Vahingonkorvausta voi vaatia tekemällä korvaushakemuksen, jossa esitetään täsmällisesti asia ja perustelut. Hakemuksen voi toimittaa poliisille, syyttäjälle tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle (ks. kysymys 2).
Vaatimuksen voi esittää kirjallisesti poliisille jo rikosilmoituksen yhteydessä. Sen voi esittää myös myöhemmin syyttäjälle tai tuomioistuimelle kirjallisesti tai kirjauttaa tuomioistuimen kirjaamon pöytäkirjaan. Suullisesti vaatimuksen voi esittää vielä pääkäsittelyssä.
Vaatimuksesta on käytävä yksiselitteisesti ilmi, mitä syytetyltä vaaditaan ja miksi. Rahasumma, jota vaaditaan korvauksena taloudellisesta vahingosta (esim. ansionmenetyksestä tai vahingoittuneesta omaisuudesta) pitäisi yleensä esittää tarkkoina laskelmina. Sen sijaan kivusta ja särystä maksettavan korvauksen suuruuden voi määrittää tuomioistuin. Tällöinkin on kuitenkin mainittava ainakin likimääräinen suuruusluokka ja perustelut kivun ja säryn aiheutumisesta vaadittavan korvauksen laskennalle tai arvioimiselle. Tosiseikat, joihin vaatimus perustuu (esim. rikoksen kuvaus, selvitys vammoista ja omaisuusvahingoista), on ilmoitettava mahdollisimman tarkasti.
Ei ole.
Vaatimuksessa on mainittava tai siihen on liitettävä kaikki saatavilla olevat todisteet, jotka ovat vaatimuksen kannalta tärkeitä (esim. laskut, todistukset). Voit myös viitata poliisille antamiisi tietoihin (rikosilmoitus, todistajanlausunto) tai syytekirjelmään.
Jos sinulle myönnetään vaatimasi korvaus, et joudu maksamaan tuomioistuinmaksuja. Välttämättömät kulut, esim. ansionmenetykset oikeuden istuntoon osallistumisen vuoksi, maksaa syytetty.
Jos vaatimus hylätään kokonaan tai osittain tai jos tuomioistuin jättää asian ratkaisematta, se tekee harkinnanvaraisen päätöksen siitä, kuka vastaa tuomioistuimelle ja osallisille aiheutuneista kuluista (esim. asianajokuluista).
Vaikka vahingonkorvausvaatimus hylättäisiin, sinä et vahingonkärsijänä joudu maksamaan tuomioistuinmaksuja – toisin kuin riitaoikeudenkäynnissä.
Asianajajaa ei välttämättä tarvitse käyttää, mutta se voi joissakin tapauksissa olla suositeltavaa. Näin on esimerkiksi silloin, kun kyseessä on monimutkainen asia, jossa rikoksentekijöitä on useita, tai on ratkaistavana vaikeita yksityisoikeudellisia vastuukysymyksiä tai oikeudessa määrätyt korvaukset (esim. rahasumma) on pantava täytäntöön ulosottotoimin. Jos oikeudelliset edellytykset (erityisesti varattomuus) täyttyvät, voidaan asianajajan käyttöön myöntää oikeusapua.
Tuomioistuin ei tee korvausvaatimusta koskevaa päätöstä, jos syytetty vapautetaan syytteestä tai asiaa ei oteta tutkittavaksi, vaatimus ei ole hyväksyttävä, vaatimus näyttää tuomioistuimesta perusteettomalta tai vaatimus ei – poikkeuksellisesti – sovellu rikosoikeudenkäynnissä ratkaistavaksi.
Päätökseen, jolla tuomioistuin jättää vaatimusta koskevan päätöksen tekemättä, koska se katsoo, etteivät edellytykset päätöksen tekemiselle täyty, voi hakea muutosta välittömästi tehtävällä valituksella.
(Langettavat) liitännäistuomiot ja liitännäismenettelyssä tehdyt sovinnot voidaan panna täytäntöön yleisten pakkotäytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Pakkotäytäntöönpano suoritetaan tuomion tai sovintoasiakirjan täytäntöönpanokelpoisella jäljennöksen perusteella. Sen saa rikostuomioistuimen kirjaajalta.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.