Tuomioistuinratkaisun täytäntöönpano

Kroatia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Kroatiassa täytäntöönpanoon sovelletaan täytäntöönpanolain (Ovršni zakon, Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 112/12, 25/13, 93/14, 55/16 ja 73/17) säännöksiä. Kyseisellä lailla säännellään menettelyä, jota tuomioistuimet ja julkiset notaarit noudattavat täytäntöönpanoasiakirjaan tai muuhun todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvassa pakkoperinnässä, ellei erillislaissa säädetä toisin.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Täytäntöönpanomenettelystä vastaavat tuomioistuimet täytäntöönpanoasiakirjan perusteella ja julkiset notaarit muun todistusvoimaisen asiakirjan perusteella.

Täytäntöönpanoasiakirja määritellään täytäntöönpanolain 23 §:ssä ja todistusvoimainen asiakirja sen 31 §:ssä.

Täytäntöönpanomenettelyyn osallistuu lisäksi rahoitusvirasto (Financijska agencija), joka on täytäntöönpanosta täytäntöönpanolain ja rahasaatavien perintää koskevan lain mukaan vastaava oikeushenkilö. Myös työnantajat, Kroatian eläkelaitos (Hrvatski zavod za mirovinsko osiguranje) ja muut laissa säädetyt viranomaiset osallistuvat täytäntöönpanomenettelyyn.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Tuomioistuimet vastaavat täytäntöönpanomenettelystä täytäntöönpanoasiakirjan perusteella. Täytäntöönpanolain mukaan täytäntöönpanoasiakirjoja ovat seuraavat:

1. tuomioistuimen täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja ratkaisut,

2. siviiliprosessilain (Zakon o parničnom postupku) 186.a §:ssä tarkoitetut täytäntöönpanokelpoiset ratkaisut,

3. välimiestuomioistuimen täytäntöönpanokelpoiset päätökset,

4. hallinnollisissa menettelyissä annetut täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja ratkaisut, jotka koskevat maksuvelvoitteen täyttämistä, ellei laissa säädetä toisin,

5. julkisen notaarin täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja asiakirjat,

6. nk. kunniatuomioistuimissa (sud časti) käytävissä menettelyissä sovitut ratkaisut ja sovittelumenettelyssä sovitut ratkaisut sovittelumenettelystä annetun lain mukaisesti,

7. muut laissa täytäntöönpanokelpoisiksi määritellyt asiakirjat.

Täytäntöönpanoasiakirja mahdollistaa täytäntöönpanon edellyttäen, että siitä käy ilmi velkoja ja velallinen sekä maksuvelvoitteen kohde, tyyppi, suuruus ja määräaika.

Jos täytäntöönpanoasiakirja on päätös, jolla velka määrätään suoritettavaksi maksu- tai tekemisvelvoitteella, siinä on mainittava myös määräaika sen vapaaehtoiselle noudattamiselle. Jos määräaikaa ei mainita, tuomioistuin asettaa sen täytäntöönpanomääräyksessä.

3.1 Menettely

Velkoja panee täytäntöönpanoasiakirjaan perustuvan täytäntöönpanomenettelyn vireille toimittamalla tuomioistuimeen täytäntöönpanohakemuksen. Velkoja voi toimittaa hakemuksen henkilökohtaisesti menettelyn osapuolena tai asiamiehen välityksellä. Eräissä laissa säädetyissä tapauksissa myös tuomioistuin voi panna menettelyn vireille.

Kunnallisilla tuomioistuimilla (općinski sud) on täytäntöönpanomenettelyjen osalta asiallinen toimivalta, ellei laissa säädetä toisin. Täytäntöönpano toteutetaan täytäntöönpanomääräyksen asettamissa rajoissa.

Täytäntöönpanomääräyksestä on käytävä ilmi täytäntöönpanoasiakirja tai todistusvoimainen asiakirja, johon määräys perustuu, velkoja ja velallinen, saatava, täytäntöönpanon kohde ja keinot sekä muut toteutuksen kannalta tarpeelliset tiedot.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanohakemuksen on sisällettävä pyyntö, jossa mainitaan täytäntöönpanon perusteena oleva täytäntöönpanoasiakirja tai todistusvoimainen asiakirja, velkojan ja velallisen nimi ja henkilönumero, saatava, täytäntöönpanokeinot ja tapauksen mukaan täytäntöönpanokohde. Hakemuksen on sisällettävä myös muut täytäntöönpanon toteutuksen kannalta tarpeelliset tiedot.

Todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvaa täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen on sisällyttävä

1. pyyntö, että tuomioistuin määrää velallisen suorittamaan saatavan ja asiaankuuluvat kulut kahdeksan päivän kuluessa tai, jos riita-asia koskee vekseleitä ja sekkejä, kolmen päivän kuluessa määräyksen tiedoksiannosta, ja

2. varsinainen täytäntöönpanopyyntö.

Täytäntöönpanomääräyksen tärkeimmät edellytykset ovat siis täytäntöönpanoasiakirja tai todistusvoimainen asiakirja, jonka perusteella määräys annetaan, ja täytäntöönpanohakemus.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

Täytäntöönpanon kohteena ovat omaisuuserät ja oikeudet, jotka lain mukaan voidaan siirtää saatavan perimiseksi. Täytäntöönpano toteutetaan velkojan saatavan turvaamiseksi ulosmittaamalla jokin velallisen varallisuuteen kiinteästi kuuluva omaisuuserä.

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voi kohdistua velallisen varallisuuteen (rahat, kiinteä ja irtain omaisuus sekä arvopaperit ja osakkuudet) tai johonkin velkojan aineettomaan oikeuteen (esim. irtaimen omaisuuden luovutus ja toimitus, kiinteistön tyhjentäminen ja luovutus tai työn jatkaminen). Velkoja voi menettelyn aikana valita täytäntöönpanon kohteen.

Täytäntöönpanon kohteena ei voi olla siirtokelvoton omaisuus eikä mikään erillislailla kielletty omaisuus. Myöskään verotukseen tai muihin maksuihin liittyvät saatavat eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena.

Puolustukseen tarkoitetut rakennukset, aseet ja tarvikkeet samoin kuin paikallis- ja aluehallintojen tai oikeusviranomaisten toimintaan tarkoitetut rakennukset eivät nekään voi olla täytäntöönpanon kohteena.

Täytäntöönpanohakemuksen jättämishetkellä vallinneet olosuhteet otetaan huomioon arvioitaessa, voiko jokin omaisuuserä tai oikeus olla täytäntöönpanon kohde vai sovelletaanko siihen jotain rajoituksia, ellei täytäntöönpanolaissa nimenomaisesti säädetä toisin.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanotoimien pääasiallinen vaikutus on se, että niillä rajoitetaan velallisen oikeutta määrätä varallisuudestaan.

Kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen kohdistuvassa täytäntöönpanomenettelyssä omaisuus myydään velkojan saatavan suorittamiseksi myynnistä saatavilla tuloilla.

Rahasaataviin kohdistuvassa täytäntöönpanomenettelyssä saatavaa ulosmitataan ja siirretään velkojalle saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanotoimet ovat voimassa täytäntöönpanomenettelyn päättymiseen asti. Menettely päättyy, kun koko saatava on peritty tai velkoja on peruuttanut täytäntöönpanohakemuksen.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Velallisella on oikeus

• hakea muutosta tuomioistuimen antamaan, täytäntöönpanoasiakirjaan perustuvaan täytäntöönpanomääräykseen tai

• vastustaa julkisen notaarin antamaa todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvaa päätöstä.

Perustellulla ja määräajassa toimitetulla hakemuksella, jolla haetaan muutosta täytäntöönpanoasiakirjaan perustuvaan tuomioistuimen täytäntöönpanomääräykseen, ei ole kuitenkaan täytäntöönpanoa lykkäävää vaikutusta.

Kun todistusvoimaiseen asiakirjaan perustuvaa julkisen notaarin päätöstä vastustetaan perustellulla ja määräajassa toimitetulla vastalauseella (vastalause toimitetaan notaarille, mutta tuomioistuin ratkaisee asian), asian käsittelyä jatketaan tuomioistuimessa tavanomaisessa menettelyssä, jossa kantajan (aiemmin velkoja) ja vastaajan (aiemmin velallinen) on voittaakseen toimitettava näyttöä väitteidensä tueksi. Jos täytäntöönpanolaissa säädetyt ennakkoedellytykset täyttyvät, velallinen voi pyytää täytäntöönpanon lykkäämistä.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Tuomioistuin määrää täytäntöönpanosta täytäntöönpanohakemuksessa esitetyillä keinoilla ja siinä ilmoitettuihin kohteisiin. Jos hakemuksessa ehdotetaan useita keinoja ja kohteita, tuomioistuin rajoittaa velallisen pyynnöstä täytäntöönpanon tiettyihin keinoihin tai kohteisiin edellyttäen, että ne riittävät kattamaan saatavan.

Yksi perusperiaatteista on se, että tuomioistuimen on täytäntöönpano- ja turvaamismenettelyn aikana huolehdittava velallisen ihmisarvon kunnioittamisesta ja siitä, että täytäntöönpano on hänelle mahdollisimman edullinen.

Velallisen suojelu on varmistettu rajoittamalla keinoja ja kohteita, joita voidaan käyttää velkojan saatavien perinnässä, sekä myöntämällä velalliselle tietyt menettelytakeet ja aineelliset takeet menettelyn aikana. Suojelun takeena noudatetaan laillisuusperiaatetta arvioitaessa, täyttyvätkö täytäntöönpanoedellytykset, päätettäessä täytäntöönpanon keinoista ja kohteista ja toteutettaessa itse menettelyä saatavien perimiseksi.

Kiinteän omaisuuden ulosmittaukseen sovelletaan täytäntöönpanolain 91 §:ssä säädettyjä rajoituksia.

Irtaimen omaisuuden ulosmittaukseen sovelletaan täytäntöönpanolain 135 §:ssä säädettyjä rajoituksia.

Rahasaatavien perintää rajoitetaan täytäntöönpanolain 173 §:n säännöksillä, ja 172 §:ssä luetellaan tulot, joita ei voi ulosmitata.

Varojen ulosmittausta koskevista kielloista ja rajoituksista säädetään täytäntöönpanolain 212 §:ssä. Oikeushenkilöiden tapauksessa kielloista ja rajoituksista säädetään 241 ja 242 §:ssä.

Luonnollisten henkilöiden suojelusta rahasaatavien perinnässä säädetään täytäntöönpanolain 75 §:ssä ja oikeushenkilöiden suojelusta 76 §:ssä.

Kieltoja ja rajoituksia koskevien täytäntöönpanolain säännösten tarkoituksena on suojella velallista täytäntöönpanomenettelyssä.

Päivitetty viimeksi: 19/09/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme