Bulgarian rikosprosessilaissa säädetään menettelystä, jota noudattaen rikosten uhrien on esitettävä korvausvaatimus rikosoikeudellisessa menettelyssä. Jos uhri ei vaadi vahingonkorvausta rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä tai jos hän katsoo, että myönnetty korvaus ei kata kaikkia aiheutuneita vahinkoja, hänellä on oikeus nostaa vahingonkorvauskanne velvoitteista ja sopimuksista annetun lain (Zakon za zadalzheniata i dogovorite) säännösten mukaisesti siviilituomioistuimessa, ja siviilituomioistuin tutkii asian siviiliprosessilain (Grazhdanski protsesualen kodeks) mukaisesti.
Uhrin asianomistajana esittämä siviilikanne, joka koskee korvausten saamista, on nostettava oikeudenkäyntimenettelyssä ennen kuin alustava käsittely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa alkaa. Tuomioistuin lähettää ilmoituksen alustavasta käsittelystä, ja uhri tai hänen perillisensä voivat seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta nostaa siviilikanteen toissijaisen syyteoikeuden käyttäjänä ja asianomistajana. Vastaavasti vahinkoa kärsinyt oikeushenkilö voi nostaa siviilikanteen asianomistajana.
Siviilikanteen voi nostaa joko uhri itse tai hänen oikeudellinen edustajansa. Kanteen voi esittää joko suullisesti tai kirjallisesti. Siviilikanteessa on mainittava kantajan ja sen henkilön nimet, jota vastaan kanne nostetaan, rikosoikeudellinen menettely, johon siviilikanne liittyy, rikos, josta vahingot aiheutuivat, sekä niiden vahinkojen luonne ja määrä, joista vaaditaan korvausta. Oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvä siviilikanne voidaan nostaa sekä syytettyä että sellaisia muita henkilöitä vastaan, jotka ovat siviilioikeudellisesti vastuussa rikoksen aiheuttamista vahingoista.
Ei.
Näyttö on esitettävä oikeudenkäynnin aikana. Siviilikanteen nostaneella asianomistajalla on oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä, pyytää toimia siviilikanteen turvaamiseksi, tutustua asiakirja-aineistoon ja saada tarvittavia otteita asiakirjoista, esittää todistusaineistoa, pyyntöjä, huomautuksia ja vastalauseita sekä kiistää sellaiset tuomioistuimen toimet, jotka loukkaavat hänen oikeuksiaan ja oikeutettuja etujaan.
Uhrin ei tarvitse maksaa lainkaan oikeudenkäyntikuluja eikä muita hänen siviilikanteeseensa liittyviä kuluja.
Uhri / siviilikanteen nostanut asianomistaja voi käyttää oikeudellista edustajaa. Jos uhri / siviilikanteen nostanut asianomistaja voi osoittaa, että hänellä ei ole varaa asianajajaan, mutta hän haluaa käyttää asianajajaa ja tämä on oikeudenmukaisuuden kannalta perusteltua, asiaa käsittelevä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin osoittaa hänelle asianajan.
Ensimmäisen asteen tuomioistuin ratkaisee siviilikanteen päätöksessä, joka ilmoitetaan alustavassa käsittelyssä. Jos tuomioistuin kieltäytyy ratkaisemasta vaatimusta, sen on perusteltava päätöksensä. Tuomioistuimen kieltävästä päätöksestä ei voi valittaa.
Rikostuomioistuimen päätöksestä kieltäytyä ratkaisemasta siviilikanne ei voi valittaa. Uhrilla on oikeus vaatia vahingonkorvausta siviilituomioistuimessa, ja asia käsitellään siviiliprosessilain mukaisesti. Jos rikosoikeudellinen menettely on edelleen kesken, siviilikanteen käsittely siviilituomioistuimessa keskeytetään, kunnes rikosoikeudellinen menettely on saatu päätökseen.
Kun rikoksentekijä on tuomittu, uhri voi pyytää tuomioistuinta antamaan täytäntöönpanomääräyksen. Uhri voi toimittaa täytäntöönpanomääräyksen ulosottomiehelle, joka perii rikoksentekijältä tuomioistuimen uhrille myöntämän korvauksen.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.