta.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

2.1 Menettely

Tuomio pannaan täytäntöön seuraavasti:

1) Sen jälkeen kun tuomiosta on tullut lainvoimainen:

Tuomiosta tulee lainvoimainen, kun sitä ei voi enää vastustaa muulla tavoin kuin uudelleenkäsittelymenettelyssä. Jos tuomioon haetaan lainmukaista muutosta, sen voimaantulo keskeytyy. Jos muutosta haetaan vain osaan tuomiota, tuomiosta tulee lainvoimainen siltä osin kuin sitä ei ole vastustettu. Lainvoimainen tuomio on osapuolia velvoittava siltä osin kuin siinä ratkaistaan kanne tai vastakanteella esitetty vaatimus kanteen perusteena olevien tosiseikkojen perusteella, jollei laista muuta johdu.

Tuomio pannaan täytäntöön täytäntöönpanoa hakevan osapuolen hakemuksesta.

2) Ennen kuin tuomiosta on tullut lainvoimainen, jos tuomioistuin on todennut tuomion olevan välittömästi täytäntöönpanokelpoinen

Välittömästi täytäntöönpanokelpoiseksi todettu tuomio pannaan täytäntöön ennen sen voimaantuloa. Tuomioistuin toteaa tuomion välittömästi täytäntöönpanokelpoiseksi itse tuomiossa tai erillisessä määräyksessä.

Tuomio pannaan täytäntöön täytäntöönpanoasiakirjan perusteella.

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa täytäntöönpanoasiakirja voi olla esimerkiksi

  • lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös tai tuomio siviiliasioissa
  • ulkomaisen tuomioistuimen ratkaisu, joka on tunnustettu tai joka on täytäntöönpanokelpoinen ilman tunnustamista
  • Virossa pysyvästi toimivan välimiesoikeuden päätös ja muu täytäntöönpanokelpoinen välimiesoikeuden päätös
  • työriitalautakunnan, huoneenvuokralautakunnan tai liikennevakuutuslautakunnan lainvoimainen päätös.

Täydellinen luettelo täytäntöönpanoasiakirjoista on täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 2 §:ssä.

Jos täytäntöönpanoasiakirjaa ei panna vapaaehtoisesti täytäntöön, on mahdollista aloittaa täytäntöönpanomenettely.

Vaatimukset, jotka johtuvat täytäntöönpanomenettelystä annetussa laissa säädetyistä täytäntöönpanoasiakirjoista, pannaan täytäntöön kyseisen lain mukaisesti. Tuomioiden täytäntöönpanosta huolehtivat ulosottomiehet, jollei laissa toisin säädetä.

  • Ulosottomies toteuttaa täytäntöönpanomenettelyn täytäntöönpanoa hakevan osapuolen jättämän hakemuksen ja täytäntöönpanoasiakirjan nojalla. Jos täytäntöönpanoasiakirjana on ulosottomiehen palkkiota tai täytäntöönpanokuluja koskeva päätös tai kyseessä on muu laissa säädetty tapaus, ulosottomies toteuttaa täytäntöönpanomenettelyn ilman täytäntöönpanohakemusta.
  • Täytäntöönpanoasiassa avataan tiedosto, johon merkitään aikajärjestyksessä täytäntöönpanotoimet ja toimitetut tiedoksiannot. Täytäntöönpanotiedostoon kirjataan asiassa esitetyt asiakirjat ja ulosottomiehen antamat asiakirjat alkuperäiskappaleina tai jäljennöksinä.
  • Kun täytäntöönpanomenettelyn aloittamisen edellytykset täyttyvät, ulosottomies antaa täytäntöönpanoilmoituksen tiedoksi velalliselle.
  • Ulosottomiehen on annettava täytäntöönpanoilmoitus tiedoksi velalliselle ja menettelyn osapuolille takavarikointia koskeva asiakirja, huutokauppa-asiakirja, ulosottomiehen päätökset hänen toiminnastaan tehtyjen valitusten osalta sekä muut laissa säädetyt asiakirjat.
  • Jos laissa tai tuomiossa ei ole vahvistettu määräaikaa täytäntöönpanoasiakirjan vapaaehtoiselle täytäntöönpanolle, ulosottomies vahvistaa määräajan. Määräajan on oltava vähintään 10 ja enintään 30 päivää, jollei laissa toisin säädetä. Ulosottomies voi täytäntöönpanoa hakevan osapuolen suostumuksella vahvistaa täytäntöönpanoasiakirjan vapaaehtoiselle täytäntöönpanolle yli 30 päivää pitkän määräajan.

Ulosottomiehen on toteutettava välittömästi kaikki laissa sallitut turvaamistoimet täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanemiseksi, hankittava täytäntöönpanomenettelyä varten tarvittavat tiedot ja selitettävä menettelyn osapuolille näiden oikeudet ja velvollisuudet.

  • Ulosottomies voi lykätä täytäntöönpanotoimen toteuttamista täytäntöönpanoa hakevan osapuolen pyynnön tai tuomioistuimen päätöksen perusteella.
  • Tuomioistuin voi velallisen hakemuksesta lopettaa täytäntöönpanomenettelyn tai pidentää tai lykätä sitä, jos menettelyn jatkaminen on velallisen kannalta epäoikeudenmukaista. Tällöin on otettava huomioon täytäntöönpanoa hakevan osapuolen edut ja muut olosuhteet, kuten velallisen perhetilanne ja taloudellinen tilanne.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanon edellytykset:

  1. Täytäntöönpantavaksi otetaan lainvoimainen tuomio tai työriitalautakunnan, huoneenvuokralautakunnan tai liikennevakuutuslautakunnan lainvoimainen päätös, jossa on merkintä voimaantulosta. Välittömästi täytäntöönpanokelpoiseen päätökseen ei lisätä voimaantulomerkintää.
  2. Aviopuolison omaisuuden suhteen toteutettavassa täytäntöönpanomenettelyssä oletetaan täytäntöönpanoa hakevan osapuolen eduksi, että velallisena olevan puolison hallussa oleva tai molempien puolisoiden hallussa oleva irtain omaisuus on velallisena olevan puolison omaisuutta. Ulosottomies voi takavarikoida ja myydä tällaisen omaisuuden.
  3. Puolisoiden yhteiseen omaisuuteen liittyvä maksuvaatimus voidaan hyväksyä sen puolison suostumuksella, joka ei ole velallinen, silloin kun on olemassa täytäntöönpanoasiakirja, joka velvoittaa molempia puolisoita täyttämään sitoumuksen.
  4. Jos maksuvaatimus liittyy henkilöyhtiön omaisuuteen, tarvitaan kaikkien yhtiömiesten osalta pätevä täytäntöönpanoasiakirja.
  5. Jos velallinen kuolee täytäntöönpanomenettelyn aloittamisen jälkeen, menettelyn soveltamista jatketaan tämän jäämistöön, jollei laissa toisin säädetä.
  6. Jos täytäntöönpanoasiakirjaan sisältyvä vaatimus erääntyy tietyn määräajan kuluttua, tiettynä määräpäivänä tai tietyn edellytyksen ilmaantuessa, täytäntöönpanotoimien toteuttamisen voi aloittaa määräajan umpeuduttua, määräpäivän saavuttua tai edellytyksen ilmaannuttua.
  7. Jos täytäntöönpanomenettely riippuu täytäntöönpanoa hakevan osapuolen vakuudesta, täytäntöönpanomenettelyn voi aloittaa ainoastaan jos vakuuden asettamisesta on kirjallinen todiste ja asiakirjasta on toimitettu jäljennös velalliselle tai asiakirja toimitetaan yhdessä täytäntöönpanoilmoituksen kanssa.
  8. Jos täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpano riippuu siitä, että täytäntöönpanoa hakevan osapuolen velvoite velallista kohtaan täytetään samaan aikaan, ulosottomies ei voi aloittaa täytäntöönpanomenettelyä ennen kuin täytäntöönpanoa hakevan osapuolen velvoite on täytetty tai kun täytäntöönpanoa hakeva osapuoli tai ulosottomies on tarjonnut velalliselle velkojan velvoitteen täyttämistä ja velallinen on perusteettomasti kieltäytynyt hyväksymästä velvoitteen täyttämistä tai muulla tavoin viivyttänyt velvoitteen hyväksymistä.
  9. Jos täytäntöönpanoa hakeva osapuoli tarvitsee pakkotäytäntöönpanoa varten perimisoikeuden vahvistamista tai muuta asiakirjaa, hän voi velallisen sijasta pyytää sitä notaarilta tai viranomaiselta. Täytäntöönpanoa hakevan osapuolen on esitettävä tätä varten täytäntöönpanoasiakirja.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Täytäntöönpano voi kohdistua irtaimeen omaisuuteen, kiinteään omaisuuteen ja muuhun varallisuuteen.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Omaisuuteen kohdistuvat täytäntöönpanotoimet:

1. Omaisuuden takavarikointi – Kun täytäntöönpanotoimet kohdistetaan omaisuuteen, omaisuus takavarikoidaan ja myydään. Täytäntöönpanoa hakeva osapuoli saa suorituksen omaisuuden myynnistä. Omaisuutta ei takavarikoida, jos voidaan olettaa, että takavarikoidun omaisuuden myynnistä saatavilla rahoilla voidaan kattaa ainoastaan täytäntöönpanokulut. Ulosottomies siirtää rahan, joka kertyy ulosottomiehen virkatilille velallisen varojen pakkotäytäntöönpanon johdosta, täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle 10 päivän kuluessa rahan vastaanottamisesta.

Kun kyseessä on perintä valtiolta tai paikallishallinnolta, vaaditaan rahasaatavaa. Jos rahasaatavaa ei ole saatu perittyä kohtuullisessa ajassa, perintä kohdistetaan omaisuuteen.

Ulosottomies voi täytäntöönpanoa hakevan osapuolen ja velallisen hakemuksen perusteella myydä takavarikoidut esineet muulla tavoin kuin suullisella tai sähköisellä huutokaupalla, jos huutokauppa ei ole onnistunut tai voidaan olettaa, ettei esineitä saada myytyä huutokaupalla tai että huutokaupasta saatava tuotto on huomattavasti pienempi kuin muulla myyntitavalla saatava tuotto.

1.1          Vaikutus

1.1.1. Irtaimeen omaisuuteen kohdistuva perintä

  • Ulosottomies myy takavarikoidun irtaimen omaisuuden julkisella sähköisellä tai suullisella huutokaupalla.
  • Täytäntöönpanokulujen kattamisen tai vaatimuksen täyttämisen jälkeen jäljelle jäänyt määrä palautetaan velkojalle.
  • Huutokaupattujen esineiden omistajuus syntyy, kun esine luovutetaan huutokauppa-asiakirjan perusteella.

1.1.2       Kiinteistöön kohdistuva perintä

  • Täytäntöönpanoa hakevan osapuolen vaatimuksen täyttämiseksi perinnän voi kohdistaa kiinteistöön, jos velallinen on merkitty kiinteistörekisteriin kiinteistön omistajaksi tai on kiinteistörekisteriin merkityn omistajan velallisen yleisseuraannon saaja.
  • Kun perintä kohdistetaan kiinteistöön, se kattaa myös kiinnitetyn esineistön.
  • Kiinteistön takavarikointia varten haastemies kirjaa kiinteistön sekä sen kiinnitetyt tarpeistot ja muut esineet, epää niiden vallintaoikeuden ja merkityttää kiinteistön vallintaoikeuden epäämisen kiinteistörekisteriin.
  • Takavarikoitu kiinteistö jää velallisen haltuun, ja tämä saa hallinnoida ja käyttää sitä tavanomaisen hoidon puitteissa, paitsi jos kiinteistöstä on annettu pakkotäytäntöönpanomääräys.
  • Kun kiinteistö on takavarikoitu, velallisen vallintaoikeus lakkaa. Jos kiinteistön takavarikointi kattaa myös irtaimen omaisuuden, sitä voi käyttää tavanomaisen hoidon puitteissa.
  • Vallintakieltoa rikkova oikeustoimi tai muu vallintatoimi on mitätön, jollei laissa toisin säädetä.
  • Kun asetetaan omistajuuden, rajoitetun esineoikeuden tai omistusoikeuden vallintaa koskeva kielto, vastaavaan rekisteriin kirjataan laissa säädetyn mukaisesti kieltomerkintä. Kieltomerkintä kieltää laajuutensa mukaisesti rekisterimerkintöjen tekemisen ilman ulosottomiehen hakemusta tai suostumusta.

2. Velallisen tileihin kohdistuva perintä - Perinnän voi kohdistaa velallisen tileihin. Luottolaitos antaa ulosottomiehelle tiedon siitä, onko tiliä olemassa vai ei. Tili jäädytetään takavarikointiasiakirjan perusteella siinä määrätyssä laajuudessa.

2.1. Vaikutus - Tilillä olevat rahavarat siirretään takavarikointiasiakirjassa määrätyssä laajuudessa ulosottomiehen virkatilille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa täytäntöönpanoasiakirja on jokin muu kuin oikeudenkäynnin aikana lapsen elatusavun maksuvaatimuksen osalta annettu kanteen turvaamista koskeva päätös. Jos velallisen tilillä ei ole takavarikointihetkellä riittävästi rahaa, takavarikoituina pidetään myös jäädytetylle tilille myöhemmin kertyviä rahavaroja, kunnes vaadittu summa tulee täyteen. Jäädytetylle tilille takavarikoinnin jälkeen kertyviä varoja siirretään ulosottomiehen virkatilille, kunnes takavarikointiasiakirja tulee täytäntöönpannuksi. Jos ulosottomies on toimittanut luottolaitokselle velallisen tilin takavarikointia koskevan asiakirjan, kyseisen asiakirjan katsotaan pätevän myös velallisen vastaisuudessa avaamiin tileihin.

3. Pakkohallintoon määrääminen - Silloin kun perintätoimet kohdistetaan kiinteistöön, se voidaan myös asettaa pakkohallintoon. Kiinteistörekisteriin tehdään pakkohallintoa ja pakkohallinnon täytäntöönpanijaa koskevat merkinnät tuomion perusteella.

3.1. Vaikutus - Pakkohallinnon täytäntöönpanijalla on oikeus ottaa kiinteistö haltuunsa virkanimityspäätöksen perusteella. Pakkohallintoa käytettäessä velkoja saa suorituksen omaisuuden tuotosta.

4. Perinnän kohdistaminen arvopapereihin - Viron arvopaperirekisteriä koskevan lain 2 §:ssä lueteltujen arvopapereiden takavarikoimiseksi ulosottomies pyytää rekisterinpitäjää tekemään merkinnän oikeuksien ja velvollisuuksien käyttökiellosta.

4.1. Vaikutus - Arvopapereiden takavarikko alkaa, kun ne on asetettu rekisterissä käyttökieltoon. Ulosottomies myy arvopaperit niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat perinnän kohdistamista irtaimeen omaisuuteen. Ulosottomiehellä on oikeus kirjoittaa nimellinen arvopaperi ostajan nimelle ja tehdä sen osalta tarvittavia hakemuksia velallisen sijasta. Ulosottomies esittää vekselin, sekin tai velkakirjan lunastettavaksi, jos se on arvopaperin mukaisesti mahdollista.

5. Perinnän kohdistaminen rajavastuuyhtiön osaan - Jos rajavastuuyhtiön osaa ei ole kirjattu arvopaperirekisteriin, kyseinen osa katsotaan takavarikoiduksi niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat perinnän kohdistamista irtaimeen omaisuuteen. Ulosottomies antaa takavarikoinnin tiedoksi rajavastuuyhtiön hallitukselle.

5.1. Vaikutus - Ulosottomies myy rajavastuuyhtiön osan niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat perinnän kohdistamista irtaimeen omaisuuteen. Rajavastuuyhtiön osan myynyt ulosottomies toimittaa kahden päivän kuluessa huutokaupasta yritysrekisterin pitäjälle ilmoituksen oikeusministerin vahvistamassa muodossa.

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Lainvoimaisella tuomiolla hyväksytyn vaatimuksen (mukaan lukien tuomioistuimessa tehdystä sopimuksesta tai muusta täytäntöönpanoasiakirjasta johtuva vaatimus) vanhenemisaika on 10 vuotta.

  • Jos velallinen kuolee täytäntöönpanomenettelyn aloittamisen jälkeen, menettelyn soveltamista jatketaan tämän jäämistöön, jollei laissa toisin säädetä.
  • Siihen asti kun perinnöstä luopumista tai perinnön hyväksymistä koskeva määräaika on umpeutunut, jäämistöön kohdistuvan vaatimuksen perusteella voi toteuttaa täytäntöönpanomenettelyn vain jäämistön osalta. Jäämistöön ei voi tällaisissa tapauksissa kohdistaa perintää perijän henkilökohtaisten velvoitteiden perusteella.
  • Silloin kun täytäntöönpanoasiakirjaa sovelletaan myös siihen merkityn hakijan tai velallisen seuraannon saajaan, ulosottomies ottaa täytäntöönpanon hoitaakseen, jos oikeusseuraanto todistetaan tuomiolla, otteella julkisesta rekisteristä tai notaarin vahvistamalla asiakirjalla. Sama pätee tuomion täytäntöönpanon osalta riita-asiaan liittyvän esineen omistajaan silloin kun omistaja on tuomion antamisen jälkeen vaihtunut.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanomenettelyn osapuoli voi esittää ulosottomiehelle valituksen täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanoon tai täytäntöönpanotehtävästä kieltäytymiseen liittyvästä ulosottomiehen päätöksestä tai toimesta kymmenen päivän kuluessa päivästä, jona valituksentekijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt saada tietää päätöksestä tai toimesta, jollei laissa toisin säädetä.

Täytäntöönpanomenettelyn osapuoli voi valittaa edellä mainittua valitusta koskevasta ulosottomiehen päätöksestä kymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta siihen käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä ulosottovirasto on. Käräjäoikeuteen ei voi valittaa ulosottomiehen päätöksestä tai toimesta, jollei ensin ole esitetty valitusta ulosottomiehelle.

Tuomarin antamasta määräyksestä voi valittaa täytäntöönpanomenettelyssä, jollei laissa toisin säädetä.

Velallinen voi esittää velkojaa vastaan kanteen täytäntäntöönpanoasiakirjan pakkotäytäntöönpanon peruuttamiseksi ennen kaikkea siitä syystä, että vaatimus on täytetty tai kuitattu tai sitä on lykätty. Kanteen menestyminen ei vaikuta täytäntöönpanoasiakirjan pätevyyteen eikä oikeusvaikutuksiin.

Kolmas osapuoli, jolla on pakkotäytäntöönpanon kohteen osalta sen pakkotäytäntöönpanon estävä oikeus, erityisesti omistusoikeus tai rajoitettu esineoikeus, voi jättää kanteen takavarikoidun omaisuuden vapauttamiseksi tai pakkotäytäntöönpanon peruuttamiseksi jollakin muulla perusteella tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä pakkotäytäntöönpano tapahtuu.

Linkkejä

Ulosottomiehiä koskevat Linkki avautuu uuteen ikkunaanyhteystiedot

Päivitetty viimeksi: 09/04/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Irlanti

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanoa ei ole tarkkaan määritelty Irlannissa. Käytännössä sillä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla tuomioistuimen tuomio tai määräys toteutetaan. Tuomioistuin vahvistaa yleensä täytäntöönpanotoimen ennen sen toteuttamista.

Irlannissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettuja tuomioita pannaan yleensä täytäntöön seuraavilla tavoilla:

Takavarikko

Tällaisessa toimenpiteessä tuomiossa tarkoitetun velallisen omaisuutta takavarikoidaan. Tuomioistuin antaa tuomiossa tarkoitetun velkojan hakemuksesta kreivikunnan rekisteriviranomaiselle (County Registrar) tai ulosotonvalvojalle (Sheriff), jos kyseessä on Dublin tai Cork, määräyksen takavarikoida omaisuutta tuomiossa vahvistetun velan arvoa (ja mahdollisia oikeudenkäyntikuluja) vastaava määrä. Omaisuus voidaan sen jälkeen myydä velkojen maksamiseksi.

Rekisteröinti

Tuomio voidaan saattaa julkiseksi rekisteröimällä se ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen (High Court) tuomiorekisteriin. Rekisteri sisältää kaikki alemman oikeusasteen tuomioistuimen (District Court), alemman oikeusasteen ylemmän tuomioistuimen (Circuit Court) ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen (High Court) tuomiot, jotka velkoja on pyytänyt rekisteröimään. Velallisen nimi ja osoite sekä tiedot tuomiosta julkaistaan joissakin sanomalehdissä ja kaupallisissa julkaisuissa, kuten Stubbs Gazette ‑lehdessä. Lisäksi luottolaitokset kirjaavat tiedot, ja maksamaton tuomio voi vaikeuttaa velallisen rahoituksen saantia.

Oikeuden määräämää kiinnitystä koskeva vakuutus

Velkoja voi antaa valaehtoisen vakuutuksen, joka voidaan kirjata koskemaan velallisen omaisuutta sen jälkeen, kun asiaankuuluvan tuomioistuimen antama tuomio on vahvistettu. Omaisuuden myyntituotto on käytettävä velan suorittamiseen muiden kiinnitysten etusija huomioon ottaen, ennen kuin tuotto maksetaan velalliselle. Lisätoimina voidaan tehdä tuomioistuimelle hakemus, joka koskee vakuustakavarikkoa tai omaisuuden myyntimääräystä.

Ulosmittausmääräys/vangitsemismääräys

Alemman oikeusasteen tuomioistuimeen voidaan tehdä hakemus, joka koskee tuomiossa vahvistetun saatavan maksamista erissä Linkki avautuu uuteen ikkunaanvuosina 1926–2009 tuomioistuinten määräysten täytäntöönpanosta annettujen lakien mukaisesti. Tuomari päättää maksuerien suuruuden tutkittuaan velallisen varallisuuden. Vangitsemismääräys voidaan antaa vain luonnollisille henkilöille, eikä sitä voida soveltaa oikeushenkilöihin eli yrityksiin. Vangitsemismääräystä voidaan soveltaa, jos velallinen jättää maksamatta jonkin ulosmittausmääräyksen maksuerän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että velallinen voi joutua vangituksi, jos hän kieltäytyy maksamasta, vaikka hänellä olisi varaa siihen.

Palkan ulosmittaus

Velkoja voi saada tuomioistuimelta määräyksen, jonka mukaan vähennykset tehdään suoraan velallisen palkasta. Tällöin velallisen työnantaja suorittaa maksun velkojalle suoraan.

Saatavan ulosmittausmääräys

Jos velkojalla on tiedossaan, että kolmas osapuoli on velkaa tuomiossa tarkoitetulle velalliselle, hän voi tehdä tuomioistuimelle hakemuksen ja pyytää, että kyseinen kolmas osapuoli maksaa tietyn rahamäärän suoraan velkojalle. Tuomioistuin päättää harkintansa mukaan, antaako se määräyksen.

Pesänhoitaja

Tuomioistuin nimeää pesänhoitajan hoitamaan esimerkiksi velallisen omaisuuden myyntituottoa velkojen maksamiseksi. Tuomioistuin päättää pesänhoitajan nimeämisestä harkintansa mukaan.

On tärkeää huomata, että tuomion täytäntöönpanokeinojen valinta on tuomiossa tarkoitetun velkojan ja oikeudellisten neuvonantajien vastuulla. Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeuslaitos ei ehdota minkään tietyn toimenpiteen käyttämistä. Edellä olevan luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä, vaan siinä pelkästään luonnehditaan yleisimpiä käytettyjä menettelyjä.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Kotimaassa annetun tuomion täytäntöönpanoa varten voidaan tarvita tuomion antaneen tuomioistuimen lupa (ks. edellä). Tietyissä tapauksissa, kuten tuomion täytäntöönpanossa ja rekisteröinnissä, täytäntöönpanohakemusta ei tarvitse toimittaa tuomioistuimelle vaan asiaankuuluvan tuomioistuimen kirjaamoon.

Muilla Euroopan unioniin kuuluvilla lainkäyttöalueilla tehdyissä tuomioissa toimivaltainen tuomioistuin on ylemmän oikeusasteen tuomioistuin. Jos kuitenkin on kysymys toistuvista elatusapumaksuista, joita koskeva tuomio on vahvistettu eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi jollakin muulla Euroopan unioniin kuuluvalla lainkäyttöalueella, toimivaltainen tuomioistuin on tällöin alemman oikeusasteen tuomioistuin.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Täytäntöönpanokelpoisia ovat tuomioistuimessa annetut päätökset sekä jotkin muut päätökset. Tällaisia voivat olla tuomioistuimen määräykset sekä ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen tai alemman oikeusasteen ylemmän tuomioistuimen kirjaajan summaarisessa menettelyssä antamat päätökset.

Tuomion täytäntöönpanoa varten tarvitaan usein tuomion antaneen tuomioistuimen lupa. Joissakin tapauksissa, kuten tuomion täytäntöönpanossa ja rekisteröinnissä, tuomioistuimelle ei tarvitse toimittaa hakemusta, vaan luvan voi antaa asiaankuuluvan tuomioistuimen kirjaamo.

Muilla lainkäyttöalueilla tehdyissä tuomioissa, jotka pannaan täytäntöön Euroopan unionin asetusten nojalla, toimivaltainen tuomioistuin on ylemmän oikeusasteen tuomioistuin. Jos on kysymys toistuvista elatusapumaksuista, joita koskeva tuomio on vahvistettu eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi, toimivaltainen tuomioistuin on alemman oikeusasteen tuomioistuin. Asetukseen (EY) N:o 44/2001 (korvattu asetuksella (EU) N:o 1215/2012, jota sovelletaan 10. tammikuuta 2015 alkaen tuomioistuimissa hyväksyttyihin tai tehtyihin sovintoihin) liittyvät toimet on annettu tehtäväksi ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen valmistelevalle tuomarille (Master of the High Court). Avoimessa oikeuden istunnossa voidaan tehdä hakemus, jossa pyydetään julistamaan tuomio täytäntöönpanokelpoiseksi Irlannissa ja antamaan sitä koskeva täytäntöönpanomääräys.

Asetuksen (EY) N:o 805/2004 nojalla eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistettu tuomio katsotaan ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen antamaksi tuomioksi. Sillä on samat vaikutukset kuin ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen tuomiolla, ja se pannaan täytäntöön sen mukaisesti. Eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetuissa tuomioissa, jotka koskevat toistuvia elatusapumaksuja, toimivaltainen tuomioistuin on alemman oikeusasteen tuomioistuin. Menettelyä koskevat kansalliset säännökset on annettu vuonna 2011 (Statutory Instrument No. 274/2011).

Jos on kysymys riitauttamattomaan vaatimukseen annetusta tuomiosta, joka on pantava täytäntöön jollakin toisella lainkäyttöalueella Euroopan unionissa, tuomion antaneella tuomioistuimella on toimivalta käsitellä sen täytäntöönpanoon liittyviä hakemuksia eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annetun asetuksen (EY) N:o 805/2004 nojalla.

Tuomion täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen jättää yleensä tuomioistuimeen (tai tuomioistuimen kirjaamoon) lakimies, vaikka velkojalla ei tarvitsekaan olla oikeudellista edustajaa. Kaikki hakemukset on toimitettava tuomioistuimeen paikan päällä, eikä niitä voi lähettää postitse. Postitse voidaan kuitenkin lähettää tietyt tuomioistuimen kirjaamoon toimitettavat hakemukset, muun muassa sellaiset, jotka koskevat tuomion täytäntöönpanoa, rekisteröintiä ja vahvistamista oikeuden määräämää kiinnitystä koskevaa vakuutusta varten. Käytännön toimenpiteistä ja menettelyistä saa lisätietoja ottamalla yhteyttä ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen tuomioita käsittelevään jaostoon (Judgments Section), jonka sähköpostiosoite on HighCourtCentralOffice@Courts.ie.

Oikeuslaitoksen perimät kulut (maksut) ovat pieniä. Tällä hetkellä perittävät maksut voi tarkistaa Linkki avautuu uuteen ikkunaanmaksuja käsittelevältä sivulta Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeuslaitoksen verkkosivustolla. Lakimiesten ja asianajajien kulut ovat velkojien ja niiden oikeudellisten edustajien välinen asia. Tuomioistuin voi määrätä täytäntöönpanomenettelyn kustannukset korvattavaksi kokonaan tai osittain.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinten määräysten täytäntöönpanosta annetun vuoden 1926 lain (sellaisena kuin se on korvattuna vuoden 1986 tuomioistuinlain (N:o 2) 1 §:llä) 15 §:ssä säädetään, että silloin, kun perittävä saatava perustuu tuomioistuimen määräykseen tai päätökseen, velkoja voi jättää alemman oikeusasteen tuomioistuimeen haasteen, jossa velallinen velvoitetaan osallistumaan varallisuutensa selvittämiseen alemman oikeusasteen tuomioistuimessa. Täytäntöönpanomääräystä koskeva hakemus on jätettävä kuuden vuoden kuluessa tuomion tai päätöksen päiväyksestä. Velkojan on esitettävä todisteet alkuperäisestä saatavasta, ja velallisen on täytettävä varallisuuttaan koskeva lausunto. Vuonna 1926 annetun lain 16 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1986 lain 9 §:llä, sallitaan todisteiden esittäminen sekä velallisen tai velkojan ristikuulustelu. Täytäntöönpanomääräys voi olla voimassa 12 vuoden ajan asiaankuuluvan tuomion tai päätöksen päiväyksestä.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanon kohteena voi olla kaikentyyppinen omaisuus, paitsi helposti pilaantuvat tavarat tai velallisen hallussa palautusoikeudella (sale or return) olevat tavarat.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Jos tuomioistuimen antamaa määräystä ei noudateta, asianosainen voi saada rangaistuksen oikeuden halventamisesta. Tuomioistuimen määräämä rangaistus voi olla sakkoa tai vankeutta siihen saakka, kun teko on sovitettu. Henkilön vapaudenmenetyksen kestoa ei sen vuoksi ole rajoitettu. Tätä sovelletaan myös kaikkiin kolmansiin osapuoliin, jotka rikkovat tuomioistuimen määräyksen ehtoja.

On tärkeää huomata, että Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuinten määräysten täytäntöönpanosta annetun vuoden 1926 lain 20 §:n mukaan se, että velallinen tuomitaan vankeuteen, koska ulosmittausmääräyksen maksuerä on jätetty maksamatta, ei merkitse velan tai minkään sen osan maksua tai lakkaamista eikä estä velkojaa käyttämästä muita oikeuskeinoja saatavan perimiseen.

Pankit ja muut rahoituslaitokset ovat muiden osapuolten tavoin velvollisia noudattamaan tuomioistuimen määräyksiä. Tilanteissa, joita tuomioistuimen määräys ei erityisesti koske, olisi otettava huomioon lait ja asetukset, jotka koskevat tämäntyyppisen laitoksen hallussaan pitämiä henkilötietoja (esim. Linkki avautuu uuteen ikkunaanvuoden 1988 tietosuojalaki).

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Tietyissä määräyksissä ilmoitetaan, kuinka kauan asianosaisen on noudatettava määräyksen ehtoja, mutta aina ei näin ole. Tuomio on voimassa 12 vuotta, mutta joillekin täytäntöönpanotoimille on tuomioistuimen säännöissä tai lainsäädännössä asetettu määräaikoja. Yksi esimerkki on ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen täytäntöönpanomääräys, jonka voimassaoloaika on yksi vuosi sen antamisesta. Voimassaolon päätyttyä tarvitaan uusi täytäntöönpanomääräys.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Valitus ei yleensä kohdistu täytäntöönpanotoimeen itseensä sellaisena kuin tuomioistuimen kirjaamo on sen hyväksynyt vaan tuomioon tai määräykseen, johon se perustuu. Asianosainen voi valittaa muutoksenhakutuomioistuimeen ja pyytää, että tuomio tai määräys kumotaan. Valituksen tekemistä koskevat määräajat vaihtelevat seuraavasti:

  • alemman oikeusasteen tuomioistuimesta alemman oikeusasteen ylempään tuomioistuimeen: 14 päivää tuomiosta tai määräyksestä
  • alemman oikeusasteen ylemmästä tuomioistuimesta ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen: 10 päivää määräyksestä
  • valmistelevan tuomarin oikeuskäsittelystä (Master’s Court) ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen: kuusi päivää siitä, kun määräyksestä tuli lopullinen, tai, jos määräys annettiin yksipuolisessa (ex parte) menettelyssä, määräyksen tiedoksiantopäivästä tai, jos se hylättiin, määräyksen hylkäämispäivästä (yksi kuukausi määräyksen tiedoksiantopäivästä, jos kyse on ulkomaisen tuomion täytäntöönpanosta asetuksen (EY) N:o 44/2001 nojalla)
  • ylemmän oikeusasteen tuomioistuimesta muutoksenhakutuomioistuimeen: tapauksen luonteesta riippuen joko 10 tai 28 päivää siitä, kun määräyksestä tuli lopullinen
  • ylemmän oikeusasteen tuomioistuimesta tai muutoksenhakutuomioistuimesta ylimpään muutoksenhakutuomioistuimeen: 28 päivää siitä, kun määräyksestä tuli lopullinen.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Tuomio on voimassa 12 vuotta, eikä tuomioon perustuvaa kannetta voi nostaa voimassaoloajan päätyttyä. Voimassaolo alkaa siitä päivästä, jolloin tuomiosta on tullut täytäntöönpanokelpoinen. Lisäksi joillekin täytäntöönpanotoimille on tuomioistuimen säännöissä tai lainsäädännössä asetettu määräaikoja. Yksi esimerkki on ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen täytäntöönpanomääräys, jonka voimassaoloaika on yksi vuosi sen antamisesta. Voimassaolon päätyttyä tarvitaan uusi täytäntöönpanomääräys. Toinen esimerkki on ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen täytäntöönpanomääräyksen antaminen, johon tarvitaan tuomioistuimen suostumus, jos on kulunut yli kuusi vuotta tuomioistuimen täytäntöönpanokelpoisen määräyksen antamisesta.

Päivitetty viimeksi: 09/10/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Kreikka

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Tuomion täytäntöönpano tarkoittaa täytäntöönpanoasiakirjan sisältämän aineellisoikeudellisen vaateen täytäntöönpanoa julkisten viranomaisten avustuksella. Täytäntöönpano voidaan toteuttaa seuraavilla keinoilla:

  • irtaimen omaisuuden haltuunotto pakkokeinoin
  • häätö kiinteistöstä pakkokeinoin
  • ulosmittaus
  • vankeus
  • sakko
  • selvitystilaan asettaminen
  • valaehtoisesti annettavat vakuutukset.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

[Uuden] siviiliprosessilain (927–931 §) mukaisesti täytäntöönpanon suorittaa henkilö, jolla on siihen oikeus. Saatuaan täytäntöönpanomääräyksen virallisen jäljennöksen (Apógrafo) hän antaa määräyksen tiedoksi ulosottomiehelle ja täsmentää, kuinka määräys pannaan täytäntöön, ja jos mahdollista, mihin se kohdistuu. Jos täytäntöönpanoon kuuluu saatavien ulosmittaus, kyseinen henkilö nimeää huutokaupanpitäjäksi kyseisellä alueella toimivan notaarin. Edunsaajan tai edunsaajan edustajan on päivättävä ja allekirjoitettava määräys. Määräyksellä annetaan valtuudet suorittaa kaikki täytäntöönpanotoimet, jollei määräyksessä muuta ilmoiteta.

Ulosottomiehellä, jolle virallinen jäljennös täytäntöönpanomääräyksestä on toimitettu, on valtuudet ottaa vastaan maksuja ja antaa niistä kirjallinen kuitti ja myös palauttaa virallinen jäljennös sen jälkeen, kun määräys on täytetty kokonaisuudessaan. Ulosottomies voi myös hyväksyä saatavan osittaisen maksamisen. Tässä tapauksessa ulosottomiehen on annettava maksusta kuitti ja kirjattava maksu viralliseen jäljennökseen. Osittainen maksusuoritus ei vaikuta täytäntöönpanon etenemiseen.

Ulosottomiehellä on täytäntöönpanon toimittamiseksi valtuudet mennä sisään velallisen asuntoon tai muihin velallisen hallinnassa oleviin tiloihin, avata ovia ja suorittaa tutkimuksia sekä avata suljettuja huonekaluja, käyttöesineitä tai säiliöitä. Ulosottomies voi pyytää apua lainvalvontaviranomaisilta (yleensä poliisilta), joilla on velvollisuus antaa apua.

Jos velallinen tekee vastarintaa täytäntöönpanon aikana, ulosottomies voi käyttää voimakeinoja vastarinnan murtamiseksi ja pyytää apua lainvalvontaviranomaisilta (yleensä poliisilta).

Ulosottomies laatii raportin jokaisesta täytäntöönpanomenettelyyn kuuluvasta toimesta. Jos määräystä ei pantu täytäntöön, ulosottomies laatii raportin tähän johtaneista syistä. Ulosottomiehen on laadittava kaikista täytäntöönpanon aikana tapahtuneista rikkomuksista raportti ja toimitettava se toimivaltaiselle syyttäjälle.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Täytäntöönpanoasiakirja on julkinen asiakirja, jossa vaade vahvistetaan ja jonka avulla väitetty edunsaaja voi vaatia velallista noudattamaan asiakirjan sisältöä täytäntöönpanomenettelyn keinoin. Täytäntöönpano edellyttää, että täytäntöönpanoasiakirja on olemassa ja että vaade on pätevä.

3.1 Menettely

Täytäntöönpano ei ole hallinnollinen toimi, vaan se on oikeustoimi, jonka tarkoituksena on tarjota oikeussuojaa. Täytäntöönpanoviranomaisille osoitetut hakemukset ja jokainen täytäntöönpanomenettelyyn kuuluva toimi ovat oikeudenkäyntitoimia. Jotta täytäntöönpano voidaan suorittaa, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

  • täytäntöönpanoviranomaisten toimivaltaisuus
  • asianosaisten asiavaltuus
  • kelpoisuus osallistua tuomioistuinmenettelyihin
  • kelpoisuus toimia asiakkaan puolesta
  • perustellun intressin olemassaolo
  • oikeudenkäyntikelpoisuus
  • täytäntöönpanoasiakirjan olemassaolo
  • täytäntöönpanokelpoisen vaatimuksen olemassaolo.

Sekä tuomioistuimessa annettuja päätöksiä että muita päätöksiä voidaan panna täytäntöön myös ilman tuomioistuimelta haettua täytäntöönpanomääräystä. Täytäntöönpanokelpoisia asiakirjoja ovat seuraavat:

  • Kreikan tuomioistuimien antamat lopulliset päätökset
  • Kreikan tuomioistuimien antamat päätökset, jotka on julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisiksi
  • välitystuomiot
  • oikeuden pöytäkirjat, jotka sisältävät tiedot sovittelusta tai oikeudenkäyntikuluista
  • notaarin vahvistamat asiakirjat
  • Kreikan tuomioistuinten vahvistamat maksumääräykset
  • vuokralaista koskevat häätömääräykset
  • ulkomaiset asiakirjat, jotka on julistettu täytäntöönpanokelpoisiksi
  • määräykset ja asiakirjat, jotka on oikeuden päätöksellä julistettu täytäntöönpanokelpoisiksi.

Täytäntöönpanoviranomaiset jaetaan suoraan toimiviin ja epäsuorasti toimiviin viranomaisiin. Kanteen vireille pannut velkoja nimeää suoraan toimivat viranomaiset: a) ulosottomiehet, jotka ovat itsenäisiä julkisia viranomaisia, joilla on valtuudet ulosmitata velallisen hallussa olevia tavaroita ja omaisuutta sekä velallisen omistamia laivoja tai ilma-aluksia, toteuttaa suoria täytäntöönpanotoimia, pidättää velallinen, joka on määrätty vangittavaksi, ja valmistella huutokauppoja, ja b) notaarit tai heidän sijastaan toimivat rauhantuomarit, joilla on valtuudet myydä velallisen ulosmitattu omaisuus vapaaehtoisella tai pakkohuutokaupalla ja jakaa saadut varat velkojille näiden etuoikeusaseman määrittävän luettelon mukaan. Epäsuorasti toimivia viranomaisia ovat poliisi, asevoimat ja ulosottomiehen todistajat, jotka toimivat hänen kanssaan yhteistyössä siinä tapauksessa, että täytäntöönpanoa vastustetaan tai uhataan vastustaa. Kaikki nämä viranomaiset ovat vastuussa virantoimituksessa tekemistään velvollisuuksien laiminlyönneistä.

Varsinaisen täytäntöönpanomääräyksen antaa henkilö, jolla on siihen oikeus, eli kantaja tai tämän edustaja, joka voi olla mutta jonka ei tarvitse olla asianajaja. Täytäntöönpanon kustannukset määräytyvät seuraavasti:

  • ulosottomiehen palkkio alle 590 euron arvoisten saatavien ulosmittauksesta: 53 euroa, 591–6 500 euron arvoisista saatavista: 53 euroa ja lisäksi saatavan arvosta laskettu 2,5 prosentin lisämaksu, ja saatavista, joiden arvo on 6 500 euroa tai enemmän: 53 euroa ja lisäksi saatavan arvosta laskettu 1 prosentin lisämaksu, joka on enintään 422 euroa jokaista ulosmitattua omaisuuserää, laivaa tai ilma-alusta kohti
  • ulosottomiehen palkkio jokaisen huutokaupan valmistelusta tai huutokauppoja koskevien toimien toistamisesta tai ulosmittausta koskevan raportin tiivistelmän laatimisesta alle 590 euron arvoisista saatavista: 53 euroa, 591–6 500 euron arvoisista saatavista: 2 prosenttia, ja saatavista, joiden arvo on 6 501 euroa tai enemmän: 1 prosentti, mutta enintään 210 euroa
  • huutokaupanpitäjän palkkio: 30 euroa
  • ulosottomiehen palkkio muista täytäntöönpanotoimista: 240–400 euroa ulosottomiehen ja hänen asiakkaansa välisen sopimuksen mukaisesti
  • ulosottomiehen apuna toimivan todistajan palkkio: 30 euroa jokaiselle todistajalle, ja jos todistaja on ulosottomies: 60 euroa
  • jos täytäntöönpano perutaan, ulosottomiehen palkkioista vähennetään 50 prosenttia
  • kilometrikorvaus 0,50 euroa maksetaan jokaiselta kilometriltä, jonka ulosottomies ja todistajat matkustavat toimipisteestään suorittaakseen täytäntöönpanotoimia
  • ulosottomiehen erityispalkkio, joka määräytyy täytäntöönpanon haastavuuden mukaan: ulosottomiehen ja hänen asiakkaansa välisen sopimuksen mukaisesti (palkkiota ei koskaan maksa se henkilö, johon täytäntöönpano kohdistuu).

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanon aineelliset edellytykset ovat seuraavat:

  • perustellun intressin olemassaolo eli täytäntöönpanon ja sen tarjoaman oikeussuojan tarve
  • vaateen pätevyys.

Täytäntöönpanolainsäädännön tarkoitus on tasapainottaa toisaalta velkojien ja toisaalta velallisten tai kolmansien osapuolten välisiä eturistiriitoja vallitsevassa tilanteessa. Tuomioistuimet soveltavat täytäntöönpanotoimenpiteen myöntämisessä seuraavia perusteita:

  • velkojien saatavien nopea periminen alhaisin kustannuksin
  • velallisen henkilöllisyyden ja yleisten perusteltujen intressien suojaaminen
  • velkojan ja velallisen intressien yhteensovittaminen mahdollisimman hyvään hintaan pääsemiseksi huutokaupassa
  • kolmansien osapuolten intressien suojaaminen.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

Täytäntöönpanotoimenpiteiden kohteena voi olla velallisen omaisuus ja/tai velallinen itse. Täytäntöönpanotoimenpiteet ovat aineellisia toimenpiteitä, joita toteuttavat tätä tarkoitusta varten valtuutetut toimijat. He huolehtivat suoraan tai välillisesti siitä, että valtion asettamat täytäntöönpanovaatimukset täytetään. Täytäntöönpanotoimet voidaan kohdistaa seuraaviin omaisuuseriin:

  • irtain omaisuus, joka on velallisen tai velkojan hallussa tai omaisuutta luovuttamassa olevan kolmannen osapuolen hallussa
  • velallisen omistusoikeudet kolmannen osapuolen irtaimeen omaisuuteen
  • raha
  • täytäntöönpanon kohteena olevan henkilön rahasaatavat kolmansilta osapuolilta
  • velallisen kiinteä omaisuus tai kiinteää omaisuutta koskevat omistusoikeudet
  • laivat
  • ilma-alukset
  • teollis- ja tekijänoikeudet, patentit, elokuvaoikeudet.

Täytäntöönpanotoimia ei voida kohdistaa seuraaviin omaisuuseriin:

  • velallisen ja hänen perheensä henkilökohtaiset tavarat
  • velallisen ja hänen perheensä tarvitsema ruoka ja polttoaine
  • mitalit, muistoesineet, käsikirjoitukset, kirjeet, perheen asiakirjat ja liikeasiakirjat
  • kirjat, soittimet, taideteokset
  • työkalut, koneet, kirjat tai muut esineet, joita henkilöt tarvitsevat työssä, josta he saavat toimeentulonsa
  • herkästi pilaantuvat tavarat
  • henkilöyhtiön osuudet
  • lakisääteiset elatusmaksut
  • palkka-, eläke- tai vakuutusetuudet.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Velallisen sekä kaikkien kolmansien osapuolien on noudatettava täytäntöönpanotoimenpiteen määräävää päätöstä. Jos päätöstä vastustetaan täytäntöönpanon aikana, ulosottomies voi vastata siihen voimakeinoin ja samalla pyytää apua lainvalvontaviranomaisilta. Ulosottomies voi palkata avukseen kaksi täysi-ikäistä todistajaa tai toisen ulosottomiehen. Jos velallinen ei noudata päätöstä, toimitaan seuraavasti:

  • Jos velallinen laiminlyö velvollisuutensa sellaisen toimenpiteen toteuttamisessa, jonka myös kolmas osapuoli voi toteuttaa, velkojalla on oikeus toteuttaa toimi velallisen puolesta.
  • Jos velallinen laiminlyö velvollisuutensa sellaisen toimenpiteen toteuttamisessa, jota kolmas osapuoli ei voi toteuttaa ja jonka toteuttaminen riippuu ainoastaan velallisen valmiudesta toimia, tuomioistuin määrää velallisen toteuttamaan toimen, ja jos hän ei sitä tee, tuomioistuin määrää hänelle sakon velkojan hyväksi tai vankeutta.
  • Jos velallinen velvoitetaan pidättäytymään tietyn toimen toteuttamisesta tai toteuttamaan tietty toimi, tuomioistuin voi määrätä näiden yhteydessä tapahtuneista rikkomuksista sakon velkojan hyväksi tai vankeutta.

Mikään edellä mainituista tapauksista ei vaikuta velkojan oikeuteen vaatia aineellisessa oikeudessa säädettyä korvausta velallisen laiminlyönneistä seuranneista menetyksistä. Velallisella on periaatteellinen mahdollisuus luovuttaa omaisuutta. Siinä tapauksessa, että omaisuuserä on ulosmitattu, luovuttaminen on kuitenkin kiellettyä ja se on pätemätön sekä ulosmittauksen määränneen henkilön että vaateensa esittäneiden velkojien osalta.

Jos täytäntöönpanotoimet kohdistuvat velallisen pankkitileihin, pankki ei ole velvollinen antamaan pankkitilejä koskevia tarkkoja tietoja kantajalle. Jos pankille toimitetaan velallisen hallussa olevien rahallisten vaatimusten haltuunottoa koskeva asiakirja, ulosmitatun määrän luovuttaminen on kiellettyä ja se on pätemätön ulosmittauksen määränneen henkilön osalta. Lisäksi pankin on ilmoitettava kahdeksan päivän kuluessa ulosmittauksesta, onko ulosmitattu saatava (pankkitilille talletettu rahasumma) olemassa, ja jos se riittää ulosmittauksen määränneen henkilön saatavan perimiseen, maksettava tälle kyseinen rahasumma.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kantajaa koskevia määräaikoja ei määrätä lainsäädännössä. Joistakin aikarajoituksista on määrätty, mutta nämä eivät ole niinkään sitovia aikarajoja, vaan pikemminkin määräaikoja, joita ennen tiettyjä toimia ei voida hyväksytysti suorittaa, eikä niissä määrätä suoraan ajankohdasta, jonka jälkeen kantaja ei voi enää toimia. Määräys, jonka mukaan tiettyjen yksittäisten toimien on oltava suoritettu tietyn ajan puitteissa ulosmittauksen jälkeen tai ennen huutokauppaa, eivät muuta järjestelmän perusteita. Jotta täytäntöönpanomenettely ei pitkittyisi loputtomiin, sillä on yhteen vuoteen rajattu takaraja, jonka jälkeen ulosmittausta tai muita toimia ei voida suorittaa saman määräyksen perusteella. Huutokauppaa ei myöskään voida pitää sellaisen ulosmittauksen perusteella, joka on lopullisen takarajan umpeutumisen vuoksi kumottu tuomioistuimen päätöksellä.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Ainoa oikeussuojakeino täytäntöönpanomenettelyä vastaan on yksipuolista tuomiota vastaan tehty takaisinsaantihakemus. Sen voi tehdä henkilö, johon täytäntöönpano kohdistuu, tai velkoja, jolla on perusteltu intressi, 15 päivän kuluessa ensimmäisestä täytäntöönpanotoimesta, jos hakemus koskee täytäntöönpanoasiakirjan tai esitutkintamenettelyjen pätevyyttä. Jos hakemus koskee minkä tahansa täytäntöönpanotoimen pätevyyttä ensimmäisestä toimesta viimeiseen, sen voi tehdä jopa viimeiseen täytäntöönpanotoimeen asti. Jos hakemus koskee viimeisen täytäntöönpanotoimen pätevyyttä, sen voi tehdä kuuden kuukauden kuluessa viimeisen täytäntöönpanotoimen toteuttamisesta. Yksipuolista tuomiota vastaan tehdyn takaisinsaantihakemuksen voi jättää ilman erityistä määräaikaa myös kolmas osapuoli, jonka oikeus täytäntöönpanon kohteeseen on kyseenalaistettu ja jolla on valtuudet tehdä valitus sitä henkilöä vastaan, johon täytäntöönpano kohdistuu. Toimivaltainen tuomioistuin on se, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Alueen rauhantuomioistuin (irinodíkio) on toimivaltainen siinä tapauksessa, että täytäntöönpanoasiakirja on annettu rauhantuomioistuimen päätöksellä. Muissa tapauksissa toimivalta on yhden tuomarin kokoonpanossa toimivalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella (monomelés protodíkio). Yksipuolista tuomiota vastaan tehdyn takaisinsaantihakemuksen jättäminen ei johda täytäntöönpanon tilapäiseen keskeytykseen. Täytäntöönpanomenettelyt voidaan kuitenkin hakijan pyynnöstä keskeyttää tilapäisesti tuomioistuimen päätöksellä riippumatta siitä, liittyykö asiaan takuusitoumuksia. Päätös annetaan tiedoksi täytäntöönpanoviranomaisille, jotka eivät sen jälkeen voi suorittaa mitään täytäntöönpanotoimia, ellei toimelle ole erityisesti annettu lupaa päätöksessä.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Tuomion täytäntöönpanoon sovelletaan etenkin omaisuuden ulosmittauksen osalta seuraavia rajoituksia: Seuraavia omaisuuseriä ei voida ulosmitata: a) omaisuus, joka on kärsinyt suoraa vahinkoa, b) henkilöyhtiön osuudet, c) oikeussäännöksiin tai testamenttimääräykseen perustuvat elatusapusaatavat sekä perheen ylläpitoon tarkoitettuja puolisoiden maksamia osuuksia koskevat saatavat, d) palkka-, eläke- tai vakuutusetuuksia koskevat saatavat, ellei vireillä ole vaadetta, joka koskee oikeussäännöksiin tai testamenttimääräykseen perustuvaa elatusapusaatavaa tai perheen ylläpitoon tarkoitettuja osuuksia, jolloin puolet omaisuuserästä voidaan ulosmitata ottaen huomioon velallisen saaman summan, perheen ylläpitoa koskevien aviollisten velvoitteiden laajuuden ja edunsaajien määrän, e) EU:n myöntämät avustukset tai tuet, joissa kolmas osapuoli on Kreikan maksuviranomainen (OPEKEPE), kunnes saatavat on talletettu edunsaajien pankkitileille tai muulla tavoin maksettu heille. Edellä 2 kappaleen d kohdassa esitettyä poikkeusta sovelletaan myös silloin, kun summa on maksettu tallettamalla se velallisen pankkitilille. Poikkeusta sovelletaan vain siltä osin kuin tilin saldo ei ylitä täytäntöönpanosta vapautetun saatavan määrää täytäntöönpanomääräyksen antamisen ja maksun suorittamisen välisenä aikana.

Velallisella on oikeus kahteen oikeussuojakeinoon, joilla hän voi hakea muutosta täytäntöönpanomenettelyihin:

a) Vastaväite siviiliprosessilain 933 §:n nojalla. Kyseisessä pykälässä todetaan seuraavaa: Väitteet, jotka tekee täytäntöönpanon kohteena oleva henkilö tai velkoja, jolla on perusteltu intressi, ja jotka koskevat täytäntöönpanoasiakirjan, täytäntöönpanomenettelyn tai vaateen pätevyyttä, voidaan tehdä ainoastaan väiteilmoituksella, joka esitetään alueen rauhantuomioistuimelle, jos se on antanut täytäntöönpanoasiakirjan, ja muissa tapauksessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, joka toimii yhden tuomarin kokoonpanossa. Jos useita väiteilmoituksia toimitetaan eri asiakirjoilla, kirjaajan on varmistettava, että ne kaikki yksilöidään ja käsitellään samassa oikeuden istunnossa. Jos väitteen tueksi esitetään muita perusteita, ne voidaan toimittaa erityisellä hakemuksella sen tuomioistuimen sihteeristölle, jolle väiteilmoitus toimitettiin. Sihteeristö laatii lisäperusteista raportin, joka lähetetään toiselle osapuolelle vähintään kahdeksan päivää ennen oikeuden istuntoa. Väitteen käsittely on järjestettävä 60 päivän kuluessa väiteilmoituksen tekemisestä, ja kutsu saapua käsittelyyn annetaan vastaajalle tiedoksi 20 päivää ennen oikeuden istuntoa. Alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin on täytäntöönpanopaikkakunnan rauhantuomioistuin, jos määräyksen tiedoksiantamisen jälkeen seuraa muita täytäntöönpanomenettelyyn liittyviä toimia. Muussa tapauksessa toimivaltainen tuomioistuin määräytyy 584 §:n mukaan. Jos täytäntöönpanoasiakirja on maksua koskeva tuomio tai maksumääräys, väitettä ei oteta käsittelyyn siltä osin kuin tuomio on lainvoimainen 330 §:n tai määräys 633 §:n toisen momentin c alamomentin mukaisesti. Maksumääräys voidaan riitauttaa ainoastaan kirjallisesti tai tuomioistuimessa. Väitettä koskeva päätös on annettava 60 päivän kuluttua sen käsittelystä.

b) Siviiliprosessilain 1000 §:n mukaisesti velallisella on oikeus pyytää hänen asiaansa koskevan huutokaupan määräaikaista keskeytystä. Pyyntö on esitettävä 15 työpäivää ennen huutokaupan määräpäivää. Velallisen pyynnöstä 933 §:ssä määrätty tuomioistuin (käsitellessään asiaa 686 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti) voi keskeyttää huutokauppamenettelyn korkeintaan kuuden kuukauden määräajaksi huutokaupan alkuperäisestä määräpäivästä lukien, jos siitä ei uhkaa aiheutua vahinkoa velkojalle ja voidaan kohtuudella odottaa, että velallinen suorittaa maksun velkojalle tämän ajan kuluessa tai että määräajan umpeuduttua huutokaupalla saatava tulo kasvaa. Huutokaupan määräaikaista keskeytystä koskeva tuomio on annettava huutokauppaa edeltävänä maanantaina viimeistään kello 12.00. Määräaikaisen keskeyttämisen edellytyksenä on aina, että maksetaan a) huutokaupan toimittamisesta aiheutuneet kustannukset, joiden määrä arvioidaan tuomiossa, ja b) vähintään neljäsosa huutokaupan toimittavalle henkilölle maksettavasta rahasummasta. Tuomio, jolla huutokauppa keskeytetään määräajaksi, annetaan tiedoksi huutokaupanpitäjälle samana päivänä, jona se on annettu. Maksu on suoritettava viimeistään kello 10.00 sinä päivänä, jona huutokauppa on määrä pitää, ja jos maksua ei suoriteta, huutokauppa pidetään alkuperäisen aikataulun mukaisesti.

Päivitetty viimeksi: 09/10/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Espanja

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Yleisesti ottaen yksityisoikeudellinen ja kaupallinen täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että jos tuomittu henkilö ei noudata täytäntöön pantavaa päätöstä (kuten lopullista tuomiota) vapaaehtoisesti, kantajan on haettava oikeudellista täytäntöönpanoa, jolla varmistetaan, että päätöstä noudatetaan. Siten vastaajan maksettavaksi määrätyn mutta maksamatta jääneen velan perimiseksi kantaja (velkoja) hakee oikeudellista täytäntöönpanoa ja saa velan perittyä esimerkiksi takavarikoinnilla, joka koskee velallisen juoksevia tilejä tai sellaista omaisuutta, jonka huutokaupan tuotoilla velka voidaan maksaa velkojalle.

Täytäntöönpano on osaltaan vastaus Espanjan vuoden 1978 perustuslaissa säädettyyn toimeksiantoon, jolla tuomareille ja tuomioistuimille annetaan tehtäväksi sekä tuomioiden antaminen että päätösten täytäntöönpano (perustuslain 117 ja 118 §). Siksi oikeudenkäynnin osapuolten on noudatettava tuomioita ja muita tuomioistuinten päätöksiä sekä toimittava yhteistyössä päätösten täytäntöönpanon edellyttämällä tavalla. Tuomari varmistaa, että nämä vaatimukset täyttyvät asianmukaisesti.

Tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpano tarkoittaa tuomioistuimen määräyksen noudattamista eli riita-asian voittaneen osapuolen saaman oikeuden täytäntöönpanoa kaikilta osin. Tähän voi kuulua kantajan (jäljempänä ’täytäntöönpanoa hakeva osapuoli’) vaatimus tietyn rahasumman palauttamisesta, oikeus velvoittaa vastaaja tekemään tai olemaan tekemättä jotakin tai tunnustetun oikeuden kirjaaminen asianmukaiseen julkiseen rekisteriin määräyksen mukaisesti.

Täytäntöönpano voi olla lopullinen tai väliaikainen. Jälkimmäisessä tapauksessa ja tietyissä olosuhteissa pannaan täytäntöön tuomio, joka ei ole vielä lopullinen, jottei velkojalle aiheutuisi vahinkoa välikauden aikana (eli päätöksestä tehdyn valituksen menettelyvaiheiden aikana ja lopullista tuomiota odoteltaessa) menettelyn viivästysten vuoksi (siviiliprosessilain 524–537 § – Ley de Enjuiciamiento Civil).

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Espanjan lainsäädännön mukaan tuomioiden täytäntöönpano kuuluu tuomareiden ja tuomioistuimien tehtäviin toimivaltaa koskevien lakien ja sääntöjen mukaisesti (Espanjan perustuslain 117 §:n 3 momentti).

Espanjan perustuslain mukaisesti tuomari on yksityisoikeudellisten asioiden täytäntöönpanomenettelyä säätelevän siviiliprosessilain (7 päivänä tammikuuta 2000 annettu laki 1/2000, Espanjan virallinen lehti nro 7, 8.1.2000, sellaisena kuin se on muutettuna) nojalla vastuussa täytäntöönpanomenettelyn asianmukaisen toimeenpanon seurannasta (545, 551 ja 552 § sekä asianomaiset säännökset). Tuomari aloittaa menettelyn täytäntöönpanoa hakevan osapuolen hakemuksesta yleisellä täytäntöönpanomääräyksellä, joka annetaan sen jälkeen, kun täytäntöönpanomääräys on tarkistettu. Tuomari antaa myös päätöksen, jos vastaaja (jäljempänä ’velallinen’) vastustaa täytäntöönpanoa ja aloittaa jäljempänä määritetyn erityisen täytäntöönpanoa koskevan vastustusmenettelyn.

Kirjaajat (Letrados de la Administración de Justicia, joiden aiempi nimitys oli ’Secretarios judiciales’ eli oikeusvirkailijat) ovat vastuussa erityisten täytäntöönpanotoimien (maksupyynnöt, velallisen omaisuuden takavarikointi, pidätykset juoksevilta tileiltä, palkanpidätykset jne.) määrittämisestä ja käyttöönotosta. Kun tuomari on antanut yleisen täytäntöönpanomääräyksen, kirjaaja valvoo täytäntöönpanomenettelyä ja hyväksyy sitä koskevat päätökset, vaikka joissakin tapauksissa näihin päätöksiin voidaan hakea muutosta tuomarilta.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Täytäntöönpano edellyttää yleensä lopullista tuomiota tai tuomioistuimen päätöstä tai muuta täytäntöönpanon mahdollistavaa asiakirjaa (lukuun ottamatta poikkeuksia, joissa päätös ei ole vielä lopullinen mutta se on kuitenkin täytäntöönpanokelpoinen, kuten kantelun kohteena olevien tuomioiden väliaikainen täytäntöönpano, joka on mahdollinen joissakin tapauksissa).

Siviiliprosessilain täytäntöönpanomenettelyä ja täytäntöönpanon mahdollistavia asiakirjoja koskevan 517 §:n säännösten mukaisesti täytäntöönpanohakemuksen pitää perustua täytäntöönpanokelpoiseen asiakirjaan. Vain seuraavat asiakirjat ovat täytäntöönpanokelpoisia:

  1. Lopullinen tuomio. Välitystuomiot ja sovittelusopimukset. Sovittelusopimukset on vahvistettava notaarilla yksityisoikeudellisten ja kaupallisten asioiden sovittelusta annetun lain (Ley de mediación en asuntos civiles y mercantiles) mukaisesti.
  2. Tuomioistuinten päätökset, joissa hyväksytään tai vahvistetaan oikeudenkäynnin aikana tuomioistuimessa saavutetut sovintoratkaisut ja sopimukset ja joihin liitetään käsittelyn aikana saadut todisteet, jos se on tarpeen sisällön toteen näyttämiseksi.
  3. Oikeaksi todistetut julkiset asiakirjat, jotka ovat ensimmäisiä kappaleita. Jos asiakirjat ovat toisia kappaleita, ne on annettava tuomioistuimen määräyksellä, jossa viitataan tappion kärsivään henkilöön tai tappion aiheuttavaan henkilöön, tai kaikkien osapuolten välisellä sopimuksella.
  4. Sellaiseen kauppasopimukseen kuuluvat asiakirjat, jotka ovat osapuolten sekä ammattijärjestöön kuuluvan ja sopimuksen tarkastaneen kaupanvälittäjän allekirjoittamia, edellyttäen, että sopimukseen on liitetty todistus, jossa välittäjä vahvistaa, että sopimus vastaa hänen rekisterissään olevia merkintöjä ja merkintöjen päivämääriä.
  5. Laillisesti liikkeeseen lasketut, haltijalle asetetut tai rekisteröidyt arvopaperit, jotka ovat erääntyneitä velkakirjoja, sekä näiden arvopaperien niin ikään erääntyneet kupongit, edellyttäen, että kupongit vastaavat arvopapereita ja arvopaperit vastaavat poikkeuksetta kuittilomakekirjoja.

Vastaavuuden todentamismenettelyn aikana esitetty arvopaperien väärennöstä koskeva vastalause ei estä täytäntöönpanomääräyksen antamista, mikäli vastaavuudet ovat oikein, tämän kuitenkaan rajoittamatta velallisen mahdollisesti myöhemmin esittämää täytäntöönpanoa koskevaa vastalausetta, jonka mukaan arvopaperi on väärennetty.

  1. Rekistereistä vastaavien elinten antamat voimassa olevat todistukset arvopaperimarkkinalaissa (Ley del Mercado de Valores) tarkoitettujen tilikirjausten edustamista arvopapereista, edellyttäen, että niiden mukana on alkuperäisiä arvopapereita tai niiden liikkeeseenlaskua koskeva vahvistus, mikäli tällaista vahvistusta vaaditaan voimassa olevassa lainsäädännössä.

Edellisessä kappaleessa tarkoitetut todistukset eivät vanhene, kun täytäntöönpanoa on haettu ja se on määrätty.

  1. Laissa määritetyissä olosuhteissa annettu tuomioistuimen määräys, jossa vahvistetaan vaadittavan vahingonkorvauksen enimmäismäärä rikosoikeudenkäynnissä, joka on pantu vireille pakollista liikennevakuutusta koskevassa tapauksessa.
  2. Muut menettelyä koskevat päätökset ja asiakirjat, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia tämän tai jonkin muun lain nojalla.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanohakemus on lähetettävä sen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (Tribunal de Primera Instancia) tuomarille, joka antoi täytäntöönpantavan tuomion tai päätöksen. Mikäli täytäntöönpantava asiakirja ei ole tuomio eli jos se ei ole syntynyt tuomioistuimen päätöksen tai tuomioistuimessa toimivan kirjaajan antaman päätöksen tuloksena (kuten täytäntöönpanokelpoisten notaarin vahvistamien julkisten asiakirjojen tapauksessa), toimivalta määrätään tuomioistuimelle erityisten sääntöjen mukaisesti asian eri liittymistä riippuen. Yleisin toimivallan määräytymisen peruste on vastaajan kotipaikka. Täytäntöönpanoa hakevalla osapuolella ja velallisella on oltava asianajaja neuvonantajanaan ja notaari edustajanaan, lukuun ottamatta sellaisten päätösten täytäntöönpanoa, jotka on annettu oikeudenkäynneissä, joissa kyseiset oikeusalan ammattilaiset eivät ole pakollisia.

Muilta osin menettely määritetään siviiliprosessilain 548 pykälässä ja sitä seuraavissa pykälissä. On huomioitava, että täytäntöönpanomääräys annetaan vain jonkin osapuolen pyynnöstä ja siitä pitää laatia hakemus jäljempänä esitetyn mukaisesti. Kun täytäntöönpanohakemus on toimitettu tuomioistuimelle, tuomioistuin laatii yleisen täytäntöönpanomääräyksen, jos menettelysäännöt ja -vaatimukset täyttyvät. Kun tuomari on antanut määräyksen, kirjaaja antaa päätöksen, joka sisältää asianmukaiset erityiset täytäntöönpanotoimet sekä täytäntöönpanoa ajatellen tarkoituksenmukaiseksi katsottuun velallisen omaisuuteen liittyvät jäljitys- ja tutkimustoimenpiteet.

Edellä mainitusta määräyksestä ja päätöksestä ilmoitetaan velalliselle samanaikaisesti, ja mukaan liitetään täytäntöönpanohakemuksen kopio. Joihinkin toimenpiteisiin voidaan kuitenkin ryhtyä velkojalle mahdollisesti aiheutuvan vahingon estämiseksi.

Velallinen voi vastustaa täytäntöönpanoa erityisistä syistä; joko olennaisten syiden (esim. velan maksu) tai menettelyihin liittyvien syiden (esim. täytäntöönpanon virheet) perusteella siviiliprosessilain 556 pykälän ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti. Tällöin aloitetaan kontradiktorinen menettely, jossa voidaan tutkia todisteita ja jonka päätteeksi annetaan määräys, jolla täytäntöönpanomääräys säilytetään tai se mitätöidään kokonaan tai osittain. Päätökseen on mahdollista hakea muutosta.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Kuten edellä mainittiin, täytäntöönpanoa haetaan siten, että jompikumpi osapuoli jättää täytäntöönpanohakemuksen sisältävän hakemuksen. Täytäntöönpanohakemuksessa on mainittava asiakirja, johon täytäntöönpano perustuu, tuomioistuimelta haettava täytäntöönpano, velallisen omaisuus, joka voidaan ulosmitata, velallisen omaisuuden yksilöimiseen tarvittavat jäljitys- ja tutkimustoimenpiteet; henkilö(t), joka on / jotka ovat täytäntöönpanon kohteena sekä näiden henkilöiden ja heidän tilanteensa määritys. Jos täytäntöönpanoasiakirja on kirjaajan päätös tai täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen tuomio tai päätös, täytäntöönpanohakemus voidaan rajoittaa koskemaan vain täytäntöönpanomääräyksen antamista koskevaa hakemusta, jossa yksilöidään täytäntöönpanon kohteena oleva tuomio tai päätös (siviiliprosessilain 549 §). Muissa tapauksissa täytäntöönpanohakemukseen on liitettävä asiakirjat, joihin täytäntöönpano perustuu (asiakirjat on lueteltu siviiliprosessilain 550 §:ssä). Jos täytäntöönpanohakemus on edellä mainittujen vaatimusten mukainen ja esitetty asiakirja mahdollistaa täytäntöönpanon määräämisen, täytäntöönpanosta määrää tuomari tai kirjaaja (päätöksellä), joka määrittää – jos kyseessä on rahaa koskeva täytäntöönpano – täytäntöönpanon pääoman muodostavan summan sekä koroille ja kuluille tilapäisesti määritetyn summan, jota voidaan säätää ja tarkistaa myöhemmin, ja yksilöi aina asianosaiset henkilöt ja käyttöön otettavat täytäntöönpanotoimet.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

On aina huomioitava, että kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta tiettyjä jäljempänä mainittuja täytäntöönpanon ulkopuolelle jääviä omaisuuseriä, täytäntöönpanotoimien on oltava oikeassa suhteessa summaan, johon täytäntöönpano on myönnetty, eli jos täytäntöönpanotoimet ovat liiallisia, tuomioistuin voi määrätä, että niitä pitää lieventää. Jos taas täytäntöönpanotoimet ovat riittämättömiä, täytäntöönpanoa hakeva osapuoli voi pyytää niiden laajentamista tai lisäämistä. Mikäli täytäntöönpanoa hakeva osapuoli ei tiedä, mitä omaisuutta velallisen omistuksessa on, tuomioistuinta voidaan pyytää tekemään selvityksiä, jotka kirjaaja suorittaa joko suoraan tuomioistuimessa tai pyytämällä tietoja toimivaltaisilta viranomaisilta. Takavarikointeihin ja palkkojen ulosmittauksiin liittyy kuitenkin tiettyjä jäljempänä lueteltuja asteikkoja ja rajoituksia. Poikkeuksena on elatustuen maksamista koskeva määräys (joka on annettu joko sukulaisten välisessä elatusapumenettelyssä tai lapsille maksettavia elatustukia koskevassa perheoikeudenkäynnissä), sillä näissä tapauksissa täytäntöönpanoon ei sovelleta lakisääteisiä asteikkoja, vaan tuomioistuin määrittää ulosmitattavan summan.

Siviiliprosessilain 604 pykälässä ja sitä seuraavissa pykälissä todetaan seuraavaa omaisuuseristä, jotka eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena (viitteet ’oikeusvirkailijaan’ on ymmärrettävä viitteiksi kirjaajaan):

Omaisuuserät, jotka eivät voi koskaan olla täytäntöönpanon kohteena. Seuraavia omaisuuseriä ei voida takavarikoida missään olosuhteissa:

1. Luovuttamattomiksi ilmoitetut omaisuuserät.

2. Lisäoikeudet, joita ei voi luovuttaa erillään pääoikeudesta.

3. Omaisuuserät, joilla ei itsessään ole arvoa.

4. Omaisuuserät, joista on erikseen säädetty jossakin säännöksessä, etteivät ne voi olla täytäntöönpanon kohteena.

Velallisen omaisuuserät, jotka eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena. Seuraavat asiat eivät myöskään voi olla täytäntöönpanon kohteena:

1. Huonekalut ja kotitaloustarvikkeet sekä täytäntöönpanon kohteena olevan osapuolen ja hänen perheensä vaatteet, joita ei voida pitää ylimääräisinä. Yleisesti ottaen ruoka, polttoaine ja muut asiat, joiden tuomioistuin katsoo olevan olennaisia velallisen ja hänen huollettaviensa kohtuullisen arvokkaan elämän kannalta.

2. Kirjat ja välineet, joita velallinen tarvitsee ammattinsa, taiteenalansa tai elinkeinonsa harjoittamiseen, mikäli niiden arvo ei ole suhteellinen velan määrään nähden.

3. Pyhät esineet ja lainmukaisesti rekisteröityjen uskontojen harjoittamiseen käytettävät esineet.

4. Summat, joista on erikseen säädetty lailla, etteivät ne voi olla täytäntöönpanon kohteena.

5. Omaisuuserät ja summat, joista on määrätty Espanjan ratifioimissa sopimuksissa, etteivät ne voi olla täytäntöönpanon kohteena.

Palkoista ja eläkkeistä tehtävien pidätysten osalta siviiliprosessilaissa säädetään seuraavista varauksista:

1) Palkkaa, eläkettä, korvausta tai vastaavaa, joka ei ylitä vähimmäispalkkaa (jonka hallitus määrittää vuosittain) ei voida ulosmitata.

2) Vähimmäispalkkaa suuremmat palkat, korvaukset tai eläkkeet voidaan ulosmitata seuraavan asteikon mukaisesti:

1. Ensimmäisestä vähimmäispalkan ylittävästä summasta, joka vastaa korkeintaan kaksinkertaista vähimmäispalkkaa: 30 prosenttia.

2. Vähimmäispalkan ylittävästä summasta, joka vastaa korkeintaan kolminkertaista vähimmäispalkkaa: 50 prosenttia.

3. Vähimmäispalkan ylittävästä summasta, joka vastaa korkeintaan nelinkertaista vähimmäispalkkaa: 60 prosenttia.

4. Vähimmäispalkan ylittävästä summasta, joka vastaa korkeintaan viisinkertaista vähimmäispalkkaa: 75 prosenttia.

5. Edellä mainitun summan ylittävästä summasta: 90 prosenttia.

3) Mikäli täytäntöönpanon kohteena oleva osapuoli saa useampaa kuin yhtä palkkaa, kaikki palkat lasketaan yhteen ja summa, joka ei voi olla täytäntöönpanon kohteena, vähennetään vain kerran. Myös aviopuolisoiden palkat, eläkkeet, korvaukset tai vastaavat lasketaan yhteen, paitsi jos aviopuolisoiden omaisuus on eroteltu, mistä on esitettävä todiste oikeusvirkailijalle.

4) Mikäli täytäntöönpanon kohteena olevalla osapuolella on huollettavia, oikeusvirkailija voi vähentää siviiliprosessilain 607 §:n 2 momentin 1, 2, 3 ja 4 kohdassa määritettyjä prosenttiosuuksia 10–15 prosentilla.

5) Mikäli palkkoihin, eläkkeisiin tai korvauksiin kohdistuu pysyviä tai väliaikaisia julkisluonteisia vero- tai sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuvia vähennyksiä, ulosmitattavan summan määrittämisen perustana käytetään summaa, jonka velallinen saa kyseisten vähennysten jälkeen.

6) Edellä mainitut tämän pykälän kohdat koskevat myös itsenäisten ammatinharjoittajien ammatillisesta ja kaupallisesta toiminnasta saamia tuloja.

7) Tämän säännöksen nojalla ulosmitatut summat voidaan siirtää suoraan täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle kyseisen osapuolen etukäteen osoittamalle pankkitilille, mikäli täytäntöönpanosta vastaava oikeusvirkailija antaa asialle hyväksyntänsä.

Tässä tapauksessa sekä takavarikoinnin että sitä seuraavan siirron suorittavan henkilön tai elimen että täytäntöönpanoa hakevan osapuolen on ilmoitettava oikeusvirkailijalle lähetetyt ja vastaanotetut summat kolmen kuukauden välein, lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka täytäntöönpanon kohteena oleva henkilö mahdollisesti esittää joko siksi, että velka on hänen mielestään maksettu kokonaisuudessaan, jolloin takavarikolle ei ole enää perusteita, tai siksi, että takavarikoita ja siirtoja ei ole suoritettu oikeusvirkailijan määräämällä tavalla.

Oikeusvirkailijan antamasta määräyksestä, joka sallii suorat siirrot, voidaan valittaa suoraan tuomioistuimeen.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun kyseessä on kiinteä omaisuus tai muut rekisteröitävissä olevat omaisuuserät, tuomioistuin voi täytäntöönpanoa hakevan osapuolen pyynnöstä määrätä, että vastaavaan julkiseen rekisteriin tehdään varokeinona takavarikointimerkintä (yleensä kiinteistörekisteriin, johon merkitään kiinteä omaisuus) myöhemmin tehtävän täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Muissa tapauksissa voidaan määrätä seuraavanlaisista toimenpiteistä:

- käteinen: takavarikointi

- juoksevat tilit: turvaamismääräys pankille

- palkat: pidätysmääräys maksajalle

- korot, tuotot ja tulot: maksajan suorittama pidätys, tuomioistuimen valvoma hallinto tai maksu tuomioistuimelle

- arvopaperit ja rahoitusvälineet: korkojen pidätys lähteellä, ilmoitus arvopaperipörssin tai jälkimarkkinoiden sääntelyelimelle (jos arvopaperit on listattu julkisilla markkinoilla) ja ilmoitus liikkeeseen laskevalle yhtiölle.

Other movable property: confiscation.

Lisäksi kaikkien henkilöiden ja julkisten ja yksityisten elinten on toimittava yhteistyössä täytäntöönpanotoimien varmistamiseksi (sakon tai oikeuden halventamista koskevan syytteen uhalla, jos ne eivät noudata vaatimusta). Tämä tarkoittaa sitä, että niiden on annettava pyydetyt tiedot tai otettava käyttöön kyseessä olevat takuita koskevat toimenpiteet ja annettava tuomioistuimelle niiden hallussa olevat asiakirjat ja tiedot rajoituksetta, lukuun ottamatta sellaisten perusoikeuksien tai -rajojen noudattamisesta johtuvia rajoituksia, joista on tietyissä tapauksissa nimenomaisesti säädetty laissa.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanotoimilla ei ole ennalta määrättyä kestoa, vaan ne ovat voimassa niin kauan, kunnes täytäntöönpano on suoritettu. Näiden toimien osalta täytäntöönpanoa hakevan osapuolen on haettava asianmukaista täytäntöönpanoa kussakin tapauksessa. Esimerkiksi huutokauppaa pyydetään, kun kyseessä on kiinteän tai irtaimen omaisuuden takavarikointi. Maksu suoritetaan täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle huutokaupasta saaduilla rahoilla. Muissa tapauksissa, kuten silloin, kun määräys koskee omaisuuden luovuttamista täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle (esimerkiksi häätö vuokran maksamatta jättämisen vuoksi), täytäntöönpanotoimet koostuvat omaisuuden hallinnan palauttamisesta täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle, kun sopimusta rikkonut vuokralainen on häädetty kiinteistöstä.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpanoasiakirjaan ei voi hakea muutosta. Velallinen voi kuitenkin esittää valituksen sitten, kun täytäntöönpanosta on ilmoitettu. Siinä tapauksessa ryhdytään edellä‑ mainittuun valitusmenettelyyn. Valitus voidaan tehdä olennaisten syiden tai muodollisten virheiden perusteella. Valituksen syyt riippuvat täytäntöönpantavasta asiakirjasta (siviiliprosessilain 556 pykälän ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti riippuen siitä, onko kyseessä tuomarin tai kirjaajan antama menettelyä koskeva päätös, välitystuomio tai sovittelusopimus; liikenneonnettomuuksiin liittyvissä rikosoikeudenkäynneissä määrätyt enimmäisrangaistuksia koskevat asiakirjat; siviiliprosessilain 517 pykälän 4, 5, 6 ja 7 momentissa tarkoitetut asiakirjat tai muut 517 pykälän 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat. Liialliseen vaatimukseen perustuvaan valitukseen sovelletaan siviiliprosessilain 558 pykälää ja muodollisiin virheisiin perustuvaan valitukseen sovelletaan siviiliprosessilain 559 pykälää. On otettava huomioon, että tuomioistuin on saattanut aiemmin nostaa esiin joitakin näistä syistä omasta aloitteestaan (jos tuomioistuin huomaa, että oikeaksi todistetuista julkisista asiakirjoista tai todistuksista koostuvan täytäntöönpanomääräyksen jokin kohta saattaa olla epäoikeudenmukainen, sen on toimittava virkansa puolesta kuulemalla osapuolia asiasta ja annettava kuulemisten päätteeksi päätös). Osapuolet voivat hakea muutosta määräykseen, jonka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antaa vastauksena valituksen syihin. Muutoksenhakua käsittelee asianomainen maakuntatuomioistuin (Audiencia provincial).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Täytäntöönpanotoimi voi raueta. Tuomioistuimen tuomioon tai päätökseen, menettelyissä saavutetun lainmukaisen sovintoratkaisun tai sopimuksen hyväksyvään kirjaajan päätökseen tai välitystuomioon tai sovittelusopimukseen perustuva täytäntöönpanotoimi raukeaa, ellei asiaa koskevaa täytäntöönpanohakemusta jätetä viiden vuoden kuluessa siitä, kun tuomiosta tai päätöksestä on tullut lainvoimainen (siviiliprosessilain 518 §).

Ennen (tuomarin tai kirjaajan antamien) menettelyä koskevien päätösten tai välitystuomioiden tai sovittelusopimusten täytäntöönpanon vireillepanoa on myös odotusaika. Odotusaikana vastaajalla on mahdollisuus noudattaa määräystä vapaaehtoisesti, jolloin asian voittaneen henkilön ei tarvitse hakea täytäntöönpanoa. Tästä seuraa, että menettelyjä koskevien päätösten, välitystuomioiden tai sovittelusopimusten täytäntöönpanoa ei määrätä kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin tuomiosta tulee lainvoimainen tai jolloin sopimuksen hyväksymistä tai allekirjoitusta koskeva päätös on ilmoitettu velalliselle (siviiliprosessilain 548 §). Odotusajan perimmäinen tarkoitus on kannustaa vastaajaa määräyksen vapaaehtoiseen noudattamiseen.

Kuten edellä kohdassa 4.1 kerrotaan, siviiliprosessilaissa säädetään velallisen suojelemiseksi, että tietyt omaisuuserät eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena, ja asetetaan suhteelliset määrärajat palkkojen, korvausten ja eläkkeiden takavarikoinnille.

Omaisuuden huutokaupoissa myynti korkeimman tarjouksen tekijälle on tehtävä vähimmäisarvon mukaan suhteessa omaisuuserän arvioituun arvoon tai velan määrään. Nämä velallista suojaavat rajat ovat korkeampia, jos velallisen vakituinen asunto huutokaupataan (siviiliprosessilain 670 ja 671 §).

Siviiliprosessilaissa säädetään myös, että velan pääoman korkojen ja oikeudenkäyntikulujen täytäntöönpanoa ei pääsääntöisesti voida suorittaa summasta, joka ylittää 30 prosenttia pääomasta (siviiliprosessilain 575 §).

Jos täytäntöönpano suoritetaan vakituisesta asunnosta, velalliselta vaaditut kulut voivat olla korkeintaan viisi prosenttia täytäntöönpanohakemuksessa vaaditusta summasta (siviiliprosessilain 575 pykälä).

Asuntolainan ulosotossa ja sellaisten velallisten kohdalla, joiden sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on erityisen haavoittuva, häätöä vakituisesta asunnosta lykätään.

Maksukyvyttömyyttä koskevan lain (Ley Concursal) 55–57 §:n mukaan yksittäisiä täytäntöönpanomääräyksiä ei voi suorittaa konkurssiin julistettuja kaupallisia yrityksiä kohtaan, sillä konkurssimenettelyjä käsittelevällä tuomarilla on yksinomainen toimivalta maksukyvytöntä osapuolta koskevassa täytäntöönpanossa; tarkoitus on estää se, että joitakin velkojia kohdeltaisiin suotuisammin kuin toisia.

Päivitetty viimeksi: 02/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Ranska

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano kattaa kaikki menettelyt, joilla täytäntöönpanokelpoiset velvoitteet voidaan täyttää vastoin velallisen tahtoa. Tällä tarkoitetaan pakkotäytäntöönpanoa, sillä velallisen vapaaehtoisesti täyttämät velvoitteet eivät kuulu minkään erityisen menettelyn piiriin. Ranskan oikeudessa tunnetaan kolme yksityisoikeudellisten velvoitteiden ryhmää: maksaminen, tekeminen tai kielto tehdä jotakin ja luovuttaminen tai palauttaminen.

Täytäntöönpano-oikeus koskee velallisen omaisuutta; henkilöä koskevaa täytäntöönpanoa ei ole. Tietynlaisten velvoitteiden (elatusvelvoitteiden) laiminlyönti on kuitenkin rikos, jonka takia velallista vastaan voidaan nostaa syyte ja hänet voidaan tuomita vankeusrangaistukseen. Sama koskee tilannetta, jossa velallinen on vilpillisesti hankkiutunut maksukyvyttömäksi.

Täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeva oikeus järjestyy saman velvoitteiden kolmijaon mukaisesti: maksaminen, tekeminen, luovuttaminen.

Maksuvelvoitteet pannaan täytäntöön ulosotolla. Jos ulosotto koskee rahamäärää, ulosmitattava määrä tilitetään velkojalle (esimerkiksi pankkitiliä koskeva ulosmittaustoimenpide). Jos ulosmitataan velalliselle kuuluva esine, ulosmittaus johtaa sen pakkomyyntiin ja myyntihinta suoritetaan velkojalle tämän saatavan osalta.

Luovuttamis- tai palauttamisvelvoitteet vaihtelevat omaisuuden luonteen mukaan. Jos kyseessä on irtain omaisuus, se otetaan haltuun takavarikolla, jotta se voidaan palauttaa lailliselle omistajalleen. Kiinteän omaisuuden omistajan käyttöoikeus palautetaan häätämällä henkilö, joka pitää omaisuutta hallussaan.

Tekemis- tai kieltovelvoitteen täytäntöönpano toteutetaan uhkasakolla. Se on rahamäärä, joka velallisen on maksettava sen lisäksi, että hän täyttää velvoitteen. Tuomarin asettaman uhkasakon määrä lasketaan suhteessa aikaan, jona velvoite on jätetty täyttämättä (tekemisvelvoitteissa), tai rikkomusten määrän perusteella, kun kyseessä on kieltovelvoite. Koska myös maksu-, luovuttamis- tai palauttamisvelvoitteita voidaan pitää tekemisvelvoitteina, uhkasakko voidaan määrätä myös muiden pakkotäytäntöönpanotoimien lisäksi.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Periaatteessa ainoastaan ulosottomiehillä (huissiers de justice) on valtuudet pakkotäytäntöönpanoon. Kahteen täytäntöönpanotoimeen tarvitaan kuitenkin aina tuomioistuimen ennakkolupa:

  • palkan ulosmittaaminen, johon antaa luvan velallisen kotipaikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (tribunal d'instance), tai jos velallisen kotipaikka on ulkomailla tai tuntematon, tertiusvelallisen (eli velallisen velallisen) kotipaikan tuomioistuin
  • kiinteistön ulosmittaaminen, josta päättää kiinteän omaisuuden sijaintipaikan täytäntöönpanotuomari (juge de l'exécution).

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Pakkotäytäntöönpanotoimet voivat perustua mihin tahansa täytäntöönpanoperusteeseen eli perusteeseen, joka oikeuttaa pakkotäytäntöönpanoon. Perusteet määritellään yksityisoikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain L. 111-3 §:ssä (code des procédures civiles d’exécution):

  • yleisen tai hallintotuomioistuimen täytäntöönpanokelpoinen tuomio ja sopimus, jonka täytäntöönpanokelpoisuuden tuomioistuin on vahvistanut
  • päätöksellä täytäntöönpanokelpoiseksi julistettu ulkomainen asiakirja tai tuomio ja välitystuomio, jos täytäntöönpanopäätökseen ei voida hakea täytäntöönpanon keskeyttävää muutosta
  • ote tuomarin ja asianosaisten allekirjoittamasta sovittelua koskevasta pöytäkirjasta
  • notaarin vahvistama asiakirja, johon on lisätty täytäntöönpanolauseke
  • maksamatta jätettyyn sekkiin perustuva ulosottomiehen antama täytäntöönpanopäätös
  • laissa julkisoikeudelliseksi oikeushenkilöksi määritetyn tahon antama asiakirja tai päätös, jolle annetaan laissa tuomion vaikutukset.

Oikeuden päätös, johon ei voida hakea täytäntöönpanon keskeyttävää muutosta, on suoraan täytäntöönpanokelpoinen; täytäntöönpanoon ei tarvita mitään erillistä päätöstä. Tällaisiin päätöksiin, samoin kuin notaarin vahvistamiin asiakirjoihin, lisätään täytäntöönpanolauseke, joka todistaa niiden olevan täytäntöönpanokelpoisia. Täytäntöönpanolausekkeen lisää tapauksen mukaan joko tuomioistuimen kirjaaja tai notaari. Muuta välimenettelyä ei tarvita täytäntöönpanon aloittamiseksi.

Ellei oikeuden päätöstä ole, velkoja voi saada turvaamistoimena tuomioistuimelta vakuutta tai takavarikkoa koskevan luvan. Tällaiset toimenpiteet raukeavat nopeasti, ellei niitä ole annettu tiedoksi toiselle asianosaiselle (kahdeksan päivän kuluessa) ja ellei velkoja ole nostanut kannetta pääasiassa saadakseen oikeudelta päätöksen, jossa hänen saatavansa vahvistetaan.

Ulosottomiehen on käynnistettävä irtainta omaisuutta ja rahamääriä sekä häätöä koskevat pakkotäytäntöönpanotoimet. Ulosottomies on oikeusministeriön alainen virkamies eli oikeusministerin nimittämä täytäntöönpanoviranomainen. Ulosottomies hoitaa tehtäviään yksityisoikeuden sääntöjen mukaisesti, mutta hänellä on täytäntöönpanossa julkisoikeudellisia valtuuksia, joita säännellään yksityiskohtaisesti ja joita ohjaa tiukasti valvottu ammattieettinen säännöstö.

Kiinteän omaisuuden ulosottoon sovelletaan erityistä menettelyä, jota ohjaa alioikeuden (tribunal de grande instance) täytäntöönpanotuomari. Velkojalla on oltava menettelyssä asianajaja.

Täytäntöönpanotoimista aiheutuvat kulut ovat periaatteessa viime kädessä velallisen vastuulla, joten tämä joutuu maksamaan ne velkansa lisäksi.

Täytäntöönpanokuluista on laadittu hinnasto, jossa vahvistetaan ulosottomiehelle kustakin täytäntöönpanotoimesta maksettava palkkio. Ulosottomiesten palkkiohinnasto on vahvistettu 12. joulukuuta 1996 annetulla asetuksella nro 96-1080. Siinä on määritelty kertakorvaus tapauksen mukaan kumulatiivisesti tai vaihtoehtoisesti kiinteinä tai suhteellisina maksuina, joihin lisätään tarvittaessa menettelyn aloittamisesta perittävä maksu.

Velallinen vastaa kiinteistä maksuista. Velkoja ja velallinen vastaavat kumpikin osaltaan suhteellisista maksuista, jotka lasketaan perittäviin määriin sovellettavan alenevan maksutaulukon mukaan.

Jos perittävä saatava olisi esimerkiksi 10 000 euroa, täytäntöönpanotoimista perittäisiin erilaisia maksuja seuraavasti:

  • pankkitilin ulosmittaus: kiinteät maksut veroineen 187,53 euroa
  • irtaimen omaisuuden ulosmittaus: kiinteät maksut veroineen 66,98 euroa
  • ajoneuvon ulosmittaus tekemällä ilmoitus prefektinvirastoon: kiinteät maksut veroineen 133,95 euroa
  • kiinteän omaisuuden ulosmittausta koskeva määräys: kiinteät maksut veroineen 80,37 euroa.

Näihin kiinteisiin maksuihin lisätään suhteelliset maksut, jotka ovat esimerkkisaatavan koko määrältä yhteensä 723,44 euroa veroineen, mistä määrästä olisi velallisen vastuulla 121,35 euroa ja velkojan vastuulla 602,09 euroa.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanoperusteen pohjalta tehtäviin täytäntöönpanotoimiin ei tarvita tuomioistuimen lupaa.

Jos velkojalla ei vielä ole täytäntöönpanoperustetta, velkojan hyväksi toteutettavien turvaamistoimien lupakriteerit ovat seuraavat: saatava vaikuttaa periaatteessa oikeutetulta ja sen periminen vaikuttaa olevan uhattuna. Toimivalta hyväksyä turvaamistoimenpide on täytäntöönpanotuomarilla (alioikeuden tuomari) tai kauppatuomioistuimen (tribunal de commerce) toimivaltaan kuuluvissa asioissa kauppatuomioistuimen presidentillä.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Velkoja voi vaatia suoritusta velallisen koko omaisuudesta, joten periaatteessa kaikki velalliselle kuuluva omaisuus voidaan ulosmitata. Seuraavanlaisesta omaisuudesta on annettu erityissääntöjä: saatavat (vuokrat, palkat, pankkitilillä olevat varat), kaikenlainen irtain omaisuus, kiinteä omaisuus ja esineoikeudet, arvopaperit ja niihin liittyvät oikeudet, maalla, vedessä ja ilmassa kulkevat ajoneuvot, tekijänoikeudet, kassakaapissa olevat rahamäärät.

Laissa voidaan kuitenkin säätää, ettei tietynlaista omaisuutta saa ulosmitata. Tällaista omaisuutta ovat muun muassa

  • elatukseen tarvittavat rahamäärät (erityisesti osa palkasta; tämä suojaosuus lasketaan perheen tulojen ja menojen perusteella alenevan taulukon mukaan, ja se arvioidaan uudelleen vuosittain)
  • velallisen tavanomainen koti-irtaimisto ja työvälineet, joita ei saa ulosmitata muutoin kuin kyseisen omaisuuden hinnan maksamiseksi tai jos omaisuuden arvo on huomattava
  • sairauden tai vamman takia tarpeellinen omaisuus.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Omaisuutta ja saatavia koskevat täytäntöönpanotoimet toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensin ulosottomies ulosmittaa omaisuuden tai rahamäärät. Ulosmittauksessa omaisuus asetetaan määräämiskieltoon, mutta velallisella on edelleen omaisuuteen käyttöoikeus, mikä tekee hänestä omaisuuden valvojan. Jos hän kavaltaa tätä omaisuutta, hän syyllistyy rikokseen. Rahamäärät pysyvät jäädytetyllä tilillä, mutta virtuaalisesti ne tilitetään heti ulosottoa hakevalle velkojalle.

Ulosmittauksesta ilmoitetaan velalliselle. Jos velallinen ei riitauta ulosmittausta viemällä sen täytäntöönpanotuomarin käsiteltäväksi, ulosottomies voi edetä ulosmittauksen toiseen vaiheeseen eli ottaa omaisuuden haltuunsa myydäkseen sen huutokaupalla tai pyytää velallisen velallista eli ns. tertiusvelallista (yleensä pankkia) tilittämään ulosmitatut määrät.

Pankilla on velvollisuus antaa ulosoton yhteydessä ulosottomiehelle tiedot kaikista rahamääristä, joita se säilyttää velallisen puolesta. Jos pankki ei täytä tätä velvollisuutta tai jos se palauttaa ulosmitatut määrät velalliselle, tuomioistuin voi velkojan hakemuksesta määrätä pankin maksamaan velan velallisen sijasta.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanoperuste on täytäntöönpanokelpoinen kymmenen vuoden ajan, ja täytäntöönpanotoimet on aloitettava tässä määräajassa (yksityisoikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain L. 111-4 §).

Täytäntöönpanotuomarin antama lupa takavarikoida omaisuutta turvaamistoimena raukeaa, ellei turvaamistointa ole toteutettu kolmen kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Kysymyksellä on merkitystä vain turvaamistoimien yhteydessä. Täytäntöönpanoperustetta koskeva muutoksenhaku liittyy itse saatavan riitauttamiseen tuomioistuimessa.

Sen jälkeen, kun turvaamistoimesta on päätetty ja siitä on ilmoitettu velalliselle, tämä voi viedä turvaamistoimen sen täytäntöönpanotuomarin käsiteltäväksi, joka on antanut luvan turvaamistoimeen, ja riitauttaa luvan antamiseen johtaneet edellytykset. Kanne voidaan nostaa niin kauan kuin saatavaa ei ole vahvistettu tuomioistuimessa; sen jälkeen turvaamistoimi muuttuu ulosotoksi.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Täytäntöönpanoperuste vanhenee periaatteessa kymmenessä vuodessa.

Lisäksi täytäntöönpanomenettelyt on rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä saatavan perimiseksi, eikä toimenpiteiden valintaa saa käyttää väärin.

Vaikka velkoja voi periaatteessa ulosmitata kaiken velalliselle kuuluvan omaisuuden, siihen kohdistuu kuitenkin rajoituksia. Laissa nimittäin säädetään tietynlaisen omaisuuden ulosmittauskelvottomuudesta. Tämä koskee periaatteessa elatusapua, irtainta omaisuutta, jota velallinen tarvitsee jokapäiväisessä elämässään ja työssään, vammaisen henkilön välttämättömiä apuvälineitä, tiettyjä sosiaalisia vähimmäisetuuksia ja perhelisiä, joita ei saa ulosmitata. Kun rahasaatava ulosmitataan pankkitililtä, on lisäksi otettava huomioon, että pankkitilille on jäätävä vähintään yhden henkilön vähimmäistuloa vastaava määrä, joksi on määritetty aktiiviseen työnhakuun kannustava työttömyyskorvaus (revenu de solidarité active). Palkkaa ei myöskään saa periaatteessa ulosmitata kuin asetuksella määrätyissä rajoissa. Ulosmitattava määrä määritetään asetuksen mukaan velallisen palkan ja tämän huollettavina olevien henkilöiden määrän mukaan.

Yksinyrittäjä saa lisäksi tietyissä tapauksissa erityissuojelua, joka koskee yrittäjän koko omaisuutta tai sen osaa.

Täytäntöönpanotoimia saa sitä paitsi toteuttaa vain arkipäivinä klo 06.00–21.00; sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä niitä voi toteuttaa vain täytäntöönpanotuomarin ennakkoluvalla. Myös alle 535 euron ulosmittaaminen asuintiloissa edellyttää täytäntöönpanotuomarin ennakkolupaa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegifrance

Linkki avautuu uuteen ikkunaanChambre Nationale des Huissiers de Justice

Päivitetty viimeksi: 14/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Kroatia

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Kroatiassa täytäntöönpanoon sovelletaan täytäntöönpanolain (Ovršni zakon, Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 112/12, 25/13, 93/14, 55/16 ja 73/17) säännöksiä. Kyseisellä lailla säännellään menettelyä, jota tuomioistuimet ja julkiset notaarit noudattavat täytäntöönpanoasiakirjaan tai muuhun todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvassa pakkoperinnässä, ellei erillislaissa säädetä toisin.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Täytäntöönpanomenettelystä vastaavat tuomioistuimet täytäntöönpanoasiakirjan perusteella ja julkiset notaarit muun todistusvoimaisen asiakirjan perusteella.

Täytäntöönpanoasiakirja määritellään täytäntöönpanolain 23 §:ssä ja todistusvoimainen asiakirja sen 31 §:ssä.

Täytäntöönpanomenettelyyn osallistuu lisäksi rahoitusvirasto (Financijska agencija), joka on täytäntöönpanosta täytäntöönpanolain ja rahasaatavien perintää koskevan lain mukaan vastaava oikeushenkilö. Myös työnantajat, Kroatian eläkelaitos (Hrvatski zavod za mirovinsko osiguranje) ja muut laissa säädetyt viranomaiset osallistuvat täytäntöönpanomenettelyyn.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Tuomioistuimet vastaavat täytäntöönpanomenettelystä täytäntöönpanoasiakirjan perusteella. Täytäntöönpanolain mukaan täytäntöönpanoasiakirjoja ovat seuraavat:

1. tuomioistuimen täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja ratkaisut,

2. siviiliprosessilain (Zakon o parničnom postupku) 186.a §:ssä tarkoitetut täytäntöönpanokelpoiset ratkaisut,

3. välimiestuomioistuimen täytäntöönpanokelpoiset päätökset,

4. hallinnollisissa menettelyissä annetut täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja ratkaisut, jotka koskevat maksuvelvoitteen täyttämistä, ellei laissa säädetä toisin,

5. julkisen notaarin täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja asiakirjat,

6. nk. kunniatuomioistuimissa (sud časti) käytävissä menettelyissä sovitut ratkaisut ja sovittelumenettelyssä sovitut ratkaisut sovittelumenettelystä annetun lain mukaisesti,

7. muut laissa täytäntöönpanokelpoisiksi määritellyt asiakirjat.

Täytäntöönpanoasiakirja mahdollistaa täytäntöönpanon edellyttäen, että siitä käy ilmi velkoja ja velallinen sekä maksuvelvoitteen kohde, tyyppi, suuruus ja määräaika.

Jos täytäntöönpanoasiakirja on päätös, jolla velka määrätään suoritettavaksi maksu- tai tekemisvelvoitteella, siinä on mainittava myös määräaika sen vapaaehtoiselle noudattamiselle. Jos määräaikaa ei mainita, tuomioistuin asettaa sen täytäntöönpanomääräyksessä.

3.1 Menettely

Velkoja panee täytäntöönpanoasiakirjaan perustuvan täytäntöönpanomenettelyn vireille toimittamalla tuomioistuimeen täytäntöönpanohakemuksen. Velkoja voi toimittaa hakemuksen henkilökohtaisesti menettelyn osapuolena tai asiamiehen välityksellä. Eräissä laissa säädetyissä tapauksissa myös tuomioistuin voi panna menettelyn vireille.

Kunnallisilla tuomioistuimilla (općinski sud) on täytäntöönpanomenettelyjen osalta asiallinen toimivalta, ellei laissa säädetä toisin. Täytäntöönpano toteutetaan täytäntöönpanomääräyksen asettamissa rajoissa.

Täytäntöönpanomääräyksestä on käytävä ilmi täytäntöönpanoasiakirja tai todistusvoimainen asiakirja, johon määräys perustuu, velkoja ja velallinen, saatava, täytäntöönpanon kohde ja keinot sekä muut toteutuksen kannalta tarpeelliset tiedot.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanohakemuksen on sisällettävä pyyntö, jossa mainitaan täytäntöönpanon perusteena oleva täytäntöönpanoasiakirja tai todistusvoimainen asiakirja, velkojan ja velallisen nimi ja henkilönumero, saatava, täytäntöönpanokeinot ja tapauksen mukaan täytäntöönpanokohde. Hakemuksen on sisällettävä myös muut täytäntöönpanon toteutuksen kannalta tarpeelliset tiedot.

Todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvaa täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen on sisällyttävä

1. pyyntö, että tuomioistuin määrää velallisen suorittamaan saatavan ja asiaankuuluvat kulut kahdeksan päivän kuluessa tai, jos riita-asia koskee vekseleitä ja sekkejä, kolmen päivän kuluessa määräyksen tiedoksiannosta, ja

2. varsinainen täytäntöönpanopyyntö.

Täytäntöönpanomääräyksen tärkeimmät edellytykset ovat siis täytäntöönpanoasiakirja tai todistusvoimainen asiakirja, jonka perusteella määräys annetaan, ja täytäntöönpanohakemus.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

Täytäntöönpanon kohteena ovat omaisuuserät ja oikeudet, jotka lain mukaan voidaan siirtää saatavan perimiseksi. Täytäntöönpano toteutetaan velkojan saatavan turvaamiseksi ulosmittaamalla jokin velallisen varallisuuteen kiinteästi kuuluva omaisuuserä.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voi kohdistua velallisen varallisuuteen (rahat, kiinteä ja irtain omaisuus sekä arvopaperit ja osakkuudet) tai johonkin velkojan aineettomaan oikeuteen (esim. irtaimen omaisuuden luovutus ja toimitus, kiinteistön tyhjentäminen ja luovutus tai työn jatkaminen). Velkoja voi menettelyn aikana valita täytäntöönpanon kohteen.

Täytäntöönpanon kohteena ei voi olla siirtokelvoton omaisuus eikä mikään erillislailla kielletty omaisuus. Myöskään verotukseen tai muihin maksuihin liittyvät saatavat eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena.

Puolustukseen tarkoitetut rakennukset, aseet ja tarvikkeet samoin kuin paikallis- ja aluehallintojen tai oikeusviranomaisten toimintaan tarkoitetut rakennukset eivät nekään voi olla täytäntöönpanon kohteena.

Täytäntöönpanohakemuksen jättämishetkellä vallinneet olosuhteet otetaan huomioon arvioitaessa, voiko jokin omaisuuserä tai oikeus olla täytäntöönpanon kohde vai sovelletaanko siihen jotain rajoituksia, ellei täytäntöönpanolaissa nimenomaisesti säädetä toisin.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanotoimien pääasiallinen vaikutus on se, että niillä rajoitetaan velallisen oikeutta määrätä varallisuudestaan.

Kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen kohdistuvassa täytäntöönpanomenettelyssä omaisuus myydään velkojan saatavan suorittamiseksi myynnistä saatavilla tuloilla.

Rahasaataviin kohdistuvassa täytäntöönpanomenettelyssä saatavaa ulosmitataan ja siirretään velkojalle saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanotoimet ovat voimassa täytäntöönpanomenettelyn päättymiseen asti. Menettely päättyy, kun koko saatava on peritty tai velkoja on peruuttanut täytäntöönpanohakemuksen.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Velallisella on oikeus

• hakea muutosta tuomioistuimen antamaan, täytäntöönpanoasiakirjaan perustuvaan täytäntöönpanomääräykseen tai

• vastustaa julkisen notaarin antamaa todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvaa päätöstä.

Perustellulla ja määräajassa toimitetulla hakemuksella, jolla haetaan muutosta täytäntöönpanoasiakirjaan perustuvaan tuomioistuimen täytäntöönpanomääräykseen, ei ole kuitenkaan täytäntöönpanoa lykkäävää vaikutusta.

Kun todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvaa julkisen notaarin päätöstä vastustetaan perustellulla ja määräajassa toimitetulla vastalauseella (vastalause toimitetaan notaarille, mutta tuomioistuin ratkaisee asian), asian käsittelyä jatketaan tuomioistuimessa tavanomaisessa menettelyssä, jossa kantajan (aiemmin velkoja) ja vastaajan (aiemmin velallinen) on voittaakseen toimitettava näyttöä väitteidensä tueksi. Jos täytäntöönpanolaissa säädetyt ennakkoedellytykset täyttyvät, velallinen voi pyytää täytäntöönpanon lykkäämistä.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Tuomioistuin määrää täytäntöönpanosta täytäntöönpanohakemuksessa esitetyillä keinoilla ja siinä ilmoitettuihin kohteisiin. Jos hakemuksessa ehdotetaan useita keinoja ja kohteita, tuomioistuin rajoittaa velallisen pyynnöstä täytäntöönpanon tiettyihin keinoihin tai kohteisiin edellyttäen, että ne riittävät kattamaan saatavan.

Yksi perusperiaatteista on se, että tuomioistuimen on täytäntöönpano- ja turvaamismenettelyn aikana huolehdittava velallisen ihmisarvon kunnioittamisesta ja siitä, että täytäntöönpano on hänelle mahdollisimman edullinen.

Velallisen suojelu on varmistettu rajoittamalla keinoja ja kohteita, joita voidaan käyttää velkojan saatavien perinnässä, sekä myöntämällä velalliselle tietyt menettelytakeet ja aineelliset takeet menettelyn aikana. Suojelun takeena noudatetaan laillisuusperiaatetta arvioitaessa, täyttyvätkö täytäntöönpanoedellytykset, päätettäessä täytäntöönpanon keinoista ja kohteista ja toteutettaessa itse menettelyä saatavien perimiseksi.

Kiinteän omaisuuden ulosmittaukseen sovelletaan täytäntöönpanolain 91 §:ssä säädettyjä rajoituksia.

Irtaimen omaisuuden ulosmittaukseen sovelletaan täytäntöönpanolain 135 §:ssä säädettyjä rajoituksia.

Rahasaatavien perintää rajoitetaan täytäntöönpanolain 173 §:n säännöksillä, ja 172 §:ssä luetellaan tulot, joita ei voi ulosmitata.

Varojen ulosmittausta koskevista kielloista ja rajoituksista säädetään täytäntöönpanolain 212 §:ssä. Oikeushenkilöiden tapauksessa kielloista ja rajoituksista säädetään 241 ja 242 §:ssä.

Luonnollisten henkilöiden suojelusta rahasaatavien perinnässä säädetään täytäntöönpanolain 75 §:ssä ja oikeushenkilöiden suojelusta 76 §:ssä.

Kieltoja ja rajoituksia koskevien täytäntöönpanolain säännösten tarkoituksena on suojella velallista täytäntöönpanomenettelyssä.

Päivitetty viimeksi: 19/09/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Italia

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan tuomioistuinten tuomioiden ja muiden täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen (velkainstrumenttien, julkisten asiakirjojen (atti publici) ja tiettyjä palveluja koskevien oikeaksi todistettujen yksityisten asiakirjojen) pakkotäytäntöönpanoa. Järjestysvallan väliintulo on mahdollinen, jos velallinen ei hoida maksuvelvoitteitaan oma-aloitteisesti sinä aikana, jolloin tuomioistuinmenettelyt ovat käynnissä.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Yleisillä tuomioistuimilla on toimivalta panna tuomio täytäntöön. Myös asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (uudelleenlaadittu Bryssel I ‑asetus) 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus on toimitettava yleiselle tuomioistuimelle.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Täytäntöönpanoasiakirjan hallussapito on välttämätön ja riittävä ehto, jotta täytäntöönpanotoimet voidaan aloittaa. Täytäntöönpanoasiakirjoista säädetään siviiliprosessilain 474 §:ssä, ja niitä on kahta tyyppiä: oikeudenkäyntiasiakirjoja ja muita asiakirjoja. Oikeudenkäyntiasiakirjoihin kuuluvat tuomioistuinmenettelyn aikana tai sen päätteeksi annetut tuomioistuimen tuomiot, asiakirjat ja päätökset. Muihin asiakirjoihin kuuluvat velkainstrumentit, julkiset asiakirjat ja oikeaksi todistetut yksityiset asiakirjat, jotka osapuolet ovat laatineet itsenäisesti.

3.1 Menettely

Täytäntöönpano alkaa, kun velalliselle on annettu tiedoksi täytäntöönpanoasiakirja, jonka täytyy olla siviiliprosessilain 475 §:n mukaisesti täytäntöönpanokelpoinen jäljennös, sekä täytäntöönpanomääräys (precetto), jota velallisen on noudatettava vähintään kymmenen päivää kestävän määräajan kuluessa, sekä varoitus siitä, että tämän määräyksen laiminlyönti johtaa tuomion pakkotäytäntöönpanoon siviiliprosessilain 480 §:n mukaisesti.

Siviiliprosessilain 480 §:n kolmannessa momentissa säädetään, että täytäntöönpanomääräyksessä olevan velkojan tiedoksianto-osoitteen on oltava siinä kunnassa, jonka alueella asiassa toimivaltainen tuomioistuin sijaitsee. Jos näin ei ole, täytäntöönpanomääräykseen kohdistuvat muutoksenhaut osoitetaan sen paikan tuomioistuimelle, jossa määräys annettiin tiedoksi. Myös velkojaa koskevat ilmoitukset annetaan tiedoksi saman tuomioistuimen kirjaamoon.

Kun nämä muodollisuudet on täytetty, täytäntöönpanoprosessi alkaa ja ulosottomies voi toimittaa ulosmittauksen. Ennen tätä ulosottomiehen on osoitettava, että hänellä on edellä mainitut asiakirjat. Ulosmittaus on toimitettava 90 päivän kuluessa siitä päivästä, jona täytäntöönpanomääräys annettiin tiedoksi, mutta ei kuitenkaan ennen määräyksessä asetettua määräaikaa. Jos ulosmittausta ei toimiteta näiden määräaikojen puitteissa, täytäntöönpanomääräys raukeaa (481 §). Tässä vaiheessa oikeudellinen edustus on välttämätöntä.

Jos omistusoikeuden siirtoa tai myyntiä ei pyydetä 45 päivän kuluessa ulosmittauksen toimittamisesta, ulosmittauksesta tulee pätemätön.

Täytäntöönpanomenettelyjen tarkoituksena on varmistaa täyttämättä jääneiden velvoitteiden toimeenpano pakkokeinoin järjestysvaltaa käyttämällä. Täytäntöönpanoa voidaan soveltaa sekä rahamääräisiin velkoihin että irtaimen omaisuuden luovutusta tai kiinteän omaisuuden vapauttamista koskeviin velvoitteisiin sekä muihin kuin korvattavissa oleviin positiivisiin velvoitteisiin.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanoasiakirjan hallussapito on välttämätön ja riittävä ehto, jotta täytäntöönpano voidaan aloittaa. Täytäntöönpanoasiakirjan on sisällettävä oikeus saataviin, jotka ovat ”selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet” (certo, liquido ed esigibile) (474 §). Saatavan ”selvyys” vaihtelee asiakirjan mukaan: (väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen) tuomio, joka on annettu ensimmäisessä oikeusasteessa, on selvempi kuin velkainstrumentti tai julkiseen asiakirjaan tai oikeaksi todistettuun yksityiseen asiakirjaan merkityt kaupat.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

Täytäntöönpanotuomioistuin yleensä määrää (ordinanze) erityyppisiä toimenpiteitä täytäntöönpanomenettelyn aikana. Toimenpiteet vaihtelevat menettelyjen asianmukaisen etenemisen varmistavien sääntöjen vahvistamisesta toimenpiteisiin, joilla konkreettinen hyöty siirretään henkilölle, esimerkiksi päätös (decreto), jolla omistusoikeus ulosmitattuun omaisuuteen siirretään sille henkilölle, joka osti sen huutokaupassa tai tarjosi siitä eniten.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Pakkolunastus voidaan kohdistaa seuraaviin omaisuuseriin: a) irtain omaisuus, b) kiinteä omaisuus, c) velallisen saatavat ja irtain omaisuus, joita velallinen säilyttää kolmannen osapuolen tiloissa, d) osakkeet.

Täytäntöönpanoa voidaan soveltaa myös irtaimen omaisuuden ja kiinteää omaisuutta koskevan oikeuden luovutusta koskeviin velvoitteisiin sekä korvattavissa oleviin positiivisiin ja negatiivisiin velvoitteisiin.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Jos ulosmitattu omaisuus on rahaa, täytäntöönpanotoimenpiteiden kohteena oleva velallinen ei voi käyttää ulosmitattua rahasummaa. Kaikki kyseistä rahasaatavaa koskevat luovutustoimet ovat pätemättömiä, eikä niihin voida vedota täytäntöönpanon estämiseksi.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanotoimien tehtävänä on esitettyjen vaateiden täyttäminen, eikä niitä voida siksi käyttää todisteena tutkinnassa.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Oikeusjärjestelmä mahdollistaa velallisen (ja/tai kolmansien osapuolten, jotka ovat täytäntöönpanon kohteina) tekemät muutoksenhaut täytäntöönpanomenettelyyn kuuluvia toimia ja tuomioita vastaan. Tällä tavoin voidaan hakea seuraavaa kahta erityyppistä tuomiota:

– täytäntöönpanoon kohdistuva muutoksenhaku (opposizione all’esecuzione) (siviiliprosessilain 615 ja 616 §), jossa kiistetään oikeus jatkaa täytäntöönpanoa (tai velkojan oikeus jatkaa täytäntöönpanoa)

– täytäntöönpanoasiakirjoihin kohdistuva muutoksenhaku (opposizione agli atti esecutivi) (siviiliprosessilain 617 ja 618 §), jossa valituksen perusteena on menettelyvirhe (eli kiistetään täytäntöönpanomenettelyyn liittyvien asiakirjojen laillisuus).

Muutoksenhaku, joka koskee täytäntöönpanoa tai täytäntöönpanotoimia ja joka on tehty ennen kuin pakkotäytäntöönpano alkaa, määritellään täytäntöönpanomääräystä (precetto) vastaan tehdyksi muutoksenhauksi, koska se on tehty täytäntöönpanoa koskevan ennakkoilmoitusasiakirjan perusteella. Täytäntöönpanomääräykseen voidaan hakea muutosta jättämällä muutoksenhakemus tuomioistuimelle, joka on toimivaltainen kyseisessä asiassa tai kohteena olevan summan osalta ja kyseisellä alueella, siviiliprosessilain yleisten säännösten mukaisesti.

Jos täytäntöönpano on jo alkanut tai jos ulosottomääräys on annettu tiedoksi, valitus täytäntöönpanoa tai täytäntöönpanomenettelyjä vastaan tehdään erityisellä muutoksenhakemuksella, joka jätetään täytäntöönpanotuomioistuimelle.

Kolmannet osapuolet, jotka ilmoittavat esineoikeudesta ulosmitattuun omaisuuteen, voivat jättää muutoksenhakemuksen täytäntöönpanotuomioistuimelle siihen saakka, kunnes omaisuus on myyty tai omistusoikeuden siirto on tehty.

Tähän sovellettavat oikeuden säännökset ovat siviiliprosessilain 615–619 §.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Niiden esineiden lisäksi, joihin sovelletaan erityisissä oikeussäännöksissä vahvistettua ulosmittauskieltoa, seuraavia esineitä ei voida ulosmitata:

1) pyhät esineet ja esineet, joita käytetään uskonnon harjoittamisessa

2) vihkisormukset, vaatteet, liinavaatteet, vuoteet, ruokailuryhmät, vaatekaapit, lipastot, jääkaapit, liedet ja uunit riippumatta siitä, toimivatko ne kaasulla vai sähköllä, pesukoneet, talous- ja keittiövälineet ja niiden säilyttämiseen käytetyt kalusteet, siltä osin kuin ne ovat tarpeen velallisen ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten tarpeiden täyttämiseksi; näihin eivät kuitenkaan kuulu arvohuonekalut (vuoteita lukuun ottamatta), mukaan lukien arvokkaat antiikkiesineet ja taide-esineet, joiden arvo on vahvistettu

3) velalliselle ja edellisessä kohdassa mainituille henkilöille välttämätön ruoka ja polttoaine yhdeksi kuukaudeksi.

Ulosottokiellon piiriin eivät kuulu arvohuonekalut (vuoteita lukuun ottamatta) (mukaan lukien arvokkaat antiikkiesineet ja taide-esineet, joiden arvo on vahvistettu).

Aseita ja muita velallisella olevia esineitä, joita hän tarvitsee julkisissa palvelutehtävissä, kunniamerkkejä, kirjeitä, perhetietoja sisältäviä asiakirjoja sekä käsikirjoituksia, elleivät ne ole osa kokoelmaa, ei voida ulosmitata.

Myös muun muassa seuraaviin sovelletaan oikeussäännösten mukaisesti ulosottokieltoa: valtion omistama omaisuus, valtion tai muun julkisyhteisön omistamat omaisuuserät, joita ei voida luovuttaa, aviovarallisuussuhteiden alainen omaisuus, kirkollisten instituutioiden omaisuus ja uskonnolliset rakennukset.

Täytäntöönpanotoimi ei ole pätevä, jos vaateen vanhentumisaika on mennyt umpeen. Vanhentumisajat vaihtelevat kyseessä olevan oikeuden mukaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että joskus lainsäädännössä säädetään eripituisista vanhentumisajoista sen oikeusvälineen tyypin mukaan, jolla täytäntöönpanon perustana oleva vaade on todennettu. Esimerkiksi tuomioistuimen tuomiolla vahvistetun vaateen vanhentumisaika on kymmenen vuotta, vaikka yleensä tämän tyyppiselle vaateelle annetaan lainsäädännössä lyhyempi vanhentumisaika.

Lainsäädäntöä on hiljattain muutettu siten, että sen alueen tuomioistuin, jolla velallisen varsinainen tai väliaikainen asuinpaikka, kotipaikka tai päätoimipaikka sijaitsee, voi velkojan pyynnöstä antaa luvan omaisuuden ulosmittaukseen sähköisten menetelmien avulla (siviiliprosessilain 492 a §, sellaisena kuin se on muutettuna Linkki avautuu uuteen ikkunaan27 päivänä kesäkuuta 2015 annetulla asetuksella nro 83 (joka muutettuna saatettiin laiksi Linkki avautuu uuteen ikkunaan6 päivänä elokuuta 2015 annetulla lailla nro 132)); osana ulosmittausta koskevia menettelymuutoksia (conversione del pignoramento) on irtaimen omaisuuden osalta otettu käyttöön myös erilaisia erämaksun muotoja.

Asiaa koskevat liitteet

Siviiliprosessilaki (474–482)PDF(64 Kb)it

Päivitetty viimeksi: 25/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Kypros

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano tarkoittaa oikeuden päätöksen tai määräyksen sisällön pakkotäytäntöönpanoa tuomioistuimen ja joissakin tapauksissa tiettyjen muiden toimivaltaisten laitosten tai virastojen (esimerkiksi kiinteistörekisterin – Ktimatológio) välityksellä. Osapuoli, joka on saanut tuomioistuimelta myönteisen päätöksen tai määräyksen, voi hakea täytäntöönpanotoimea tuomioistuimen välityksellä.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinlaitokselle (ulosottomiehille) ja kiinteistörekisterille. Kun on kyse myöhästyneiden elatusmaksujen perintämääräyksen täytäntöönpanosta, toimivaltainen viranomainen on poliisi.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Oikeuden päätös tai määräys on täytäntöönpanokelpoinen sen antamishetkellä. Täytäntöönpanoa ei keskeytetä automaattisesti siihen asti, kun valitusmääräaika on kulunut umpeen, vaan täytäntöönpanon keskeytystä on haettava erikseen.

3.1 Menettely

Muut kuin oikeuden päätökset (esimerkiksi välimiesten ratkaisut) eivät ole sellaisenaan täytäntöönpanokelpoisia, mutta ne voidaan julistaa täytäntöönpanokelpoisiksi eksekvatuurimenettelyllä. Toimivalta antaa määräys muun kuin tuomioistuimen päätöksen tai ulkomaisessa tuomioistuimessa tehdyn päätöksen täytäntöönpanosta kuuluu sen hallintoalueen aluetuomioistuimelle, jossa asuu henkilö, johon täytäntöönpano kohdistuu, tai perhetuomioistuimelle silloin kun kyseessä on elatusapu. Oikeuden päätöksen panee täytäntöön tavallisesti asiaa tuomioistuimessa käsitellyt asianajaja toteuttamalla jonkin jäljempänä mainituista täytäntöönpanotoimenpiteistä.

Ulkomailla annetun päätöksen rekisteröinnistä ja täytäntöönpanosta monenvälisen tai kahdenvälisen valtiosopimuksen mukaisesti huolehtii keskusviranomaisena toimivan Kyproksen oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeriön oikeudellinen yksikkö (Nomikí Ipiresía). Muissa tapauksissa menettely voidaan hoitaa myös yksityisen asianajajan välityksellä.

Menettelyn kustannuksia ei voida määrittää etukäteen, vaan ne määrää tuomioistuimen kirjaamo maksuja koskevien asetusten perusteella. Kustannukset peritään henkilöltä, jota vastaan päätös annetaan.

Täytäntöönpanon toteuttavat pääasiassa ulosottomiehet (dikastikí epidótes), jotka kuuluvat tuomioistuinten virkamieskuntaan. Täytäntöönpanomenettelyjen jouduttamiseksi kaikkien siviilioikeudellisissa asioissa annettujen asiakirjojen tiedoksianto on vuodesta 1996 lähtien uskottu yksityisille yrityksille, jotta ulosottomiehet voivat keskittyä päätösten täytäntöönpanoon.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Päätöksen täytäntöönpanoon Kyproksessa asuvien osapuolten kesken sovellettavat kriteerit vaihtelevat tapauskohtaisesti. Tarvitaan ehdottomasti tuomioistuimen päätös, ja velvoitteen luova päätös on annettava tiedoksi vastaanottajalle. Edellytyksenä on myös, että velallinen on kieltäytynyt maksamasta päätöksessä määrättyä summaa tai on muutoin laiminlyönyt maksun.

Ulkomailla tehdyn oikeuden päätöksen täytäntöönpanomääräyksiin sovellettavat kriteerit annetaan tavallisesti asiaa koskevassa valtiosopimuksessa. Tällaisessa tapauksessa edellytetään yleensä, että vastaajalle on annettu asianmukaisesti tiedoksi häntä vastaan vieraassa maassa nostettu menettely.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanon kohteena voivat olla pankkitilit, osakkeet, rekisteröidyt ajoneuvot, kiinteistöt ja irtain omaisuus. Poikkeuksena on vastaajan henkilökohtainen omaisuus, joka on välttämätön elämiseen tai ammatin harjoittamiseen.

Täytäntöönpanotoimiin kuuluvat

  • irtaimen omaisuuden ulosmittaus ja myynti
  • irtaimen omaisuuden takavarikointi (kun irtain omaisuus on kanteen kohde, esimerkiksi osamaksusopimuksen rikkomista koskevassa oikeusasiassa osamaksusopimuksen kohde)
  • sivulliselle siirretyn omaisuuden ulosmittaus
  • määräys päätöksen kohteena olevan velan lyhentämisestä kuukausierinä
  • määräys pidätyksen tekemiseksi velallisen kuukausituloista (määräys annetaan työnantajalle täytäntöönpantavaksi)
  • määräys kiinteän omaisuuden omistusoikeuden luovuttamisesta
  • määräys kiinteän omaisuuden myynnistä
  • määräys kiinteän omaisuuden luovuttamisesta kolmannen haltuun (annetaan velallisen hakemuksesta, jos tuomioistuimelle on osoitettu sitä tyydyttävällä tavalla, että kiinteästä omaisuudesta saadut tulot voivat kolmen vuoden sisällä kattaa päätöksessä tarkoitetun velan, korot ja muut kustannukset)
  • kiinteää omaisuutta koskeva rasite, joka kirjataan oikeuden päätökseen
  • konkurssimenettely
  • yhtiön purkamismenettely.

Kun on kyse elatusapupäätöksestä, täytäntöönpanotoimiin kuuluu myös mahdollisuus antaa elatusvelvollista koskeva pidätysmääräys.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Velallisen ja asianomaisten kolmansien on noudatettava täytäntöönpanosta annettua päätöstä. Jos velallinen kieltäytyy tai laiminlyö täytäntöönpanoa koskevassa päätöksessä mainittujen toimien toteuttamisen, hänet voidaan haastaa oikeuteen ja hän voi saada vankeusrangaistuksen siitä, ettei hän noudattanut päätöstä.

Pankin, jolle annetaan sivulliselle siirrettyä omaisuutta koskeva ulosmittausmääräys, on jäädytettävä asianomainen tili, ellei pankilla ole syytä riitauttaa määräystä. Tällöin pankin on käännyttävä sen tuomioistuimen puoleen, joka ilmoitti päätöksestä, ja perusteltava, miksi päätöstä ei pitäisi soveltaa.

Päätökset, joita ei riitauteta, saavat lainvoiman ja saman oikeusvaikutuksen kuin tuomioistuimen tuomiot.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanotoimet ovat voimassa kuusi kuukautta niiden antamisesta. Täytäntöönpanotoimia koskeva oikeuden päätös on voimassa kuusi vuotta siitä päivästä, jona se annettiin. Jos täytäntöönpano ei tapahdu tässä määräajassa, tuomioistuin voi antaa asiassa uuden päätöksen siviiliprosessisääntöjen 40D.8 §:n mukaisesti.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Tapauksen mukaan on mahdollista käyttää oikeustoimia esimerkiksi täytäntöönpanon keskeyttämiseksi tai rekisteröinnin peruuttamiseksi.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Velallisen suojaamiseksi täytäntöönpanon kohteena ei voi olla tämän henkilökohtainen omaisuus, joka on välttämätön elämiseen tai ammatin harjoittamiseen.

Silloin kun velallinen on valtion virasto tai julkinen sektori, täytäntöönpanon kohteena eivät voi olla irtain omaisuus ja laitteet, joiden tarkoituksena on elintärkeiden yhteiskunnallisten velvollisuuksien täyttäminen, mukaan lukien asevoimien ja turvallisuusjoukkojen laitteet, taide-, antiikki- tai kulttuuriperintöesineet, uskonnolliset tai historiallisesti merkittävät esineet ja valuuttavaranto.

Irtaimen omaisuuden ulosmittausta ja myyntiä koskeva täytäntöönpanotoimi on toteutettava auringonnousun ja ‑laskun välisenä aikana.

Ulosmitatun omaisuuden (rahaa ja arvopapereita lukuun ottamatta) saa myydä vasta sen jälkeen, kun vähintään kolme päivää on kulunut ulosmittauksesta, paitsi jos myytävä omaisuus on altis kulumiselle tai jos omistaja pyytää myynnin aikaistamista kirjallisesti. Myytävä omaisuus on säilytettävä tarkoituksenmukaisessa tilassa tai sopivan henkilön hallussa, kunnes se myydään.

Päivitetty viimeksi: 13/05/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Latvia

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano on siviilioikeudellisen menettelyn vaihe, jossa ulosottomiehet panevat tuomioistuinten, muiden viranomaisten tai virkamiesten tekemän ratkaisun täytäntöön siinä tapauksessa, että velallinen (vastaaja) ei noudata vapaaehtoisesti tällaista ratkaisua lainsäädännön tai tuomioistuimen päätöksen mukaisessa määräajassa.

Ks. ”Oikeusalan ammatit: Latvia” täytäntöönpanotoimenpiteistä, joita ulosottomiehellä on oikeus toteuttaa.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Ulosottomiehet panevat tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiä täytäntöön ja suorittavat muita lainsäädännössä määriteltyjä toimia.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Tuomioistuinten päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia niiden tultua lainvoimaisiksi, paitsi jos lainsäädännössä tai tuomioistuimen tuomiossa määrätään niiden välittömästä täytäntöönpanosta. Ulosottomiehillä on oikeus aloittaa täytäntöönpanomenettelyt täytäntöönpanoasiakirjan perusteella.

Tuomioistuinten tuomioiden täytäntöönpanomenettelyssä on pantava täytäntöön seuraavat tuomioistuinten, tuomareiden ja muiden viranomaisten päätökset:

  • tuomioistuinten tuomiot ja tuomioistuinten tai tuomarien päätökset siviili- ja hallinto-oikeudellisissa asioissa
  • omaisuuden menettämistä koskevat tuomioistuinten ratkaisut ja syyttäjän päätökset tai määräykset rikosoikeudellisissa asioissa
  • omaisuuden menettämistä koskevat tuomarien tai tuomioistuinten päätökset hallinnollisissa rikkomusasioissa
  • tuomioistuinten päätökset sovitteluratkaisujen hyväksymisestä
  • pysyvien välitystuomioistuinten tuomiot
  • ulkomaisten tuomioistuinten tai ulkomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja ulkomaisten välitystuomioistuinten päätökset lain määräämissä tapauksissa
  • tuomioistuimen päätös menettelyllisistä seuraamuksista (sakko)
  • työriitakomitean päätökset
  • kansallisten sääntelyviranomaisten, jäljempänä ’sääntelyviranomaiset’, päätökset riita-asioissa tai riitojen sovittelua koskevissa asioissa.

Jollei lainsäädännössä toisin säädetä, myös seuraaviin sovelletaan tuomioistuinten tuomioiden täytäntöönpanomenettelyjä:

  • viranomaisten ja virkamiesten päätökset hallinto-oikeudellisissa rikkomusasioissa ja muissa lain rikkomista koskevissa asioissa lain määräämissä tapauksissa
  • viranomaisten ja virkamiesten julkisen toimivaltansa nojalla antamat viranomaispäätökset, jotka liittyvät maksuihin
  • oikeusalan ammattilaisten (julkisten notaarien, asianajajien, ulosottomiesten) antamat ratkaisut asiantuntijapalkkioista, annetun oikeusavun vuoksi maksettavista palkkioista ja tarjottuihin palveluihin liittyvien kulujen korvaamisesta sekä leimaveroista
  • neuvoston, komission tai Euroopan keskuspankin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklan mukaisesti hyväksymät säädökset
  • notaareista annetun lain osastossa D1 säädetyn menettelyn mukaisesti laaditut notaarin vahvistamat asiakirjat.

Täytäntöönpanoasiakirja on:

  • siviili- tai hallinto-oikeudellisissa asioissa tuomioistuimen tuomion tai tuomioistuimen tai tuomarin päätöksen tai rikosasioissa sovitteluratkaisun hyväksymisestä annetun tuomioistuimen tuomion perusteella annettu täytäntöönpanomääräys, pysyvän välitystuomioistuimen tuomio, työriitakomitean päätös, sääntelyviranomaisen päätös riita-asiassa tai riitojen sovittelua koskevassa asiassa, ulkomaisen tuomioistuimen tai välitystuomioistuimen päätös tai neuvoston, komission tai Euroopan keskuspankin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklan mukaisesti hyväksymä säädös
  • viranomaisen tai virkamiehen päätös hallinto-oikeudellisissa rikkomusasioissa ja muissa lain rikkomista koskevissa asioissa lain määräämissä tapauksissa
  • tuomioistuimen tai tuomarin päätös hallinto-oikeudellisissa rikkomusasioissa
  • ote omaisuuden menettämistä koskevasta syyttäjän päätöksestä tai määräyksestä rikosoikeudellisissa asioissa
  • hallintolain perusteella annettu täytäntöönpanomääräys (siviiliprosessilain 539 §:n 2 momentin 2 kohta)
  • tuomarin päätös riitauttamattomien saatavien täytäntöönpanosta, turvaamistoimien kohteena olevien saatavien täytäntöönpanosta tai kiinteistön vapaaehtoisesta myynnistä huutokaupalla oikeudellisessa menettelyssä
  • tuomioistuimen päätös menettelyllisistä seuraamuksista (sakko)
  • julkisen notaarin, asianajan tai ulosottomiehen kirjoittama lasku
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 805/2004 mukainen ulkomaisen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen antama eurooppalainen täytäntöönpanoperuste
  • neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 41 artiklan 1 kohdan mukainen ulkomaisen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen antama todistus
  • neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 42 artiklan 1 kohdan mukainen ulkomaisen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen antama todistus
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 20 artiklan 2 kohdan mukainen tuomioistuimen, myös ulkomaisen tuomioistuimen, antama todistus
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 18 artiklan mukainen tuomioistuimen, myös ulkomaisen tuomioistuimen, antama maksumääräys
  • tuomioistuimen päätös valtuuttaa vakuusvelkoja myymään velallisen panttaama omaisuus oikeussuojamenettelyssä (maksukyvyttömyydestä annetun lain 37 §:n 2 momentti)
  • ote neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesta ulkomaisen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä
  • ote neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 48 artiklan mukaisesta ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen antamasta virallisesta asiakirjasta
  • komission 18. marraskuuta 2011 antaman täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1189/2011 liitteessä II olevan mallin mukainen yhdenmukainen asiakirja, joka mahdollistaa täytäntöönpanon vastaanottavassa jäsenvaltiossa
  • notaareista annetun lain osastossa D1 säädetyn menettelyn mukaisesti laaditut notaarin vahvistamat täytäntöönpanoasiakirjat
  • tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12. joulukuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 53 tai 60 artiklan mukainen ulkomaisen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen antama todistus
  • ote sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään (IMI) kirjatusta Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä, joka koskee hallinnollisen sakon määräämistä työntekijöiden lähettämiseen liittyvästä rikkomuksesta
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 655/2014 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen tuomioistuimen, myös ulkomaisen tuomioistuimen, antaman eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen osa A.

3.1 Menettely

Tuomioistuinten päätökset ja tuomioistuimen ulkopuolella tehdyt päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia niiden tultua lainvoimaisiksi, paitsi jos lainsäädännössä tai tuomioistuimen tuomiossa määrätään niiden välittömästä täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanolle on vahvistettu vapaaehtoisen täytäntöönpanon määräaika eikä tuomiota panna täytäntöön, tuomioistuin laatii täytäntöönpanomääräyksen vapaaehtoisen täytäntöönpanon määräajan umpeuduttua. Ulosottomiehillä on oikeus aloittaa täytäntöönpanomenettelyt täytäntöönpanoasiakirjan perusteella.

Täytäntöönpanomääräyksen antaa täytäntöönpanoviranomaisen pyynnöstä asiaa kulloinkin käsittelevä tuomioistuin. Kustakin tuomiosta on annettava yksi täytäntöönpanomääräys. Jos tuomio pannaan täytäntöön eri paikoissa, jos jokin tuomion osa on pantava täytäntöön välittömästi tai jos tuomio annetaan useiden kantajien hyväksi tai useita vastaajia vastaan, tuomioistuimen on annettava useita täytäntöönpanomääräyksiä täytäntöönpanoviranomaisen pyynnöstä. Annettaessa useita täytäntöönpanomääräyksiä täytäntöönpanon tarkka paikka tai tuomion osa, joka täytäntöönpanomääräyksen mukaan on pantava täytäntöön, on mainittava kussakin tällaisessa täytäntöönpanomääräyksessä, ja jos kyse on yhteisvastuullisista velvoitteista, on mainittava vastaaja, johon täytäntöönpano kyseisen täytäntöönpanomääräyksen mukaan kohdistuu.

Tuomion täytäntöönpanon aloittamiseksi ulosottomiehelle on toimitettava täytäntöönpanomääräys, joka on annettu täytäntöönpanoviranomaiselle tai tämän valtuuttamalle edustajalle. Lisäksi ulosottomiehelle on annettava täytäntöönpanohakemus.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Ulosottomiehiä koskevalla lailla sekä ministerikabinetin 14. maaliskuuta 2006 hyväksymällä asetuksella nro 202, joka koskee valan vannoneiden ulosottomiesten tietojen säilyttämistä, säännellään yleisiä kysymyksiä, jotka liittyvät valan vannoneiden ulosottomiesten toimintaan ja tietojen säilyttämiseen.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

Kun siviiliprosessilaissa säädetyillä toimenpiteillä pannaan täytäntöön tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiä, tällöin pyritään rajoittamaan velallisen oikeuksia ja asettamaan uudelleen tasapainoon yhtäältä henkilön lailla suojatut perusoikeudet ja edut ja toisaalta velallisen velvollisuus noudattaa tuomioistuimen (tai muun viranomaisen) päätöksiä.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Ulosottomiehillä on oikeus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin, jotka kohdistuvat velallisen irtaimeen omaisuuteen (mukaan lukien mahdollinen muiden henkilöiden hallussa oleva omaisuus) ja aineettomaan varallisuuteen, velallisen saataviin muilta henkilöiltä (palkkioihin työstä, vastaaviin maksuihin, velallisen muihin tuloihin, sijoituksiin luottolaitoksissa) sekä kiinteään omaisuuteen.

Tietyt lainsäädännössä määritellyt varat ja esineet, jotka kuuluvat velalliselle kokonaan tai osin, eivät voi olla täytäntöönpanomääräykseen perustuvien täytäntöönpanotoimien kohteena (esimerkiksi kotitalouden varusteet ja laitteet, vaatetus, elintarvikkeet, kirjat sekä instrumentit ja työkalut, jotka velallinen tarvitsee päivittäiseen elinkeinotoimintaansa).

Seuraavat velalliselle kokonaan tai osin kuuluvat esineet eivät voi olla täytäntöönpanomääräykseen perustuvien täytäntöönpanotoimien kohteena:

  • kotitalouden varusteet ja laitteet, velallisen, hänen perheenjäsentensä ja hänen huollettavinaan olevien henkilöiden tarvitsemat vaatteet:
    • päivittäiseen käyttöön tarvittavat vaatteet, jalkineet ja alusvaatteet
    • vuodevaatteet, yöpuvut ja pyyhkeet
    • päivittäiseen käyttöön tarvittavat keittiötarvikkeet ja astiat
    • huonekalut – yksi sänky ja tuoli henkilöä kohti sekä yksi pöytä ja yksi kaappi perhettä kohti
    • kaikki lastenhoitotarvikkeet
  • kotitaloudessa olevat elintarvikkeet velallisen ja hänen perheenjäsentensä tarpeisiin kolmen kuukauden ajaksi
  • vähimmäiskuukausipalkkaa vastaava rahasumma velallista ja kutakin hänen perheenjäsentään tai hänen huollettavanaan olevaa henkilöä kohti. Jos kyseessä on alaikäisten lasten elatusavun perintä tai Latvian elatusaputakuurahaston hyväksi tapahtuva perintä, 50 prosenttia vähimmäiskuukausipalkasta vastaava rahasumma velallista ja kutakin hänen perheenjäsentään tai hänen huollettavanaan olevaa henkilöä kohti
  • yksi lehmä tai vuohi ja yksi sika perhettä kohti sekä tarvittava rehumäärä, kunnes uutta rehua voidaan kerätä tai karja pääsee laitumelle
  • polttoaine, joka tarvitaan perheen ruoanvalmistukseen ja asunnon lämmittämiseen lämmityskaudella
  • kirjat, instrumentit ja työkalut, jotka velallinen tarvitsee päivittäiseen elinkeinotoimintaansa
  • maataloustuotannon välineet eli tilalla tarvittavat maanviljelysvälineet, koneet, karja ja siemenet sekä tilan karjan ylläpitoon tarvittava rehumäärä seuraavaan satoon asti – maatalousministeriön ohjeissa määritellään, mitkä maanviljelysvälineet ja mitkä karja- ja rehumäärät katsotaan välttämättömiksi
  • irtain omaisuus, jonka siviililain mukaisesti katsotaan liittyvän kiinteään omaisuuteen – erillään tällaisesta kiinteästä omaisuudesta
  • uskonnonharjoittamispaikat ja rituaaliesineet.

Täytäntöönpanotoimia ei myöskään voida kohdistaa seuraaviin:

  • eroraha, hautausavustus, leskille myönnettävä kiinteämääräinen etuus, valtiolliset sosiaalietuudet, valtion tuki keliakiaa sairastaville lapsille, leskeneläke ja leskenavustus
  • työntekijälle kuuluvien työkalujen kulumisesta maksettava korvaus ja muut lainmukaisia työsuhteita sääntelevien lakien ja asetusten mukaiset korvaukset
  • työntekijälle virkamatkan, siirron ja toiselle paikkakunnalle työhön lähettämisen yhteydessä maksettavat määrät
  • sosiaalietuudet
  • hallituksen määräämää lapsen elatusavun vähimmäismäärää vastaava lapsen elatusapu, jonka jommankumman vanhemmista on tuomioistuimen tuomion tai elatusaputakuurahaston päätöksen perusteella maksettava, sekä elatusaputakuurahaston maksama lapsen elatusapu.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun täytäntöönpanotoimet kohdistuvat velallisen irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen tai tuloihin, velallisella ei ole enää oikeutta määrätä niistä vapaasti.

Jos ulosottomiehen vaatimuksia tai määräyksiä ei noudateta, ulosottomies laatii asiakirjan ja toimittaa sen tuomioistuimelle, joka tekee päätöksen vastuuvelvollisuudesta. Tuomioistuin voi määrätä syyllisiksi katsotuille osapuolille sakon, jonka suuruus on luonnollisen henkilön osalta enintään 360 euroa ja virkamiehen osalta enintään 750 euroa. Tuomioistuimen päätöksestä voi valittaa.

Tietyn tyyppisissä asioissa ulosottomiehen vaatimusten noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä erityisiä seuraamuksia.

Jos ulosottomiestä vastustetaan täytäntöönpanotoimien aikana, hän voi kutsua poliisin avuksi.

Jos velallinen jää saapumatta ulosottomiehen kuultavaksi hänelle tiedoksi annetusta haasteesta huolimatta tai kieltäytyy antamasta selvityksiä tai lain nojalla edellytettyjä tietoja, ulosottomiehellä on oikeus viedä asia tuomioistuimen päätettäväksi. Tuomioistuin voi antaa päätöksen, jossa velallinen velvoitetaan saapumaan kuultavaksi, ja määrätä sakon, jonka suuruus on luonnollisen henkilön osalta enintään 80 euroa ja virkamiehen osalta enintään 360 euroa. Tuomioistuimen päätöksestä voi valittaa.

Mikäli ilmenee, että velallinen on tahallisesti toimittanut vääriä tietoja, ulosottomiehen on lähetettävä ilmoitus syyttäjälle.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika

Täytäntöönpanoasiakirja voidaan antaa täytäntöönpantavaksi kymmenen vuoden kuluessa siitä kun tuomioistuimen tai tuomarin ratkaisu on saanut lainvoiman, jollei lainsäädännössä ole vahvistettu muuta määräaikaa. Jos tuomioistuimen ratkaisussa velvoitetaan suorittamaan osamaksuja, täytäntöönpanoasiakirja on voimassa koko osamaksuajan, ja kymmenen vuoden voimassaoloaika lasketaan alkavaksi kustakin eräpäivästä.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpanomenettely aloitetaan tuomioistuimen tai muun viranomaisen antaman pätevän täytäntöönpanomääräyksen perusteella. Henkilö, jolle tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksellä asetetaan velvoite, voi hakea siihen muutosta (riitauttaa sen) säädöksissä vahvistetulla tuomioistuinten tai muiden viranomaisen päätösten muutoksenhakua koskevalla menettelyllä.

Asianosaisen hakemuksesta ja asian osapuolten varallisuustilanteen tai muiden olosuhteiden perusteella yksittäisen asian ratkaisusta vastuussa olevalla tuomioistuimella on oikeus antaa päätös tuomion täytäntöönpanon lykkäämisestä, jakaa täytäntöönpano eriin tai muuttaa tuomion täytäntöönpanon muotoa tai menettelyä. Tuomioistuimen tätä koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta korkeamman oikeusasteen tuomioistuimesta kymmenen päivän kuluessa. Mikäli olosuhteet haittaavat tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoa tai estävät sen, ulosottomiehellä on lisäksi oikeus tehdä tuomion antaneelle tuomioistuimelle ehdotus tuomion täytäntöönpanon lykkäämiseksi, täytäntöönpanon jakamiseksi osiin tai täytäntöönpanon muodon tai menettelyn muuttamiseksi.

Ulosottomies voi lykätä täytäntöönpanoa, jos täytäntöönpanoviranomainen hakee tällaista toimenpidettä tai jos tuomioistuin tai tuomari päättää, että täytäntöönpanotoimia on lykättävä tai omaisuuden myynti keskeytettävä, tai jos tuomioistuin päättää, että tuomion täytäntöönpano on jaettava osiin.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Velkoja tai velallinen voi hakea muutosta ulosottomiehen toteuttamiin tuomion täytäntöönpanotoimiin tai ulosottomiehen kieltäytymiseen toteuttamasta tällaisia toimia (ei kuitenkaan sillä perusteella, että huutokauppa on mitätön) toimittamalla perustellun valituksen ulosottomiehen virallisen nimityspaikan alioikeuteen kymmenen päivän kuluessa siitä, kun toimet, joihin haetaan muutosta, toteutettiin, tai siitä, kun muutoksenhakija, jolle ei ollut annettu tiedoksi toimien toteutusaikaa ja ‑paikkaa, sai toimet tietoonsa.

Valitus on käsiteltävä tuomioistuimessa 15 päivän kuluessa. Velalliselle ja velkojalle sekä ulosottomiehelle on ilmoitettava tuomioistuinkäsittelystä. Se, että nämä henkilöt eivät saavu paikalle, ei estä asian käsittelyä.

Valituksen esittäjän perustellusta pyynnöstä tuomari voi tehdä päätöksen siitä, että täytäntöönpanotoimet keskeytetään, rahavarojen siirto ulosottomiehelle, velkojalle tai velalliselle kielletään tai omaisuuden myynti keskeytetään. Päätös on pantava täytäntöön välittömästi.

Tuomioistuimen päätöksestä voi valittaa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.tm.gov.lv/ – Latvian oikeusministeriön verkkosivusto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.lzti.lv/ – Latvian valantehneiden ulosottomiesten neuvosto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.tiesas.lv/ – Latvian tuomioistuinten portaali

Päivitetty viimeksi: 05/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Luxemburg

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Jos velallinen ei noudata tuomiota vapaaehtoisesti, velkoja voi vaatia tuomion täytäntöönpanoa. Tätä kutsutaan pakkotäytäntöönpanoksi.

Jotta tuomio voidaan katsoa täytäntöönpanokelpoiseksi, siihen täytyy liittää täytäntöönpanolauseke ja se on annettava tiedoksi asianmukaisesti.

Tuomion täytäntöönpano keskeytetään viikon ajaksi tuomion antamisen jälkeen ja/tai jos jotakin muutoksenhakukeinoa käytetään tosiasiallisesti, paitsi jos tuomio on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen.

Pakkotäytäntöönpanoa käytetään tavallisesti rahasummien takaisin perimiseen, mutta sen avulla voidaan myös vaatia jonkin toimenpiteen toteuttamista.

Kun henkilö tuomitaan maksamaan tietty rahasumma, oikeustoimi kohdistuu velallisen varoihin ja sitä kutsutaan ulosotoksi.

On kuitenkin olemassa myös muita erityisiä täytäntöönpanotoimia, kuten takavarikoiminen, hedelmä- tai viljasadon takavarikointi, tuottojen takavarikointi, kiinteän omaisuuden ulosmittaus, irtaimen omaisuuden ulosmittaus, velkojan pidätysoikeus hänen huostassaan olevaan paikkakunnalta poistuvan velallisen irtaimeen omaisuuteen, takavarikointi aiemmin esitetyn vaateen perusteella, palkan ulosmittaus ja sisävesialusten takavarikointi ja ulosmittaus immateriaalioikeuksien suojaamiseksi.

Luxemburgissa eniten käytettyjä ulosmittaustoimia ovat turvaamistoimenpiteenä käytettävä vakuustakavarikko (saisie-arrêt) ja pakkotäytäntöönpano (saisie-exécution).

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Vain ulosottomiehillä (huissier de justice) on valtuudet panna täytäntöön tuomiot, jotka Luxemburgin lainsäädäntöä soveltava luxemburgilainen tuomioistuin tai unionin siviili- ja kauppaoikeudellista lainsäädäntöä soveltava toisen Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuin on julistanut täytäntöönpanokelpoisiksi. Sama koskee sovittelussa syntyneitä täytäntöönpanokelpoisia siviili- ja kauppaoikeudellisia sopimuksia sekä muita täytäntöönpanoasiakirjoja tai -määräyksiä.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

  • Suurherttuakunnassa annetut tuomiot ja laaditut asiakirjat

Tällaiset tuomiot ja asiakirjat ovat täytäntöönpanokelpoisia Luxemburgin suurherttuakunnassa ilman erillistä lauseketta tai tuomioiden tai asiakirjojen soveltamisalaa laajentavia muodollisia määräyksiä, vaikka täytäntöönpano tapahtuisi sen tuomioistuimen oikeudenkäyttöalueen ulkopuolella, joka on antanut tuomion tai jonka alueella asiakirjat on laadittu.

Kaikki täytäntöönpanotoimet tulevat voimaan, kun asiakirja tai tuomio siirretään ulosottomiehelle. Poikkeuksena ovat kuitenkin kiinteän omaisuuden ulosmittaus ja vankeusrangaistus, joiden täytäntöönpano edellyttää erityisvaltuutusta.

  • Ulkomailla annetut tuomiot, joihin sovelletaan valtiosopimusta tai unionin säädöstä, jossa edellytetään eksekvatuurimenettelyä

Toisessa valtiossa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetut tuomiot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia asianomaisessa valtiossa ja jotka täyttävät erityisesti edellytykset, jotka on asetettu

- tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27. syyskuuta 1968 tehdyssä Brysselin yleissopimuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna yleissopimuksilla, jotka koskevat uusien jäsenvaltioiden liittymistä tähän yleissopimukseen,

- tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 16. syyskuuta 1988 tehdyssä Luganon yleissopimuksessa,

- Luxemburgin suurherttuakunnan ja Itävallan tasavallan välillä tuomioiden ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 29. heinäkuuta 1971 tehdyssä yleissopimuksessa,

- Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin välillä tuomioistuimen toimivallasta, konkurssista sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta 24. marraskuuta 1961 tehdyssä sopimuksessa, siltä osin kuin mainittu sopimus on voimassa,

- tai elatusapuasioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 2. lokakuuta 1973 tehdyssä yleissopimuksessa

ja joiden perusteella ne voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin uuden siviiliprosessilain (Nouveau Code de procédure civile) 680–685 §:ssä säädetään.

Sellaiset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetut tuomiot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia kyseisessä jäsenvaltiossa ja jotka täyttävät tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22. joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen N:o 44/2001 mukaiset edellytykset sille, että tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin asianomaisessa asetuksessa on säädetty.

Asetus (EY) N:o 44/2001 on kumottu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetulla asetuksella (EY) N:o 1215/2012 (nk. uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus). Asetusta (EY) N:o 44/2001 sovelletaan kuitenkin edelleen sellaisissa oikeudenkäynneissä annettuihin tuomioihin, jotka on pantu vireille ennen 10. tammikuuta 2015, sellaisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu taikka rekisteröity virallisina asiakirjoina ennen 10. tammikuuta 2015, ja sellaisiin tuomioistuimessa tehtyihin sovintoihin, jotka on hyväksytty tai tehty ennen 10. tammikuuta 2015, jos nämä kuuluvat kyseisen asetuksen soveltamisalaan.

Sellaiset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa siviilioikeudellisissa asioissa annetut tuomiot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia kyseisessä jäsenvaltiossa ja jotka täyttävät toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4. heinäkuuta 2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 mukaiset edellytykset sille, että tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin asianomaisessa asetuksessa on säädetty.

Sellaiset tuomiot, jotka annetaan jäsenvaltiossa, jota elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23. marraskuuta 2007 tehty Haagin pöytäkirja ei sido toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18. joulukuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 4/2009 IV luvun 2 jakson mukaisesti, ja jotka täyttävät edellytykset sille, että ne voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin asianomaisessa asetuksessa on säädetty.

  • Ulkomailla annetut tuomiot, joihin sovelletaan unionin säädöstä, jossa edellytetään eksekvatuurimenettelyn poistamista

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 12. joulukuuta 2012 asetuksen (EY) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (nk. uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus). Tämän asetuksen 36 artiklan mukaan jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä (eksekvatuurimenettelyn poistaminen). Tätä asetusta on sovellettu kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa 10. tammikuuta 2015 alkaen asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Tuomiot, jotka annetaan jäsenvaltiossa, jota elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23. marraskuuta 2007 tehty Haagin pöytäkirja sitoo toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18. joulukuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 4/2009 IV luvun 1 jakson mukaisesti, tunnustetaan Luxemburgissa ilman eri menettelyä, eikä tunnustamista ole mahdollista vastustaa.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Irtaimen tai kiinteän omaisuuden ulosmittaukseen ei koskaan ryhdytä ilman Luxemburgin lainsäädännön mukaan annettua täytäntöönpanomääräystä, vaikka saatava olisi selvä ja rahassa määritelty. Jos erääntynyt saatava ei ole rahasumma, kaikkia sitä koskevia myöhempiä toimia lykätään ulosmittauksen jälkeen, kunnes sen arvo on määritetty.

Kolmannet osapuolet eivät voi panna täytäntöön eikä niitä vastaan voida panna täytäntöön tuomioita, joissa määrätään takavarikon kumoamisesta, kiinnitysmerkinnän poistamisesta, maksusuorituksesta tai jostakin muusta kolmannen osapuolen suoritusvelvoitteesta tai muusta vastuusta, vaikka tuomion vastustamisen tai muutoksenhaun määräaika olisi umpeutunut, ellei kantajan asianajaja anna todistusta, josta käy ilmi ajankohta, jona tuomio on annettu tiedoksi tuomitun kotipaikassa, ja ellei tuomioistuimen kirjaaja esitä todistusta siitä, että tuomiota ei ole vastustettu eikä siihen ole haettu muutosta.

Mikäli tämän todistuksen perusteella tuomiota ei ole vastustettu eikä siihen ole haettu muutosta, takavarikoidun omaisuuden hoitajien, turvaamistoimen kohteena olevan omaisuuden säilyttäjien ja kaikkien muiden henkilöiden on hyväksyttävä tuomio.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

  • Ulosmitattava varallisuus

Vain velallisen omistuksessa olevaa irtainta tai kiinteää omaisuutta voidaan ulosmitata. Kolmannelle osapuolelle kuuluvaa omaisuutta ei voida ulosmitata. Sen sijaan sillä ei ole juurikaan merkitystä, kenen hallussa velallisen omaisuus on ulosmittaushetkellä, eli kolmannella osapuolella oleva omaisuus voidaan ulosmitata.

  • Varallisuus, jota ei voida ulosmitata

Uuden siviiliprosessilain 728 §:ssä säädetään, että niiden varojen ohella, jotka erityissäädöksissä on määritelty jätettäväksi ulosmittauksen ulkopuolelle, seuraavaa omaisuutta ei voida ulosmitata:

  • omaisuus, joka määritellään Luxemburgin lainsäädännössä käyttötarkoituskohtaiseksi kiinteäksi omaisuudeksi;
  • tietty irtain omaisuus, kuten esimerkiksi sänky, vaatteet, vaatekaapit, pyykinpesukone ja pöydät ja tuolit perheen yhteisiä aterioita varten.

Edellä mainittua omaisuutta ei voida ulosmitata, olipa velkoja kuka tahansa tai vaikka velkojana olisi valtio. Poikkeuksena ovat kuitenkin tietyt laissa tyhjentävästi luetellut saatavat.

Jotta vältyttäisiin tilanteelta, jossa velkoja ottaisi haltuunsa kaikki velallisen toimeentuloon tarvittavat varat, suurherttuan asetuksessa on määritelty palkan, eläkkeiden ja etuuksien pakkolunastukselle ja ulosmittaukselle tietyt enimmäistasot. Laissa säännellään suojelun alaisten säännöllisten korvausten (palkkojen, etuuksien, eläkkeiden) ulosmittausta. Tällaisia säännöllisiä tuloja ei voida ulosmitata kokonaan vaan ainoastaan tiettyyn ylärajaan saakka. Tämä yläraja määräytyy suurherttuan asetuksessa määriteltyjen omaisuuserien perusteella. Näin velallinen saa pitää itsellään toimeentuloon tarvittavat vähimmäistulot.

  • Vakuusjärjestely

Vakuusjärjestelyn (cantonnement) tarkoituksena on suojella omaisuuden ulosmittauksen kohteena olevaa henkilöä seurauksilta, jotka aiheutuvat siitä, että hän menettää vallintaoikeuden koko omaisuuteensa. Sen avulla tuomari voi rajoittaa ulosmitattavia määriä.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun omaisuus on ulosmitattu, velallinen menettää oikeutensa määrätä siitä. Ulosmittaus ei kuitenkaan anna sitä hakeneen velkojan saatavalle etuoikeusasemaa. Vallintaoikeuden menetys tarkoittaa, että velallinen ei voi enää myydä, luovuttaa tai kiinnittää omaisuutta. Ulosmitattu omaisuus voidaan viedä pois saman tien. Velallinen pysyy sen omistajana pakkomyyntiin asti, vaikka omaisuus ei välttämättä olekaan enää hänen hallussaan. Tilanne ei siten muutu käytännössä, vaan ainoastaan oikeudellisesti.

Vallintaoikeuden menetyksen kanssa ristiriidassa olevat velallisen toimet eivät sido ulosmittausvelkojaa.

Oikeudenmenetys on kuitenkin vain suhteellinen siten, että se koituu ainoastaan ulosmittausvelkojan hyödyksi. Muiden velkojien on yhä sallittava velallisen omaisuuden muutokset. He voivat kuitenkin helposti saada ulosmittausvelkojan aseman vahvistetun ulosmittauksen nojalla.

Vallintaoikeuden menetys on ensimmäinen vaihe omaisuuden myynnissä. Omaisuus siirtyy tuomioistuimen valvontaan. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus on ensi vaiheessa siten myös turvaamistoimi.

Saatavan ulosmittauksella siirretään kyseisen saatavan vallintaoikeus kokonaisuudessaan riippumatta sen saatavan suuruudesta, johon ulosmittaus perustuu. Toissijainen velallinen voi kuitenkin säilyttää oikeutensa tallettamalla saatavaa vastaavan rahasumman oikeudellisen vakuusjärjestelyn (cantonnement) mukaisesti.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Luxemburgin lain mukaisesti annetuissa täytäntöönpanomääräyksissä ei määrätä voimassaoloajasta, eivätkä nämä määräykset vanhene.

Kauppatuomioistuimen presidentin antama lupa ulosmitata omaisuutta turvaamistoimena raukeaa, ellei turvaamistointa ole toteutettu määräykseen kirjatun määräajan kuluessa.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Kauppatuomioistuimen presidentin antamaa määräystä, jolla on annettu lupa asettaa omaisuus hukkaamiskieltoon, voidaan vastustaa, ja siihen voidaan hakea muutosta.

Pakkotäytäntöönpanon yhteydessä velallinen voi joko vedota täytäntöönpanoesteeseen (action en difficulté d'exécution) tai vastustaa ulosmitatun omaisuuden myyntiä.

Kolmannet osapuolet voivat niin ikään ryhtyä toimenpiteisiin, eli vastustaa ulosmitatun omaisuuden myyntiä ja vaatia, että kyseinen omaisuus vapautetaan heidän edukseen.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Uuden siviiliprosessilain 590 §:n mukaan velallisella on mahdollisuus estää väliaikainen täytäntöönpano, jos sitä ei ole määrätty lainsäädännössä tarkoitetussa tilanteessa. Tätä varten velallinen voi panna asian vireille muutoksenhakutuomioistuimessa nostaakseen kanteen väliaikaisen täytäntöönpanon kieltämiseksi. Velallisella on tämä mahdollisuus ainoastaan siviilioikeudellisissa asioissa, eikä sitä kauppalain 647 §:n mukaan sovelleta kauppaoikeudellisiin asioihin.

Uuden siviiliprosessilain 703 §:n 2 momentissa säädetään vakuusjärjestelyä koskevasta menettelystä. Sen tarkoituksena on suojella omaisuuden ulosmittauksen kohteena olevaa henkilöä seurauksilta, jotka aiheutuvat siitä, että hän on menettänyt vallintaoikeuden koko omaisuuteensa. Sen avulla tuomari voi rajoittaa ulosmitattavia määriä.

Jotta vältyttäisiin tilanteelta, jossa velkoja ottaisi haltuunsa kaikki velallisen toimeentuloon tarvittavat varat, suurherttuan asetuksessa on määritelty palkan, eläkkeiden ja etuuksien pakkolunastukselle ja ulosmittaukselle tietyt enimmäistasot. Laissa säännellään suojelun alaisten säännöllisten korvausten (palkkojen, etuuksien, eläkkeiden) ulosmittausta. Tällaisia säännöllisiä tuloja ei voida ulosmitata kokonaan vaan ainoastaan tiettyyn ylärajaan saakka – tämä yläraja määräytyy suurherttuan asetuksessa määriteltyjen omaisuuserien perusteella. Näin velallinen saa pitää itsellään toimeentuloon tarvittavat vähimmäistulot.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.legilux.lu/

Päivitetty viimeksi: 18/04/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Unkari

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan muita kuin riita-asioita koskevaa siviilioikeudellista menettelyä, jolla tuomioistuimen ja julkisen notaarin päätöksiin ja muihin lainsäädännössä määrättyihin asiakirjoihin sisältyvät velvoitteet pannaan täytäntöön julkisen vallan pakkotoimin.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Täytäntöönpanosta määrää ja sen toteuttaa tuomioistuin, julkinen notaari tai muut elimet ja henkilöt, erityisesti seuraavat toimijat:

a) riippumaton paikallinen ulosottomies

b) alueellinen ulosottomies

c) riippumaton paikallinen apulaisulosottomies

d) alueellinen apulaisulosottomies

e) ulosottomiesharjoittelija.

Ulosottomenettely on – muita kuin riita-asioita koskevana siviilioikeudellisena menettelynä – samanlainen kuin tuomioistuimen menettely.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Määräys täytäntöönpanosta voidaan antaa, jos täytäntöön pantava päätös sisältää velvoitteen (sakon), on lainvoimainen tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen ja siinä asetettu määräaika on umpeutunut. Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon perusteella täytäntöönpanomääräys voidaan antaa, vaikka sovintoa koskevaan päätökseen olisi haettu muutosta. Tämä säännös koskee myös julkisen notaarin hyväksymiä sopimuksia, joilla on sama oikeusvaikutus kuin tuomioistuimessa tehdyllä sovinnolla. Täytäntöönpanomääräys voidaan antaa myös eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 861/2007 säädetyn menettelyn mukaisesti annetun tuomion perusteella, vaikka tuomioon olisi haettu muutosta. Täytäntöönpanomääräystä ei voida antaa maksamismääräyksen perusteella, jos lausekkeessa, jolla maksamismääräyksestä tulee lainvoimainen, todetaan, että täytäntöönpanotoimia ei sallita vaateen aiheen suhteen.

Elatusavun perintää koskee erityissääntö, jonka mukaan täytäntöönpano voidaan hyväksyä yli kuusi kuukautta myöhässä olevien elatusapuerien osalta, jos täytäntöönpanoa hakeva osapuoli pitää todennäköisenä, että elatusapurästi johtuu velallisen vilpillisestä toiminnasta, tai jos esitetään pätevä syy sille, että velkoja on laiminlyönyt perintätoimet. Ulkomaisen päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä tuomioistuin tarkastelee myös, onko täytäntöönpano lainsäädännön, kansainvälisen sopimuksen, vastavuoroisuuden periaatteen tai unionin lainsäädännön mukaista.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanosta määrätään täytäntöönpanomääräyksellä. Joissakin tapauksissa tämä ei ole muodollinen päätös (vaan täytäntöönpanosta määrätään täytäntöönpanokirjalla tai täytäntöönpanolausekkeella), ja joissakin tapauksissa täytäntöönpanosta annetaan määräys. Tuomioistuin tai julkinen notaari antaa täytäntöönpanomääräyksen täytäntöönpanoa hakevan osapuolen pyynnöstä. Täytäntöönpanohakemus on tehtävä asianomaisella lomakkeella, ja siitä on toimitettava tarvittava määrä jäljennöksiä. Maksamismääräysmenettelyissä hakemus voidaan toimittaa myös sähköisesti. Hakemus on yleensä toimitettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle tai julkiselle notaarille. Oikeusteitse tapahtuvasta täytäntöönpanosta vuonna 1994 annetussa laissa LIII (1994. évi LIII. törvény a bírósági végrehajtásról), jäljempänä ’oikeudellista täytäntöönpanoa koskeva laki’, säädetään kuitenkin eräissä tapauksissa muita lainvalintasääntöjä. Esimerkiksi ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta voi määrätä piirioikeus (járásbíróság), joka on toimivaltainen velallisen asuinpaikan tai päätoimipaikan tai näiden puuttuessa täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden sijaintipaikan mukaisen yleisen tuomioistuimen (törvényszék) tuomiopiirissä. Budapestissa tämä tuomioistuin on Budan alemman oikeusasteen tuomioistuin (Budai Központi Kerületi Bíróság).

Täytäntöönpanohakemuksen on sisällettävä tietoja osapuolista, täytäntöönpanokelpoisesta päätöksestä ja täytäntöön pantavasta saatavasta sekä mahdollisimman paljon tietoja mahdollisesti täytäntöönpanon kohteena olevasta velallisen omaisuudesta.

Tuomioistuin tai julkinen notaari tutkii hakemuksen välittömästi – enintään 15 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta – todetakseen, olisiko se siirrettävä jonkin toisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, hylättävä asiaperusteita tutkimatta tai (lukuun ottamatta osapuolia, joilla on lailliset edustajat) palautettava ja pyydettävä siitä puuttuvia tietoja. Sen jälkeen tarvittavat toimenpiteet toteutetaan. Päätös tehdään 15 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, tai, jos on pyydetty puuttuvia tietoja, 15 päivän kuluessa siitä, kun nämä tiedot toimitetaan. Jos hakemus on perusteltu, annetaan täytäntöönpanomääräys, jos ei, täytäntöönpano evätään.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Ks. 2 kohta.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

Pakkotoimilla rajoitetaan velallisen taloudellisia ja henkilökohtaisia oikeuksia. Taloudellisia toimenpiteitä voivat soveltaa tuomioistuin ja ulosottomies; henkilöön kohdistuvia toimenpiteitä voi soveltaa poliisi tuomioistuimen tai ulosottomiehen toimenpiteen perusteella. Keskeiset omaisuuteen kohdistuvat pakkotoimet ovat seuraavat:

  • palkan ja muiden tulojen pidättäminen
  • irtaimiston ulosmittaus ja myynti
  • luottolaitoksen hallinnoimien varojen takavarikointi ja pankkitilien sulkeminen
  • kolmannelta henkilöltä olevien saatavien ulosmittaus
  • kiinteän omaisuuden ulosmittaus ja myynti
  • seuraamusten ja sakkojen määrääminen.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanon kohteena voivat olla seuraavat varat:

  • velallisen palkka, eläke tai muut tulot (joskin näihin sovelletaan tiettyjä poikkeuksia)
  • luottolaitoksen hallinnoimat varat (laissa vahvistetaan tietty enimmäismäärä luonnollisia henkilöitä koskevalle täytäntöönpanolle)
  • irtain omaisuus (välttämätöntä irtaimistoa, joka on lain mukaan vapautettu täytäntöönpanosta, ei kuitenkaan voida ulosmitata; tällaista irtaimistoa ovat esimerkiksi välttämättömät vaatekappaleet, huonekalut, joiden määrä vastaa velallisen perheen kokoa, ja velallisen sairauden takia tarvitsemat lääkkeet)
  • velallisen kolmannelta henkilöltä olevat saatavat tai osakkeet
  • kiinteä omaisuus tyypistä, käyttötarkoituksesta, omaisuuteen kohdistuvista oikeuksista tai kiinnityksistä sekä kiinteistörekisteriin merkityistä seikoista riippumatta (täytäntöönpanosta on kuitenkin vapautettu sellainen kiinteä omaisuus, jonka ei likvidaatiomenettelyn aikana voida katsoa kuuluvan velallisen omaisuuteen).

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanotoimet rajoittavat merkittävästi velallisen oikeutta määrätä omaisuudestaan.

Kun täytäntöönpano kohdistuu irtaimistoon tai pankkitiliin, velallisen oikeus määrätä omaisuudesta päättyy. Jos ulosmitattu irtaimisto takavarikoidaan, se myös poistuu velallisen omistuksesta. Jos kiinteää omaisuutta ulosmitataan, velallinen voi määrätä omaisuudesta ja myydä sitä, mutta sitä rasittaa edelleen täytäntöönpano-oikeus.

Jos velallinen tai joku muu läsnä oleva henkilö turvautuu täytäntöönpanotoimen toteutuksen yhteydessä fyysiseen vastarintaan, ulosottomies voi kääntyä poliisin puoleen, joka voi soveltaa velalliseen pakkotoimia vastarinnan lopettamiseksi.

Henkilö, joka vastustaa aktiivisesti (väkivalloin) ulosottomiehen toimintaa, voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Rikokseksi katsotaan myös se, jos velallinen ottaa ulosmitatun esineen pois takavarikosta, poistaa täytäntöönpanon yhteydessä laitetun sinetin tai avaa suljetun tilan, jossa ulosmitattua tai takavarikoitua tavaraa säilytetään (sinetin murtamisen muodostama rikos).

Tuomioistuin määrää velalliselle tai sellaiselle henkilölle tai organisaatiolle, jolla on velvollisuus osallistua täytäntöönpanomenettelyyn, sakon, jos tämä ei noudata täytäntöönpanomääräykseen pohjautuvia lakisääteisiä velvoitteita tai jos tämä estää toiminnallaan täytäntöönpanotoimien toteuttamisen.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Toimenpiteet ovat voimassa, kunnes saatavat on peritty kokonaisuudessaan tai kunnes ulosottomies tai tuomioistuin keskeyttää toimenpiteet tai ne keskeytetään lain perusteella. Saatavia voidaan periä siviilioikeudessa säädetyn vanhentumisajan (yleensä 5 vuotta) kuluessa. Tämä määräaika alkaa kulua päivästä, jona tuomioistuin antaa lopullisen päätöksen. Täytäntöönpanomääräystä ei voida antaa vanhentumisajan umpeutumisen jälkeen tehdyn hakemuksen perusteella eikä aiemmin käynnissä olleita täytäntöönpanotoimia voida käynnistää uudelleen. Mikä tahansa täytäntöönpanotoimi – tai saatavan perimiseksi käynnistetty oikeudenkäynti – katkaisee vanhentumisajan kulumisen. Vanhentumisaika alkaa sen jälkeen kulua uudelleen.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

a) Täytäntöönpanokirjan peruuttaminen tai täytäntöönpanolausekkeen poistaminen. Jos täytäntöönpanosta on määrätty täytäntöönpanokirjalla tai täytäntöönpanolausekkeella, täytäntöönpanokirja voidaan peruuttaa ja täytäntöönpanolauseke poistaa oikeussuojakeinona, jos täytäntöönpanomääräystä ei olisi pitänyt antaa. Täytäntöönpanokirjan peruuttamista tai täytäntöönpanolausekkeen poistamista voi hakea joko velallinen tai täytäntöönpanoa hakeva osapuoli. Myös tuomioistuin voi viran puolesta antaa tätä koskevan määräyksen. Hakemus on tehtävä sille tuomioistuimelle tai julkiselle notaarille, joka on antanut määräyksen täytäntöönpanosta. Hakemuksen tekemiselle ei ole asetettu määräaikaa, vaan sen voi tehdä milloin tahansa. Jos hakemus hyväksytään, tehdään päätös täytäntöönpanokirjan peruuttamisesta tai täytäntöönpanolausekkeen poistamisesta. Päätöksestä voi valittaa.

b) Täytäntöönpanomääräystä koskeva valitus. Täytäntöönpanosta annetusta muodollisesta määräyksestä voi valittaa joko velallinen tai henkilö, joka hakee täytäntöönpanoa. Valitus tehdään sille tuomioistuimelle, joka on antanut määräyksen täytäntöönpanosta, mutta se osoitetaan toisen asteen tuomioistuimelle. Toisen asteen tuomioistuin on toimivaltainen valitusten arvioinnissa. Jos tuomioistuimen antama määräys on asiaperusteiden osalta oikea, toisen asteen tuomioistuin vahvistaa määräyksen. Päinvastaisessa tapauksessa määräystä muutetaan. Jos menettelysääntöjä on rikottu, toisen asteen tuomioistuin kumoaa määräyksen ja määrää täytäntöönpanomääräyksen antaneen tuomioistuimen tekemään uuden päätöksen.

c) Täytäntöönpanomääräyksen epäämistä koskeva valitus. Täytäntöönpanoa hakeva osapuoli voi valittaa täytäntöönpanomääräyksen epäämistä koskevasta määräyksestä. Valitus tehdään sille tuomioistuimelle tai julkiselle notaarille, joka on antanut määräyksen täytäntöönpanosta, mutta se osoitetaan toisen asteen tuomioistuimelle. Toisen asteen tuomioistuin on toimivaltainen valitusten arvioinnissa. Jos tuomioistuimen antama määräys on asiaperusteiden osalta oikea, toisen asteen tuomioistuin vahvistaa määräyksen. Päinvastaisessa tapauksessa määräystä muutetaan. Jos menettelysääntöjä on rikottu, toisen asteen tuomioistuin kumoaa määräyksen ja määrää täytäntöönpanomääräyksen antaneen tuomioistuimen tai julkisen notaarin tekemään uuden päätöksen.

d) Ulosottomies toteuttaa täytäntöönpanoon liittyvät pakkotoimet itsenäisesti sen jälkeen, kun täytäntöönpanosta on määrätty; tähän ei tarvita tuomioistuimen valtuutusta. Ulosottomiehen toimia vastaan on käytettävissä erillinen oikeussuojakeino, jota kutsutaan vastustuskanteeksi. Vastustuskanteen voi nostaa velallinen, täytäntöönpanoa hakeva osapuoli tai joku muu asianosainen. Jos tuomioistuin hyväksyy kanteen, se joko mitätöi ulosottomiehen lainvastaisen toimenpiteen tai, siinä tapauksessa että ulosottomies on laiminlyönyt tehtävänsä, määrää ulosottomiehen toteuttamaan toimenpiteen. Päinvastaisessa tapauksessa tuomioistuin hylkää vastustuskanteen. Vastustuskanne on tehtävä ulosottomiehelle.

e) Edellä mainittujen oikeussuojakeinojen ohella on olemassa mahdollisuus keskeyttää täytäntöönpano. Tuomioistuin antaa määräyksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä, jos täytäntöönpanoa hakenut osapuoli tätä pyytää eikä täytäntöönpanon keskeyttäminen riko jonkun toisen oikeuksia tai jos keskeyttämisestä määrätään laissa. Täytäntöönpano keskeytetään myös esimerkiksi silloin, kun velallinen maksaa saatavan. Täytäntöönpano keskeytetään tuomioistuimen päätöksellä myös silloin, kun julkisten asiakirjojen perusteella on todettu, että lopullinen päätös on kumonnut täytäntöön pantavan päätöksen.

f) Täytäntöönpanomenettelyissä on myös mahdollista, että kolmas henkilö, joka esittää vaatimuksia täytäntöönpanon yhteydessä takavarikoidun omaisuuden suhteen omistusoikeuden tai jonkin muun oikeuden perusteella ja näin estää kyseisen omaisuuden myynnin, nostaa täytäntöönpanoa hakenutta osapuolta vastaan kanteen, jossa vaaditaan omaisuutta koskevan takavarikon purkamista. Jos tuomioistuin hyväksyy kanteen, omaisuus vapautetaan takavarikosta.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Täytäntöönpanon lykkääminen:

Täytäntöönpanomääräyksen antanut tuomioistuin voi – poikkeustapauksissa – määrätä velallisen pyynnöstä täytäntöönpanon lykkäämisestä, jos velallinen pystyy näyttämään toteen perustellun syyn lykkäämiseen eikä velalliselle ole aiemmin täytäntöönpanomenettelyn aikana määrätty sakkoja.

Päättäessään lykkäämisestä tuomioistuin voi tarvittaessa kuulla osapuolia.

Tuomioistuin ottaa lykkäämiseen oikeuttavina perusteltuina syinä huomioon erityisesti seuraavat seikat: velallisen huollettavina olevien henkilöiden määrä ja niiden henkilöiden määrä, joita velallinen tosiasiallisesti huoltaa, velallisen tai hänen huollettaviensa pitkäaikainen tai vakava sairaus sekä täytäntöönpanomenettelyn aikana tapahtuneet ja velalliseen vaikuttaneet luonnonkatastrofit.

Jos täytäntöönpano kohdistuu kiinteään omaisuuteen, sitä voidaan lykätä velallisen pyynnöstä kerran enintään 6 kuukautta.

Maksaminen erissä:

Verovelkoja ja veroina täytäntöön pantavia julkisoikeudellisia saatavia lukuun ottamatta ulosottomies voi velallisen pyynnöstä – edellyttäen että tämä on luonnollinen henkilö – määrittää ehdot velan maksamiselle erissä sen jälkeen, kun ulosottomies on toteuttanut toimenpiteitä velallisen omaisuuden paikantamiseksi ja ulosmittaamiseksi ja velallinen on jo maksanut osan täytäntöönpanokelpoisesta saatavasta. Ulosottomies myös tiedottaa velalliselle, jolla ei ole ulosotettavaa omaisuutta, erissä maksamisen mahdollisuuksista ja ehdoista.

Ulosottomies laatii raportin osamaksusuunnitelman tekemisestä ja sisällöstä ja toimittaa sen osapuolille. Täytäntöönpanoa hakeva osapuoli voi 15 päivän kuluessa raportin vastaanottamisesta ilmoittaa ulosottomiehelle kirjallisesti vastustavansa osamaksusuunnitelman sisältöä, esittää suunnitelman sisältöä ja maksuerien määriä koskevia suosituksia sekä pyytää velallista toimittamaan lisävakuuksia suunnitelman noudattamiseksi. Täytäntöönpanoa hakevan osapuolen lausunnon perusteella ulosottomies voi muuttaa osamaksusuunnitelman ehtoja seuraavasti:

a) Ulosottomies peruuttaa osamaksusuunnitelman, jos täytäntöönpanoa hakeva osapuoli vastustaa siinä määrättyjä elatusapua, palkkaa tai muita vastaavia saatavia koskevia eriä, jos täytäntöönpanoa hakeva yksityishenkilö ilmoittaa, että osamaksusuunnitelma uhkaa hänen toimeentuloaan, tai jos täytäntöönpanoa hakevaa talouden toimijaa vastaan on käynnissä konkurssi-, likvidaatio- tai täytäntöönpanomenettely.

b) Edellä olevan a kohdan piiriin kuulumattomissa tapauksissa osamaksusuunnitelma voidaan laatia yhden vuoden ajaksi, jos täytäntöönpanoa hakee oikeushenkilö tai organisaatio, joka ei ole oikeushenkilö, ja kuuden kuukauden ajaksi, jos täytäntöönpanoa hakee luonnollinen henkilö.

c) Ulosottomies voi vaatia, että osamaksusuunnitelman lisäksi suoritetaan saatavan määrään nähden oikeasuhteisia maksueriä, jos tätä on vaadittu täytäntöönpanoa hakevan osapuolen lausunnossa.

Ulosottomies toimittaa velalliselle enintään kuusi kuukautta kattavan maksusuunnitelman, jossa kukin kuukausittain maksettava erä on yhtä suuri, jos täytäntöönpanotoimia on kohdistettu velallisen luottolaitoksissa oleviin varoihin, palkkaan ja irtaimeen omaisuuteen, mutta velan koko määrää ei vielä ole peritty ja

a) aikaisemmin ei ole myönnetty osamaksusuunnitelmaa,

b) velallista vastaan on käynnissä täytäntöönpanomenettely enintään 500 000 Unkarin forintin suuruisesta rahamääräisestä saatavasta tai velallista vastaan on käynnissä täytäntöönpanomenettely enintään 1 000 000 Unkarin forintin suuruisesta rahamääräisestä saatavasta ja lisäksi maarekisteriin on kirjattu panttioikeus velallisen asuinkiinteistöön toisen saatavan vakuutena, ja

c) velallisen asuinkiinteistö olisi huutokaupattava saatavan perimiseksi.

Täytäntöönpanoa hakevan osapuolen ei tarvitse antaa suostumustaan osamaksusuunnitelmaan. Sen sijaan raportti osamaksusuunnitelman tekemisestä on annettava tiedoksi myös täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle.

Velalliselta ulosmittaamalla saadut määrät on sisällytettävä laskelmaan velallisen suorittamasta määrästä.

Asuinkiinteistön arvioitu arvo ja sen ensimmäinen huutokauppa voidaan vahvistaa vain, jos velallinen ei ole suorittanut maksueriä (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 52/A–52/B §).

Täytäntöönpano-oikeuden vanhentumisaika:

Täytäntöönpano-oikeuden vanhentumisaika päättyy samanaikaisesti kuin täytäntöönpanokelpoisen saatavan vanhentumisaika. Täytäntöönpano-oikeutta koskeva vanhentumisaika otetaan yleensä huomioon pyynnöstä. Se voidaan ottaa huomioon viran puolesta, jos sen perustana olevan saatavan vanhentumisaika on myös otettava huomioon viran puolesta. Jos täytäntöönpano-oikeuteen liittyvä vanhentumisaika on otettava huomioon edellä esitetyn perusteella, täytäntöönpanomääräystä ei saa antaa vanhentumisajan umpeuduttua tehdyn hakemuksen perusteella eikä täytäntöönpanomenettelyä, josta on jo määrätty, saa jatkaa. Mikä tahansa täytäntöönpanotoimi keskeyttää täytäntöönpano-oikeuden vanhentumisajan kulumisen.

Rajoitukset:

Täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä palkasta pidätettävä määrä lasketaan ottamalla perustaksi määrä, joka jää jäljelle, kun palkasta on erillisten säännösten mukaisesti ensin vähennetty verot (ennakkovero), sairausvakuutus- ja eläkemaksut, yksityisten eläkerahastojen jäsenmaksut ja muut maksut. Yleisesti ottaen tästä määrästä voidaan pidättää enintään 33 prosenttia ja poikkeustapauksissa enintään 50 prosenttia.

Vanhuuseläkkeen vähimmäismäärää vastaava osuus kuukausipalkasta on vapautettu täytäntöönpanosta. Tätä vapautusta ei kuitenkaan sovelleta elatusapua ja synnytyskustannuksia koskevaan täytäntöönpanoon.

Työnantajan työsuhteen perusteella maksamasta palkasta voidaan pidättää enintään 33 prosenttia.

Työntekijän palkasta pidätettävä osuus voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavia koskevien saatavien osalta:

a) elatusapu

b) palkkasaatavat velalliselta

c) laittomasti saadut palkat ja sosiaaliturvapalvelut (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 65 §:n 2 momentti).

Velallisen sosiaaliturvaeläke-etuuksista, varhaiseläke-etuuksista, työskentelyn kestoon perustuvista etuuksista, balettitanssijan eläkkeestä ja kaivosalan siirtymäkauden avustuksesta (yhteisesti ’eläke-etuudet’) voidaan pidättää enintään 33 prosenttia (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 67 §:n 1 momentti).

Eläke-etuuksista pidätettävä osuus voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavia koskevien saatavien osalta:

a) lasten elatusapu

b) laittomasti saadut eläke-etuudet (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 67 §:n 2 momentti).

Työnhakijoiden etuuksista (työttömyysetuuksista, työttömien varhaiseläke-etuuksista, lisäkorvausetuuksista ja aktivointikorvausetuuksista) voidaan pidättää enintään 33 prosenttia seuraavia koskeviin saataviin:

a) elatusapu

b) laittomasti saadut työttömyysetuudet

c) laittomasti saadut työikäisen väestön etuuksiin sisältyvät rahaetuudet.

Seuraavat etuudet on vapautettu ulosotosta:

– kansallinen hoitoavustus, sotainvalideille maksettavat rahaetuudet sekä poliittisista syistä henkensä tai vapautensa menettäneille maksettavista korvauksista annetun lain nojalla myönnetty elinkorko

– kunnallinen tuki, ylimääräinen kunnallinen tuki, osana työikäisen väestön etuuksia myönnetyt rahaetuudet, vanhuusetuudet, työttömien tulokorvausetuudet ja hoitoavustus

– äitiysetuus

– työkyvyttömyysetuudet ja sokeille maksettavat henkilökohtaiset etuudet

– terveyshaitan perusteella maksettava palkanlisä, väliaikainen palkanlisä, tulolisä, väliaikainen tulolisä ja terveyshaitan perusteella maksettava kaivosalan elinkorko

– laissa määritelty elatusapu, tuomioistuimen määräämä lasten elatusapu mukaan lukien, sekä lastensuojelusta ja edunvalvonnasta annettuun lakiin perustuvat lastensuojelun rahaetuudet

– koulutusmaksu, sijaisvanhemmille maksettava erityistuki ja perheavustus, jolla tuetaan väliaikaisesti tai pysyvästi sijaisperheeseen sijoitettuja lapsia tai sijaishuollon päättymisen jälkeisessä huollossa olevia nuoria aikuisia

– apurahat lukuun ottamatta tieteellisen jatkokoulutuksen palkkaluonteisia apurahoja

– työntekijöiden lähettämisestä, ulkomailla palvelusta ja työmatkoista aiheutuvat korvattavat kulut

– erityisten kulujen kattamiseen tarkoitetut rahasummat

– vammaisetuudet (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 74 §).

Maksupalveluntarjoajan käsittelemiin varoihin, jotka ovat luonnollisen henkilön saatavia, voidaan soveltaa täytäntöönpanoa rajoituksetta siltä osalta, joka ylittää neljä kertaa vanhuuseläkkeen vähimmäismäärän; tämän rajan alittavalta osalta täytäntöönpanoa voidaan soveltaa 50 prosenttiin vanhuuseläkkeen vähimmäismäärän ja neljä kertaa vanhuuseläkkeen vähimmäismäärän välisestä määrästä (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 79/A §:n 2 momentti).

Lain mukaan täytäntöönpanosta vapautettua omaisuutta ei voida ulosmitata edes velallisen suostumuksella.

Seuraava irtaimisto on vapautettu täytäntöönpanosta:

– velallisen ammattinsa harjoittamiseen tarvitsema omaisuus, etenkin välttämättömät työkalut, soittimet, tekniset, sotilaalliset ja muut laitteet, univormut, itsepuolustukseen tarkoitetut aseet ja kulkuvälineet (ajoneuvoja lukuun ottamatta)

– säännöllisen opiskelun kannalta välttämättömät tarvikkeet, erityisesti oppikirjat, koulutarvikkeet ja soittimet

– välttämättömät vaatekappaleet: 3 päällysvaatekertaa, 1 talvitakki, 1 muu takki, 3 paria kenkiä

– välttämättömät liinavaatteet: 1 liinavaatekerta, jossa on 2 lakanaa, henkilöä kohti

– velallisen kotitaloudessa olevien henkilöjen määrää vastaava määrä huonekaluja: enintään 3 pöytää ja 3 vaatekaappia tai vastaavaa huonekalua sekä 1 sänky tai vastaava huonekalu ja 1 tuoli tai vastaava huonekalu henkilöä kohti

– välttämättömät lämmityslaitteet ja valaisimet

– velallisen kotitaloudelle välttämättömät keittiö- ja kotitalouslaitteet sekä 1 jääkaappi tai pakastin ja 1 pesukone

– velallisen saamat palkinnot (kunniakirjat, mitalit, merkit, kilvet), jos ne voidaan todentaa asiakirjoilla

– velallisen sairauden tai fyysisen vamman edellyttämät lääkkeet ja lääkinnälliset ja tekniset laitteet sekä liikuntarajoitteisen velallisen ajoneuvo

– velallisen kotitaloudessa olevien alaikäisten käyttämät lapsille tarkoitetut esineet

– elintarvikkeet velallisen ja tämän kotitalouden 1 kuukauden tarpeisiin ja lämmityspolttoaine 3 kuukauden tarpeisiin

– kasvamassa olevat viljelykasvit ja hedelmät sekä sato, jota ei ole vielä korjattu

– esineet, joiden ei likvidaatiomenettelyn aikana voida katsoa kuuluvan velallisen omaisuuteen

–lainatun kulttuuriomaisuuden erityissuojelusta annetussa laissa määritetyssä todistuksessa mainittu kulttuuriomaisuus erityissuojelun aikana (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 90 §:n 1 momentti).

Ulosmitattaessa velalliselle – jonka on oltava luonnollinen henkilö – työnteon kannalta välttämätöntä ajoneuvoa riittää – ellei ajoneuvoa takavarikoida – että takavarikoidaan ajoneuvon rekisteriote, joka lähetetään yhdessä takavarikointiraportin jäljennöksen kanssa toimivaltaiselle liikenneviranomaiselle, tai jos viranomaista ei voida määrittää, ajoneuvon rekisteröineelle viranomaiselle. Ellei ajoneuvoa ole takavarikoitu, velallinen voi käyttää sitä, kunnes se myydään.

Jos ajoneuvon arvioitu arvo on pienempi kuin oikeusministerin yhteisymmärryksessä veropolitiikasta vastaavan ministerin kanssa antamassa asetuksessa määritetty määrä, ajoneuvo on vapautettu täytäntöönpanosta.

Täytäntöönpanokirjan peruuttaminen tai täytäntöönpanolausekkeen poistaminen

Jos tuomioistuin rikkoi lakia antaessaan täytäntöönpanokirjan, se on peruutettava.

Jos tuomioistuin rikkoi lakia lisätessään määräykseen täytäntöönpanolausekkeen, lauseke on poistettava.

Tuomioistuin peruuttaa täytäntöönpanokirjan tai poistaa täytäntöönpanolausekkeen, jos se velallisen pyynnöstä toteaa, että täytäntöönpanosta kieltäytymisen edellytykset täyttyvät

a) asetuksen (EY) N:o 805/2004 21 artiklan nojalla,

b) asetuksen (EY) N:o 1896/2006 22 artiklan 1 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 861/2007 22 artiklan 1 kohdan nojalla, tai

c) asetuksen (EY) N:o 4/2009 21 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan tai asetuksen (EU) N:o 1215/2012 46 artiklan nojalla.

Täytäntöönpanomääräystä koskeva valitus:

Jos tuomioistuin on antanut täytäntöönpanomääräyksen tai, mikäli täytäntöönpanomääräys eroaa hakemuksesta, se on antanut tätä eroa koskevan määräyksen, osapuolet voivat valittaa määräyksestä. Määräystä koskeva valitus ei keskeytä täytäntöönpanomääräyksen toimeenpanoa. Ellei laissa toisin säädetä, takavarikoidun omaisuuden myymiseksi ei kuitenkaan saa toteuttaa toimia eikä täytäntöönpanon aikana saatua rahamäärää saa maksaa edunsaajalle.

Vastustuskanne:

Osapuolet tai muut asianosaiset voivat nostaa täytäntöönpanotuomioistuimessa vastustuskanteen ulosottomiehen toimesta tai laiminlyönnistä, joka rikkoo olennaisesti täytäntöönpanomenettelyä koskevia sääntöjä tai vastustuskanteen nostavan osapuolen oikeuksia tai laillisia etuja. Täytäntöönpanomenettelyä koskevien sääntöjen olennaisen rikkomisen käsitetään tarkoittavan rikkomista, joka on vaikuttanut olennaisesti täytäntöönpanomenettelyn tulokseen (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 217 §:n 1 momentti).

Jos riitautettu toimenpide täyttää oikeudelliset vaatimukset eikä muodosta olennaista rikkomista, tuomioistuin pitää sen voimassa ja hylkää vastustuskanteen. Jos riitautettu toimenpide muodostaa olennaisen rikkomisen, tuomioistuin mitätöi riitautetun toimenpiteen kokonaisuudessaan tai osittain tai – mikäli laki tämän sallii ja päätöksen edellyttämät tosiseikat voidaan näyttää toteen – muuttaa täytäntöönpanotoimenpidettä kokonaisuudessaan tai osittain. Jos vastustuskanne koskee laiminlyöntiä, tuomioistuin määrää ulosottomiehen toteuttamaan toteuttamatta jääneen toimenpiteen (oikeudellista täytäntöönpanoa koskevan lain 217/A §:n 5 momentti).

Päivitetty viimeksi: 16/10/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Malta

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että tuomiota aletaan toteuttaa käytännössä.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Tämä riippuu siitä, millaisesta hakemuksesta on kyse. Esimerkiksi kiinteistörekisteriin tehdään merkintä julkisen rekisterin johtajan päätöksellä sen jälkeen kun rekisterinpitäjä on vastaanottanut jäljennöksen tuomiosta sekä tuomioistuimen kirjaamon todistuksen, jossa vahvistetaan, että tuomiosta ei ole valitettu ja valitusaika on mennyt umpeen tai että tuomiosta ei voi valittaa.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Täytäntöönpanoasiakirjoista säädetään Maltan lain luvussa 12 olevassa siviiliprosessilaissa, joka koskee tuomioistuinten organisaatiota ja siviiliprosessia (The Code of Organisation and Civil Procedure, Cap. 12 of the Laws of Malta). Täytäntöönpanoasiakirjoja ovat seuraavat:

  • maksuvaatimus, joka koskee selvää, rahamääräistä ja erääntynyttä saatavaa. Vaatimuksen määrä saa olla enintään 25000 euroa. Vaatimuksessa ei saa olla kyse siitä, että vastaaja velvoitettaisiin tekemään jotain. Tällaisesta maksuvaatimuksesta säädetään siviiliprosessilain 166 A §:ssä;
  • maltalaisten tuomioistuinten tuomiot ja määräykset;
  • maltalaiselle julkiselle notaarille tai muulle toimivaltaiselle julkiselle viranomaiselle esitetyt sopimukset, jotka koskevat selvää, rahamääräistä ja erääntynyttä saatavaa ja joissa ei ole kyse vastaajan velvollisuudesta tehdä jotain;
  • asianajajalle, syyttäjälle, julkiselle notaarille, tuomioistuimen asiantuntijalle tai sovittelijalle tai todistajalle maksettavat, vahvistetut oikeudenkäyntipalkkiot ja -kulut, paitsi jos lain mukaan vaatimus voidaan kiistää;
  • Maltan välimieskeskuksessa rekisteröidyn välimiehen palkkiot;
  • vekselit;
  • sovittelussa tehdyt sovinnot, joiden täytäntöönpanokelpoisuuden asianosaiset ovat vahvistaneet;
  • kuluttajariitoja käsittelevän tuomioistuimen päätökset.

Lisäksi on joukko täytäntöönpanoasiakirjoja, jotka perustuvat erityislakeihin, kuten verolakeihin.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanoasiakirjat pannaan täytäntöön seuraavilla, tilanteen mukaan valittavilla toimilla:

  • irtaimen omaisuuden ulosmittaus;
  • kiinteistön ulosmittaus;
  • yrityksen liikeomaisuuden ulosmittaus;
  • irtaimen omaisuuden tai kiinteistön sekä kiinteistöön kohdistuvien oikeuksien pakkohuutokauppa;
  • saamisen turvaamiseksi tehtävä takavarikko;
  • häätö kiinteistöltä;
  • täytäntöönpanon tehostamiseksi annettava vangitsemismääräys;
  • merialuksen pysäyttäminen;
  • ilma-aluksen pysäyttäminen;
  • muu, mikä tahansa täytäntöönpanotoimi, jonka tuomioistuin katsoo aiheelliseksi määrätä muiden täytäntöönpanotoimien osoittauduttua tehottomiksi.

Jos täytäntöönpanoasiakirja pannaan täytäntöön 166 A §:n nojalla, sen, joka hakee täytäntöönpanoasiakirjan edellytykset täyttävän maksuvaatimuksen rekisteröintiä, on esitettävä tuomioistuimen kirjaamolle maksuvaatimuksen virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös, todisteet maksuvaatimuksen tiedoksiannosta velalliselle ja jäljennös velallisen mahdollisesti tekemistä huomautuksista.

Muiden täytäntöönpanoasiakirjojen osalta menettely vaihtelee asiakirjan luonteen mukaisesti. Tästä säädetään Linkki avautuu uuteen ikkunaansiviiliprosessilain 252 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Edellytykset vaihtelevat tilanteen mukaan. Tästä säädetään Linkki avautuu uuteen ikkunaansiviiliprosessilain 252 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Irtain omaisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena. Tällaista omaisuutta ovat muun muassa

  • liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakkeet ja osuudet,
  • toimivaltaisen viranomaisen myöntämät luvat, joista säädetään oikeusministerin antamissa asetuksissa,
  • vakuutussopimukset ja
  • luottojen vakuudet sekä teollis- ja tekijänoikeudet.

Seuraavia omaisuuseriä ei kuitenkaan voida ulosmitata:

  • velallisen ja hänen perheensä tavanomaiset vaatteet ja vuodevaatteet sekä sellaiset tarve-esineet ja huonekalut, jotka katsotaan tarpeellisiksi velallisen ja hänen perheensä kohtuullisten ja asianmukaisten elinolosuhteiden ylläpitämiseksi;
  • velallisen sekä hänen puolisonsa ja lastensa ammattiin liittyvät henkilökohtaiset asiakirjat ja kirjat;
  • julkisten notaarien rekisteriotteet ja pöytäkirjat;
  • velalliselle tai hänen puolisolleen tai lapsilleen tieteen tai taiteen opettamista tai harjoittamista varten välttämättömät työkalut ja välineet;
  • maatalouden harjoittamista varten tarpeelliset eläimet ja työkalut sekä jo poimitut tai vielä maassa kasvavat hedelmät;
  • ilma-alukset, jotka on otettu yksinomaan valtion käyttöön, mukaan lukien postinkuljetukseen käytettävät mutta pois lukien kaupalliseen toimintaan käytettävät ilma-alukset;
  • merialukset, jotka on kokonaisuudessaan vuokrattu Maltan valtion käyttöön;
  • uskonnolliset vaatteet ja astiat, joita käytetään kirkon pyhissä toimituksissa tai jotka kuuluvat papille tai uskonnolliselle yhteisölle tai sen jäsenelle;
  • Maltan poliisi- tai sotilasvoimien jäsenen tehtäviensä suorittamiseen käyttämä omaisuus, kuten aseet, ammukset, varusteet, välineet ja vaatteet.

Kiinteistöt, liiketoiminnassa käytettävät omaisuuserät, laivat sekä vesi- ja ilma-alukset voidaan ulosmitata.

Saatavan turvaamiseksi ei voida takavarikoida seuraavaa:

  • palkka (mukaan lukien bonukset sekä kulu-, ylityö- ja muut korvaukset);
  • sosiaaliturvalaissa mainitut edut, eläkkeet, korvaukset tai tuet; muut korvaukset, joita valtion palveluksesta eläkkeelle jäänyt henkilö saa;
  • avustukset tai lahjoitukset, jotka valtio on antanut hyväntekeväisyystarkoituksessa;
  • nimenomaisesti elatustarkoituksessa tehty testamenttilahjoitus, jos velallisella ei ole muuta toimeentuloa eikä itse velka ole elatusvelkaa;
  • erääntynyt elatusapu, jonka tuomioistuin on vahvistanut viran puolesta tai joka perustuu virallisesti oikeaksi todistettuun sopimukseen, jos itse velka ei ole elatusvelkaa;
  • varat, jotka velallinen on saanut haltuunsa lainasopimuksen nojalla rakentaakseen rakennuksen pääasialliseksi asunnokseen tai huolehtiakseen kyseisen rakennuksen kunnossapidosta;
  • luotollisen tilin luottoraja, pois lukien luottokorttiluotot, joiden avulla velallinen hoitaa yrityksensä liiketoimintaa;
  • pankkitakaukset ja remburssit.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanoasiakirjojen nojalla henkilö ottaa toisen henkilön omaisuuden haltuunsa laissa määrätyllä tavalla.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Tämä riippuu tilanteesta, mutta yleisesti ottaen täytäntöönpanotoimi on pätevä niin kauan kuin täytäntöönpanoasiakirja, jonka perusteella toimi tehtiin, on täytäntöönpanokelpoinen. Saatavan turvaamiseksi tehdyn takavarikon voimassaoloaikaa ei voida pidentää, ja takavarikko on voimassa, kunnes tuomioistuin peruuttaa sen.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Henkilö, jota vastaan täytäntöönpanotoimi on vahvistettu, tai muu asianosainen, voi jättää tuomioistuimelle, joka on tehnyt täytäntöönpanopäätöksen, hakemuksen, jossa pyydetään kyseisen päätöksen peruuttamista joko kokonaan tai osittain. Hakemus on annettava tiedoksi vastapuolelle, jonka on annettava huomautuksensa kymmenen päivän kuluessa. Kuultuaan asianosaisia tuomioistuin antaa hakemusta koskevan päätöksensä. Päätöksestä voi valittaa kuuden päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on luettu tuomioistuimen julkisessa istunnossa.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Ylempien oikeusasteiden tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus voidaan uudistaa sen jälkeen kun kymmenen vuotta on kulunut päivästä, jona tuomio tai määräys on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Alempien oikeusasteiden ja vähäisiä vaatimuksia käsittelevien tuomioistuinten tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus voidaan uudistaa viiden vuoden kuluttua. Täytäntöönpanoasiakirjat, joiden perusteena on selvää, rahamääräistä ja erääntynyttä saatavaa koskeva sopimus tai jotka perustuvat Maltan lain 12 luvun 166 A §:ään tai joissa on kyse vekseleistä, voidaan uudistaa kolmen vuoden kuluttua. Täytäntöönpanokelpoisuus uudistetaan tekemällä hakemus toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Hakijan on myös annettava valaehtoinen vakuutus, jossa selostetaan, minkä tyyppisen velan tai vaateen täytäntöönpanokelpoisuuden uudistamista haetaan, ja vahvistetaan, että velka tai osa siitä on edelleen maksamatta ja erääntynyt. Edellä mainitun lisäksi tällaisiin tapauksiin sovelletaan 30 vuoden vanhentumisaikaa, joka kuitenkin voidaan keskeyttää edellä selostetun hakemuksen avulla.

Päivitetty viimeksi: 18/07/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Alankomaat

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Tuomioiden täytäntöönpano: yleistä

Oikeudelliset menettelyt päättyvät tuomioistuimen antamaan tuomioon. Tuomiossa osapuoli (velallinen) saatetaan määrätä täyttämään velvoitteensa toista osapuolta (velkojaa) kohtaan. Mikäli velallinen ei täytä velvoitettaan vapaaehtoisesti, velkoja voi pakottaa velallisen täyttämään sen toteuttamalla täytäntöönpanolainsäädännön mukaisia toimenpiteitä. Tämä oikeudenala liittyy velvoitteen suorittamista koskevia tuomioistuimen määräyksiä sisältävän tuomion täytäntöönpanoon. Tätä varten täytäntöönpanolainsäädännössä säädetään pakkokeinoista ja niiden soveltamisesta. Täytäntöönpanovaltuudet ovat ulosottomiehillä (gerechtsdeurwaarders tai vain deurwaarders), joiden tehtävänä on suorittaa täytäntöönpanotehtävät, jotta velkojan oikeudet voidaan panna täytäntöön. Täytäntöönpanolainsäädännössä säädettyjen pakkokeinojen käytölle on kaksi edellytystä: tarvitaan täytäntöönpanoasiakirja (executoriale titel), kuten täytäntöön pantava tuomio, joka on ennen täytäntöönpanoa annettava tiedoksi osapuolelle, johon täytäntöönpanotoimet kohdistuvat. Tärkeimmät täytäntöönpanoon liittyvät henkilöt ovat hakija (velkoja, joka hakee täytäntöönpanoa), velallinen (osapuoli, johon täytäntöönpanotoimi kohdistuu) sekä ulosottomies (valtion virkamies, joka hakijan pyynnöstä vastaa varsinaisesta täytäntöönpanosta).

Pakkokeinot

Tärkein pakkokeino on ulosmittaus (executoriaal beslag). Tätä käsitellään tarkemmin 2.1 kohdassa.

Muita pakkokeinoja ovat

  1. uhkasakko (dwangsom)
  2. tuomioistuimen määräyksen noudattamatta jättämisestä määrättävä vankeusrangaistus (lijfsdwang/gijzeling).

1. Uhkasakko on tuomioistuimen ratkaisussa määrätty rahasumma, joka tuomitun on maksettava, mikäli hän ei täytä päävelvoitetta. Uhkasakkoa käytetään erityisesti yksinkertaistetuissa menettelyissä tehosteena. Uhkasakko voi liittyä vain sellaiseen päävelvoitteeseen, johon ei kuulu rahasumman maksamista.

2. Tuomioistuimen määräyksen noudattamatta jättämisestä määrättävä vankeusrangaistus on pakkokeino, jolla pyritään pakottamaan osapuoli täyttämään tietty velvoite. Tuomioistuimet eivät käytä tätä mahdollisuutta usein, ja sen täytäntöönpano käytännössä on vielä harvinaisempaa. Se on mahdollinen vain tuomioistuimen määräyksestä. Tuomioistuin voi suostua vankeusrangaistuksen määräämiseen tuomioiden ja päätösten täytäntöön panemiseksi velkojan pyynnöstä, mikäli ne koskevat määräystä, johon ei liity rahasumman maksamista. Vankeusrangaistusta voidaan käyttää myös sellaisten tuomioiden, päätösten ja virallisten asiakirjojen yhteydessä, joiden nojalla on maksettava Alankomaiden siviililakikirjan (Burgerlijk Wetboek) 1 pääosaston mukaisesti elatusapua, esimerkiksi lasten elatusapua (siviiliprosessilain 585 § (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering)).

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Menettely kuvataan seuraavassa.

Täytäntöönpanoasiakirja

Alankomaalaisen tuomioistuimen antamat ratkaisut (tuomiot, päätökset ja määräykset), viralliset asiakirjat (julkisen notaarin laatimat asiakirjat) ja eräät muut asiakirjat katsotaan täytäntöönpanoasiakirjoiksi. Lain mukaan täytäntöönpanoasiakirjoja ovat myös yleisen syyttäjän (Openbaar Ministerie) tai veroviranomaisen antama täytäntöönpanomääräys, välitystuomio, johon liittyy täytäntöönpanolauseke, sekä sovintoratkaisujen pöytäkirjat.

Tuomioistuimen kirjaaja toimittaa tuomioistuinkäsittelyyn osallistuneille kantajalle ja vastaajalle jäljennöksen ratkaisusta. Jos se on tuomioistuimen määräyksen sisältävä lopullinen tuomio, osapuoli, jolla on oikeus panna tuomio täytäntöön, saa täytäntöönpanoperusteena toimivan jäljennöksen. Osapuolille annetaan maksutta tuomioistuimen ratkaisusta virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös (grosse), jonka yläreunassa on sanat ”In naam der Koning” (kuninkaan nimissä). Tämä tarkoittaa, että kyseessä on tuomioistuimen antaman tuomion virallinen jäljennös, joka kelpaa täytäntöönpanoperusteeksi. Täytäntöönpano voidaan toteuttaa ainoastaan, jos tämä virallinen jäljennös on annettu. Myös julkisen notaarin laatimasta asiakirjasta voidaan antaa virallinen jäljennös. Ulosottomies saa täytäntöönpanovaltuudet, kun hänelle toimitetaan tämä virallinen jäljennös.

Ulosottomies antaa ennen täytäntöönpanoa täytäntöönpanoperusteen (virallisen jäljennöksen) tiedoksi sille henkilölle, johon täytäntöönpano kohdistuu. Tarkoituksena on antaa tuomio tiedoksi vastapuolelle ja saattaa hänen tietoonsa se, että velkoja hakee sen täyttämistä.

Lisätietoja muiden EU:n jäsenvaltioiden täytäntöönpanoasiakirjojen tiedoksiannosta on tiedoksiantoa koskevassa EU:n asetuksessa: Linkki avautuu uuteen ikkunaanNeuvoston asetus (EY) N:o 1348/2000, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Ulosottomiehet

Tehtävät täytäntöönpanon yhteydessä

Ulosottomies on täytäntöönpanossa keskeinen toimija. Hän hoitaa kaikki tehtävänsä täytäntöönpanoa hakevan osapuolen puolesta. Toimeksianto tapahtuu antamalla ulosottomiehelle virallinen jäljennös tuomiosta. Ulosottomies ei yleensä tarvitse erillistä valtuutusta.

Ulosottomies voi täytäntöönpanon yhteydessä toteuttaa muun muassa seuraavat toimet:

  1. täytäntöönpanoasiakirjan antaminen tiedoksi osapuolelle, johon täytäntöönpano kohdistuu
  2. kehotus täyttää velvoite, esimerkiksi kehotus maksaa rahasumma
  3. maksun vastaanottaminen, jos velallinen täyttää maksuvelvoitteensa
  4. omaisuuden ulosmittaus
  5. tarvittaessa avun pyytäminen poliisilta (esimerkiksi omaisuuden ulosmittauksen yhteydessä).

Ulosottomaksut

Ulosottomiesten viranhoitoon sovelletaan kiinteitä maksuja, jotka voidaan periä velalliselta. Velkojille ei ole määrätty kiinteitä maksuja, joten niistä täytyy neuvotella ulosottomiehen kanssa. Velallisilta perittävät ulosottomaksut määritellään 4. heinäkuuta 2001 tehdyssä päätöksessä, joka sisältää tarkemmat säännöt ulosottomiesten virkatehtävistä ja ulosottomaksuista (Besluit tarieven ambtshandelingen gerechtsdeurwaarders). Lisätietoja on virkatehtävistä perittävien maksujen hinnastoissa (Tarieven ambtshandelingen) verkko-osoitteessa www.kbvg.nl.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanolla on kaksi yleistä edellytystä:

  • täytäntöönpanoasiakirja
  • tämä asiakirja annetaan ennen täytäntöönpanoa tiedoksi osapuolelle, johon täytäntöönpano kohdistuu.

Tärkein pakkokeino on ulosmittaus, kuten edellä jo todettiin.

Lisäksi on olemassa toimenpiteitä, joihin voidaan ryhtyä odotettaessa täytäntöönpanoasiakirjan saamista. Toimenpiteitä voidaan hakea ennen tuomion antamista tai oikeudenkäynnin aikana tai jopa ennen sitä. Näitä toimenpiteitä kutsutaan turvaamistoimenpiteiksi (conservatoire maatregelen), sillä niiden avulla velallisen omaisuus suojataan väliaikaisesti hukkaamiselta. Turvaamistoimenpiteitä ovat esimerkiksi varokeinona suoritettava ulosmittaus (conservatoir beslag), sinetöinti (verzegeling) ja omaisuuden luettelointi (boedelbeschrijving). Tällä tietosivulla käsitellään ulosottoa.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

Täytäntöönpanotoimien kohde ja luonne voivat vaihdella. Toisistaan voidaan erottaa toimenpiteet, joiden tarkoituksena on rahasumman maksaminen, omaisuuserän luovutus, jonkin teon suorittaminen tai tekemättä jättäminen. Yleisin toimenpide on ulosotto rahasumman perimiseksi (verhaalsbeslag).

Jos velallisen velvoite koskee jotain toimea pikemmin kuin rahasumman maksamista tai omaisuuden luovuttamista, se saattaa edellyttää ”tosiasiallisen teon” (feitelijke handeling, teko, jolla on oikeusvaikutuksia riippumatta siitä, oliko tämä tarkoituksellista) tai oikeustoimen (rechtshandeling, toimi, jonka oikeusvaikutukset ovat tarkoituksellisia) suorittamista. Jos tosiasiallinen teko ei liity kehenkään henkilöön, velkoja voi itse pyytää tuomioistuimelta lupaa luoda tilanne, joka olisi seurannut teon suorittamisesta. Jos velallisen velvoitteeseen liittyy oikeustoimen toteuttaminen, kuten tarjouksen hyväksyminen, toimi voidaan korvata tuomioistuimen tuomiolla. Tuomioistuin voi myös määrätä velallisen olemaan toteuttamatta tiettyä toimea.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Ulosmittauksen kohteita voivat olla

  1. irtain omaisuus, jota ei tarvitse rekisteröidä; rekisteröitävää omaisuutta ovat kiinteistöt, alukset ja ilma-alukset
  2. osakkeisiin ja muihin arvopapereihin kohdistuvat omistus- ja käyttöoikeudet
  3. kolmannen osapuolen hallinnassa oleva omaisuus; tätä kutsutaan ulosmittaukseksi kolmannelta osapuolelta (executoriaal derdenbeslag)
  4. kiinteä omaisuus
  5. alukset
  6. ilma-alukset.

Hakijalla on yleensä vapaus valita, minkä omaisuuden hän haluaa ulosmitattavaksi.

Periaatteessa kaikki velalliselle kuuluva omaisuus voidaan ulosmitata. On kuitenkin olemassa ulosmittauskelvotonta omaisuutta, kuten perustarvikkeet, joita ovat esimerkiksi vaatteet, elintarvikkeet, työvälineet, ammattikirjallisuus sekä koulutus-, taide- ja tiedetarkoituksiin käytettävät tarvikkeet. Tietty osuus palkasta, elatusavusta tai etuusmaksuista on vapautettu ulosotosta. Näissä tapauksissa on määritetty suojaosuus, jotta varmistetaan, että velalliselle jää riittävät tulot perustarpeiden tyydyttämiseksi.

Myöskään julkiseen käyttöön tarkoitettua omaisuutta ei voida ulosmitata. Hakija voi hakea ulosmittausta samanaikaisesti eri omaisuustyypeille, esimerkiksi irtaimelle ja kiinteälle omaisuudelle.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Rekisteröimättömän irtaimen omaisuuden ulosmittauksen oikeusvaikutukset

Yksi ulosmittauksen vaikutuksista on se, että ulosmittauksen jälkeen toteutetuista velallisen toimista ei saa aiheutua haittaa ulosottoa hakeneen osapuolen oikeuksille. Jos velallinen esimerkiksi myy omaisuutta, ostaja ei periaatteessa voi esiintyä omaisuuden uutena omistajana velkojaan nähden. Toinen vaikutus on, että myös omaisuuden mahdollinen tuotto ulosmitataan.

Osakkeisiin, arvopapereihin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvan ulosmittauksen oikeusvaikutukset

Ei ole olemassa mitään erityisiä oikeusvaikutuksia. Äänivalta säilyy ulosmittauksen ajan ulosmittauksen kohteena olevalla henkilöllä.

Kolmannen osapuolen hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittauksen oikeusvaikutukset

Tällaisessa tapauksessa velkoja (ulosottoa hakenut osapuoli) hakee kolmannen osapuolen (ei siis velallisen) omaisuuden ulosmittaamista, koska kyseinen kolmas osapuoli on velalliselle velkaa tai koska hän pitää hallussaan velallisen omaisuutta. Ulosmittaus koskee siis velallisen omaisuutta, joka on kolmannen osapuolen hallussa.

Ulosottoa hakeneella osapuolella on suoja vastapuolen oikeustoimia vastaan. Ulosmittauksen jälkeen toteutetut oikeustoimet ovat pätemättömiä velkojaa vastaan. Kaksi yleistä tällaisten tapausten tyyppiä ovat tilivarojen ulosmittaus tai työntekijän palkan ulosmittaus.

Kiinteän omaisuuden ulosmittauksen oikeusvaikutukset

Kiinteän omaisuuden ulosmittaus ilmoitetaan kiinteistörekisteritoimiston (Kadaster) pitämään julkiseen rekisteriin. Aluksia ja ilma-aluksia pidetään kiinteänä omaisuutena, kun ne on kirjattu rekistereihin. Kiinteistörekisteritoimisto voi pyynnöstä suorittaa haun julkisista kiinteistö-, alus- ja ilma-alusrekistereistä. Ulosmittaus on voimassa kirjaamisajankohdasta alkaen. Kiinteästä omaisuudesta ulosmittauksen jälkeen saatava tuotto ulosmitataan. Ulosottoa hakeneella osapuolella on suoja velallisen ulosmittauksen jälkeen toteuttamia oikeustoimia vastaan. Kiinteän omaisuuden luovutus (myynti) on pätemätön ulosottoa hakenutta henkilöä vastaan.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanokelpoisuus vanhenee pääsääntöisesti kahdenkymmenen vuoden kuluttua tuomion päivämäärää seuraavasta päivästä. Jos tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanolle on asetettu edellytyksiä, joiden täyttyminen ei riipu tuomion vastaanottaneen henkilön tahdosta, täytäntöönpanokelpoisuus vanhenee kahdenkymmenen vuoden kuluttua näiden edellytysten täyttymistä seuraavasta päivästä.

Vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta silloin, kun maksu on tuomion mukaan suoritettava vuodessa tai sitä lyhyemmässä ajassa. Kun on kyse koroista, sakoista, uhkasakoista ja muista tuomioistuimen liitännäismääräyksistä, vanhentumisaika ei, saatavan vanhentumisen keskeytystä tai pidennystä lukuun ottamatta, voi olla pidempi kuin pääasiassa annetun tuomion täytäntöönpanokelpoisuuden vanhentumisaika.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpanoriidat

Siviilioikeuslakikirjan 438 § sisältää yleisiä säännöksiä riita-asioista täytäntöönpanon yhteydessä (executiegeschillen). Velallinen voi tällaisessa riidassa yrittää vastustaa täytäntöönpanoa. Riidan kohteena saattavat olla esimerkiksi täytäntöönpanoasiakirjan sisältö ja laajuus, niiden seikkojen vaikutus, jotka ovat ilmenneet tuomion (täytäntöönpanoasiakirja) antamisen jälkeen, ulosmittauksen oikeellisuus tai kysymys siitä, kuka omistaa ulosmittauksen kohteena olevan omaisuuden. Täytäntöönpanoriidassa riidan kohteena on ainoastaan täytäntöönpano. Pääasiaa, josta on jo annettu tuomio, ei käsitellä enää sisällöllisesti uudelleen.

Velallinen voi täytäntöönpanoriidassa esimerkiksi väittää, että on kyse oikeuden väärinkäytöstä täytäntöönpanon hakijan puolelta tai että ulosmittaus on tuomioistuimen tuomioon nähden kohtuuton. Velallinen (osapuoli, jota vastaan täytäntöönpanotoimi toteutetaan) ei voi tässä vaiheessa enää esittää valituksia ratkaisun sisällöstä. Tällaisessa tapauksessa hänen on esitettävä vastustusilmoitus (verzet) tai valitettava korkeampaan oikeusasteeseen (hoger beroep) tai korkeimpaan muutoksenhakutuomioistuimeen (cassatie), jotka ovat käytettävissä olevat oikeussuojakeinot.

Alueellinen toimivalta

Alueellinen toimivalta on tuomioistuimella, joka on toimivaltaa koskevien yleisten säännösten mukaan toimivaltainen.

Tämä on sen tuomiopiirin tuomioistuin, jossa ulosmittaus tapahtuu tai tulee tapahtumaan tai jossa täytäntöönpanon kohteena oleva omaisuus sijaitsee tai jossa täytäntöönpano tapahtuu. Kaikille Alankomaissa toteutettaville täytäntöönpanotoimille on osoitettava toimivaltainen alankomaalainen tuomioistuin.

Toimivaltainen tuomioistuin

Ensimmäisen asteen tuomioistuin (arrondissementsrechtbank) on toimivaltainen käsittelemään kaikki täytäntöönpanoriidat riippumatta siitä, mikä tuomioistuin oli antanut täytäntöön pantavan tuomion. Ensimmäisen asteen tuomioistuin on toimivaltainen myös silloin, kun ratkaisun on antanut muutoksenhakutuomioistuin (gerechtshof) tai Alankomaiden korkein oikeus (Hoge Raad der Nederlanden).

Täytäntöönpanoriidat ratkaistaan yleensä yksinkertaistetulla menettelyllä (kort geding). Tuomioistuin voi esimerkiksi keskeyttää täytäntöönpanon määräajaksi tai kumota ulosmittauksen.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Päivitetty viimeksi: 01/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Itävalta

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano (Vollstreckung), josta käytetään Itävallassa myös nimityksiä Exekution (ulosotto) ja Zwangsvollstreckung (pakkotäytäntöönpano) on valtion pakkovallan käyttöä ulosottokelpoisten saatavien ja vaatimusten täyttämiseksi.

Täytäntöönpanosta annetussa laissa (Exekutionsordnung) säädetään täytäntöönpanon eri lajeista:

  • rahasaatavan täytäntöönpano
  • täytäntöönpano sen varmistamiseksi, että toimia toteutetaan tai niistä pidättäydytään.

Rahasaatavan täytäntöönpano:

Rahasatavan täytäntöönpanemiseksi velkojan on täytäntöönpanohakemuksessa valittava, mitä omaisuutta ulosmitataan (täytäntöönpanokeinojen valinta). Velkoja voi valita muun muassa irtaimen omaisuuden ulosmittauksen (Fahrnisexekution), rahasaatavien (erityisesti palkan) ulosmittauksen (Forderungsexekution) ja kiinteän omaisuuden pakkohuutokaupan (Zwangsversteigerung) välillä.

Täytäntöönpano sen varmistamiseksi, että toimia toteutetaan tai niistä pidättäydytään:

Tässä täytäntöönpanolajissa velkojan on vaatimuksensa täyttämiseksi haettava täytäntöönpanosta annetussa laissa säädettyä täytäntöönpanokeinoa.

Väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpano toteutetaan siten, että täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin määrää hakemuksesta sakon täytäntöönpanopäätöksen antamisen yhteydessä. Jos rikkominen jatkuu, täytäntöönpanotuomioistuimen on hakemuksesta määrättävä uusi sakko tai enintään vuoden mittainen vankeusrangaistus.

Sellaisen toimen täytäntöön panemiseksi, jonka voi toteuttaa kolmas henkilö, velkoja valtuutetaan tuomioistuimen määräyksellä teettämään toimi velallisen kustannuksella.

Sellaista toimea koskeva vaatimus, jota ei voi toteuttaa kolmas henkilö ja jonka toteutus on samalla riippuvainen yksinomaan velallisen tahdosta, pannaan täytäntöön siten, että tuomioistuin määrää velalliselle uhkasakon tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen, mikäli tämä ei suorita kyseistä toimea.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Täytäntöönpanopäätöksen antaa periaatteessa asianomainen alioikeus (Bezirksgericht).

Toimivaltainen tuomioistuin:

Irtaimen omaisuuden ja saatavien ulosmittaus:

Saatavien ulosotossa toimivaltainen tuomioistuin on velallisen oikeuspaikan (asuinpaikan) tuomioistuin. Kun kyse on irtaimen omaisuuden ulosotosta, toimivaltainen tuomioistuin määräytyy sen perusteella, missä irtain omaisuus on täytäntöönpanon alkaessa.

Kiinteän omaisuuden pakkohuutokauppa:

Kiinteistörekisteriin merkittyjen kiinteistöjen pakkotäytäntöönpanossa toimivalta on rekisterioikeudella (Grundbuchsgericht).

Kun täytäntöönpanovaltuus on saatu, menettely on suoritettava viran puolesta. Täytäntöönpanomenettelyn suorittaa joko tuomari (kiinteistön pakkohuutokauppa) tai tuomioistuimen viranhaltija (irtaimen omaisuuden tai saatavien ulosmittaus). Viranhaltija on erityisesti tehtäväänsä koulutettu oikeusviranomaisen työntekijä.

Varsinaiset ulosottotoimet suorittavat ulosottomiehet, jotka Itävallassa ovat oikeusviranomaisten työntekijöitä. He eivät siis työskentele itsenäisinä ammatinharjoittajina eivätkä ulosottovelkojan edustajina tai avustajina. He toimivat suurimmaksi osaksi itsenäisesti niin kauan, kunnes täytäntöönpano on suoritettu tai kunnes käy selväksi, ettei sitä voida suorittaa.

Velkojaa kehotetaan tekemään hakemus vain, jos tuomioistuin tai ulosottomies ei pysty muutoin jatkamaan menettelyä tai jos menettelystä aiheutuu kustannuksia. Velkoja voi kuitenkin antaa hakemuksessa lisätietoja. Esimerkiksi palkan ulosmittauksen yhteydessä hän voi luopua vaatimasta työnantajan ilmoitusta työsuhteen olemassaolosta ja palkan määrästä. Irtaimen omaisuuden ulosmittauksen yhteydessä hän voi luopua lukkoseppäkuluja aiheuttavasta asunnon avaamisesta pakkokeinoin siinä tapauksessa, että velallista ei löydetä.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Täytäntöönpano rahamääräisten saatavien perimiseksi:

Täytäntöönpanoprosessi jakautuu luvananto- ja täytäntöönpanoprosessiin.

Täytäntöönpanopäätös edellyttää velkojan hakemusta, jossa tämä valitsee haluamansa täytäntöönpanokeinon. Jos velkoja haluaa periä saatavan yrittäjältä, hän valitsee yleensä irtaimen omaisuuden ulosmittauksen ja varallisuusselvityksen toimittamisen. Tässä menettelyssä ulosottomies yrittää periä maksun saatavasta, ja jos tämä ei onnistu, hän panttaa löydetyt esineet. Jos nämä eivät kata perittävää saatavaa, hän pyytää velallista toimittamaan kattavan varallisuusselvityksen.

Jos velkoja haluaa periä saatavan kuluttajalta, hän valitsee yleensä irtaimen omaisuuden ulosmittauksen, rahasaatavien tai palkan ulosmittauksen ja varallisuusselvityksen toimittamisen. Velkoja voi valita palkan ulosmittauksen, vaikka ei tietäisi, onko velallinen työsuhteessa tai mistä hän saa palkkaa. Jos hän ei tiedä tätä, hänen on kuitenkin tiedettävä velallisen osapuolen syntymäaika. Tämän perusteella tuomioistuin voi selvittää palkan maksajan Itävallan sosiaalivakuutuslaitosten keskusjärjestön avulla.

Ensiksi pannaan täytäntöön velallisen palkan ulosmittaus ja siirto. Jos tämä onnistuu, irtainta omaisuutta ulosmitataan vain, jos velkoja sitä pyytää. Tässä menettelyssä ulosottomies yrittää periä maksun saatavasta, ja jos tämä ei onnistu, hän panttaa löydetyt esineet. Jos tämä ei riitä kattamaan saatavan määrää, hän pyytää velallista toimittamaan kattavan varallisuusselvityksen.

Täytäntöönpanohakemusta tehdessään velkojan on käytettävä lomaketta (E-Form 1) tai tehtävä määrämuotoinen hakemus. Täytäntöönpanohakemuksen tekemisessä ei tarvitse käyttää asianajajaa.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Ulosoton täytäntöönpano edellyttää sitä, että velkoja on saanut täytäntöönpanokelpoisen päätöksen tai täytäntöönpanomääräyksen. Lisäksi vaaditaan täytäntöönpanomääräyksestä vastaavan viranomaisen tuomioistuinkäsittelyssä antama todistus ulosmittauskelpoisuudesta. Velkojan on myös tiedettävä velallisen osoite. Velallisen syntymäaika on ilmoitettava vain silloin, kun velkoja haluaa hakea palkan ulosmittausta, mutta ei tiedä palkan maksajaa.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Velallinen vastaa sitoumuksistaan periaatteessa kaikella omaisuudellaan, mikäli sitä ei ole vapautettu ulosotosta. Täytäntöönpanomenettely kohdistuu kuitenkin vain sellaiseen ulosmitattavaan omaisuuteen, jonka velkoja mainitsee täytäntöönpanohakemuksessa. Kun täytäntöönpano kohdistuu irtaimeen omaisuuteen, riittää, että haetaan kaikkien velallisen hallussa olevien esineiden ulosmittausta. Kun täytäntöönpanon kohteena ovat rahasaatavat, velkojan on yksilöitävä kolmantena osapuolena oleva velallinen, kun taas palkan ulosmittauksessa tämä on poikkeus. Velkoja voi ilmoittaa, ettei hän tiedä, kuka kolmantena osapuolena oleva velallinen on. Tuomioistuin voi hankkia tämän tiedon Itävallan sosiaalivakuutuslaitosten keskusjärjestöltä, jos velkoja ilmoittaa velallisen syntymäajan.

Velkoja voi myös hakea seuraavien ulosmittausta: muut kuin palkkasaatavat, velallisen omistamat osakkeet tai, jos velallinen omistaa kiinteistön, ulosottovelkoja voi vaatia panttioikeuden pakkokiinnittämistä, pakkohallintoa tai pakkohuutokauppaa.

Täytäntöönpanosta vapautetut velallisen omaisuuserät luetellaan kohdassa ”Täytäntöönpanon rajoitukset”.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanotoimien vaikutukset riippuvat täytäntöönpanoperusteesta:

Irtaimen omaisuuden ulosmittaus:

Ulosottomies luo ulosmitattavia esineitä koskevan panttioikeuden ja esineet huutokaupataan.

Saatavien, erityisesti palkan, ulosmittaus.

Saatavaan luodaan panttioikeus. Velallinen ei voi käyttää eikä periä saatavaansa. Jos saatava on ulosottokelpoinen, se luovutetaan velkojalle.

Kiinteistön pakkohuutokauppa:

Kiinteistöön luodaan panttioikeus. Sen jälkeen kun huutokauppamenettelyn aloittaminen on kirjattu kiinteistörekisteriin, velallisen kyseistä kiinteistöä ja sen tarpeistoa koskevat oikeustoimet, jotka eivät kuulu tavanomaisen hallinnoinnin piiriin, ovat tehottomia velkojia ja tarjoajaa vastaan. Jos velallinen myy kiinteistön, hyväksytty huutokauppa jatkuu kiinteistön ostajaa vastaan.

Velallisen toimista on säädetty rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos tämä kätkee, luovuttaa tai myy osan omaisuudestaan tai vahingoittaa sitä, ilmoittaa tai tunnustaa kuvitteellisen velan tai muutoin pienentää tai vähättelee omaisuuttaan ja siten estää tai vähentää velkojan mahdollisuutta saada saatavansa täytäntöönpanon tai vireillä olevan täytäntöönpanomenettelyn avulla. Rangaistavaa on myös virallisesti takavarikoidun tai haltuun otetun esineen tuhoaminen, vahingoittaminen, turmeleminen, käyttökelvottomaksi saattaminen sekä poistaminen osittain tai kokonaan velkojan ulottuvilta.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpano jatkuu, kunnes se on saatettu onnistuneesti päätökseen tai keskeytetään esimerkiksi siksi, että velallinen on maksanut velkansa velkojalle täytäntöönpanomenettelyn kuluessa. Täytäntöönpano voidaan keskeyttää aikaisemmin poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos velkoja on vaatinut palkan ulosmittausta ja velallinen vaihtaa työpaikkaa.

Täytäntöönpanosta annetun lain mukaan täytäntöönpanomenettelyä on myös mahdollista lykätä. Näin voi tapahtua erityisesti silloin, kun nostetaan kanne täytäntöönpanoperusteen pätemättömyyden tai tehottomuuden johdosta, kun pyydetään täytäntöönpanon lopettamista, kun tuomioistuimessa nostetaan vastakanne (ks. 4 kohta), kun tuomioistuimen antaman ratkaisun täytäntöönpano riitautetaan, kun täytäntöönpanotoimesta valitetaan tai kun haetaan täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan lainvoimaisen päätöksen kumoamista tai muuttamista.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpanopäätökseen (Itävallassa Exekutionsbewilligung) voidaan hakea muutosta. Valitus on osoitettava muutoksenhakutuomioistuimelle (übergeordnetes Landesgericht), mutta se jätetään alioikeuteen (Bezirksgericht). Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa. Periaatteessa on syytä käyttää asianajajaa. Muutoksenhakumenettely on puhtaasti kirjallinen menettely, jossa ei saa esittää uusia asiaperusteita.

Jos velka on tällä välin maksettu, velallinen voi käyttää tätä vastakanteen tai vastustamisen perusteena (ei kuitenkaan täytäntöönpanopäätöstä koskevassa valituksessa). Valitus on jätettävä täytäntöönpanopäätöksen antaneelle tuomioistuimelle. Valitukseen voidaan liittää hakemus täytäntöönpanon lykkäämisestä. Jos valitus hyväksytään lainvoimaisella päätöksellä, täytäntöönpano on keskeytettävä viran puolesta.

Jos täytäntöönpanopäätös on tehty yksinkertaistetulla hyväksyntämenettelyllä, se perustuu ainoastaan velkojan toimittamiin tietoihin. Tässä tapauksessa velallinen voi hakea päätökseen muutosta sillä perusteella, että täytäntöönpanoperuste sekä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta puuttuvat tai että täytäntöönpanoperuste ei vastaa täytäntöönpanohakemuksessa esitettyjä tietoja. Valitus on jätettävä tuomioistuimelle, joka hyväksyi täytäntöönpanon ensimmäisessä käsittelyssä. Kun valitus on jätetty, tuomioistuin tutkii, onko saatavan kattava täytäntöönpanoperuste olemassa. Valitusaika on 14 päivää.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Pakkotäytäntöönpanon rajoitukset

Yleisesti sovelletaan rajoitusta, jonka mukaan täytäntöönpanon laajuus ei saa ylittää sitä, mikä on välttämätöntä täytäntöönpanopäätöksessä tarkoitetun saatavan perimiseksi.

Laissa säädetään tietyistä täytäntöönpanorajoituksista tiettyjen henkilöiden tai henkilöryhmien hyväksi:

  • Valtion valvonnassa olevan julkisia liikennepalveluja toimittavan liikelaitoksen omaisuuteen voidaan kohdistaa julkista liikennettä häiritseviä täytäntöönpanotoimia vain liikelaitoksen valvontaviranomaisen suostumuksella.
  • Ennen täytäntöönpanotoimen suorittamista liittovaltion puolustusvoimissa tai liittovaltion poliisissa palvelevaa henkilöä vastaan kyseisen henkilön esimiehelle on toimitettava ilmoitus täytäntöönpanopäätöksestä.
  • Täytäntöönpanotoimien suorittaminen sotilaskäytössä olevissa rakennuksissa edellyttää ennakkoilmoitusta kiinteistövastaavalle ja hänen nimeämänsä sotilashenkilön läsnäoloa.
  • Täytäntöönpanomenettelyjä, jotka kohdistuvat henkilöihin, joilla on kansainvälisen oikeuden nojalla Itävallassa immuniteetti, sekä tällaisten henkilöiden esineisiin ja toimitiloihin, saa suorittaa vain liittovaltion oikeusministeriö liittovaltion Eurooppa-asioista, integraatiosta ja ulkoasioista vastaavan ministeriön suostumuksella.
  • Lupa kuntaan tai julkiseen tai yleishyödylliseen laitokseen kohdistuvaan täytäntöön panoon rahamääräisten saatavien perimiseksi voidaan antaa vain sellaisen omaisuuden osalta, jota voidaan käyttää velkojan saatavan maksamiseen siten, ettei vahingoiteta sellaista yleistä etua, jota kyseisellä omaisuudella on tarkoitus edistää. Jos täytäntöönpanotoimen tarkoituksena on panna täytäntöön sopimukseen perustuva panttioikeus, tätä rajoitusta ei sovelleta.

Lisäksi tietyt omaisuuserät on velallisen suojelemiseksi vapautettu ulosmittauksesta kaikissa tapauksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:

Irtaimen omaisuuden ulosmittaus:

  • kohtuullisen elämänlaadun ylläpitämiseen tarvittavat henkilökohtaiset esineet ja koti-irtaimisto
  • ammattiin opiskelun ja ammatin harjoittamiseen tarvittavat esineet sekä koulunkäyntiin tarkoitetut oppimisvälineet
  • velallisen ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten neljän viikon ajaksi tarvitsemat elintarvikkeet ja polttoaineet
  • lemmikkieläimet
  • perhekuvat, kirjeet ja muut perheasiakirjat sekä velallisen vihkisormus
  • velallisen ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten vamman edellyttämät apuvälineet ja hoitotuki sekä lääketieteellisen hoidon yhteydessä tarvittavat lääkkeet ja apulaitteet
  • uskonnolliset esineet
  • käteisvarat ulosmittauksesta vapautettuun määrään asti ulosmittausta seuraavaan palkanmaksuun asti, jos velallisen tuloja ei voida lain mukaan ulosmitata tai ne voidaan ulosmitata vain rajoitetusti.

Ulosottomies voi myös jättää ulosmittaamatta arvoltaan vähäiset esineet, jos on ilmeistä, että täytäntöönpanon jatkamisesta tai loppuun saattamisesta saatavat tulot ovat pienemmät kuin siitä aiheutuvat kustannukset.

Rahasaatavien (palkan) ulosmittaus:

  • kulukorvaukset, jos ne kattavat ammatin harjoittamisesta aiheutuneet ylimääräiset kulut
  • lakisääteinen tuki (esim. hoitoavustus), joka myönnetään vammasta tai pitkäaikaishoidosta aiheutuvien ylimääräisten kulujen kattamiseksi
  • lakisääteinen tuki vuokran tai muiden asumiskustannusten kattamiseksi
  • perheavustus
  • tietyt lakisääteiset etuudet, jotka myönnetään lapsen syntymän yhteydessä, etenkin kiinteämääräinen lastenhoitoavustus
  • tietyt julkisen työvoimapalvelun myöntämät tuet
  • lakisääteisestä sosiaaliturvasta maksettavat kulukorvaukset.

Erityisesti seuraavia etuuksia ei voida ulosmitata:

  • sosiaaliturvalainsäädännön mukaiset luontoisetuudet
  • sellainen aviovarallisuuden ja avioliiton aikana kertyneiden säästöjen jakamista koskeva saatava, jota ei ole tunnustettu tai hyväksytty sopimuksella.

Ansiotulot, eläke-etuudet ja lakisääteiset korvaukset, joita myönnetään väliaikaisesta työttömyydestä tai ansaintakyvyn vähenemisestä, ovat rajoitetusti ulosmittauskelpoisia. Suojaosuuden suuruus (Existenzminimum eli vähimmäistoimeentulo) riippuu tulojen suuruudesta ja velallisen elatusvelvoitteiden määrästä. Vuosittain korotettavat suojaosuudet ovat nähtävillä Itävallan liittovaltion oikeusministeriön verkkosivustolla olevissa Linkki avautuu uuteen ikkunaantaulukoissa. Lainsäädännössä otetaan huomioon velallisen ja tämän velkojan erityistarpeet yksittäistapauksissa sallimalla pyynnöstä suojaosuuden suurentaminen tai pienentäminen tietyissä tilanteissa. Jos täytäntöönpano koskee lakisääteistä elatusapua, suojaosuutta pienennetään yleensä 25 prosenttia.

Lisäksi Itävallan huoneenvuokralaissa (MRG) säädetään velallisen suojelemiseksi, että jos täytäntöönpanoperuste koskee häätöä huoneenvuokralain soveltamisalaan kuuluvasta asunnosta, häätöä on lykättävä, mikäli vuokralainen joutuisi sen seurauksena kodittomaksi.

Täytäntöönpanon määräajat

Täytäntöönpanohakemuksissa asetettavista määräajoista ei säädetä lainsäädännössä, lukuun ottamatta poikkeustapauksia (Itävallan siviiliprosessilain (ZPO) 575 §:n mukainen häätömääräys). Velallinen voi kuitenkin vastustaa täytäntöönpanoa vetoamalla vanhentumisajan umpeutumiseen. Lainvoimaiseen täytäntöönpanoperusteeseen perustuvien saatavien (Judikatsschulden) lakisääteinen vanhentumisaika on yleensä 30 vuotta täytäntöönpanoperusteen voimaantulopäivämäärästä. Jos täytäntöönpanoperuste perustuu julkis- tai yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvien oikeushenkilöiden oikeuksiin, vanhentumisaikaa pidennetään 40 vuoteen. Poikkeuksena ovat kuitenkin sellaiset vasta tulevaisuudessa maksettavat palvelut, joiden osalta yleisissä vanhentumissäännöksissä säädetään lyhyemmästä vanhentumisajasta.

Oikeudellisesti sitova täytäntöönpanopäätös keskeyttää vanhentumisajan kulumisen, ja vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen, kun viimeinen täytäntöönpanovaihe on toteutettu tai täytäntöönpano keskeytetään.

Tietyissä tapauksissa uudelle täytäntöönpanohakemukselle tai täytäntöönpanomenettelyn jatkamiselle on säädetty aikarajoja:

  • Jos irtaimeen omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon yhteydessä ei löydetä ulosmitattavia esineitä, toisen ulosottovelkojan hakemus irtaimeen omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon hyväksymisestä tai uudesta toimituksesta on hyväksyttävä, mutta vasta kuusi kuukautta viimeisen epäonnistuneen toimitusyrityksen jälkeen, ellei aiempi yritys toimittaa täytäntöönpano todennäköisesti tuota tuloksia.
  • Ulosottovelkojalla on oikeus esittää vaatimus palkan ulosmittauksesta tuntematonta kolmatta velallista vastaan vasta vuoden kuluttua irtaimeen omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon hyväksymisestä. Tätä suoja-aikaa ei sovelleta, jos velkoja voi osoittaa saaneensa tietää vasta irtaimeen omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon hyväksymisen jälkeen, että velallisella on ulosmittauskelpoisia palkkasaatavia. Velallinen on velvollinen toimittamaan uuden varallisuusselvityksen vain, jos velkoja osoittaa, että velallinen on hankkinut omaisuutta, tai jos varallisuusselvityksen toimittamisesta on kulunut yli vuosi.
  • Täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään myös määräajoista, joiden avulla pyritään varmistamaan nopea ratkaisu. Ulosottomiehen on toteutettava ensimmäinen täytäntöönpanotoimi neljän viikon kuluessa ja raportoitava velkojalle toteutuksesta tai esteistä enintään neljän kuukauden kuluessa. Panttioikeus, joka myönnetään velkojalle velallisen irtaimeen omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon perusteella, raukeaa kahden vuoden kuluttua, ellei myyntiä ole toteutettu asianmukaisesti.
Päivitetty viimeksi: 21/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota puola on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Puola

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanoa koskevista säännöistä säädetään Puolan siviiliprosessilaissa (Kodeks postępowania cywilnego).

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan niitä laissa säädettyjä pakkokeinoja, joiden avulla toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat periä velallisen velan velkojalle täytäntöönpanoasiakirjan nojalla. Täytäntöönpanomenettely alkaa, kun täytäntöönpanohakemus jätetään.

Täytäntöönpanoasiakirja toimii täytäntöönpanoperusteena. Yleensä täytäntöönpanoasiakirja on täytäntöönpanomääräys, jossa on täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva lauseke (siviiliprosessilain 776 §). Tätä lauseketta ei edellytetä eräissä jäsenvaltion tasolla annetuissa tuomioistuimen määräyksissä tai siviiliprosessilain 1153 §:ssä14 tarkoitetuissa sovintoratkaisuissa ja virallisissa asiakirjoissa. Jos nämä tuomiot, sovintoratkaisut ja viralliset asiakirjat täyttävät edellä esitetyt ehdot, ne muodostavat täytäntöönpanoasiakirjan, jonka perusteella velkoja voi tehdä hakemuksen suoraan täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle.

Täytäntöönpanomenettelyihin osallistuu kahdentyyppisiä viranomaisia:

  • lainkäyttöelimet – menettelyissä, joilla täytäntöönpanomääräykseen sisällytetään täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva lauseke (oikeuden puheenjohtaja, alioikeus (sąd rejonowy), aluetuomioistuin (sąd okręgowy) ja muutoksenhakutuomioistuin.
  • täytäntöönpanoviranomaiset – kyseeseen tulevissa täytäntöönpanomenettelyissä nämä ovat alioikeudet ja ulosottomiehet (komornik) (siviiliprosessilain 758 §).

Sekä täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista koskevan menettelyn että
täytäntöönpanomenettelyn osapuolina ovat velkoja ja velallinen.

Puolan lainsäädännössä erotetaan toisistaan seuraavat täytäntöönpanomenettelyn tyypit:

Rahasaatavien täytäntöönpano seuraavien omaisuuserien avulla:

  • irtain omaisuus
  • ansiotulot
  • pankkitilit
  • muut saatavat
  • muut omistusoikeuteen sisältyvät oikeudet
  • kiinteä omaisuus
  • alukset.

Muiden kuin rahasaatavien täytäntöönpano seuraavien toimien avulla:

  • konkurssipesän hallinto
  • yrityksen tai tilan myynti
  • elatusapumaksut. Tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanoasiakirjaan viran puolesta täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan lausekkeen. Tällaisissa tapauksissa täytäntöönpanoasiakirja toimitetaan velkojalle viran puolesta. Asioissa, joissa määrätään elatusapumaksuja, täytäntöönpanomenettely voidaan aloittaa viran puolesta asian käsitelleen ensimmäisen asteen tuomioistuimen pyynnöstä. Pyyntö jätetään toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle. Ulosottomies selvittää velallisen tulot, varallisuuden ja asuinpaikan viran puolesta. Jos tämä ei onnistu, poliisi toteuttaa ulosottomiehen pyynnöstä tarvittavat toimet velallisen asuinpaikan ja työsuhteen selvittämiseksi. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu selvitys on suoritettava enintään 6 kuukauden välein. Jos selvityksessä ei onnistuta selvittämään velallisen tuloja tai varallisuutta, ulosottomies pyytää tuomioistuinta määräämään velallisen ilmoittamaan varallisuutensa. Jos velallisen maksut ovat myöhässä yli kuusi kuukautta, ulosottomies tekee viran puolesta hakemuksen kansalliselle tuomioistuinrekisterille (Krajowy Rejestr Sądowy) velallisen kirjaamisesta maksukyvyttömien velallisten luetteloon. Täytäntöönpanotoimen tehottomuus ei ole peruste menettelyn keskeyttämiselle.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Siviiliprosessilain 758 §:n nojalla täytäntöönpanoon liittyvät asiat kuuluvat alioikeuksien ja niiden yhteydessä toimivien ulosottomiesten toimivaltaan.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Siviiliprosessilain 803 §:n nojalla täytäntöönpanoasiakirja muodostaa perusteen koko saatavan ulosmittaukselle velallisen kaiken tyyppisestä omaisuudesta, ellei toisin määrätä. Täytäntöönpanoviranomaisella ei ole valtuuksia tutkia velvoitetta koskevan täytäntöönpanoasiakirjan pätevyyttä ja sovellettavuutta.

Periaatteessa täytäntöönpanoasiakirja on asiakirja, joka on varustettu täytäntöönpanolausekkeella.

Siviiliprosessilain 777 §:n nojalla seuraavat asiakirjat katsotaan täytäntöönpanoasiakirjoiksi:

  1. lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös ja tuomioistuimessa tehty sovinto
  2. tuomioistuinlakimiehen (referendarz sądowy) antama lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen päätös
  3. muut tuomioistuimen päätökset, sovintosopimukset ja oikeudelliset asiakirjat, jotka on pantava täytäntöön oikeudellisen (eli tuomioistuimessa toteutettavan) täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti
  4. notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen vapaaehtoisesti hyväksyy täytäntöönpanotoimen, johon sisältyy velvoite maksaa tietty rahasumma tai luovuttaa asiakirjassa ilmoitettu määrä tietyn tyyppisiä esineitä tai tietyt erikseen nimetyt esineet, jos asiakirjassa asetetaan määräaika, johon mennessä velvoite on täytettävä tai yksilöidään täytäntöönpanon toimittamisen edellytys
  5. notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen vapaaehtoisesti hyväksyy täytäntöönpanotoimen, johon sisältyy velvoite maksaa asiakirjassa tai indeksointilausekkeella määritelty rahasumma, jos asiakirjassa yksilöidään tämän velvoitteen noudattamisen edellytys ja määräaika, johon mennessä velkoja voi hakea täytäntöönpanolausekkeen sisällyttämistä asiakirjaan
  6. edellä 4 tai 5 kohdassa määritelty notaarin vahvistama asiakirja, jonka mukaan velallinen, joka ei itse ole velallinen ja jonka omaisuuden, saatavan tai oikeuden vakuutena on kiinnitys tai pantti, on vapaaehtoisesti suostunut kiinnitettyyn tai pantattuun omaisuuteen kohdistuvaan täytäntöönpanotoimeen vakuusvelkojan rahasaatavan maksamiseksi.

Velallisen ilmoitus vapaaehtoisesta suostumuksesta täytäntöönpanoon voidaan tehdä myös erillisellä notaarin vahvistamalla asiakirjalla.

Täytäntöönpanoasiakirjaksi kelpaavat vain lainvoimaiset tuomioistuimen päätökset, joihin sisältyy täytäntöönpanolauseke tai jotka ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia (viran puolesta tai jommankumman menettelyn osapuolen tekemästä pyynnöstä annetun välitöntä täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan määräyksen nojalla). Notaarin vahvistama asiakirja katsotaan täytäntöönpanoasiakirjaksi, jos se täyttää siviiliprosessilaissa ja notariaatteja koskevissa säännöissä esitetyt vaatimukset.

Muita täytäntöönpanoasiakirjoja ovat muun muassa ote konkurssimenettelyyn liittyvästä saatavien luettelosta; oikeudellisesti pätevä pankkisopimus; suunnitelma ulosmittauksella saatujen rahasummien jaosta; pankkilain mukainen pankin antama täytäntöönpanoasiakirja, mutta vasta, kun tuomioistuin on sisällyttänyt siihen täytäntöönpanolausekkeen; ulkomaisten tuomioistuinten tuomiot tai niiden vahvistamat sovinnot, kun puolalainen tuomioistuin on julistanut ne täytäntöönpanokelpoisiksi. Ulkomaisten tuomioistuinten siviilioikeudellisissa asioissa antamat tuomiot, jotka on pantava täytäntöön oikeudellisen täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti, katsotaan täytäntöönpanoasiakirjoiksi, kun puolalainen tuomioistuin on julistanut ne täytäntöönpanokelpoisiksi. Tuomio julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi, jos se on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, jossa se on annettu, eikä siviiliprosessilain Linkki avautuu uuteen ikkunaan1146 §:n 1 ja 2 momentissa määriteltyjä esteitä ole olemassa.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanoasiakirja toimii täytäntöönpanon aloittamisen perusteena. Asian käsittelevä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanolausekkeen tuomioistuimen antamiin täytäntöönpanoasiakirjoihin (siviiliprosessilain 781 §:n 1 momentti).

Tuomioistuin käsittelee täytäntöönpanolausekkeen sisällyttämistä koskevat hakemukset viipymättä ja enintään kolmen päivän kuluessa siitä kun hakemus on jätetty toimivaltaiselle elimelle (siviiliprosessilain 781 artikla1). Täytäntöönpanolauseke sisällytetään viran puolesta asiakirjoihin menettelyissä, jotka on aloitettu tai olisi voitu aloittaa viran puolesta. Tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanolausekkeen viran puolesta sähköisesti suoritetuissa ulosottomenettelyissä annettuihin maksumääräyksiin sen jälkeen, kun niistä on tullut lainvoimaisia (siviiliprosessilain 782 §).

Täytäntöönpanotoimi voidaan yleensä aloittaa pyynnöstä. Menettelyissä, jotka voidaan aloittaa viran puolesta, täytäntöönpanomenettely voidaan aloittaa viran puolesta asiaa käsittelevän ensimmäisen asteen tuomioistuimen toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai ulosottomiehelle tekemän pyynnön perusteella (siviiliprosessilain 796 §:n 1 momentti).

Velkoja voi jättää hakemuksen täytäntöönpanomenettelyn aloittamisesta toimivaltaiselle alioikeudelle tai sen yhteydessä toimivalle ulosottomiehelle. Hakemuksen voivat jättää myös muut toimivaltaiset viranomaiset (tuomioistuin tai yleinen syyttäjä, kun asia koskee sakkojen ja rahamääräisten seuraamusten, tuomioistuinmaksujen tai valtion kassaan suoritettavien käsittelymaksujen täytäntöönpanoa).

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamista koskevat hakemukset on yleensä tehtävä kirjallisesti. Niihin on liitettävä täytäntöönpanoasiakirja.

Perittävistä maksuista säädetään tuomioistuinten yhteydessä toimivista ulosotto- ja haastemiehistä ja täytäntöönpanosta 20 päivänä elokuuta 1967 annetussa laissa (Ustawa z dnia 20 sierpnia 1967 r. o komornikach sądowych i egzekucji). Kyseisen lain 43 §:n mukaan ulosottomies perii täytäntöönpanomaksun tuomioistuinten määräysten täytäntöönpanosta ja muiden laissa määritettyjen toimien suorittamisesta.

Täytäntöönpanosta peritään seuraavat maksut:

  1. Rahamääräistä saatavaa koskevan maksumääräyksen täytäntöönpanosta maksu on 2 prosenttia sen vaateen arvosta, johon toimet kohdistuvat, mutta vähintään 3 prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta ja enintään viisi kertaa tämän palkan määrä. Velkoja maksaa maksun jättäessään hakemuksen maksumääräyksen täytäntöönpanosta. Jos maksua ei suoriteta hakemuksen jättämisen yhteydessä, ulosottomies kehottaa velkojaa maksamaan maksun 7 päivän kuluessa. Ulosottomies ei pane määräystä täytäntöön ennen kuin maksu on suoritettu (kyseisen lain 45 §).
  2. Rahasaatavien täytäntöönpanosta ulosottomies perii velalliselta maksun, joka on 15 prosenttia täytäntöön pantavan vaateen arvosta, mutta vähintään kymmenesosa keskimääräisestä kuukausipalkasta ja enintään 30 kertaa tämän palkan määrä. Jos vaade kuitenkin pannaan täytäntöön pankkitilien, palkan, sosiaaliturvaetuuksien tai työllisyyden edistämistä ja työmarkkinalaitoksia sääntelevien säännösten nojalla suoritettavien maksujen, työttömyysetuuden, tulospalkan, apurahojen tai koulutusavustusten avulla, ulosottomies perii velalliselta maksun, joka on 8 prosenttia täytäntöön pantavan vaateen arvosta, mutta vähintään 1/20 keskimääräisestä kuukausipalkasta ja enintään 10 kertaa tämän palkan määrä (kyseisen lain 49 §).
  3. Sellaisten rahasaatavien täytäntöönpanosta, jotka aiheutuvat täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämisestä velkojan pyynnöstä siviiliprosessilain Linkki avautuu uuteen ikkunaan823 §:n perusteella, ulosottomies perii velalliselta maksun, joka on 5 prosenttia maksamattoman saatavan arvosta, mutta vähintään kymmenesosa keskimääräisestä kuukausipalkasta ja enintään 10 kertaa tämän palkan määrä. Jos täytäntöönpanomenettely kuitenkin keskeytetään velkojan pyynnöstä ennen kuin täytäntöönpanomenettely on annettu tiedoksi velalliselle, ulosottomies perii velalliselta maksun, joka on 1/10 keskimääräisestä kuukausipalkasta.
  4. Omaisuuden takavarikoinnin muodossa tapahtuvasta täytäntöönpanosta ulosottomies perii kiinteämääräisen maksun, joka on 50 prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta (kyseisen lain 50 §).

Kiinteämääräinen maksu on 40 prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta (51 §), ja se peritään seuraavista toimista:

  1. kiinteistön haltuunotto ja sen irtaimen omaisuuden poisvienti; liike- ja teollisuusyritysten on maksettava maksu kustakin yrityksen toimitiloihin kuuluvasta huoneesta
  2. kiinteistön tai yrityksen pesänhoitajan nimittäminen ja valvojan nimittäminen kiinteistölle
  3. irtaimiston tai henkilöiden häätö tiloista, josta peritään erillinen maksu kutakin huonetta kohti.

Irtaimiston tai henkilöiden häädöstä käytävien, alkovien, terassien, kylpyhuoneiden tai keittiöiden kaltaisista asuintiloista ei peritä erillistä maksua.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanon käynnistyminen edellyttää velkojan jättämää hakemusta, johon on liitetty täytäntöönpanoasiakirja. Hakemuksessa on nimettävä velallinen ja määriteltävä, miten täytäntöönpano suoritetaan yksilöimällä omistusoikeudet, joihin täytäntöönpano kohdistuu. Kiinteistöihin liittyvien saatavien täytäntöönpanoa varten on ilmoitettava myös kiinteistörekisteritiedot. Jos täytäntöönpano kohdistuu irtaimeen omaisuuteen, jokaista irtainta omaisuusesinettä ei tarvitse yksilöidä tarkasti, sillä täytäntöönpano kohdistuu periaatteessa velallisen koko irtaimeen omaisuuteen.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voi kohdistua kaikkiin velallisen omaisuuteen kuuluviin esineisiin tai tarvikkeisiin, kuten irtaimeen omaisuuteen, kiinteään omaisuuteen, palkkatuloihin, pankkitileihin, johonkin osaan kiinteästä omaisuudesta, aluksiin ja velallisen muihin saataviin ja omistusoikeuteen sisältyviin oikeuksiin.

Siviiliprosessilain 829–831 §:ssä säädetään tiettyjä rajoituksia sen suhteen, minkä tyyppisiin esineisiin täytäntöönpano voi kohdistua. Näiden säännösten nojalla seuraavat esineet eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena: henkilökohtaiset ja kotitaloustavarat, liinavaatteet, alusvaatteet ja pitovaatteet, joiden voidaan kohtuudella katsoa täyttävän velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten perustarpeet, sekä vaatteet, joita velallinen tarvitsee julkisten tai työtehtäviensä hoitamiseen; elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen perheensä tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi; velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta.

Siviiliprosessilain lisäksi on myös muita kansallisia sääntöjä, joissa määritellään täytäntöönpanosta vapautetut saatavat ja tällaisen vapautuksen soveltamisen laajuus (esimerkiksi työlaissa (Kodeks pracy) määritellään, missä määrin työtuloja voidaan ulosmitata).

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanoasiakirja muodostaa perusteen koko saatavan ulosmittaukselle velallisen kaikesta omaisuudesta, ellei toisin määrätä.

Velallisilla on oikeus vallita omaisuuttaan, ellei tuomioistuin ole evännyt tätä oikeutta.

Irtainta omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen aloittamisen yhteydessä ulosottomies ulosmittaa kyseisen omaisuuden ja laatii ulosmittauspöytäkirjan. Kiinteän omaisuuden vallinta ulosmittauksen jälkeen ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun, kun taas ulosmitattua kiinteää omaisuutta koskeva täytäntöönpanomenettely voi kohdistua myös ostajaan. Ulosottomies voi kuitenkin painavista syistä missä tahansa menettelyn vaiheessa asettaa ulosmitatun irtaimen omaisuuden kolmannen henkilön, esimerkiksi velkojan, valvontaan.

Kiinteää omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen yhteydessä ulosottomies kehottaa ensin velallista maksamaan velkansa kahden viikon kuluessa. Jos näin ei tapahdu, ulosottomies suorittaa omaisuuden luetteloinnin ja arvioinnin. Ulosmittauksen jälkeen tapahtuva kiinteän omaisuuden vallinta ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun. Ostaja voi osallistua menettelyyn velallisena.

Jos velalliselle on määrätty velvollisuus olla toteuttamatta tiettyjä toimia tai estämättä velkojan toimia eikä hän noudata tätä velvollisuutta, tuomioistuin voi määrätä hänelle velkojan hakemuksesta sakon. Jos velallinen ei maksa sakkoa, se muunnetaan vapausrangaistukseksi. Velallinen voi siis joutua tässä tapauksessa vankeuteen, ellei hän maksa pakkotoimena määrättyä sakkoa.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Siviiliprosessilaissa ei aseteta täytäntöönpanohakemuksille aikarajoja. Puolan lainsäädännön mukaan tuomioistuimen tai muun tällaisia asioita käsittelemään nimetyn elimen lainvoimaisella tuomiolla tai välitystuomioistuimen tuomiolla vahvistetut saatavat tai tuomioistuimessa tai välitystuomioistuimessa tehdyn tai sovittelijan avulla tehdyn ja tuomioistuimen vahvistaman sovinnon perusteella vahvistetut saatavat vanhentuvat kymmenen vuoden jälkeen, vaikka tällaisten saatavien vanhentumisaika olisi lyhyempi (siviililain (Kodeks cywilny) 125 §:n 1 momentti). Jos näin hyväksytty vaade koskee säännöllisesti toistuvia velvoitteita, kaikkiin myöhempiin vaateisiin sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa.

Toimivaltainen viranomainen tutkii, täyttääkö täytäntöönpanohakemus muodolliset vaatimukset ja hyväksyttävyyskriteerit. Erityisten vaatimusten noudattamatta jättäminen saattaa johtaa hakemuksen hylkäämiseen tai täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämiseen.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Menettelyn osapuolet voivat valittaa täytäntöönpanolausekkeen sisällyttämistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä.

Täytäntöönpanomenettelyssä on käytettävissä seuraavat oikeussuojakeinot:

  • valitus ulosottomiehen toteuttamista toimista (Valitus tehdään alioikeuteen; tämä koskee myös ulosottomiehen laiminlyöntejä. Valituksen voi tehdä menettelyn osapuoli tai henkilö, jonka oikeuksia ulosottomiehen toimi tai laiminlyönti on loukannut tai vaarantanut. Valitus on tehtävä viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin toimi toteutettiin tai osapuoli tai henkilö sai laiminlyönnin tietoonsa.)
  • valitus täytäntöönpanolausekkeen sisällyttämistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 795 § – määräaika valituksen tekemiselle lasketaan velkojan osalta siitä päivästä, jona täytäntöönpanoasiakirja tai täytäntöönpanon epäävä päätös annettiin, ja velallisen osalta siitä päivästä, jona täytäntöönpanomenettelyn aloittaminen annettiin tiedoksi)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla eurooppalainen maksamismääräys julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi (siviiliprosessilain 7957 §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, jos käynnissä on samanaikaisesti hallinnollinen ja oikeudellinen täytäntöönpano
  • valitus menettelyn keskeyttämistä tai peruuttamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 828 §)
  • valitus täytäntöönpanon rajoittamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 839 §)
  • täytäntöönpanon rajoittamista koskeva tuomioistuimen päätös ja valitus tästä päätöksestä (siviiliprosessilain 839 §)
  • velallisen kanne täytäntöönpanotoimien riitauttamiseksi (siviiliprosessilain 840–843 §)
  • valitus täytäntöönpanon rajoittamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 859 §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee kiinteän omaisuuden luettelointia ja arviointia ulosmittauksen yhteydessä
  • suullinen valitus valvovalle elimelle omaisuuden huutokauppaan liittyvistä ulosottomiehen toimista (siviiliprosessilain 986 §)
  • valitus tarjouksen hyväksymistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 997 §)
  • valitukset ulosmittauksen avulla saatujen varojen jakamista koskevasta suunnitelmasta (kahden viikon kuluessa suunnitelman tiedoksi antamisesta ulosmittauspäätöksen tehneelle täytäntöönpanoviranomaiselle) (siviiliprosessilain 998 §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee varojen jakamista koskevan suunnitelman riitauttamista (siviiliprosessilain 1028 §)
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla velkojaa kehotetaan täyttämään velvoitteensa
  • valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla tietty omaisuus suljetaan täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolelle, kun menettelyn yhtenä osapuolena on valtio (siviiliprosessilain 1061 §:n 2 momentti).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Siviiliprosessilain 829 §:n nojalla täytäntöönpanosta on vapautettu seuraava omaisuus:

1) henkilökohtaiset ja kotitaloustavarat, liinavaatteet, alusvaatteet ja pitovaatteet, joiden voidaan kohtuudella katsoa täyttävän velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten perustarpeet, sekä vaatteet, joita velallinen tarvitsee julkisten tai työtehtäviensä hoitamiseen

2) elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen perheensä tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi

3) yksi lehmä, kaksi vuohta tai kolme lammasta, jotka ovat välttämättömiä velallisen ja hänen huollettaviensa toimeentuloa varten, sekä riittävästi rehua ja kuivikkeita seuraavaan satoon asti

4) velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta

5) mikäli velallinen saa säännöllisesti kiinteää palkkaa, se rahasumma, joka vastaa täytäntöönpanosta vapautettua palkan osaa seuraavaan maksupäivään asti, ja mikäli velallinen ei saa kiinteää palkkaa, rahasumma, joka tarvitaan velallisen ja hänen perheensä ylläpitoon kahden viikon ajan

6) opiskelutarvikkeet, henkilökohtaiset paperit, ansiomerkit ja uskonnonharjoittamisessa käytettävät esineet sekä jokapäiväiset käyttöesineet, jotka voidaan myydä vain niiden arvoa selvästi alempaan hintaan, mutta joilla on velallisen kannalta merkittävä käyttöarvo

7) maidon ja maitotuotteiden markkinajärjestelystä 20 päivänä huhtikuuta 2004 annetun lain (Ustawa o organizacji rynku mleka i przetworów mlecznych) (Puolan virallinen lehti 2013, kohdat 50 ja 1272) 36 §:n 4a momentin 25 alamomentissa tarkoitetulla tilillä olevat varat

8) lääkkeistä 6 päivänä syyskuuta 2001 annetussa laissa (Prawo farmaceutyczne) (Puolan virallinen lehti 2008, nro 45, kohta 271, sellaisena kuin se on muutettuna) tarkoitetut lääkkeet, jotka lääketieteellisestä toiminnasta annetuissa säännöksissä tarkoitettu terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee toimiakseen asianmukaisesti kolmen kuukauden ajan, sekä lääkinnällisistä laitteista 20 päivänä toukokuuta 2010 annetussa laissa (Ustawa o wyrobach medycznych) (Puolan virallinen lehti Nro 107, kohta 679; 2011/102, kohta 586; ja 2011/113, kohta 657) tarkoitetut tällaisen yksikön toiminnan kannalta välttämättömät lääkinnälliset laitteet

9) velallisen tai hänen perheenjäsentensä vamman edellyttämät apuvälineet.

Siviiliprosessilain 831 §:n 1 momentin nojalla täytäntöönpanosta on vapautettu seuraava omaisuus:

1) viranhoitoon liittyvien kustannusten ja matkojen kattamiseen tarkoitetut maksut ja luontoisetuudet

2) tiettyihin tarkoituksiin osoitetut valtion varat (erityisesti apurahat ja tukitoimet), paitsi jos vaade on syntynyt näiden tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä tai jos se liittyy elatusvelvollisuuteen

3) sellaisista ohjelmista saatavat varat, jotka rahoitetaan 27 päivänä elokuuta 2009 annetun julkista taloutta koskevan lain (Ustawa o finansach publicznych) (Puolan virallinen lehti 2013, kohdat 885, 938 ja 1646) 5 §:n 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista varoista, paitsi jos vaade on syntynyt sellaisen hankkeen toteuttamisen yhteydessä, johon nämä varat oli osoitettu

4) luovuttamattomat oikeudet, paitsi jos niistä on tehty siirrettäviä sopimuksella ja toimitettavat palvelut voidaan panna täytäntöön tai kyseisen oikeuden käyttö voidaan uskoa toiselle oikeushenkilölle

5) henkilövakuutusetuudet ja omaisuusvahinkovakuutusten korvaukset valtiovarainministerin ja oikeusministerin asetuksella määrittämissä rajoissa; tämä ei koske elatusvelvollisuudesta johtuvien saatavien perimiseksi toteutettavia täytäntöönpanotoimia

6) sosiaalihuollosta 12 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o pomocy społecznej) (Puolan virallinen lehti 2013, kohta 182, sellaisena kuin se on muutettuna) tarkoitettu sosiaaliavustus

7) julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta 27 päivänä elokuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o świadczeniach opieki zdrowotnej finansowanych ze środków publicznych) (Puolan virallinen lehti 2008/164, kohta 1027, sellaisena kuin se on muutettuna) tarkoitetut, velalliselle valtion talousarviosta tai kansallisesta terveysrahastosta terveydenhuoltoetuuksien myöntämiseksi maksettavat määrät ennen tällaisten etuuksien päättymistä 75 prosentin osalta kustakin maksusta, ellei kyse ole velallisen työntekijöiden tai julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta annetun lain 5 §:n 41 momentin a ja b alamomentissa tarkoitettujen terveydenhuoltopalvelujen toimittajien saatavista.

Siviiliprosessilain 833 §:n 1 momentin nojalla työstä saatavaan palkkaan voidaan kohdistaa työlaissa määriteltyjä täytäntöönpanotoimia. Näitä säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin työllisyyden edistämistä ja työmarkkinalaitoksia sääntelevien säännösten nojalla suoritettaviin työttömyysetuuksiin, tulospalkkaan, apurahoihin ja koulutusavustuksiin.

Työlain 871 §:n 1 momentin nojalla seuraavia määriä ei saa pidättää palkasta:

1) erillisten säännösten nojalla vahvistettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille maksettava vähimmäispalkka, josta on vähennetty sosiaaliturvamaksut ja verot sekä muiden kuin elatusapusaatavien perimiseksi täytäntöönpanoasiakirjojen perusteella ulosmitatut määrät

2) 75 prosenttia edellä 1 alakohdassa määritetystä palkasta, josta on vähennetty työntekijälle maksetut käteisennakot

3) 90 prosenttia edellä 1 alakohdassa määritetystä palkasta, josta on vähennetty 108 §:ssä säädetyt sakot.

Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä, työlain 1 §:ssä tarkoitettuja määriä vähennetään suhteessa tehtyihin työtunteihin.

Päivitetty viimeksi: 15/12/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Romania

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanoa koskevat säännökset ovat Romanian siviiliprosessilain 622–913 §:ssä. Täytäntöönpano on siviilioikeudellisen oikeudenkäynnin toinen vaihe, ja sen päätavoitteena on varmistaa, että tuomioistuimen tuomiossa tai muussa täytäntöönpanokelpoisessa asiakirjassa vahvistetut oikeudet pannaan tosiasiallisesti täytäntöön. Käyttämällä täytäntöönpanomenettelyä velkoja, joka on tuomioistuimen tuomiossa tai muussa täytäntöönpanokelpoisessa asiakirjassa vahvistetun oikeuden haltija, pakottaa velallisen täyttämään ne velvoitteensa, joita tämä ei ole täyttänyt vapaaehtoisesti.

Romanian siviiliprosessilaissa on luettelo välittömistä ja välillisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä.

Välittömät täytäntöönpanotoimenpiteet koskevat täytäntöönpanoasiakirjassa vahvistetun velan kohdetta. Ne ovat irtaimen omaisuuden ulosmittaus – siviiliprosessilain 892–894 §; kiinteän omaisuuden ulosmittaus – siviiliprosessilain 895–901 §; sekä toimimisvelvollisuuden tai jotain toimintaa koskevan kiellon täytäntöönpano – siviiliprosessilain 902–913 § (mukaan lukien erityissäännökset alaikäisiä koskevien tuomioiden täytäntöönpanosta – 909–913 §) ja siviililain 1527 § ja sitä seuraavat pykälät. Kun täytäntöönpanon kohteena on velvoite tehdä jotain, laissa erotetaan toisistaan velvoite, jonka voi suorittaa myös muu kuin velallinen, ja yksilöityä henkilöä koskeva velvoite (intuitu personae).

Välillisellä täytäntöönpanolla tarkoitetaan keinoja, joilla saadaan perittyä täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan kohteena oleva rahamäärä velallisen omaisuuden pakkomyynnin avulla. Esimerkkejä välillisistä täytäntöönpanotoimista ovat rahavarojen ulosmittaus tai omaisuuden perintä (myynnin jälkeen). Toinen täytäntöönpanotoimi on kiinteän omaisuuden tuottaman tuoton perintä.

Todennäköisesti täytäntöön pantavia velvoitteita ovat maksuvelvollisuus, velvollisuus siirtää omaisuutta tai sen käyttöoikeutta, velvollisuus purkaa tai tyhjentää rakennuksia/viljelmiä/rakenteita ja velvollisuus vahvistaa alaikäisten huoltajuus ja asuinpaikka sekä tapaamisaikataulu.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Tuomioistuinten tuomiot ja muut täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat panee täytäntöön ulosottomies (executor judecătoresc), jonka toimipaikka sijaitsee sen muutoksenhakutuomioistuimen lainkäyttöalueella, jolla kiinteä omaisuus sijaitsee, kun kyseessä on kiinteään omaisuuteen / korjaamattomaan hedelmäsatoon kohdistuva täytäntöönpano tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva välitön täytäntöönpano. Irtaimen omaisuuden pakkoperinnän ja kiinteään omaisuuteen kohdistuvan välittömän täytäntöönpanon suorittaa ulosottomies, jonka toimipaikka sijaitsee sen muutoksenhakutuomioistuimen lainkäyttöalueella, jolla velallisen asuinpaikka / rekisteröity toimipaikka tai kyseinen omaisuus sijaitsee. Jos asuinpaikka / rekisteröity toimipaikka sijaitsee ulkomailla, mikä tahansa ulosottomies on toimivaltainen.

Ulosottomääräyksen toteuttaa velallisen pyynnöstä ulosottomies, jonka toimipaikka sijaitsee sen muutoksenhakutuomioistuimen lainkäyttöalueella, jolla ulosmittauksen kohteena olevan velallisen tai kolmannen osapuolen asuinpaikka / rekisteröity toimipaikka sijaitsee. Jos luonnollisen tai oikeushenkilön pankkitilit on ulosmitattu, toimivalta on ulosottomiehellä, jonka toimipaikka sijaitsee sen muutoksenhakutuomioistuimen lainkäyttöalueella, jolla velallisen asuinpaikka / rekisteröity toimipaikka sijaitsee tai jolla sen pankin, jossa velallinen on avannut tilinsä, päätoimipaikka/sivuliike sijaitsee. Jos velallisella on useita tilejä, toimivalta kaikkien tilien ulosmittaukseen on minkä tahansa sellaisen paikan ulosottomiehellä, jossa jokin tileistä on avattu. Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin on se alioikeus (judecătorie), jonka lainkäyttöalueella velallisen asuinpaikka / rekisteröity toimipaikka sijaitsee silloin, kun asia siirretään täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos velallisen asuinpaikka / rekisteröity toimipaikka ei ole Romaniassa, toimivaltainen tuomioistuin on se alioikeus, jonka lainkäyttöalueella velkojan asuinpaikka / rekisteröity toimipaikka sijaitsee, ja jos tämä asuinpaikka / rekisteröity toimipaikka ei ole Romaniassa, se alioikeus, jonka lainkäyttöalueella velkojan valtuuttaman ulosottomiehen rekisteröity toimipaikka sijaitsee.

Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin käsittelee täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevia hakemuksia, valituksia täytäntöönpanotoimista sekä muita täytäntöönpanon kuluessa esiin tulevia kysymyksiä lukuun ottamatta niitä, jotka lain mukaan kuuluvat muiden tuomioistuinten tai elinten toimivaltaan.

Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevien hakemusten leimavero on 20 Romanian leuta kultakin täytäntöönpanokelpoiselta asiakirjalta (hallituksen poikkeusasetus nro 80/2013 leimaveromaksuista sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä).

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Täytäntöönpano voidaan toimittaa vain tuomioistuimen päätöksen (lainvoimaiset tuomiot, täytäntöönpanokelpoiset väliaikaiset päätökset) tai lain nojalla täytäntöönpanokelpoiseksi asiakirjaksi katsottavan muun kirjallisen asiakirjan (muun muassa julkisen notaarin laatimat viralliset asiakirjat, velkapaperit ja välitystuomiot) perusteella.

Saatuaan velkojan jättämän täytäntöönpanohakemuksen ulosottomies huolehtii hakemuksen kirjaamisesta. Ulosottomies antaa täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan ilmoituksen päätöksellä kutsumatta osapuolia koolle. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen perusteella velkoja voi pyytää toimivaltaista ulosottomiestä käyttämään joko samanaikaisesti tai perättäin kaikkia käytettävissä olevia täytäntöönpanokeinoja oikeuksiensa toteuttamiseksi, oikeus täytäntöönpanokulujen korvaamiseen mukaan lukien. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen on voimassa koko maassa, ja se kattaa myös ulosottomiehen hyväksytyn täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä antamat täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat.

Oikeudenkäyntiasiakirjat voi antaa tiedoksi joko ulosottomies itse tai tämän käyttämä haastemies, ja jos tämä ei ole mahdollista, ne annetaan tiedoksi oikeuteen haastamista ja oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantoa koskevien säännösten mukaisesti.

Saatuaan täytäntöönpanohakemuksen ulosottomies huolehtii päätöksellä hakemuksen kirjaamisesta ja täytäntöönpanoa koskevan asiakirja-aineiston perustamisesta tai tarvittaessa kieltäytyy aloittamasta täytäntöönpanomenettelyä ja perustelee kieltäytymisen. Velkojalle ilmoitetaan välittömästi tästä päätöksestä. Jos ulosottomies kieltäytyy aloittamasta täytäntöönpanomenettelyä, velkoja voi 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta valittaa tästä täytäntöönpanomenettelyä käsittelevään tuomioistuimeen.

Ulosottomies pyytää kolmen päivän kuluessa hakemuksen kirjaamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista täytäntöönpanomenettelyä käsittelevältä tuomioistuimelta ja toimittaa sille oikeaksi todistetut jäljennökset velkojan hakemuksesta, täytäntöönpanokelpoisesta asiakirjasta, haetun päätöksen lomakkeesta ja leimaveron maksamisen tositteesta.

Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva hakemus käsitellään seitsemän päivän kuluessa siitä, kun se kirjataan saapuneeksi tuomioistuimeen, suljetuin ovin annettavalla päätöksellä kutsumatta osapuolia kuultavaksi. Päätöstä voidaan lykätä enintään 48 tuntia, ja sen perustelut on annettava seitsemän päivän kuluessa sen antamisesta.

Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen perusteella velkoja voi pyytää täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista hakenutta ulosottomiestä käyttämään joko samanaikaisesti tai perättäin kaikkia käytettävissä olevia laissa säädettyjä täytäntöönpanokeinoja oikeuksiensa toteuttamiseksi, oikeus täytäntöönpanokulujen korvaamiseen mukaan lukien. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen on voimassa koko maassa, ja se kattaa myös ulosottomiehen hyväksytyn täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä antamat täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat.

Tuomioistuin voi hylätä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen vain, jos hakemus kuuluu jonkin muun kuin sen täytäntöönpanoelimen toimivaltaan, jolle hakemus jätettiin; jos päätös tai muu asiakirja ei ole täytäntöönpanokelpoinen asiakirja; jos muu asiakirja kuin tuomioistuimen tuomio ei täytä kaikkia muodollisia vaatimuksia; jos velka ei ole varma, määrältään vahvistettu ja erääntynyt; jos velallisella on immuniteetti täytäntöönpanoa vastaan; jos asiakirja sisältää määräyksiä, joita ei voida noudattaa täytäntöönpanon avulla; jos on olemassa muita esteitä.

Päätökseen, jolla tuomioistuin hyväksyy täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen, ei voi hakea muutosta, mutta sitä voidaan tarkastella uudelleen, jos itse täytäntöönpano riitautetaan. Päätöksestä hylätä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva hakemus voi valittaa vain velkoja 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.

Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan päätöksen loppuosaan lisätään seuraava täytäntöönpanomääräys:

”Minä, Romanian presidentti,

valtuutan ja määrään täten ulosottomiehet panemaan täytäntöön asiakirjan (lisätään täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan tunnistetiedot), jonka osalta tämä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva päätös on annettu. Määrään julkiset lainvalvontaelimet tukemaan kaikkien täytäntöönpanotoimien nopeaa ja tehokasta toteuttamista ja syyttäjät vaatimaan lain nojalla täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan noudattamista. (Lisätään tuomariston puheenjohtajan ja tuomioistuimen virkailijan allekirjoitukset.)”

Kansallinen ulosottomiesten liitto (Uniunea Naţională a Executorilor Judecătoreşti) vahvistaa ja päivittää oikeusministeriön suostumuksella ulosottomiesten tarjoamien palvelujen vähimmäismaksut. Oikeusministeriön 14. marraskuuta 2006 antamassa määräyksessä N:o 2550/2006 vahvistetaan seuraavat annettujen palvelujen vähimmäis- ja enimmäismaksut:

Menettelyasiakirjojen tiedoksianto: 20–400 leuta

Välitön täytäntöönpano

  • häädöt: 150–2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
  • huoltajuuden tai alaikäisen kotipaikan vahvistaminen: 50–1 000 leuta
  • alaikäisen tapaaminen: 50–500 leuta
  • omistajuuden vahvistaminen, rajankäynti, rasitteet, omaisuuden siirto jne.: 60–2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
  • rakenteiden tai rakennusten tyhjentäminen: 150–2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta

Välillinen täytäntöönpano

Vähimmäismaksu

Enimmäismaksu

alle 50 000 leun velkojen osalta 10 prosenttia rahamäärästä sekä 75 leuta ja 2 prosenttia 1 000 leun ylittävästä osasta

enintään 50 000 leun velkojen osalta 10 prosenttia

50 000–80 000 leun velkojen osalta 1 175 leuta ja 2 prosenttia 50 000 leun ylittävästä osasta

50 000–80 000 leun velkojen osalta 5 000 leuta ja enintään 3 prosenttia 50 000 leun ylittävästä osasta

80 000–100 000 leun velkojen osalta 1 775 leuta ja 1 prosentti 80 000 leun ylittävästä osasta

80 000–100 000 leun velkojen osalta 5 900 leuta ja 2 prosenttia 80 000 leun ylittävästä osasta

yli 100 000 leun velkojen osalta 2 500 leuta ja 1 prosentti 100 000 leun ylittävästä osasta ja 5 500 leuta sekä 0,5 prosenttia 400 000 leun ylittävästä osasta

yli 100 000 leun velkojen osalta 6 300 leuta ja 1 prosentti 100 000 leun ylittävästä osasta

Ulosmittaus

alle 50 000 leun velkojen osalta 10 prosenttia rahamäärästä sekä 75 leuta ja 2 prosenttia 1 000 leun ylittävästä osasta

enintään 50 000 leun velkojen osalta 10 prosenttia

50 000–80 000 leun velkojen osalta 1 175 leuta ja 2 prosenttia 50 000 leun ylittävästä osasta

50 000–80 000 leun velkojen osalta 5 000 leuta ja enintään 3 prosenttia 50 000 leun ylittävästä osasta

80 000–100 000 leun velkojen osalta 1 775 leuta ja 1 prosentti 80 000 leun ylittävästä osasta

80 000–100 000 leun velkojen osalta 5 900 leuta ja 2 prosenttia 80 000 leun ylittävästä osasta

yli 100 000 leun velkojen osalta 2 500 leuta ja 1 prosentti 100 000 leun ylittävästä osasta sekä 5 500 leuta ja 0,5 prosenttia 400 000 leun ylittävästä osasta

yli 100 000 leun velkojen osalta 6 300 leuta ja 1 prosentti 100 000 leun ylittävästä osasta

Maksamattomien vekseleiden, velkakirjojen ja sekkien protestointi: 150–400 leuta

Tosiseikkojen selvittäminen ja omaisuuden luettelointi: 100–2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta

Oikeusteitse perittävän omaisuuden myynti julkisella huutokaupalla: 150–2 200 leuta

Vakuustakavarikko: 100–1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta

Takavarikko: 100–1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta

Hukkaamiskielto: 100–1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta

Reaaliarvoisen tarjouksen rekisteröinti: 50–350 leuta

Konfiskointi: 10 prosenttia saadusta rahamäärästä (vähimmäismäärä) – 10 prosenttia saadusta rahamäärästä (enimmäismäärä)

Avustaminen täytäntöönpanoasiakirjojen laadinnassa: 20–200 leuta

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Ks. vastaus kysymykseen 2.1.

Velkoja ja velallinen voivat sopia, että täytäntöönpanotoimet kohdistuvat ainoastaan tai osittain velallisen rahatuloihin, että perinnän kohteena olevan omaisuuden myynti suoritetaan vain yhteisellä sopimuksella tai että velan maksu suoritetaan vaihtoehtoisella laissa sallitulla tavalla.

Kun on kyse ulkomaisen tuomioistuimen antamasta tuomiosta, on käytettävä ylimääräistä menettelyä, eli tarvitaan päätös, jolla tuomio julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi (exequatur).

Velallisen tulot ja varallisuus voivat olla täytäntöönpanon kohteena, jos ne voidaan ulosmitata, mutta vain velkojan oikeudet turvaavaan määrään saakka. Varoja, joiden siirrettävyyteen sovelletaan erityissääntöjä, voidaan ulosmitata vain laissa säädetyillä ehdoilla.

Velallisen osalta on olemassa erityisehto, jonka mukaan täytäntöönpanomenettelyä ei saa aloittaa, jollei velalliselle ole annettu asianmukaista tiedoksiantoa kustakin täytäntöönpanomuodosta. On myös olemassa muita velallista koskevia erityisehtoja, kuten esimerkiksi rajoitus, jonka mukaan alaikäisiä tai täysi-ikäisiä mutta holhottavaksi julistettuja velallisia kohtaan ei voida kohdistaa täytäntöönpanotoimia, jollei kyseisellä velallisella ole holhoojaa tai huoltajaa.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voidaan kohdistaa velallisen tuloihin, kuten yleisiin rakennuksista saataviin tuloihin, pankkitileillä oleviin varoihin, irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen jne. Ks. vastaus kysymykseen 1.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun velallisen omistama tai kolmansien osapuolten hallussa oleva irtain omaisuus on yksilöity, se on takavarikoitava. Ulosottomiehen pyynnöstä takavarikko voidaan kirjata kaupparekisteriin (registrul comerţului), sähköiseen kiinteistövakuusarkistoon (Arhiva Electronică de Garanţii Reale Mobiliare), julkisten notaarien yhdistyksen (camera notarilor publici) pitämään perintörekisteriin (registrul succesoral) tai muihin julkisiin rekistereihin. Omaisuusesineiden takavarikoinnista lähtien ne eivät enää ole velallisen käytettävissä täytäntöönpanoaikana. Tätä koskevasta rikkomuksesta määrätään sakko, ellei teko täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Jos velkarästiä ei makseta, ulosottomies myy takavarikoidut omaisuusesineet huutokaupalla, suoralla myynnillä tai muilla laissa sallituilla keinoilla (siviiliprosessilain 730 § ja sitä seuraavat pykälät).

Takavarikointi voi kohdistua rahasummiin, arvopapereihin ja muihin aineettomiin irtaimiin omaisuuseriin, jotka ovat ulosmitattavissa ja jotka kuuluvat velalliselle tai joita kolmas osapuoli säilyttää velallisen puolesta tai jotka kolmas osapuoli on vallitsevien oikeussuhteiden nojalla velkaa velalliselle tulevaisuudessa. Kaikki takavarikoidut rahat ja varat jäädytetään siitä päivästä alkaen, jona vakuustakavarikkoa koskeva määräys on lähetetty asianosaiselle kolmannelle osapuolelle. Jäädyttämisajankohdan ja sen hetken välillä, jona täytäntöönpanokelpoisessa asiakirjassa ilmoitetut saatavat on maksettu kokonaan, vakuustakavarikon kohteena oleva kolmas osapuoli ei saa suorittaa mitään sellaisia maksuja tai toimia, jotka todennäköisesti vähentävät jäädytettyjen varojen määrää. Jos vakuustakavarikon kohteena oleva kolmas osapuoli ei täytä takavarikkoon liittyviä velvoitteitaan, ulosottovelkoja, velallinen tai ulosottomies voi ilmoittaa asiasta täytäntöönpanosta vastaavalle tuomioistuimelle vakuustakavarikon vahvistamiseksi. Lopullisella vahvistamispäätöksellä on sama vaikutus kuin kanteen nostamisella, ja se muodostaa täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan vakuustakavarikon kohteena olevaa kolmatta osapuolta vastaan. Vakuustakavarikon vahvistamisen jälkeen asianosaisen kolmannen osapuolen on talletettava tai maksettava summa, joka on nimenomaisesti ilmoitettu vahvistamispäätöksessä. Jos vakuustakavarikon kohteena oleva kolmas osapuoli ei noudata näitä velvoitteita, sitä vastaan voidaan aloittaa täytäntöönpanotoimi vahvistamispäätöksen perusteella (siviiliprosessilain 780 § ja sitä seuraavat pykälät).

Kun kyse on irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta täytäntöönpanosta, ulosottomies aloittaa myyntimenettelyn, mikäli velallinen ei maksa velkaansa, kun täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen on annettu tiedoksi ja kirjattu kiinteistörekisteriin (siviiliprosessilain 812 § ja sitä seuraavat pykälät).

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Toimenpiteet päättyvät kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun täytäntöönpanotointa on noudatettu (siviiliprosessilain 696 § ja sitä seuraavat pykälät), jos velkoja ei tänä aikana ole toteuttanut muita perintätoimia.

Vanhentumisaika on kolme vuotta (siviiliprosessilain 705 § ja sitä seuraavat pykälät).

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpanotoimista voi valittaa; täytäntöönpanokelpoiseen asiakirjaan kohdistuva valitus voi koskea asiakirjan merkityksen selventämistä, asiakirjan laajuutta tai soveltamista. Jos täytäntöönpanotoimi toteutetaan tuomioistuimen tuomion nojalla, velallinen ei voi riitauttaa sitä sellaisten tosiasiallisten tai oikeudellisten syiden perusteella, joihin hän olisi voinut vedota oikeudenkäynnissä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai hakemalla muutosta tuomioon. Sama osapuoli ei voi jättää uutta valitusta sellaisten syiden perusteella, jotka olivat olemassa ensimmäisen valituksen jättöajankohtana.

Valituksen käsittelyn osalta toimivaltainen tuomioistuin on täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin ja asiakirjan merkityksen selventämisen, laajuuden tai soveltamisen osalta se tuomioistuin, joka antoi täytäntöön pantavan tuomion.

Valitus on tehtävä 15 päivän kuluessa

  • päivästä, jona hakija saa tiedon täytäntöönpanomääräyksestä
  • päivästä, jona asianomainen osapuoli on saanut ilmoituksen ulosmittauksen määräämisestä
  • päivästä, jolloin velallinen saa tiedoksiannon, tai päivästä, jona hän saa tiedon ensimmäisestä täytäntöönpanovaiheesta.

Täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan merkityksen selventämistä, laajuutta tai soveltamista koskeva valitus voidaan jättää milloin tahansa sinä aikana, jolloin täytäntöönpanoa voidaan hakea. Valitukset, jotka koskevat kolmannen osapuolen väitteitä ulosmitattuun omaisuuteen kohdistuvasta omistusoikeudesta tai esineoikeudesta, on jätettävä 15 päivän kuluessa myynnistä tai omaisuuden siirrosta. Se, että valitusta ei tehdä edellä mainitussa määräajassa, ei estä kolmatta osapuolta toteuttamasta oikeuttaan jättää erillinen hakemus.

Jos tuomioistuin hyväksyy täytäntöönpanoa koskevan valituksen, se joko kumoaa valituksen kohteena olevan täytäntöönpanomääräyksen tai antaa määräyksen sen oikaisemisesta, mitätöimisestä tai täytäntöönpanotoimen lopettamisesta tai mitätöi täytäntöönpanoasiakirjan selityksen tai sen täytäntöönpanotoimen, jonka suorittamisesta on kieltäydytty. Jos valitus hylätään, hakija voidaan pyynnöstä velvoittaa korvaamaan täytäntöönpanon viivästyksestä aiheutunut vahinko, ja jos valitus jätettiin vilpillisessä mielessä, hakijalle määrätään sakkoja.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Tietty omaisuus on vapautettu täytäntöönpanosta. Tällaista irtainta omaisuutta ovat muun muassa velallisen ja hänen perheensä toimeentulon kannalta välttämättömät henkilökohtaiset ja kotitalousesineet; uskonnolliset esineet; vammaisille henkilöille välttämättömät ja sairaiden hoitoon tarkoitetut esineet; velallisen ja hänen perheensä kolmen kuukauden tarpeita vastaavat elintarvikkeet, ja jos velallinen saa toimeentulonsa ainoastaan maanviljelystä, seuraavaan satoon asti tarvittavat elintarvikkeet; toimeentulon hankkimiseen tarkoitetut eläimet ja niiden tarvitsema rehu seuraavaan satoon asti; velallisen ja hänen perheensä kolmen talvikuukauden ajaksi tarvitsema polttoaine; henkilökohtaiset tai perheen kirjeet, valokuvat ja maalaukset.

Lisäksi velallisen palkasta tai eläkkeestä voidaan ulosmitata enintään puolet nettokuukausipalkasta elatusvaateiden osalta ja enintään kolmasosa muun tyyppisten vaateiden osalta.

Jos velallisen työtulot tai hänelle säännöllisesti maksettavat ja hänen toimeentulonsa takaavat rahasummat ovat pienemmät kuin kansallinen vähimmäisnettopalkka, ulosmittaus voi kohdistua vain siihen osaan, joka ylittää puolet vähimmäispalkasta.

Eräät tulolajit eivät voi olla lainkaan täytäntöönpanon kohteena. Näitä ovat muun muassa valtiolliset lapsietuudet ja lapsilisät, sairasta lasta hoitavalle henkilölle maksettavat avustukset, äitiysetuudet, kuolemantapauksen johdosta myönnettävät etuudet, valtion myöntämät apurahat ja päivärahat.

Ks. myös vastaus kysymykseen 4.3.

Asiaan liittyviä verkkosivustoja:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.executori.ro/ Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.just.ro/

Päivitetty viimeksi: 24/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota sloveeni on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Slovenia

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Slovenian tasavallassa täytäntöönpanosta säädetään laissa täytäntöönpanosta ja turvaamistoimista (Zakon o izvršbi in zavarovanju – ZIZ). Täytäntöönpano tarkoittaa pakkotäytäntöönpanoa eli sitä, että tuomioistuin määrää toteuttamaan täytäntöönpanoasiakirjan mukaisen vaatimuksen (antaa jotakin, tehdä jotakin, lakata tekemästä jotakin tai sallia jotakin). Rahasaatavan täytäntöönpano on sallittu myös virallisen asiakirjan perusteella. Perheasioissa täytäntöönpanoon voi poikkeuksellisesti kuulua suhteisiin liittyvien vaatimusten täytäntöönpano.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Paikallistuomioistuimilla (okrajno sodišče), on toimivalta sallia ja toteuttaa täytäntöönpano.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Tuomioistuin määrää täytäntöönpanon, jos sille on peruste.

Täytäntöönpanoperusteita ovat:

  • täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös (tuomio tai välitystuomio, päätös, maksamismääräys tai muu tuomioistuimen tai välitystuomioistuimen määräys) ja tuomioistuimessa tehty sovintopäätös (tehty ennen oikeudenkäyntiä)
  • täytäntöönpanokelpoinen notaarin vahvistama asiakirja
  • muu täytäntöönpanokelpoinen päätös tai asiakirja, joka lain, ratifioidun ja julkaistun kansainvälisen sopimuksen tai Sloveniassa suoraan sovellettavan Euroopan unionin säädöksen mukaan kelpaa täytäntöönpanoperusteeksi.

Täytäntöönpanoperuste on täytäntöönpanokelpoinen, jos siihen on kirjattu velkoja ja velallinen sekä vaatimuksen kohde, laji, laajuus ja täyttämisajankohta (ZIZ, 21 §:n 1 momentti). Kun täytäntöönpanoperuste on päätös, jossa ei määrätä aikarajaa velvoitteen täyttämiselle, aikarajan määrää tuomioistuin täytäntöönpanopäätöksessään.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanomenettelyt ja turvaamismenettelyt aloitetaan velallisen hakemuksesta. Velkoja voi toimittaa hakemuksen suoraan, sillä asianajajan käyttö ei ole pakollista. Yleensä täytäntöönpanohakemukset toimittaa kuitenkin asianajaja, jolla on asianmukainen lainopillinen tietämys. Täytäntöönpanotoimivalta on paikallistuomioistuimella (okrajno sodišče). Riippumatta siitä, mitä alueellisesta toimivallasta on säädetty, viralliseen asiakirjaan perustuvat täytäntöönpanohakemukset toimitetaan Ljubljanan paikallistuomioistuimeen (Okrajno sodišče v Ljubljani), joka tekee niitä koskevat päätökset. Kohdassa ”automaattinen käsittely” on tieto siitä, onko täytäntöönpanomenettelyyn liittyvän hakemuksen toimittaminen sähköisesti mahdollista tai pakollista.

Käsittelymaksu on maksettava jätettäessä täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta, vastinetta tai valitusta. Käsittelymaksu on maksettava kahdeksan päivän kuluessa käsittelymaksua koskevan maksumääräyksen tiedoksiannosta. Jos käsittelymaksua ei makseta tässä määräajassa ja jollei ole sellaisia olosuhteita, joiden nojalla maksusta vapauttaminen tai maksun lykkääminen tai maksun maksaminen erissä olisi perusteltua, hakemus katsotaan peruutetuksi.

Kun tuomioistuin vastaanottaa täytäntöönpanohakemuksen, se tarkastaa, sisältääkö hakemus kaikki vaaditut osat, ja antaa sen jälkeen täytäntöönpanopäätöksen, jossa se joko määrää täytäntöönpanon tai hylkää täytäntöönpanohakemuksen (koska se on aiheeltaan perusteeton) tai jättää sen käsittelemättä (menettelyllisistä syistä). Tuomioistuin antaa myönteisen täytäntöönpanopäätöksen tiedoksi velkojalle ja velalliselle ja kielteisen täytäntöönpanopäätöksen vain velkojalle. Lisäksi tuomioistuin antaa täytäntöönpanopäätöksen ulosottomiehen nimittämisestä tiedoksi ulosottomiehelle, ja päätöksen mukana toimitetaan jäljennökset kaikista täytäntöönpanon toteuttamiseen tarvittavista asiakirjoista.

Tuomioistuin voi määrätä rahasaatavan täytäntöönpanon sellaisin menetelmin ja niihin esineisiin kohdistuen, jotka mainitaan täytäntöönpanohakemuksessa. Ennen täytäntöönpanomenettelyjen päättymistä tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä määrätä täytäntöönpanon muilla menetelmillä ja eri esineisiin kohdistuen jo määrättyjen menetelmien ja esineiden lisäksi tai niiden sijaan.

Tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä määrätä täytäntöönpanon toteutettavaksi velkojan ehdottamasta poikkeavalla menetelmällä, jos vaihtoehtoinen menetelmä on riittävä saatavan maksamiseksi. Velkojan täytäntöönpanohakemuksen hylkäävään päätökseen ei voi hakea muutosta.

Täytäntöönpano alkaa ennen kuin täytäntöönpanopäätöksestä tulee lainvoimainen, ellei laissa säädetä toisin tiettyjen täytäntöönpanotoimien osalta. Saatavaa ei saa maksaa velkojalle, ennen kuin täytäntöönpanopäätöksestä tulee lainvoimainen, paitsi siinä tapauksessa, että täytäntöönpanoperusteena ovat maksulaitoksessa säilytettävät velallisen varat (täytäntöönpanoperusteeseen perustuva täytäntöönpano), edellyttäen, että täytäntöönpanoperuste on liitetty täytäntöönpanohakemukseen.

Jos tuomioistuimen määräämä täytäntöönpano edellyttää suoria täytäntöönpanotoimia, tuomioistuin määrää myös ulosottomiehen.

Ulosottomiehet

Ulosottomiehet ovat henkilöitä, jotka toteuttavat suoria täytäntöönpano- ja turvaamistoimia (he siis toteuttavat täytäntöönpanon fyysisesti, ts. he takavarikoivat omaisuutta, määrittävät vakuuden jne.). Ulosottomiehet nimeää oikeusministeri. Heidän lukumääränsä ja toimipaikkansa määrittää oikeusministeri siten, että kunkin aluetuomioistuimen (okrožno sodiščo) alueella on vähintään yksi ulosottomies, ja loput ulosottomiehet määrätään eri aluetuomioistuinten alueille sen mukaan, montako täytäntöönpanotapausta kunkin alueella olevissa paikallistuomioistuimissa käsitellään. Yksittäisissä täytäntöönpanotapauksissa ulosottomies nimetään tuomioistuimen päätöksellä, mutta velkojalla on oikeus valita tietty ulosottomies. Erikoistapauksissa ulosottomies voi toteuttaa toimia koko Slovenian alueella. Ulosottomiesten antama palvelu on julkista palvelua, ja he toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Ulosottomiehet ovat vastuussa vahingoista, joita aiheutuu, kun he toteuttavat täytäntöönpano- ja turvaamistoimia, tai jos he eivät pysty täyttämään velvoitteitaan lain, sen täytäntöönpanoasetusten ja tuomioistuimen määräysten mukaisesti.

Jos kyse on velvollisuuksien vakavasta laiminlyönnistä, oikeusministeri voi erottaa ulosottomiehen tehtävästään.

Täytäntöönpanokustannukset

Täytäntöönpanokustannukset maksaa ensin velkoja. Velkojan on myös maksettava ennakkomaksu täytäntöönpanotoimien kustannuksista. Summan ja maksumääräajan määrittää tuomioistuin. Jos velkoja ei maksa ennakkomaksua, tuomioistuin keskeyttää täytäntöönpanon. Velallisen on korvattava velkojalle täytäntöönpanon kannalta välttämättömät kustannukset tämän pyynnöstä. Tämä koskee myös niitä kustannuksia, jotka koskevat velallisen omaisuuteen liittyviä etsintöjä ja tuomioistuimen viran puolesta aloittamia menettelyjä. Tuomioistuimen on tehtävä päätös kustannuksista kahdeksan päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Jos on kyseessä työsuoritukseen ja kustannusten perintään liittyvän maksun saaminen, ulosottomies voi pyytää velkojaa maksamaan suuruudeltaan hinnaston mukaisen vakuusmaksun tietyn määräajan kuluessa. Ulosottomiehen on annettava ilmoitus vakuuden maksamisesta velkojalle henkilökohtaisesti. Ilmoituksen on sisällettävä myös varoitus seurauksista, jos vakuutta ei makseta ajoissa tai jos ulosottomiehelle ei toimiteta todistetta maksusta. Ulosottomiehen on sisällytettävä ilmoitukseen myös maininta velkojan oikeudesta pyytää tuomioistuinta tekemään päätös vakuudesta.

Jos velkoja ei hyväksy maksutapaa, aikarajaa tai vakuuden määrää, hän voi toimittaa kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ulosottomiehelle pyynnön, että tuomioistuimen on tehtävä päätös asiasta. Ulosottomiehen on lähetettävä pyyntö tuomioistuimeen välittömästi, ja tuomioistuimen on tehtävä päätös asiasta kahdeksan päivän kuluessa sen käsiteltäväksi ottamisesta.

Jos velkoja ei maksa vakuutta ulosottomiehen tai tuomioistuimen määrittämällä tavalla ja tietyssä määräajassa tai toimita todistetta maksusta, ulosottomies ilmoittaa siitä tuomioistuimelle, joka keskeyttää täytäntöönpanon.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanon sallimisen ensimmäinen ehto on se, että sille pitää olla asianmukainen täytäntöönpanoperuste. Lain mukaan se voi olla täytäntöönpanoasiakirja tai virallinen asiakirja.

Tuomioistuimen päätösten täytäntöönpanokelpoisuus:

Tuomioistuimen päätös on täytäntöönpanokelpoinen, kun siitä tulee lainvoimainen ja kun velallisen velvoitteiden vapaaehtoisen täyttämisen aikaraja on umpeutunut. Velvoitteen vapaaehtoisen täyttämisen aikaraja alkaa seuraavana päivänä siitä, kun päätös on annettu tiedoksi velalliselle. Tuomioistuin voi sallia täytäntöönpanon vain osalle tuomiota, kun kyseisestä osasta tulee täytäntöönpanokelpoinen. Tuomioistuin sallii täytäntöönpanon myös sellaisen tuomioistuimen päätöksen perusteella, joka ei vielä ole lainvoimainen, jos laissa säädetään, ettei muutoksenhaku ole keskeytä täytäntöönpanoa.

Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon täytäntöönpanokelpoisuus:

Tuomioistuimessa tehty sovinto on täytäntöönpanokelpoinen, jos sovittelussa käsitelty saatava on erääntynyt maksettavaksi. Saatavan erääntyminen on osoitettava sovitteluasiakirjassa, julkisessa asiakirjassa tai lain mukaan oikeaksi todistetussa asiakirjassa. Jos erääntymistä ei voida osoittaa näin, se osoitetaan lainvoimaisella päätöksellä, joka annetaan saatavan erääntymisen vahvistavassa siviilioikeudellisessa menettelyssä.

Täytäntöönpanokelpoinen notaarin vahvistama asiakirja:

Notaarin vahvistama asiakirja on täytäntöönpanokelpoinen, jos velallinen on hyväksynyt sen välittömän täytäntöönpanon ja jos siinä esitetty saatava on erääntynyt maksettavaksi. Saatavan erääntyminen osoitetaan notaarin vahvistamassa asiakirjassa, julkisessa asiakirjassa tai lain mukaan oikeaksi todistetussa asiakirjassa. Jos saatavan erääntyminen ei määräydy tietyn aikarajan umpeutumisen mukaan vaan jonkin toisen, notaarin vahvistamassa asiakirjassa ilmoitetun perusteen mukaan, notaarin on ilmoitettava osapuolille, mikä riittää osoittamaan saatavan erääntymisen: esimerkiksi velkojan kirjallinen ilmoitus velalliselle saatavan erääntymisestä ja erääntymispäivästä ja todiste siitä, että saatavan erääntymistä koskeva kirjallinen ilmoitus on annettu velalliselle tiedoksi. Notaarin on ilmoitettava osapuolille, että he voivat valtuuttaa notaarin ilmoittamaan velalliselle saatavan erääntymisestä sen sijaan, että toimitettaisiin todiste siitä, että saatavan erääntymistä koskeva kirjallinen ilmoitus on annettu velalliselle tiedoksi. Velkojan kirjallinen ilmoitus tai notaarin ilmoitus toimitetaan kirjattuna kirjeenä.

Toinen ehto, jonka täytyttyä tuomioistuin sallii täytäntöönpanon, on täytäntöönpanohakemuksen toimittaminen. Hakemuksen on sisällettävä tiedot velkojasta ja velallisesta tunnistetietoineen, täytäntöönpanoperuste tai virallinen asiakirja, erittely velallisen velvoitteesta, tiedot täytäntöönpanotavasta ja esineestä, johon täytäntöönpano kohdistuu, sekä muut täytäntöönpanon toteuttamiseen tarvittavat tiedot (viralliseen asiakirjaan perustuvan täytäntöönpanohakemuksen on sisällettävä myös pyyntö siitä, että tuomioistuin määrää velallisen maksamaan saatavan ja siihen liittyvät kulut kahdeksan päivän kuluessa tai kolmen päivän kuluessa, jos kiista koskee vekseleitä tai sekkejä, päätöksen tiedoksiantamisen päivästä laskettuna). Velkojan on täytäntöönpanohakemuksessa määritettävä selvästi peruste, jolla täytäntöönpanoa haetaan, ja ilmoitettava, että se on julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi.

Saatavan on täytynyt erääntyä maksettavaksi ja velvoitteen vapaaehtoisen täyttämisen aikarajan on täytynyt umpeutua (vapaaehtoinen aikaraja).

Myös velkoja on määritettävä selvästi täytäntöönpanoperusteessa tai virallisessa asiakirjassa. Täytäntöönpanohakemuksessa on ilmoitettava velkojan nimi ja osoite (tai pääasiallinen toimipaikka). Täytäntöönpanohakemuksessa on ilmoitettava selvästi velkojan (ja velallisen) tunnistetiedot, jotka vaihtelevat sen mukaan, onko kyse luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yrittäjistä vai yksityishenkilöistä.

Velkojan on oltava olemassa oleva taho (ei siis kuollut henkilö tai kaupparekisteristä poistettu yritys). Jos täytäntöönpanohakemus on tehty sellaisesta tahosta, jota ei ole olemassa, se on hylättävä. Jos tahon olemassaolo lakkaa täytäntöönpanomenettelyn aikana, se on lain mukaan peruste keskeyttää menettely (eikä erityispäätöstä tarvitse antaa).

Täytäntöönpanon yhteydessä sekä velalliseen että velkojaan sovelletaan samoja ennakkoedellytyksiä (oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus), joiden on siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku) mukaisesti täytyttävä myös siviilioikeudenkäynnissä yhdessä täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 15 §:n kanssa.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

Täytäntöönpanotoimien kohteena on velkojan saatavan maksaminen.

Rahasaatavien maksamiseen liittyvät täytäntöönpanotoimet ovat seuraavat: velallisen irtaimen omaisuuden myynti, kiinteän omaisuuden myynti, velallista koskevan rahasaatavan siirto, muiden omistus- tai aineellisten oikeuksien ja arvopapereiden lunastus, yhtiön osakkaan osuuden myynti ja maksulaitoksessa (esimerkiksi pankeissa) säilytettävien varojen siirto.

Muiden kuin rahasaatavien maksamiseen liittyvät täytäntöönpanotoimet ovat seuraavat: irtaimen omaisuuden ulosmittaus, kiinteän omaisuuden tyhjentäminen ja siirto velkojan omistukseen, korvaava palvelu velallisen kustannuksella, velallisen pakottaminen toimimiseen taloudellisten seuraamusten uhalla, työntekijän palaaminen työhön, irtaimen omaisuuden jakaminen, tahdonilmaisu ja lapsen huostaanotto.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Edellä luetelluilla täytäntöönpanotoimilla voidaan panna täytäntöön mikä tahansa täytäntöönpanon kohde (mikä tahansa velallisen esine tai omistusoikeus tai aineellinen oikeus), ellei esinettä ole vapautettu täytäntöönpanosta tai ellei tiettyyn esineeseen kohdistuvaa täytäntöönpanoa ole rajattu lain nojalla (ZIZ:n 32 pykälä).

Täytäntöönpanon kohteena eivät voi olla

  • esineet, jotka eivät voi olla oikeustoimien kohteena
  • mineraalivarat ja muut luonnonvarat
  • esineet, laitteet ja muu omaisuus, joita valtio tai paikallinen itsehallintoyhteisö tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen, sekä maanpuolustukseen tarkoitetut kiinteät ja irtaimet esineet
  • esineet, laitteet ja muu omaisuus, joita velallinen tarvitsee julkisen palvelun toteuttamisessa
  • muu laissa säädetty omaisuus ja oikeudet (esim. lapsen elatukseen tarkoitetut varat, puhtaasti henkilökohtaiset tavarat, sosiaalietuuksiin perustuvat tulot, vanhempainetuudet, lapsilisät, vammaisetuudet, ruoka, lämmitys, työ- ja jalostuseläimet, kunniamerkit, mitalit, vammaisten apuvälineet, omaan toimeentuloon tarvittavat maatalousmaa ja talousrakennukset jne.).

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kaikkien täytäntöönpanotoimien päävaikutus on velkojan saatavan maksaminen. Täytäntöönpanotoimien vaikutukset määräytyvät käytetyn täytäntöönpanotoimen mukaan.

RAHASAATAVAN TÄYTÄNTÖÖNPANO

  • Irtaimeen omaisuuteen kohdistuva täytäntöönpano toteutetaan takavarikoimalla irtainta omaisuutta ja myymällä sitä. Velkoja saa takavarikoituun omaisuuteen kohdistuvan panttioikeuden.
  • Velallisen käteissaataviin kohdistuva täytäntöönpano toteutetaan takavarikoimalla ja siirtämällä saatavia. Käteissaatavien takavarikointia koskevalla päätöksellä (takavarikointipäätös) tuomioistuin estää velallisen velallista maksamasta velkaa velalliselle ja velallista vaatimasta saatavien maksamista (tämä koskee myös vakuudeksi annettua panttia) tai hävittämään saatavia jollakin toisella tavalla. Takavarikointi tulee voimaan sinä päivänä, kun takavarikointipäätös annetaan tiedoksi velallisen velalliselle. Kun tuomioistuin antaa luvan takavarikoida velallisen saatavia velkojan pyynnöstä, velkoja saa takavarikoituihin saataviin kohdistuvan panttioikeuden.
  • Maksulaitoksessa säilytettäviin velallisen rahavaroihin kohdistuva täytäntöönpano: Velallisen jossakin maksulaitoksessa säilyttämiä rahavaroja koskevalla täytäntöönpanopäätöksellä tuomioistuin määrää maksulaitoksen jäädyttämään velallisen rahavarat tämän kaikilla pankkitileillä täytäntöönpanopäätöksen mukaista velvoitetta vastaavaan määrään saakka, ja kun päätöksestä tulee lainvoimainen, maksamaan tämän summan velkojalle. Päätöksestä aiheutuu varojen takavarikointi ja siirto perintään. Kun täytäntöönpanopäätöksestä tulee lainvoimainen, tuomioistuin ilmoittaa siitä maksulaitokselle. Maksulaitos ilmoittaa tuomioistuimelle heti, kun summa on maksettu velkojalle.
  • Saatavan täytäntöönpano ulosmittaamalla irtainta tai kiinteää omaisuutta toteutetaan ulosmittaamalla kyseinen saatava ja siirtämällä se velkojalle myynnin jälkeen. Velallisen ulosmitatun saatavan siirrosta aiheutuu velallisen rahasaatavien siirto.
  • Muihin omistusoikeuksiin tai aineellisiin oikeuksiin kohdistuva täytäntöönpano toteutetaan takavarikoimalla kyseinen oikeus ja realisoimalla irtain omaisuus. Takavarikointi tulee voimaan sinä päivänä, kun ulosmittauspäätös annetaan tiedoksi velalliselle. Takavarikoinnin sallivalla täytäntöönpanopäätöksellä tuomioistuin estää velallista luopumasta oikeudesta. Kun oikeus takavarikoidaan, velkoja saa siihen kohdistuvan panttioikeuden.
  • Arvopapereihin kohdistuva täytäntöönpano: Sellaisiin arvopapereihin kohdistuva täytäntöönpano, joilla käydään kauppaa pörssissä, toteutetaan takavarikoimalla ja myymällä arvopaperit ja maksamalla myynnistä saatu summa velkojalle. Takavarikointi tulee voimaan sinä päivänä, kun takavarikointipäätös kirjataan arvopaperien keskusrekisteriin.
  • Yhtiön osakkaan osuuteen kohdistuva täytäntöönpano toteutetaan merkitsemällä täytäntöönpanopäätös kaupparekisteriin, myymällä osuus ja maksamalla myynnistä saatu summa velkojalle. Täytäntöönpanopäätöksellä tuomioistuin estää yhtiön osakasta myymästä osuuttaan. Tuomioistuin toimittaa täytäntöönpanopäätöksen tiedoksi yhtiölle ja kirjaa sen kaupparekisteriin. Kirjauksen perusteella velkoja saa osakkaan osuuteen kohdistuvan panttioikeuden, joka vaikuttaa myös tämän osuuden myöhemmin hankkivaan henkilöön.
  • Kiinteään omaisuuteen kohdistuva täytäntöönpano toteutetaan merkitsemällä täytäntöönpanopäätös maarekisteriin, määrittämällä kiinteän omaisuuden arvo, myymällä se ja maksamalla myynnistä saatu summa velkojalle. Tuomioistuin merkitsee kiinteään omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanopäätöksen maarekisteriin. Merkinnän perusteella velkoja saa kiinteään omaisuuteen kohdistuvan panttioikeuden, joka vaikuttaa myös kiinteän omaisuuden omistusoikeuden myöhemmin hankkivaan henkilöön. Velkoja, joka on hakenut täytäntöönpanoa mutta joka ei ole vielä saanut panttioikeutta tai maa-aluetta koskevaa velkakirjaa, saa täytäntöönpanopäätöstä koskevan rekisterimerkinnän perusteella oikeuden kiinteästä omaisuudesta saatuun maksuun ennen henkilöä, joka saa panttioikeuden tai maa-aluetta koskevan velkakirjan myöhemmin.

MUIDEN KUIN RAHASAATAVIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

  • Irtaimeen omaisuuteen kohdistuvien vaatimusten täytäntöönpano toteutetaan siten, että ulosottomies noutaa ulosmitattavan esineen velalliselta ja luovuttaa sen velkojalle kuittia vastaan.
  • Kiinteän omaisuuden tyhjentäminen ja haltuunotto toteutetaan siten, että ulosottomies siirtää kiinteän omaisuuden velkojan omistukseen, kun se on tyhjennetty ihmisistä ja esineistä. Kiinteän omaisuuden tyhjentäminen ja haltuunotto on sallittu kahdeksan päivän kuluttua siitä, kun täytäntöönpanopäätös on annettu tiedoksi velalliselle.
  • Velvoite tehdä jotakin, antaa lupa tehdä jotakin tai lakata tekemästä jotakin voidaan toteuttaa yhteistyössä ulosottomiehen kanssa tuomioistuimen määrittämällä menetelmällä. Jos velallisen on täytäntöönpanoperusteen mukaan tehtävä jotakin, minkä voi tehdä joku toinenkin henkilö, täytäntöönpano toteutetaan siten, että tuomioistuin valtuuttaa velallisen antamaan tehtävän jonkun toisen henkilön tehtäväksi velallisen kustannuksella tai suorittamaan tehtävän itse (korvaava palvelu velallisen kustannuksella). Kun velallisen on täytäntöönpanoperusteen mukaan tehtävä jotakin, mitä kukaan toinen henkilö ei voi tehdä, tuomioistuin määrää täytäntöönpanopäätöksessä kohtuullisen määräajan tämän velvoitteen täyttämiselle. Lisäksi tuomioistuin määrää sakon, jos velallinen ei täytä velvoitetta annetussa määräajassa (velallisen pakottaminen sakon uhalla).
  • Työntekijän palaaminen työhön toteutetaan siten, että tuomioistuin määrää kohtuullisen määräajan täytäntöönpanopäätöksen mukaisten velvoitteiden täyttämiselle. Tuomioistuin määrää täytäntöönpanopäätöksessään myös sakon, jos velallinen ei täytä velvoitettaan annetussa määräajassa.
  • Omaisuuden jakaminen voidaan toteuttaa jakamalla omaisuus fyysisesti, jos niin on määritetty täytäntöönpanoperusteessa, tai myymällä omaisuus.
  • Tahdonilmausprosessissa on kyse velvoitteesta antaa maarekisteriä koskeva tai muuntyyppinen tahdonilmaus täytäntöönpanoasiakirjaa koskevassa päätöksessä määrätyn mukaisesti, ja se katsotaan täytetyksi, kun päätöksestä tulee lainvoimainen.
  • Lasten huoltajuutta tai kasvatusta sekä tapaamisoikeutta koskevien tapausten täytäntöönpanossa tuomioistuin määrää täytäntöönpanopäätöksessä henkilön luovuttamaan lapsen toiselle vanhemmalle. Tuomioistuin antaa määräajan, jonka kuluessa lapsi on luovutettava, tai päättää, että lapsi on luovutettava välittömästi. Täytäntöönpanopäätöksessä lapsen luovuttamista koskeva velvoite määrätään koskemaan sitä henkilöä, johon täytäntöönpanoperusteessa viitataan, sitä henkilöä, jonka tahtoon lapsen luovuttaminen perustuu, ja sitä henkilöä, joka on lapsen kanssa päätöksen antamisen hetkellä. Täytäntöönpanopäätöksessä tuomioistuin määrää, että velvoite luovuttaa lapsi koskee ketä tahansa henkilöä, joka on lapsen kanssa täytäntöönpanon toteuttamisen hetkellä.

Täytäntöönpaneva tuomioistuin voi määrätä sakon velalliselle, joka toimii tuomioistuimen päätösten vastaisesti esim. kätkemällä, vahingoittamalla tai tuhoamalla omaisuuttaan tai tekemällä jotakin, mistä voi aiheutua velkojalle vahinkoa, joka on hyvin vaikea tai mahdoton korvata, estää ulosottomiestä toteuttamasta täytäntöönpanoa tai turvaamistoimia, toimii turvaamistoimista tehtyjen päätösten vastaisesti, estää asiantuntijaa tai maksulaitosta tekemästä työtään, estää työnantajaa tai muuta täytäntöönpanopäätöksen toteuttavaa tahoa toteuttamasta sitä tai estää irtaimen omaisuuden tarkastuksen ja arvioinnin tai ei salli sitä.

Jos velallinen vastoin täytäntöönpanevan tuomioistuimen päätöstä luovuttaa omaisuuttaan, luovutus pätee vain, jos omaisuus on maksettu ja vastapuoli on toiminut omaisuuden luovutus- tai veloitushetkellä hyvässä uskossa (ei tiennyt eikä voinut tietää, että velkojalla ei ollut oikeutta luovuttaa omaisuutta).

Velallinen, joka estääkseen velkojaa saamasta maksua tuhoaa, vahingoittaa, hävittää tai kätkee omaisuuttaan ja näin vahingoittaa velkojaa pakkotäytäntöönpanon yhteydessä, kuuluu rikosoikeudellisen vastuun piiriin, ja hänelle voidaan määrätä sakko tai enintään vuoden vankeusrangaistus.

Pankin on tuomioistuimen pyynnöstä annettava tälle kaikki selvitykset ja asiakirjat, joista käy ilmi, miten se on noudattanut tuomioistuimen täytäntöönpanopäätöstä, ja miten se on noudattanut laissa säädettyä saatavien maksujärjestystä. Sen on myös annettava velkojalle ja tuomioistuimelle tiedot velallisen pankkitileistä. Täytäntöönpanopäätöksen nojalla pankin on jäädytettävä hallussaan olevat velallisen rahavarat täytäntöönpanopäätöksen mukaiseen määrään asti ja maksettava jäädytetty summa velkojalle.

Tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä määrätä, että pankki, joka vastoin tuomioistuimen päätöstä ei ulosmittaa, siirrä tai maksa velkasummaa, joutuu maksamaan summan velkojalle omista varoistaan velallisen sijaan. Tässä tapauksessa pankki on velvollinen korvaamaan velkojalle myös vahingon, joka on aiheutunut siitä, että se ei ole noudattanut täytäntöönpanopäätöstä, tai siitä, että se on rikkonut lain säännöksiä tiedonantovelvollisuudesta sekä täytäntöönpanopäätöksessä asetettuja maksujärjestystä, laajuutta ja maksutapaa koskevia velvollisuuksia.

Työnantajan on maksettava täytäntöönpanopäätöksen perusteella velkojalle kiinteämääräinen summa rahaa tai säännöllisesti se rahamäärä, joka velallisella olisi muutoin oikeus saada palkkana. Näin tehdessään työnantajan on kuitenkin jätettävä velalliselle vähintään 70 prosenttia minimipalkasta kuukaudessa. Tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä määrätä, että työnantaja, joka vastoin tuomioistuimen päätöstä ei pidätä ja maksa erääntyneitä summia velkojalle, joutuu maksamaan summan velkojalle omista varoistaan velallisen sijaan. Tässä tapauksessa työnantaja on velvollinen korvaamaan velkojalle myös vahingon, joka on aiheutunut siitä, että se ei ole noudattanut täytäntöönpanopäätöstä.

Velallisen velallisen on ilmoitettava, tunnustaako se ulosmitatun saatavan ja minkä suuruisena sekä onko saatavaan liittyvän velvoitteen suorittaminen riippuvainen jonkin muun velvoitteen täyttämisestä. Jos velallisen velallinen ei ilmoita näitä tietoja tai sen ilmoitus ei pidä paikkaansa, se vastaa velkojalle aiheutuneesta vahingosta.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanevan tuomioistuimen yksittäisen toimenpiteen voimassaolo riippuu siitä, millainen toimenpide on kyseessä. Yleensä täytäntöönpanomenettely (ja sen myötä täytäntöönpanopäätöksen vaikutus) lakkaa, kun velkojan vaatimukset on täytetty. Jos täytäntöönpanoa ei oikeudellisten tai aineellisten esteiden vuoksi voida suorittaa, se lopetetaan keskeyttämällä täytäntöönpano. Tämän seurauksena kaikki täytäntöönpanotoimet mitätöidään, elleivät ne vaikuta sivullisen (esim. ulosmitatun omaisuuden ostajan) saamiin oikeuksiin. Velkojalla on myös mahdollisuus esittää täytäntöönpanomenettelyn lykkäämistä enintään yhdellä vuodella ja tällä tavoin pitää täytäntöönpanopäätös voimassa myös siinä tapauksessa, että velallinen on päätöksentekoaikaan varaton (mikä merkitsee aineellista estettä velkojan saatavien maksamiselle).

Jos täytäntöönpano kohdistuu velallisen pankkisaataviin, mutta velallisen tileillä ei ole varoja tai velallinen ei sitoumusten vuoksi voi käyttää niitä, pankin on säilytettävä täytäntöönpanopäätöstä vuoden ajan ja suoritettava maksuja velkojalle, kun velallisen tilille tulee varoja tai kun velallinen saa oikeuden käyttää niitä. Tänä aikana täytäntöönpanoa ei voida lopettaa.

Jos ulosottomies ei ulosmittausta tehdessään löydä omaisuutta, johon täytäntöönpano voidaan kohdistaa, tai jos ulosmitattu omaisuus ei riitä velkojan saatavan maksamiseen, taikka jos ulosottomies ei voi toteuttaa takavarikointia, koska velallinen ei ole paikalla tai ei päästä ulosottomiestä tiloihinsa, velkoja voi kolmen kuukauden kuluessa ulosmittauksesta pyytää ulosottomiestä kuinka monta kertaa tahansa suorittamaan uuden ulosmittauksen. Tänä aikana täytäntöönpanoa ei voida lopettaa.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Velallisella, velkojalla, kolmannella osapuolella, jolla on täytäntöönpanon kohteeseen kohdistuva ja täytäntöönpanon estävä oikeus, sekä täytäntöönpanomenettelyssä myydyn kohteen ostajalla on oikeus hakea muutosta täytäntöönpanotuomioistuimen päätökseen.

Ensimmäisessä oikeusasteessa tehtyjen päätösten osalta varsinainen muutoksenhakukeino on valitus. Täytäntöönpanopäätös muodostaa tästä poikkeuksen. Velallinen ja sivullinen, jolla on täytäntöönpanon estävä oikeus täytäntöönpanon kohteena olevaan esineeseen, voivat esittää täytäntöönpanopäätöstä koskevan vastalauseen. Vastalauseen on oltava perusteltu. Velallisen tai kolmannen osapuolen on esitettävä vastalauseessaan kaikki tosiasiat ja todisteet, joiden perusteella vastalause olisi katsottava perustelluksi (velallisen vastalause). Velkojalla on oikeus esittää vastalauseeseen vastine kahdeksan päivän kuluessa. Vastalausetta koskevasta päätöksestä on mahdollista tehdä valitus.

Kuka tahansa, joka osoittaa, että hänellä todennäköisesti on täytäntöönpanon kohteeseen kohdistuva ja täytäntöönpanon estävä oikeus, voi moittia täytäntöönpanopäätöstä ja pyytää tuomioistuinta julistamaan kyseiseen kohteeseen kohdistuvan täytäntöönpanon pätemättömäksi (kolmannen osapuolen vastalause). Moitteen voi toimittaa täytäntöönpanomenettelyn päättymiseen saakka. Jos velkoja ei vastaa moitteeseen annetussa määräajassa tai ilmoittaa, ettei se vastusta moitetta, tuomioistuin kumoaa täytäntöönpanopäätöksen kokonaan tai osittain ja keskeyttää täytäntöönpanon kulloisenkin tapauksen olosuhteiden mukaisesti. Jos velkoja ilmoittaa määräajan kuluessa vastustavansa moitetta, tuomioistuin hylkää moitteen. Moitteen esittänyt kolmas osapuoli voi nostaa kanteen 30 päivän kuluessa siitä, kun päätöksestä on tullut lainvoimainen, jotta voidaan selvittää, sallitaanko kohteeseen kohdistuva täytäntöönpano.

Valitus ja moite esitetään sille tuomioistuimelle, joka on tehnyt päätöksen, johon haetaan muutosta. Moitteen käsittelee yleensä sama tuomioistuin, joka on tehnyt täytäntöönpanopäätöksen, valitus taas käsitellään toisen asteen tuomioistuimessa. Valituksesta annettu päätös on lainvoimainen.

Moite ja valitus on esitettävä kahdeksan päivän kuluessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantamisesta. Poikkeustapauksissa on mahdollista esittää moite myös tämän määräajan päätyttyä täytäntöönpanomenettelyn päättymiseen asti, jos se perustuu vaatimusta koskevaan seikkaan, joka on tullut ilmi päätöksen tultua täytäntöönpanokelpoiseksi ja johon ei ollut mahdollista vedota määräajan kuluessa.

Valitus ja moite eivät estä täytäntöönpanomenettelyyn kuuluvien toimien suorittamista ennen kuin maksuvaiheessa. Velkojalle ei voida maksaa ennen kuin täytäntöönpanopäätös on tullut lainvoimaiseksi. Velkojalle saa maksaa ennen lainvoimaista täytäntöönpanopäätöstä vain siinä tapauksessa, että täytäntöönpanon perusteena ovat maksulaitoksessa säilytettävät velallisen varat (täytäntöönpanoperusteeseen perustuva täytäntöönpano), edellyttäen, että täytäntöönpanoperuste on liitetty täytäntöönpanohakemukseen, paitsi kauppaoikeudellisissa asioissa, jolloin täytäntöönpanoperustetta ei tarvitse liittää hakemukseen.

Täytäntöönpanomenettelyissä poikkeuksellista muutoksenhakua sovelletaan vain harvoin.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Rahasaatavien ja niitä koskevien turvaamistoimien täytäntöönpano ei ole sallittu sellaisten esineiden ja oikeuksien osalta, joita velallinen ja henkilöt, joiden elatuksesta velallinen lain nojalla vastaa, tarvitsevat perustoimeentuloa varten tai joita velallinen tarvitsee ammattinsa harjoittamiseen. Tiettyjen tällaisten esineiden ja oikeuksien osalta täytäntöönpano on sallittu vain rajallisesti.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dz-rs.si/wps/portal/Home/deloDZ/zakonodaja/preciscenaBesedilaZakonov

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mp.gov.si/si/obrazci_evidence_mnenja_storitve/uporabni_seznami_imeniki_in_evidence/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.sodisce.si/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.uradni-list.si/glasilo-uradni-list-rs

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://pisrs.si/

Päivitetty viimeksi: 24/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Slovakia

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Riita-asioita koskevan siviiliprosessilain (Civilný sporový poriadok), nro 160/2015 232 §:n 1 momentin mukaisesti täytäntöönpanokelpoisuus liittyy sellaiseen tuomioistuimen päätökseen, jossa määrätään velvoite noudattaa päätöstä. Se mahdollistaa päätöksen suoran ja välittömän täytäntöönpanon oikeudellisin keinoin. Lukuun ottamatta tapauksia, joihin liittyy alaikäisiä lapsia, siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevien päätösten täytäntöönpanosta säädetään ulosottomiehiä ja täytäntöönpanomenettelyjä koskevassa muutoslaissa nro 233/1995, sellaisena kuin se on muutettuna (ulosottolaki) (Exekučný poriadok). Tämän lain mukaan vain sellainen päätös, joka on täytäntöönpanokelpoinen, voidaan katsoa täytäntöönpanoasiakirjaksi. Ulosottolaissa täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös määritellään täytäntöönpanoasiakirjaksi, jos siinä annetaan jokin oikeus, määrätään jokin velvoite tai jos se vaikuttaa varallisuuteen. Ulosottolain 4 §:ssä mainitaan myös muita täytäntöönpanoasiakirjoja, joiden nojalla täytäntöönpano voidaan toteuttaa, mukaan luettuina ulkomailla annetut ja notaarin vahvistamat asiakirjat.

Alaikäisiä koskeviin tapauksiin liittyvien päätösten täytäntöönpanosta ei säädetä ulosottolaissa vaan hakemuslainkäytön alaan kuuluvia siviiliasioita koskevan lain (Civilný mimosporový poriadok) nro 161/2015 370 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä. Tätä lakia sovelletaan seuraavia asioita koskevien päätösten täytäntöönpanoon:

- alaikäisen lapsen huoltajuus, tapaamisoikeudet tai muut alaikäistä koskevat velvoitteet paitsi maksuvelvoitteet

- alaikäisen lapsen palauttaminen ulkomailta luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen yhteydessä

- erityislainsäädäntö tai kansainvälinen sopimus, johon Slovakia on sitoutunut ja joka sisältää sopimuksen tai virallisen asiakirjan täytäntöönpanon asiassa, joka koskee alaikäisen lapsen huoltajuutta, tapaamisoikeuksia tai muita alaikäiseen liittyviä velvoitteita paitsi maksuvelvoitteita.

Jäljempänä siis erotetaan toisistaan ulosottolain piiriin kuuluvien päätösten täytäntöönpano ja hakemuslainkäytön alaan kuuluvien päätösten täytäntöönpano.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Ulosottolain mukainen täytäntöönpano

Täytäntöönpanon toteuttaa ulosottomies. Hän on valtion nimittämä ja valtuuttama henkilö, jonka tehtävänä on toteuttaa täytäntöönpanomenettelyjä. Tällaiset menettelyt ovat osa julkisen vallan käyttöä. Täytäntöönpanon toteuttaa tuomioistuimen valtuuttama ulosottomies: tuomioistuin myöntää täytäntöönpanovaltuuksia yksittäisille ulosottomiehille, jotka valitaan ministeriön hyväksymää teknologiaa ja ohjelmistoa käyttäen. Näin suljetaan pois mahdollisuus vaikuttaa tapausten osoittamiseen tietylle ulosottomiehelle. Ulosottomiehet on lueteltu verkkosivustolla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ske.sk/. Täytäntöönpanomenettelyissä toimivaltainen tuomioistuin on Banská Bystrican piirituomioistuin (Okresný súd Banská Bystrica), eli täytäntöönpanoa koskevat hakemukset on osoitettava yksinomaan tälle tuomioistuimelle riippumatta hakijan tai vastapuolen (ts. velkojan tai velallisen) oleskelupaikkakunnasta tai vakinaisesta asuinpaikasta. Pääsääntöisesti tuomioistuin osoittaa tapauksen kuitenkin sille ulosottomiehelle, joka on nimitetty siihen aluetuomioistuimeen (krajský súd), jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella velallisen osoite on.

Hakemuslainkäytön alaan kuuluvien päätösten täytäntöönpano

Alaikäistä lasta koskevan tapauksen täytäntöönpanon saa toteuttaa ainoastaan tuomioistuin. Asiaa käsittelevä tuomioistuin on yleensä se alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella alaikäisen vakituinen asuinpaikka sijaitsee vanhempien tekemän sopimuksen tai muun laillisen järjestelyn perusteella. Jos ei tiedetä, mikä on alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin, tai jos se ei pysty toimimaan ajoissa, täytäntöönpanon määrää ja toteuttaa se tuomioistuin, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella alaikäinen parhaillaan asuu. Kiireellisen toimenpiteen täytäntöönpanossa alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin on toimenpiteen määrännyt tuomioistuin. Jos kiireellisen toimenpiteen määrää muutoksenhakutuomioistuin, alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin on tällöin alioikeus. Alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin sellaisen päätöksen täytäntöönpanossa, joka koskee alaikäisen palauttamista ulkomailta luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen yhteydessä, on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin.

Päätöksen täytäntöönpanosta vastaa tällöin tuomari itse, mutta hän voi valtuuttaa oikeusviranomaisen järjestämään alaikäisen palauttamisen. Päätöksen täytäntöönpanossa valtuutetulla oikeusviranomaisella on lain nojalla sama toimivalta kuin tuomarilla.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Ulosottolain mukainen menettely

Ulosottolain 48 §:n mukaisesti velkoja (täytäntöönpanoasiakirjan mukainen velkoja eli taho, jolle täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä annetaan oikeus esittää maksuvaatimus) tekee täytäntöönpanohakemuksen, jos velallinen ei noudata täytäntöönpanokelpoista päätöstä vapaaehtoisesti. Täytäntöönpanomenettely aloitetaan sen osapuolen tekemän hakemuksen perusteella, jolla on oikeus vaatia maksua täytäntöönpanoasiakirjan nojalla.

Edellä esitetyn mukaisesti täytäntöönpanohakemus tehdään Banská Bystrican piirituomioistuimeen sähköisesti eli se lähetetään tuomioistuimen sähköpostiosoitteeseen määrätyllä sähköisellä lomakkeella, joka on saatavana ministeriön verkkosivustolla. Hakemuksen on oltava vahvistettu, muuten sitä ei käsitellä. Jos velkojalla tai sen edustajalla ei ole sähköpostiosoitetta, täytäntöönpanohakemuksen voi jättää myös kenelle tahansa ulosottomiehelle. Tällöin ulosottomies on velkojan valtuutettu edustaja siihen saakka, kunnes täytäntöönpanolupa myönnetään, ja ulosottomiehellä on oikeus korvaukseen ja kulukorvauksiin. Ministeriö määrittää kulujen määrän ja niiden laskentaperusteet yleisesti sovellettavalla säädöksellä. Täytäntöönpanohakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a) tuomioistuin, jolle se osoitetaan

b) velkoja ja velallinen, jos jälkimmäinen on menettelyjen osapuoli

c) velkojan edustaja, ja jos hakemuksen jättäneitä velkojia on useita, heidän yhteinen edustajansa (tällä tarkoitetaan velvollisuutta nimittää yhteinen edustaja)

d) ulosottomies, jos täytäntöönpanohakemus tehdään ulosottomiehen kautta

e) täytäntöönpanoasiakirja, jonka perusteella täytäntöönpano voidaan toteuttaa ja jossa annetaan lupa tehdä velallista koskeva täytäntöönpanohakemus. Jos kyse on oikeusseuraannosta, on esitettävä myös sen vahvistavat perusteet.

f) selvitys keskeisistä seikoista ja todistus suhteesta velalliseen, jos täytäntöönpano on määrä toteuttaa sellaisen täytäntöönpanoasiakirjan perusteella, joka perustuu velallisen sekkiin tai velkakirjaan, ja tätä sovelletaan myös, jos lupa tehdä täytäntöönpanohakemus on annettu jatkuvana siirtojen sarjana

g) vaatimus; jos kyse on maksuvaatimuksesta, se on jaettava pääomaan, toistuviin satunnaiskuluihin, liitännäiskustannuksiin, sopimussakkoon ja velkojan täytäntöönpanokuluihin

h) velkojan pankkitili, jolle perinnän kohteena oleva maksu on suoritettava

i) velkojan sähköpostiosoite ulosottomiehen kanssa käytävää yhteydenpitoa varten, ellei velkojalla ole käytössään viranomaisasiointiin tarkoitettua sähköistä postilaatikkoa

j) velkojan ilmoitus ehdon tai vastavuoroisen velvollisuuden hyväksymisestä, jos se, mitä täytäntöönpanoasiakirjassa määrätään velallisen tehtäväksi, on sidoksissa ehdon tai vastavuoroisen velvollisuuden täyttämiseen, ja todistus siitä

k) velkojan ilmoitus siitä, ettei täytäntöönpanoasiakirjan mukaista velvoitetta ole täytetty vapaaehtoisesti; jos osaa velvoitteesta ei ole täytetty, se on ilmoitettava täytäntöönpanohakemuksen jättämispäivänä

l) hakemuksen jättämispäivä.

Täytäntöönpanohakemuksen mukana on toimitettava seuraavat asiakirjat:

a) jäljennös täytäntöönpanoasiakirjasta ja tarvittaessa vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta; menettelyssä annettuja maksukehotuksia ei tarvitse liittää mukaan

b) oikeusseuraannon vahvistava asiakirja. Jos seuraanto perustuu lakiin tai yhtiörekisteriin (Obchodný register), niihin viittaaminen riittää.

c) asiakirja, josta käy ilmi, että ehto tai vastavuoroinen velvollisuus on täytetty, jos täytäntöönpanoasiakirjassa niin edellytetään

d) kuluttajasopimus ja kaikki muut siihen liittyvät sopimusasiakirjat, myös ne, joihin kuluttajasopimuksessa viitataan, jos kyse on sellaisesta täytäntöönpanoasiasta, joka perustuu kuluttajasopimukseen perustuvan vaatimuksen hyväksyvään täytäntöönpanoasiakirjaan. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos täytäntöönpanoasiakirja on menettelyssä annettu maksukehotus.

Jos täytäntöönpanoa haetaan toisesta maasta peräisin olevan täytäntöönpanoasiakirjan perusteella, velkojan on liitettävä hakemukseen täytäntöönpanoasiakirjan tyypin mukaan määräytyvät asiakirjat (ulosottolain 48 §:n 5 momentti).

Täytäntöönpanohakemuksen vastaanotettuaan tuomioistuin käsittelee sen, ja jos lakisääteiset vaatimukset täyttyvät, myöntää täytäntöönpanoluvan ja antaa sen tiedoksi ulosottomiehelle, joka järjestää täytäntöönpanon.

Hakemuslainkäytön alaan kuuluvien päätösten täytäntöönpano

Päätöksen täytäntöönpanomenettelyn osapuolet ovat alaikäinen lapsi sekä täytäntöönpanoasiakirjassa mainittu hakija ja vastapuoli. Jos vastapuoli ei noudata täytäntöönpanoasiakirjaa vapaaehtoisesti, hakija voi tehdä hakemuksen päätöksen täytäntöönpanosta. Hakemuslainkäytön alaan kuuluvissa asioissa tuomioistuin voi kuitenkin aloittaa menettelyn viran puolesta. Päätös voidaan panna täytäntöön, kun määräys sen täytäntöönpanosta on annettu. Täytäntöönpano voidaan toteuttaa ilman, että määräys annetaan tiedoksi osapuolille. Päätöksen täytäntöönpanossa tuomioistuin noutaa alaikäisen lapsen pois sen henkilön luota, jonka luona alaikäisen ei tulisi päätöksen mukaan olla, ja luovuttaa alaikäisen henkilölle, jonka huostaan tämä on päätöksen mukaan annettu, tai henkilölle, jolle päätöksellä annetaan oikeus tavata alaikäistä tietyn ajan, tai henkilölle, jolla on lupa vastaanottaa luvattomasti pois viety tai palauttamatta jätetty alaikäinen.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Ulosottolain mukaiset täytäntöönpanotoimet

Ulosottolain mukainen täytäntöönpanomenettely edellyttää kolmea asiaa: täytäntöönpanoasiakirjaa, täytäntöönpanohakemuksen tekemistä ja tuomioistuimen käsittelymaksun maksamista (16,50 euroa). Käsittelymaksu erääntyy hakemusta jätettäessä, ja sen voi maksaa vain posti- tai pankkisiirtona. Maksamista varten tarvittavat laskutustiedot toimitetaan ilman eri pyyntöä. Tuomioistuin ei erikseen kehota maksamaan maksua. Jos sitä ei makseta 15 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä, hakemus raukeaa. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos velkoja on vapautettu tuomioistuimen käsittelymaksuista; tuomioistuin ilmoittaa velkojalle tästä.

Kun muun kuin rahasumman maksamiseen liittyvän velvoitteen täytäntöönpano on aloitettu, velkojaa edustava ulosottomies voi pyytää ennakkomaksua menettelystä aiheutuvista kustannuksista. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos velkoja on vapautettu tuomioistuimen käsittelymaksuista. Jos velkoja ei maksa ulosottomiehen pyytämää ennakkomaksua annetun määräajan (vähintään 15 päivää) kuluessa, ulosottomies tekee ilmoituksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä.

Ulosottolaissa täytäntöönpanoasiakirjaksi käy täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös, jos siinä annetaan jokin oikeus, määrätään jokin velvoite tai jos se vaikuttaa varallisuuteen. Täytäntöönpanoasiakirja voi olla myös jokin seuraavista:

a) Euroopan unionin toimielimen, elimen, toimiston tai viraston päätös

b) toisessa maassa annettu täytäntöönpanoasiakirja, joka on täytäntöönpanokelpoinen Slovakiassa

c) notaarin vahvistama asiakirja, joka sisältää tiedot oikeudellisesta velvoitteesta ja jossa määritetään velkoja ja velallinen, oikeusperusta sekä toimenpiteen kohde ja toteuttamisajankohta, jos velallinen on hyväksynyt täytäntöönpanokelpoisuuden notaarin vahvistamassa asiakirjassa

d) välimiesmenettelyssä tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös sekä menettelyssä hyväksytty sovintoratkaisu

e) perimystä koskeva päätös

f) julkishallinnon tai alueellisen itsehallintoelimen täytäntöönpanokelpoinen päätös, mukaan luettuna ilmoitus sakosta, jota ei ole maksettu paikan päällä

g) maksukehotus, ilmoitus maksamattomista veroista ja maksuista sekä toimivaltaisen elimen hyväksymä sovintoratkaisu

h) täytäntöönpanokelpoinen päätös ja ilmoitus maksamattomista sosiaaliturva-, eläke- ja sairausvakuutusmaksuista

i) muu sellainen täytäntöönpanokelpoinen päätös tai ilmoitus maksamattomista maksuista tai hyväksytystä sovintoratkaisusta, joka on lain mukaan täytäntöönpanokelpoinen

j) toisessa EU:n jäsenvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön nojalla laadittu asiakirja, jos kyse on saatavan perinnästä kyseisessä lainsäädännössä määritetyn mukaisesti

k) ilmoitus täytäntöönpanon keskeyttämisestä ja kehotus maksaa täytäntöönpanon kustannukset

l) asianmukaisessa lainsäädännössä määritetty täytäntöönpanoasiakirja.

Hakemuslainkäytön alaan kuuluvien päätösten täytäntöönpanomenettelyt

Ainoa ehto päätöksen täytäntöönpanolle on täytäntöönpanoasiakirja, koska tuomioistuin voi käynnistää menettelyjä viran puolesta. Tuomioistuin voi määrätä päätöksen toimeenpanon viran puolesta, ja kiireellisen toimenpiteen täytäntöönpanomenettely määrätään aina tuomioistuimen omasta aloitteesta. Hakija ei maksa hakemuksesta tuomioistuimen käsittelymaksua, koska näistä menettelyistä ei peritä maksua.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanon kohteena olevat varat ulosottolain nojalla

Jos täytäntöönpanon perusteena on täytäntöönpanoasiakirja, jossa määrätään velvoite maksaa tietty rahasumma, täytäntöönpanon toteutuskeinoja ovat

a) ulosmittaus ansiotuloista

b) saatavan perintä

c) irtaimen omaisuuden myynti

d) arvopapereiden myynti

e) kiinteistöjen myynti

f) yrityksen myynti

g) ajokortin peruuttaminen.

Jos ulosmittaus koskee sellaisen saatavan perintää, jonka määrä täytäntöönpanohakemuksen jättämispäivänä on ilman satunnaiskuluja enintään 2 000 euroa (”vähäinen vaatimus”), ulosmittausta ei voida toteuttaa myymällä velallisen vakituisena tai väliaikaisena asuntona toimiva kiinteistö. Tämä ei kuitenkaan rajoita oikeutta hyödyntää kiinteistöön kohdistuvaa panttioikeutta. Elatusapusaatavien perintään liittyvää ulosmittausta ei pidetä suuruudeltaan vähäisen vaatimuksen täytäntöönpanona.

Ulosmittaus voidaan toteuttaa myymällä velallisen vakituisena tai väliaikaisena asuntona toimiva kiinteistö tuomioistuimen luvalla vain, jos velallista vastaan on aloitettu useita täytäntöönpanomenettelyjä ja jos perittävien saatavien kokonaismäärä on yli 2 000 euroa. Ulosottomiehen on pystyttävä lisäksi osoittamaan, ettei saatavia voida periä muilla keinoin. Edellä tarkoitetun kiinteistön myynnin hyväksymistä koskevan hakemuksen voi tehdä ulosottomies, jonka asettama pantti on etuoikeudeltaan ensimmäinen, tai tämän ulosottomiehen kirjallisen suostumuksen perusteella myös ulosottomies, jonka pantti on asetettu myöhemmin.

Jos täytäntöönpano perustuu täytäntöönpanoasiakirjaan, jossa asetetaan muu kuin rahasumman maksamiseen liittyvä velvoite, täytäntöönpanomenettely määräytyy sen mukaan, millaisesta velvoitteesta on kyse. Täytäntöönpano voidaan toteuttaa jollakin seuraavista tavoista:

a) häätö

b) tavaroiden takavarikointi tai tuhoaminen velallisen kustannuksella

c) yhteisen omaisuuden jakaminen

d) työsuoritusten ja palvelusten tekeminen.

Täytäntöönpanomenettelyjä ei saa kohdistaa sellaisiin varoihin tai oikeuksiin, jotka eivät ulosottolain tai erityislainsäädännön mukaan ole täytäntöönpanon kohteena tai jotka on suljettu täytäntöönpanon ulkopuolelle tai jotka eivät täytä täytäntöönpanon edellytyksiä. Näin ollen täytäntöönpano voidaan kohdistaa panttiin vain, jos velkoja on panttivelkoja tai jos panttivelkoja suostuu täytäntöönpanoon. Täytäntöönpano voidaan toteuttaa vain täytäntöönpanoluvassa ilmoitetun vaatimuksen ja täytäntöönpanokustannusten suuruisena. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos ulosmittaus toteutetaan myymällä irtainta omaisuutta, jota ei voida jakaa, tai myymällä kiinteää omaisuutta, kun velallisella ei ole riittävästi muita varoja, joilla vaatimus voitaisiin maksaa.

Seuraavassa luetellut varat eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena:

a) kiinteistö, jonka omistaa valtio ja joka on omaisuuden hoitajan hallinnassa erityislainsäädännön nojalla, kun kyse on erityislainsäädännön nojalla väliaikaisessa hallinnassa olevasta kiinteistöstä

b) valtion tulot, valtion rahoittaman organisaation käyttötilillä olevat rahavarat ja oikeussuhteista peräisin olevat saatavat, joista näitä tuloja kertyy

c) valtion omistamat arvopaperit ja valtion oikeushenkilöiden oma pääoma

d) valtiontalouden alijäämän ja valtionvelan kattamiseen tarkoitetut rahavarat

e) muut valtion varat erityislainsäädännössä säädetyn mukaisesti.

Muut valtion varat ja Slovakian tasavallan vienti- ja tuontipankin (Exportno‑importná banka Slovenskej republiky) varat eivät kuulu ulosmittauksen piiriin, jos ne on suljettu pois ulosmittauksesta sillä perusteella, että ne ovat olennaisen tärkeitä valtion toiminnan tai yleisen edun kannalta, tai että vienti- ja tuontipankin varat ovat olennaisen tärkeitä sen toiminnalle. Näissä tapauksissa hakemus varojen sulkemiseksi pois ulosmittauksesta voidaan jättää 60 päivän kuluessa täytäntöönpanon aloittamista koskevan ilmoituksen tiedoksiantamisesta. Valtion varoihin kohdistuvat ulosmittausmenettelyt voidaan toteuttaa vain sellaisten valtion varojen osalta, joita hallinnoi valtion varojen hallinnoija, jonka toiminnan perusteella velkojan hakemus on esitetty.

Hakemuslainkäytön alaan kuuluvan päätöksen täytäntöönpano

Tuomioistuin noutaa alaikäisen lapsen pois sen henkilön luota, jonka luona alaikäisen ei tulisi päätöksen mukaan olla, ja luovuttaa tämän henkilölle, jonka huostaan alaikäinen on päätöksen mukaan annettu, tai henkilölle, jolle päätöksellä annetaan oikeus tavata alaikäistä tietyn ajan, tai henkilölle, jolla on lupa vastaanottaa luvattomasti viety tai palauttamatta jätetty alaikäinen. Tuomari voi valtuuttaa oikeusviranomaisen järjestämään alaikäisen lapsen noudon. Päätöksen täytäntöönpanossa valtuutetulla oikeusviranomaisella on lain nojalla sama toimivalta kuin tuomarilla.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun täytäntöönpano aloitetaan, ulosottomies ilmoittaa velkojalle ja velalliselle siitä ja sen toteuttamistavasta, jos se voidaan määrittää (ennen täytäntöönpanomääräyksen antamista), ja kehottaa velallista täyttämään hänelle asetetun velvoitteen. Täytäntöönpanon aloittamista koskeva ilmoitus sisältää kulut, jotka liittyvät siihen, että velvoite täytetään 15 päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiantamisesta, ja kulut, jotka peritään, jos velallinen ei ole täyttänyt velvoitettaan 15 päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiantamisesta.

Täytäntöönpanon aloittamista koskevan ilmoituksen vaikutukset

Tavanomaiset oikeustoimet

Täytäntöönpanon aloittamista koskevan ilmoituksen tiedoksiantamisen jälkeen velallinen voi toteuttaa ainoastaan tavanomaisia oikeustoimia siinä laajuudessa kuin häneltä voidaan kohtuudella odottaa vaatimuksen määrän ja merkityksen huomioon ottaen. Oikeushenkilön tai yksityisyrityksen yhteydessä tavanomaisilla oikeustoimilla tarkoitetaan oikeustoimia, jotka liittyvät työhön tai liiketoimintaan kuuluvien toimien toteuttamiseen. Luonnollisten henkilöiden osalta tällaisia oikeustoimia ovat toimet, joilla varmistetaan sekä heidän omien perustarpeidensa että heidän huollettavanaan olevien henkilöiden perustarpeiden täyttyminen.

Seuraavia ei pidetä tavanomaisina oikeustoimina:

a) yrityksen, osuuskunnan tai muun oikeushenkilön perustaminen

b) pääoman hankkiminen tai luovuttaminen yrityksessä, osuuskunnassa tai muussa oikeushenkilössä

c) kiinteistön luovuttaminen tai vuokraaminen tai siihen liittyvän oikeuden luovuttaminen kolmannelle

d) oikeustoimen toteuttaminen ilman asianmukaista vastiketta.

Täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden luovuttaminen

Täytäntöönpanon aloittamista koskevan ilmoituksen tiedoksiantamisen jälkeen täytäntöönpanon kohteena olevaa omaisuutta ei voi luovuttaa ilman etukäteen hankittua ulosottomiehen kirjallista lupaa, tavanomaisia oikeustoimia lukuun ottamatta. Omaisuuden luovuttaminen tämän kiellon vastaisesti ei vaikuta oikeustoimen pätevyyteen. Oikeustoimi ei kuitenkaan vaikuta velkojan oikeuksiin, ja velkojan vaatimus voidaan edelleen täyttää jäljelle jääneen omaisuuden perusteella, eikä oikeustoimea tarvitse moittia, jos se koskee omaisuuden luovuttamista siviilioikeuslain (Občiansky zákonník) 42a §:n 3 ja 4 momentissa lueteltujen henkilöiden hyväksi, jos nämä tiesivät täytäntöönpanomenettelystä tai jos heidän on täytynyt tietää siitä huolellisuusvelvoitteen nojalla.

Vaatimuksia koskeva vastakanne

Sen jälkeen, kun täytäntöönpano on aloitettu, velallisen yksipuolista vastakannetta velkojaa vastaan ei käsitellä, ellei sitä ole sallittu täytäntöönpanoasiakirjassa, jonka perusteella velallinen olisi voinut toteuttaa täytäntöönpanon.

Vaatimuksen täyttämisen vaikutukset

Sen jälkeen, kun täytäntöönpanon aloittamista koskeva ilmoitus on annettu tiedoksi, vaatimus katsotaan täytetyksi vain, jos koko erääntynyt maksu suoritetaan ulosottomiehelle. Jos vaatimuksen kohteena ollut maksu suoritetaan ennen täytäntöönpanomenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen tiedoksiantamista, velallisen on ilmoitettava siitä ulosottomiehelle viipymättä.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Näiden toimien voimassaololle ei ole mitään aikarajaa.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpanon lykkääminen ja keskeyttäminen ulosottolain nojalla

Velallinen voi keskeyttää täytäntöönpanon pyytämällä ulosottomiestä lykkäämään täytäntöönpanoa (tällöin ulosottomies antaa ilmoituksen täytäntöönpanon lykkäämisestä) etenkin seuraavista velalliseen liittyvistä syistä:

a) on nostettu erityinen kanne (vylučovacia žaloba) tai vireillä on omistajuuden määrittämiseen liittyviä menettelyjä, jotka koskevat täytäntöönpanon kohteena olevia varoja

b) velallinen (kun tämä on luonnollinen henkilö) on tehnyt hakemuksen velvoitteen suorittamisesta erissä ja se on otettu käsittelyyn

c) velallinen (kun tämä on luonnollinen henkilö) on tehnyt hakemuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä ja ilmoittanut, että hän on ilman omaa syytään väliaikaisesti tilanteessa, jossa välittömällä täytäntöönpanolla voisi olla erityisen vakavia seurauksia hänelle tai hänen perheenjäsenilleen

d) velallinen, joka on elatusapumaksujen perintää koskevan täytäntöönpanon yhteydessä maksanut elatusapuvelan sekä velkojan ja ulosottomiehen kulut, on tehnyt hakemuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä ja ilmoittanut, että hän jatkaa säännöllisen elatusavun maksamista ulosottomiehen kautta vapaaehtoisesti

e) velallinen, joka on tehnyt hakemuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä, on maksanut määrältään vaatimuksen arvoa vastaavan vakuuden tietylle pankkitilille, jonka ulosottomies on avannut tätä varten.

Velallinen voi pyytää tuomioistuimelta täytäntöönpanon keskeyttämistä myös seuraavista syistä:

a) täytäntöönpanoasiakirjan syntymisajankohdan jälkeen olosuhteet ovat johtaneet vaatimuksen raukeamiseen

b) täytäntöönpanoasiakirja on kumottu

c) erityislainsäädännön nojalla on perusteita, joiden nojalla ulkomaista täytäntöönpanoasiakirjaa ei voida tunnustaa tai täytäntöönpanoa toteuttaa, paitsi jos tähän olisi voitu vedota menettelyssä jo aiemmin

d) on muita tekijöitä, jotka estävät täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanon.

Velallinen voi tehdä ulosottomiehelle hakemuksen, jolla on lykkäävä vaikutus, vain 15 päivän kuluessa täytäntöönpanon aloittamista koskevan ilmoituksen tiedoksiantamisesta. Tätä myöhemmin tehdyissä täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevissa hakemuksissa (joilla ei ole lykkäävää vaikutusta) velallinen voi ilmoittaa vain sellaisia seikkoja, jotka ovat ilmenneet mainitun määräajan umpeuduttua. Myöhemmissä täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevissa hakemuksissa velallinen voi ilmoittaa vain sellaisia seikkoja, jotka ovat ilmenneet edellisen vastaavan hakemuksen tekemisen jälkeen. Kahdessa ensimmäisessä virkkeessä mainittuja rajoituksia ei sovelleta, jos on myös sellaisia seikkoja, joihin velallinen ei voinut viitata aiemmin ilman omaa syytään. Jos velkoja suostuu täytäntöönpanon keskeyttämiseen, ulosottomies antaa asiaa koskevan ilmoituksen. Ilmoitus annetaan tiedoksi molemmille osapuolille ja tuomioistuimelle. Muussa tapauksessa ulosottomies tekee viiden työpäivän kuluttua siitä, kun velkojan vastineen antamiselle asetettu määräaika on päättynyt, täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan hakemuksen ja liittää siihen tarvittaessa omat huomautuksensa ja velkojan huomautukset. Tämä hakemus toimitetaan tuomioistuimelle, joka tekee hakemuksesta päätöksen.

Ulosottomiehen ja tuomioistuimen myöhempiin päätöksiin täytäntöönpanomenettelyssä ei periaatteessa voida hakea muita muutoksia kuin ulosottolain mukaisia laillisia vapautuksia.

Hakemuslainkäytön alaan kuuluvan päätöksen täytäntöönpano

Päätöksen täytäntöönpanoa koskevaan määräykseen ja päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevaan määräykseen voi hakea muutosta. Päätöksen täytäntöönpanoa koskevaan määräykseen voi hakea muutosta vain sillä perusteella, ettei täytäntöönpanoasiakirja ole täytäntöönpanokelpoinen tai että täytäntöönpanoasiakirjan syntymisajankohdan jälkeen ilmaantuneet olosuhteet ovat johtaneet velvoitteen raukeamiseen. Päätöksen täytäntöönpanoa koskevasta määräyksestä tehty valitus ei estä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta panemasta päätöstä täytäntöön.

Tuomioistuin voi lykätä päätöksen täytäntöönpanoa viran puolesta, jos päätöksen täytäntöönpano on omiaan vaarantamaan vakavasti alaikäisen lapsen hengen, terveyden tai kehityksen. Hakemuksen perusteella tuomioistuin voi lykätä toisessa maassa tehdyn päätöksen täytäntöönpanoa, jos se riitautetaan siinä maassa, jossa se on annettu, siihen saakka, kunnes valituksesta on tehty päätös. Tuomioistuin lykkää päätöksen täytäntöönpanoa myös, jos erityislainsäädäntö edellyttää sitä.

Lisäksi tuomioistuin keskeyttää päätöksen täytäntöönpanoon liittyvän menettelyn viran puolesta, jos

a) täytäntöönpanoasiakirja ei ole vielä täytäntöönpanokelpoinen

b) täytäntöönpanoasiakirja on kumottu sen jälkeen, kun määräys päätöksen täytäntöönpanosta on annettu. Jos täytäntöönpanoasiakirjaa on muutettu, tuomioistuin voi jatkaa päätöksen täytäntöönpanoa muutetun täytäntöönpanoasiakirjan mukaisesti.

c) tuomioistuin on ilmoittanut, ettei päätöksen täytäntöönpano ole mahdollista jostain muusta syystä

d) täytäntöönpanoasiakirjan syntymisajankohdan jälkeen ilmaantuneet olosuhteet ovat johtaneet vaatimuksen raukeamiseen

e) velvoite on täytetty

f) päätös on pantu täytäntöön.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Ks. kohdat 4 ja 5. Ulosottomiehen vastuulla on päättää sellaisesta täytäntöönpanomenettelystä, joka on oikeasuhteinen täytäntöön pantavaan velvoitteeseen nähden, ja velalliselta ulosmitattavien varojen arvon on vastattava velvoitteen arvoa. Täytäntöönpano voidaan toteuttaa vain täytäntöönpanoluvassa mainitun vaatimuksen ja täytäntöönpanokustannusten suuruisena. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos ulosmittaus toteutetaan myymällä irtainta omaisuutta, jota ei voida jakaa, tai myymällä kiinteää omaisuutta, kun velallisella ei ole riittävästi muita varoja, joilla vaatimus voitaisiin täyttää.

Tuomioistuimen on hylättävä täytäntöönpanoa koskeva hakemus, jos

a) hakemus tai täytäntöönpanoasiakirja on ulosottolain vastainen

b) on syitä, miksi täytäntöönpano olisi keskeytettävä

c) joko velkoja tai velallinen ei ole täytäntöönpanoasiakirjassa mainitun henkilön oikeusseuraaja

d) täytäntöönpanoa ehdotetaan sellaisessa menettelyssä annetun täytäntöönpanoasiakirjan perusteella, jossa kyse oli laskuun tai velkakirjaan perustuvasta vaatimuksesta ja jonka yhteydessä on ilmennyt, että vaatimus pohjautuu kuluttajasopimukseen eikä ole otettu huomioon, ettei sopimusehtoja voida pitää hyväksyttävinä, tai laskun tai velkakirjan käyttämistä koskevaan rajoitukseen tai niiden kelpaamattomuuteen, tai siihen, että sopimus on ollut yleisten moraalisten periaatteiden vastainen, mikä vaikuttaa vaatimukseen.

e) täytäntöönpanoasiakirja on annettu menettelyssä, jossa ei ollut mahdollista kyseenalaistaa tai tarkistaa sellaisia sopimusehtoja, joita ei voida pitää hyväksyttävinä, ja kun tällainen ehto vaikuttaa täytäntöön pantuun vaatimukseen, joka syntyi kuluttajasopimuksen nojalla

f) täytäntöönpano on tehtävä kuluttajariidan yhteydessä annetun välitystuomion perusteella ja kun

1. kuluttajariidassa tehty välityssopimus ei täytä erityislainsäädännön mukaisia ehtoja

2. kuluttajariidassa annettua välitystuomiota ei antanut sellainen välimies, joka oli välimiesprosessin aikana merkitty niiden välimiesten luetteloon, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä kuluttajariidoista

3. kuluttajariidassa annettua välitystuomiota ei ole annettu vakiintuneessa välitystuomioistuimessa, jolla oli välimiesprosessin aikana valtuudet tehdä päätöksiä kuluttajariidoista

4. välitystuomio ei täytä erityislainsäädännön mukaisia ehtoja tai on täytäntöönpanokelvoton

g) hakemus sisältää toistuvia satunnaiskuluja koskevan vaatimuksen ja on tehty yli kolme vuotta sen jälkeen, kun täytäntöönpanoasiakirja tuli täytäntöönpanokelpoiseksi, ilman että velallista olisi kehotettu maksamaan velka täytäntöönpanohakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, tai ilman että velallisen kanssa olisi tehty sopimusta täytäntöönpanoasiakirjan mukaisen saatavan maksamisesta vähitellen kolmen vuoden aikana siitä, kun täytäntöönpanoasiakirjasta tuli täytäntöönpanokelpoinen

h) täytäntöönpanoa ehdotetaan sellaisen notaarin vahvistaman täytäntöönpanoasiakirjan perusteella, joka ei täytä lakisääteisiä vaatimuksia, tai jonka sisältämä velvoite on lain tai yleisten moraalisten periaatteiden vastainen.

Täytäntöönpanon yhteydessä tuomioistuimella on oikeus pyytää ulosottomieheltä selvityksiä tai raportteja kunkin tälle osoitetun täytäntöönpanotapauksen edistymisestä. Ulosottomiehellä on velvollisuus toimittaa pyydetyt tiedot tuomioistuimelle annetun määräajan kuluessa. Tuomioistuin voi myös vaihtaa ulosottomiehen viran puolesta, jos ulosottomies toimii toistuvasti tai vakavasti ulosottolaissa tai tuomioistuimen päätöksessä mainitun velvoitteen vastaisesti. Ennen ulosottomiehen vaihtamisesta päättämistä tuomioistuin ottaa huomioon menettelyjen osapuolten ja ulosottomiehen lausunnot.

Jos täytäntöönpano toteutetaan ulosmittauksena ansiotuloista, velallisen kuukausipalkasta tai muusta tulosta, on jätettävä vähentämättä tietty perussumma (suojaosuus). Hallitus on määrittänyt perussumman laskentamenetelmän asiaa koskevassa asetuksessa. Jos kyse on alaikäisen lapsen ylläpidosta, perussumma, jota ei voida vähentää velallisen kuukausipalkasta, on 70 prosenttia ensimmäisessä virkkeessä määritetystä perussummasta. Jos kyse on ulkomailla työskentelevästä henkilöstä, jonka palkka tai tulo lasketaan tätä varten käyttämällä palkkakerrointa tai analogista menetelmää, perussumman laskentamenetelmä määritetään samalla tavalla ja samassa suhteessa kuin tämä palkka tai tulo.

Pankkitilillä olevat varat, joiden määrä on enintään 165 euroa, ja varat, jotka on velallisen nimenomaisen ilmoituksen mukaan tarkoitettu hänen työntekijöidensä palkkojen maksamiseen, jätetään ulosmittaamatta pankkitiliin liittyvän maksutoimeksiannon perusteella. Jos velallisella on useita pankkitilejä, varat, joiden määrä on enintään 165 euroa, jätetään ulosmittaamatta vain yhdeltä pankkitililtä.

Velallisen omaisuuteen ei voida soveltaa täytäntöönpanoa sellaisen omaisuuden osalta, jonka velallinen tarvitsee omien ja perheensä aineellisten tarpeiden täyttämiseen, työhönsä tai yritykseensä tai jonka myynti olisi yleisten moraalisten periaatteiden vastaista.

Seuraavat eivät kuulu ulosottomenettelyjen piiriin:

a) tavanomaiset tavarat, kuten vaatteet, alusvaatteet ja jalkineet

b) tärkeimmät huonekalut ja kotitaloustavarat, kuten velallisen ja hänen perheenjäsentensä vuoteet, pöytä, tuolit sen mukaan, montako jäsentä perheessä on, jääkaappi, liesi, keittolevy, lämmitin, polttoaine, pyykinpesukone, peitteet ja vuodevaatteet, peruskeittiötarvikkeet, radio

c) kotieläimet, muut kuin yritystoiminnassa tarvittavat

d) velalliselle kuuluva omaisuus, jota hän tarvitsee työssään tai yrityksessään, enintään 331,94 euron arvosta

e) lääkintävälineet ja muut tarvikkeet, joita velallinen tarvitsee sairauden tai fyysisen vamman vuoksi

f) omaisuuserät, joiden osalta aineellisiin tarpeisiin liittyvistä etuuksista ja etuuksia täydentävistä avustuksista on säädetty erityislainsäädännössä; vaikeasta vammaisuudesta maksettaviin korvauksiin liittyvät taloudelliset avustukset, joista on säädetty erityislainsäädännössä, ja lastensuojelutoimenpiteisiin liittyvät taloudelliset avustukset, joista on säädetty erityislainsäädännössä

g) moottoriajoneuvo, jota velallinen (kun tämä on luonnollinen henkilö) tarvitsee yksityiseen kuljetukseen ja vaikeasti vammaisen henkilön ja velallisen perheen tai talouden jäsenten tarpeisiin

h) vihki- ja kihlasormukset

i) käteinen enintään 165 euron määrään saakka

j) kirjat ja lelut.

Täytäntöönpanomenettelyjen ulkopuolelle on suljettu myös omaisuuserät, jotka kuuluvat yksityisyrittäjän maatalousmaahan, jos niiden menetys vaarantaisi maatalousmaan viljelyn tai kasvin- ja eläintuotannon jatkuvan toiminnan erityislainsäädännön mukaisesti, sekä jalostuseläimet, kuten lypsylehmät, hiehot, siitossonnit, -emakot, -karjut sekä uuhet ja siitospässit.

Menettelyistä poissuljettuja ovat myös eläkesäästäjän osuus eläkerahastossa sekä osakkaan osuus lisäeläkerahastossa siltä osin kuin ne vastaavat tälle osakkaalle maksettujen työnantajan eläkemaksujen määrää ja niiden sijoituksen tuottoa.

Voimassa alkaen 1. huhtikuuta 2017

Päivitetty viimeksi: 18/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Suomi

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Ulosotto on tuomioistuimen tai muun viranomaisen määräämän velvoitteen pakkotäytäntöönpanoa. Useimmiten kyseessä on rahasaatavan täytäntöönpano. Tärkeä täytäntöönpanotoimi on myös häätö eli velvoite muuttaa pois rakennuksesta tai sen osasta. Täytäntöönpanoperusteena voi myös olla velvoite luovuttaa tietty omaisuus (luovutusvelvoite), velvoite tehdä jotakin (tekemisvelvoite) sekä kielto tehdä jotakin (kieltovelvoite). Näissä ulosoton lajeissa täytäntöönpanokeinoina ovat tilanteesta riippuen pakkotoimet tai uhkasakko. Ulosotossa pannaan täytäntöön myös tuomioistuimen määräämä takavarikko tai muu turvaamistoimi. Saatavien pakkoperintä kuuluu Suomessa ulosottolaitokselle, joka on valtion viranomainen. Ulosotto on itsenäistä lakiin perustuvaa toimintaa ja paikalliset ulosottoviranomaiset ovat päätöksenteossaan itsenäisiä ja riippumattomia.

Täytäntöönpano lapsioikeudellisissa asioissa

Lapsioikeudellisissa asioissa täytäntöönpanolla tarkoitetaan tuomioistuimen määräyksien toteuttamista, eli esimerkiksi lapsen luovuttamista. Myös sosiaaliviranomaisen vahvistama sopimus voi olla täytäntöönpanon perustana. Huomionarvoista on, että Suomessa tapaamisoikeus on lapsen oikeus, ei vanhemman. Lapsen huoltoa ja/tai tapaamisoikeutta koskevan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoon Suomessa sovelletaan lakia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996). Tätä lakia sovelletaan myös mahdollisen väliaikaisen määräyksen täytäntöönpanoon. Täytäntöönpano tapahtuu tämän lain mukaisesti myös silloin kun ulkomailla annettu tuomio tai päätös on neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaan pantava täytäntöön Suomessa.

Ulosottomies voi panna täytäntöön huoltoa koskevan määräyksen, jos sitä koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta. Muissa tapauksissa täytäntöönpanomääräys on haettava tuomioistuimelta. Tuomioistuin voi hylätä täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen vain, jos täytäntöönpano olisi vastoin lapsen etua. Huoltoa koskevien määräysten täytäntöönpanossa tuomioistuin velvoittaa vastapuolen uhkasakon uhalla luovuttamaan lapsen hakijalle. Vaihtoehtoisesti lapsi voidaan määrätä noudettavaksi. Tapaamista koskevien määräysten täytäntöönpanossa vastapuoli velvoitetaan sallimaan tapaamiset ja ryhtymään muihin määrättyihin toimenpiteisiin tapaamisen toteuttamiseksi.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Suomessa täytäntöönpanosta vastaavat paikalliset ulosottovirastot. Toimivaltainen paikallinen ulosottoviranomainen määräytyy vastaajan asuinpaikan mukaan. Mikäli vastaajan tarkempi asuinpaikka Suomessa ei ole tiedossa, ulosottohakemuksen voi lähettää mille tahansa paikalliselle ulosottovirastolle, esimerkiksi Helsingin ulosottovirastolle. Vaikka hakemus tehdäänkin paikalliselle ulosottovirastolle, sen toimivalta on valtakunnallinen.

Paikallisten ulosottovirastojen yhteystiedot löytyvät linkistä: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/yhteystiedot.html

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Ulosoton käynnistyminen edellyttää, että hakija hakee täytäntöönpanoa kirjallisesti täyttämällä ulosottohakemuksen ja liittämällä mukaan ulosottoperusteen. Etukäteen suoritettavaa hakijan ulosottomaksua ei ole. (Ulosottohakemus on saatavilla oikeushallinnon oikeus.fi -verkkosivuilla

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://oikeus.fi/fi/index/lomakkeet/ulosottoasiat.html

Ulosottomies noudattaa täytäntöönpanossa tuomioistuimen tuomiota tai muuta laissa säädettyä ulosottoperustetta eikä voi tutkia sen sisältöä. Ulosottoasian vireille tulo ja täytäntöönpano edellyttävät, että hakijalla on laissa määritetty ulosottoperuste, jossa vastaajalle on asetettu velvoite. Ulosottomies tarkistaa, ettei saatava ole tuomion antamisen jälkeen lakannut esimerkiksi maksun tai vanhentumisen vuoksi. Vakuusoikeuden (esim. kiinnityksen) haltijan oikeudesta saada maksu on säädetty erikseen.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa ulosottoperusteena on yleensä yleisen tuomioistuimen tuomio tai muu ratkaisu. Erillistä tuomioistuimen täytäntöönpanomääräystä ei tarvita. Yleisiä tuomioistuimia ovat ensiasteessa käräjäoikeus sekä muutoksenhakuasteina hovioikeus ja edelleen korkein oikeus. Myös välitystuomio voi olla ulosottoperusteena. Käytännössä tärkeä ulosottoperuste on elatusapua koskeva sopimus, jonka asianomainen kunnan viranomainen on vahvistanut. Suomessa ei sen sijaan tunneta sellaisia vain yksityisten välillä tehtyjä asiakirjoja, jotka kelpaisivat ulosottoperusteeksi.

Myös päätös, josta on valitettu, voidaan panna täytäntöön, mikäli hakija asettaa ulosottomiehen määrittämän vakuuden vastaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Varoja ei kuitenkaan tilitetä hakijalle ennen kuin sekä täytäntöönpanoperuste että mahdollinen ulosmittauspäätös ovat lopullisia eli lainvoimaisia.

Tärkeimmät määräykset muiden kuin kotimaisten tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuudesta on EU:n oikeudessa (esim. Bryssel I (N:o 44/2001) ja Bryssel IIa (N:o 2201/2003) asetukset) ja Pohjoismaisessa tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevassa sopimuksessa.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Kun asia tulee vireille täytäntöönpanomenettelyssä (ulosotto), velalliselle lähetetään vireilletuloilmoitus ja maksukehotus. Mikäli velallinen ei maksa maksukehotuksen mukaisesti tai ole yhteydessä ulosottoon maksun suorittamisesta vapaaehtoisesti, ulosotto aloittaa velallisen tulojen ja omaisuuden selvittämisen rekisteritietojen perusteella.

Pankkitiedustelujen tekeminen on oleellinen osa selvitystyötä. Yleisimmin ulosmitataan palkkatuloa ja pankkitilillä olevia varoja. Toistuvaistulon ulosmittauksen sijaan voidaan myös vahvistaa maksusuunnitelma. Velallisen tulojen ja omaisuuden selvittämistä koskevat toimenpiteet sekä mahdolliset jatkoselvittelyt ovat laissa säänneltyjä. Ulosottomiehillä on lain mukaan laajat oikeudet saada tietoja velallisen taloudellisesta tilanteesta eri rekistereistä. Ulosottomiehen velvollisuutena on myös etsiä velalliselle kuuluvaa omaisuutta. Täytäntöönpanotoimet tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä Jos velallinen esimerkiksi saa säännöllistä palkkatuloa, ensimmäinen maksusuoritus tilitetään velkojalle yleensä noin kahden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Velallisella on valitusoikeus asiassaan, mutta perintää ei keskeytetä, ellei tuomioistuin niin erikseen määrää.

Velkoja voi hakea tavallista, täysimittaista ulosottoa tai suppeaa ulosottoa. Velkoja voi myös jättää saatavan ulosottolaitoksen valvontaan kahdeksi vuodeksi ns. passiivisaatavaksi, jos perintä ei heti onnistu. Ulosotossa ei tarvitse käyttää asianajajaa tai muutakaan lakimiestä.

Ulosmitata voidaan kaikenlainen velallisen suojaosuuden ja erottamisoikeuden ulkopuolelle jäävä irtain ja kiinteä omaisuus sekä oikeus, saatava tai esine, jolla on varallisuusarvoa. Jos velkoja on hakenut suppeaa ulosottoa, ulosmittaus voidaan kohdistaa vain sellaiseen rekistereistä ilmenevään omaisuuteen, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Jos ulosmitattu omaisuus täytyy muuttaa rahaksi, omaisuus myydään yleensä ulosoton toimittamina myynteinä, joista yleensä ilmoitetaan paikallisten sanomalehtien lisäksi internetissä.

Linkit myynti-ilmoituksiin:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ajankohtaista/myynti-ilmoitukset.html

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://huutokaupat.com/ulosotto/

Suomen ulosottolaissa on myös erityissäädös, jonka perusteella ulosotto-osaston esimies voi tehdä päätöksen keinotekoisen varallisuusjärjestelyn sivuuttamisesta. Väite siitä, että omaisuus kuuluu sivulliselle, ei estä omaisuuden ulosmittaamista, jos

1) havaitaan, että sivullisen asema perustuu sellaiseen varallisuus- tai muuhun järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, kun otetaan huomioon velallisen käytettävissä oleva omistajan määräysvaltaan verrattava valta, omistajan toimiin verrattavat toimet sekä velallisen järjestelystä saamat edut ja muut vastaavat seikat, ja

2) sellaista oikeudellista muotoa ilmeisesti käytetään ulosoton välttämiseksi tai omaisuuden pitämiseksi velkojien ulottumattomissa eikä

3) hakijan saatavaa todennäköisesti muuten saada velalliselta kohtuullisessa ajassa perityksi.

Ulosmittausta ei kuitenkaan saa toimittaa, jos järjestelyssä mukana oleva sivullinen saattaa todennäköiseksi, että ulosmittaus loukkaa hänen todellista oikeuttaan. Ulosottomiehen on sopivalla tavalla kuultava velallista ja sivullista sekä tarvittaessa hakijaa, jollei se tuntuvasti vaikeuta täytäntöönpanoa.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanomenettelyn vireille saattamisella on joitain vaikutuksia mutta merkittäviä oikeusvaikutuksia syntyy ulosmittauksella. Ulosmittauksen jälkeen velallinen ei saa hävittää taikka velkojan vahingoksi luovuttaa tai pantata ulosmitattua omaisuutta tai muutoin määrätä siitä. Kiellon vastainen toimi on tehoton velkojiin nähden. Luovutuksen saaja tai sivullinen voi kuitenkin saada vilpittömän mielen suojaa. Ulosottomiehellä on laaja oikeus saada tietoja velallisen lisäksi myös sivulliselta, esimerkiksi pankilta. Sen jälkeen kun pankille on annettu tiedoksi pankkitilivarojen ulosmittausta koskeva maksukielto, pankki ei saa maksaa varoja muulle kuin ulosottomiehelle. Saatavan tai palkan maksaminen vastoin maksukieltoa on rikos.

Täytäntöönpanomenettelyssä suoritetun omaisuudenmyynnin seurauksena esineen omistusoikeus vaihtuu. Kauppahintana kertyneet varat tilitetään hakijalle niin pian kuin mahdollista.

Omaisuutta ulosmitataan hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä. Jos ulosottoa on hakenut useampi velkoja tai jos ulosmitattuun omaisuuteen kohdistuu esimerkiksi kiinnityksiä, varat jaetaan velkojille laissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Valtiolle menevät ulosottomaksut peritään pääasiassa velalliselta. Epäonnistuneesta täytäntöönpanoyrityksestä velkojan on suoritettava pieni käsittelymaksu. Samoin velkojalle tilitettävistä rahavaroista peritään maksu. Elatusapuasioista ei peritä maksua ja elatusavuilla on etuoikeus. Hakijalle tilitettävät suoritukset saattavat vaihdella kuukausittain velallisen tulojen vaihtelun ja velkojen määrän perusteella.

Lisätietoa ulosottomaksuista: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/ulosottomaksut.html

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Lain mukaan ulosottomiehen tulee suorittaa täytäntöönpanotehtävät joutuisasti ja ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli velallisella ei ole ulosmitattavaa omaisuutta tai tuloa, asia palautetaan velkojalle estemerkinnöin: varaton, varaton ja tuntematon tai ilmoittamalla muu erikseen yksilöity perinnän este. Näissä tilanteissa tiedot tuloista ja omaisuudesta on aina selvitetty keskeisimmistä rekistereistä. Asian vireilläolo ulosotossa päättyy, mutta velkoja voi pyytää täytäntöönpanoa myöhemmin uudelleen ja silloin velallisen taloudellinen tilanne selvitetään uudestaan. Hakija voi esimerkiksi pyytää päätöksen täytäntöönpanoa uudella riittävän ajoissa jätetyllä hakemuksella varmistaakseen esimerkiksi velalliselle loppuvuodesta maksettavan mahdollisen veronpalautuksen ulosmittauksen. Hakija voi myös pyytää ns. passiivisaatavaksi rekisteröintiä. Mikäli jonkun toisen asian selvittelyn yhteydessä velalliselta löytyy ulosmittauskelpoista omaisuutta tai tuloa, tai hän on mahdollisesti saamassa veronpalautusta, passiivisaatavaksi rekisteröity asia otetaan huomioon ulosottomenettelyssä. Passiivisaatavaksi rekisteröinti on voimassa kaksi vuotta estetodistuksen antamisesta.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Ulosottomiehen täytäntöönpanotoimeen tai päätökseen saa hakea muutosta se, jonka oikeutta toimi tai päätös koskee. Muutosta haetaan valittamalla käräjäoikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolme viikkoa, joka lasketaan yleensä päätöksen tekemisestä tai siitä, kun asianomainen on saanut päätöksestä tiedon.

Valitus ei yleensä keskeytä täytäntöönpanoa, ellei tuomioistuin toisin määrää. Jos valitus hyväksytään, tuomioistuin kumoaa ulosottomiehen päätöksen tai muuttaa sitä. Selvät virheet ulosottomies voi tietyin edellytyksin myös itse oikaista.

Ulosotossa esitetty väite tai vaatimus, jonka ratkaiseminen edellyttää laajaa suullista todistelua, saatetaan joutua ratkaisemaan riita-asiana tuomioistuimessa (täytäntöönpanoriita).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Laissa on säädetty ulosmittauskieltoja esimerkiksi sosiaalisilla perusteilla. Useat sosiaalietuudet ovat ulosmittauskelvottomia. Jos menettelyn kohteena oleva velallinen on luonnollinen henkilö, ulosmittauksesta tulee erottaa laissa erikseen säädetyt esineet, etuudet ja oikeudet. Myöskään sellaista omaisuutta ei saa ulosmitata, josta hakijalle tai hakijoille kertyisi omaisuuden arvo ja muut olosuhteet huomioon ottaen vain vähäisenä pidettävä määrä sen jälkeen, kun täytäntöönpanokulut, ulosottomaksut sekä saatavat, joista omaisuus vastaa, on suoritettu.

Ulosmittauksissa ja maksusuunnitelmissa otetaan aina huomioon velallisen lakisääteinen suojaosuus: Tämä on elämistä varten jätettävä summa. Yleensä velallisen nettopalkasta voidaan ulosmitata yksi kolmasosa Vahvistetut suojaosuudet esimerkkitapauksineen löytyvät linkistä:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/velallisenaulosotossa/palkanulosmittaus.html

Ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan (ulosottoperusteen määräaika). Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun. Tuomioistuimen tuomiota tai muuta ulosottoperustetta ei enää voida panna täytäntöön, jos siinä tarkoitettu oikeus on myöhemmin lakannut maksun, vanhentumisen tai muun syyn vuoksi.

Lisätietoja: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://oikeus.fi/ulosotto/fi/index.html

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://valtakunnanvoudinvirasto.fi/fi/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/2007/en20070705?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%25

Päivitetty viimeksi: 23/05/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Ruotsi

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano ulosottokaaren (utsökningsbalken) mukaan

Täytäntöönpanossa on kyse siitä, että täytäntöönpanoviranomainen toteuttaa tuomioistuimessa tai muulla tavoin määrätyn velvoitteen täytäntöönpanon pakkokeinoin. Useimmiten täytäntöönpano koskee maksuvelvollisuutta tai velvoitetta muuttaa pois asunnosta. Täytäntöönpano voi olla myös vakuustakavarikko tai muu turvaamistoimi.

Maksuvelvollisuus pannaan täytäntöön ulosmittaamalla, jolloin velallisen omaisuutta otetaan hallintaan.

Jos kyseessä on esimerkiksi velvoite muuttaa pois asunnosta, toteutetaan häätö. Muissa tapauksissa täytäntöönpano toteutetaan yleensä siten, että kruununvoudin virasto määrää henkilön, jota täytäntöönpano koskee, tekemän jotakin, noudattamaan kieltoa tai muuta määräystä. Kruununvoudin virasto voi asettaa uhkasakon.

Täytäntöönpano vanhempainkaaren (föräldrabalken) mukaan

Vanhempainkaaren mukainen täytäntöönpano tarkoittaa jonkin sellaisen toimen toteuttamista käytännössä, joka perustuu huoltajuutta, asumista, tapaamisoikeutta tai lasten luovuttamista koskevaan päätökseen tai sopimukseen. Täytäntöönpanosta päättävä tuomioistuin voi asettaa uhkasakon tai antaa noutomääräyksen, jonka toteuttaa poliisi. Samoja täytäntöönpanosääntöjä sovelletaan myös ulkomaisten päätösten täytäntöönpanossa neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II -asetus) nojalla, jos täytäntöönpano koskee lapsen henkilöä. Jos täytäntöönpano koskee lapsen omaisuutta tai oikeudenkäyntikuluja, sovelletaan kuitenkin ulosottokaarta.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Täytäntöönpanosta vastaa kruununvoudin virasto (Kronofogdemyndigheten). Kruununvoudin virasto päättää siis esimerkiksi ulosmittauksesta. Oikeudellinen vastuu toimesta on kruununvoudilla, mutta varsinaisen täytäntöönpanon hoitavat yleensä muut virkamiehet (ulosottomiehet).

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Täytäntöönpano edellyttää tuomiota tai muuta täytäntöönpanoperustetta.

Täytäntöönpano voi perustua seuraaviin:

  • tuomioistuimen tuomio, ratkaisu tai päätös
  • tuomioistuimen vahvistama sovinto tai sovittelusopimus, jonka tuomioistuin on julistanut täytäntöönpanokelpoiseksi
  • hyväksytty rangaistusmääräys (strafföreläggande), hyväksytty rikesakko (föreläggande av ordningsbot) tai hyväksytty määräys maksaa sääntöjenvastaisesta toiminnasta annettu sakko (avgiftsföreläggande)
  • välitystuomio
  • kahden henkilön todistama kirjallinen sopimus, joka koskee avioliittokaaren (äktenskapsbalken) ja vanhempainkaaren (föräldrabalken) mukaisia elatusapumaksuja
  • hallintoviranomaisen päätös, joka pannaan täytäntöön erityissäännöksen nojalla
  • asiakirja, joka on täytäntöönpanokelpoinen erityissäännöksen nojalla
  • kruununvoudin viraston ratkaisu tai päätös maksamismääräystä tai virka-apua koskevassa asiassa sekä eurooppalainen maksamismääräys, jonka kruununvoudin virasto on julistanut täytäntöönpanokelpoiseksi.

Kun täytäntöönpanoasiakirja on annettu, täytäntöönpanon käynnistämiseen ei tarvita muuta tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöstä.

Suuri osa kruununvoudin viraston työtä on velallisen varallisuutta koskevien tietojen hankkiminen. Velallisen on annettava tarkat tiedot varallisuudestaan ja vahvistettava ilmoituksella tai kuulustelussa rangaistuksen uhalla, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat. Viranomainen voi myös määrätä velallisen antamaan nämä tiedot sakon uhalla. Sakon määrää käräjäoikeus kruununvoudin viraston pyynnöstä.

Täytäntöönpanohakemus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Suullinen hakemus edellyttää, että kantajan (täytäntöönpanoa pyytävän henkilön) on tultava kruununvoudin virastoon. Kantajan tai hänen edustajansa on allekirjoitettava kirjallinen hakemus.

Ulosmittauksesta valtiolle aiheutuvat kustannukset (ulosmittauksen toimituskustannukset) katetaan erillisellä maksulla (ulosmittausmaksu). Mikäli mahdollista, toimituskustannukset peritään yleensä tapauksen vastaajalta (kantajan vastapuolelta) täytäntöönpanon yhteydessä. Kantajan katsotaan kuitenkin olevan yleisvastuussa valtiolle kuluista. Kantajan vastuuta koskevaan sääntöön tekevät poikkeuksen mm. useimmat elatusmaksusaamiset.

Yleissääntö on se, että jokaisesta täytäntöönpanoasiakirjasta, jonka täytäntöönpanoa pyydetään, peritään perusmaksu. Yksityisoikeudelliseen vaatimukseen liittyvän ulosmittauksen perusmaksu on 600 Ruotsin kruunua.

Muita mahdollisia maksuja ovat valmistelumaksut, myyntimaksut ja erityismaksut.

Täytäntöönpano vanhempainkaaren mukaan

Täytäntöönpano voi perustua yleisen tuomioistuimen päätökseen huoltajuudesta, asuinpaikasta, tapaamisoikeudesta tai lasten luovutuksesta. Lisäksi täytäntöönpano voi perustua vanhempien tekemään ja sosiaalilautakunnan hyväksymään sopimukseen huoltajuudesta, asuinpaikasta ja tapaamisoikeudesta. Ruotsissa voidaan panna täytäntöön myös ulkomaisia päätöksiä, esimerkiksi sellainen päätös, joka on täytäntöönpanokelpoinen Bryssel II -asetuksen nojalla.

Täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä tekevät käräjäoikeudet. Täytäntöönpanoa koskeva hakemus tehdään yleensä lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelle. Jos lapsi ei asu Ruotsissa, hakemus on tehtävä Tukholman käräjäoikeuteen (Stockholms tingsrätt).

Hakemuksen voi tehdä esimerkiksi se vanhemmista, jonka luo lapsen on määrä muuttaa tai jota lapsen on määrä tavata.

Tapausta käsitellessään tuomioistuin voi antaa erikoisohjeen sosiaaliviranomaisille, että näiden tulisi kehottaa lapsesta huolehtivaa henkilöä toimimaan vapaaehtoisesti päätöksessä tai sopimuksessa määritetyn mukaisesti. Jos asialla on kiire, tuomioistuin tai poliisiviranomainen voi päättää, että lapsi on otettava välittömästi huostaan. Tuomioistuin voi täytäntöönpanon toteuttamiseksi asettaa uhkasakon tai antaa noutomääräyksen, jonka toteuttaa poliisi.

Vanhempainkaaren nojalla tehdyistä täytäntöönpanohakemuksista ei peritä maksua. Kumpaakin osapuolta voidaan kuitenkin vaatia maksamaan tapauksen toisen osapuolen kulut. Se osapuoli, joka on aiheuttanut lapsen noutamisesta tai huostaanotosta aiheutuneet kulut, voidaan velvoittaa maksamaan nämä kulut valtiolle.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Tietyissä tapauksissa täytäntöönpanolle voi olla esteitä. Näin on esimerkiksi silloin, jos täytäntöönpanoasiakirja on niin epäselvä, ettei sitä voida käyttää täytäntöönpanon perusteena.

Toinen mahdollinen tilanne voisi olla se, että henkilö, joka tuomiossa on määrätty tekemään jotakin, on täyttänyt kyseisen tuomion mukaisen velvoitteen, esimerkiksi maksanut tietyn summan rahaa.

Kolmas esimerkki voisi olla se, että henkilöllä, joka on määrätty tekemään jotakin, on vastasaatava kantajalta, ts. hän esittää ns. kuittausvaatimuksen. Kuittausvaatimus on täytäntöönpanon este, jos kruununvoudin virasto voi todeta, että vastasaatava on vahvistettu täytäntöönpanokelpoisella täytäntöönpanoasiakirjalla tai että se perustuu kirjalliseen todisteeseen saatavasta.

Jos velallinen katsoo, että jokin muu osapuolten välinen asia on este täytäntöönpanolle ja jos tätä väitettä ei voida jättää ottamatta huomioon, täytäntöönpanoa ei voida toteuttaa. Esimerkkinä tästä voivat olla vanhentumisaikaa koskevat väitteet.

Jos tuomioistuin kumoaa täytäntöönpanoasiakirjan, täytäntöönpano on peruttava välittömästi.

Tietyissä tapauksissa tuomioistuin voi myös määrätä, ettei meneillään olevaa täytäntöönpanoa saa enää jatkaa (tämä tunnetaan myös hukkaamiskieltona).

Täytäntöönpano vanhempainkaaren mukaan

Lähtökohtana on, että se, mitä päätöksessä tai sopimuksessa määrätään, on lapsen edun mukaista. Tuomioistuin ei voi muuttaa päätöstä tai sopimusta täytäntöönpanokäsittelyssä, ja ensisijainen vaihtoehto on pyrkiä päätöksen tai sopimuksen vapaaehtoiseen noudattamiseen. Jos jokin pakkokeino on tarpeen, todennäköisin vaihtoehto on määrätä uhkasakko. Lapsen noutaminen on viimesijainen keino.

Toisinaan täytäntöönpanolle voi olla esteitä, esimerkiksi jos lapsi on sairas.

Jos lapsi on saavuttanut tietyn iän ja sellaisen kypsyystason, että hänen toiveensa on otettava huomioon, täytäntöönpanoa ei saa toteuttaa lapsen tahdon vastaisesti, ellei tuomioistuin pidä sitä lapsen edun kannalta tarpeellisena. Tuomioistuimen on myös kiellettävä täytäntöönpano, jos on selvää, että se olisi lapsen edun vastaista.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Jotta omaisuutta voidaan ulosmitata, tiettyjen edellytysten on täytyttävä. Omaisuuden on

  • kuuluttava velalliselle
  • oltava luovutuskelpoista
  • ja sillä on oltava varallisuusarvo.

Periaatteessa mitä tahansa omaisuutta voidaan ulosmitata. Erottamisetua koskevia säännöksiä sovelletaan yleensä vain luonnollisiin henkilöihin. Sekä kiinteää että irtainta omaisuutta voidaan ulosmitata.

Irtain omaisuus tarkoittaa irtaimiston (kuten autojen, veneiden ja muiden aineellisten hyödykkeiden) lisäksi myös saamisia (kuten pankkitalletuksia) ja erilaisia oikeuksia (kuten nautintaoikeuksia tai osuutta kuolinpesässä).

Ulosmittaus voidaan tehdä myös ansiotuloista, eläkkeistä jne.

Tietynlaista omaisuutta ei voida ulosmitata. Tällaista omaisuutta on ns. erottamis- eli beneficium-edun alainen omaisuus. Erottamisetua koskevia sääntöjä sovelletaan yleensä vain luonnollisiin henkilöihin. Erottamisedun alaiseksi omaisuudeksi katsotaan mm. seuraavat:

  • velallisen henkilökohtaisessa käytössä olevat vaatteet ja muut esineet kohtuullisesta arvosta
  • kodin ja kodinhoidon kannalta tarpeelliset huonekalut, kodinkoneet ja muut varusteet
  • velallisen ammattitoiminnan tai ammattikoulutuksen kannalta tarpeelliset työvälineet ja muut välineet
  • henkilökohtainen omaisuus, esim. kunnia- ja urheilumitalit, joiden henkilökohtaista arvoa velalliselle olisi kohtuutonta mitata.

Myös erityismääräykset voivat suojata omaisuutta ulosmittaukselta. Näin on esimerkiksi vahingonkorvausten osalta.

Ansiotuloista voidaan ulosmitata vain velallisen ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen tarkoitetun suojaosuuden ulkopuolelle jäävä määrä.

Ansiotulojen ulosmittauksessa tietyt saamiset ovat etuoikeutettuja. Elatusmaksusaamiset ovat etusijaisessa asemassa muihin saamisvaatimuksiin nähden.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Kun omaisuus on ulosmitattu, velallinen ei enää määrää omaisuudestaan samalla tavalla kuin ennen. Velallinen ei saa määrätä omaisuudestaan kantajan vahingoksi sitä luovuttamalla tai muulla tavalla, ellei kruununvoudin virasto kantajaa kuultuaan anna tähän lupaa erityisistä syistä.

Sille, joka ryhtyy ulosmitattuun omaisuuteen laittomasti, voidaan määrätä rangaistus.

Ulosottopäätös tuo etuoikeuden omaisuuteen.

Sivulliset ovat ulosmittausasioissa velvollisia ilmoittamaan, onko velallisella heiltä saatava tai muu välipuhe, jolla voi olla merkitystä arvioitaessa velallisen ulosmittauskelpoista omaisuutta. Sivullisilla on myös velvollisuus esittää tietoja, jos heillä on hallussaan velallisen omaisuutta esimerkiksi panttauksen tai talletuksen vuoksi. Pankki on velvollinen ilmoittamaan velallisen pankkitalletuksista, tallelokerosta tai pankin notariaattiosastolla olevasta omaisuudesta. Myös velallisen läheisillä on velvollisuus esittää tietoja.

Sivullisilta voidaan pyytää tietoja suullisesti tai kirjallisesti ja tarvittaessa sivullinen voidaan pyytää kuultavaksi. Pakkokeinoina voidaan käyttää uhkasakkoa tai vangitsemista.

Kruununvoudin virasto voi myydä ulosmitatun omaisuuden viipymättä. Myynti toteutetaan yleensä julkisena pakkohuutokauppana, mutta se voidaan joskus järjestää myös yksityisesti.

Täytäntöönpanoasioiden yhteydessä saadut varat on selvitettävä ja maksettava kantajalle viivytyksettä.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Ulosmittauspäätöksen voimassaololle ei ole aikarajoitusta. Lainsäädännössä kuitenkin edellytetään, että ulosmitattu omaisuus myydään viipymättä, ks. kohta 3.2.

Mikäli mahdollista, häätö on toteutettava neljän viikon kuluessa siitä, kun kruununvoudin virasto on vastaanottanut tarvittavat asiakirjat.

Ulosotto vanhempainkaaren mukaan

Täytäntöönpanopäätös tulee voimaan välittömästi, ellei muuta ole ilmoitettu. Sitä sovelletaan, kunnes toisin määrätään. Uhkasakkomääräyksessä yleensä ilmoitetaan, että toimeen on ryhdyttävä (esimerkiksi lapsi on luovutettava kantajalle) tietyn ajan kuluessa. Tapaamisoikeuteen liittyvässä päätöksessä yleensä ilmoitetaan tapaamisten ajankohta, ja yleensä sitä sovelletaan muutama kuukausi eteenpäin.

Täytäntöönpanoasiaa koskeva päätös ei estä uuden hakemuksen käsittelyä.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Kruununvoudin viraston päätöksiin voi yleensä hakea muutosta. Käräjäoikeuteen tehty muutoksenhakupyyntö toimitetaan kruununvoudin virastolle.

Henkilö, jota päätös koskee, voi hakea muutosta kruununvoudin viraston päätökseen, jos se on hänen kannaltaan langettava. Ansiotulojen ulosmittausta koskevaan päätökseen voi hakea muutosta ilman aikarajaa. Muuta ulosmittausta koskevaan päätökseen voi hakea muutosta kolmen viikon kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Sivulliset voivat hakea muutosta ulosmittaukseen ilman aikarajaa.

Käräjäoikeus voi määrätä, ettei jotain täytäntöönpanotointa toistaiseksi saa toteuttaa (tämä tunnetaan myös nimellä hukkaamiskielto) tai että jokin jo toteutettu toimi on erityisistä syistä kumottava.

Täytäntöönpano vanhempainkaaren mukaan

Täytäntöönpanosta tehtyyn päätökseen voidaan hakea muutosta hovioikeudelta. Muutoksenhaun on tapahduttava kirjallisesti, ja hakemus toimitetaan käräjäoikeudelle. Muutoksenhaun aikaraja on kolme viikkoa.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Ulosottokaari sisältää säännöksiä, joilla rajoitetaan täytäntöönpanomahdollisuuksia esimerkiksi velallisen suojaamiseksi. Velallinen voi jossain määrin estää täytäntöönpanon toteutumista vastustamalla sitä esimerkiksi vanhentumisen vuoksi. Tavallisimpia esimerkkejä täytäntöönpanon rajoituksista ovat tapaukset, joissa tietty omaisuus ja tietyt varat suljetaan ulosmittauksen ulkopuolelle velallisen tarpeisiin liittyvien seikkojen takia. Aineellisen omaisuuden ulosmittauksen ulkopuolelle voidaan jättää esimerkiksi erottamisetuun sisältyvä omaisuus, kuten huoneisto, joka on velallisen vakituinen asunto, ja rahavarat, jotka velallinen tarvitsee välittömään toimeentuloonsa. Ansiotuloista ulosmittauksen ulkopuolelle jätetään ns. toimeentulovaraus, joka on tarkoitettu normaalien elinkustannusten ja velallisen asumiskustannusten kattamiseen.

Päivitetty viimeksi: 15/12/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.