Vahingonkorvausvaatimus, joka halutaan liittää rikosoikeudenkäyntiin, otetaan vahinkoa kärsineen osapuolen pyynnöstä käsiteltäväksi rikosoikeudellisessa menettelyssä edellyttäen, ettei se johda menettelyn merkittävään viivästymiseen (rikosprosessilain (Zakon o kaznenom postupku) 153 §:n 1 momentti).
Vahinkoa kärsinyt osapuoli voi nostaa vahingonkorvauskanteen rikosoikeudellisessa menettelyssä (rikosprosessilain 154 §:n 1 momentti).
Rikosoikeudelliseen menettelyyn liitettävä vahingonkorvausvaatimus toimitetaan viranomaiselle, jolle rikosoikeudellinen kanne on esitetty, tai tuomioistuimeen, jossa menettely on vireillä (rikosprosessilain 155 §:n 1 momentti).
Vahingonkorvausvaatimus on esitettävä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ennen kuin todisteiden vastaanottaminen päättyy (rikosprosessilain 155 §:n 2 momentti).
Vahingonkorvausvaatimusta koskevassa siviilikanteessa voidaan viitata rikosoikeudenkäynnin yhteydessä esitettyyn vaatimukseen (rikosprosessilain 153 §:n 2 momentti).
Ei.
Vaatimuksen esittämiseen valtuutetun henkilön on perusteltava vaatimus ja esitettävä sitä tukevat todisteet (rikosprosessilain 155 §:n 3 momentti). Todisteiden tyypistä ja määrästä ei säädetä laissa.
Vahingonkorvausvaatimuksen liittämisestä rikosoikeudelliseen menettelyyn ei aiheudu tuomioistuinmaksuja tai muita kuluja.
Uhrilla, joka kärsii sellaisen rikoksen vakavista seurauksista, josta on seuraamuksena yli viiden vuoden vankeusrangaistus, on oikeus valtion varoista maksettavaan oikeudelliseen neuvonantajaan vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseksi rikosoikeudellisessa menettelyssä (rikosprosessilain 43 §:n 2 momentti). Vahinkoa kärsineen osapuolen vakituinen asuinpaikka ei vaikuta tähän oikeuteen.
Päätöksellä, jolla vastaaja todetaan syylliseksi, tuomioistuin voi hyväksyä vahinkoa kärsineen osapuolen vahingonkorvausvaatimuksen kokonaan tai osittain. Jälkimmäisessä tapauksessa asianomaista kehotetaan esittämään vaatimuksensa erillisessä menettelyssä. Jos rikosoikeudellisessa menettelyssä esille tulleet seikat eivät riitä perusteluksi vahingonkorvausvaatimuksen hyväksymiselle kokonaan tai osittain, tuomioistuin kehottaa vahinkoa kärsinyttä osapuolta esittämään vaatimuksensa erillisessä menettelyssä.
Jos tuomioistuin vapauttaa syytetyn tai luopuu syytteistä tai tekee päätöksen rikosoikeudellisen menettelyn keskeyttämisestä, vahinkoa kärsinyttä osapuolta kehotetaan esittämään vaatimuksensa erillisessä menettelyssä. Jos tuomioistuin ei ole toimivaltainen, vahinkoa kärsinyttä osapuolta kehotetaan esittämään vahingonkorvausvaatimus toimivaltaisessa tuomioistuimessa käynnistettävässä tai jo käynnissä olevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä (rikosprosessilain 158 §:n 2 ja 3 momentti).
Vahinkoa kärsinyt osapuoli voi riitauttaa rikosoikeudellisen menettelyn kustannuksia koskevan päätöksen ja vahingonkorvausvaatimusta koskevan päätöksen; jos taas valtionsyyttäjä on ottanut syytetoimet hoitaakseen kantajaosapuolena toimivalta, vahinkoa kärsineeltä osapuolelta, viimeksi mainittu voi hakea muutosta millä tahansa päätöksen riitauttamisperusteella (rikosprosessilain 464 §:n 3 momentti).
Valtuutetun henkilön pyynnöstä rikosoikeudellisessa menettelyssä voidaan määrätä välitoimia vahingonkorvausvaatimuksen turvaamiseksi.
Edellisessä kohdassa tarkoitetun määräyksen antaa tutkintatuomari. Syytteen nostamisen jälkeen määräyksen antaa syytejaosto ja menettelyn aikana asiaa käsittelevä tuomioistuin. Välitoimesta tehty valitus ei lykkää toimen täytäntöönpanoa (rikosprosessilain 160 §).
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.