Tuomioistuinratkaisun täytäntöönpano

Luxemburg
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Jos velallinen ei noudata tuomiota vapaaehtoisesti, velkoja voi vaatia tuomion täytäntöönpanoa. Tätä kutsutaan pakkotäytäntöönpanoksi.

Jotta tuomio voidaan katsoa täytäntöönpanokelpoiseksi, siihen täytyy liittää täytäntöönpanolauseke ja se on annettava tiedoksi asianmukaisesti.

Tuomion täytäntöönpano keskeytetään viikon ajaksi tuomion antamisen jälkeen ja/tai silloin, jos jotakin muutoksenhakukeinoa käytetään tosiasiallisesti, paitsi jos tuomio on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen.

Pakkotäytäntöönpanoa käytetään tavallisesti rahasummien takaisin perimiseen, mutta sen avulla voidaan myös vaatia jonkin toimenpiteen toteuttamista.

Kun henkilö tuomitaan maksamaan tietty rahasumma, täytäntöönpanotoimi kohdistuu velallisen varoihin ja se katsotaan ulosotoksi.

On kuitenkin olemassa myös muita erityisiä täytäntöönpanotoimia, kuten vakuustakavarikko, hedelmä- tai viljasadon takavarikointi, tuottojen takavarikointi, kiinteän omaisuuden ulosmittaus, irtaimen omaisuuden ulosmittaus, velkojan pidätysoikeus hänen huostassaan olevaan paikkakunnalta poistuvan velallisen irtaimeen omaisuuteen, takavarikointi aiemmin esitetyn vaateen perusteella, palkan ulosmittaus, sisävesialusten ja ilma-alusten takavarikointi ja ulosmittaus immateriaalioikeuksien suojaamiseksi.

Luxemburgissa eniten käytettyjä ulosmittaustoimia ovat turvaamistoimenpiteenä käytettävä vakuustakavarikko (saisie-arrêt) ja pakkotäytäntöönpano (saisie-exécution).

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Vain ulosottomiehillä (huissier de justice) on valtuudet panna täytäntöön tuomiot, jotka Luxemburgin lainsäädäntöä soveltava luxemburgilainen tuomioistuin tai Euroopan unionin siviili- ja kauppaoikeudellista lainsäädäntöä soveltava toisen Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuin on julistanut täytäntöönpanokelpoisiksi. Sama koskee sovittelussa syntyneitä täytäntöönpanokelpoisia siviili- ja kauppaoikeudellisia sopimuksia sekä muita täytäntöönpanoasiakirjoja tai -määräyksiä.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

  • Suurherttuakunnassa annetut tuomiot ja laaditut asiakirjat

Tällaiset tuomiot ja asiakirjat ovat täytäntöönpanokelpoisia Luxemburgin suurherttuakunnassa ilman erillistä lauseketta tai tuomioiden tai asiakirjojen soveltamisalaa laajentavia muodollisia määräyksiä, vaikka täytäntöönpano tapahtuisi sen tuomioistuimen oikeudenkäyttöalueen ulkopuolella, joka on antanut tuomion tai jonka alueella asiakirjat on laadittu.

Kaikki täytäntöönpanotoimet tulevat voimaan, kun asiakirja tai tuomio siirretään ulosottomiehelle. Poikkeuksena ovat kuitenkin kiinteän omaisuuden ulosmittaus ja vankeusrangaistus, joiden täytäntöönpano edellyttää erityisvaltuutusta.

  • Ulkomailla annetut tuomiot, joihin sovelletaan valtiosopimusta tai Euroopan unionin säädöstä, jossa edellytetään eksekvatuurimenettelyä

Toisessa valtiossa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetut tuomiot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia asianomaisessa valtiossa ja jotka täyttävät erityisesti edellytykset, jotka on asetettu

  • tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27. syyskuuta 1968 tehdyssä Brysselin yleissopimuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna yleissopimuksilla, jotka koskevat uusien jäsenvaltioiden liittymistä tähän yleissopimukseen,
  • tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 16. syyskuuta 1988 tehdyssä Luganon yleissopimuksessa,
  • Luxemburgin suurherttuakunnan ja Itävallan tasavallan välillä tuomioiden ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 29. heinäkuuta 1971 tehdyssä yleissopimuksessa,
  • Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin välillä tuomioistuimen toimivallasta, konkurssista sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta 24. marraskuuta 1961 tehdyssä sopimuksessa, siltä osin kuin mainittu sopimus on voimassa,
  • tai elatusapuasioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 2. lokakuuta 1973 tehdyssä yleissopimuksessa

ja joiden perusteella ne voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin uuden siviiliprosessilain (Nouveau Code de procédure civile) 680–685 §:ssä säädetään.

Sellaiset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetut tuomiot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia kyseisessä jäsenvaltiossa ja jotka täyttävät tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22. joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen N:o 44/2001 mukaiset edellytykset sille, että tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin asianomaisessa asetuksessa on säädetty.

Asetus (EY) N:o 44/2001 on kumottu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetulla asetuksella (EY) N:o 1215/2012 (nk. uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus). Asetusta (EY) N:o 44/2001 sovelletaan kuitenkin edelleen sellaisissa oikeudenkäynneissä annettuihin tuomioihin, jotka on pantu vireille ennen 10. tammikuuta 2015, sellaisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu taikka rekisteröity virallisina asiakirjoina ennen 10. tammikuuta 2015, ja sellaisiin tuomioistuimessa tehtyihin sovintoihin, jotka on hyväksytty tai tehty ennen 10. tammikuuta 2015, jos nämä kuuluvat kyseisen asetuksen soveltamisalaan.

Sellaiset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa siviilioikeudellisissa asioissa annetut tuomiot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia kyseisessä jäsenvaltiossa ja jotka täyttävät toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4. heinäkuuta 2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 mukaiset edellytykset sille, että tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin asianomaisessa asetuksessa on säädetty.

Sellaiset tuomiot, jotka annetaan jäsenvaltiossa, jota elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23. marraskuuta 2007 tehty Haagin pöytäkirja ei sido toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18. joulukuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 4/2009 IV luvun 2 jakson mukaisesti, ja jotka täyttävät edellytykset sille, että ne voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin asianomaisessa asetuksessa on säädetty.

Sellaiset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa siviilioikeudellisissa asioissa annetut tuomiot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia kyseisessä jäsenvaltiossa ja jotka täyttävät tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa 24. kesäkuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/1103 ja tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa 24. kesäkuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/1104 mukaiset edellytykset sille, että tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, saatetaan täytäntöönpanokelpoisiksi sillä tavalla kuin edellä mainituissa asetuksissa (EU) 2016/1103 ja (EU) 2016/1104 on säädetty.

  • Ulkomailla annetut tuomiot, joihin sovelletaan unionin säädöstä, jossa edellytetään eksekvatuurimenettelyn poistamista

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 12. joulukuuta 2012 asetuksen (EY) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (nk. uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus). Tämän asetuksen 36 artiklan mukaan jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä (eksekvatuurimenettelyn poistaminen). Tätä asetusta on sovellettu kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa 10. tammikuuta 2015 alkaen asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Tuomiot, jotka annetaan jäsenvaltiossa, jota elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23. marraskuuta 2007 tehty Haagin pöytäkirja sitoo toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18. joulukuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 4/2009 IV luvun 1 jakson mukaisesti, tunnustetaan Luxemburgissa ilman eri menettelyä, eikä tunnustamista ole mahdollista vastustaa.

Sellaiset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetut tuomiot, jotka täyttävät eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 655/2014 mukaiset edellytykset sille, että tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön sillä tavalla kuin asianomaisessa asetuksessa on säädetty.

Sellaiset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetut tuomiot, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia kyseisessä jäsenvaltiossa ja jotka täyttävät eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 861/2007 tai eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 1896/2006, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, mukaiset edellytykset sille, että tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Luxemburgissa, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön sillä tavalla kuin asianomaisissa asetuksissa on säädetty.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Irtaimen tai kiinteän omaisuuden ulosmittaukseen ei koskaan ryhdytä ilman Luxemburgin lainsäädännön mukaan annettua täytäntöönpanomääräystä, vaikka saatava olisi selvä ja rahassa määritelty. Jos erääntynyt saatava ei ole rahasumma, kaikkia sitä koskevia myöhempiä toimia lykätään ulosmittauksen jälkeen, kunnes sen arvo on määritetty.

Kolmannet osapuolet eivät voi panna täytäntöön eikä niitä vastaan voida panna täytäntöön tuomioita, joissa määrätään takavarikon kumoamisesta, kiinnitysmerkinnän poistamisesta, maksusuorituksesta tai jostakin muusta kolmannen osapuolen suoritusvelvoitteesta tai muusta vastuusta, vaikka tuomion vastustamisen tai muutoksenhaun määräaika olisi umpeutunut, ellei kantajan asianajaja anna todistusta, josta käy ilmi ajankohta, jona tuomio on annettu tiedoksi tuomitun kotipaikassa, ja ellei tuomioistuimen kirjaaja esitä todistusta siitä, että tuomiota ei ole vastustettu eikä siihen ole haettu muutosta.

Mikäli tämän todistuksen perusteella tuomiota ei ole vastustettu eikä siihen ole haettu muutosta, takavarikoidun omaisuuden hoitajien, turvaamistoimen kohteena olevan omaisuuden säilyttäjien ja kaikkien muiden henkilöiden on hyväksyttävä tuomio.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

  • Ulosmitattava varallisuus

Vain velallisen omistuksessa olevaa irtainta tai kiinteää omaisuutta voidaan ulosmitata. Kolmannelle osapuolelle kuuluvaa omaisuutta ei voida ulosmitata. Sen sijaan sillä ei ole juurikaan merkitystä, kenen hallussa velallisen omaisuus on ulosmittaushetkellä, eli kolmannella osapuolella oleva omaisuus voidaan ulosmitata.

  • Varallisuus, jota ei voida ulosmitata

Uuden siviiliprosessilain 728 §:ssä säädetään, että niiden varojen ohella, jotka erityissäädöksissä on määritelty jätettäväksi ulosmittauksen ulkopuolelle, seuraavaa omaisuutta ei voida ulosmitata:

  • omaisuus, joka määritellään Luxemburgin lainsäädännössä käyttötarkoituskohtaiseksi kiinteäksi omaisuudeksi;
  • tietty irtain omaisuus, kuten esimerkiksi sänky, vaatteet, vaatekaapit, pyykinpesukone ja pöydät ja tuolit perheen yhteisiä aterioita varten.

Edellä mainittua omaisuutta ei voida ulosmitata, olipa velkoja kuka tahansa tai vaikka velkojana olisi valtio. Poikkeuksena ovat kuitenkin tietyt laissa tyhjentävästi luetellut saatavat.

Jotta vältyttäisiin tilanteelta, jossa velkoja ottaisi haltuunsa kaikki velallisen toimeentuloon tarvittavat varat, suurherttuan asetuksessa on määritelty palkan, eläkkeiden ja etuuksien pakkolunastukselle ja ulosmittaukselle tietyt enimmäistasot. Laissa säännellään suojelun alaisten säännöllisten korvausten (palkkojen, etuuksien, eläkkeiden) ulosmittausta. Tällaisia säännöllisiä tuloja ei voida ulosmitata kokonaan vaan ainoastaan tiettyyn ylärajaan saakka – tämä yläraja määräytyy suurherttuan asetuksessa määriteltyjen omaisuuserien perusteella. Näin velallinen saa pitää itsellään toimeentuloon tarvittavat vähimmäistulot.

  • Vakuusjärjestely

Sen tarkoituksena on suojella omaisuuden ulosmittauksen kohteena olevaa henkilöä seurauksilta, jotka aiheutuvat siitä, että hän on menettänyt vallintaoikeuden koko omaisuuteensa. Sen avulla tuomari voi rajoittaa ulosmitattavia määriä.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun omaisuus on ulosmitattu, velallinen menettää oikeutensa määrätä siitä. Ulosmittaus ei kuitenkaan anna sitä hakeneen velkojan saatavalle etuoikeusasemaa. Vallintaoikeuden menetys tarkoittaa, että velallinen ei voi enää myydä, luovuttaa tai kiinnittää omaisuutta. Ulosmitattu omaisuus voidaan viedä pois saman tien. Velallinen pysyy sen omistajana pakkomyyntiin asti, vaikka omaisuus ei välttämättä olekaan enää hänen hallussaan. Tilanne ei siten muutu käytännössä, vaan ainoastaan oikeudellisesti.

Vallintaoikeuden menetyksen kanssa ristiriidassa olevat velallisen toimet eivät sido ulosmittausvelkojaa.

Oikeudenmenetys on kuitenkin vain suhteellinen siten, että se koituu ainoastaan ulosmittausvelkojan hyödyksi. Muiden velkojien on yhä sallittava velallisen omaisuuden muutokset. He voivat kuitenkin helposti saada ulosmittausvelkojan aseman vahvistetun ulosmittauksen nojalla.

Vallintaoikeuden menetys on ensimmäinen vaihe omaisuuden myynnissä. Omaisuus siirtyy tuomioistuimen valvontaan. Tuomion täytäntöön panemiseksi suoritettava ulosmittaus on ensi vaiheessa siten myös turvaamistoimi.

Saatavan ulosmittauksella siirretään kyseisen saatavan vallintaoikeus kokonaisuudessaan riippumatta sen saatavan suuruudesta, johon ulosmittaus perustuu. Toissijainen velallinen voi kuitenkin säilyttää oikeutensa tallettamalla saatavaa vastaavan rahasumman oikeudellisen vakuusjärjestelyn mukaisesti.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Luxemburgin lain mukaisesti annetuissa täytäntöönpanomääräyksissä ei määrätä voimassaoloajasta, eivätkä nämä määräykset vanhene.

Kauppatuomioistuimen presidentin antama lupa ulosmitata omaisuutta turvaamistoimena raukeaa, ellei turvaamistointa ole toteutettu määräykseen kirjatun määräajan kuluessa.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Kauppatuomioistuimen presidentin antamaa määräystä, jolla on annettu lupa asettaa omaisuus hukkaamiskieltoon, voidaan vastustaa, ja siihen voidaan hakea muutosta.

Pakkotäytäntöönpanon yhteydessä velallinen voi joko vedota täytäntöönpanoesteeseen (action en difficulté d'exécution) tai vastustaa ulosmitatun omaisuuden myyntiä.

Kolmannet osapuolet voivat niin ikään ryhtyä toimenpiteisiin, eli vastustaa ulosmitatun omaisuuden myyntiä ja vaatia, että kyseinen omaisuus vapautetaan heidän edukseen.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Uuden siviiliprosessilain 590 §:n mukaan velallisella on mahdollisuus estää väliaikainen täytäntöönpano, jos sitä ei ole määrätty lainsäädännössä tarkoitetussa tilanteessa. Tätä varten velallinen voi panna asian vireille muutoksenhakutuomioistuimessa nostaakseen kanteen väliaikaisen täytäntöönpanon kieltämiseksi. Velallisella on tämä mahdollisuus ainoastaan siviilioikeudellisissa asioissa, eikä sitä kauppalain 647 §:n mukaan sovelleta kauppaoikeudellisiin asioihin.

Uuden siviiliprosessilain 703 §:n 2 momentissa säädetään vakuusjärjestelyä koskevasta menettelystä. Sen tarkoituksena on suojella omaisuuden ulosmittauksen kohteena olevaa henkilöä seurauksilta, jotka aiheutuvat siitä, että hän on menettänyt vallintaoikeuden koko omaisuuteensa. Sen avulla tuomari voi rajoittaa ulosmitattavia määriä.

Jotta vältyttäisiin tilanteelta, jossa velkoja ottaisi haltuunsa kaikki velallisen toimeentuloon tarvittavat varat, suurherttuan asetuksessa on määritelty palkan, eläkkeiden ja etuuksien pakkolunastukselle ja ulosmittaukselle tietyt enimmäistasot. Laissa säännellään suojelun alaisten säännöllisten korvausten (palkkojen, etuuksien, eläkkeiden) ulosmittausta. Tällaisia säännöllisiä tuloja ei voida ulosmitata kokonaan vaan ainoastaan tiettyyn ylärajaan saakka – tämä yläraja määräytyy suurherttuan asetuksessa määriteltyjen omaisuuserien perusteella. Näin velallinen saa pitää itsellään toimeentuloon tarvittavat vähimmäistulot.

Linkkejä

http://www.legilux.lu

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.

Your-Europe

Päivitetty viimeksi: 11/01/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.