Vahingonkorvauksen vaatiminen rikoksentekijältä

Miten vaadin vahingonkorvausta tai muuta hyvitystä rikoksentekijältä oikeudenkäynnissä (rikosoikeudellisessa menettelyssä), ja kenelle tällainen vaatimus pitäisi osoittaa?

Rikoksentekijältä voidaan vaatia vahingonkorvausta rikosoikeudenkäynnissä joko suullisesti, jolloin vaatimus kirjataan pöytäkirjaan, tai esittämällä erillinen kirjallinen vaatimus. Uhrilla, jolla on lain mukaan oikeus vaatia syytetyltä korvausta rikoksen hänelle aiheuttamista vahingoista, on myös oikeus vaatia, että tuomioistuin tuomiossaan velvoittaa syytetyn korvaamaan nämä vahingot. Uhrin on esitettävä tämä vaatimus viimeistään ennen tutkinnan tai nopeutetun tutkinnan päättymistä. Vaatimuksesta on käytävä ilmi vahingonkorvauksen syyt ja haetun vahingonkorvauksen suuruus. Uhri saa käsittelyn yhteydessä tiedon oikeudesta korvaukseen ja siitä, miten tätä oikeutta voidaan käyttää.

Jos on olemassa perusteltu huoli siitä, että uhrin oikeus saada korvaus rikoksen aiheuttamista vahingoista ei toteudu tai että sen toteutuminen vaikeutuu, korvaus voidaan pidättää vahinkojen todennäköiseen määrään saakka syytetyn omaisuudesta tai muista omistusoikeuksista. Korvauksen pidättämisestä päättää tuomioistuin syyttäjän tai uhrin esityksestä ja esitutkinnan yhteydessä syyttäjä uhrin hakemuksesta. Esitutkinnan yhteydessä syyttäjä voi esittää tämän vaatimuksen myös ilman uhrin hakemusta, jos uhrin etujen suojelu sitä vaatii, varsinkin jos menettely uhkaa viivästyä.

Missä menettelyvaiheessa tällainen vaatimus olisi esitettävä?

Jotta vahingonkorvausvaatimus voidaan ratkaista rikosoikeudenkäynnissä, uhrin on jätettävä vaatimus ennen tutkinnan tai nopeutetun tutkinnan päättymistä.

Millaisia vaatimuksia voin esittää, ja missä muodossa vaatimus olisi esitettävä (vaatimuksen kokonaismäärä vai erittely yksittäisistä vahingoista, ansionmenetyksistä ja koroista, vai molemmat)?

Jotta tuomioistuin voi käsitellä vahingonkorvausvaatimuksen rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä, uhrin on tehtävä vaatimus asianmukaisesti ja ajoissa. Vahingonkorvausvaatimus katsotaan tehdyksi ajoissa, jos se jätetään tutkinnan loppuun mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että vaatimus on tehtävä periaatteessa ennen tutkinta-aineiston lopullisen tarkastelun päättymistä. Vahingonkorvausvaatimuksessa on esitettävä sen perustelut ja uhrin vaatiman vahingonkorvauksen suuruus. Kun tuomioistuin tämän jälkeen päättää vahingonkorvauksesta rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä, se on sidottu uhrin määrittämään vahinkojen määrään.

Onko tällaisen vaatimuksen esittämistä varten olemassa erityinen lomake?

Ei ole.

Mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Tutkinnan aikana on esitettävä näyttöä siitä, että vahingonkorvausvaatimus on perusteltu ja että aiheutuneen vahingon suuruus käy siitä luotettavasti selville. Jos kyseessä on henkilövahinko, tutkinnan yhteydessä voidaan nimetä asiantuntija arvioimaan terveyshaitan suuruus.

Liittyykö vaatimuksen esittämiseen tuomioistuinmaksuja tai muita kuluja?

Vahingonkorvausvaatimuksen esittämisestä rikosoikeudenkäynnin yhteydessä ei peritä maksuja.

Voinko saada oikeusapua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? Voinko saada oikeusapua, vaikka en asu maassa, jossa oikeudenkäynti tapahtuu?

Uhrille, joka nostaa vahingonkorvauskanteen ja joka ei voi maksaa tähän liittyviä kuluja omista varoistaan, voidaan määrätä edustajaksi asianajaja, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi uhrin etujen suojelemiseksi. Edustajan voi määrätä esitutkinnan yhteydessä syytteen nostamisen jälkeen esitutkinnasta vastaava tuomari syyttäjän esityksestä ja tuomioistuinkäsittelyssä myös oikeuden puheenjohtaja omasta aloitteestaan. Uhrin on näytettävä toteen, ettei hänellä ole riittäviä varoja.

Lainvalvontaviranomaisen on ensikontaktin yhteydessä annettava uhrille kirjalliset tiedot hänen oikeuksistaan rikosoikeudellisessa menettelyssä sekä uhreja auttavista organisaatioista ja niiden tarjoamista palveluista. Tähän palveluun sisältyy myös oikeudellisen neuvonnan antaminen.

Missä tapauksissa rikostuomioistuin hylkää vaatimukseni rikoksentekijää vastaan tai kieltäytyy ratkaisemasta vaatimusta?

Jos näytön perusteella ilmenee, ettei rikoksentekijää voida velvoittaa vahingonkorvauksiin, tai jos päätös vahingonkorvauksiin velvoittamisesta edellyttäisi lisänäyttöä, joka ylittää rikosoikeudellisen menettelyn tarpeet.

Voinko valittaa tällaisesta ratkaisusta tai hakea muuta hyvitystä?

Kyllä, uhri voi valittaa tällaisesta päätöksestä vahingonkorvausta koskevan tuomiolauselman osalta.

Jos muutoksenhakua ei hyväksytä, uhri voi vaatia vahingonkorvauksia siviilioikeudellisessa menettelyssä suoraan rikoksentekijältä. Väkivaltarikosten tapauksessa uhri voi pyytää oikeusministeriöltä korvausta ruumiinvamman ja henkisen kärsimyksen aiheuttamasta vahingosta, kun on kyse tietyistä vapautta ja ihmisarvoa loukkaavista rikoksista.

Jos tuomioistuin myöntää minulle vahingonkorvausta, kuinka voin varmistaa, että rikoksentekijää vastaan annettu tuomio pannaan täytäntöön, ja mitä apua voin saada tämän varmistamiseksi?

Jos rikoksentekijä ei noudata vapaaehtoisesti velvoitteitaan, jotka tuomioistuin on määrännyt rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä, uhri saa tuomion tultua täytäntöönpanokelpoiseksi täytäntöönpanoperusteen, jota hän voi käyttää rikoksentekijää vastaan tuomion pakkotäytäntöönpanossa. Uhri voi saada tähän oikeusapua asianajajalta.