Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.
Swipe to change

Tuomioistuinratkaisun täytäntöönpano

Espanja
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Yleisesti ottaen yksityisoikeudellinen ja kaupallinen täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että jos tuomittu henkilö ei noudata täytäntöön pantavaa päätöstä (kuten lopullista tuomiota) vapaaehtoisesti, kantajan on haettava oikeudellista täytäntöönpanoa, jolla varmistetaan, että päätöstä noudatetaan. Siten vastaajan maksettavaksi määrätyn mutta maksamatta jääneen velan perimiseksi kantaja (velkoja) hakee oikeudellista täytäntöönpanoa ja saa velan perittyä esimerkiksi takavarikoinnilla, joka koskee velallisen juoksevia tilejä tai sellaista omaisuutta, jonka huutokaupan tuotoilla velka voidaan maksaa velkojalle.

Täytäntöönpano on osaltaan vastaus Espanjan vuoden 1978 perustuslaissa säädettyyn toimeksiantoon, jolla tuomareille ja tuomioistuimille annetaan tehtäväksi sekä tuomioiden antaminen että päätösten täytäntöönpano (perustuslain 117 ja 118 §). Siksi oikeudenkäynnin osapuolten on noudatettava tuomioita ja muita tuomioistuinten päätöksiä sekä toimittava yhteistyössä päätösten täytäntöönpanon edellyttämällä tavalla. Tuomari varmistaa, että nämä vaatimukset täyttyvät asianmukaisesti.

Tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpano tarkoittaa tuomioistuimen määräyksen noudattamista eli riita-asian voittaneen osapuolen saaman oikeuden täytäntöönpanoa kaikilta osin. Tähän voi kuulua kantajan (jäljempänä ’täytäntöönpanoa hakeva osapuoli’) vaatimus tietyn rahasumman palauttamisesta, oikeus velvoittaa vastaaja tekemään tai olemaan tekemättä jotakin tai tunnustetun oikeuden kirjaaminen asianmukaiseen julkiseen rekisteriin määräyksen mukaisesti.

Täytäntöönpano voi olla lopullinen tai väliaikainen. Jälkimmäisessä tapauksessa ja tietyissä olosuhteissa pannaan täytäntöön tuomio, joka ei ole vielä lopullinen, jottei velkojalle aiheutuisi vahinkoa välikauden aikana (eli päätöksestä tehdyn valituksen menettelyvaiheiden aikana ja lopullista tuomiota odoteltaessa) menettelyn viivästysten vuoksi (siviiliprosessilain 524–537 § – Ley de Enjuiciamiento Civil).

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Espanjan lainsäädännön mukaan tuomioiden täytäntöönpano kuuluu tuomareiden ja tuomioistuimien tehtäviin toimivaltaa koskevien lakien ja sääntöjen mukaisesti (Espanjan perustuslain 117 §:n 3 momentti).

Espanjan perustuslain mukaisesti tuomari on yksityisoikeudellisten asioiden täytäntöönpanomenettelyä säätelevän siviiliprosessilain (7 päivänä tammikuuta 2000 annettu laki 1/2000, Espanjan virallinen lehti nro 7, 8.1.2000, sellaisena kuin se on muutettuna) nojalla vastuussa täytäntöönpanomenettelyn asianmukaisen toimeenpanon seurannasta (545, 551 ja 552 § sekä asianomaiset säännökset). Tuomari aloittaa menettelyn täytäntöönpanoa hakevan osapuolen hakemuksesta yleisellä täytäntöönpanomääräyksellä, joka annetaan sen jälkeen, kun täytäntöönpanomääräys on tarkistettu. Tuomari antaa myös päätöksen, jos vastaaja (jäljempänä ’velallinen’) vastustaa täytäntöönpanoa ja aloittaa jäljempänä määritetyn erityisen täytäntöönpanoa koskevan vastustusmenettelyn.

Kirjaajat (Letrados de la Administración de Justicia, joiden aiempi nimitys oli ’Secretarios judiciales’ eli oikeusvirkailijat) ovat vastuussa erityisten täytäntöönpanotoimien (maksupyynnöt, velallisen omaisuuden takavarikointi, pidätykset juoksevilta tileiltä, palkanpidätykset jne.) määrittämisestä ja käyttöönotosta. Kun tuomari on antanut yleisen täytäntöönpanomääräyksen, kirjaaja valvoo täytäntöönpanomenettelyä ja hyväksyy sitä koskevat päätökset, vaikka joissakin tapauksissa näihin päätöksiin voidaan hakea muutosta tuomarilta.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Täytäntöönpano edellyttää yleensä lopullista tuomiota tai tuomioistuimen päätöstä tai muuta täytäntöönpanon mahdollistavaa asiakirjaa (lukuun ottamatta poikkeuksia, joissa päätös ei ole vielä lopullinen mutta se on kuitenkin täytäntöönpanokelpoinen, kuten kantelun kohteena olevien tuomioiden väliaikainen täytäntöönpano, joka on mahdollinen joissakin tapauksissa).

Siviiliprosessilain täytäntöönpanomenettelyä ja täytäntöönpanon mahdollistavia asiakirjoja koskevan 517 §:n säännösten mukaisesti täytäntöönpanohakemuksen pitää perustua täytäntöönpanokelpoiseen asiakirjaan. Vain seuraavat asiakirjat ovat täytäntöönpanokelpoisia:

  1. Lopullinen tuomio. Välitystuomiot ja sovittelusopimukset. Sovittelusopimukset on vahvistettava notaarilla yksityisoikeudellisten ja kaupallisten asioiden sovittelusta annetun lain (Ley de mediación en asuntos civiles y mercantiles) mukaisesti.
  2. Tuomioistuinten päätökset, joissa hyväksytään tai vahvistetaan oikeudenkäynnin aikana tuomioistuimessa saavutetut sovintoratkaisut ja sopimukset ja joihin liitetään käsittelyn aikana saadut todisteet, jos se on tarpeen sisällön toteen näyttämiseksi.
  3. Oikeaksi todistetut julkiset asiakirjat, jotka ovat ensimmäisiä kappaleita. Jos asiakirjat ovat toisia kappaleita, ne on annettava tuomioistuimen määräyksellä, jossa viitataan tappion kärsivään henkilöön tai tappion aiheuttavaan henkilöön, tai kaikkien osapuolten välisellä sopimuksella.
  4. Sellaiseen kauppasopimukseen kuuluvat asiakirjat, jotka ovat osapuolten sekä ammattijärjestöön kuuluvan ja sopimuksen tarkastaneen kaupanvälittäjän allekirjoittamia, edellyttäen, että sopimukseen on liitetty todistus, jossa välittäjä vahvistaa, että sopimus vastaa hänen rekisterissään olevia merkintöjä ja merkintöjen päivämääriä.
  5. Laillisesti liikkeeseen lasketut, haltijalle asetetut tai rekisteröidyt arvopaperit, jotka ovat erääntyneitä velkakirjoja, sekä näiden arvopaperien niin ikään erääntyneet kupongit, edellyttäen, että kupongit vastaavat arvopapereita ja arvopaperit vastaavat poikkeuksetta kuittilomakekirjoja.

Vastaavuuden todentamismenettelyn aikana esitetty arvopaperien väärennöstä koskeva vastalause ei estä täytäntöönpanomääräyksen antamista, mikäli vastaavuudet ovat oikein, tämän kuitenkaan rajoittamatta velallisen mahdollisesti myöhemmin esittämää täytäntöönpanoa koskevaa vastalausetta, jonka mukaan arvopaperi on väärennetty.

  1. Rekistereistä vastaavien elinten antamat voimassa olevat todistukset arvopaperimarkkinalaissa (Ley del Mercado de Valores) tarkoitettujen tilikirjausten edustamista arvopapereista, edellyttäen, että niiden mukana on alkuperäisiä arvopapereita tai niiden liikkeeseenlaskua koskeva vahvistus, mikäli tällaista vahvistusta vaaditaan voimassa olevassa lainsäädännössä.

Edellisessä kappaleessa tarkoitetut todistukset eivät vanhene, kun täytäntöönpanoa on haettu ja se on määrätty.

  1. Laissa määritetyissä olosuhteissa annettu tuomioistuimen määräys, jossa vahvistetaan vaadittavan vahingonkorvauksen enimmäismäärä rikosoikeudenkäynnissä, joka on pantu vireille pakollista liikennevakuutusta koskevassa tapauksessa.
  2. Muut menettelyä koskevat päätökset ja asiakirjat, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia tämän tai jonkin muun lain nojalla.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanohakemus on lähetettävä sen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (Tribunal de Primera Instancia) tuomarille, joka antoi täytäntöönpantavan tuomion tai päätöksen. Mikäli täytäntöönpantava asiakirja ei ole tuomio eli jos se ei ole syntynyt tuomioistuimen päätöksen tai tuomioistuimessa toimivan kirjaajan antaman päätöksen tuloksena (kuten täytäntöönpanokelpoisten notaarin vahvistamien julkisten asiakirjojen tapauksessa), toimivalta määrätään tuomioistuimelle erityisten sääntöjen mukaisesti asian eri liittymistä riippuen. Yleisin toimivallan määräytymisen peruste on vastaajan kotipaikka. Täytäntöönpanoa hakevalla osapuolella ja velallisella on oltava asianajaja neuvonantajanaan ja notaari edustajanaan, lukuun ottamatta sellaisten päätösten täytäntöönpanoa, jotka on annettu oikeudenkäynneissä, joissa kyseiset oikeusalan ammattilaiset eivät ole pakollisia.

Muilta osin menettely määritetään siviiliprosessilain 548 pykälässä ja sitä seuraavissa pykälissä. On huomioitava, että täytäntöönpanomääräys annetaan vain jonkin osapuolen pyynnöstä ja siitä pitää laatia hakemus jäljempänä esitetyn mukaisesti. Kun täytäntöönpanohakemus on toimitettu tuomioistuimelle, tuomioistuin laatii yleisen täytäntöönpanomääräyksen, jos menettelysäännöt ja -vaatimukset täyttyvät. Kun tuomari on antanut määräyksen, kirjaaja antaa päätöksen, joka sisältää asianmukaiset erityiset täytäntöönpanotoimet sekä täytäntöönpanoa ajatellen tarkoituksenmukaiseksi katsottuun velallisen omaisuuteen liittyvät jäljitys- ja tutkimustoimenpiteet.

Edellä mainitusta määräyksestä ja päätöksestä ilmoitetaan velalliselle samanaikaisesti, ja mukaan liitetään täytäntöönpanohakemuksen kopio. Joihinkin toimenpiteisiin voidaan kuitenkin ryhtyä velkojalle mahdollisesti aiheutuvan vahingon estämiseksi.

Velallinen voi vastustaa täytäntöönpanoa erityisistä syistä; joko olennaisten syiden (esim. velan maksu) tai menettelyihin liittyvien syiden (esim. täytäntöönpanon virheet) perusteella siviiliprosessilain 556 pykälän ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti. Tällöin aloitetaan kontradiktorinen menettely, jossa voidaan tutkia todisteita ja jonka päätteeksi annetaan määräys, jolla täytäntöönpanomääräys säilytetään tai se mitätöidään kokonaan tai osittain. Päätökseen on mahdollista hakea muutosta.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Kuten edellä mainittiin, täytäntöönpanoa haetaan siten, että jompikumpi osapuoli jättää täytäntöönpanohakemuksen sisältävän hakemuksen. Täytäntöönpanohakemuksessa on mainittava asiakirja, johon täytäntöönpano perustuu, tuomioistuimelta haettava täytäntöönpano, velallisen omaisuus, joka voidaan ulosmitata, velallisen omaisuuden yksilöimiseen tarvittavat jäljitys- ja tutkimustoimenpiteet; henkilö(t), joka on / jotka ovat täytäntöönpanon kohteena sekä näiden henkilöiden ja heidän tilanteensa määritys. Jos täytäntöönpanoasiakirja on kirjaajan päätös tai täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen tuomio tai päätös, täytäntöönpanohakemus voidaan rajoittaa koskemaan vain täytäntöönpanomääräyksen antamista koskevaa hakemusta, jossa yksilöidään täytäntöönpanon kohteena oleva tuomio tai päätös (siviiliprosessilain 549 §). Muissa tapauksissa täytäntöönpanohakemukseen on liitettävä asiakirjat, joihin täytäntöönpano perustuu (asiakirjat on lueteltu siviiliprosessilain 550 §:ssä). Jos täytäntöönpanohakemus on edellä mainittujen vaatimusten mukainen ja esitetty asiakirja mahdollistaa täytäntöönpanon määräämisen, täytäntöönpanosta määrää tuomari tai kirjaaja (päätöksellä), joka määrittää – jos kyseessä on rahaa koskeva täytäntöönpano – täytäntöönpanon pääoman muodostavan summan sekä koroille ja kuluille tilapäisesti määritetyn summan, jota voidaan säätää ja tarkistaa myöhemmin, ja yksilöi aina asianosaiset henkilöt ja käyttöön otettavat täytäntöönpanotoimet.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

On aina huomioitava, että kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta tiettyjä jäljempänä mainittuja täytäntöönpanon ulkopuolelle jääviä omaisuuseriä, täytäntöönpanotoimien on oltava oikeassa suhteessa summaan, johon täytäntöönpano on myönnetty, eli jos täytäntöönpanotoimet ovat liiallisia, tuomioistuin voi määrätä, että niitä pitää lieventää. Jos taas täytäntöönpanotoimet ovat riittämättömiä, täytäntöönpanoa hakeva osapuoli voi pyytää niiden laajentamista tai lisäämistä. Mikäli täytäntöönpanoa hakeva osapuoli ei tiedä, mitä omaisuutta velallisen omistuksessa on, tuomioistuinta voidaan pyytää tekemään selvityksiä, jotka kirjaaja suorittaa joko suoraan tuomioistuimessa tai pyytämällä tietoja toimivaltaisilta viranomaisilta. Takavarikointeihin ja palkkojen ulosmittauksiin liittyy kuitenkin tiettyjä jäljempänä lueteltuja asteikkoja ja rajoituksia. Poikkeuksena on elatustuen maksamista koskeva määräys (joka on annettu joko sukulaisten välisessä elatusapumenettelyssä tai lapsille maksettavia elatustukia koskevassa perheoikeudenkäynnissä), sillä näissä tapauksissa täytäntöönpanoon ei sovelleta lakisääteisiä asteikkoja, vaan tuomioistuin määrittää ulosmitattavan summan.

Siviiliprosessilain 604 pykälässä ja sitä seuraavissa pykälissä todetaan seuraavaa omaisuuseristä, jotka eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena (viitteet ’oikeusvirkailijaan’ on ymmärrettävä viitteiksi kirjaajaan):

Omaisuuserät, jotka eivät voi koskaan olla täytäntöönpanon kohteena. Seuraavia omaisuuseriä ei voida takavarikoida missään olosuhteissa:

1. Luovuttamattomiksi ilmoitetut omaisuuserät.

2. Lisäoikeudet, joita ei voi luovuttaa erillään pääoikeudesta.

3. Omaisuuserät, joilla ei itsessään ole arvoa.

4. Omaisuuserät, joista on erikseen säädetty jossakin säännöksessä, etteivät ne voi olla täytäntöönpanon kohteena.

Velallisen omaisuuserät, jotka eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena. Seuraavat asiat eivät myöskään voi olla täytäntöönpanon kohteena:

1. Huonekalut ja kotitaloustarvikkeet sekä täytäntöönpanon kohteena olevan osapuolen ja hänen perheensä vaatteet, joita ei voida pitää ylimääräisinä. Yleisesti ottaen ruoka, polttoaine ja muut asiat, joiden tuomioistuin katsoo olevan olennaisia velallisen ja hänen huollettaviensa kohtuullisen arvokkaan elämän kannalta.

2. Kirjat ja välineet, joita velallinen tarvitsee ammattinsa, taiteenalansa tai elinkeinonsa harjoittamiseen, mikäli niiden arvo ei ole suhteellinen velan määrään nähden.

3. Pyhät esineet ja lainmukaisesti rekisteröityjen uskontojen harjoittamiseen käytettävät esineet.

4. Summat, joista on erikseen säädetty lailla, etteivät ne voi olla täytäntöönpanon kohteena.

5. Omaisuuserät ja summat, joista on määrätty Espanjan ratifioimissa sopimuksissa, etteivät ne voi olla täytäntöönpanon kohteena.

Palkoista ja eläkkeistä tehtävien pidätysten osalta siviiliprosessilaissa säädetään seuraavista varauksista:

1) Palkkaa, eläkettä, korvausta tai vastaavaa, joka ei ylitä vähimmäispalkkaa (jonka hallitus määrittää vuosittain) ei voida ulosmitata.

2) Vähimmäispalkkaa suuremmat palkat, korvaukset tai eläkkeet voidaan ulosmitata seuraavan asteikon mukaisesti:

1. Ensimmäisestä vähimmäispalkan ylittävästä summasta, joka vastaa korkeintaan kaksinkertaista vähimmäispalkkaa: 30 prosenttia.

2. Vähimmäispalkan ylittävästä summasta, joka vastaa korkeintaan kolminkertaista vähimmäispalkkaa: 50 prosenttia.

3. Vähimmäispalkan ylittävästä summasta, joka vastaa korkeintaan nelinkertaista vähimmäispalkkaa: 60 prosenttia.

4. Vähimmäispalkan ylittävästä summasta, joka vastaa korkeintaan viisinkertaista vähimmäispalkkaa: 75 prosenttia.

5. Edellä mainitun summan ylittävästä summasta: 90 prosenttia.

3) Mikäli täytäntöönpanon kohteena oleva osapuoli saa useampaa kuin yhtä palkkaa, kaikki palkat lasketaan yhteen ja summa, joka ei voi olla täytäntöönpanon kohteena, vähennetään vain kerran. Myös aviopuolisoiden palkat, eläkkeet, korvaukset tai vastaavat lasketaan yhteen, paitsi jos aviopuolisoiden omaisuus on eroteltu, mistä on esitettävä todiste oikeusvirkailijalle.

4) Mikäli täytäntöönpanon kohteena olevalla osapuolella on huollettavia, oikeusvirkailija voi vähentää siviiliprosessilain 607 §:n 2 momentin 1, 2, 3 ja 4 kohdassa määritettyjä prosenttiosuuksia 10–15 prosentilla.

5) Mikäli palkkoihin, eläkkeisiin tai korvauksiin kohdistuu pysyviä tai väliaikaisia julkisluonteisia vero- tai sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuvia vähennyksiä, ulosmitattavan summan määrittämisen perustana käytetään summaa, jonka velallinen saa kyseisten vähennysten jälkeen.

6) Edellä mainitut tämän pykälän kohdat koskevat myös itsenäisten ammatinharjoittajien ammatillisesta ja kaupallisesta toiminnasta saamia tuloja.

7) Tämän säännöksen nojalla ulosmitatut summat voidaan siirtää suoraan täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle kyseisen osapuolen etukäteen osoittamalle pankkitilille, mikäli täytäntöönpanosta vastaava oikeusvirkailija antaa asialle hyväksyntänsä.

Tässä tapauksessa sekä takavarikoinnin että sitä seuraavan siirron suorittavan henkilön tai elimen että täytäntöönpanoa hakevan osapuolen on ilmoitettava oikeusvirkailijalle lähetetyt ja vastaanotetut summat kolmen kuukauden välein, lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka täytäntöönpanon kohteena oleva henkilö mahdollisesti esittää joko siksi, että velka on hänen mielestään maksettu kokonaisuudessaan, jolloin takavarikolle ei ole enää perusteita, tai siksi, että takavarikoita ja siirtoja ei ole suoritettu oikeusvirkailijan määräämällä tavalla.

Oikeusvirkailijan antamasta määräyksestä, joka sallii suorat siirrot, voidaan valittaa suoraan tuomioistuimeen.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun kyseessä on kiinteä omaisuus tai muut rekisteröitävissä olevat omaisuuserät, tuomioistuin voi täytäntöönpanoa hakevan osapuolen pyynnöstä määrätä, että vastaavaan julkiseen rekisteriin tehdään varokeinona takavarikointimerkintä (yleensä kiinteistörekisteriin, johon merkitään kiinteä omaisuus) myöhemmin tehtävän täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Muissa tapauksissa voidaan määrätä seuraavanlaisista toimenpiteistä:

- käteinen: takavarikointi

- juoksevat tilit: turvaamismääräys pankille

- palkat: pidätysmääräys maksajalle

- korot, tuotot ja tulot: maksajan suorittama pidätys, tuomioistuimen valvoma hallinto tai maksu tuomioistuimelle

- arvopaperit ja rahoitusvälineet: korkojen pidätys lähteellä, ilmoitus arvopaperipörssin tai jälkimarkkinoiden sääntelyelimelle (jos arvopaperit on listattu julkisilla markkinoilla) ja ilmoitus liikkeeseen laskevalle yhtiölle.

Other movable property: confiscation.

Lisäksi kaikkien henkilöiden ja julkisten ja yksityisten elinten on toimittava yhteistyössä täytäntöönpanotoimien varmistamiseksi (sakon tai oikeuden halventamista koskevan syytteen uhalla, jos ne eivät noudata vaatimusta). Tämä tarkoittaa sitä, että niiden on annettava pyydetyt tiedot tai otettava käyttöön kyseessä olevat takuita koskevat toimenpiteet ja annettava tuomioistuimelle niiden hallussa olevat asiakirjat ja tiedot rajoituksetta, lukuun ottamatta sellaisten perusoikeuksien tai -rajojen noudattamisesta johtuvia rajoituksia, joista on tietyissä tapauksissa nimenomaisesti säädetty laissa.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanotoimilla ei ole ennalta määrättyä kestoa, vaan ne ovat voimassa niin kauan, kunnes täytäntöönpano on suoritettu. Näiden toimien osalta täytäntöönpanoa hakevan osapuolen on haettava asianmukaista täytäntöönpanoa kussakin tapauksessa. Esimerkiksi huutokauppaa pyydetään, kun kyseessä on kiinteän tai irtaimen omaisuuden takavarikointi. Maksu suoritetaan täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle huutokaupasta saaduilla rahoilla. Muissa tapauksissa, kuten silloin, kun määräys koskee omaisuuden luovuttamista täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle (esimerkiksi häätö vuokran maksamatta jättämisen vuoksi), täytäntöönpanotoimet koostuvat omaisuuden hallinnan palauttamisesta täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle, kun sopimusta rikkonut vuokralainen on häädetty kiinteistöstä.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Täytäntöönpanoasiakirjaan ei voi hakea muutosta. Velallinen voi kuitenkin esittää valituksen sitten, kun täytäntöönpanosta on ilmoitettu. Siinä tapauksessa ryhdytään edellä‑ mainittuun valitusmenettelyyn. Valitus voidaan tehdä olennaisten syiden tai muodollisten virheiden perusteella. Valituksen syyt riippuvat täytäntöönpantavasta asiakirjasta (siviiliprosessilain 556 pykälän ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti riippuen siitä, onko kyseessä tuomarin tai kirjaajan antama menettelyä koskeva päätös, välitystuomio tai sovittelusopimus; liikenneonnettomuuksiin liittyvissä rikosoikeudenkäynneissä määrätyt enimmäisrangaistuksia koskevat asiakirjat; siviiliprosessilain 517 pykälän 4, 5, 6 ja 7 momentissa tarkoitetut asiakirjat tai muut 517 pykälän 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat. Liialliseen vaatimukseen perustuvaan valitukseen sovelletaan siviiliprosessilain 558 pykälää ja muodollisiin virheisiin perustuvaan valitukseen sovelletaan siviiliprosessilain 559 pykälää. On otettava huomioon, että tuomioistuin on saattanut aiemmin nostaa esiin joitakin näistä syistä omasta aloitteestaan (jos tuomioistuin huomaa, että oikeaksi todistetuista julkisista asiakirjoista tai todistuksista koostuvan täytäntöönpanomääräyksen jokin kohta saattaa olla epäoikeudenmukainen, sen on toimittava virkansa puolesta kuulemalla osapuolia asiasta ja annettava kuulemisten päätteeksi päätös). Osapuolet voivat hakea muutosta määräykseen, jonka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antaa vastauksena valituksen syihin. Muutoksenhakua käsittelee asianomainen maakuntatuomioistuin (Audiencia provincial).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Täytäntöönpanotoimi voi raueta. Tuomioistuimen tuomioon tai päätökseen, menettelyissä saavutetun lainmukaisen sovintoratkaisun tai sopimuksen hyväksyvään kirjaajan päätökseen tai välitystuomioon tai sovittelusopimukseen perustuva täytäntöönpanotoimi raukeaa, ellei asiaa koskevaa täytäntöönpanohakemusta jätetä viiden vuoden kuluessa siitä, kun tuomiosta tai päätöksestä on tullut lainvoimainen (siviiliprosessilain 518 §).

Ennen (tuomarin tai kirjaajan antamien) menettelyä koskevien päätösten tai välitystuomioiden tai sovittelusopimusten täytäntöönpanon vireillepanoa on myös odotusaika. Odotusaikana vastaajalla on mahdollisuus noudattaa määräystä vapaaehtoisesti, jolloin asian voittaneen henkilön ei tarvitse hakea täytäntöönpanoa. Tästä seuraa, että menettelyjä koskevien päätösten, välitystuomioiden tai sovittelusopimusten täytäntöönpanoa ei määrätä kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin tuomiosta tulee lainvoimainen tai jolloin sopimuksen hyväksymistä tai allekirjoitusta koskeva päätös on ilmoitettu velalliselle (siviiliprosessilain 548 §). Odotusajan perimmäinen tarkoitus on kannustaa vastaajaa määräyksen vapaaehtoiseen noudattamiseen.

Kuten edellä kohdassa 4.1 kerrotaan, siviiliprosessilaissa säädetään velallisen suojelemiseksi, että tietyt omaisuuserät eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena, ja asetetaan suhteelliset määrärajat palkkojen, korvausten ja eläkkeiden takavarikoinnille.

Omaisuuden huutokaupoissa myynti korkeimman tarjouksen tekijälle on tehtävä vähimmäisarvon mukaan suhteessa omaisuuserän arvioituun arvoon tai velan määrään. Nämä velallista suojaavat rajat ovat korkeampia, jos velallisen vakituinen asunto huutokaupataan (siviiliprosessilain 670 ja 671 §).

Siviiliprosessilaissa säädetään myös, että velan pääoman korkojen ja oikeudenkäyntikulujen täytäntöönpanoa ei pääsääntöisesti voida suorittaa summasta, joka ylittää 30 prosenttia pääomasta (siviiliprosessilain 575 §).

Jos täytäntöönpano suoritetaan vakituisesta asunnosta, velalliselta vaaditut kulut voivat olla korkeintaan viisi prosenttia täytäntöönpanohakemuksessa vaaditusta summasta (siviiliprosessilain 575 pykälä).

Asuntolainan ulosotossa ja sellaisten velallisten kohdalla, joiden sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on erityisen haavoittuva, häätöä vakituisesta asunnosta lykätään.

Maksukyvyttömyyttä koskevan lain (Ley Concursal) 55–57 §:n mukaan yksittäisiä täytäntöönpanomääräyksiä ei voi suorittaa konkurssiin julistettuja kaupallisia yrityksiä kohtaan, sillä konkurssimenettelyjä käsittelevällä tuomarilla on yksinomainen toimivalta maksukyvytöntä osapuolta koskevassa täytäntöönpanossa; tarkoitus on estää se, että joitakin velkojia kohdeltaisiin suotuisammin kuin toisia.

Päivitetty viimeksi: 02/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.