Article 12 of the Compensation Directive requires that each EU country sets up a national scheme of compensation to all victims of violent intentional crime. According to this law all victims of violent intentional crime have access to a national compensation scheme from the country on whose territory the crime was committed.

Here you find information about the compensation scheme(s) available in the EU countries.

Some of the countries also provide access to compensation to its own nationals if the crime took place abroad. This aspect is not currently covered by the EU rules.

According to the Compensation Directive you can claim compensation from the EU country in which the crime was committed if you live in this State (national case) or if you live in another EU country (cross border case).

Therefore you are advised to look at the information of the country in which the crime was committed.

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Terrorismin uhrien osalta katso alaviitteen sisältö napsauttamalla tästä.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Belgian alueella tapahtuneen tahallisen väkivallanteon uhriksi joutunut henkilö (ja hänen omaisensa) voivat saada taloudellista apua, jonka myöntää tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun lautakunta (Commissie voor financiële hulp aan slachtoffers van opzettelijke gewelddaden / Commission d’aide financière aux victimes d’actes intentionnels de violence).

Terrorismin uhreja koskevien kysymysten osalta ks. erityismääräykset.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Lautakunnan huomioon ottamat korvausaiheet määräytyvät sen perusteella, mihin seuraavista ryhmistä uhrit kuuluvat:

A. Välittömät uhrit – Belgiassa tapahtuneeseen tahalliseen väkivallantekoon välittömästi liittyvän fyysisen ja/tai henkisen vahingon kohteeksi joutuneet henkilöt.

Välittömien uhrien osalta lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• tilapäinen ja pysyvä työkyvyttömyys tai invaliditeetti,
• aineeton vahinko,
• ansionmenetys,
• kosmeettinen haitta,
• kouluvuosien menetys (koulunkäynnin keskeyttäminen),
• sairaanhoitokustannukset,
• oikeudenkäyntikulut (ja ‑korvaukset) (enintään 6 000 euroa) ja
• aineelliset kustannukset (enintään 1 250 euroa).

B. Välilliset uhrit – Tahallisen väkivallanteon uhrina kuolleen henkilön perilliset toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt toiseen polveen asti.

Tämän uhriryhmän osalta lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• aineeton vahinko,
• omaisten omat sairaanhoitokustannukset,
• hautauskulut (enintään 6 000 euroa / kuolintapaus),
• oikeudenkäyntikulut,
• uhrin huollettavina ennen hänen kuolemaansa olleille henkilöille aiheutunut elatuksen menetys ja
• kouluvuosien menetys.

C. Välilliset uhrit – tahallisen väkivallanteon uhrina vakavasti loukkaantuneen henkilön perilliset toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt toiseen polveen asti.

Tämän uhriryhmän osalta lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• aineeton vahinko,
• omaisten omat sairaanhoitokustannukset,
• oikeudenkäyntikulut.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Kyllä, taloudellista apua voidaan myöntää uhrin välittömäksi kuolinsyyksi katsottavan tahallisen väkivallanteon seurauksena kuolleen henkilön omaisille (perillisille) toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua oleville henkilöille toiseen polveen asti.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Kyllä, taloudellista apua voidaan myöntää tahalliseen väkivallantekoon välittömästi liittyvästä vakavasta loukkaantumisesta hengissä selvinneen henkilön omaisille (perillisille) toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua oleville henkilöille toiseen polveen asti.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä. Lautakunnan taloudellista apua voidaan myöntää riippumatta henkilön kansalaisuudesta ja vaikka hän oleskelisi Belgiassa laittomasti.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Et voi. Tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun lautakunta voi myöntää apua vain Belgian alueella tapahtuneiden tekojen johdosta.

Lautakunta voi kuitenkin myöntää apua ulkomailla tehtyjen terroritekojen uhreiksi joutuneille Belgian kansalaisille tai henkilöille, joiden tavanomainen asuinpaikka on Belgiassa (ks. kohta ”terrorismin uhrit”).

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä, ensin on tehtävä rikosilmoitus poliisille. Taloudellisen avun lautakunnan toimintaa säännellään 1. elokuuta 1985 annetulla lailla, jonka mukaan uhrin on nostettava siviilikanne.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Peruskorvauksen osalta valtion taloudellista apua voidaan hakea vasta oikeudenkäynnin päätyttyä tuomioistuinten lopullisen päätöksen perusteella.

Tietyin edellytyksin voidaan kuitenkin myöntää hätäapua jo ennen oikeudenkäynnin päättymistä.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Kyllä. Uhrin on nostettava siviilikanne tekijää vastaan, jos tämä on tunnistettu. Näin on erityisesti sen vuoksi, että lautakunnan toimet ovat toissijaisia, minkä vuoksi sen apuun turvaudutaan vasta viimeisenä keinona.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Jos tekijää ei ole tunnistettu oikeudenkäynnin päättyessä tai jos asian käsittely on päätetty lopettaa ilman jatkotoimia, koska tekijöitä ei ole tunnistettu, uhri voi hakea lautakunnan myöntämää taloudellista apua. Tällaisissa tapauksissa uhrin on ensin vähintään tehtävä rikosilmoitus (poliisille tai yleiselle syyttäjälle).

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Peruskorvausta koskeva hakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa asiassa annetusta lopullisesta tuomioistuimen päätöksestä tai kolmen vuoden kuluessa päätöksestä lopettaa asian käsittely ilman jatkotoimia sen vuoksi, ettei tekijöitä ole tunnistettu.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Välittömien uhrien osalta lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• tilapäinen ja pysyvä työkyvyttömyys tai invaliditeetti,
• aineeton vahinko,
• ansionmenetys,
• kosmeettinen haitta,
• kouluvuosien menetys (koulunkäynnin keskeyttäminen),
• sairaanhoitokustannukset,
• oikeudenkäyntikulut (ja ‑korvaukset) (enintään 6 000 euroa) ja
• aineelliset kustannukset (enintään 1 250 euroa).

Välillisten uhrien osalta – Tahallisen väkivallanteon uhrina kuolleen henkilön perilliset toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt toiseen polveen asti.

Lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• aineeton vahinko,
• omaisten omat sairaanhoitokustannukset,
• hautauskulut (enintään 6 000 euroa / kuolintapaus),
• oikeudenkäyntikulut,
• uhrin huollettavina ennen hänen kuolemaansa olleille henkilöille aiheutunut elatuksen menetys ja
• kouluvuosien menetys.

Välillisten uhrien osalta – tahallisen väkivallanteon uhrina vakavasti loukkaantuneen henkilön perilliset toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt toiseen polveen asti.

• Lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:
• aineeton vahinko,
• omaisten omat sairaanhoitokustannukset,
• oikeudenkäyntikulut.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Lautakunnan myöntämä taloudellinen apu maksetaan kertasuorituksena.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Lautakunta voi ottaa huomioon tahallisen väkivallanteon välittömäksi uhriksi joutuneen henkilön käyttäytymisen kyseisen teon aikana ja hänen osallisuutensa kyseiseen vahinkoon.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellista tilannetta ei oteta huomioon.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun lautakunta ottaa huomioon tekijän maksaman korvauksen ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden tai vakuutuslaitosten mahdolliset maksut (toissijaisuusperiaate).

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Lautakunta on hallintotuomioistuin ja ratkaisee taloudellista apua koskevan asian oikeuden ja kohtuuden mukaan.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Vähimmäismäärä: 500 euroa.

Peruskorvauksen (ja lisäkorvauksen) enimmäismäärä: 125 000 euroa

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Määrää ei ole pakko mainita.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä, lautakunnan apuun turvaudutaan viimeisenä vaihtoehtona (toissijaisuusperiaate). Tämän vuoksi vakuutusyhtiön (samoin kuin tekijän) maksamat korvaukset otetaan huomioon.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Hätäapua voidaan myöntää, vaikka asiassa ei olisi vielä annettu tuomioistuimen päätöstä. Oikeuskäytäntönsä mukaan lautakunta voi myöntää hätäapua ainoastaan uhrin maksettaviksi (vakuutuskorvausten tai niiden epäämisen jälkeen) jääviin (vähintään 500 euron) sairaanhoitokustannuksiin.

Hätäapua voidaan myöntää enintään 30 000 euroa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Lisäkorvausta voidaan hakea, jos vahinko lisääntyy kymmenen vuoden kuluessa peruskorvauksen myöntämisestä, paitsi jos uhri on jo saanut enimmäismäärän Belgian valtion tukea (125 000 euroa). Uhrin on näytettävä toteen vahingon lisääntyminen. Väitteiden tueksi on esitettävä yksityiskohtaiset lääketieteelliset asiakirjat.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• hakemuslomake (fr(39 Kb), nl(35 Kb))
• kopio virallisesta rikosilmoituksesta + yksityiskohtainen kuvaus rikoksesta,
• kopio siviilikanteesta,
• kopio kaikista asiassa annetuista tuomioista,
• kopio lääketieteellisistä lausunnoista, jotka sisältävät kuvauksen teoista aiheutuneista fyysisen ja/tai psyykkisen terveydentilan epäedullisista muutoksista; kopio tositteista, jotka osoittavat vakuutusten piiriin kuulumattomat sairaanhoitokustannukset / aineelliset kustannukset / oikeudenkäyntikulut,
• tositteet ansionmenetyksestä,
• kuolemantapauksen yhteydessä kopio kuolintodistuksesta,
• uhrin omaisten osalta viralliset väestörekisteritiedot asuntokunnan rakenteesta,
• tositteet hautauskuluista (jos välitön uhri on kuollut),
• tosite kouluvuosien menetyksestä,
• tositteet tekijän maksamista korvauksista tai tämän maksukyvyttömyydestä ja
• tositteet vakuutusyhtiöiden suorittamista maksuista.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

TAHALLISTEN VÄKIVALLANTEKOJEN UHREILLE JA VAPAAEHTOISILLE PELASTAJILLE MYÖNNETTÄVÄÄ TALOUDELLISTA APUA KÄSITTELEVÄ LAUTAKUNTA (LIITTOVALTION OIKEUSMINISTERIÖ)

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemukset on lähetettävä kahtena kappaleena (toimittamalla hakemuslomakkeet ja liiteasiakirjat) kirjepostissa seuraavaan osoitteeseen:

Commission d’aide financière aux victimes d’actes intentionnels de violence
SPF Justice
Boulevard de Waterloo 115
1000 BRUXELLES

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei. Läsnäoloa korvaushakemusta käsittelevässä lautakunnan istunnossa ei vaadita.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Peruskorvauksen osalta noin 18 kuukautta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Lautakunnan päätökseen ei voida hakea muutosta. Päätöksestä voidaan ainoastaan nostaa kumoamiskanne Belgian Conseil d’Etat’ssa (ylin hallintotuomioistuin).

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Lautakunnan verkkosivustolta tai puhelimitse.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Tahallisten väkivallantekojen uhreille ja vapaaehtoisille pelastajille myönnettävää taloudellista apua käsittelevä lautakunta

Puhelin: +32 25 42 72 07, +32 25 42 72 08, +32 25 42 72 44

Sähköpostiosoite: commission.victimes@just.fgov.be

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Ei, lautakunnan kautta se ei ole mahdollista.

Oikeusapua voidaan hakea (tietyin edellytyksin) siltä asianajajayhdistykseltä, jonka toimivalta-alueella kyseiset teot tapahtuivat tai uhrin asuinpaikka on.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

On olemassa uhrien tukiyksiköitä, jotka voivat auttaa uhreja hakemaan taloudellista apua taloudellisen avun lautakunnalta.

Uhrien tukeminen tapahtuu Belgian alueiden ja yhteisöjen alaisuudessa.

Lisätietoja erityisesti erilaisista yksiköistä, joilla on lupa antaa tukea, ks. seuraavat linkit:

Belgian ranskankielinen yhteisö (Vallonia ja Bryssel): http://www.victimes.cfwb.be/

Flanderi: https://www.slachtofferzorg.be/

-------------------

Terrorismin uhrit:

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Terroriteon uhriksi joutunut henkilö (ja hänen omaisensa) voivat saada tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun lautakunnan myöntämää taloudellista apua. Terrorismin uhreja koskevien asiakirjojen hallinnasta vastaa tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun lautakunnan terrorismiyksikkö.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Lautakunnan huomioon ottamat korvausaiheet määräytyvät sen perusteella, mihin seuraavista ryhmistä uhrit kuuluvat:

A. Välittömät uhrit: Belgiassa tapahtuneeseen tahalliseen väkivallantekoon välittömästi liittyvän fyysisen ja/tai henkisen vahingon kohteeksi joutuneet henkilöt.

Välittömien uhrien osalta lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• tilapäinen ja pysyvä työkyvyttömyys tai invaliditeetti,
• aineeton vahinko,
• ansionmenetys,
• kosmeettinen haitta,
• kouluvuosien menetys (koulunkäynnin keskeyttäminen),
• sairaanhoitokustannukset,
• oikeudenkäyntikulut (ja ‑korvaukset) (enintään 6 000 euroa) ja
• aineelliset kustannukset (enintään 1 250 euroa).

B. Välilliset uhrit – Tahallisen väkivallanteon uhrina kuolleen henkilön perilliset toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt toiseen polveen asti.

Tämän uhriryhmän osalta lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• aineeton vahinko,
• omaisten omat sairaanhoitokustannukset,
• hautauskulut (enintään 6 000 euroa / kuolintapaus),
• oikeudenkäyntikulut,
• uhrin huollettavina ennen hänen kuolemaansa olleille henkilöille aiheutunut elatuksen menetys ja
• kouluvuosien menetys.

C. Välilliset uhrit – tahallisen väkivallanteon uhrina vakavasti loukkaantuneen henkilön perilliset toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt toiseen polveen asti.

Tämän uhriryhmän osalta lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• aineeton vahinko,
• omaisten omat sairaanhoitokustannukset,
• oikeudenkäyntikulut.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Kyllä, taloudellista apua voidaan myöntää uhrin välittömäksi kuolinsyyksi katsottavan terroriteon seurauksena kuolleen henkilön omaisille (perillisille) toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua oleville henkilöille toiseen polveen asti.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Kyllä, taloudellista apua voidaan myöntää terroritekoon välittömästi liittyvästä vakavasta loukkaantumisesta hengissä selvinneen henkilön omaisille (perillisille) toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua oleville henkilöille toiseen polveen asti.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä. Lautakunnan taloudellista apua voidaan myöntää riippumatta henkilön kansalaisuudesta ja vaikka hän oleskelisi Belgiassa laittomasti.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Ulkomailla tehdyn terroriteon uhriksi joutunut Belgian kansalainen tai henkilö, jonka tavanomainen asuinpaikka on Belgiassa, voi saada tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun lautakunnan terrorismiyksikön myöntämää taloudellista apua. Belgian liittovaltion hallituksen on kuitenkin täytynyt todeta nämä teot terroriteoiksi kuninkaan päätöksessä.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei, mutta on uhrin ja hänen omaistensa edun mukaista ilmoittaa poliisille tai liittovaltion syyttäjälle (terroriteon) uhriksi joutumisesta.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Ei.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Kyllä. Lautakunnan taloudellinen apu terroritekojen uhreille ei edellytä oikeudenkäyntiä.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Lautakunnalle terroritekojen johdosta esitettävä taloudellista apua koskeva hakemus on jätettävä kolmen vuoden kuluessa sen kuninkaan päätöksen voimaantulosta, jossa kyseiset teot on todettu terroriteoiksi.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Välittömien uhrien osalta lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• tilapäinen ja pysyvä työkyvyttömyys tai invaliditeetti,
• aineeton vahinko,
• ansionmenetys,
• kosmeettinen haitta,
• kouluvuosien menetys (koulunkäynnin keskeyttäminen),
• sairaanhoitokustannukset,
• oikeudenkäyntikulut (ja ‑korvaukset) (enintään 6 000 euroa) ja
• aineelliset kustannukset (enintään 1 250 euroa).

Välillisten uhrien osalta – Tahallisen väkivallanteon uhrina kuolleen henkilön perilliset toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt toiseen polveen asti.

Lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• aineeton vahinko,
• omaisten omat sairaanhoitokustannukset,
• hautauskulut (enintään 6 000 euroa / kuolintapaus),
• oikeudenkäyntikulut,
• uhrin huollettavina ennen hänen kuolemaansa olleille henkilöille aiheutunut elatuksen menetys ja
• kouluvuosien menetys.

Välillisten uhrien osalta – tahallisen väkivallanteon uhrina vakavasti loukkaantuneen henkilön perilliset toiseen polveen asti ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt toiseen polveen asti.

Lautakunta voi ottaa huomioon seuraavat korvausaiheet:

• aineeton vahinko,
• omaisten omat sairaanhoitokustannukset,
• oikeudenkäyntikulut.

On syytä muistuttaa, että terrorismin uhreille myönnettävää taloudellista apua koskevaan menettelyyn tulee muutoksia vuonna 2018.

Maksetaanko korvaus kertasuorituksena vai kuukausierinä?

Lautakunnan myöntämä taloudellinen apu maksetaan kertasuorituksena, vaikkakin uhri voi saada sekä taloudellista apua että korvauksesta maksettavaa ennakkoa.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Lautakunta voi ottaa huomioon tahallisen väkivallanteon välittömäksi uhriksi joutuneen henkilön käyttäytymisen kyseisen teon aikana ja hänen osallisuutensa kyseiseen vahinkoon.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellista tilannetta ei oteta huomioon.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun lautakunta ottaa huomioon tekijän maksaman korvauksen ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden tai vakuutuslaitosten mahdolliset maksut (toissijaisuusperiaate).

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Lautakunta on hallintotuomioistuin ja ratkaisee taloudellista apua koskevan asian oikeuden ja kohtuuden mukaan.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Vähimmäismäärä: 500 euroa
Korvauksesta maksettavan ennakon enimmäismäärä: 30 000 euroa
Peruskorvauksen (ja lisäkorvauksen) enimmäismäärä: 125 000 euroa

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Määrää ei ole pakko mainita.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä, lautakunnan apuun turvaudutaan viimeisenä vaihtoehtona (toissijaisuusperiaate). Tämän vuoksi vakuutusyhtiön (samoin kuin tekijän) maksamat korvaukset otetaan huomioon.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Terrorismin uhreille voidaan maksaa ennakkoa. Hätäapua voidaan myöntää terrorismin uhreille, jotka ovat saaneet sairaalahoitoa, ja terroriteon uhrina kuolleen henkilön omaisille.

Hätäapua voidaan myöntää enintään 30 000 euroa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Lisäkorvausta voidaan hakea, jos vahinko lisääntyy kymmenen vuoden kuluessa peruskorvauksen myöntämisestä, paitsi jos uhri on jo saanut enimmäismäärän Belgian valtion tukea (125 000 euroa). Uhrin on näytettävä toteen vahingon lisääntyminen. Väitteiden tueksi on esitettävä yksityiskohtaiset lääketieteelliset asiakirjat.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• Terrorismin uhreja koskeva hakemuslomake (fr(73 Kb), nl(66 Kb) tai en(67 Kb)),
• kopio rikosilmoituksesta + yksityiskohtainen kuvaus rikoksesta,
• kopio lääketieteellisistä lausunnoista, jotka sisältävät kuvauksen teoista aiheutuneista fyysisen ja/tai psyykkisen terveydentilan epäedullisista muutoksista,
• kopio tositteista, jotka osoittavat vakuutusten piiriin kuulumattomat sairaanhoitokustannukset / aineelliset kustannukset / oikeudenkäyntikulut,
• tositteet ansionmenetyksestä,
• kuolemantapauksen yhteydessä kopio kuolintodistuksesta,
• uhrin omaisten osalta viralliset väestörekisteritiedot asuntokunnan rakenteesta,
• tositteet hautauskuluista (jos välitön uhri on kuollut),
• tosite kouluvuosien menetyksestä ja
• tositteet vakuutusyhtiöiden suorittamista maksuista.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

TAHALLISTEN VÄKIVALLANTEKOJEN UHREILLE JA VAPAAEHTOISILLE PELASTAJILLE MYÖNNETTÄVÄÄ TALOUDELLISTA APUA KÄSITTELEVÄ LAUTAKUNTA – TERRORISMIYKSIKKÖ

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemukset voidaan lähettää (toimittamalla hakemuslomakkeet ja liiteasiakirjat) sähköpostitse tai kirjeitse:

Postiosoite:
Commission d’aide financière aux victimes d’actes intentionnels de violence – Division Terrorisme
SPF Justice
Boulevard de Waterloo 115
1000 BRUXELLES
Sähköpostiosoite: terrorvictims@just.fgov.be

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei. Läsnäoloa korvaushakemusta käsittelevässä lautakunnan istunnossa ei vaadita.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Ennakkoa koskeva päätös tehdään 4–6 viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä, jos hakemus on täydellinen.

Peruskorvauksen osalta lautakunta käsittelee hakemuksen vasta vakuutuskorvausten jälkeen ja ottamalla huomioon uhrien terveydentilan pysyvän heikkenemisen.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Lautakunnan päätökseen ei voida hakea muutosta. Päätöksestä voidaan ainoastaan nostaa kumoamiskanne Belgian Conseil d’Etat’ssa (ylin hallintotuomioistuin).

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Tahallisten väkivallantekojen uhreille ja vapaaehtoisille pelastajille myönnettävää taloudellista apua käsittelevä lautakunta – Terrorismiyksikkö
Sähköpostiosoite: terrorvictims@just.fgov.be

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Tahallisten väkivallantekojen uhreille ja vapaaehtoisille pelastajille myönnettävää taloudellista apua käsittelevä lautakunta – Terrorismiyksikkö
Sähköpostiosoite: terrorvictims@just.fgov.be
Puhelin: +32 47 11 23 124

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Ei.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

On olemassa uhrien tukiyksiköitä, jotka voivat auttaa uhreja hakemaan taloudellista apua taloudellisen avun lautakunnalta.

Uhrien tukeminen tapahtuu Belgian alueiden ja yhteisöjen alaisuudessa.

(Erityisesti erilaisia yksiköitä, joilla on lupa antaa tukea, koskevien) lisätietojen osalta ks. seuraavat linkit:

Belgian ranskankielinen yhteisö (Vallonia ja Bryssel): http://www.victimes.cfwb.be/

Flanderi: https://www.slachtofferzorg.be/

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Bulgarian tasavallassa voi saada valtiolta rahallista korvausta aineellisesta vahingosta, joka on seurausta seuraavista rikoksista:

• terrorismi, murha, murhayritys, vakavan ruumiinvamman tahallinen tuottaminen, seksuaalinen ahdistelu, raiskaus, ihmiskauppa,
• rikokset, jotka on tehty järjestäytyneen rikollisryhmän käskystä tai tällaisen ryhmän päätöksen toimeenpanemiseksi,
• muut vakavat ja tahalliset, kuolemaan johtaneet tai vakavan ruumiinvamman aiheuttaneet rikokset.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Ks. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Jos rikos johtaa uhrin kuolemaan, oikeus rahalliseen korvaukseen koskee uhrin perillisiä tai avopuolisoa.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Et voi. Uhrin perilliset tai avopuoliso voivat saada rahallista korvausta vain, jos uhri kuolee rikoksen johdosta.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Rahallista korvausta voivat saada myös ulkomaiden kansalaiset sellaisessa kansainvälisessä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa, johon Bulgaria on liittynyt.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Et voi. Korvauksen maksaa sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka alueella rikos on tehty.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Rahallista korvausta ei myönnetä, jos uhri ei ole ilmoittanut toimivaltaisille viranomaisille rikoksesta, paitsi jos uhri vetoaa perusteltuihin syihin, jotka estivät ilmoituksen tekemisen.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Rikosten uhreilla on oikeus pyytää korvausta rikosoikeudenkäynnin päätteeksi, kun jokin seuraavista oikeusviranomaisten päätöksistä on tullut voimaan:

• tuomio, myös silloin kun oikeudenkäynti on toteutettu ilman vastaajaa
• sovintoratkaisu, joka on saatu aikaan ilman oikeudenkäyntiä
• syyttäjän tai tuomioistuimen ratkaisu, joka päättää rikosoikeudellisen menettelyn, lukuun ottamatta tapauksia, joissa menettely päätetään rikosprosessilain 24 §:n 1 momentin 1, 7, 8a tai 9 kohdan nojalla,
• syyttäjän tai tuomioistuimen ratkaisu, joka keskeyttää menettelyn sen takia, että rikoksentekijää ei ole saatu selville.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Tämä ei ole välttämätöntä, mutta rahallista korvausta ei myönnetä, jos uhri on saanut korvausta jollakin toisella tavalla.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Ks. vastaus kysymykseen ”Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?”.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Hakemus rahallisen korvauksen saamiseksi on esitettävä vuoden kuluessa siitä, kun kyseinen oikeusviranomaisen ratkaisu tuli voimaan.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvaus kattaa seuraavat rikoksesta suoraan aiheutuvat aineelliset vahingot joko erikseen tai yhdessä:

• hoitokustannukset lukuun ottamatta kansallisesta sairausvakuutuksesta katettavia kustannuksia
• menetetyt ansiotulot
• oikeudenkäyntikustannukset
• menetetty keskimääräinen toimeentulo
• hautauskulut
• muut aineelliset vahingot.

Uhrien on esitettävä tarvittavat asiakirjat, joilla kaikki aineelliset vahingot osoitetaan toteen.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Rikosten uhreilla on oikeus saada valtiolta rahallista korvausta, joka maksetaan kertasummana.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Rahallista korvausta ei myönnetä, jos

• uhri on tuomittu jostakin ensimmäisessä kysymyksessä mainitusta rikoksesta viiden vuoden aikana ennen korvaushakemuksen esittämistä;
• rikos on tehty voimakkaan mielenkuohun vallassa, ja mielenkuohu on johtunut uhrin laittomasta toiminnasta, joka on aiheuttanut tai saattanut aiheuttaa vakavia seurauksia joko rikoksentekijälle tai hänen läheisilleen;
• rikos on tehty tilanteessa, jossa hätävarjelun kriteerit eivät enää täyty;
• jos uhri on myötävaikuttanut rikokseen, vähennetään sen korvauksen määrää, johon uhrilla olisi muuten ollut oikeus.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Kaikilla rikosten uhreilla on yhtäläiset oikeudet. Uhrin taloudellinen tilanne ei vaikuta millään tavalla korvauksen hakemiseen valtiolta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Valtio myöntää korvausta silloin, kun on kyse ensimmäisessä kysymyksessä luetelluista rikoksista, jotka on tehty 30. kesäkuuta 2005 jälkeen.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Uhrien on esitettävä tarvittavat asiakirjat, joilla kaikki aineelliset vahingot osoitetaan toteen.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Valtio maksaa korvauksena rahamäärän, joka voi olla enintään 10 000 Bulgarian leviä. Kun korvausta myönnetään sellaisten alle 18-vuotiaiden henkilöiden elatusta varten, jotka ovat rikoksen johdosta kuolleen uhrin perillisiä, korvauksen määrä voi kunkin alaikäisen osalta olla enintään 10 000 Bulgarian leviä.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä. Uhrin on ilmoitettava korvaushakemuksessaan pyytämänsä korvauksen määrä sekä aiheutuneet aineelliset vahingot.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Ei voi.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Et voi.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• jäljennös oikeusviranomaisen päätöksestä sekä sen perustelut, jos on kyse rikostuomiosta;
• rikosrekisteriote, jos henkilö ei ole Bulgarian kansalainen;
• jäljennös henkilöllisyystodistuksesta;
• todistus oikeudenomistajan kotipaikasta Bulgariassa;
• asiakirja oikeudellisesta edustuksesta, edunvalvonnasta tai huoltajuudesta;
• perintötodistus, jos oikeudenomistaja on rikoksen johdosta kuolleen lapsi, vanhempi tai puoliso;
• oikeiksi todistetut jäljennökset asiakirjoista, joilla todistetaan aiheutuneet kustannukset, kuten hoitokustannukset (lukuun ottamatta kansallisesta sairausvakuutuksesta katettavia kustannuksia), hautauskulut jne.
• asiakirjatodiste uhrin työ- tai muista vastaavista tuloista kuuden kuukauden ajalta ennen rikosta;
• tuomioistuimen antama todistus oikeudenkäyntikuluista;
• asiakirjatodisteet muista aineellisista vahingoista;
• lausunto, jonka mukaan uhri ei ole saanut millään muulla tavalla korvausta rikoksen johdosta aiheutuneista aineellisista vahingoista.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Bulgarian tasavallan oikeusministeriön alainen rikoksen uhrien tukemisesta ja korvausten maksamisesta vastaava kansallinen neuvosto.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

BULGARIAN TASAVALLAN OIKEUSMINISTERIÖ

Rikoksen uhrien tukemisesta ja korvausten maksamisesta vastaava kansallinen neuvosto

Osoite: Ul. Slavyanska 1, Sofia 1040, Bulgaria

Verkkosivut: https://www.compensation.bg

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Korvaushakemuksesta tehdään päätös kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Tarvittaessa määräaikaa voidaan pidentää kolmeen kuukauteen.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Rikoksen uhrien tukemisesta ja korvausten maksamisesta vastaavan kansallisen neuvoston päätöksiin ei voi hakea muutosta.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Vakiolomakkeen korvauksen hakemista varten voi pyytää rikoksen uhrien tukemisesta ja korvausten maksamisesta vastaavalta kansalliselta neuvostolta, alueviranomaisilta, tutkintaviranomaisilta tai uhrien tukijärjestöiltä. Sähköinen hakemuslomake on saatavilla kansallisen neuvoston verkkosivuilla osoitteessa https://www.compensation.bg.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Ks. rikoksen uhrien tukemisesta ja korvausten maksamisesta vastaavan kansallisen neuvoston verkkosivut osoitteessa https://www.compensation.bg.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Uhrien tukijärjestöt tarjoavat rikosten uhreille käytännön apua ja myös tukevat uhreja korvaushakemuksen tekemisessä.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Kyllä, uhrien tukijärjestöjen bulgarialainen kattojärjestö (Balgarska asotsiatsia na organizatsiite za podkrepa na postradalite).

Puhelin: +359 2 981 93 00

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Jos korvaushakemustani käsitellään tässä maassa - Tšekki

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Tšekki myöntää rahallista apua henkilövahinkoa kärsineille rikoksen uhreille ja rikoksen seurauksena kuolleiden uhrien omaisille. Rahalliseen apuun on oikeus myös ihmisarvoa loukkaavien seksuaalirikosten uhreilla ja hyväksikäytetyillä lapsilla.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Rahallisen avun tarkoituksena on auttaa uhria selviytymään rikoksen seurauksena heikentyneestä taloudellisesta tilanteesta. Se ei syrjäytä rikoksentekijän velvollisuutta korvata uhrille aiheuttamiaan vahinkoja.

Omaiset saavat rahallisen avun kertakorvauksena. Henkilövahinkoa kärsineet uhrit voivat hakea rahallista apua niin ikään kertakorvauksen muodossa (jonka suuruus riippuu aiheutuneiden seurausten vakavuudesta) tai vaatia korvausta aiheutuneista hoitokuluista tai ansionmenetyksistä. Ihmisarvoa loukkaavien seksuaalirikosten uhrit tai hyväksikäytetyt lapset voivat hakea korvausta heille aiheutunutta henkistä kärsimystä lieventävän terapian kustannuksista.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Kyllä, rikoksen uhrina kuolleiden henkilöiden omaisilla on oikeus rahalliseen korvaukseen, jos omainen on kuolleen vanhempi, puoliso, rekisteröity kumppani, lapsi tai sisarus, joka kuoleman ajankohtana asui kuolleen kanssa samassa taloudessa, tai jos omainen on henkilö, jonka elatuksesta kuollut huolehti tai oli velvollinen huolehtimaan.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Tässä tapauksessa oikeutta rahalliseen apuun ei ole.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä, jos jouduit rikoksen uhriksi Tšekissä ja sinulla on vakituinen asuinpaikka tai asut laillisesti jossakin toisessa EU-maassa tai oleskelet laillisesti Tšekissä yli 90 päivän ajan tai jos olet hakenut Tšekissä kansainvälisoikeudellista suojelua (mezinárodně právní ochrana) tai jos sinulle on myönnetty turvapaikka tai toissijainen suojelu, tapauksen mukaan kansainvälisen sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Jos olet Tšekin kansalainen, sinulla on oikeus Tšekiltä saatavaan rahalliseen apuun riippumatta siitä, missä maassa rikos, jonka uhriksi jouduit, tapahtui.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä, tämä on edellytys korvauksen hakemiselle.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Tutkinnan tuloksia ei tarvitse odottaa. Rahallista apua voidaan myöntää, jos lainvalvontaviranomaisten siihenastisen tutkinnan perusteella on kiistatonta, että rikos on tapahtunut ja että lakisääteiset edellytykset oikeudelle saada rahallista apua täyttyvät.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Jos oikeutta rikoksentekijältä haettaviin korvauksiin ei käytetä, rahallista apua voidaan pienentää tai se voidaan jättää kokonaan myöntämättä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Tässä tapauksessa on tarpeen määritellä, onko rikoksentekijä tuntematon vai onko kyse siitä, ettei rikoksesta syytettyä ole todettu syylliseksi - vaikka on kiistatonta, että rikos on tapahtunut (ts. rikos tehtiin, mutta tekijä voi olla myös joku toinen). Tässä tapauksessa uhrilla on oikeus rahalliseen apuun. Jos tekijä on sen sijaan vapautettu siitä syystä, ettei teko, josta häntä syytetään, ole rikos, oikeutta rahalliseen apuun ei voi olla. Korvaushakemus tutkitaan ensisijaisesti lainvalvontaviranomaisten keräämän aineiston pohjalta. Hakijan on osoitettava aiheutuneen vahingon suuruus ja tapauksen mukaan huomioon otettavat vaateet (hoitokulut ja ansionmenetys).

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun sait tietää vahingosta, mutta viimeistään viiden vuoden kuluttua rikospäivästä. Kun jompikumpi näistä määräajoista umpeutuu, oikeus saada korvausta lakkaa.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) Rikoksen uhrin osalta:

- aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito - avo- ja sairaalahoito, toipuminen) - KYLLÄ
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.)
• siltä osin kuin on kyse suoraan terveydentilan parantamiseen liittyvistä kuluista, kyllä (erityisapuvälineet, lääketieteellinen hoito tai kuntoutus)
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon aikana ja sen jälkeen (ml. ansionmenetysten lisäksi ansaintakyvyn menetys, elatusavun heikentyminen yms.) - KYLLÄ
  • ansiomahdollisuuksien menetykset - EI
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut) - EI
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista - EI
  • muut - EI

- psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu tai kärsimys - EI

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

- aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut - EI
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) - EI
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys - EI

- psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua - EI

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Rahallinen apu maksetaan kertakorvauksena.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Rikosrekisteri ei ole ratkaiseva seikka sen kannalta, onko uhrilla oikeus rahalliseen apuun, mutta kieltäytyminen yhteistyöstä lainvalvontaviranomaisten kanssa rikoksen selvittämisessä merkitsee sitä, ettei rahallista apua voida myöntää. Apua ei myöskään voida myöntää henkilölle, joka on osallistunut rikokseen kumppanina.

Tarvittavasta yhteistyöstä kieltäytyminen rahallista apua koskevassa menettelyssä voi johtaa menettelyn lopettamiseen tai korvausvaatimuksen hylkäämiseen.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Rahallinen apu voidaan jättää myöntämättä vain, jos on selvää, ettei taloudellinen tilanteesi ole heikentynyt rikoksen vuoksi.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Jos olet jollakin tavalla myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, rahallista apua voidaan pienentää tai se voidaan kokonaan evätä.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Uhri, jolle on aiheutunut vähäinen ruumiinvamma, voi hakea 10 000 Tšekin korunan suuruista kertakorvausta.

Uhri, jolle on aiheutunut vakava ruumiinvamma, voi hakea 50 000 Tšekin korunan suuruista kertakorvausta.

Kertakorvauksen sijasta uhri, jolle on aiheutunut ruumiinvamma, voi hakea enintään 200 000 Tšekin korunan suuruista rahallista apua, joka vastaa toteen näytettyjä hoitokuluja ja/tai ansionmenetyksiä.

Omaisilla on oikeus 200 000 Tšekin korunan suuruiseen kertakorvaukseen, lukuun ottamatta sisaruksia, joilla on oikeus 175 000 Tšekin korunan suuruiseen apuun.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Henkilövahinkoa kärsineelle rikoksen uhrille tai uhrin omaiselle voidaan myöntää enintään 200 000 Tšekin korunaa. Lisäksi pätee, että kuolemantapauksessa omaisille myönnettävä rahallinen apu voi olla yhteensä enintään 600 000 Tšekin korunaa. Jos omaisia on enemmän, myönnettyä apua pienennetään suhteessa siten, ettei sen enimmäismäärä ylity.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Vain, jos kyseessä oleva vakuutus kattaa tekijän velvollisuuden korvata aiheutuneet vahingot, mikä Tšekin oikeudessa on käytännössä mahdollista liikenne- ja työtapaturmien tapauksessa.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voin, millä edellytyksillä?

Rahallisesta avusta ei makseta ennakkoa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Kyllä, rahallisen avun sallittuun enimmäismäärään asti.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• valtakirja ja tapauksen mukaan todiste sukulaissuhteesta uhriin
• uhrin kuolintodistus
• jäljennös poliisin tutkintapöytäkirjasta
• kopio tuomioistuimen päätöksestä
• terveydentilaa koskevat asiakirjat
• laskut sairaalahoidosta tai vastaavista kuluista
• laskut hoitokuluista
• tulotodistukset

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Tšekin oikeusministeriö.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Tšekin oikeusministeriöön.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Korvauksista tulisi päättää 3 kuukauden kuluessa.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Tekemällä hallinnollisen valituksen tuomioistuimelle.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Tšekin oikeusministeriön verkkosivuilta, rikosten uhrien apuun keskittyviltä kansalaisjärjestöiltä tai Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelulta (Probační a mediační služba).

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Ei.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Kyllä, mutta omalla kustannuksella.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Suurimpiin kuuluu Bílý Kruh Bezpečí -niminen kansalaisjärjestö. Rikoksen uhreja auttaa myös Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelu (Probační a mediační služba).

Millaisista rikoksista voi saada korvausta?

Valtio maksaa hakijalle korvauksen Tanskan rikoslain tai ”oleskelua, oleskelukieltoa ja karkotusta koskevan lain” rikkomisesta aiheutuneesta henkilövahingosta tai kuolemantapauksesta. Tämä perustuu korvauksista uhreille annettuun lakiin. Korvauksista uhreille annetun lain mukaan korvausta ei makseta uhreille erityislainsäädännön, kuten tieliikennelain, sotilasrikoslain ja järjestyslainsäädännön, rikkomisen perusteella. Tanskan rikosvahinkolautakunta tekee riippumattoman arvioinnin siitä, kattaako korvauksista uhreille annettu laki tietyn tapauksen. Tanskan rikosvahinkolautakunnan arviointia ohjaa kuitenkin tavallisesti poliisin toteuttama arviointi tapauksesta. Korvausta ei myönnetä, jos teko ei ole rangaistava esimerkiksi itsepuolustuksen, hätätilan tai suostumuksen vuoksi.

Millaisista vahingoista voi saada korvausta?

Laki koskee pääasiassa henkilövahinkoja, sillä omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta myönnetään korvauksia vain rajoitetusti. Henkilövahingon katsotaan tarkoittavan sekä ruumiillisia että henkisiä vammoja.

Periaatteessa korvausta maksetaan vain suoraan hakijalle, johon rikos on kohdistunut. Korvausta voidaan korvauksista uhreille annetun lain mukaan kuitenkin maksaa myös henkilölle, jota tapaus on koskettanut läheisesti, vaikka tämä ei olisi varsinaisesti tullut kohdelluksi väärin. Myös perheenjäsenten on mahdollista saada korvausta esimerkiksi hautauskuluihin tai pääasiallisen tulonsaajan menetyksestä, ks. jäljempänä.

Henkilövahingon osalta korvausta voidaan myöntää

• toipumiskuluihin
• ansiotulojen menetyksestä
• kivusta ja kärsimyksestä
• pysyvästä vammasta
• ansiokyvyn menetyksestä
• aineettomasta vahingosta
• henkilökohtaisen koskemattomuuden vakavasta loukkauksesta
• muista menetyksistä (kuten opintojen viivästymisestä tai erityisen tuen tarpeesta)
• oikeudenkäyntikuluihin.

Jos hakija kuolee, korvausta voidaan myöntää

• hautauskuluihin
• pääasiallisen tulonhankkijan menetyksestä
• kertakorvauksena eloonjäävälle puolisolle/kumppanille
• avustuksena uhrin jälkeen eläville.

Tilanteissa, joissa on aiheutunut myös omaisuusvahinkoa, korvausta maksetaan vaatteista ja henkilökohtaisista esineistä, jotka uhrilla oli päällään tai mukanaan henkilövahingon tapahtuessa. Korvausta maksetaan myös tiettyjen henkilöiden, kuten vankien, aiheuttamasta omaisuusvahingosta.

Esimerkiksi petoksesta aiheutuvia rahallisia menetyksiä ei korvata. Myöskään aineellista puutetta, liiketoiminnan tappioita, saamatta jäänyttä voittoa ja vastaavia ei korvata.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Kyllä. Kuten edellä todettiin, vahinkoa kärsineen osapuolen kuolemantapauksessa voidaan maksaa korvausta.

Hautauskulut voidaan korvata hautajaiset kustantaneelle henkilölle riippumatta siitä, onko henkilö uhrin sukulainen.

Korvausta pääasiallisen tulonhankkijan menetyksestä maksetaan puolisolle/kumppanille ja eloonjääneille lapsille, joiden pääasiallinen tulonhankkija vainaja oli.

Jos vainajalta ei jää puolisoa/kumppania, erityistilanteessa voidaan maksaa kertakorvaus muulle eloonjääneelle sukulaiselle. Tämä voi olla esimerkiksi useita vuosia vainajan kanssa yhteisessä kotitaloudessa asunut sisarus.

Lisäksi eloonjääville, joille vainaja oli erityisen läheinen, voidaan myöntää avustus. Lähtökohtaisesti avustus myönnetään vainajan puolisolle, kumppanille, alaikäisille lapsille ja vanhemmille.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Vanhemmille voidaan korvata omien lastensa luokse sairaalaan tehtyjen vierailujen kulut.

Lasten ja nuorten terveydentilan paranemisen kannalta voi olla ratkaisevan tärkeää, että äiti tai isä on läsnä sairaalassa tai osallistuu kuntoutukseen. Tällaisissa erityistapauksissa äidin tai isän tulonmenetys voidaan korvata kokonaan tai osittain.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä. Korvauksista uhreille annettuun lakiin ei sisälly kansalaisuutta tai oleskelua koskevaa edellytystä korvauksen saamiselle. Ainoastaan rikoksen on täytynyt tapahtua Tanskassa. Jos lain edellytykset muutoin täyttyvät, sillä ei ole merkitystä, onko hakija Tanskassa asuva ulkomaalainen, matkailija tai lyhyen aikaa Tanskan alueella oleskeleva.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Yleisesti ottaen et voi. On kuitenkin rajallinen mahdollisuus saada korvausta Tanskan rikosvahinkolautakunnalta, vaikka henkilövahinko olisi seurausta ulkomailla tehdystä rikoksesta. Korvausta voidaan maksaa vain, jos se on kohtuullista. Mahdollisuuden saada korvausta on tarkoitus olla soveltamisalaltaan suppea, ja sitä sovelletaan vain erityistapauksissa, kun siihen on konkreettiset perusteet.

Erityistapauksissa korvausta maksetaan Tanskan ulkopuolella tehtyjen tekojen aiheuttamasta vahingosta, jos hakija asuu Tanskassa, on Tanskan kansalainen tai oli tekoaikana lähetetty edustamaan Tanskaa ulkomailla. Korvausta maksetaan vahingosta, jonka Tanskan kansalainen tai Tanskassa asuva henkilö aiheuttaa toiselle Tanskan kansalaiselle tai Tanskassa asuvalle henkilölle ulkomailla. Tämä koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa vahinko tapahtuu suljetussa ympäristössä, jossa on vain tanskalaisia, kuten esimerkiksi kouluretkellä. Jos uhrilla ja rikoksentekijällä on molemmilla vain sattumalta yhteys Tanskaan, korvausta ei makseta.

Korvausta voidaan maksaa myös tapauksessa, jossa teko on kohdistunut Tanskassa asuvaan ja työasioissa Tanskan ulkopuolella oleskelevaan hakijaan. Tämä koskee vain lyhytaikaista työskentelyä ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, joissa hakijan tai työnantajan ei voida odottaa hankkineen yksityistä vakuutusta vahingon korvaamiseksi. Vahingon on täytynyt tapahtua työaikana.

Opiskelua ja harjoittelua ulkomailla ei katsota ulkomailla työskentelyksi.

Vanhempiensa työn vuoksi ulkomailla asuva alaikäinen hakija voi saada korvausta. Tällaisessa tilanteessa vanhempien olosuhteet ratkaisevat.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Rikoksesta on ilmoitettava poliisille 72 tunnin kuluessa. Se on perusedellytys korvauksen saamiseksi valtiolta.

Ilmoittamisella tarkoitetaan sitä, että poliisia pyydetään tutkimaan tapausta. Vakavammissa tapauksissa tarvitsee harvoin erikseen pyytää tutkintaa, mutta lievemmissä tapauksissa se on yleensä tarpeen. Se, että poliisi on tullut paikalle ja kenties myös puhunut vahinkoa kärsineen osapuolen kanssa, ei näin ollen aina riitä siihen, että rikoksesta katsottaisiin ilmoitetun.

Ilmoittamisen määräajasta voidaan tietyissä olosuhteissa joustaa. Esimerkiksi Tanskan rikosvahinkolautakunta joustaa lähes aina vaatimuksesta ilmoittaa poliisille 72 tunnin määräajassa, jos rikoksentekijä onnistutaan pidättämään ja asettamaan syytteeseen viivästyneestä ilmoittamisesta huolimatta.

Lain mukaan koston pelko ei ole pätevä syy jättää ilmoittamatta poliisille 72 tunnin kuluessa.

Raiskaus- ja insestitapauksissa, lapsiin kohdistuvissa vakavissa seksuaalirikoksissa ja tietyissä alle 18-vuotiaisiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa 72 tunnin määräaikaa ei enää sovelleta. Lakimuutos koskee ainoastaan 72 tunnin määräaikaa, ja laissa edellytetään edelleen, että rikoksesta ilmoitetaan poliisille. Määräaikaa ei enää sovelleta 1. huhtikuuta 2016 jälkeen rikoksella aiheutettuihin vahinkoihin.

Onko odotettava mahdollisen poliisitutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Hallinnollinen käsittely

Korvaushakemus on toimitettava poliisille siinä poliisipiirissä, jossa rikoksesta on ilmoitettu. Poliisi toimittaa hakemuksen edelleen Tanskan rikosvahinkolautakunnalle.

Jos tapauksen käsittely jatkuu poliisissa, syyttäjäviranomaisessa tai tuomioistuimessa, poliisi toimittaa hakemuksen Tanskan rikosvahinkolautakunnalle vasta käsittelyn päätyttyä. Tanskan rikosvahinkolautakunta voi kuitenkin tietyissä olosuhteissa käsitellä tapausta ennen kuin sen käsittely poliisissa, syyttäjäviranomaisessa tai tuomioistuimessa on päättynyt.

Näin tapahtuu hyvin harvoin ja tavallisesti vain hyvin vakavien rikosten, kuten murhien, osalta. Näissä tapauksissa voi uhrin jälkeen elävien kannalta olla erityinen tarve tehdä päätös korvausvaatimuksesta tai sen osasta, vaikka tapauksen käsittely poliisissa tai tuomioistuimessa olisi kesken.

Tapauksen vakavuudesta riippumatta Tanskan rikosvahinkolautakunta ei voi käsitellä sitä ennen kuin käsittely poliisissa tai tuomioistuimessa on päättynyt, jos on pienintäkään epäilystä siitä, onko rikosta tapahtunut, onko rankaisemattomuudelle objektiivisia perusteita tai onko korvauksen pienentämiselle perusteita hakijan myötävaikutuksen vuoksi.

Tuomioistuinkäsittelyt

Hakijan korvausvaatimus on esitettävä rikosoikeudellisessa menettelyssä tuomioistuimessa. Tässä tapauksessa tuomari voi päättää tutkia vaatimuksen perusteet tai siirtää sen käsiteltäväksi Tanskan rikosvahinkolautakuntaan tai siviilikanteena . Tämä voi riippua siitä, kiistääkö rikoksentekijä vaatimuksen.

Hakija voi toimittaa hakemuksen myös Tanskan rikosvahinkolautakunnalle, vaikka tuomioistuin on käsitellyt korvausvaatimusta rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Tanskan rikosvahinkolautakunta ei myönnä korvausta, jos rikoksentekijä korvaa hakijalle aiheutuneen vahingon tai jos vakuutus tai muut korvausluonteiset etuudet korvaavat sen. Tanskan rikosvahinkolautakunta ei tee päätöstä ennen kuin on vahvistettu, korvataanko vahinko muusta lähteestä.

Vahingonkorvauksen hakemista ensin rikoksentekijältä tai rikoksentekijän tunnistamista ei edellytetä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu?

Kyllä. Valtio voi maksaa korvausta, vaikka rikosoikeudellinen menettely olisi mahdoton, koska rikoksentekijä ei ole tiedossa tai häntä ei löydetä. Muiden lakisääteisten edellytysten on kuitenkin edelleen täytyttävä.

Näissä tapauksissa Tanskan rikosvahinkolautakunta arvioi itsenäisesti sen, onko henkilövahinko seurausta rikoksesta.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Tanskan rikosvahinkolautakunta ei voi ilman erityisiä syitä käsitellä hakemusta, joka toimitetaan yli kahden vuoden kuluttua rikoksen teon jälkeen. Jos asiassa on annettu tuomio, määräaika alkaa kulua rikosoikeudellisen tuomion antamisesta. Jos poliisi on tutkinut tapauksen eikä rikossyytettä ole nostettu, määräaika alkaa kulua poliisin tehtyä päätöksen tutkinnan lopettamisesta.

Tanskan rikosvahinkolautakunta ei myöskään voi ilman erityisiä syitä käsitellä hakemusta, jos se on aiemmin käsitellyt saman hakijan samaa rikosta koskevaa vahingonkorvausvaatimusta ja uusi vaatimus esitetään yli kahden vuoden kuluttua siitä, kun hakija totesi saatavan olemassaolon tai hänen olisi pitänyt se todeta .

Korvauksista uhreille annetun lain mukaan poliisi on velvollinen neuvomaan hakijaa korvauksen saamiseksi. Jos poliisi ei ole noudattanut velvoitettaan, Tanskan rikosvahinkolautakunta ei tavallisesti sovella kahden vuoden määräaikaa.

Jos hakija oli rikoksentekohetkellä alaikäinen, on todennäköisempää, että Tanskan rikosvahinkolautakunta ei sovella määräaikaa.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

1. Rikoksen uhrin osalta
   • aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:
     • vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) KYLLÄ
     • vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset ja erityisapuvälineet) KYLLÄ
     • pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat) KYLLÄ
     • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.) KYLLÄ
     • ansiomahdollisuuksien menetykset EI
     • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudenkäyntimenettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut). Joissakin tapauksissa KYLLÄ. Erityistapauksissa Tanskan rikosvahinkolautakunta voi päättää, että hakijan on maksettava kokonaan tai osittain kulut, joita tälle on aiheutunut tapauksen käsittelystä lautakunnassa. Hakijan ei koskaan tarvitse maksaa itse rikosasian oikeuskäsittelystä aiheutuvia kustannuksia, koska rikosasiassa kanteen nostaa poliisi.
     • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista KYLLÄ. Korvaus maksetaan henkilövahingon yhteydessä uhrin päällä olleista vaatteista tai mukana olleista henkilökohtaisista tavaroista.
   • psyykkinen (henkinen) kärsimys:
     • uhrin kipu ja kärsimys KYLLÄ. Katso edellä muut seikat, joista voi saada korvausta.
2. Oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta
   • aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:
     • hautauskulut KYLLÄ.
     • terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama terapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) EI
     • elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys KYLLÄ/EI. Korvaus maksetaan pääasiallisen tulonsaajan menetyksestä. Ks. tiedot edellä.
   • psyykkiset vahingot:
     • omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua. EI/KYLLÄ Omaisten tai muiden kivusta tai kärsimyksestä ei myönnetä korvausta. Kertakorvaus voidaan kuitenkin myöntää. Ks. yksityiskohtaisempi selitys edellä.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Rikosvahinkolautakunnan myöntämä korvaus maksetaan noin 14 päivän kuluttua lautakunnan päätöksestä. Sen poliisipiirin poliisi, jossa rikoksesta ilmoitettiin, käsittelee maksun.

Korvaus maksetaan kertasummana niistä korvausvaatimuksista, jotka on hyväksytty yksittäisessä päätöksessä.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Tanskan lainsäädännön mukaan uhrin korvausvaatimuksiin rikostapauksissa sovelletaan yleisiä korvaussääntöjä. Ne koskevat myös korvauksen vähentämistä tai peruuttamista tapauksessa, jossa hakija on osallistunut vahingon aiheuttamiseen tai hyväksynyt loukkaantumisriskin. Loukkaantumisriskin hyväksyminen voi liittyä esimerkiksi moottoripyöräjengien yhteenottoihin.

Jos vahinkoa kärsinyt osapuoli ei edistä riittävällä tavalla asian tutkintaa, hän voi menettää oikeuden korvaukseen. Tämä koskee esimerkiksi tilannetta, jossa vahinkoa kärsinyt osapuoli kieltäytyy antamasta selvitystä poliisille tai tuomioistuimelle.

Korvausta voidaan myös vähentää tai se voidaan peruuttaa, jos hakija laiminlyö yleisen velvollisuutensa rajoittaa vahinkoa. Tämä tarkoittaa, että toisen henkilön tuottamuksellisen toiminnan seurauksena vahinkoa kärsineen henkilön on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä rajoittamaan vahingosta seuraavaa menetystään.

Hakijan rikosrekisterillä ei ole merkitystä hakemuksen käsittelyssä. Tanskan rikosvahinkolautakunta ei tavallisesti hanki rikosrekisteriotteita.

Jos hakija ei vastaa Tanskan rikosvahinkolautakunnan pyyntöön toimittaa asiakirjoja korvaushakemuksen tueksi, se voi vaikuttaa myönnettävään korvaukseen. Hakijan tehtävä on toimittaa vaateensa tueksi riittävästi asiakirjoja.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Hakemus voidaan katsoa kiireelliseksi, jos sinut on esimerkiksi haastettu voutioikeuteen, sinulle on ilmoitettu ulosmittauksesta tai olet saanut pankista kirjeitä, joiden mukaan säännöllisiä tiliveloituksia on jäänyt suorittamatta.

Menetettyjä ansiotuloja koskevien hakemusten osalta Tanskan rikosvahinkolautakunta on tietoinen siitä, että hakijan tulonsaanti on heikentynyt, joten näitä tapauksia kiirehditään.

Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa tapausta ei katsota kiireelliseksi pelkästään hakijan taloudellisen tilanteen perusteella.

Hakijan taloudellisella tilanteella ei muutoin ole merkitystä korvauksen saamiseen tai sen määrään.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvausta ei makseta, jos rikoksentekijä korvaa hakijalle aiheutuneen vahingon tai jos vakuutus tai muut korvausluonteiset etuudet korvaavat sen.

Hakijan on täytynyt edistää mahdollisuuksiensa mukaan ja riittävässä määrin tapauksen poliisitutkintaa. Tietojen tahallinen salaaminen tai muu vastaava haluttomuus auttaa tutkinnassa johtaa tavallisesti siihen, ettei korvausta myönnetä.

Korvauksen saaminen valtiolta edellyttää hakijalta myös, että hän mahdollisessa rikosoikeudenkäynnissä rikoksentekijää vastaan hakee korvausta tai esittää tuomioistuimessa sitä koskevan varauksen.

Tehdyn rikoksen ja syntyneen vahingon välillä on vahingonkorvausoikeuden yleisten säännösten mukaan oltava syy-yhteys.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvaus lasketaan yksittäisen korvausvaatimuksen perusteella ja lähtökohtana on haettu korvausmäärä. Jos hakija on dokumentoinut vaatimuksensa riittävällä tavalla, korvaus lasketaan kärsityn menetyksen perusteella. Tanskan rikosvahinkolautakunta laskee kunkin korvausvaatimuksen osalta menetyksen sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi menetetyt ansiotulot lasketaan odotettavissa olleiden tulojen ja hakemuksen kattaman ajanjakson todellisten tulojen välisenä erotuksena. Jos hakija toimittamat asiakirjat kattavat vain osan vaatimuksista, korvausta maksetaan vain dokumentoidusta määrästä. Joissakin tapauksissa Tanskan rikosvahinkolautakunnan korvausvaatimusta koskeva laskelma on arvio. Näin voi olla tapauksessa, jossa hakija ei ole itse kyennyt laskemaan vaatimustaan.

Korvaus lasketaan tariffien perusteella. Tariffeista useita tarkistetaan vuosittain 1. tammikuuta. Muun muassa kivusta ja kärsimyksestä maksettava korvaus on 200 Tanskan kruunua sairauslomapäivältä (vuonna 2018). Korvaus pysyvästä vammasta lasketaan vamman asteen perusteella, ja se on 8 790 Tanskan kruunua vammautumisastetta kohden (vuonna 2018). Korvaus aineettomasta vahingosta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden vakavasta loukkauksesta lasketaan uhrin kokeman rikoksen vakavuuden ja luonteen perusteella, ja siihen vaikuttaa myös rikosnimike.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Mahdollisen korvauksen määrällä ei ole yleisesti sovellettavaa ylärajaa. Tällä hetkellä Tanskassa ei ole myöskään alarajaa myönnettäville korvauksille. Joidenkin seikkojen osalta on kuitenkin enimmäiskorvausmääriä. Näitä ovat:

• kipu ja kärsimys 76 500 Tanskan kruunua (vuonna 2018)
• pysyvä vamma 879 000 Tanskan kruunua (vuonna 2018)
• ansiokyvyn menetys 9 227 500 Tanskan kruunua (vuonna 2018)
• kertakorvaus eloon jäävälle puolisolle tai kumppanille 165 500 Tanskan kruunua (vuonna 2018)
• omaisuusvahinko 132 000 Tanskan kruunua (vuonna 2018).

Poikkeuksellisissa tapauksissa korvaus pysyvästä vammasta voidaan maksaa 120-prosenttisena, jolloin enimmäismäärä on 1 054 000 Tanskan kruunua (vuonna 2018).

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Esitettyjen korvausvaatimusten kokonaismäärän laskemista ei edellytetä. Hakemuksessa on esitettävä seikat, joiden perusteella korvausta haetaan ja haettu korvausmäärä. Korvausvaatimusten laskeminen ei kuitenkaan ole edellytys korvauksen saamiselle.

Hakemuslomakkeen kansilehdellä esitetään, kuinka ansionmenetykset lasketaan. Hakija tai mahdollinen hakija voi aina ottaa yhteyttä rikosvahinkolautakuntaan ja saada ohjeita korvausvaatimusten laskemisesta ja dokumentoimisesta. Hakijaa neuvotaan myös sen suhteen, mitä tekijöitä painotetaan niiden yksittäisten seikkojen osalta, joista korvausta voidaan maksaa.

Psyykkisen haitan korvauksesta ei edellytetä laskelmaa, koska korvaus lasketaan tariffien perusteella haitan laajuuden mukaisesti.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Tanskan rikosvahinkolautakunta ei myönnä korvausta, jos rikoksentekijä korvaa hakijalle aiheutuneen vahingon tai jos vakuutus tai muut korvausluonteiset etuudet korvaavat sen. Periaatteessa kyse ei siis ole esimerkiksi siitä, vähentääkö Tanskan rikosvahinkolautakunta vakuutuskorvauksen käsitellessään korvausvaatimusta. Kyse on pikemminkin siitä, mikä taho maksaa korvauksen. Jos vakuutusyhtiö on kieltäytynyt maksamasta korvausta, Tanskan rikosvahinkolautakunta voi käsitellä tapauksen.

Jos hakijalla on yksityinen tapaturmavakuutus ja hän on saanut korvauksen työkyvyttömyydestä tai pysyvästä vammasta, se ei johda pysyvästä vammasta maksettavan korvauksen tai ansiokyvyn menetyksestä maksettavan korvauksen pienentämiseen tai perumiseen. Korvausta ei pienennetä myöskään, jos hakija saa vahingon vuoksi julkisia sosiaalietuuksia (kuten eläkettä, palkkatukea tai vastaavaa).

Jos hakija on ottanut vakuutuksen sairausvakuutusyhtiöstä, korvattavista hoitokuluista vähennetään vakuutuksen kattamat kulut. Korvausta ei myöskään myönnetä, jos hoitoa on tarjolla maksutta julkisen sairausvakuutuksen tai muun julkisen palvelun kautta.

Työtapaturmien osalta Tanskan rikosvahinkolautakunta voi maksaa korvausta ainoastaan kivusta ja kärsimyksestä, ansionmenetyksestä ja lainsäädännöstä johtuvista eroista korvausmäärässä (differencekrav) sekä aineettomasta vahingosta ja vakavasta henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksesta, koska kaikki muut seikat, myös esimerkiksi toipumiskulut, korvataan työnantajan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Lähtökohtaisesti korvauksista ei makseta ennakkoa, vaan korvaus maksetaan korvausvaatimuksen lopullisen käsittelyn jälkeen.

Tanskan rikosvahinkolautakunta maksaa joissain tapauksissa ennakkoa pysyvästä vammasta. Perusajatus on, että Tanskan rikosvahinkolautakunta odottaa työmarkkinavakuutuslaitoksen (Erhvervssikring) lausuntoa korvausasteesta, mutta jos katsotaan todennäköiseksi, että hakijalle on aiheutunut yksinomaan vahingon seurauksena pysyvä vamma, Tanskan rikosvahinkolautakunta voi maksaa korvauksesta ennakkoa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Kyllä. Jos Tanskan rikosvahinkolautakunnan päätöksen jälkeen todetaan, että vahinko pahenee ja aiheuttaa lisämenetyksiä, Tanskan rikosvahinkolautakunta voi käsitellä näitä menetyksiä. Korvausvaatimukset on esitettävä Tanskan rikosvahinkolautakunnalle kahden vuoden kuluessa. Kahden vuoden määräaika lasketaan hetkestä, jona hakija havaitsi tai tämän olisi pitänyt havaita, että vahingosta on seurannut lisämenetyksiä.

Korvaus tulevista toipumiskuluista ja muista vahingon aiheuttamista tulevista menetyksistä vahvistetaan tietyksi määräksi. Näin ollen, jos hakija on jo saanut korvauksen esimerkiksi tulevista toipumiskuluista , hän ei voi myöhemmin saattaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi yksinomaan saadakseen lisäkorvausta toipumiskuluista ja muista menetyksistä.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Hakijaa ei vaadita toimittamaan liiteasiakirjoja hakemuksensa mukana. Hakemus toimitetaan Tanskan rikosvahinkolautakunnalle poliisin kautta. Poliisi toimittaa rikosasiaa koskevat asiakirjat.

Jos Tanskan rikosvahinkolautakunta katsoo, että hakemus kuuluu korvauksista uhreille annetun lain soveltamisalaan, lautakunta jatkaa esitettyjen korvausvaatimusten käsittelyä. Lautakunta tarvitsee tässä korvausvaatimusten käsittelyssä usein erilaisia asiakirjoja haetusta korvauksesta riippuen. Asian käsittelyä voi nopeuttaa, jos hakija toimittaa hakemuksensa mukana asiakirjoja esittämiensä vaatimusten tueksi. Hakijan kannattaa myös toimittaa hakemuksensa mukana vakuutusyhtiönsä mahdollinen kieltävä päätös vahingon korvaamisesta.

Asiakirjat voivat olla esimerkiksi kuitteja Tanskan rikoslain rikkomisen yhteydessä syntyneistä kuluista. Lisäksi vahingon laajuuden määrittämisessä käytetään usein potilaskertomuksia ja lääkärintodistuksia. Ansionmenetysten ja ansiokyvyn menetyksen osalta hakijan olisi toimitettava asiakirjoja, jotka koskevat hänen tulojaan ennen ja jälkeen vahingon. Asiakirjat voivat olla esimerkiksi palkkakuitteja, vuotuisia tiliotteita ja tilanteen mukaan työnantajan palkkatodistuksia. Joissakin tapauksissa käytetään myös kunnallisista arkistoista saatavia asiakirjoja.

Kun Tanskan rikosvahinkolautakunta katsoo, että asian käsitteleminen edellyttää lisäasiakirjoja, se ilmoittaa tästä hakijalle ja pyytää tätä toimittamaan kyseiset asiakirjat.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei. Asian käsittely Tanskan rikosvahinkolautakunnassa on hakijalle maksutonta.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Tanskassa päätöksen rikoksen uhrille maksettavasta korvauksesta tekee oikeusministeriön perustama lautakunta. Viranomainen on nimeltään Tanskan rikosvahinkolautakunta.

Myös Tanskan tuomioistuimet voivat tehdä tätä koskevia päätöksiä joko rikosasian käsittelyssä tai myöhemmin siviilioikeudenkäynnissä, jos esimerkiksi Tanskan rikosvahinkolautakunnan päätös saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemus on lähetettävä sen piirin poliisille, jossa rikoksesta ilmoitettiin. Poliisi toimittaa asian Tanskan rikosvahinkolautakunnalle yhdessä rikosasiaa koskevien asiakirjojen kanssa.

Jos asia on jo lautakunnan käsittelyssä, kirjallinen hakemus on toimitettava Tanskan rikosvahinkolautakunnalle osoitteeseen: Toldboden 2, 2. sal, DK-8800 Viborg, tai sähköisesti osoitteeseen erstatningsnaevnet@erstatningsnaevnet.dk

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Hallinnollinen käsittely

Tanskan rikosvahinkolautakunta käsittelee hakemukset kirjallisesti. Päätös annetaan kirjallisesti ja lähetetään hakijalle joko postitse tai sähköisesti. Hakijan ei näin ollen tarvitse olla läsnä käsittelyssä.

Tuomioistuinkäsittelyt

Jos tuomioistuin käsittelee korvausvaatimuksia rikosoikeudellisessa menettelyssä tai sen jälkeen Tanskan rikosvahinkolautakuntaa vastaan nostetun kanteen yhteydessä, hakija voi osallistua pääkäsittelyyn. Hakijan läsnäoloa ei vaadita, jos häntä edustaa asianajaja eikä häntä kutsuta todistamaan oikeudessa.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Asian käsittelyn kesto Tanskan rikosvahinkolautakunnassa voi vaihdella asiasta riippuen huomattavasti. Tämä johtuu – kunkin tapauksen erityisolosuhteista riippuen – muun muassa mahdollisesta tarpeesta saada lisätietoja esimerkiksi poliisilta, lääkäriltä tai muilta viranomaisilta. Myös tapauksissa, joihin liittyy pysyvä vamma tai ansiokyvyn menetys, voi olla tarpeen saattaa asia työmarkkinavakuutuslaitoksen käsiteltäväksi, mikä voi pidentää käsittelyaikaa.

Yli puolet Tanskan rikosvahinkolautakunnan käsiteltäväksi tulleista uusista tapauksista käsitellään 50 päivän kuluessa riidattomiin asioihin sovellettavan erityisen nopean menettelyn mukaisesti. Tällaisia ovat asiat, joissa on annettu lopullinen tuomio sekä syyllisyydestä että korvauksen määrästä.

Jos asiaa ei voida ratkaista erityisen nopeassa menettelyssä, Tanskan rikosvahinkolautakunnan tavanomainen käsittelyaika on nykyisin enintään 18 kuukautta siitä, kun lautakunnalle toimitetaan korvaushakemus.

Asian käsittelyä voidaan nopeuttaa toimittamalla lautakunnalle näyttöä korvausvaatimusten tueksi. Asiakirjoja voivat olla esimerkiksi kuitit lääkeostoista, lääkärintodistus sairauslomasta tai työnantajan ilmoitus vahingon aiheuttamasta tulonmenetyksestä.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Tanskan rikosvahinkolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa muille hallintoviranomaisille. Jos haluaa päätökseen muutosta, on ensin otettava yhteyttä Tanskan rikosvahinkolautakuntaan ja selitettävä, miksi on eri mieltä päätöksestä. Lautakunta arvioi, onko asian uudelle käsittelylle perusteita. Tavallisesti perusteena on se, että hakija on esittänyt uutta ja merkittävää tietoa, jolla on vaikutusta asian ratkaisemiseen.

Jos Tanskan rikosvahinkolautakunta ei muuta päätöstään, päätöksen voi saattaa tuomioistuimen tarkasteltavaksi.

On myös mahdollista valittaa parlamentin oikeusasiamiehelle.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Lomakkeet ja ohjeet siitä, miten korvausta haetaan, ovat saatavilla Tanskan rikosvahinkolautakunnan verkkosivustolla osoitteessa.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Hakijat voivat esittää rikoksen uhrille maksettavia korvauksia koskevia kysymyksiä Tanskan rikosvahinkolautakunnalle puhelimitse: + 45 33 92 33 34 maanantaista torstaihin klo 10.00–15.00 ja perjantaisin klo 10.00–14.00.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Kyllä. Rikosasiassa vahinkoa kärsinyt osapuoli voi tietyin edellytyksin olla oikeutettu asianajajaan oikeudenkäyntiä varten. Tämän asianajajan tehtävänä on auttaa korvaushakemusten tekemisessä sekä rikosoikeudellista menettelyä että Tanskan rikosvahinkolautakuntaa varten.

Tanskan rikosvahinkolautakunta ei voi nimetä hakijalle asianajajaa. Asianajajan nimeää sen tuomiopiirin tuomioistuin, jossa rikos on tehty.

Lisäksi Tanskassa on useita oikeusapua tarjoavia järjestöjä.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

• Hjælp Voldsofre (Rådhusstræde 7, 1. sal, DK-8900 Randers C, sähköposti: voldsofre@voldsofre.dk)
• Offerrådgivningen (Vesterballevej 5, DK-7000 Fredericia, sähköposti: info@offerraadgivning.dk)

Uhrien vahingonkorvauksia koskeva Saksan lainsäädäntö

Laki väkivallan uhreille maksettavista korvauksista

Laki väkivallan uhreille maksettavista korvauksista englanniksi

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Periaatteessa kaikista väkivaltarikoksista, joissa on kyse tahallisesta lainvastaisesta väkivaltaisesta hyökkäyksestä (esim. pahoinpitely, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, terrori-isku tai murha), voidaan maksaa vahingonkorvausta rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevan lain (Opferentschädigungsgesetz, OEG) nojalla. Vahingonkorvausta voidaan maksaa uhrille ja uhrin oikeudenomistajille.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta ei makseta ainoastaan terveyshaitoista vaan myös terveyshaitoista aiheutuvista taloudellisista seurauksista. Myös psyykkisiä vammoja pidetään terveyshaittoina. Korvauksen saaminen edellyttää pitkäkestoista terveyshaittaa (yli kuusi kuukautta). Sen sijaan omaisuusvahinkoja ei korvata. OEG:n nojalla ei myöskään makseta korvausta kivusta ja särystä.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvausta maksetaan myös uhrin oikeudenomistajille. Oikeudenomistajia ovat uhrin aviopuoliso, rekisteröity kumppani ja lapset, poikkeustapauksissa myös vanhemmat. Lapsina pidetään myös adoptiolapsia, lapsipuolia ja kasvattilapsia.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Hengissä selvinneen uhrin omaiset voivat tietyin edellytyksin saada terveydenhuoltoetuuksia ja toimeentulon turvaavia etuuksia.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Ulkomaalaiset, jotka joutuvat väkivaltarikoksen uhreiksi Saksassa, saavat takautuvasti 1. heinäkuuta 2018 alkaen saman korvauksen kuin saksalaiset väkivallan uhrit.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

OEG:n 3a §:n mukaan ulkomailla tapahtuneen väkivaltarikoksen uhrit, jotka asuvat Saksassa, voivat saada korvausta Saksan valtiolta. Kyseessä on kertaluonteinen etuus. Korvauksesta vähennetään etuudet, joita uhrille on maksettu maassa, jossa rikos on tapahtunut.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

OEG:n mukaan hakijoilla on velvollisuus myötävaikuttaa korvausmenettelyyn. Tämä tarkoittaa, että niiden on autettava tapauksen tosiseikkojen selvittämisessä. Tähän kuuluu pääsääntöisesti myös rikosilmoituksen tekeminen. Tietyissä tapauksissa on mahdollista, että rikosilmoituksen tekemistä ei edellytetä (esim. jos uhrin ei voida olettaa sitä tekevän).

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei. Toimivaltaisten viranomaisten on pääsääntöisesti tehtävä riippumaton päätös OEG:hen perustuvasta vahingonkorvaushakemuksesta. Joissakin tapauksissa saattaa kuitenkin olla tarpeen odottaa tutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn tuloksia.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Ei.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Korvausta voi saada riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tunnistettu tai onko tuomio annettu. Hakemukseen on liitettävä kaikki asiakirjat, joista voi olla hyötyä tosiseikkojen selvittämisessä ja vahingon laajuuden määrittämisessä.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Ei. OEG:ssä ei säädetä korvauksen hakemiselle määräaikaa. Korvausta voidaan kuitenkin maksaa hakemuksen jättämistä edeltävältä ajalta takautuvasti ainoastaan yhdeltä vuodelta.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Väkivaltarikoksen aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja voidaan korvata. Uhreille maksettaviin korvauksiin sisältyvät kuukausittaiset eläke-etuudet. Lisäksi on taloudellisista seurauksista maksettavia etuuksia.

Etuuksien laajuus ja määrä määritetään liittovaltion huoltolaissa (Bundesversorgungsgesetz).

Etuuksia ovat

• sairaanhoito ja kuntoutus, hoitopalvelut
• apuvälineet (esim. proteesit, pyörätuoli)
• ansiosidonnaiset ja muut kuin ansiosidonnaiset kuukausittaiset eläke-etuudet vahingon kärsineille ja oikeudenomistajille
• hautausavustus ja kuolemantapauskorvaus
• taloudellisin perustein myönnettävät lisäetuudet (esim. hoitoapu, täydentävä toimeentulotuki)

Kipurahaa ei makseta. Omaisuusvahinkoja ei periaatteessa korvata. Poikkeuksena ovat päällä pidettävät laitteet, kuten silmälasit, piilolinssit ja hammasproteesit.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Uhreille ja oikeudenomistajille maksettavat eläke-etuudet, joiden tarkoituksena on korvata terveyshaitoista johtuvia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia, maksetaan kuukausittain niin kauan kuin edellytykset täyttyvät. Muita etuuksia saa, jos niihin on tarvetta ja niin kauan kuin on kyseinen tarve on olemassa (esim. hautausavustus, proteesit).

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Jos vahingon kärsinyt on aiheuttanut vahingon itse tai jos korvaus on hänen omasta käyttäytymisestään johtuvista muista syistä perusteeton, korvaus evätään. Pelkkä rikosrekisterin olemassaolo ei kuitenkaan riitä epäämisen syyksi. Hakijat ovat myös velvollisia osallistumaan tosiseikkojen selvittämiseen kaikin mahdollisin tavoin. Jos he eivät noudata tätä vaatimusta, etuudet voidaan evätä osittain tai kokonaan.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

OEG:n mukainen korvaus ei riipu vahinkoa kärsineen tuloista tai varallisuudesta. Vahinkoa kärsineen taloudellinen tilanne voi vaikuttaa ainoastaan taloudellisen haitan korvaamiseksi tarkoitettujen etuuksien ja kuntoutusetuuksien määrään.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Ei.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Terveyshaittoja korvaavien eläke-etuuksien suuruus määräytyy haittojen vakavuuden perusteella.

Taloudellisia haittoja korvaavien etuuksien suuruus määräytyy taloudellisten haittojen perusteella.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Ei.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Ei. Korvauksen määrää ei tarvitse ilmoittaa. Päätöksen tekevä viranomainen määrittää korvauksen suuruuden aiheutuneen terveydellisen ja taloudellisen haitan perusteella.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Eläke-etuudet, joiden tarkoituksena on korvata terveyshaittoja, maksetaan riippumatta muiden yksityisten tai julkisten tahojen maksamista etuuksista. Tällaiset etuudet voidaan kuitenkin ottaa huomioon laskettaessa taloudellisten haittojen korvaamiseen tarkoitettujen etuuksien määrää.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

OEG:ssä ei säädetä ennakkomaksuista. Hoito- ja kuntoutusetuuksia voi kuitenkin saada jo ennen kuin korvaushakemuksesta on tehty päätös.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Jos terveydentila huononee, voi milloin tahansa tehdä hakemuksen etuuksien laskemisesta uudelleen. Laskettaessa taloudellisten haittojen korvaamiseen tarkoitettujen etuuksien määrää voidaan muuttunut tulotilanne ottaa huomioon milloin tahansa.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Hakemukseen pitäisi liittää kaikki asiakirjat, jotka osaltaan selventävät tapauksen tosiseikkoja ja aiheutuneen haitan toteamista.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Toimivaltaisia viranomaisia ovat korvausten maksamisesta vastaavat osavaltioiden huoltoviranomaiset (Versorgungsbehörden). Toimivalta määräytyy sen mukaan, missä liittovaltiossa asianomainen henkilö asuu.

Jos henkilö, joka ei asu Saksassa, joutuu Saksassa väkivaltarikoksen uhriksi, hakemuksen voi tehdä sen osavaltion huoltoviranomaiselle, jossa rikos on tapahtunut.

Ulkomaalaisten hakijoiden ei tarvitse etsiä toimivaltaista viranomaista, vaan he voivat ottaa yhteyttä keskusyhteyspisteeseen (liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriö), joka toimittaa korvaushakemuksen oikealle viranomaiselle.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemus lähetetään toimivaltaiselle huoltoviranomaiselle.

Ulkomaalaisten hakijoiden ei tarvitse etsiä toimivaltaista viranomaista, vaan he voivat ottaa yhteyttä keskusyhteyspisteeseen (liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriö),

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Tähän ei voi antaa yleispätevää vastausta. Menettelyn kesto riippuu erityisesti siitä, kuinka helppoa tai vaikeaa asiaintilan selvittäminen on, ja siitä tarvitaanko lääkärinlausuntoja.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Jos toimivaltainen viranomainen ei muuta päätöstä valitusmenettelyssä, asia voidaan saattaa sosiaalituomioistuimen käsiteltäväksi.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Hakulomakkeet ja lisätietoja:

http://www.bmas.de/opferentschaedigung

https://www.bmas.de/SharedDocs/Downloads/DE/Rundschreiben-SE/application-for-crime-victims-compensation-2024.pdf?_blob=publicationFile&v=2

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Lisätietoa:

https://www.bmas.de/DE/Soziales/Soziale-Entschaedigung/Soziale-Entschaedigung/soziale-entschaedigung.html

http://www.bmas.de/victimscompensation

Saksassa uhreille tarjolla olevat tukipalvelut löytyvät osoitteesta https://www.odabs.org/

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Ei. Lakimiehen kuluja ei pidetä vahingonkorvausetuuksina, eikä niitä näin ollen voida OEG:n nojalla korvata.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Kyllä, on useita alueellisia ja laajempiakin tukijärjestöjä. Suurin valtakunnallinen tukijärjestö on WEISSE RING.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Korvauksiin on oikeus väkivallan uhreilla ja näiden huollettavilla. Väkivaltarikos on suoraan ihmisen henkeä tai terveyttä vastaan tehty, rikosoikeudellisesti rangaistava teko eli hengenriisto, vakava henkilövahinko tai vähintään neljä kuukautta kestävä terveyshaitta.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että uhrille on aiheutunut vakava henkilövahinko tai vähintään neljä kuukautta kestävä terveyshaitta.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Väkivallan uhrin hautauskustannukset korvataan 448 euroon asti henkilölle, joka ne maksoi. Hautauskustannukset maksavan henkilön ei tarvitse olla uhrin sukulainen tai huollettava.

Väkivaltarikoksen uhrina kuolleen henkilön huollettavalla on oikeus saada valtiolta korvausta.

Huollettavaksi katsotaan uhrin

• alle 18-vuotias lapsi
• 18–24-vuotias lapsi, joka on päätoiminen opiskelija
• leski, jonka työkyky on alentunut
• leski, joka on saavuttanut vanhuuseläkeikärajan
• vanhempi, joka on saavuttanut vanhuuseläkeikärajan
• vanhempi, jonka työkyky on alentunut
• työelämän ulkopuolella oleva leski, joka on raskaana
• alle kolmivuotiaan lapsen vanhempi tai huoltaja, joka ei ole työelämässä.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että uhrille on aiheutunut vakava henkilövahinko tai vähintään neljä kuukautta kestävä terveyshaitta.

Korvausta voi saada uhrin

• alle 18-vuotias lapsi
• 18–24-vuotias lapsi, joka on päätoiminen opiskelija
• leski, jonka työkyky on alentunut
• leski, joka on saavuttanut vanhuuseläkeikärajan
• vanhempi, joka on saavuttanut vanhuuseläkeikärajan
• vanhempi, jonka työkyky on alentunut
• työelämän ulkopuolella oleva leski, joka on raskaana
• alle kolmivuotiaan lapsen vanhempi tai huoltaja, joka ei ole työelämässä.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Korvauksen saaminen ei ole Virossa sidottu kansalaisuuteen.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Korvauksen maksaa oman lainsäädäntönsä puitteissa sen maan toimivaltainen laitos, jossa rikos tehtiin.

Korvausta varten voi ottaa yhteyttä

• asianomaisen maan toimivaltaiseen laitokseen tai oman asuinmaan toimivaltaiseen laitokseen.
• Virossa toimivaltainen laitos on sosiaalivakuutuslaitos, joka toimittaa hakemuksen liiteasiakirjoineen toisen maan toimivaltaiselle laitokselle.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Väkivaltarikoksesta on tehtävä poliisille ilmoitus 15 kalenteripäivän kuluessa rikoksen tekopäivästä.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Korvaushakemuksen voi esittää ennen kuin tutkinta on valmistunut, kunhan on tehty rikosilmoitus ja rikostutkinta on aloitettu. Korvaushakemuksen voi esittää kolmen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Korvausta ei tarvitse hakea rikoksentekijältä. Korvauspäätös antaa saamisoikeuden sosiaalivakuutuslaitokselle, joka ryhtyy takaisinsaantitoimiin rikoksentekijän suhteen.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Korvausta voi saada, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai vaikka oikeudenkäyntiä ei ole vielä pidetty.

Jotta rikoksen uhri voi saada valtiolta korvausta, tarvitaan tutkintaviranomaisen todistus rikostutkinnan aloittamisesta.

Jos haetaan korvausta sairaanhoitokuluista tai avustusta kuolemantapauksen johdosta, tarvitaan maksutositteet.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvaushakemuksen voi esittää kolmen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai sen tiedoksisaamisesta.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvaus kattaa

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet hoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.)
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
  • vaatteille ja apuvälineille aiheutuneet vahingot (esim. silmälasien tai uusien vaatteiden hankinta)

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

1. hautauskulut
2. elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua.

Uhrin perheenjäsenillä on oikeus hankkia psykologista apua. Korvauksen saamiseksi tulee tavata uhrien tukihenkilö, joka laatii allekirjoitusvalmiin hakemuksen. Tarvitaan myös poliisin todistus menettelyn aloittamisesta ja uhrin tai tämän laillisen edustajan henkilöllisyydestä. Tukihenkilö auttaa todistuksen hankkimisessa poliisilta.

Psykologisen avun hankintaan myönnettävästä korvauksesta ilmoitetaan 10 työpäivän kuluessa, minkä jälkeen uhri voi mennä psykologin vastaanotolle. Korvauksena myönnetään henkilöä kohden yhden kuun vähimmäispalkan suuruinen määrä (584 euroa vuonna 2020).

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Huollettaville korvaus maksetaan kuukausierinä. Uhrin hoito- ja hautauskustannukset korvataan kertasummana maksutositteita vastaan.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvausta ei makseta, jos

1. uhri on omalla tietoisella tai varomattomalla käyttäytymisellään aiheuttanut rikoksen tai vahingon tai myötävaikuttanut siihen;
2. uhri ei ole ilmoittanut rikoksesta 15 päivän kuluessa, vaikka olisi voinut sen tehdä, eikä poliisi ole muullakaan tavoin saanut siitä tietoa;
3. uhri on tuomittu rikoksesta tai rikoslain 255 §:n 1 momentin tai 256 §:n 1 momentin nojalla ja häntä koskevia tietoja ei ole poistettu rikosrekisteristä rikosrekisterilain mukaisesti;
4. korvauksen maksaminen olisi muista syistä epäoikeudenmukaista tai perusteetonta.

Korvaus voidaan evätä myös, jos hakija on kieltäytynyt yhteistyöstä lainvalvontaviranomaisten kanssa rikoksen olosuhteiden selvittämiseksi, rikoksentekijän tunnistamiseksi ja pidättämiseksi tai vahinkojen todistamiseksi.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellinen tilanne ei vaikuta korvauspäätökseen ja korvausten maksamiseen.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvauksen perustana olevasta vahingosta vähennetään kaikki määrät, jotka vahinkoa kärsinyt henkilö on saanut väkivaltarikoksesta aiheutuneen vahingon osalta tai on oikeutettu saamaan muusta lähteestä kuin rikoksentekijältä, mukaan lukien uhrille maksettu työkyvyttömyystuki. Korvauksen määrästä päätettäessä otetaan rikoksentekijän maksamasta korvauksesta huomioon se osuus, jonka tämä on maksanut korvauksen hakijalle ennen korvauksen vahvistamista.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvauksen määrän laskeminen silloin kun työkyky on puutteellinen tai menetetty

Korvaus määräytyy yhden kalenteripäivän keskimääräisten tulojen perusteella. Huomioon otetaan vakuutusmaksuperusteen muodostavat tulot rikosta edeltävältä kuukaudelta.

Vahingon määrittäminen silloin kun työkyky on puutteellinen tai menetetty

Yhden kalenteripäivän keskimääräiset tulot kerrotaan 30:llä ja näin saadusta määrästä vähennetään työkyvyttömyyseläke tai -tuki. Tulonmenetyksestä korvataan 80 prosenttia. Keskimääräisiä tuloja koskevat tiedot saadaan vero- ja tullivirastosta.

Elättäjän kuolemasta aiheutuvan vahingon määrittäminen

1. Uhrin yhden kalenteripäivän keskimääräiset tulot kerrotaan 30:llä ja näin saadusta määrästä vähennetään perhe-eläkkeen määrä.

2. Saadusta määrästä lasketaan prosenttiosuus huollettavien lukumäärän perusteella:

• yhdelle huollettavalle 75 %
• kahdelle huollettavalle 85 %
• kolmelle tai useammalle huollettavalle 100 %.

Tästä määrästä korvataan 80 prosenttia.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Alarajaa ei ole. Korvausta maksetaan niin kauan kuin siihen oikeutettu henkilö täyttää korvauksen saamisen edellytykset tai kunnes 9 590 euron enimmäismäärä on saavutettu.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Hakemuslomakkeeseen ei tarvitse merkitä vaaditun korvauksen määrää.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Korvauksesta voi saada ennakkoa, jos korvaukseen oikeutetulla henkilöllä on taloudellisia vaikeuksia ja korvauspäätöstä on lykätty.

Ennakosta on tehtävä hakemus, ja sen enimmäismäärä on 640 euroa.

Jos maksetun ennakon määrä on suurempi kuin myöhemmin vahvistettu korvaus, ylimenevä osuus peritään takaisin.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Voidaan esittää lisälaskuja, jotka liittyvät sairaanhoitokuluihin.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

tutkintaviranomaisen todistus

hautaukseen liittyvät laskut

sairaanhoitoon liittyvät laskut, lääkkeiden ostokuitit jne.

uhrin kuolintodistus

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Sosiaalivakuutuslaitos

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemuksen voi jättää

• lähettämällä sen sähköpostilla digitaalisesti allekirjoitettuna yhdessä skannattujen liiteasiakirjojen kanssa. Hakulomake on saatavilla sosiaalivakuutuslaitoksen verkkosivustolla.
  Digitaalisesti allekirjoitettu hakemus lähetetään osoitteeseen info@sotsiaalkindlustusamet.ee

• lähettämällä sen postitse osoitteeseen Põllu 1A, 50303, Tartu

• uhrien tukipalvelussa työskentelevälle tukihenkilölle Tukihenkilöiden yhteystiedot ovat saatavilla sosiaalivakuutuslaitoksen verkkosivustolla

• sosiaalivakuutuslaitoksen asiakaspalveluun.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Läsnäoloa ei vaadita.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Päätös tehdään 30 päivän kuluessa viimeisen asiakirjan saapumisesta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Päätöksen voi riitauttaa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta tai samalla kun hakee hallinto-oikeudelta muutosta hallinto-oikeuslaissa säädettyä menettelyä noudattaen.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Hakulomakkeet ja korvauksen hakemista koskevat tiedot ovat saatavilla sosiaalivakuutuslaitoksen verkkosivustolla.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Uhrien tukipalvelussa työskenteleviin tukihenkilöihin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse. Yhteystiedot ovat saatavilla sosiaalivakuutuslaitoksen verkkosivustolla

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Kyllä.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Uhrien tukipalvelujen työntekijät auttavat myös korvaushakemusten kanssa.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Väkivaltarikosten uhrien korvauksia koskeva Kreikan lainsäädäntö kattaa seuraavat Kreikassa tehdyt rikokset:

Tahalliset väkivaltarikokset sekä rikoslain seuraavissa pykälissä tarkoitetut rikokset: 323A § (ihmiskauppa): a) orjuuteen tai orjuuden kaltaisiin käytäntöihin pakottaminen b) pakkotyöhön pakottaminen c) uhrin pakottaminen työhön tai kerjäämiseen (työntekijän hyväksikäyttö) d) uhrin pakottaminen rikollisiin tekoihin e) solujen, kudosten tai elinten poistaminen uhrin kehosta f) todelliseen tai kuvitteelliseen seksuaaliseen toimintaan pakottaminen tai sellaiseen työhön tai palveluihin pakottaminen, joiden yksinomaisena pyrkimyksenä on seksuaalinen kiihottuminen (seksuaalinen riisto) ja g) avioliittoon pakottaminen, 336 § lapseen kohdistuvat rikokset (seksuaalirikokset ja kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö), 339 §:n 1 ja 3 momentti (seksuaalinen kanssakäyminen alaikäisen kanssa tai tämän nähden), 342 §:n 1 momentti (alaikäisten hyväksikäyttö), 348B § (lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin), 348C § (pornografiset esitykset, joissa on alaikäisiä) ja 351A § (maksua vastaan suoritettava seksuaalinen kanssakäyminen alaikäisen kanssa).

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan saada kaikista tahallisista rikoksista, joissa käytetään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa ja jotka aiheuttavat uhrin kuoleman tai tämän vakavan fyysisen tai psyykkisen vahingoittumisen, sekä kaikista tahallisista rikoksista, joissa käytetään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa ja joista on säädetty pitkä vankeusrangaistus (katheirxi).

Tammikuun 1. päivästä 2010 lähtien säilöönottolaitosten työntekijöille, jotka ovat joutuneet Kreikassa tehdyn tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi ja tämän seurauksena vammautuneet tai saaneet vakavan ulkonäköhaitan, myönnetään keskeytymätön palkallinen sairausloma, kunnes asianomainen lääketieteellinen komitea katsoo, että he ovat työkykyisiä.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvauksiin ovat oikeutettuja uhrin perheenjäsenet eli puoliso, uhrin kanssa vakaassa ja pysyvässä hetero- tai homoseksuaalisessa suhteessa elävä henkilö, kihlattu, verisukulaiset tai avioliiton kautta tulleet sukulaiset suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa, adoptiovanhemmat ja adoptoidut lapset, sisarukset sekä sisarusten puolisot tai kihlatut ja uhrin huollettavien lasten ja muiden huollettavien lisäksi uhrin vanhemmat.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Tässä tapauksessa vain välitöntä vahinkoa kärsinyt henkilö eli itse uhri on oikeutettu saamaan korvausta.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kreikan korvausviranomainen (Archi Apozimiosis thymaton eglimatikon prakseon) maksaa korvauksia Kreikassa tehtyjen tahallisten väkivaltarikosten uhreille, jos uhrin kotipaikka (katoikia) tai vakinainen asuinpaikka (sinithi diamoni) on Kreikassa tai jonkin toisen EU-maan alueella taikka kolmannen maan alueella rikosprosessilain 323A §:n mukaisissa tapauksissa. EU:n kansalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten välillä ei tehdä eroa.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Jos rikos tehtiin toisessa EU-maassa, uhreilla, joiden kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on Kreikassa, on oikeus tehdä hakemus ainoastaan Kreikan avustavalle viranomaiselle (Archi Syndromis) saadakseen kyseisen EU-maan korvausviranomaisen maksaman kohtuullisen ja asianmukaisen korvauksen sen lainsäädännössä säädettyjen tarkempien ehtojen mukaisesti.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voin hakea korvausta?

Kyllä, rikoksesta on ilmoitettava syyttäjälle tai poliisille kolmen kuukauden kuluessa, koska muutoin rikoksentekijää ei ehkä ole mahdollista paikantaa. Jos et edellä kuvatun väkivallan vuoksi ole voinut ilmoittaa sinuun kohdistunutta rikosta, kolmen kuukauden määräaika alkaa kulua siitä, kun kyseinen este on poistunut.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä, koska oikeutesi korvaukseen alkaa a) lainvoimaisen tuomion antamisesta, silloin kun rikoksentekijällä ei ole sinulle maksettavan korvauksen edellyttämiä varoja; b) asian arkistoimisesta tuntemattomien rikoksentekijöiden rekisteriin, silloin kun tekijää ei voida tunnistaa; tai c) siitä, kun asia arkistoidaan toimivaltaisen syyttäjän päätöksellä, silloin kun rikoksentekijää ei voida asettaa syytteeseen tai tuomita, tai lopullisen syyttämättäjättämispäätöksen tekemisestä, lainvoimaisesta vapauttavasta tuomiosta tai asian käsittelyn lopullisesta päättämisestä muulla tavoin.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Kyllä, koska edellä a ja c kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa (eli jos rikoksentekijällä ei ole tarvittavia varoja korvauksen maksamiseen tai häntä ei voida asettaa syytteeseen tai tuomita) uhri voi hakea korvausta, jos hän ei lainvoimaisen tuomion perusteella voi saada vaatimaansa vahingonkorvausta rikoksentekijältä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Kyllä, voit hakea korvausta Kreikan korvausviranomaiselta, jos tekijää ei voida tunnistaa, sen jälkeen kun asia on arkistoitu tuntemattomien rikoksentekijöiden rekisteriin

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvaukseen oikeutetun henkilön tai hänen edustajansa on esitettävä korvausvaatimus Kreikan korvausviranomaiselle yhden vuoden ehdottoman määräajan kuluessa vaatimuksen syntymisestä.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) Rikoksen uhrin osalta:

aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)
• ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
• Psyykkiset (henkiset) vahingot:
• henkinen ja psykologinen tuki
• asuinpaikan ja asunnon vaihto (muutto ja välttämättömien kulutustavaroiden osto)

b) Oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan kertasuorituksena.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvauksen määrää määritellessä otetaan huomioon mahdolliset omat laittomat tekosi.

Jos et lisäksi ole rikosoikeudellisessa menettelyssä tehnyt yhteistyötä viranomaisten kanssa vaan perusteettomasti jättänyt avustamatta niitä, ja etenkin jos olet kieltäytynyt todistamasta tai salannut tai jättänyt esittämättä aineellista todistusaineistoa ja siten vaikeuttanut rikoksentekijän tunnistamista, sinulla ei ole oikeutta korvaukseen.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellinen tilanteesi ei vaikuta oikeuteesi saada korvausta eikä korvauksen määrään.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Sinulla ei ole oikeutta saada korvausta seuraavissa tapauksissa: a) jos rikos tapahtui rikollisjärjestön, jengin tai terroristiryhmän jäsenten välillä; b) jos jätit tietoisesti ilmoittamatta sinuun kohdistuneen rikoksen kolmen kuukauden kuluessa ja vaikeutit näin rikoksentekijän tunnistamista (mutta jos et voinut ilmoittaa sinuun kohdistunutta rikosta edellä kuvatun väkivallan vuoksi, kolmen kuukauden määräaika alkaa kulua siitä, kun ylivoimainen este on poistunut); c) jos olet rikosoikeudellisessa menettelyssä kieltäytynyt perusteettomasti avustamasta viranomaisia ja etenkin jos olet kieltäytynyt todistamasta tai salannut tai jättänyt esittämättä todistusaineistoa ja siten vaikeuttanut rikoksentekijän tunnistamista; ja d) muissa tapauksissa, joissa korvausvaatimuksesi on asian yksityiskohdat huomioon ottaen oikeuden väärinkäyttöä.

Määritettäessä korvauksen määrää otetaan huomioon mahdolliset laittomat tekosi, sairaalahoidostasi Kreikan valtiolle aiheutuneet kustannukset ja muut rikoksentekijältä, sosiaaliturvapalveluista tai muista lähteistä saamasi määrät.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvauksen määrä määritetään Kreikan lainsäädännön mukaisesti, ellei tarkemmista säännöksistä muuta johdu.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Ei ole.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä, hakemuslomakkeessa on erityinen tätä koskeva kenttä, joka on täytettävä.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä, sinun on hakemuslomakkeessa ilmoittava hakemasi korvauksen määrä sekä muut mahdollisesti saamasi korvaukset, jotta mahdolliset sairaalahoidostasi Kreikan valtiolle aiheutuneet kustannukset ja muut rikoksentekijältä, sosiaaliturvapalveluista tai muista lähteistä saamasi määrät voidaan ottaa huomioon.

Sinulta pyydetään myös tietoja vahingosta aiheutuneesta tilanteesta. Tämä tarkoittaa, että sinua pyydetään ilmoittamaan kaikki väitetystä väkivaltarikoksesta aiheutuneesta vahingosta johtuvat sairaus-, sairaala- tai hautauskulut sekä mahdolliset ansionmenetykset tai tulojen vähenemiset, ylimääräiset kulut tai työkyvyttömyys sekä esittämään niistä tositteet.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voin, millä edellytyksillä?

Korvauksesta ei voi saada ennakkoa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Korvausviranomainen ei ole antanut nimenomaisia säännöksiä täydentävästä tai lisäkorvauksesta. Kreikan lainsäädännössä säädetään kuitenkin tällaisesta mahdollisuudesta, jos olosuhteet muuttuvat tai uhrin terveydentila huononee.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Tapauksesta riippuen hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

• Henkilöllisyystodistus tai passi tai todistus siviilisäädystä
• Oleskelulupa tai tosite oleskeluluvan uusimishakemuksen vastaanottamisesta
• Asianmukainen tosite hautaus- ja sairauskulujen maksusta
• Uhrin kuolintodistus tai lääkärintodistukset, joista käy ilmi vahingon tyyppi, vamman kesto, mahdollisten terveysvaikutusten luonne sekä mahdollinen pysyvä vamma ja sen aste
• Tulot hakemuksen jättämistä edeltävänä vuonna ja rikosta edeltävänä vuonna (sinun tai elinkumppanisi, aviopuolisosi tai muun pysyvästi kanssasi asuvan henkilön verotuspäätös tai veroilmoitus)
• Todistus kantelun/rikosilmoituksen tekemisestä – pöytäkirja tutkintatuloksista
• Jäljennös tuomioistuimen asiassa antamasta lainvoimaisesta tuomiosta tai määräyksestä tai todistus asian käsittelyn päättämisestä
• Todistus asiaan liittyvien määrien maksamisesta tai maksamatta jättämisestä (työnantajan vakuutus, yksityinen vakuutus)
• Muut asiakirjat, jotka ovat merkityksellisiä ansionmenetyksen tai tulojen vähenemisen, kulujen lisääntymisen tai työkyvyttömyyden kannalta tai todisteita niistä.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Kyllä, 50 euroa, ennen kuin korvausviranomainen käsittelee asian. Jos maksua ei suoriteta, hakemus hylätään.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Kreikan korvausviranomainen.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Avustavalle viranomaiselle tai suoraan korvausviranomaisen sihteeristöön.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemuksen käsittelyn tai muulloin menettelyn aikana?

Läsnäolo ei ole välttämätön. Tarvittaessa sinua pyydetään saapumaan paikalle.

Jos kotipaikkasi tai vakinainen asuinpaikkasi on toisessa EU-maassa, Kreikan korvausviranomainen pyytää asianomaista avustavaa viranomaista kuulemaan sinua kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti ja lähettämään sille kuulemisen perusteella laaditun pöytäkirjan. Kreikan korvausviranomainen voi myös suorittaa kuulemisen itse puhelimitse tai videoneuvottelulla Kreikan lainsäädännön mukaisesti yhteistyössä asianomaisen avustavan viranomaisen kanssa. Tässä tapauksessa Kreikan korvausviranomainen ei voi velvoittaa hakijaa tulemaan kuultavaksi.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Korvausviranomaisen on käsiteltävä asia kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä ja annettava lopullinen päätöksensä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen arvioinnista.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Sekä hakija että Kreikan valtio voivat hakea muutosta korvausviranomaisen päätökseen ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimelta (Dioikitiko Protodikeio). Määräaika on neljä kuukautta.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

https://www.ministryofjustice.gr/wp-content/uploads/2019/08/%CE%A0%CE%91%CE%A1%CE%91%CE%A1%CE%A4%CE%97%CE%9C%CE%91.pdf

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Korvaushakemusten tekemistä varten ei ole erityistä palvelunumeroa. https://ministryofjustice.gr/

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada maksutonta oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Rajatylittävissä riita-asioissa oikeudellista neuvontaa annetaan siviilioikeudellisissa (tai kauppaoikeudellisissa) asioissa, jos kotipaikkasi tai vakinainen asuinpaikkasi on toisessa EU-maassa. Oikeusapua voidaan antaa myös nimittämällä lakimies antamaan oikeudellista neuvontaa riita-asian ratkaisemiseksi ennen sen viemistä oikeuteen. Henkilöt, joiden kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on Kreikassa mutta jotka hakevat oikeusapua toisessa EU-maassa tapahtuvaa oikeudenkäyntiä tai menettelyvaihetta varten, ovat myös oikeutettuja lakimiehen palveluihin Kreikassa, kunnes toisen EU-maan toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut oikeusavun antamista koskevan hakemuksen.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Sukupuolten tasa-arvon tutkimuskeskus (KEThI)

Sosiaalisen yhteisvastuun kansallinen keskus (ΕΚΚΑ)

Tasa-arvoasioiden pääsihteeristö (Geniki Grammateia Isotitas ton Fylon):

• http://www.isotita.gr/
• http://www.womensos.gr/
• https://el-gr.facebook.com/WomenSOSgr-242892059153851/

Kreikan pakolaisneuvosto (Elliniko Symvoulio gia tous Prosfyges)

Amnesty International – Kreikan osasto

Kreikan poliisi – kyberrikollisuus

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Espanjan lainsäädännössä tavanomainen menettely korvauksen vaatimiseksi taloudellisista ja henkilövahingoista on rikosoikeudellinen menettely, jossa siviilioikeudellisia vastuita tutkitaan rikosoikeudellisen vastuun ohella. Tästä syystä paikallinen rikostuomioistuin (Juzgado de Instrucción) tarjoaa vahinkoa kärsineelle henkilölle mahdollisuuden nostaa siviilikanne. Vahingon kärsinyt eli asianomistaja voi ilmoittaa, haluaako hän esittää korvausvaatimuksen rikosoikeudellisessa menettelyssä vai varata oikeuden vaatia korvausta kärsitystä vahingosta erikseen siviilioikeudellisella menettelyllä.

Jos korvausvaatimus esitetään rikosoikeudellisessa menettelyssä, asianomistaja voi valita, että syyttäjä nostaa siviilikanteen hänen nimissään (näin tapahtuu myös, jos asianomistaja ei tee valintaa), tai ajaa halutessaan asiaansa henkilökohtaisesti (lakimiehen ja syyttäjän avulla).

Jos asianomistaja päättää vaatia vahingonkorvausta rikosoikeudellisen menettelyn ulkopuolella, hänen on pantava vireille siviilioikeudellinen menettely sitä koskevia prosessisääntöjä noudattaen.

Rajatylittävissä tilanteissa, kun rikos on esimerkiksi tapahtunut muussa jäsenvaltiossa kuin uhrin asuinvaltiossa, korvauksia voidaan vaatia rikoksentekijältä kansallisen oikeuden mukaisesti asiaa tutkivassa rikostuomioistuimessa.

Espanjan lainsäädännössä säädetään erityisistä korvausjärjestelmistä väkivalta-, seksuaali- ja terrorismirikoksille.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Espanjalla on tukijärjestelmä, joka koskee maan alueella tehtyjä tahallisia väkivalta- ja seksuaalirikoksia, jotka aiheuttavat kuoleman, vakavan ruumiinvamman tai vakavan haitan fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle. Tukea myönnetään seksuaalirikosten uhreille silloinkin, kun näihin rikoksiin ei liity väkivaltaa.

Yleisesti ottaen laissa säädettyä taloudellista tukea voi saada, jos seuraavat edellytykset täyttyvät rikoshetkellä:

• uhri on Espanjan tai muun EU:n jäsenvaltion kansalainen
• uhri ei ole Espanjan tai muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, mutta hän asuu vakinaisesti Espanjassa
• uhri on sellaisen valtion kansalainen, joka myöntää vastaavanlaista tukea Espanjan kansalaisille omalla alueellaan.

Jos rikos johtaa kuolemaan, edellä mainittuja kansallisuus- ja asuinpaikkavaatimuksia sovelletaan edunsaajiin eikä vainajaan.

Jos rikos aiheuttaa vakavan ruumiinvamman tai vakavan haitan fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle, edunsaajia ovat välittömät uhrit eli ne, joille vamma tai haitta on aiheutunut.

Taloudelliseen tukeen oikeuttavat vammat, jotka vaarantavat ruumiillisen koskemattomuuden tai fyysisen tai psyykkisen terveyden ja jotka aiheuttavat uhrille yli kuusi kuukautta kestävän väliaikaisen työkyvyttömyyden tai vähintään 33 prosentin pysyvän työkyvyn alentumisen.

Terrorismirikosten uhreille voidaan myöntää useita erilaisia valtiontukia, joilla pyritään korvaamaan heille näistä rikoksista aiheutuneet haitat. Tällainen tuki edellyttää, että terroriteon ja kärsityn haitan välillä on suora yhteys.

Seuraavista vahingoista ja vammoista voi saada korvausta:

• fyysiset ja psyykkiset vammat sekä sairaanhoidosta, proteeseista ja leikkauksista aiheutuvat kulut;
• nämä kulut korvataan vahingon kärsijälle vain, jos häneen sovellettava julkinen tai yksityinen hyvinvointijärjestelmä ei kata niitä kokonaan tai osittain
• luonnollisten henkilöiden kodeille aiheutuneet vahingot tai kaupan tai teollisuuden tiloissa taikka poliittisten puolueiden, ammattiliittojen tai yhteiskunnallisten organisaatioiden toimistoissa tapahtuvat vahingot
• väliaikaisesta majoituksesta aiheutuvat kulut siltä ajalta, jona luonnollisten henkilöiden vakinaisissa asunnoissa tehdään korjaustöitä
• yksityisille ajoneuvoille sekä henkilöiden tai tavaroiden maakuljetuksiin käytettäville ajoneuvoille aiheutuneet vahingot (julkissektorin omistamille ajoneuvoille aiheutuneita vahinkoja ei korvata).

Ruumiinvammoja lukuun ottamatta edellä mainituista haitoista maksettavat korvaukset ovat toissijaisia samoja vahinkoja koskeviin, jonkin toisen julkisen elimen vahvistamiin tai vakuutussopimusten perusteella maksettaviin korvauksiin nähden. Näissä tapauksissa korvauksen määrä on kyseisten julkishallinnon elinten tai vakuutusyhtiöiden maksaman määrän ja virallisesti arvioidun korvausmäärän erotus.

Korvauksen määrä määritetään aiheutuneen haitan mukaan (esimerkiksi vamman vakavuus ja sen aiheuttaman toimintarajoitteen tyyppi tai kuolema).

Muut tuet:

• opintotuki, jos terroriteko aiheuttaa opiskelijalle tai tämän vanhemmille tai huoltajille erityisen huomattavia vammoja tai nämä vammat estävät heitä harjoittamasta tavanomaista ammattiaan
• välitön psykologinen ja psykopedagoginen apu sekä uhreille että heidän omaisilleen
• poikkeuksellinen tuki tilanteissa, joissa tavanomainen tuki ei kata uhrien henkilökohtaisia tai näiden perheiden tarpeita tai on niihin nähden selvästi riittämätöntä.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Kun kyse on uhrin välittömään kuolemaan johtavista väkivalta- ja seksuaalirikoksista, välilliset uhrit voivat olla edunsaajina, jos uhri oli rikoksen tekohetkellä Espanjan tai jonkin muun EU:n jäsenvaltion kansalainen tai asui vakinaisesti Espanjassa tai oli jonkin muun sellaisen valtion kansalainen, joka myöntää samanlaista tukea Espanjan kansalaisille omalla alueellaan.

Edunsaajia välillisinä uhreina voivat olla seuraavat:

• vainajan puoliso, elleivät puolisot olleet asumuserossa, tai vainajan kanssa avioliitonomaisessa suhteessa vähintään kahden vuoden ajan ennen hänen kuolemaansa pysyvästi asunut henkilö, paitsi jos heillä oli yhteisiä lapsia, jolloin pelkkä samassa taloudessa asuminen riittää
• henkilö, joka on tuomittu mistä tahansa tahallisesta henkirikoksesta, jonka uhrina kuollut henkilö oli kyseisen henkilön puoliso tai hänen kanssaan avioliitonomaisessa suhteessa elänyt kumppani, ei voi olla edunsaaja
• vainajan lapsi, joka oli taloudellisesti riippuvainen vainajasta ja asui hänen kanssaan samassa taloudessa; taloudellisesti riippuvaiseksi oletetaan alaikäiset lapset sekä täysi-ikäiset vajaavaltaiset henkilöt
• vainajan äiti tai isä, joka oli taloudellisesti riippuvainen vainajasta, kun edellä tarkoitettuja henkilöitä ei ole.
• välillisiksi uhreiksi luetaan lakisääteisen taloudellisen tuen kannalta myös rikoksen välittömänä seurauksena kuolleiden alaikäisten vanhemmat.

Jos alaikäinen tai vammainen henkilö kuolee rikoksen välittömänä seurauksena, vainajan vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus korvaukseen vain tosiasiallisesti maksetuista hautauskuluista laissa säädettyyn enimmäismäärään asti.

Kun kyse on uhrin psyykkistä terveyttä vahingoittavista seksuaalirikoksista, tuen määrä kattaa uhrin vapaasti valitseman terapian kustannukset laissa säädettyyn enimmäismäärään asti.

Jos on kysevälittömän uhrin kuolemaan johtaneesta terrorismirikoksesta, tuen edunsaajia voivat olla seuraavat:

• vainajan puoliso
• avopuoliso, jonka kanssa vainaja oli asunut yhdessä vähintään kahden vuoden ajan
• avopuoliso, jonka kanssa vainajalla oli lapsia
• vainajan vanhemmat, jos he olivat taloudellisesti riippuvaisia vainajasta jos vanhempia ei ole, vainajasta taloudellisesti riippuvaiset vainajan lapsenlapset, sisarukset ja isovanhemmat tässä järjestyksessä
• jos edellä mainittuja henkilöitä ei ole, vainajan lapset, ja jos lapsia ei ole, vainajan vanhemmat, jotka eivät olleet hänestä taloudellisesti riippuvaisia.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Kun kyse on väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, joka on aiheuttanut uhrille vakavan ruumiinvamman tai vakavan haitan fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle, korvaukseen on oikeus vain välittömillä uhreilla eli niillä, joille vamma tai haitta on aiheutunut. Välillinen uhri voi olla edunsaajana vain laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä silloin, kun välitön uhri on kuollut.

Terrorismirikoksissa seuraavien henkilöiden katsotaan olevan oikeutettuja lakisääteisiin oikeuksiin ja etuuksiin:

• vainaja tai henkilöt, jotka ovat kärsineet fyysistä ja/tai psyykkistä haittaa terroriteon seurauksena
• aineellisia vahinkoja kärsineet henkilöt, jos heitä ei katsota terroriteon uhreiksi tai heillä ei ole oikeutta tukeen, etuuksiin tai korvaukseen muusta syystä
• henkilöt, joilla uhrin kuollessa saattaa olla laissa säädetyssä ensisijaisuusjärjestyksessä oikeus tukeen tai muita oikeuksia sukulaisuuden (perheenjäsenet), samassa taloudessa asumisen tai vainajasta riippuvaisuuden perusteella
• henkilöt, jotka esittävät näyttöä siitä, että terroristijärjestö on kohdistanut heihin suoria ja toistuvia uhkauksia tai pakottamista
• eri asteisia toimintarajoitteita aiheuttaneita vammoja saaneet ensimmäisen tai toisen asteen sukulaiset.
• Terrorihyökkäysten kohteeksi joutuneet henkilöt, jotka eivät ole saaneet vammoja, ovat oikeutettuja mitaleihin ja kunnianosoituksiin, mutta eivät taloudelliseen korvaukseen.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kun kyse on väkivalta- tai seksuaalirikoksista:

Kyllä, jos se valtio, jonka kansalainen uhri on, myöntää samanlaista tukea Espanjan kansalaisille omalla alueellaan. Tästä tunnustamiskäytännöstä, jossa vedotaan sen valtion sovellettavaan lainsäädäntöön, jonka kansalainen uhri on, on esitettävä todiste, joka on yksi asiakirjoista, jotka on liitettävä esimerkiksi väliaikaisesta työkyvyttömyydestä tai toimintarajoitteen aiheuttavista vammoista maksettavaa lopullista tukea koskevaan hakemukseen. Espanjan viranomaiset tarkistavat perusteena esitetyn ulkomaisen lain sisällön ja pätevyyden ja päättävät, voidaanko sitä soveltaa kyseessä olevaan tapaukseen.

Lakisääteistä tukijärjestelmää ja lakisääteisiä etuuksia ja korvauksia voidaan soveltaa vain sellaisiin terrorismirikoksiin, jotka on tehty Espanjan alueella tai Espanjan lainkäyttöalueella tammikuun 1. päivän 1960 jälkeen.

Jos uhri kärsii Espanjan alueella tai Espanjan lainkäyttöalueella kyseisen ajankohdan jälkeen tehdyn terroriteon seurauksista, hänellä on oikeus laissa säädettyyn tukeen kansalaisuudestaan riippumatta.

Lakisääteistä tukijärjestelmää sovelletaan myös seuraaviin:

Espanjan kansalainen, joka joutuu ulkomailla tavallisesti Espanjassa toimivan terroristiryhmän uhriksi tai Espanjan valtiota tai espanjalaisten etuja vastaan tehdyn terroriteon uhriksi

Espanjan kansalainen, joka joutuu edellisen kohdan piiriin kuulumattoman, Espanjan alueen ulkopuolella tehdyn terroriteon uhriksi

rauhanturva- ja turvallisuusoperaatioihin ulkomailla osallistuvien Espanjan joukkojen jäsenet, joihin kohdistuu terrori-isku.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Espanjan laissa säädetään väliaikaisista ja lopullisista menettelyistä, joilla käsitellään ja myönnetään tukea laissa säädettyjen väkivalta- ja seksuaalirikosten välittömille ja välillisille uhreille, jos rikos on tehty Espanjassa ja tuen hakija asuu vakinaisesti toisessa EU:n jäsenvaltiossa.

Jos Espanjan lain mukaista julkista tukea koskeva hakemus tehdään tällaisessa tapauksessa sen valtion avustavien viranomaisten kautta, jossa hakija asuu vakinaisesti, valtiovarainministeriön (Ministerio de Hacienda y Función Pública) henkilöstö- ja eläkekustannusosasto (Dirección General de Costes de Personal y Pensiones Publicas), joka on Espanjan päättävä viranomainen, ilmoittaa hakijalle ja avustavalle viranomaiselle

• valtiollista tukea koskevan hakemuksen vastaanottamisesta, asiaa tutkivasta elimestä, asian ratkaisemisen määräajasta sekä mahdollisuuksien mukaan päätöksen ennakoidusta tekopäivämäärästä
• päätöksestä lopettaa asian käsittely.

Lisäksi henkilöstö- ja eläkekustannusosasto voi päättävänä elimenä pyytää sen valtion avustavaa viranomaista, jossa tuen hakija asuu vakinaisesti, tekemään sen kanssa yhteistyötä hakijan tai jonkun muun tarpeelliseksi katsomansa henkilön kuulemisen järjestämisessä.

Tätä varten se voi pyytää avustavaa viranomaista järjestämään tutkintaelimelle mahdollisuuden toteuttaa kuuleminen suoraan esimerkiksi puhelimitse tai videoneuvottelulla edellyttäen, että kuultava henkilö suostuu.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä, jos kyse on väkivalta- tai seksuaalirikoksesta. On kuitenkin on mahdollista, että toimivaltaiset viranomaiset aloittavat rikosoikeudellisen menettelyn oma-aloitteisesti, jolloin ilmoitusta poliisille ei tarvita.

Yleissääntö on, että tuen myöntäminen edellyttää rikosoikeudellisen menettelyn lopettavaa oikeudellista ratkaisua, johon ei enää voi hakea muutosta. Lainsäädännössä säädetään väliaikaisen tuen myöntämisestä rikosoikeudellisen menettelyn ollessa käynnissä rikoksen uhrien tai näiden edunsaajien vaikean taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Väliaikaista tukea voidaan hakea, kun uhri on tehnyt rikosilmoituksen toimivaltaisille viranomaisille tai kun nämä ovat aloittaneet rikosoikeudellisen menettelyn, jolloin ilmoitusta ei tarvita.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Jos kyse on väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, taloudellista tukea koskevaan hakemukseen on liitettävä jäljennös rikosoikeudellisen menettelyn lopettavasta lainvoimaisesta tuomioistuimen ratkaisusta (tuomio, poissaolotuomio, päätös lopettaa asian käsittely syytetyn kuoleman johdosta tai päätös hylätä syyte perusteettomana).

Jos kyse on terrorismirikoksesta, lakisääteisten tukien ja etuuksien myöntäminen edellyttää, että uhrille on myönnetty oikeus saada korvausta tekijän siviilioikeudellisen vastuun perusteella teoista ja niiden seurauksista, joista voidaan määrätä maksettavaksi korvausta lainvoimaisella tuomiolla. Vaikka tällaista tuomiota ei olisi annettu, tukea voidaan myöntää, jos asianmukainen esitutkinta on suoritettu tai jos kyseisistä rikoksista on nostettu syyte ja oikeudenkäynti on alkanut.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Jos kyse on väkivalta- ja seksuaalirikoksesta, taloudellista tukea koskevaan hakemukseen on liitettävä jäljennös rikosoikeudellisen menettelyn lopettavasta lainvoimaisesta tuomioistuimen ratkaisusta (tuomio, poissaolotuomio, päätös lopettaa asian käsittely syytetyn kuoleman johdosta tai päätös hylätä syyte perusteettomana).

Tämä vaatimus tarkoittaa, että voidaksesi hakea taloudellista tukea sinun on ensin haastettava rikoksesta epäilty henkilö oikeuteen.

Kun kyse on terrorismirikoksesta, lakisääteisten tukien ja etuuksien myöntäminen edellyttää, että uhrille on myönnetty siviilioikeudellisen vastuun perusteella oikeus saada korvausta sellaisista teoista ja niiden seurauksista, joista voidaan maksaa korvausta lainvoimaisen tuomion nojalla. Vaikka tällaista tuomiota ei olisi annettu, tukea voidaan myöntää, jos asianmukainen esitutkinta on suoritettu tai jos kyseisistä rikoksista on nostettu syyte ja oikeudenkäynti on alkanut.

Näin ollen laissa säädettyjen tukien ja etuuksien hakeminen edellyttää, että rikosoikeudellinen menettely on aloitettu tai ainakin että esitutkinta on valmistunut.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Jos väkivalta- tai seksuaalirikoksen tekijää ei ole tunnistettu, korvausta ei ole mahdollista hakea, koska sitä varten vaaditaan kopio rikosoikeudellisen menettelyn lopettavasta lainvoimaisesta päätöksestä. Jos rikosoikeudellinen menettely ei vielä ole päättynyt – eli menettelyn lopettavaa lainvoimaista päätöstä ei vielä ole annettu – on mahdollista hakea väliaikaista tukea, mikäli voidaan esittää näyttöä uhrin tai hänen edunsaajiensa vaikeasta taloudellisesta tilanteesta.

Jos syytetty ei saavu oikeuteen, tukihakemukseen on liitettävä poissaolotuomio.

Yksi väliaikaista tukea koskevaan hakemukseen liitettävistä asiakirjoista on syyttäjän selvitys, josta käy ilmi, että on olemassa alustavaa näyttöä, jonka perusteella voidaan olettaa, että kuolema, vammat tai haitta aiheutuivat tahallisesta väkivallanteosta.

Terrorismirikosten osalta lakisääteisiä tukia ja etuuksia voidaan hakea, jos asianmukainen esitutkinta on suoritettu tai rikosoikeudellinen menettely tuomion antamiseksi rikoksista on aloitettu.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta tuen hakemisen määräaika on yleensä yksi vuosi rikoksen tekoajankohdasta.

Terrorismirikosten osalta määräaika ruumiinvammojen tai aineellisten vahinkojen korvausta koskevien hakemusten jättämiselle on yleensä yksi vuosi vahingon tapahtumisesta.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset vahingot

Kun on kyse väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, tukea myönnetään, jos rikos on johtanut kuolemaan, vakavaan ruumiinvammaan tai vakavaan haittaan fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle.

Vakavana vammana pidetään vammaa, joka vaarantaa ruumiillisen koskemattomuuden tai fyysisen tai psyykkisen terveyden ja joka aiheuttaa uhrille väliaikaisen tai pysyvän toimintarajoitteen.

Ruumiinvamman tai fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle aiheutuvan haitan on oltava riittävän vakava, jotta uhri voidaan todeta pysyvästi vammautuneeksi tai väliaikaisesti työkyvyttömäksi yli kuuden kuukauden ajaksi Espanjan sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti. Pysyvässä työkyvyttömyydessä työkyvyn aleneman on oltava vähintään 33 prosenttia.

Terrorismirikosten osalta tavanomainen tuki kattaa seuraavat menot:

• Kuolema: Jos terrori-iskun seurauksena kuolleella henkilöllä ei ollut henkilöllä ei ollut henkivakuutusta, valtio korvaa edunsaajien ruumiinkuljetus- ja hautauskulut laissa säädettyyn enimmäismäärään asti.

Lisäksi edunsaajilla voi olla oikeus seuraaviin:

• terroriteosta johtuneita fyysisiä tai psyykkisiä vahinkoja koskevasta siviilioikeudellisesta vastuusta annetulla lainvoimaisella tuomiolla määrätty ylimääräinen korvaus
• korvaus aineellisista vahingoista
• tuki sairaanhoitokuluihin ja täydentävä terveydenhoito ja psykososiaalinen hoito
• opintotuki
• asumistuki
• vaikeissa tilanteissa myönnettävä ylimääräinen tuki
• terrorismin uhrien siviilioikeudellista tunnustamista koskevan asetuksen (Real Orden de Reconocimiento Civil a las Víctimas del Terrorismo) nojalla myönnettävä kunniamerkki.

• Henkilövahingot:

Fyysisiä vammoja kärsineillä henkilöillä on oikeus saada korvaus terroriteosta johtuvista sairaanhoito-, proteesi- ja leikkauskuluista, jos toimenpiteet on osoitettu tarpeellisiksi eikä mikään julkinen tai yksityinen hyvinvointijärjestelmä, jonka piiriin kyseinen henkilö kuuluu, kata niistä aiheutuvia kuluja.

Tässä yhteydessä erotetaan seuraavat tilanteet:

• vakava vammautuminen
• pysyvä täydellinen työkyvyttömyys
• pysyvä tavallisen työkyvyn menettäminen
• pysyvä osittainen työkyvyttömyys. Näitä tilanteita varten on vahvistettu kiinteämääräinen taloudellinen korvaus.

Lisäksi edunsaajilla voi olla oikeus seuraaviin:

• terroriteosta johtuvia fyysisiä tai psyykkisiä vahinkoja koskevasta siviilioikeudellisesta vastuusta annetulla lainvoimaisella tuomiolla määrätty ylimääräinen korvaus
• korvaus aineellisista vahingoista
• tuki sairaanhoitokuluihin ja täydentävä terveydenhoito ja psykososiaalinen hoito opintotuki
• asumistuki
• vaikeissa tilanteissa myönnettävä ylimääräinen tuki
• terrorismin uhrien siviilioikeudellista tunnustamista koskevan asetuksen nojalla myönnettävä kunniamerkki.

• Pysyvät vammat, joista ei aiheudu työkyvyttömyyttä: Tuki vaihtelee liikenneonnettomuuksien uhreja varten perustetun järjestelmän mukaisesti arvioidun haitan mukaan. Arvioinnissa käytetään sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi laadittua asteikkoa korvausmääristä, joita maksetaan työtapaturman tai työperäisen sairauden aiheuttamasta pysyvästä vammasta, ruumiinosan menetyksestä tai ulkonäköhaitasta tai muista kuin työkyvyttömyyttä aiheuttavista vammoista.

Jälkivaikutuksista, kuten vammasta aiheutuneista fyysisistä, älyllisistä, aisteihin liittyvistä tai elimellisistä haitoista tai ulkonäköhaitoista, maksettavan korvauksen arvioinnin osalta liikenneonnettomuuksien uhreja varten perustettu järjestelmä kattaa muun muassa tulevasta terveydenhuollosta, proteeseista, kotona ja sairaalassa tapahtuvasta kuntoutuksesta ja henkilökohtaisen riippumattomuuden menetyksestä aiheutuvat kustannukset.

Se kattaa myös väliaikaisen työkyvyttömyyden siltä ajalta, jona uhri saa hoitoa eikä pysty suorittamaan työhönsä tai arkielämään liittyviä normaaleja rutiineja.

Jos terrorismin uhri on kärsinyt sellaisia vammoja, joista ei aiheudu pysyvää työkyvyttömyyttä, hänellä on soveltuvin osin oikeus seuraaviin:

• terroriteosta johtuvia fyysisiä tai psyykkisiä vahinkoja koskevasta siviilioikeudellisesta vastuusta annetulla lainvoimaisella tuomiolla määrätty ylimääräinen korvaus
• korvaus aineellisista vahingoista
• tuki sairaanhoitokuluihin ja täydentävä terveydenhoito ja psykososiaalinen hoito
• vapautus lukukausimaksuista
• asumistuki
• vaikeissa tilanteissa myönnettävä ylimääräinen tuki
• terrorismin uhrien siviilioikeudellista tunnustamista koskevan asetuksen nojalla myönnettävä kunniamerkki.

• Väliaikainen työkyvyttömyys: Uhrin katsotaan olevan väliaikaisesti työkyvytön sinä aikana, jona hän saa hoitoa eikä pysty suorittamaan työhönsä tai arkielämään liittyviä normaaleja rutiineja.

Uhrilla on tarvittaessa lisäksi oikeus täydentävään tukeen, jota myönnetään pysyvästi vammautuneelle tai muita kuin pysyviä työkyvyttömyyttä aiheuttavia vammoja saaneelle henkilöille, opintotukea lukuun ottamatta.

• Ihmisryöstö: Ihmisryöstöstä maksettavaan korvaukseen sisältyy kiinteämääräinen korvaus sekä korvaus teosta mahdollisesti aiheutuneista henkilövahingoista.

Myös edunsaajat saattavat saada korvausta ihmisryöstön heille aiheuttamista henkilövahingoista muun tyyppisten tukien ohella, joita voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• rikoksesta johtuneita fyysisiä tai psyykkisiä vahinkoja koskevasta siviilioikeudellisesta vastuusta annetulla lainvoimaisella tuomiolla määrätty ylimääräinen korvaus
• korvaus aineellisista vahingoista
• tuki sairaanhoitokuluihin ja täydentävä terveydenhoito ja psykososiaalinen hoito
• asumistuki
• vaikeissa tilanteissa myönnettävä ylimääräinen tuki
• terrorismin uhrien siviilioikeudellista tunnustamista koskevan asetuksen nojalla myönnettävä kunniamerkki.

• Aineelliset vahingot: Tämä tuki on toissijainen viranomaisten myöntämiin korvauksiin ja vakuutuskorvauksiin nähden. Tällaiset korvaukset vähennetään tuen määrästä.

Julkisessa omistuksessa olevalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja ei voida korvata.

Edunsaajilla on oikeus seuraaviin:

Korvaus asunnoille aiheutuneista vahingoista:

• Luonnollisen henkilön vakinaisena asuntona pidetään yleensä kiinteistöä, jossa henkilö tai perheyksikkö asuu vähintään kuusi kuukautta vuodessa. Kiinteistön osalta korvausta voidaan maksaa tietyin poikkeuksin rakenteille, laitteille ja kalusteille aiheutuneista vahingoista, joiden vuoksi kyseiset rakenteet, laitteet tai kalusteet, on vaihdettava asunnon asuinkelpoisuuden palauttamiseksi.
• Muun kuin vakinaisen asunnon osalta korvaus kattaa 50 prosenttia vahingosta sovellettavassa lainsäädännössä säädettyyn enimmäisrajaan asti.

Väliaikainen majoitus:

• Jos henkilön on terrori-iskun vuoksi väliaikaisesti jätettävä kotinsa korjaustöiden ajaksi, hän voi hakea sisäministeriöltä tukea väliaikaisesta majoituksesta aiheutuvien menojen kattamiseksi.

Korvaus kaupan tai teollisuuden tiloille aiheutuneista vahingoista:

• Korvaus kattaa toiminnan jatkamiseksi tarvittavien korjausten arvon sekä vahingoittuneet kalusteet ja laitteet sovellettavassa lainsäädännössä vahvistettuun enimmäismäärään asti.

Korvaus ajoneuvoille aiheutuneista vahingoista:

• Yksityisille ajoneuvoille sekä henkilöiden tai tavaroiden maakuljetuksiin käytettäville ajoneuvoille aiheutuneista vahingoista voidaan maksaa korvausta.
• Ajoneuvon pakollisen vakuutuksen on ehdottomasti oltava voimassa vahingon sattumishetkellä, jos tällaisesta vakuutuksesta on säädetty erikseen.
• Korvaus kattaa korjauskulut. Lisäksi on mahdollista saada tukea, jos ajoneuvo tuhoutuu.
• Opintotuki: Opintotukea myönnetään sovellettavassa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin, jos terroriteko aiheuttaa opiskelijalle, vainajan leskelle, avopuolisolle, lapsille, vanhemmille, sisaruksille tai huoltajille vammoja, jotka estävät näitä harjoittamasta tavanomaista ammattiaan.

Vastuu terrori-iskujen uhreille maksettavista korvauksista on valtiolla, joka poikkeuksellisissa tapauksissa maksaa asianomaisen kuolemasta tai fyysisestä tai psyykkisestä haitasta johtuvaan siviilioikeudelliseen vastuuseen perustuvan korvauksen, joka kattaa seuraavista aiheutuvat menot: kuolema, vakava vammautuminen, pysyvä täydellinen työkyvyttömyys, pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään, pysyvä osittainen työkyvyttömyys, muut kuin työkyvyttömyyttä aiheuttavat pysyvät vammat ja ihmisryöstö.

– psyykkiset vahingot:

Kun kyse on uhrin psyykkistä terveyttä vahingoittaneista väkivalta- ja seksuaalirikoksista (psyykkiset vahingot), tuen määrä kattaa uhrin vapaasti valitseman terapian kustannukset lakisääteiseen enimmäismäärään asti.

Terrorismirikosten uhrit saavat psyykkisen haitan osalta välittömästi maksutta tarpeidensa mukaista psykologista ja psykiatrista apua niin kauan kuin tätä pidetään kliinisesti tarpeellisena heidän mahdollisimman nopean ja tehokkaan toipumisensa kannalta.

Tätä tukea annetaan välittömille uhreille ja myös vaaraan joutuneille sekä heidän perheilleen ja avopuolisoilleen.

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– aineelliset vahingot

Kun kyse on väkivalta- ja seksuaalirikoksista, rikoksen uhrina kuolleen alaikäisen vanhemmat katsotaan edunsaajiksi epäsuorina uhreina.

Tällaisissa tapauksissa tuki rajoittuu kuolleen lapsen vanhempien tai huoltajien tosiasiallisesti maksamien hautauskulujen korvaamiseen laissa säädettyyn enimmäismäärään asti.

Ruumiinvalvojaisiin, ruumiin kuljetukseen, hautaukseen tai polttohautaukseen liittyvät kulut katsotaan korvauskelpoisiksi hautauskuluiksi.

Jos terrori-iskun seurauksena kuolleella henkilöllä ei ollut henkivakuutusta, valtio korvaa ruumiinkuljetus- ja hautauskulut sovellettavassa lainsäädännössä vahvistettuun enimmäismäärään asti.

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua

Terrorismirikokseen liittyvä tuki, joka myönnetään terroritekojen välittömän uhrin psykologista ja psykiatrista apua varten, koskee myös uhrin perheenjäseniä ja avopuolisoa, jotka saattavat kärsiä terroriteoista johtuvista myöhemmin ilmenevistä psykologista vaikutuksista: heillä on oikeus saada korvaus lääkärin määräämän psykologisen hoidon kustannuksista yksilölliselle hoidolle määritettyyn enimmäismäärään asti.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Väkivalta- tai seksuaalirikoksen johdosta maksettava tuki ei yleensä voi olla tuomiossa määrättyä korvausta suurempi.

Tuen määrä määritetään sääntöjä soveltamalla siten, että se ei ylitä tuomiossa määritettyä määrää:

• Väliaikaisesti työkyvytön henkilö alkaa kuuden kuukauden kuluttua saada tukea, joka on suuruudeltaan kaksi kertaa voimassa oleva valtion tuloindeksi (Indicador Público de Renta de Efectos Múltiples, IPREM). Tuki maksetaan kuukausittain niin kauan kuin työkyvyttömyys jatkuu.

IPREM-indeksi vahvistetaan vuosittain ja sitä käytetään tiettyjen etuuksien määrän tai tiettyjen etuuksien, oikeuksien tai julkisten palvelujen saamisen edellyttämien raja-arvojen määrittämiseen.

• Toimintarajoitteen aiheuttavien vammojen tapauksessa myönnettävä enimmäismäärä on kytketty sinä päivänä voimassa olevaan kuukausittaiseen IPREM-indeksiin, jona vammat tai haitta vaikuttivat henkilön terveyteen. Sen määrä perustuu toimintarajoitteen tasoon seuraavasti:
  • pysyvä osittainen työkyvyttömyys: 40 kuukausierää
  • pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään: 60 kuukausierää
  • pysyvä täydellinen työkyvyttömyys: 90 kuukausierää
  • vakava vammautuminen: 130 kuukausierää.
• Kuolemantapauksessa myönnettävän tuen enimmäismäärä on 120 kuolinpäivänä voimassa olleen IPREM-indeksin mukaista kuukausierää.

Rikoksen välittömänä seurauksena kuolleen alaikäisen tai vammaisen aikuisen vanhemmille tai huoltajille myönnettävä tuki hautauskuluihin kattaa tosiasialliset maksut enintään viiteen kuolinpäivänä voimassa olleen IPREM-indeksin mukaiseen kuukausierään asti.

Uhrin psyykkistä terveyttä vahingoittaneen seksuaalirikoksen uhrille terapiaa varten myönnettävä tuki maksetaan seuraavien kriteerien perusteella:

• Jos tukihakemus on tehty ennen hoidon aloittamista, voidaan sopia tuen maksamisesta IPREM-indeksin mukaisina kuukausierinä. Jos tämä ei riitä hoidon korvaamiseen, ylimenevä osuus voidaan kattaa asianomaisen henkilön pyynnöstä kertamaksuna tai maksuerinä hoidon loppuun asti tai kunnes enimmäismäärä on saavutettu.
• Jos tukea haetaan hoidon jo alettua, hakijan todistamat menot maksetaan samoin kuin tulevat menot samaan tarkoitukseen hoidon loppuun asti tai kunnes enimmäismäärä on saavutettu.
• Jos hakemusta tehtäessä osoitetaan, että hoito on päättynyt, todistettuja menoja vastaava tuki maksetaan kertasummana sallittuun enimmäismäärään asti. Jos hoitoa on todistettavasti jatkettava eikä enimmäismäärää ole saavutettu, on mahdollista maksaa hoidon jatkamisesta aiheutuvat uudet menot.

Myös väliaikaista tukea voidaan myöntää ennen kuin rikosoikeudellisen menettelyn lopettava lainvoimainen päätös on annettu, jos uhri tai edunsaaja on todistettavasti joutunut taloudelliseen ahdinkoon. Tämä tuki voidaan myöntää kertasummana tai säännöllisinä maksuina.

Terrorismirikokset:

• Kuolemantapauksessa tuki myönnetään kertasummana laissa vahvistettujen määrien mukaisesti.

Jos terrori-iskun seurauksena kuolleella henkilöllä ei ollut henkivakuutusta, edunsaajien maksamat ruumiinkuljetus- ja hautauskulut korvataan kertasummana laissa säädettyyn enimmäismäärään asti.

• Henkilövahingot: Kun kyseessä on vakava vammautuminen, pysyvä täydellinen työkyvyttömyys, pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään tai pysyvä osittainen työkyvyttömyys, tuki maksetaan kertasummana laissa vahvistettujen määrien mukaisesti.

Korvaus pysyvästä vammasta, joka ei aiheuta työkyvyttömyyttä, maksetaan vahvistetun asteikon mukaisesti joko kertasummana tai kuukausierinä.

• Väliaikaisesta työkyvyttömyydestä maksettavalle korvaukselle on asetettu 18 kuukausierän raja.
• Ihmisryöstön tapauksessa uhrille maksetaan ihmisryöstöstä aiheutuneen henkilövahingon korvauksena maksettavan kertasumman lisäksi tukea sen mukaan, kuinka monta päivää ihmisryöstö kesti, pysyvään osittaiseen työkyvyttömyyteen sovellettavaan enimmäismäärään asti.
• Aineelliset vahingot: Tämä tuki on toissijainen viranomaisten myöntämiin korvauksiin ja vakuutuskorvauksiin nähden, ja nämä vähennetään sen määrästä.

Julkisessa omistuksessa olevalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja ei voida korvata.

Yleisesti ottaen korvaus maksetaan kertasummana sovellettavassa lainsäädännössä määritettyjen määrien mukaan lukuun ottamatta väliaikaiseen majoitukseen myönnettävää tukea. Väliaikainen majoitus korvataan kuukausierinä. Korvauksen määrä lasketaan päivittäin, jos majoitus on hotellissa, tai kuukausittain, jos majoitus on vuokra-asunnossa.

Edunsaajilla on oikeus seuraaviin:

Korvaus asunnolle aiheutuneista vahingoista:

• Luonnollisen henkilön vakinaisena asuntona pidetään yleensä kiinteistöä, jossa henkilö tai perheyksikkö asuu vähintään kuusi kuukautta vuodessa. Sen osalta korvausta voidaan maksaa tietyin poikkeuksin rakenteille, laitteille ja kalusteille aiheutuneista vahingoista, joiden vuoksi kyseiset rakenteet, laitteet tai kalusteet on vaihdettava asunnon asuinkelpoisuuden palauttamiseksi.

• Muiden kuin vakinaisten asuntojen osalta korvaus kattaa 50 prosenttia vahingosta sovellettavassa lainsäädännössä asunnoille säädettyyn enimmäisrajaan asti.

Väliaikainen majoitus:

• Henkilö, joka joutuu terrori-iskun vuoksi väliaikaisesti jättämään kotinsa korjaustöiden ajaksi, voi hakea sisäministeriöltä korvausta väliaikaisesta majoituksesta aiheutuvista menoista.

Korvaus kaupan tai teollisuuden tiloille aiheutuneista vahingoista:

• Korvaus kattaa toiminnan jatkamiseksi tarvittavien korjausten arvon sekä vahingoittuneet kalusteet ja laitteet sovellettavassa lainsäädännössä vahvistettuun enimmäismäärään asti.

Korvaus ajoneuvoille aiheutuneista vahingoista:

• Yksityisille ajoneuvoille sekä henkilöiden tai tavaroiden maakuljetuksiin käytettäville ajoneuvoille, julkissektorin omistamia ajoneuvoja lukuun ottamatta, aiheutuneista vahingoista voidaan maksaa korvausta.
• Ajoneuvon pakollisen vakuutuksen on ehdottomasti oltava voimassa vahingon sattumishetkellä, jos tällaisesta vakuutuksesta on säädetty erikseen.
• Korvaus kattaa korjauskulut. Lisäksi on mahdollista saada tukea, jos ajoneuvo tuhoutuu.
• Opintotuki: Opintotukea myönnetään sovellettavassa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin, jos terroriteko aiheuttaa opiskelijalle tai vainajan leskelle tai avopuolisolle, vanhemmille, sisaruksille tai huoltajille vammoja, jotka estävät näitä harjoittamasta tavanomaista ammattiaan.

Erissä suoritettavien maksujen järjestelmää sovelletaan lainsäädännössä säädetyssä laajuudessa tapauksiin, joissa väliaikainen työkyvyttömyys ja toimintarajoitteen aiheuttaneet vammat johtuivat terrori-iskuista.

Jos vammojen vakavuuden vuoksi voidaan kohtuudella olettaa, että uhri todetaan myöhemmin pysyvästi kyvyttömäksi tekemään tavanomaista työtään tai mitään työtä taikka vakavasti vammautuneeksi, korvaus voidaan suorittaa erissä laissa vahvistettuun enimmäismäärään asti.

Valtio maksaa poikkeustapauksissa kuolemasta tai fyysisestä tai psyykkisestä haitasta johtuvaan siviilioikeudelliseen vastuuseen perustuvan korvauksen, joka kattaa seuraavista aiheutuvat menot: kuolema, vakava vammautuminen, pysyvä täydellinen työkyvyttömyys, pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään, pysyvä osittainen työkyvyttömyys, muut kuin työkyvyttömyyttä aiheuttavat pysyvät vammat ja ihmisryöstö. Tämä poikkeuksellinen tuki maksetaan yleensä kertasummana, paitsi muiden kuin pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavien vammojen ja ihmisryöstön tapauksessa.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Kun kyseessä on väkivalta- tai seksuaalirikos, julkinen tuki voidaan evätä tai sen määrää voidaan vähentää, jos sen myöntäminen kokonaan tai osittain olisi epäoikeudenmukaista tai yleisen järjestyksen vastaista, seuraavissa tuomiolla vahvistetuissa tilanteissa:

• jos edunsaaja on käyttäytymisellään välittömästi tai välillisesti edistänyt rikoksen tekemistä tai pahentanut omia vammojaan
• jos edunsaajalla on yhteyksiä rikoksentekijään tai hän kuuluu väkivaltaiseen rikollisjärjestöön.

Vaikka jokin edellä mainituista tuen epäämis- tai rajoittamisperusteista koskisi rikoksen seurauksena kuollutta henkilöä, taloudellisesti ahdingossa olevat edunsaajat voivat saada tukea sillä perusteella, että he ovat välillisiä uhreja.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Jos kyse on väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, taloudellinen tilanteesi otetaan huomioon määritettäessä myönnettävän tuen määrää ja arvioinnissa painotetaan seuraavia seikkoja:

• edunsaajan tai (kuoleman perusteella myönnettävän tuen tapauksessa) kaikkien edunsaajien yhteenlasketut vuotuiset kokonaistulot asianmukaisen asteikon mukaisesti
• uhrin vuotuiset kokonaistulot sinä ajankohtana, jona vammat tai haitta vaikutti hänen terveyteensä (toimintarajoitteen aiheuttavien vammojen perusteella myönnettävä tuki) asianomaisen asteikon mukaisesti.

Taloudellinen tilanteesi otetaan huomioon myös määritettäessä, oletko edunsaajana taloudellisesti riippuvaisessa tilanteessa, joka saattaa olla asianomaisen tuen myöntämisperuste. Jos taloudellinen tilanteesi on vaikea, väliaikaista tukea voidaan asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti myöntää, ennen kuin rikosoikeudellinen menettely päätetään lainvoimaisella oikeudellisella tuomiolla.

Määritettäessä terrorismirikosten yhteydessä oikeutta saada korvaus kuolemasta otetaan huomioon edunsaajan taloudellinen riippuvaisuus vainajasta terroriteosta johtuneen kuoleman ajankohtana käyttäen perusteena uhrin kaikenlaisia vuosituloja.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Ei.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Väkivalta- ja seksuaalirikosten tapauksessa tuen määrä ei yleisesti ottaen voi koskaan olla tuomiossa määrättyä korvausta suurempi. Tarkka määrä määritetään useiden sääntöjen perusteella:

• Väliaikaisen työkyvyttömyyden tapauksessa henkilö saa ensimmäisten kuuden kuukauden jälkeen määrän, joka vastaa kaksinkertaista päivittäistä julkista tulotasoindeksiä (Indicador Público de Renta de Efectos Múltiples, IPREM), niin kauan kuin hän on työkyvytön, ja maksut suoritetaan tänä aikana kuukausittain.
• Toimintarajoitteen aiheuttavien vammojen tapauksessa myönnettävä enimmäismäärä on kytketty sen ajankohdan kuukausittaiseen IPREM-indeksiin, jona vammat tai haitta vaikuttivat henkilön terveyteen. Enimmäismäärä riippuu toimintarajoitteen tasosta seuraavasti:
  • pysyvä osittainen työkyvyttömyys: 40 kuukausierää
  • pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään: 60 kuukausierää
  • pysyvä täydellinen työkyvyttömyys: 90 kuukausierää
  • vakava vammautuminen: 130 kuukausierää.

Näissä tapauksissa myönnettävän tuen määrän määrittämiseksi kunkin tuen enimmäismääriin sovelletaan seuraavia korjauskertoimia:

• uhrin vuotuiset kokonaistulot sinä ajankohtana, jona vammat tai haitta vaikuttivat hänen terveyteensä, seuraavaan asteikon mukaisesti:
  • kyseisenä ajankohtana voimassa olevan IPREM-indeksin alittavat tulot: korjauskerroin = 1
  • 101–200 prosenttia kyseisestä IPREM-indeksistä: korjauskerroin = 0,90
  • 201–350 prosenttia kyseisestä IPREM-indeksistä: korjauskerroin = 0,80
  • yli 350 prosenttia kyseisestä IPREM-indeksistä: korjauskerroin = 0,70

• vahingon tapahtumisajankohtana uhrista taloudellisesti riippuvaisten henkilöiden määrä sovellettavassa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti, jos he asuvat uhrin kanssa tämän kustannuksella eivätkä heidän vuotuiset kokonaistulonsa ole enempää kuin 150 prosenttia vahingon tapahtumisajankohtana voimassa olevasta vuotuisesta IPREM-indeksistä seuraavan asteikon mukaisesti:
  • kun huollettavia henkilöjä on 4 tai enemmän, sovelletaan korjauskerrointa 1
  • kun huollettavia henkilöjä on 3, sovelletaan korjauskerrointa 0,95
  • kun huollettavia henkilöjä on 2, sovelletaan korjauskerrointa 0,90
  • kun huollettavia henkilöjä on 1, sovelletaan korjauskerrointa 0,85
  • jos huollettavia henkilöjä ei ole, sovelletaan korjauskerrointa 0,80.
  • Kuolemantapauksessa myönnettävän tuen enimmäismäärä on 120 kuolinpäivänä voimassa olleen IPREM-indeksin mukaista kuukausierää.

Tässä tapauksessa myönnettävän tuen määrän määrittämiseksi kunkin tuen enimmäismääriin sovelletaan seuraavia korjauskertoimia:

• Edunsaajan tai (jos edunsaajia on useampia) kaikkien edunsaajien yhteenlasketut vuotuiset kokonaistulot uhrin kuolinajankohtana seuraavan asteikon mukaisesti:
  • kyseisenä ajankohtana voimassa olevan IPREM-indeksin alittavat tulot: korjauskerroin = 1
  • 101–200 prosenttia kyseisestä IPREM-indeksistä: korjauskerroin = 0,90
  • 201–350 prosenttia kyseisestä IPREM-indeksistä: korjauskerroin = 0,80
  • yli 350 prosenttia kyseisestä IPREM-indeksistä: korjauskerroin = 0,70

• uhrista tai mahdollisista edunsaajista taloudellisesti riippuvaisten henkilöiden määrä uhrin kuolinajankohtana. Sovellettavassa lainsäädännössä määritellyt henkilöt katsotaan edunsaajiksi edellyttäen, että kukin heistä täyttää seuraavat edellytykset:
  • he asuivat uhrin kuolinajankohtana uhrin tai mahdollisten edunsaajien kanssa uhrin tai edunsaajien kustannuksella ja
  • heidän vuotuiset kokonaistulonsa eivät ole enempää kuin 150 prosenttia uhrin kuolinajankohtana voimassa olleesta vuotuisesta IPREM-indeksistä, seuraavan asteikon mukaisesti:
    • kun huollettavia henkilöjä on 4 tai enemmän, sovelletaan korjauskerrointa 1
    • kun huollettavia henkilöjä on 3, sovelletaan korjauskerrointa 0,95
    • kun huollettavia henkilöjä on 2, sovelletaan korjauskerrointa 0,90
    • kun huollettavia henkilöjä on 1, sovelletaan korjauskerrointa 0,85.

Rikoksen välittömänä seurauksena kuolleen alaikäisen tai vammaisen aikuisen vanhemmille tai huoltajille myönnettävä tuki hautauskuluihin kattaa tosiasiallisesti maksetut kulut enintään viiteen kuolinajankohtana voimassa olleen IPREM-indeksin mukaiseen kuukausierään asti.

Jos on kyse uhrin psyykkistä terveyttä vahingoittaneesta seksuaalirikoksesta, tuen määrä kattaa uhrin vapaasti valitseman terapian kustannukset enintään viiteen sen IPREM-indeksin kuukausierään asti, joka oli voimassa ajankohtana, jona uhrin psyykkiselle terveydelle aiheutuneen ja terapialla hoidettavissa olevan haitan vahvistava rikoslääketieteellinen raportti annettiin.

Myös väliaikaista tukea voidaan myöntää ennen kuin rikosoikeudellisen menettelyn lopettava lainvoimainen päätös on annettu, jos uhri tai edunsaaja on todistettavasti joutunut taloudelliseen ahdinkoon.

Terrorismirikokset:

• Kuolemantapauksessa tuki myönnetään kertasummana laissa vahvistettujen määrien mukaisesti.

Edunsaajilla on oikeus tuen korotukseen terroriteon ajankohtana voimassa olleen IPREM-indeksin kahtakymmentä kuukausimaksua vastaavalla kiinteällä määrällä kutakin uhrista tämän kuolinajankohtana taloudellisesti riippuvaista alaikäistä kohti.

Henkilön katsotaan olleen taloudellisesti riippuvainen uhrista, jos hän asui kuolinajankohtana täysin tai osittain uhrin kustannuksella eikä hänen vuositulojensa kokonaismäärä ole enempää kuin 150 prosenttia kyseisenä ajankohtana voimassa olleesta vuotuisesta IPREM-indeksistä.

Tukea myönnetään myös terrori-iskun seurauksena kuolleen vakuuttamattoman henkilön ruumiinkuljetus- ja hautauskuluihin laissa säädettyyn enimmäismäärään asti. Kustannukset maksetaan esitettyjen laskujen perusteella. Lisäksi on esitettävä nämä kustannukset kattava vakuutussopimus tai todistus tällaisen vakuutuksen puuttumisesta.

• Henkilövahingot: Kun kyseessä on vakava vammautuminen, pysyvä täydellinen työkyvyttömyys, pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään tai pysyvä osittainen työkyvyttömyys, tuki maksetaan kertasummana laissa vahvistettujen määrien mukaisesti.

Korvaus pysyvästä vammasta, joka ei aiheuta työkyvyttömyyttä, maksetaan vahvistetun asteikon mukaisesti joko kertasummana tai kuukausierinä.

Edunsaajilla on oikeus tukeen sekä tuen lisäosaan sovellettavan IPREM-indeksin kahtakymmentä kuukausimaksua vastaavalla kiinteällä määrällä kutakin sellaista alaikäistä kohti, joka oli taloudellisesti riippuvainen uhrista vahingon aiheuttaneen terroriteon ajankohtana.

• Tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksetaan korvaus, jonka määrä on kaksi kertaa asianomainen IPREM-indeksi tilapäisen työkyvyttömyyden ajalta, enintään 18 kuukausierään asti.
• Ihmisryöstön uhreille maksetaan laissa säädetty korvaus. Lisäksi uhrille mahdollisesti aiheutuneesta henkilövahingosta maksetaan kultakin päivältä, jonka ihmisryöstö kesti, maksetaan kolme kertaa päivittäisen IPREM-indeksin suuruinen korvaus pysyvään osittaiseen työkyvyttömyyteen sovellettavaan enimmäismäärään asti.
• Aineelliset vahingot: Tämä tuki on toissijainen viranomaisten myöntämiin korvauksiin ja vakuutuskorvauksiin nähden, ja nämä vähennetään sen määrästä.

Yhteenlaskettu korvaus ei voi missään tapauksessa ylittää aiheutuneen vahingon arvoa.

Julkisessa omistuksessa olevalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja ei korvata.

Edunsaajilla on oikeus seuraaviin:

Korvaus asunnoille aiheutuneista vahingoista:

• Luonnollisten henkilöiden vakinaisten asuntojen osalta korvausta voidaan maksaa rakenteille, laitteille ja kalusteille aiheutuneista vahingoista, joiden vuoksi kyseiset rakenteet, laitteet tai kalusteet, tiettyjä ylellisyyselementtejä lukuun ottamatta, on vaihdettava asunnon asuinkelpoisuuden palauttamiseksi.
• Muiden kuin vakinaisten asuntojen osalta korvaus kattaa 50 prosenttia vahingosta sovellettavassa lainsäädännössä asunnoille määrättyyn enimmäisrajaan asti.

Väliaikainen majoitus:

• Henkilö, joka joutuu terrori-iskun seurauksena väliaikaisesti jättämään kotinsa korjaustöiden ajaksi, voi hakea sisäministeriöltä tukea väliaikaisesta majoituksesta aiheutuviin menoihin. Tuen määrä lasketaan päivittäin, jos majoitus on hotellissa, ja kuukausittain, jos majoitus on vuokra-asunnossa.

Korvaus kaupan tai teollisuuden tiloille aiheutuneista vahingoista:

• Korvaus kattaa toiminnan jatkamiseksi tarvittavien korjausten arvon sekä vahingoittuneet kalusteet ja laitteet sovellettavassa lainsäädännössä vahvistettuun enimmäismäärään asti.

Korvaus ajoneuvoille aiheutuneista vahingoista:

• Yksityisille ajoneuvoille sekä henkilöiden tai tavaroiden maakuljetuksiin käytettäville ajoneuvoille, julkissektorin omistamia ajoneuvoja lukuun ottamatta, aiheutuneista vahingoista voidaan maksaa korvausta.
• Jos kyseessä on ajoneuvo, jolla on oltava lakisääteinen pakollinen vakuutus, tämän vakuutuksen on ehdottomasti oltava voimassa vahingon sattumishetkellä.
• Korvaus kattaa korjauskulut.
• Opintotuki: Opintotukea myönnetään sovellettavassa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin, jos terroriteko aiheuttaa opiskelijalle tai vainajan leskelle tai avopuolisolle, vanhemmille, sisaruksille tai huoltajille henkilövahinkoja, jotka estävät näitä harjoittamasta tavanomaista ammattiaan.

Tuen saaminen edellyttää, että hakijalla ei jo ole samantasoista tai korkeampaa tutkintoa (eikä hän täytä sen saamisen oikeudellisia edellytyksiä) kuin mihin ne opinnot tähtäävät, joita varten tukea haetaan.

Kieltenopettajan opintojen, ylioppilastutkintoon tai vastaavaan tähtäävien opintojen ja korkeamman asteen opintojen osalta sovelletaan apurahoja ja opintotukea koskevassa lainsäädännössä säädettyjä akateemisia kirjoittautumis- ja opintosuoritusvaatimuksia.

Laskettaessa opintotuen edunsaajilta vaadittavia vähimmäisopintosuorituksia sisäministeriö soveltaa kuitenkin korjauskerrointa 0,60 opiskelijoihin, jotka tarvitsevat erityistä koulutustukea ja opintosuunnitelman mukauttamista tai lisäaikaa opintojen suorittamiseksi fyysisen tai psyykkisen toimintarajoitteen vuoksi.

Poikkeustapauksissa valtio maksaa kuolemasta tai fyysisestä tai psyykkisestä haitasta johtuvaan siviilioikeudelliseen vastuuseen perustuvan korvauksen, joka kattaa seuraavista aiheutuvat menot: kuolema, vakava vammautuminen, pysyvä täydellinen työkyvyttömyys, pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään, pysyvä osittainen työkyvyttömyys, muut kuin työkyvyttömyyttä aiheuttavat pysyvät vammat ja ihmisryöstö.

Korvauksen määrä määritetään seuraavasti:

• Jos lainvoimaisella tuomiolla on myönnetty siviilioikeudellisen vastuun perusteella korvaus joko kuolemasta tai jonkin edellä mainituista tilanteista aiheuttavasta fyysisestä tai psyykkisestä haitasta, tuki maksetaan laissa säädetyn määräisenä kertasummana.
• Jos lainvoimaisessa tuomiossa ei myönnetä siviilioikeudellisen vastuun perusteella minkäänlaista korvausta fyysisestä tai psyykkisestä haitasta eikä sallita tällaisen korvauksen myöntämistä, tuki maksetaan kertasummana seuraavia tilanteita lukuun ottamatta:
  • Pysyvät vammat, joista ei aiheudu työkyvyttömyyttä: Tuki vaihtelee liikenneonnettomuuksien uhreja varten perustetun järjestelmän mukaisesti arvioidun haitan mukaan. Arvioinnissa käytetään sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi laadittua asteikkoa korvausmääristä, joita maksetaan työtapaturman tai työperäisen sairauden aiheuttamasta pysyvästä vammasta, ruumiinosan menetyksestä tai ulkonäköhaitasta tai muista kuin työkyvyttömyyttä aiheuttavista vammoista.
  • Ihmisryöstö: Kultakin päivältä, jonka ihmisryöstö on kestänyt, maksetaan kolme kertaa päivittäisen IPREM-indeksin suuruinen tuki pysyvään osittaiseen työkyvyttömyyteen sovellettavaan enimmäismäärään asti.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Väkivalta- tai seksuaalirikoksen johdosta maksettavan tuen määrä ei yleensä voi olla tuomiossa määrättyä korvausta suurempi.

Tuen määrä määritetään sääntöjä soveltamalla siten, että se ei ylitä tuomiossa määritettyä määrää:

• Väliaikaisen työkyvyttömyyden tapauksessa henkilö saa ensimmäisten kuuden kuukauden jälkeen kaksinkertaista päivittäistä IPREM-indeksiä vastaavan määrän niin kauan kuin hän on työkyvytön. Maksut suoritetaan kuukausittain.
• Toimintarajoitteen aiheuttavien vammojen tapauksessa myönnettävä enimmäismäärä on kytketty sen ajankohdan kuukausittaiseen IPREM-indeksiin, jona vammat tai haitta vaikuttivat henkilön terveyteen. Enimmäismäärä riippuu toimintarajoitteen tasosta seuraavasti:
  • pysyvä osittainen työkyvyttömyys: 40 kuukausierää
  • pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään: 60 kuukausierää
  • pysyvä täydellinen työkyvyttömyys: 90 kuukausierää
  • vakava vammautuminen: 130 kuukausierää.
• Kuolemantapauksessa myönnettävän tuen enimmäismäärä on 120 kuolinpäivänä voimassa olleen IPREM-indeksin mukaista kuukausierää.

Rikoksen välittömänä seurauksena kuolleen alaikäisen tai vammaisen aikuisen vanhemmille tai huoltajille myönnettävä tuki hautauskuluihin kattaa tosiasialliset maksut enintään viiteen kuolinpäivänä voimassa olleen IPREM-indeksin mukaiseen kuukausierään asti.

Uhrin psyykkistä terveyttä vahingoittaneen seksuaalirikoksen uhrille terapiaa varten myönnettävä tuki maksetaan seuraavien kriteerien perusteella:

• Jos tukihakemus on tehty ennen hoidon aloittamista, voidaan sopia tuen maksamisesta IPREM-indeksin mukaisina kuukausierinä. Jos tämä ei riitä hoidon korvaamiseen, ylimenevä osuus voidaan kattaa asianomaisen henkilön pyynnöstä kertamaksuna tai maksuerinä hoidon loppuun asti tai kunnes enimmäismäärä on saavutettu.
• Jos tukea haetaan hoidon jo alettua, hakijan todistamat menot maksetaan samoin kuin tulevat menot samaan tarkoitukseen hoidon loppuun asti tai kunnes enimmäismäärä on saavutettu.
• Jos hakemusta tehtäessä osoitetaan, että hoito on päättynyt, todistettuja menoja vastaava tuki maksetaan kertasummana sallittuun enimmäismäärään asti. Jos hoitoa on todistettavasti jatkettava eikä enimmäismäärää ole saavutettu, on mahdollista maksaa hoidon jatkamisesta aiheutuvat uudet menot.

Myös väliaikaista tukea voidaan myöntää ennen kuin rikosoikeudellisen menettelyn lopettava lainvoimainen päätös on annettu, jos uhri tai edunsaaja on todistettavasti joutunut taloudelliseen ahdinkoon. Tämä tuki voidaan myöntää kertasummana tai säännöllisinä maksuina.

Terrorismirikokset:

• Kuolemantapauksessa korvauksen määrä on 250 000 euroa, jota korotetaan terroriteon ajankohtana voimassa olleen IPREM-indeksin kahtakymmentä kuukausimaksua vastaavalla kiinteällä määrällä kutakin uhrista tämän kuolinajankohtana taloudellisesti riippuvaista alaikäistä kohti.

Terrori-iskun seurauksena kuolleen vakuuttamattoman henkilön ruumiinkuljetus- ja hautauskulut korvataan kertasummana 6 000 euroon asti.

• Henkilövahingot: Kun kyseessä on vakava vammautuminen, pysyvä täydellinen työkyvyttömyys, pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään tai pysyvä osittainen työkyvyttömyys, tuki maksetaan kertasummana laissa vahvistettujen määrien mukaisesti.
  • Vakava vammautuminen: 500 000 euroa
  • Pysyvä täydellinen työkyvyttömyys: 180 000 euroa
  • Pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään: 100 000 euroa
  • Pysyvä osittainen työkyvyttömyys: 75 000 euroa

• Korvaus pysyvästä vammasta, joka ei aiheuta työkyvyttömyyttä, maksetaan vahvistetun asteikon mukaisesti joko kertasummana tai kuukausierinä soveltaen samaa enimmäismäärää kuin pysyvään osittaiseen työkyvyttömyyteen (75 000 euroa).
• Tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksetaan korvaus, jonka määrä on kaksi kertaa asianomainen IPREM-indeksi tilapäisen työkyvyttömyyden ajalta, enintään 18 kuukausierään asti.
• Ihmisryöstöstä maksetaan 12 000 euron kertasumma sekä kolme kertaa päivittäinen IPREM-indeksi kultakin päivältä, jonka ihmisryöstö on kestänyt, pysyvään osittaiseen työkyvyttömyyteen sovellettavaan enimmäismäärään (75 000 euroa) asti.
• Aineelliset vahingot: Tämä tuki on toissijainen viranomaisten myöntämiin korvauksiin ja vakuutuskorvauksiin nähden, ja nämä vähennetään sen määrästä.

Julkisessa omistuksessa olevalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja ei voida korvata.

Yleisesti ottaen korvaus maksetaan kertasummana sovellettavassa lainsäädännössä määritettyjen määrien mukaisesti lukuun ottamatta väliaikaiseen majoitukseen myönnettävää tukea. Väliaikainen majoitustuki maksetaan kuukausierinä ja sen määrä lasketaan päivittäin, jos majoitus tapahtuu hotellissa, ja kuukausittain, jos väliaikainen asunto vuokrataan.

Edunsaajilla on oikeus seuraaviin:

Korvaus asunnoille aiheutuneista vahingoista:

• Luonnollisen henkilön vakinaisena asuntona pidetään yleensä kiinteistöä, jossa henkilö tai perheyksikkö asuu vähintään kuusi kuukautta vuodessa. Sen osalta korvausta voidaan maksaa tietyin poikkeuksin rakenteille, laitteille ja kalusteille aiheutuneista vahingoista, joiden vuoksi kyseiset rakenteet, laitteet tai kalusteet on vaihdettava asunnon asuinkelpoisuuden palauttamiseksi.
• Muiden kuin vakinaisten asuntojen osalta korvaus kattaa 50 prosenttia vahingosta sovellettavassa lainsäädännössä asunnoille määrättyyn enimmäisrajaan asti.

Väliaikainen majoitus:

• Jos henkilöiden on terrori-iskun vuoksi väliaikaisesti jätettävä kotinsa korjaustöiden ajaksi, sisäministeriö voi osallistua väliaikaisesta majoituksesta aiheutuvien menojen kattamiseen.

Korvaus kaupan tai teollisuuden tiloille aiheutuneista vahingoista:

• Korvaus kattaa toiminnan jatkamiseksi tarvittavien korjausten arvon sekä vahingoittuneet kalusteet ja laitteet sovellettavassa lainsäädännössä vahvistettuun enimmäismäärään asti.

Korvaus ajoneuvoille aiheutuneista vahingoista:

• Yksityisille ajoneuvoille sekä henkilöiden tai tavaroiden maakuljetuksiin käytettäville ajoneuvoille, julkissektorin omistamia ajoneuvoja lukuun ottamatta, aiheutuneista vahingoista voidaan maksaa korvausta.
• Ajoneuvon pakollisen vakuutuksen on ehdottomasti oltava voimassa vahingon sattumishetkellä, jos tällaisesta vakuutuksesta on säädetty erikseen.
• Korvaus kattaa korjauskulut. Lisäksi on mahdollista saada tukea, jos ajoneuvo tuhoutuu.
• Opintotuki: Opintotukea myönnetään sovellettavassa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin, jos terroriteko aiheuttaa opiskelijalle tai vainajan leskelle tai avopuolisolle, vanhemmille, sisaruksille tai huoltajille henkilövahinkoja, jotka estävät näitä harjoittamasta tavanomaista ammattiaan.

Erissä suoritettavien maksujen järjestelmää sovelletaan tapauksissa, joissa väliaikainen työkyvyttömyys ja toimintarajoitteen aiheuttavat vammat johtuvat terrori-iskuista, lainsäädännössä säädetyssä laajuudessa.

Jos vammojen vakavuuden vuoksi voidaan kohtuudella olettaa, että uhri todetaan myöhemmin pysyvästi kyvyttömäksi tekemään tavanomaista työtään tai mitään työtä taikka vakavasti vammautuneeksi, tukea voidaan maksaa erissä 18 030,36 euroon asti.

Poikkeuksellisissa tapauksissa valtio maksaa kuolemasta tai fyysisestä tai psyykkisestä haitasta johtuvaan siviilioikeudelliseen vastuuseen perustuvan korvauksen, joka kattaa seuraavista aiheutuvat menot: kuolema, vakava vammautuminen, pysyvä täydellinen työkyvyttömyys, pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään, pysyvä osittainen työkyvyttömyys, muut kuin työkyvyttömyyttä aiheuttavat pysyvät vammat ja ihmisryöstö.

Korvauksen määrä määritetään seuraavasti:

• Jos on olemassa lainvoimainen tuomio, jolla myönnetään korvaus siviilioikeudellisen vastuun perusteella joko kuolemasta tai jonkin edellä mainituista menoista aiheuttavasta fyysisestä tai psyykkisestä haitasta, maksetaan tuomiossa määrätty määrä seuraaviin enimmäismääriin asti:
  • kuolema: 500 000 euroa
  • vakava vammautuminen: 750 000 euroa
  • pysyvä täydellinen työkyvyttömyys: 300 000 euroa
  • pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään: 200 000 euroa
  • pysyvä osittainen työkyvyttömyys: 125 000 euroa
  • pysyvät vammat, joista ei aiheudu työkyvyttömyyttä: 100 000 euroa
  • ihmisryöstö: 125 000 euroa.

• Jos lainvoimaisessa tuomiossa ei myönnetä mitään tukimäärää siviilioikeudellisen vastuun perusteella fyysisestä tai psyykkisestä haitasta eikä sallita tällaisen tuen myöntämistä, maksetaan seuraavat määrät:
  • kuolema: 250 000 euroa
  • vakava vammautuminen: 500 000 euroa
  • pysyvä täydellinen työkyvyttömyys: 180 000 euroa.
  • pysyvä kyvyttömyys tehdä tavanomaista työtään: 100 000 euroa.
  • pysyvä osittainen työkyvyttömyys: 75 000 euroa.
• Pysyvät vammat, joista ei aiheudu työkyvyttömyyttä: Tuki vaihtelee liikenneonnettomuuksien uhreja varten perustetun järjestelmän mukaisesti arvioidun haitan mukaan. Arvioinnissa käytetään sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi laadittua asteikkoa korvausmääristä, joita maksetaan työtapaturman tai työperäisen sairauden aiheuttamasta pysyvästä vammasta, ruumiinosan menetyksestä tai ulkonäköhaitasta tai muista kuin työkyvyttömyyttä aiheuttavista vammoista.
• Ihmisryöstö: Kultakin päivältä, jonka ihmisryöstö kesti, maksetaan kolme kertaa päivittäisen IPREM-indeksin suuruinen tuki pysyvään osittaiseen työkyvyttömyyteen sovellettavaan enimmäismäärään asti.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Ei.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kun on kyse väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, ei ole yleensä mahdollista saada sekä lakisääteistä tukea että tuomioistuimen määräämää korvausta rikoksen aiheuttamista henkilö- ja omaisuusvahingoista.

Lakisääteinen tuki on kuitenkin mahdollista maksaa kokonaisuudessaan tai osittain, jos rikoksentekijä on todettu osittain maksukyvyttömäksi. Näistä lähteistä yhteensä saatava määrä ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin tuomiossa vahvistettu määrä.

Näin ollen lakisääteinen tuki ei sovi yhteen seuraavien kanssa:

• taloudellinen korvaus, joka edunsaajalla on oikeus saada jostain vakuutusjärjestelmästä, ellei yksityisestä vakuutuksesta saatavan korvauksen määrä ole pienempi kuin tuomiossa vahvistettu määrä
• uhrin väliaikaisen työkyvyttömyyden tapauksessa tukea ei voida maksaa tällaisen työkyvyttömyyden perusteella julkisesta sosiaaliturvajärjestelmästä mahdollisesti maksettavien avustusten lisäksi. Tällaisen tilanteen katsotaan syntyvän, jos valtion lakisääteinen tuki ja yksityisen vakuutusjärjestelmän maksama korvaus tai taloudellinen tuki, johon edunsaajalla on oikeus, kattavat samat riskit ja hätätilanteet.

Edellä esitetystä huolimatta lakisääteisen tuen maksaminen yksityisen vakuutuksen edunsaajalle saattaa olla aiheellista, jos vakuutuksesta saatavan korvauksen määrä on pienempi kuin tuomiossa vahvistettu määrä, edellyttäen, että maksettava erotus ei ylitä sovellettavaa asteikkoa.

Kun kyse on uhrin pysyvän työkyvyttömyyden tai kuoleman aiheuttaneesta vammasta tai haitasta, tukea voi saada samanaikaisesti kuin julkista eläkettä, johon edunsaajalla on oikeus.

Pysyvästä työkyvyttömyydestä maksettavaa tukea ei voi saada samanaikaisesti väliaikaisesta työkyvyttömyydestä maksettavan tuen kanssa.

Terrorismirikoksen johdosta uhrille aiheutuneista aineellisista vahingoista maksettava korvaus on toissijainen viranomaisten myöntämiin korvauksiin ja vakuutuskorvauksiin nähden ja vähennetään niiden määrästä.

Yksityisille ajoneuvoille sekä henkilöiden tai tavaroiden maakuljetuksiin käytettäville ajoneuvoille aiheutuneista vahingoista voidaan maksaa korvausta sillä edellytyksellä, että ajoneuvon pakollinen vakuutus on voimassa vahingon tapahtumahetkellä, jos tällaista vakuutusta edellytetään erityislainsäädännössä. Korvauksia ei kuitenkaan makseta julkissektorin omistuksessa oleville ajoneuvoille aiheutuneista vahingoista. Tällainen korvaus on toissijainen muiden viranomaisten myöntämiin korvauksiin ja vakuutuskorvauksiin nähden ja vähennetään niiden määrästä.

Jos terrori-iskun seurauksena kuolleen henkilön edunsaajilla ei ollut vakuutusta, valtio korvaa ruumiinkuljetus- ja hautauskulut laissa säädettyyn enimmäismäärään asti. Asianomaisiin laskuihin on liitettävä kyseiset kustannukset kattava vakuutussopimus tai todistus tällaisen vakuutuksen puuttumisesta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Kyllä.

Väkivalta- tai seksuaalirikoksen yhteydessä voidaan myöntää väliaikaista tukea ennen rikosoikeudellisen menettelyn lopettavan lainvoimaisen päätöksen antamista, jos uhri tai edunsaaja on todistettavasti joutunut taloudelliseen ahdinkoon. Uhrin tai edunsaajan taloudellisen tilanteen katsotaan olevan vaikea, jos hänen erilaisista lähteistä saamansa vuositulot tuen hakemisajankohtana eivät ylitä tuolloin voimassa olevaa IPREM-indeksiä.

Jotta tällaista väliaikaista tukea voidaan myöntää, on joka tapauksessa osoitettava, että hakija täyttää sovellettavassa lainsäädännössä vahvistetut lopullisen tuen edunsaajia koskevat vaatimukset.

Terrorismirikoksen yhteydessä sisäministeriö voi maksaa ennen lopullisen tuen myöntämistä ennakkoon enintään laissa säädetyn määrän, kun vammojen vakavuuden vuoksi voidaan kohtuudella olettaa, että uhri todetaan myöhemmin pysyvästi kyvyttömäksi harjoittamaan tavanomaista ammattiaan tai mitä tahansa muuta työtä tai vakavasti vammautuneeksi.

Toimintarajoitteen aiheuttavasta vammasta tai väliaikaisesta työkyvyttömyydestä johtuvien poissaoloaikojen palkat voidaan maksaa neljännesvuosittain. Nämä erissä maksettavat määrät ovat suuruudeltaan kaksi kertaa vamman syntymisajankohtana voimassa ollut IPREM-indeksi työkyvyttömyyspäiviltä.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Kyllä.

Jos väkivalta- tai seksuaalirikoksesta johtuvan tietynasteisen työkyvyttömyyden tai haitan vuoksi on myönnetty tukea ja jos uhrin tilanne pahenee tai hän kuolee vammojen tai haitan välittömänä seurauksena, maksetaan kertaluonteinen tuki haitallisen seurauksen pahenemisen vuoksi.

Jotta työkyvyttömyyden tai toimintarajoitteen aste voidaan tarkistaa, uutta tukea on haettava vuoden kuluessa tuomiosta, jolla alkuperäinen tuki myönnettiin.

Terrorismirikokseen liittyvä hakemus on tavallisesti jätettävä vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta, mutta jos henkilön tilanne pahenee tai hän kuolee terroriteon aiheuttamien vammojen välittömänä seurauksena, alkaa uusi yhtä pitkä määräaika, jonka kuluessa lisätukea on haettava.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Uhri tai hänen edustajansa voi hakea tukea väkivalta- tai seksuaalirikoksesta aiheutuneen väliaikaisen työkyvyttömyyden tai toimintarajoitteen aiheuttavan vamman vuoksi. Lopullisessa tukihakemuksessa on käytettävä virallista hakulomaketta. Hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot ja liiteasiakirjat:

• kuvaus olosuhteista, joissa tahallisen väkivaltarikoksen piirteitä sisältävä teko tehtiin, sekä tapahtuma-aika ja -paikka
• näyttö siitä, että tapahtumista on ilmoitettu viranomaisille
• ilmoitus asianomaisen henkilön saamasta korvauksesta ja tuesta tai niiden saamiseksi käytettävissä olevista keinoista
• jäljennös rikosoikeudellisen menettelyn lopettavasta lainvoimaisesta tuomioistuimen ratkaisusta (tuomio, poissaolotuomio, päätös lopettaa asian käsittely syytetyn kuoleman johdosta tai päätös olla ottamatta asiaa käsiteltäväksi).

Lisäksi mukaan on aina liitettävä seuraavat asiakirjat:

• jos uhri on Espanjan kansalainen, jäljennös kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta
• jos uhri on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, kansalaisuuden todistava asiakirja
• toimivaltaisen hallintoelimen tai -viranomaisen antama todistus siitä, että kyseinen henkilö kuului julkisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin rikoksen tapahtuessa. Jos tällaisia asiakirjoja ei ole saatavilla, asianomaisen henkilön ilmoitus riittää. Tutkintaelin tarkistaa asian myöhemmin.

Jos tukea haetaan väliaikaisen työkyvyttömyyden perusteella ja asianomainen henkilö kuului julkisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, todistuksesta on käytävä ilmi, ettei saman työkyvyttömyysperusteen nojalla ole myönnetty muita etuuksia.

• Jos rikoksen välitön uhri, joka kuuluu jonkin sosiaaliturvajärjestelmän osajärjestelmän – siviili- ja sotilasvirkamiesten erityisjärjestelmää (Régimen especial de los funcionarios públicos civiles y militares) lukuun ottamatta – piiriin, hän voi hakea tukea toimintarajoitteen aiheuttavien vammojen perusteella. Hakemukseen on liitettävä kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (Instituto Nacional de la Seguridad Social) aluejohtajan antama päätös kyseisten vammojen luokittelusta. Jos päätöstä ei vielä ole annettu, hakijan on toimitettava ilmoitus siitä, että asianmukainen työkyvyttömyyden toteamismenettely on aloitettu.

Jotta voidaan myöntää lopullista tukea silloin, kun rikos on johtanut kuolemaan, välillisen uhrin tai tämän edustajan on tehtävä virallisen mallin mukainen hakemus, joka sisältää seuraavat tiedot ja liiteasiakirjat:

• asiakirjatodisteet kuolemasta ja edunsaajan tai välillisen uhrin asemasta
• kuvaus olosuhteista, joissa tahallisen väkivaltarikoksen piirteitä sisältävä teko tehtiin, sekä tapahtuma-aika ja -paikka
• näyttö siitä, että tapahtumista ilmoitettiin viranomaisille
• ilmoitus asianomaisen henkilön saamasta korvauksesta ja tuesta tai niiden saamiseksi käytettävissä olevista keinoista
• jäljennös rikosoikeudellisen menettelyn lopettavasta lainvoimaisesta tuomioistuimen ratkaisusta (tuomio, poissaolotuomio, päätös lopettaa asian käsittely syytetyn kuoleman johdosta tai päätös olla ottamatta asiaa käsiteltäväksi).

Lisäksi mukaan on aina liitettävä seuraavat asiakirjat:

• jos uhri (edunsaaja välillisenä uhrina) on Espanjan kansalainen, jäljennös kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta
• jos uhri on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, kansalaisuuden todistava asiakirja
• rikoksen välittömän uhrin kuolintodistus sekä seuraavat asiakirjat sen mukaan, mikä edunsaajan yhteys vainajaan on:
  • Jos puolisot eivät olleet asumuserossa eivätkä asuneet erillään: kunnallisen väestörekisterin uhrin kuoleman jälkeen antama täydellinen todistus avioliiton rekisteröinnistä
  • Jos hakija on elänyt vainajan kanssa sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisessa avoliitossa, hänen on toimitettava todistus siitä, että avopuolisot asuivat yhdessä samassa osoitteessa (certificado de convivencia en domicilio común).

Avioliittoon rinnastettavan pysyvän avoliiton todistamiseksi on suositeltavaa toimittaa asianomaisen rekisteröityjen parisuhteiden rekisterin (Registro de parejas de hecho) antama todistus.

• Jos hakija on elänyt vainajan kanssa sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisessa avoliitossa, hänen on toimitettava todistus siitä, että avopuolisot asuivat yhdessä samassa osoitteessa.
• Vainajan lapset: vainajan lasten on toimitettava kunnallisen väestörekisterin antamat asianmukaiset syntymätodistukset.

Vanhemmuuden todistamiseksi vainajan puolison, kun puolisot eivät olleet asumuserossa, tai vainajan kanssa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisessa avoliitossa eläneen henkilön lasten on toimitettava kunnallisen väestörekisterin antamat asianmukaiset syntymätodistukset.

Heidän on myös todistettava, että heidän vanhempansa oli naimisissa tai eli avoliitossa vainajan kanssa, ellei näitä seikkoja jo ole todistettu heidän vanhempansa tekemällä tukihakemuksella.

Lisäksi sekä vainajan lasten että vainajan puolison, kun puolisot eivät olleet asumuserossa, tai vainajan kanssa avoliitossa eläneen henkilön lasten on todistettava, että he olivat taloudellisesti riippuvaisia vainajasta, seuraavien asiakirjojen avulla:

• kunnan antama todistus avoliitosta
• ilmoitus kaikista tuloista uhrin kuolemaa välittömästi edeltäneiden kahdentoista kuukauden ajalta
• jäljennös sen varainhoitovuoden veroilmoituksesta, jona uhri kuoli, tai jos tämä ei ole mahdollista, sitä edeltävän varainhoitovuoden veroilmoituksesta. Jos näitä veroilmoituksia ei ole tehty, on toimitettava Espanjan valtion veroviraston (Agencia Estatal de la Administración Tributaria, AEAT) antama vapautustodistus.

• Vainajan vanhemmat: Vainajan vanhempien on todistettava vanhemmuutensa kuolleen lapsensa syntymätodistuksella. Sen varmistamiseksi, ettei ole muita mahdollisia edunsaajia, joilla saattaa olla ensisijainen oikeus tuen saamiseen, heidän on lisäksi toimitettava ilmoitus lapsensa siviilisäädystä kuolinpäivänä ja ilmoitettava, ovatko he tietoisia kenestäkään muusta henkilöstä, joka saattaisi sovellettavan lainsäädännön nojalla olla edunsaaja.

Jotta voidaan myöntää lopullista tukea hautauskuluihin, alaikäisen tai toimintarajoitteisen aikuisen vanhempien tai huoltajien tai näiden edustajan on tehtävä hakemus virallisella lomakkeella ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

• asiakirjatodisteet kuolemasta ja edunsaajan tai välillisen uhrin asemasta
• kuvaus olosuhteista, joissa tahallisen väkivaltarikoksen piirteitä sisältävä teko tehtiin, sekä tapahtuma-aika ja -paikka
• näyttö siitä, että tapahtumista ilmoitettiin viranomaisille
• ilmoitus kyseisen henkilön saamasta korvauksesta ja tuesta tai niiden saamiseksi käytettävissä olevista keinoista
• jäljennös rikosoikeudellisen menettelyn lopettavasta lainvoimaisesta tuomioistuimen ratkaisusta (tuomio, poissaolotuomio, päätös lopettaa asian käsittely syytetyn kuoleman johdosta tai päätös olla ottamatta asiaa käsiteltäväksi).

Lisäksi mukaan on aina liitettävä seuraavat asiakirjat:

• alaikäisen tai toimintarajoitteisen aikuisen kuolintodistus
• edunsaajan aseman todistamiseksi alaikäisen tai toimintarajoitteisen aikuisen syntymätodistus, jos hakemuksen tekevät vanhemmat, tai huoltajuuden osoittava virallinen asiakirja, jos hakemuksen tekee huoltaja
• jos vainaja oli toimintarajoitteinen aikuinen, toimintarajoitteen vahvistava oikeudellinen asiakirja, tai tarvittaessa todistus toimintarajoitteen asteesta
• jäljennös vanhempien tai huoltajien kansallisista henkilöllisyystodistuksista tai, jos he ovat EU:n jäsenvaltion kansalaisia, heidän kansallisuutensa osoittava asiakirja
• tositteet ruumiinvalvojaisiin, kuljetukseen, hautaukseen tai polttohautaukseen liittyvistä kuluista.

Jotta voidaan myöntää lopullista tukea seksuaalirikosten vuoksi tarvittavan terapian kustannuksiin, uhrin tai hänen edustajansa on tehtävä hakemus virallisella lomakkeella ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

• kuvaus olosuhteista, joissa tahallisen väkivaltarikoksen piirteitä sisältävä teko tehtiin, sekä tapahtuma-aika ja -paikka
• näyttö siitä, että tapahtumista ilmoitettiin viranomaisille
• ilmoitus kyseisen henkilön saamasta korvauksesta ja tuesta tai niiden saamiseksi käytettävissä olevista keinoista
• jäljennös rikosoikeudellisen menettelyn lopettavasta lainvoimaisesta tuomioistuimen ratkaisusta (tuomio, poissaolotuomio, päätös lopettaa asian käsittely syytetyn kuoleman johdosta tai päätös olla ottamatta asiaa käsiteltäväksi).

Lisäksi mukaan on aina liitettävä seuraavat asiakirjat:

• jos uhri on Espanjan kansalainen, jäljennös kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta
• jos uhri on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, kansalaisuuden todistava asiakirja
• uhrin ilmoitus siitä, onko terapia alkanut, ja tarvittaessa tositteet maksetuista kuluista. Jos hoitojakso ei ole päättynyt, tästä on ilmoitettava.

Väliaikaisesta työkyvyttömyydestä ja toimintarajoitteen aiheuttavista vammoista maksettavan väliaikaisen tuen myöntämiseksi uhrin tai hänen edustajansa on tehtävä hakemus virallisella lomakkeella ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

• toimivaltaisen elimen asiaa koskevassa lainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti suorittama vammojen tai terveyshaitan luokittelu
• kuvaus olosuhteista, joissa tahallisen väkivalta- tai seksuaalirikoksen piirteitä sisältävä teko tehtiin, sekä tapahtuma-aika ja -paikka
• näyttö siitä, että tapahtumista ilmoitettiin toimivaltaiselle viranomaiselle tai että toimivaltainen viranomainen on oma-aloitteisesti käynnistänyt rikosoikeudellisen menettelyn niiden johdosta
• ilmoitus hakijan saamasta korvauksesta ja tuesta, vireillä olevista hakemuksista tai korvauksen tai tuen saamiseksi käytettävissä olevista keinoista
• sellaista syyttäjän selvitystä koskeva hakemus, josta käy ilmi, että on olemassa alustavaa näyttöä, jonka perusteella voidaan olettaa, että vammat aiheutuivat tahallisesta väkivallanteosta
• jos uhri on Espanjan kansalainen, jäljennös kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta
• jos uhri on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, kansalaisuuden todistava asiakirja
• ilmoitus hakijan kaikista tuloista hakemusta välittömästi edeltävän vuoden ajalta sekä jäljennös viimeksi kuluneen varainhoitovuoden veroilmoituksesta, tai jos tätä veroilmoitusta ei ole tehty, Espanjan valtion veroviraston antama vapautustodistus.

Jotta voidaan myöntää väliaikaista tukea tapauksissa, jossa rikos johti kuolemaan, uhrin tai tämän edustajan jättämän virallisen mallin mukaisen hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

• Asiakirjatodisteet kuolemasta ja edunsaajan asemasta välillisenä uhrina. Lisäksi on toimitettava rikoksen välittömän uhrin kuolintodistus sekä seuraavat asiakirjat sen mukaan, mikä edunsaajan yhteys vainajaan on:
  • jos puolisot eivät olleet asumuserossa eivätkä asuneet erillään: kunnallisen väestörekisterin uhrin kuoleman jälkeen antama täydellinen todistus avioliiton rekisteröinnistä

Erityisesti tällaista tukea varten on toimitettava ilmoitus hakijan kaikista tuloista hakemusta välittömästi edeltävän vuoden ajalta sekä jäljennös viimeksi kuluneen varainhoitovuoden veroilmoituksesta, tai jos tätä veroilmoitusta ei ole tehty, Espanjan valtion veroviraston antama vapautustodistus.

• Jos hakija on elänyt vainajan kanssa sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisessa avoliitossa, hänen on toimitettava todistus avopuolisoiden asumisesta yhdessä samassa osoitteessa.

Avioliittoon rinnastettavan pysyvän avoliiton todistamiseksi on suositeltavaa toimittaa asianomaisen rekisteröityjen parisuhteiden rekisterin antama todistus.

Erityisesti tällaista tukea varten on toimitettava ilmoitus hakijan kaikista tuloista hakemusta välittömästi edeltävän vuoden ajalta sekä jäljennös viimeksi kuluneen varainhoitovuoden veroilmoituksesta, tai jos tätä veroilmoitusta ei ole tehty, Espanjan valtion veroviraston antama vapautustodistus.

• Jos hakija on elänyt vainajan kanssa sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisessa avoliitossa, hänen on toimitettava todistus avopuolisoiden asumisesta yhdessä samassa osoitteessa.
• Vainajan lapset: vainajan lasten on toimitettava kunnallisen väestörekisterin antamat asianmukaiset syntymätodistukset.

Vanhemmuuden todistamiseksi vainajan puolison, kun puolisot eivät olleet asumuserossa, tai vainajan kanssa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisessa avoliitossa eläneen henkilön lasten on toimitettava kunnallisen väestörekisterin antamat asianmukaiset syntymätodistukset. Heidän on myös todistettava, että heidän toinen vanhempansa oli vainajan kanssa naimisissa tai avoliitossa, ellei näitä seikkoja jo ole todistettu kyseisen vanhemman tekemällä tukihakemuksella.

Lisäksi sekä vainajan lasten että vainajan puolison, kun puolisot eivät olleet asumuserossa, tai vainajan kanssa avoliitossa eläneen henkilön lasten on todistettava, että he olivat taloudellisesti riippuvaisia vainajasta, seuraavien asiakirjojen avulla:

• kunnan antama todistus avoliitosta
• ilmoitus kaikista tuloista uhrin kuolemaa välittömästi edeltäneiden kahdentoista kuukauden ajalta
• jäljennös sen varainhoitovuoden veroilmoituksesta, jona uhri kuoli, tai jos tämä ei ole mahdollista, sitä edeltävän varainhoitovuoden veroilmoituksesta; jos näitä veroilmoituksia ei ole tehty, on toimitettava Espanjan valtion veroviraston antama vapautustodistus
• kuvaus olosuhteista, joissa tahallisen väkivalta- tai seksuaalirikoksen piirteitä sisältävä teko tehtiin, sekä tapahtuma-aika ja -paikka
• näyttö siitä, että tapahtumista ilmoitettiin toimivaltaiselle viranomaiselle tai että toimivaltainen viranomainen on oma-aloitteisesti käynnistänyt rikosoikeudellisen menettelyn niiden johdosta
• ilmoitus hakijan saamasta korvauksesta ja tuesta, vireillä olevista hakemuksista tai korvauksen tai tuen saamiseksi käytettävissä olevista keinoista
• sellaista syyttäjän selvitystä koskeva hakemus, josta käy ilmi, että on olemassa alustavaa näyttöä, jonka perusteella voidaan olettaa, että vammat aiheutuivat tahallisesta väkivallanteosta
• jos uhri on Espanjan kansalainen, jäljennös kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta
• jos uhri on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, kansalaisuuden todistava asiakirja

Jotta voidaan myöntää väliaikaista tukea tapauksissa, joissa rikos johti kuolemaan, uhrin tai hänen edustajansa on tehtävä hakemus virallisella lomakkeella ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

• kuvaus olosuhteista, joissa tahallisen väkivalta- tai seksuaalirikoksen piirteitä sisältävä teko tehtiin, sekä tapahtuma-aika ja -paikka
• näyttö siitä, että tapahtumista ilmoitettiin toimivaltaiselle viranomaiselle tai että toimivaltainen viranomainen on oma-aloitteisesti käynnistänyt rikosoikeudellisen menettelyn tapahtumien johdosta
• ilmoitus hakijan saamasta korvauksesta ja tuesta, vireillä olevista hakemuksista tai korvauksen tai tuen saamiseksi käytettävissä olevista keinoista
• sellaista syyttäjän selvitystä koskeva hakemus, josta käy ilmi, että on olemassa alustavaa näyttöä, jonka perusteella voidaan olettaa, että vammat aiheutuivat tahallisesta väkivallanteosta
• jos uhri on Espanjan kansalainen, jäljennös kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta
• jos uhri on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, kansalaisuuden todistava asiakirja
• alaikäisen tai toimintarajoitteisen aikuisen kuolintodistus
• edunsaajan aseman todistamiseksi alaikäisen tai toimintarajoitteisen aikuisen syntymätodistus, jos hakemuksen tekevät vanhemmat, tai huoltajuuden osoittava virallinen asiakirja, jos hakemuksen tekee huoltaja
• jos vainaja oli toimintarajoitteinen aikuinen, toimintarajoitteen vahvistava oikeudellinen asiakirja, tai soveltuvuuden mukaan todistus toimintarajoitteen asteesta
• ilmoitus vanhempien tai huoltajien kaikista tuloista hakemusta välittömästi edeltävän vuoden ajalta sekä jäljennös viimeksi kuluneen varainhoitovuoden veroilmoituksesta, tai jos tätä veroilmoitusta ei ole tehty, Espanjan valtion veroviraston antama vapautustodistus
• tositteet ruumiinvalvojaisiin, ruumiinkuljetukseen ja hautaukseen liittyvistä kuluista.

Jotta voidaan myöntää väliaikaista tukea seksuaalirikosten vuoksi tarvittavan terapian kustannuksiin, uhrin tai hänen edustajansa on tehtävä hakemus virallisella lomakkeella ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

• kuvaus olosuhteista, joissa tahallisen väkivalta- tai seksuaalirikoksen piirteitä sisältävä teko tehtiin, sekä tapahtuma-aika ja -paikka
• todisteet siitä, että tapahtumat ilmoitettiin toimivaltaiselle viranomaiselle tai että toimivaltainen viranomainen on oma-aloitteisesti käynnistänyt rikosoikeudellisen menettelyn niiden johdosta
• ilmoitus hakijan saamasta korvauksesta ja tuesta, vireillä olevista hakemuksista tai korvauksen tai tuen saamiseksi käytettävissä olevista keinoista
• sellaista syyttäjän selvitystä koskeva hakemus, josta käy ilmi, että on olemassa alustavaa näyttöä, jonka perusteella voidaan olettaa, että vammat aiheutuivat tahallisesta väkivallanteosta
• jos uhri on Espanjan kansalainen, jäljennös kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta
• jos uhri on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, kansalaisuuden todistava asiakirja
• uhrin ilmoitus siitä, onko terapia alkanut, ja tarvittaessa tositteet maksetuista kuluista; jos hoitojakso ei ole päättynyt, tästä on ilmoitettava
• ilmoitus kyseisen henkilön kaikista tuloista hakemusta välittömästi edeltävän vuoden ajalta sekä jäljennös viimeksi kuluneen varainhoitovuoden veroilmoituksesta, tai jos tätä veroilmoitusta ei ole tehty, Espanjan valtion veroviraston antama vapautustodistus.

Kun kyse on terrorismirikoksesta, menettely erilaisten laissa säädettyjen tukien myöntämiseksi alkaa kyseisen henkilön tai hänen edustajansa virallisella lomakkeella tekemällä hakemuksella, johon on liitettävä seuraavat asiakirjat:

• asiakirjat, jotka todistavat asianomaisen henkilön aseman tai tarvittaessa hänen suhteensa uhriin
  • lainvoimainen tuomio, jolla tunnustetaan oikeus saada korvausta kyseessä olevista tapahtumista ja haitasta kansallisen lainsäädännön soveltamisalan puitteissa
  • jos tuomiota ei ole vielä annettu, mutta tarvittavat oikeudelliset menettelyt on suoritettu tai kyseisiä rikoksia koskeva syyttämismenettely on aloitettu, mikä tahansa oikeudellisesti hyväksyttävä asiakirjatodiste, joka osoittaa uhrin aseman edunsaajana, kärsityn haitan ja haitan aiheuttaneiden tapahtumien luonteen
  • mahdollinen aiempi hallinnollinen päätös
  • jos uhri on kuollut, hänen kuolintodistuksensa
  • valokopio perherekisteristä (Libro de familia)
  • rikosilmoitus tai poliisin antama vahvistus rikosilmoituksesta
  • lääkärin tai psykologin lausunto
• jos haetaan väliaikaista majoitusta:
  • rikosilmoituksen vahvistus tai poliisin tai kansalliskaartin (Guardia Civil) antama todistus, jonka mukaan väitetty vahinko syntyi terrori-iskun aikana tai sen seurauksena (ellei näyttöä vahingon syystä ole kirjattu virallisesti)
  • jos hakija on kiinteistön omistaja: kauppakirja, myyntisopimus tai kiinteistörekisterin todistus tai kuitti viimeksi erääntyneen kiinteistöveron (Impuesto de Bienes Inmuebles) maksamisesta tai asukasyhdistyksen puheenjohtajan vakuutus, jonka mukaan hakija on yhdistyksen jäsen
  • jos hakija on vuokralainen: vuokrasopimus tai kuitti viimeisimmän vuokran maksusta tai kuitti vuokralaisen nimissä olevan vesi-, sähkö- tai puhelinlaskun maksusta
  • jos hakija ei ole kiinteistön omistaja eikä vuokralainen: asiakirja, joka todistaa hakijan asiavaltuuden tehdä tai teettää korjauksia
  • jos kyseessä on hakijan vakinainen asunto, jonka osoitetta ei ole merkitty hakijan kansalliseen henkilöllisyystodistukseen: rekisteritodistus tai veroilmoitus, josta käy ilmi verotusosoite, tai asukasyhdistyksen puheenjohtajan vakuutus, jonka mukaan hakija asuu vakinaisesti asunnossaan

• jos haetaan korvausta ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta:
  • rikosilmoituksen vahvistus tai poliisin tai kansalliskaartin (Guardia Civil) antama todistus, jonka mukaan väitetty vahinko syntyi terrori-iskun aikana tai sen seurauksena (ellei näyttöä vahingon syystä ole kirjattu virallisesti)
  • hakijan nimissä olevan ajoneuvon rekisteriote
  • näyttö siitä, että ajoneuvo oli vakuutettu terrori-iskun tapahtuessa, ja ilmoitus vakuutuslajista ja sen kattamista riskeistä
  • jos korjaustyö on jo tehty, lasku, josta käy ilmi terroriteon aiheuttaman vahingon korjauskustannukset

• jos haetaan opintotukea, mukaan on liitettävä asiakirjat, joista käyvät ilmi opiskelijan opintosuoritukset ja arvosanat.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Kun on kyse väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, lakisääteistä tukea koskevan hakemuksen käsittelystä ja sitä koskevasta päätöksestä vastaa valtiovarainministeriön henkilöstö- ja eläkekustannnusosasto.

Kun on kyse terrorismirikoksesta, lakisääteisen tuen myöntämisestä tai epäämisestä päättää sisäministeriö.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Kun on kyse väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, tukihakemus lähetetään virallisella lomakkeella valtiovarainministeriön henkilöstö- ja eläkekustannusosastolle seuraavaan osoitteeseen:

Avenida del General Perón, 38 (Edificio Master's II), 28020 Madrid.

Hakija voi saada apua tukihakemuksen laatimiseen ja lähettämiseen rikosten uhrien tukitoimistosta (Oficina de Asistencia a las Victimas del delito), josta saa tietoa mahdollisesti tarjolla olevasta taloudellisesta tuesta ja eri menettelyistä.

Tällaisia toimistoja on kaikilla itsehallintoalueilla, melkein kaikkien alueiden pääkaupungeissa ja myös joissakin muissa kaupungeissa.

Rikosten uhrien tukitoimistojen osoitteet ovat saatavilla seuraavasta linkistä.

Terrorismirikoksen tapauksessa tukihakemus laaditaan viralliselle lomakkeelle ja toimitetaan terrorismin uhreille annettavasta tuesta vastaavalle sisäministeriön osastolle seuraavaan osoitteeseen:

Subdirección General de Apoyo a Víctimas del Terrorismo, C/ Amador de los Ríos 8. 28010 Madrid

Valtakunnallisen ylioikeuden alainen terrorismin uhrien tukikeskus antaa yleisiä tietoja terrorismin uhreihin mahdollisesti sovellettavasta taloudellisesta tuesta. Toimiston osoite on

C/ Goya, 14, 5ª planta, 28071 Madrid

Puhelin: +34 91 400 74 02

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Kun väkivalta- tai seksuaalirikoksen tutkinta on saatu päätökseen ja ennen kuin haetun tuen myöntämistä tai epäämistä koskeva päätösluonnos laaditaan, hakijalla on sovellettavan lainsäädännön mukaisesti mahdollisuus tulla kuulluksi, jotta hän voi esittää merkityksellisiä näkökohtia.

Jos rikos tehtiin Espanjassa ja tuen hakija asuu vakinaisesti toisessa EU:n jäsenvaltiossa ja jos tukihakemus on tehty vakinaisen asuinjäsenvaltion avustavan viranomaisen avulla, valtiovarainministeriön henkilöstö- ja eläkekustannusosasto voi päättävänä elimenä pyytää kyseistä avustavaa viranomaista tekemään sen kanssa yhteistyötä hakijan tai jonkun muun tarpeelliseksi katsomansa henkilön kuulemisessa.

Kuulemisen toteuttamiseksi valtiovarainministeriön henkilöstö- ja eläkekustannusosasto voi pyytää sen jäsenvaltion avustavaa viranomaista, jossa hakija vakinaisesti asuu, toteuttamaan järjestelyt, joiden avulla tutkintaelin voi hoitaa kuulemisen suoraan puhelimitse tai videoneuvottelulla, mikäli hakija suostuu tähän. Lisäksi kuulemisen toteuttavan avustavan viranomaisen on raportoitava kuulemisesta henkilöstö- ja eläkekustannusosastolle.

Jos rikos on tehty Espanjassa ja tuen hakija asuu vakinaisesti toisessa EU:n jäsenvaltiossa, terrorismirikoksen johdosta uhrille myönnettävään tukeen sovelletaan samoja sääntöjä kuin väkivalta- tai seksuaalirikoksen johdosta myönnettävään tukeen. Jos tukihakemus on tehty vakinaisen asuinjäsenvaltion avustavan viranomaisen avulla, edellä kuvatut kuulemiseen liittyvät toimet toteuttaa valtiovarainministeriön henkilöstö- ja eläkekustannusosasto.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Väkivalta- tai seksuaalirikoksen osalta tuen hakemisen määräaika on yleensä vuosi rikoksen tekoajankohdasta.

Päätökset tuen lopullisesta tai väliaikaisesta myöntämisestä tai epäämisestä on tehtävä seuraavien määräaikojen kuluessa:

• toimintarajoitteen aiheuttavat vammat, vammojen paheneminen tai kuolema: 6 kuukautta
• väliaikainen työkyvyttömyys: 4 kuukautta
• seksuaalirikoksen vuoksi annettavan terapian kustannukset ja hautauskulut: 2 kuukautta.

Jos hakemuksesta ei ole annettu nimenomaista päätöstä määräajan kuluessa, hakemus voidaan katsoa hylätyksi.

Kun kyse on terrorismirikoksesta, hakemus on yleensä tehtävä vuoden kuluessa vahingon aiheutumisesta tai terroriteon ja seurauksen syy-yhteyden osoittavan diagnoosin saamisesta. Opintotuen osalta määräaika on kolme kuukautta kurssille kirjoittautumisesta.

Asiaa koskevan päätöksen tekemisen ja tiedoksi antamisen määräaika on 12 kuukautta lukuun ottamatta opintotukea, jota koskeva määräaika on 6 kuukautta. Jos nimenomaista päätöstä ei ole annettu määräajan kuluessa, hakemus katsotaan hyväksytyksi.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Hakija voi riitauttaa väkivalta- tai seksuaalirikoksen johdosta myönnettävää lakisääteistä tukea koskevan valtionvarainministeriön päätöksen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Jos päätöstä ei riitauteta tässä määräajassa, ainoa mahdollisuus on esittää poikkeuksellista uudelleentarkastelua koskeva vetoomus asianomaiselle ministeriölle.

Muutosta voi hakea valtiovarainministeriöltä tai väkivaltarikoksen uhrien kansalliselta tuki- ja avustuskomitealta (Comisión Nacional de Ayuda y Asistencia a las Víctimas de Delitos Violentos)

Kyseisellä komitealla on toimivalta päättää valituksista, jotka koskevat sovellettavan lainsäädännön mukaisesti tehtyjä valtiovarainministeriön tukipäätöksiä.

Jos kansallinen komitea ei ole päässyt asiassa yksimielisyyteen kolmen kuukauden kuluessa päätöksen riitauttamisesta, valitus voidaan katsoa hylätyksi ja päätöksestä voidaan tehdä oikaisuvaatimus.

Terrorismirikokseen liittyviin, eri tyyppisten tukien hallinnollisia hakumenettelyjä koskeviin sisäministeriön päätöksiin voidaan hakea muutosta sisäisesti tai ne voidaan riitauttaa suoraan hallinto-oikeusjärjestelmässä.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Hakija voi saada apua väkivalta- tai seksuaalirikoksen johdosta tehtävän tukihakemusten laatimiseen ja lähettämiseen rikosten uhrien tukitoimistosta, josta saa myös tietoa mahdollisesti tarjolla olevasta taloudellisesta tuesta ja hakumenettelyistä.

Tällaisia toimistoja on kaikilla itsehallintoalueilla, melkein kaikkien alueiden pääkaupungeissa ja myös joissakin muissa kaupungeissa.

Rikosten uhrien tukitoimistojen osoitteet ovat saatavilla seuraavasta linkistä.

Tukihakemuslomakkeet ovat saatavilla seuraavasta linkistä.

Terrorismirikosten johdosta tehtävät tukihakemukset laaditaan viralliselle lomakkeelle ja toimitetaan terrorismin uhreille annettavasta tuesta vastaavalle sisäministeriön osastolle seuraavaan osoitteeseen:

Subdirección General de Apoyo a Víctimas del Terrorismo, C/ Amador de los Ríos 8. 28010 Madrid

Tukihakemuslomakkeet ovat saatavilla seuraavasta linkistä.

Valtakunnallisen ylioikeuden alainen terrorismin uhrien tukikeskus antaa yleisiä tietoja terrorismin uhreille mahdollisesti tarjolla olevasta taloudellisesta tuesta. Toimiston osoite on

C/ Goya, 14, 5ª planta, 28071 Madrid

Puhelin: +34 91 400 74 02

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Jos kyse on väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, eri tyyppisiä tukia koskevat lomakkeet tai mallit ovat saatavilla seuraavasta linkistä.

Rikosten uhrien tukitoimistot antavat tietoja mahdollisesti tarjolla olevasta taloudellisesta tuesta ja eri hakumenettelyistä. Tukitoimistojen osoitteet ovat saatavilla seuraavasta linkistä.

Terrorismirikoksista saatavilla olevasta tuesta on tietoa sisäministeriön verkkosivustolla.

Valtakunnallisen ylioikeuden alainen terrorismirikosten uhrien tukikeskus (Oficina de Información y Asistencia a Víctimas del Terrorismo de la Audiencia Nacional) antaa yleisiä tietoja terrorismin uhreille tarjottavasta taloudellisesta tuesta.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Kun kyse on väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, uhri voi hakea maksutonta oikeudellista neuvontaa sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten ja menettelyn mukaisesti.

Espanjan lainsäädännön mukaan erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreilla on oikeus maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaan välittömästi ennen kanteen nostamista sekä lakimiehen ja oikeudellisen edustajan hoitamaan puolustukseen ja edustukseen kaikissa heidän kärsimästään väkivallasta välittömästi tai välillisesti johtuvissa oikeus- ja hallintomenettelyissä.

Tällöin saman asianajotoimiston olisi hoidettava uhrin oikeudellinen edustus edellyttäen, että näin voidaan taata uhrin puolustautumisoikeus. Tätä oikeutta sovelletaan uhrin kuoltua myös oikeudenomistajiin edellyttäen, että he eivät olleet osallisina teoissa.

Terrorismirikoksen yhteydessä Espanjan lain mukaisesti tunnustetulla terrorismin uhrilla on taloudelliseen asemaansa katsomatta oikeus maksuttomaan oikeusapuun kaikissa oikeus- ja hallintomenettelyissä, jotka liittyvät hänen uhriutumiseensa johtaneeseen terroritekoon, maksutonta oikeusapua koskevan voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Maksutonta oikeusapua annetaan kaikissa tapauksissa välittömästi kaikille sitä hakeville terrorismin uhreille. Oikeus oikeusapuun menetetään, jos uhrin asemaa ei tunnusteta, jos annetaan lainvoimainen vapauttava tuomio tai jos asia jätetään silleen, mutta siihen mennessä saatuja maksuttomia etuuksia ei tarvitse korvata.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Väkivalta- tai seksuaalirikoksen yhteydessä hakija voi saada apua tukihakemuksen laatimiseen ja lähettämiseen rikosten uhrien tukitoimistosta, joka antaa myös tietoa mahdollisesti tarjolla olevasta taloudellisesta tuesta ja hakumenettelyistä.

Tällaisia toimistoja on kaikilla itsehallintoalueilla, melkein kaikkien alueiden pääkaupungeissa ja myös joissakin muissa kaupungeissa.

Rikosten uhrien tukitoimistojen osoitteet ovat saatavilla seuraavasta linkistä.

Valtakunnallisen ylioikeuden alainen terrorismin uhrien tukikeskus antaa yleisiä tietoja terrorismin uhreille mahdollisesti tarjolla olevasta taloudellisesta tuesta. Toimiston osoite:

C/ Goya, 14, 5ª planta, 28071 Madrid

Puhelin: +34 91 400 74 02

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Hakijan on todistettava, että hänen kärsimänsä vahinko on aiheutunut sellaisesta tahallisesta tai tahattomasta tapahtumasta, jota voidaan pitää omaisuuteen tai henkilöön kohdistuvana rikoksena. Oikeus korvaukseen voi siis syntyä tahallisista teoista sekä harkitsemattomasta tai huolimattomasta käytöksestä riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tiedossa.

Kun kyse on omaisuusrikoksesta, rikosnimikkeen on oltava varkaus, petos, luottamusaseman väärinkäyttö, kiristys tai omaisuuden tuhoaminen, rikkominen tai turmeleminen.

Tämän lisäksi on olemassa erityisiä korvausjärjestelmiä, joista korvataan vahinkoja, jotka aiheutuvat terroriteoista, Ranskan alueella tapahtuneista liikenneonnettomuuksista, metsästysonnettomuuksista, altistumisesta asbestille ja ajoneuvon tuhoutumisesta tulipalossa.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Hakijan vahingot korvataan kokonaisuudessaan silloin, kun ne ovat aiheutuneet vakavasta henkilöön kohdistuvasta rikoksesta:

• hakija on joutunut sellaisen rikoksen uhriksi, joka on aiheuttanut hänelle pysyvän työkyvyttömyyden tai vähintään kuukauden pituisen täydellisen työkyvyttömyyden, tai hän on joutunut raiskauksen, seksuaalisen väkivallan, alaikäiseen kohdistuneen seksuaalirikoksen, ihmiskaupan, orjuutuksen tai pakkotyön uhriksi;
• tai hakijan läheinen on menehtynyt tällaisten tapahtumien seurauksena.

Hakijalle voidaan maksaa korvausta tietyin edellytyksin ja tiettyyn enimmäismäärään saakka, mikäli hän on joutunut vähäisemmän henkilöön kohdistuvan rikoksen tai omaisuusrikoksen uhriksi:

• hakija on saanut ruumiinvammoja, joista hänelle on aiheutunut alle kuukauden pituinen täydellinen työkyvyttömyys;
• tai hänelle on aiheutunut aineellista vahinkoa tapahtumista, joiden rikosnimikkeenä on varkaus, petos, luottamusaseman väärinkäyttö, kiristys tai omaisuuden tuhoaminen, rikkominen tai turmeleminen.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Hakija voi saada korvausta, jos hän on uhrin läheinen ja asianomaisesta rikoksesta on aiheutunut hänelle henkilökohtaista vahinkoa.

Korvaus voidaan myöntää ylenevässä polvessa oleville sukulaisille (vanhemmille, isovanhemmille), alenevassa polvessa oleville sukulaisille (lapsille, lapsenlapsille), puolisolle sekä sivusukulaisille (veljille, siskoille) tai kenelle tahansa sellaiselle henkilölle, joka pystyy todistamaan, että hänellä oli henkilökohtainen suhde uhriin.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Hakija voi saada korvausta, jos hän on uhrin läheinen ja asianomaisesta rikoksesta on aiheutunut hänelle henkilökohtaista vahinkoa.

Korvaus voidaan myöntää ylenevässä polvessa oleville sukulaisille (vanhemmille, isovanhemmille), alenevassa polvessa oleville sukulaisille (lapsille, lapsenlapsille), puolisolle sekä sivusukulaisille (veljille, siskoille) tai kenelle tahansa sellaiselle henkilölle, joka pystyy todistamaan, että hänellä oli henkilökohtainen suhde uhriin.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä, hakija voi saada korvausta, vaikka hän ei olisi EU:n jäsenvaltion kansalainen, mikäli asianomaiset teot ovat tapahtuneet Ranskan alueella.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Kyllä, hakija voi saada korvausta tavanomaisin edellytyksin silloin, jos hän on Ranskan kansalainen mutta rikos on tapahtunut ulkomailla.

Ranskalainen korvauselin ei sitä vastoin voi maksaa hakijalle korvausta silloin, kun hakija on ulkomaalainen ja asianomaiset teot ovat tapahtuneet ulkomailla.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei, asiasta ei ole pakko tehdä rikosilmoitusta poliisille ennen korvaushakemuksen esittämistä.

Hakemuksen tulee kuitenkin sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Hakemukseen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee eritoten käydä ilmi rikoksen ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet (esimerkiksi todistus rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki rikosprosessiin liittyvät asiakirjat).

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei, hakemuksen esittämiseksi ei tarvitse odottaa poliisitutkinnan tai oikeudenkäynnin tuloksia.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Korvausta ei tarvitse ensin hakea tunnistetulta rikoksentekijältä silloin, kun on kyse vakavasta henkilöön kohdistuvasta rikoksesta (ks. kohta 1.2).

Silloin, kun on kyse vähäisemmästä henkilöön kohdistuvasta rikoksesta tai omaisuusrikoksesta (ks. kohta 1.2), on todistettava, että tunnistettu rikoksentekijä on maksukyvytön tai ettei hän voi korvata koko vahinkoa. Lisäksi on esitettävä laajempia perusteluja, joista ilmenee, että hakijan on mahdotonta saada kärsimälleen vahingolle todellista ja riittävää korvausta vakuutusyhtiöltä taikka miltä tahansa muulta vastapuolelta.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Hakija voi saada korvausta siitä hetkestä alkaen, jolloin rikos on tapahtunut, vaikka rikoksentekijä ei olisi tiedossa tai häntä ei olisi tuomittu.

Hakemuksen tulee kuitenkin sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Hakemukseen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee eritoten käydä ilmi rikoksen ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet (esimerkiksi todistus rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki rikosprosessiin liittyvät asiakirjat).

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Hakemus pitää toimittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona rikos on tapahtunut. Tätä määräaikaa jatketaan vuodella rikosoikeudenkäynnin tuloksena annetun lopullisen päätöksen päivämäärästä alkaen.

Jos rikoksentekijä tuomitaan maksamaan vahingonkorvauksia, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jolloin rikostuomioistuin ilmoittaa uhrille päätöksestä. Jos rikoksentekijä tuomitaan maksamaan vahingonkorvauksia, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jolloin tuomioistuin antaa vahingonkorvauspäätöksen uhrille tiedoksi.

Jos korvausta haetaan määräajan umpeuduttua, hakemuksen käsittelyssä voidaan ottaa huomioon uhrin tai hänen edunsaajiensa esittämät perustellut syyt.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvaus kattaa esimerkiksi seuraavat:

a) rikoksen uhrin osalta:

- aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – sairaala- ja avohoito, toipilasaika)
  Kun uhri on saanut välittömiä ruumiinvammoja, kaikki hänen sairaala-, sairaanhoito-, terveydenhoito- ja lääkekulunsa (esimerkiksi sairaanhoitajat, kinesioterapia, karsastushoito, puheterapia) voidaan korvata. Sosiaaliturvalaitokset maksavat yleensä suurimman osan näistä kuluista.
  Lisäksi voidaan ottaa huomioon lääketieteellisesti ennustettavat uhrin vakaasta patologisesta tilasta aiheutuvat tulevat terveydenhoitokulut.

• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai -kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen ja jatkuva hoito, pitkäaikainen kinesioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.)
  Kulut, jotka aiheutuvat asuntoon ja ajoneuvoon tehtävistä muutostöistä, ja kustannukset, jotka liittyvät siihen, että uhri tarvitsee jatkuvaa ulkopuolista apua, voidaan korvata.
  Lisäksi voidaan ottaa huomioon erilaisia ruumiinvammojen seurauksiin liittyviä kuluja, mm. lastenhoito-, kodinhoito- ja kuljetuskuluja.

• pysyvä vammautuminen (esim. invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  Uhrin pysyvän toimintakyvyttömyyden perusteella korvataan sellaiset vahingosta aiheutuneet seuraukset, joiden vaikutus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun uhrin tila on vakautunut: tällaisia seurauksia ovat muun muassa fysiologisten toimintojen heikentyminen, jatkuvat kivut, elämänlaadun heikentyminen ja itsenäisen toimintakyvyn menettäminen. Kun tällaisia seurauksia havaitaan, voidaan määrittää toimintakyvyttömyyden aste.
  • ansionmenetykset sairaanhoidon ajalta ja sen jälkeen (mukaan lukien menetetyt ansiotulot ja alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua jne.)
    Korvausta voidaan maksaa uhrin todetuista ansiotulojen menetyksistä, tulevista ansiotulojen menetyksistä sekä kärsityn vahingon vaikutuksista uhrin uraan: tällaisia ovat esimerkiksi uhrin työmarkkina-aseman heikkeneminen, ansiomahdollisuuksien menetys, työn muuttuminen aiempaa raskaammaksi ja tarve hakeutua uuteen ammattiin. Tämän lisäksi voidaan arvioida haitallista vaikutusta koulunkäyntiin, yliopisto-opintoihin tai muuhun koulutukseen.
  • ansiomahdollisuuksien menetykset
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (muun muassa tuomioistuinmaksut)
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
  • muut

Ansiomahdollisuuksien menetykset voidaan korvata samassa yhteydessä, kun maksetaan korvauksia uhrin uraan liittyvistä vaikutuksista (ks. edellinen kohta).

Korvaus ei itsessään kata rikokseen liittyviä menettelykustannuksia. Vähävaraisille henkilöille voidaan kuitenkin myöntää oikeusapua, jolloin valtio ottaa osittain tai kokonaan hoitaakseen oikeudenkäynnistä johtuvat asianajajien palkkiot ja tuomioistuinmaksut. Vakavimmissa rikoksissa tämä oikeusapu myönnetään ilman tarveharkintaa (ks. luettelo oikeusavusta 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain nro° 91-647 (Loi n° 91-647 du 10 juillet 1991 relative à l'aide juridique) 9-2 §:ssä).

Aineellisia vahinkoja ei lähtökohtaisesti korvata silloin, kun on kyse henkilöön kohdistuvista rikoksista. Edellä (ks. kohta 1.2) mainituissa rikoksissa omaisuusvahingoista maksetaan korvausta enintään 4 575 euroa (16. tammikuuta 2018 alkaen sovellettu kiinteä enimmäismäärä) tietyin edellytyksin.

- psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu ja kärsimys

Koetuista kärsimyksistä johtuvan haitan osalta huomioidaan kaikki uhrin fyysiset ja psyykkiset kärsimykset sekä niihin liittyvät ongelmat rikoksen tapahtumahetkestä siihen asti, kun uhrin tilasta on tullut vakaa. Tilan vakauduttua edelleen jatkuvat kärsimykset korvataan pysyvänä työkyvyttömyytenä.

Mahdollisuuksien menettäminen yksityiselämässä voidaan huomioida mielekkään yksityiselämän edellytyksiin kohdistuneena vahinkona (préjudice d’établissement), jolla tarkoitetaan sitä, että uhri ei vammansa vuoksi enää usko voivansa elää sellaista perhe-elämää kuin hän oli itselleen suunnitellut.

Esteettisenä haittana voidaan ottaa huomioon fyysisen ulkonäön muuttumisen henkilökohtaiset seuraukset.

Lisäksi voidaan arvioida elämänlaadun heikentymisestä aiheutuvaa haittaa (préjudice d’agrément), jonka perusteella on tarkoitus maksaa korvausta siitä, että uhri ei pysty jatkamaan urheilu- tai muuta vapaa-ajan harrastustaan.

b) uhrin edunsaajien tai omaisten osalta:

- aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautajaiskulut

Hautajais- ja hautauskulut korvataan.

• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama terapia, sairaala- ja avohoito, kuntoutus)

Sosiaaliturvalaitokset maksavat yleensä suurimman osan myös läheisten terveydenhoitokuluista. Patologinen vaikutus otetaan muutoin huomioon emotionaalisena haittana (préjudice d'affection) (ks. edellä).

• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys

Kuolleen tai vammautuneen uhrin läheisiin vaikuttava tulojen menettäminen taikka pienentyminen voidaan korvata erityisesti silloin, kun läheiset joutuvat olemaan koko ajan uhrin apuna ja luopumaan tilapäisesti työssäkäynnistä.

- psyykkiset vahingot:

• omaisten tai edunsaajien kipu ja kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua

Emotionaalisena haittana (préjudice d'affection) korvataan henkinen haitta, joka läheisille aiheutuu uhrin kuolemasta tai vakavasti vammautuneen välittömän uhrin kivusta ja kärsimyksestä.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaussumma voidaan maksaa kerralla tai määräaikaisina maksuina. Menettelyn aikana voidaan lisäksi maksaa etumaksuja ennen lopullista korvausta.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Jos uhri on myötävaikuttanut rikoksen tapahtumiseen esimerkiksi syyllistymällä solvauksiin, olemalla mukana tappelussa tai osallistumalla rikolliseen toimintaan, tämä voi olla peruste korvauksen epäämiselle tai pienentämiselle. Epäasialliseen toimintaan voidaan vedota kuolleen uhrin edunsaajia vastaan.

Sen sijaan uhrin aiemmilla rikosrekisterimerkinnöillä ei ole merkitystä.

Korvausmenettelyssä esitettävän hakemuksen tulee sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot ja tarpeelliset korvausvaatimuksen perusteeksi esitettävät asiakirjat. Hakijan on myös hyvä toimittaa mahdolliset myöhemmin pyydettävät asiakirjat ja osallistua tarpeen mukaan asiantuntijalausuntojen laadintaan.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

• Vakavat henkilöön kohdistuvat rikokset (ks. kohta 1.2)

Hakijan taloudellista tilannetta ei oteta huomioon, ja hakija voi saada täyden korvauksen vahingoista, joita hänen henkilöönsä kohdistuneista rikoksista on aiheutunut.

Korvauksessa otetaan kuitenkin huomioon sosiaaliturvalaitosten, keskinäisten maksujärjestelmien (mutuelles) ja vakuutusyhtiöiden suorittamat maksut.

• Vähäisemmät henkilöön kohdistuvat rikokset tai omaisuusrikokset (ks. kohta 1.2)

Hakijan taloudellista tilannetta arvioidaan kolmella eri kriteerillä:

• hakijan vuositulojen on oltava alle 18 300 euroa (vuoden 2017 taso); tätä määrää voidaan kuitenkin korottaa, jos hakijalla on huollettavia (sukulaisia alenevassa tai ylenevässä polvessa);
• hakijan on mahdotonta saada kärsimästään vahingosta todellista ja riittävää korvausta vakuutusyhtiöltä taikka miltä tahansa muulta vastapuolelta;
• hakijan on esitettävä perusteita, joista ilmenee, että hänen aineellinen tai psyykkinen tilanteensa on rikoksen takia vakava.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Ei ole.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Kun kyse on vakavista henkilöön kohdistuvista rikoksista, vahingot korvataan lähtökohtaisesti kokonaan. Korvauksen laskennassa otetaan huomioon kaikki vahinkolajit.

Korvaus lasketaan tapauskohtaisesti kunkin uhrin henkilökohtaisen tilanteen ja vaatimuksen perusteeksi esitettyjen asiakirjojen perusteella. Tiettyjen vahinkolajien osalta laskelmassa käytetään apuna ohjeellisia asteikkoja.

Pysyvästä työkyvyttömyydestä myönnettävä korvaus voidaan esimerkiksi laskea käyttämällä ohjeellista asteikkoa, joka perustuu lääkärin toteamaan työkyvyttömyysasteeseen ja uhrin ikään.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Alarajaa ei ole.

Ylärajaa ei ole silloin, kun on kyse vakavista henkilöön kohdistuvista rikoksista (ks. kohta 1.2).

Kun on kyse vähäisemmistä henkilöön kohdistuvista rikoksista tai omaisuusrikoksista (ks. kohta 1.2), korvauksen kiinteäksi enimmäismääräksi on asetettu 4 575 euroa (16. tammikuuta 2018 alkaen sovellettu enimmäismäärä).

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä, korvaushakemuslomakkeessa kysytään vaadittua määrää. Kyseessä on kuitenkin kokonaismäärä. Asianajaja tai uhrien tukijärjestö voi auttaa hakijaa määrän määrittämisessä.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Korvauksessa otetaan huomioon muun muassa sosiaaliturvalaitosten, keskinäisten maksujärjestelmien ja vakuutusyhtiöiden suorittamat maksut.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Kyllä, hakija voi pyytää korvauksesta ennakkoa (etumaksua) milloin tahansa menettelyn aikana.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Kyllä, hakija voi esittää uuden korvausvaatimuksen kärsimänsä haitan pahentumisen vuoksi tai mistä tahansa muusta perustellusta syystä, jonka hakija pystyy osoittamaan.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Hakijan laatima hakemus osoitetaan asianomaisen alioikeuden (tribunal de grande instance) rikosvahinkolautakunnan (commission d’indemnisation des victimes d’infractions – CIVI) kirjaamoon. Hakemuksen tulee sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Siihen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee käydä ilmi etenkin seuraavat seikat:

• hakijan sukunimi, etunimet, syntymäaika ja -paikka, ammatti, kansalaisuus ja osoite (liitteeksi esim. jäljennös kansallisesta henkilötodistuksesta, pysyvästä tai tilapäisestä oleskeluluvasta taikka passista),
• sukulaisuussuhde uhriin (liitteeksi esim. jäljennös perhekirjasta (livret de famille) tai notaarin vahvistama asiakirja),
• rikoksen ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet (liitteeksi esim. todistus rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki rikosprosessiin liittyvät asiakirjat),
• mahdollinen rikoksentekijän tuominnut tuomioistuin (liitteeksi jäljennös tuomiosta),
• vammojen laatu, työpoissaolon kesto ja mahdolliset jälkiseuraukset (liitteeksi lääkärintodistukset, työpoissaolotodistukset, lääkärinlausunnot),
• julkiset ja yksityiset sosiaaliturvalaitokset, joiden piiriin hakija kuuluu ja jotka voivat tulla asiassa väliin (liitteeksi jäljennös sosiaaliturvakortista),
• esitetyt sovittelupyynnöt ja jo vireille pannut kanteet sekä hakijalle jo maksetut summat (liitteeksi esim. tositteet päivärahoista, eläkkeestä, määräaikaismaksuista, rikoksentekijän suorittamista maksuista ja vakuutuksenantajan maksuista),
• rikosvahinkolautakunnalta (CIVI) vaaditun korvauksen määrä,
• hakijan pankkiyhteystiedot,
• korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat sen mukaan, millaisista vaatimuksista on kyse.

Silloin, kun korvausvaatimus koskee vähäisempien henkilöön kohdistuvien rikosten tai sellaisen aineellisen vahingon korvaamista, joka on aiheutunut varkaudesta, petoksesta, luottamusaseman väärinkäytöstä, kiristyksestä tai omaisuuden tuhoamisesta, rikkomisesta tai turmelemisesta, hakemukseen on lisäksi sisällytettävä seuraavat tiedot:

• tieto hakijan varojen määrästä (liitteeksi verotuspäätös (avis d’imposition) rikosta edeltäneeltä vuodelta ja hakemuksen esittämistä edeltäneeltä vuodelta),
• näyttö, josta ilmenee, että hakija ei voi muuten saada todellista ja riittävää korvausta,
• kuvaus rikoksen aiheuttamasta vakavasta aineellisesta tai psyykkisestä tilanteesta.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Hakemuksesta ei koidu maksuja. Asianajajaa ei ole pakko käyttää avustajana tai edustajana asiassa. Hakija vastaa asianajajan palkkioista, ellei hän ole oikeutettu oikeusapuun suoraan lain nojalla tai tietyin edellytyksin. Kulut, jotka aiheutuvat menettelystä rikosvahinkolautakunnassa (CIVI), otetaan huomioon tuomioistuinmaksuina, ja valtio vastaa niistä kokonaisuudessaan.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Rikosvahinkolautakunnilla (Commission d’indemnisation des victimes d’infractions – CIVI) on toimivalta päättää uhrien korvauksista. Rikosvahinkolautakunnan määräämät korvaukset maksetaan terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahastosta (Fonds de Garantie des actes de terrorisme et d’autres infractions – FGTI).

Kun kyse on terrorismista, terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahasto (FGTI) maksaa korvaukset alioikeuden (Tribunal de grande instance – TGI) tuomarin valvonnassa suoraan uhreille, jotka ovat toimittaneet rahastolle korvaushakemuksen. Riita-asiat voidaan viedä asianomaisen tuomarin käsiteltäviksi.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Rikosvahinkolautakunta (CIVI) ratkaisee kussakin alioikeudessa rikosten uhrien tai heidän edunsaajiensa esittämät korvaushakemukset.

Toimivaltainen rikosvahinkolautakunta on hakijan kotipaikan rikosvahinkolautakunta tai sen paikan rikosvahinkolautakunta, jonka rikostuomioistuimessa rikosta käsitellään (jos asia on viety tuomioistuimen käsiteltäväksi) (Hakemisto). Jos sen sijaan hakija on ulkomailla asuva Ranskan kansalainen ja rikos on tapahtunut ulkomailla, toimivaltainen rikosvahinkolautakunta on Pariisin alioikeuden rikosvahinkolautakunta:

Tribunal de Grande Instance de Paris
4 Boulevard du Palais
75055 PARIS CEDEX 01 – France

Kun kyse on terrorismista, hakemukset osoitetaan suoraan terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahastolle (FGTI):

64, rue Defrance
94682 Vincennes Cedex – France

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Hakijan ei ole pakko olla läsnä istunnossa tai muulloin menettelyn aikana.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Hakemus toimitetaan viipymättä rikosvahinkolautakunnan kirjaamosta takuurahastolle.

Takuurahaston on tehtävä uhrille korvaustarjous kahden kuukauden kuluessa siitä hetkestä, jolloin takuurahasto on vastaanottanut rikosvahinkolautakunnan kirjaamon toimittaman täydellisen asiakirja-aineiston.

Jos uhri hyväksyy tarjouksen, sopimuspöytäkirja toimitetaan rikosvahinkolautakunnan puheenjohtajan hyväksyttäväksi. Jos sopimus hyväksytään, se voidaan panna täytäntöön. Päätös ilmoitetaan uhrille ja takuurahastolle, joka suorittaa maksun.

Mikäli takuurahasto kieltäytyy perustellusti maksamasta korvausta, uhri kieltäytyy hyväksymästä tarjousta tai uhri ei vastaa takuurahaston tarjoukseen kahden kuukauden määräajassa, asia on siirrettävä oikeusmenettelyyn: tällöin tuomari tutkii hakemuksen ja tarkastaa lausunnot sekä toimitetut asiakirjat.

Yleisen syyttäjän ja takuurahaston on esitettävä huomautuksensa viimeistään 15 päivää ennen istuntoa. Hakija ja takuurahasto on kutsuttava käsittelyyn vähintään kaksi kuukautta etukäteen.

Kun asia on käsitelty suljetussa istunnossa, rikosvahinkolautakunnan korvaus- tai hylkäyspäätös annetaan tiedoksi hakijalle ja takuurahastolle, joka maksaa myönnetyn korvauksen tätä tiedoksiantoa seuraavan kuukauden kuluessa.

Kun kyse on terrorismista, takuurahasto maksaa tietyn rahasumman ennakkona täydellisen asiakirja-aineiston vastaanottamista seuraavan kuukauden kuluessa, mikäli hakemus voidaan hyväksyä. Takuurahasto esittää korvaustarjouksen uhrille (kun hänen tilansa on vakautunut) tai kuolleiden uhrien läheisille kolmen kuukauden kuluessa.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Jos hakija on tyytymätön rikosvahinkolautakunnan päätökseen, hän voi pyytää muutoksenhakutuomioistuinta (Cour d’appel), jonka tuomiopiiriin asianomainen rikosvahinkolautakunta kuuluu, tutkimaan asian uudelleen.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Tarvittavat tiedot ja lomakkeet ovat saatavilla seuraavilla verkkosivustoilla:

• Service-Public.fr (lomake korvausvaatimuksen esittämiseen silloin, kun kyse ei ole terrorismista, ja sitä koskevat selitykset, tietoa korvauksista, jotka eivät liity terrorismiin, tietoa terrorismiin liittyvistä korvauksista)
• FGTI (terrorismin osalta, hakemuslomake uhreille ranskaksi tai englanniksi)
• Guide Victimes (opas terrorismin uhreille).

Uhrien tukijärjestöt auttavat hakuprosessissa ja antavat tarvittavaa tietoa.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Puhelinpalvelu 116006 tarjoaa maksutonta psykologista tukea, tietoa hakijan oikeuksista ja yleistä tukea hakuprosessissa seitsemänä päivänä viikossa (klo 9–21) paikallispuhelun hinnalla:

puh. 01 41 83 42 08

(puhelut Ranskasta) tai

+33 1 41 83 42 08 (puhelut ulkomailta).

Sähköposti: 08victimes@france-victimes.fr

Hakijan käytettävissä ovat seuraavat verkkosivustot:

• Service-Public.fr (lomake, tietoa korvauksista, jotka eivät liity terrorismiin, tietoa terrorismiin liittyvistä korvauksista)
• FGTI
• Guide Victimes (opas terrorismin uhreille)

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Vähävaraisille henkilöille voidaan myöntää oikeusapua, jolloin valtio ottaa osittain tai kokonaan hoitaakseen asianajajien palkkiot ja oikeuskäsittelystä aiheutuvat tuomioistuinmaksut. Vakavimmissa rikoksissa tämä oikeusapu myönnetään ilman tarveharkintaa (ks. luettelo oikeusavusta 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain nro° 91-647 (Loi n° 91-647 du 10 juillet 1991 relative à l'aide juridique) 9-2 §:ssä).

Tietyt oikeudellisia palveluja tarjoavat elimet, kuten oikeusneuvontakeskukset (maisons de la justice et du droit – MJD) ja oikeusneuvontapisteet (points d’accès au droit – PAD), antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa ja voivat myös auttaa hakijoita heidän kansalaisuudestaan riippumatta kaikkien oikeudenkäytön edellyttämien toimien suorittamisessa ja tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä.

Sama pätee myös uhrien tukijärjestöihin, jotka tarjoavat ennen muuta maksutonta oikeudellista apua.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Uhrien tukijärjestöt, jotka toimivat tuomioistuimissa uhrien tukitoimistoissa sekä omissa toimipaikoissaan, voivat auttaa hakijoita maksutta korvaushakemusten laadinnassa.

Mistä rikoksista korvausta voi saada?

Voit hakea korvausta, jos olet joutunut Kroatian alueella tehdyn tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi ja siitä on aiheutunut vakava ruumiinvamma tai vakava terveyshaitta tai jos olet tällaisen teon seurauksena kuolleen henkilön huollettava.

Väkivaltarikoksia ovat

1. tahalliset rikokset, joissa on käytetty väkivaltaa tai loukattu toisen henkilön seksuaalista koskemattomuutta;
2. rikokset, joilla vaarannetaan ihmishenkiä ja omaisuutta yleisesti vaarallisena pidetyllä toiminnalla tai aiheutetaan yhden tai useamman henkilön kuolema, vakava ruumiinvamma tai vakava terveyshaitta jotain välinettä käyttäen ja jotka ovat rikoslain mukaan tahallisen rikoksen vakavia muotoja.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

• Yleisesti ottaen vahingoista ei makseta korvausta. Jotta korvausta voi saada, väkivaltarikoksen on pitänyt aiheuttaa vakava ruumiinvamma, vakava terveyshaitta tai kuolema.
• Välittömillä uhreilla on oikeus enintään 35 000 kunan korvaukseen ansionmenetyksestä, jos on tapahtunut vakavan ruumiinvamman tai terveyshaitan aiheuttanut väkivaltarikos ja jos voidaan osoittaa, että tämä on johtanut ansionmenetykseen – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
• Välittömillä uhreilla on oikeus sairauskulujen korvaukseen, jos on tapahtunut vakavan ruumiinvamman tai terveyshaitan aiheuttanut väkivaltarikos ja jos voidaan osoittaa, että tästä on aiheutunut sairauskuluja, jotka uhrin on täytynyt maksaa itse – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Näitä sairauskuluja voidaan vaatia korvattavaksi enintään Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäismäärään asti, mikäli kyseiset kulut hyväksytään, ja vain, jos välittömällä uhrilla ei ole oikeutta kulukorvaukseen sairausvakuutuksen perusteella.
• Välillisillä uhreilla on oikeus korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä, jos välitön uhri on kuollut väkivaltarikoksen seurauksena ja jos voidaan osoittaa, että välillinen uhri on siksi menettänyt lakisääteisen elatusapunsa – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Jos välillinen uhri on oikeutettu pakollisesta eläkevakuutusjärjestelmästä maksettaviin etuuksiin, hänellä ei ole oikeutta korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä. Välillisille uhreille voidaan myöntää yhteensä enintään 70 000 kunaa korvauksena lakisääteisen elatusavun menetyksestä.
• Tahallisen väkivaltarikoksen välittömänä uhrina kuolleen henkilön hautauskulut maksaneet henkilöt ovat oikeutettuja kyseisten kulujen korvaukseen, jos he voivat osoittaa maksaneensa ne – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Hautauskulut voidaan korvata 5 000 kunaan asti.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

• Kyllä, rikoksen uhrina kuolleen henkilön omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta lakisääteisen elatusavun menetyksestä sekä korvauksen tavanomaisista hautauskuluista.
• Lainsäädännössä nämä omaiset tai perheenjäsenet katsotaan välillisiksi uhreiksi. Omaisia tai perheenjäseniä (eli laissa tarkoitettuja välillisiä uhreja ovat av(i)opuolisot, lapset, vanhemmat, adoptiolapset ja -vanhemmat, äiti-, isä- ja lapsipuolet ja samaa sukupuolta olevat kumppanit, joiden kanssa välitön uhri asui; isovanhemmat ja lapsenlapset vain, jos he ovat itse välittömiä uhreja, jos he asuivat pysyvästi yhdessä ja jos isovanhemmat ovat korvanneet välittömän uhrin vanhemmat.
• Muiden parisuhteiden kuin avioliiton sekä samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen olemassaolo arvioidaan Kroatian lainsäädännön mukaisesti.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

• Ei, omaiset tai huollettavat perheenjäsenet eivät voi saada korvausta, jos uhri on selvinnyt rikoksesta hengissä.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

• Korvaukseen ovat oikeutettuja ainoastaan uhrit, jotka ovat Kroatian kansalaisia tai joiden asuinpaikka on Kroatiassa tai jotka ovat jonkin EU:n jäsenvaltion kansalaisia tai joiden asuinpaikka on EU:n alueella.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Ei, uhri ei voi hakea korvausta Kroatiassa, jos rikos on tehty jonkin muun valtion alueella. Kroatia maksaa korvauksia vain, jos laissa säädetyt edellytykset ja vaatimukset täyttyvät ja jos väkivaltarikos on tehty sen alueella.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

• Kyllä, jotta korvausta voidaan hakea, poliisin tai syyttäjänviraston on kirjattava rikos tai siitä on ilmoitettava niille.
• Korvaushakemukseen on liitettävä poliisin todistus siitä, että rikos on kirjattu tai siitä on tehty ilmoitus.
• Poliisin on uhrin pyynnöstä annettava todistus, jossa vahvistetaan, että rikos on ilmoitettu tai kirjattu.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

• Ei.
• Korvausta voidaan hakea riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tiedossa ja onko rikosoikeudellinen menettely aloitettu.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

• Ei.
• Hakemuksen tekeminen rikosuhrien korvauksista annetun lain (Zakon o novčanoj naknadi žrtvama kaznenih djela, jäljempänä ’laki’) nojalla ei sulje pois uhrin oikeutta hakea korvausta rikoksentekijältä.
• Jos uhri on hakenut korvausta lain nojalla ja käyttänyt oikeuttaan saada korvausta suoraan rikoksentekijältä, tämä korvaus sisällytetään uhrin lain nojalla vaatimaan korvaukseen.
• Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa korvausvaatimuksen kokonaan, lain nojalla tehty korvaushakemus hylätään. Jos korvaushakemusta koskeva menettely on jo päätetty, mutta maksua ei ole vielä suoritettu, tehdään päätös korvauksen maksamatta jättämisestä.
• Jos valtio on jo suorittanut uhrille maksun lain nojalla ja uhri saa täyden tai osittaisen korvauksen rikoksentekijältä, valtiolla on takaisinsaantioikeus uhrin rikoksentekijältä saamaan korvaukseen, mutta enintään uhrille maksamaansa määrään asti.
• Saatuaan valtiolta lain nojalla korvauksen uhrilla ei enää ole oikeutta vaatia korvausta rikoksentekijältä, koska valtiolla on takaisinsaantioikeus uhrin rikoksentekijältä saamaan korvaukseen.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

• Kyllä. Hakijan on liitettävä korvausvaatimukseensa kaikki yleisesti vaaditut asiakirjat, jotka luetellaan virallisessa hakemuslomakkeessa, joka toimitetaan riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tunnistettu tai tuomittu tai rikosoikeudellinen menettely aloitettu.
• Yleensä vaatimuksen tueksi on esitettävä poliisin todistus siitä, että rikos on kirjattu tai ilmoitettu, todistus kansalaisuudesta, asuinpaikkatodistus, uhrin kuolintodistus, hakijan varmennettu vakuutus siitä, ettei hän ole käyttänyt rikosuhrien korvauksista annettuun lakiin perustuvaa oikeuttaan saada korvausta minkään muun oikeusperustan nojalla, uhrin terveyttä koskevat asiakirjat, joiden perusteella korvausta haetaan (todistus sairaalassaolosta, lääketieteelliset tulokset ja raportit, kotiuttamisraportti, sairauslomaraportti, terveydenhoitoon liittyvät kuitit), kuitit tavanomaisista hautauskuluista sekä muut asiaan liittyvät todistukset tai asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä korvauksesta päätettäessä

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

• Kyllä, hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemuksessa mainittu rikos tehtiin.
• Jos uhri ei ole perustelluista syistä voinut tehdä hakemusta määräajassa, hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa näiden syiden olemassaolon päättymisestä ja viimeistään kolmen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. (Uhrin on ilmoitettava perustellut syyt ja todistettava ne.)
• Jos uhri on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton eikä hänen laillinen edustajansa ole tehnyt hakemusta kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona rikos tehtiin, kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua päivästä, jona alaikäinen täyttää 18 vuotta tai jona rikosoikeudellinen menettely on pantu vireille sen jälkeen, kun henkilöstä on tullut täysi-ikäinen, tai päivästä, jona henkilöstä on tullut uudelleen oikeustoimikelpoinen.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) Rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
  • Välittömällä uhrilla on oikeus saada korvausta terveydenhoitokuluista Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäismäärään asti. Nämä kulut hyväksytään vain, jos välittömällä uhrilla ei ole oikeutta kulukorvaukseen sairausvakuutuksesta.
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (esim. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen ja fysioterapia, asuntoon tehtävät mukautukset ja erityisapuvälineet)
  • Ks. vastaus ensimmäiseen kohtaan (oikeus saada korvausta terveydenhoitokuluista Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäismäärään asti).
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon aikana ja sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
• Välittömillä uhreilla on oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä. Korvaus myönnetään enintään 35 000 kunan suuruisena kertasuorituksena.
  • ansaintamahdollisuuksien menetys
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
  • muut.

– aineettomat (psyykkiset) vahingot:

• Ei.
  • uhrin kipu tai kärsimys
• Ei.

b) Oikeudenhaltijoiden tai omaisten osalta:

– aineelliset vahingot:

• hautauskulut

• terveydenhoitokulut (esim. perheenjäsenen saama terapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
• elatusavun tai ansaintamahdollisuuksien menetys

Välillisellä uhrilla, jolle väkivaltarikoksen seurauksena kuollut välitön uhri on maksanut elatusapua, on oikeus korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä. Tämä korvaus myönnetään kertasuorituksena vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella, joissa lähtökohtana on pienin eläkevakuutuslain (Zakon o mirovinskom osiguranju) mukainen perhe-eläke ja jotka lasketaan viiden vuoden eläkekertymän ja välillisen uhrin elatusavun odotetun keston mukaan. Korvaus myönnetään vain, jos välillisellä uhrilla ei ole oikeutta lakisääteisen eläkevakuutuksen etuuksiin. Välillisille uhreille voidaan myöntää yhteensä enintään 70 000 kunaa.

– Aineettomat vahingot:

• Ei.
  • omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua
• Ei.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

• Korvaus maksetaan kertasummana.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

• Päätettäessä oikeudesta saada korvausta otetaan huomioon seuraavat seikat: välittömän uhrin toiminta ennen rikosta, rikoshetkellä ja rikoksen jälkeen; välittömän uhrin rooli vahinkojen syntymisen ja laajuuden osalta; ilmoittiko välitön uhri rikoksesta toimivaltaisille viranomaisille ja kuinka nopeasti, paitsi jos hän oli perustelluista syistä estynyt; välittömän uhrin yhteistyö poliisin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikoksentekijän saattamiseksi oikeuden eteen; välitön uhri, joka edesauttoi vahingon tapahtumista tai lisäsi sen laajuutta, on oikeutettu vain vastaavassa suhteessa vähennettyyn korvaukseen.
• Korvausvaatimus hylätään, jos todetaan, että uhri osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai on rikollisjärjestön kumppani.
• Korvausvaatimus voidaan hylätä tai korvausta pienentää, jos täyden korvauksen myöntäminen olisi vastoin oikeudenmukaisuusperiaatetta, moraalia tai yleistä järjestystä.
• Välittömän uhrin käyttäytyminen otetaan huomioon päätettäessä välillisen uhrin oikeudesta korvaukseen.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

• Ei mitenkään.
• Hakijan taloudelliset eli toimeentuloon liittyvät olosuhteet eivät periaatteessa vaikuta hakemuksesta tehtävään päätökseen, mutta päätettäessä lakisääteisen elatusavun menetyksestä myönnettävästä korvauksesta taloudelliset seikat saattavat vaikuttaa korvausmahdollisuuksiin.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

• Kyllä.
• Päätettäessä oikeudesta saada korvausta otetaan huomioon seuraavat seikat: välittömän uhrin toiminta ennen rikosta, rikoshetkellä ja rikoksen jälkeen; välittömän uhrin rooli vahinkojen syntymisen ja laajuuden osalta; ilmoittiko välitön uhri rikoksesta toimivaltaisille viranomaisille ja kuinka nopeasti, paitsi jos hän oli perustelluista syistä estynyt; välittömän uhrin yhteistyö poliisin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikoksentekijän saattamiseksi oikeuden eteen; välitön uhri, joka edesauttoi vahingon tapahtumista tai lisäsi sen laajuutta, on oikeutettu vain vastaavassa suhteessa vähennettyyn korvaukseen.
• Korvausvaatimus hylätään, jos todetaan, että uhri osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai on rikollisjärjestön kumppani.
• Korvausvaatimus voidaan hylätä tai korvausta pienentää, jos täyden korvauksen myöntäminen olisi vastoin oikeudenmukaisuusperiaatetta, moraalia tai yleistä järjestystä.
• Välittömän uhrin käyttäytyminen otetaan huomioon päätettäessä välillisen uhrin oikeudesta korvaukseen.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

• Rahallinen korvaus lasketaan ottaen huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Hakijan on todistettava, että lakisääteiset vaatimukset täyttyvät ja että erityisiä kuluja tai menetyksiä eli vahinkoja on aiheutunut.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

• Laissa ei säädetä myönnettävästä vähimmäismäärästä (mutta rajoitetaan myönnettävän korvauksen enimmäismäärää).

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

• Kyllä, hakijoiden edellytetään ilmoittavan hakemansa korvauksen määrä.
• Ohjeita määrän laskemisesta ei anneta (hakijan on todistettava aiheutuneet kulut tai menetykset).

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

• Joissain tapauksissa kyllä, toisissa taas ei, sen mukaan, mistä lähteestä korvaus on saatu.
• Sairaus-, eläke- tai muun vakuutuksen perusteella ja muista lähteistä saatu korvaus lasketaan mukaan korvausperustaan, joten uhrille myönnettävä korvaus muodostuu sen kokonaiskorvauksen, johon uhrilla on lain nojalla oikeus, sekä uhrin yhdestä tai useammasta muusta lähteestä saaman korvauksen välisestä erotuksesta.
• Välittömän tai välillisen uhrin maksama vapaaehtoinen vakuutus ei vaikuta korvauksen määrään.
• Jos uhri saa korvausta suoraan rikoksentekijältä, se sisällytetään Kroatian valtiolta vaadittavaan korvaukseen. Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa vaatimuksen täysin, vaatimus hylätään. Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa vaatimuksen täysin ja jos menettely on jo päätetty, mutta maksua ei ole vielä suoritettu, tehdään päätös uhrille maksettavan korvauksen suorittamatta jättämisestä.
• Jos valtio on jo suorittanut uhrille maksun lain nojalla ja uhri saa täyden tai osittaisen korvauksen rikoksentekijältä, valtiolla on takaisinsaantioikeus uhrin rikoksentekijältä saamaan korvaukseen, mutta enintään uhrille maksamaansa määrään asti.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

• Ei.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

• Laissa ei säädetä täydentävästä tai lisäkorvauksesta.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• Hakemukseen liitettävät asiakirjat luetellaan virallisessa lomakkeessa. Vaatimuksen tueksi on esitettävä todistus kansalaisuudesta, asuinpaikkatodistus, uhrin kuolintodistus, poliisin todistus siitä, että tapaus on kirjattu tai ilmoitettu rikoksena, hakijan varmennettu vakuutus siitä, ettei hän ole käyttänyt lakiin perustuvaa oikeuttaan saada korvausta minkään muun oikeusperustan nojalla, uhrin terveyttä koskevat asiakirjat, joiden perusteella korvausta haetaan (todistus sairaalassaolosta, lääketieteelliset tulokset ja raportit, kotiuttamisraportti, sairauslomaraportti, terveydenhoitoon liittyvät kuitit), kuitit tavanomaisista hautauskuluista sekä muut asiaan liittyvät todistukset tai asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä korvauksesta päätettäessä.
• Edellä mainitut asiakirjat toimitetaan alkuperäiskappaleina tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

• Lain mukaan hakemusprosessissa ei veloiteta hallinnollisia tai muita maksuja.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

• Lain mukaan toimivaltainen viranomainen, joka päättää rikosuhrien korvaushakemuksista, jos korvaus maksetaan valtion talousarviosta, on rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta (Odbor za novčanu naknadu žrtvama kaznenih djela).
• Jos uhri hakee korvausta rikoksentekijältä, hän voi nostaa vahingonkorvauskanteen rikoksentekijää vastaan toimivaltaisessa rikostuomioistuimessa käytävässä rikosoikeudellisessa menettelyssä.
• Uhri voi voi hakea rikoksentekijältä korvausta myös siviilioikeudellisessa menettelyssä.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

• Lain mukainen korvausvaatimus toimitetaan rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevälle lautakunnalle tai suoraan oikeusministeriöön seuraavaan osoitteeseen:

Republika Hrvatska
Ministarstvo pravosuđa
Ulica Grada Vukovara 49
10000 ZAGREB

• Jos korvausta rikoksentekijältä haetaan rikosoikeudellisessa menettelyssä, vahingonkorvauskanne toimitetaan siihen tuomioistuimeen, jossa rikosoikeudellista menettelyä rikoksentekijää vastaan käydään.
• Uhri voi hakea rikoksentekijältä korvausta myös siviilioikeudellisessa menettelyssä.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

• Rikosuhrien korvausvaatimusmenettelyssä vastaus on pääsääntöisesti ei, mutta toimivaltainen viranomainen eli lautakunta voi tapauskohtaisesti ja poikkeuksellisesti pyytää osapuolia, todistajia tai tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita todistamaan oikeudessa, jos tämä on tarpeen päätöksen tekemiseksi.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

• Toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen 60 päivän kuluessa, jos hakemus on täydellinen ja asianmukainen (kaikki vaadittavat asiakirjat on toimitettu ja kaikki päätöksen tekemiseksi tarvittavat tiedot ja näyttö on esitetty). Jos hakemus on puutteellinen, päätöksen tekeminen voi kestää kauemmin.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

• Päätökseen ei voi hakea muutosta, mutta hakija voi riitauttaa sen nostamalla hallinto-oikeudellisen kanteen toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

• Lomake ja tiedot ovat saatavilla kaikilla poliisiasemilla, syyttäjänvirastoissa, kunnallisissa ja maakunnallisissa tuomioistuimissa ja sähköisessä muodossa oikeusministeriön (Ministarstvo pravosuđa), sisäministeriön (Ministarstvo unutarnjih poslova), syyttäjälaitoksen (Državno odvjetništvo) sekä kunnallisten ja maakunnallisten tuomioistuinten virallisilla verkkosivuilla.
• Tietoja voi saada soittamalla rikosten ja rikkomusten uhrien kansallisen puhelinpalvelun (Nacionalni pozivni centar za žrtve kaznenih djela i prekršaja) numeroon 116-006.
• Poliisin, syyttäjänvirastojen ja tuomioistuinten on annettava tietoja oikeudesta saada korvausta sekä elimestä, jonka puoleen osapuolen on käännyttävä voidakseen käyttää kyseistä oikeutta, kaikille, joilla on lain nojalla oikeus hakea korvausta Kroatian valtiolta.
• Poliisin, syyttäjänvirastojen ja oikeusministeriön on annettava korvaushakemuksen tekemiseksi tarvittavat lomakkeet kaikille, joilla on lain nojalla oikeus saada korvausta, ja annettava pyynnöstä yleisiä ohjeita ja tietoja hakemuslomakkeen täyttämisestä ja siihen liitettävistä asiakirjoista.
• Oikeusministeriö on julkaissut kroaatin- ja englanninkielisen esitteen, johon on koottu kaikki tiedot oikeudesta korvaukseen, korvauksen saamisen edellytyksistä ja kyseisen oikeuden käyttämisestä. Esitteet ja hakemuslomakkeet ovat saatavilla kroaatiksi ja englanniksi oikeusministeriön ja sisäministeriön verkkosivuilla.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

• Kyllä, ohjeet löytyvät Kroatian oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteessa https://pravosudje.gov.hr/o-ministarstvu/djelokrug-6366/iz-pravosudnog-sustava-6372/podrska-zrtvama-i-svjedocima/6156
• Tietoja voi saada soittamalla rikosten ja rikkomusten uhrien kansallisen puhelinpalvelun palvelunumeroon 116-006.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

• Jos hakemus on puutteellinen, vaikeaselkoinen tai sitä ei voida lukea, sitä ei hylätä tämän perusteella, vaan hakijalle ilmoitetaan, mitä tämän on tehtävä tilanteen korjaamiseksi. Tässä mielessä tätä voidaan pitää hakijalle annettavana neuvontana.
• Hakija voi (omalla kustannuksella) palkata valtuutetun henkilön tai lakimiehen laatimaan korvaushakemuksen tai edustamaan häntä menettelyssä.
• Tietoja ja apua uhrien korvaushakemuslomakkeen täyttämiseksi on saatavilla kaikilta poliisiasemilta, syyttäjänvirastoista, kunnallisista ja maakunnallisista tuomioistuimista sekä rikosten ja rikkomusten uhrien kansallisen puhelinpalvelun numerosta 116-006.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

• Kyllä:

https://pravosudje.gov.hr/o-ministarstvu/djelokrug-6366/iz-pravosudnog-sustava-6372/podrska-zrtvama-i-svjedocima/6156

Mitä avustava viranomainen tekee?

• Kroatian oikeusministeriö on avustava viranomainen, jolle hakija voi toimittaa hakemuksen tapauksissa,
• jotka Kroatian lainsäädännössä määritellään rajatylittäviksi (prekogranični slučajevi).
• Avustava viranomainen toimittaa hakemuksen ja sen liitteet mahdollisimman nopeasti sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hakija hakee korvausta. Hakemus liitteineen on laadittava kyseisen maan virallisella kielellä tai muulla sen hyväksymällä kielellä.
• Hakemus on toimitettava Euroopan komission tarkoitusta varten laatimalla lomakkeella.
• Jos kyseisessä maassa hakemuksesta päättävä viranomainen pyytää, että hakijaa, todistajia, tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita tai muita henkilöitä kuullaan Kroatiassa, kuulemisen suorittaa rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta, joka laatii kuulemisesta raportin ja toimittaa sen hakemuksesta päättävälle toisen maan viranomaiselle.
• Jos hakemuksesta päättävä toisen maan viranomainen pyytää, että kuuleminen suoritetaan teknisiä apuvälineitä käyttäen, kuuleminen suoritetaan yhteistyössä Kroatian oikeusministeriön kanssa edellyttäen, että kuultava henkilö suostuu siihen.

Käännättääkö avustava viranomainen hakemuksen liiteasiakirjat, jos tämä on edellytyksenä hakemuksen käsittelylle? Jos näin on, kuka maksaa käännöskulut?

Kroatian oikeusministeriö avustavana viranomaisena käännättää hakemuksen sen maan kielelle, jossa korvausta haetaan tai jollekin muulle kyseisen maan hyväksymälle kielelle.

Veloitetaanko hakemuksen lähettämisestä ulkomaille hallinnollisia tai muita maksuja?

• Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset rajatylittävissä tapauksissa?

https://pravosudje.gov.hr/o-ministarstvu/djelokrug-6366/iz-pravosudnog-sustava-6372/podrska-zrtvama-i-svjedocima/6156

Voinko lähettää hakemukseni suoraan tämän maan päättävälle viranomaiselle myös rajatylittävässä tapauksessa (vai pitääkö hakemus toimittaa ensin kotimaani avustavalle viranomaiselle)?

Kyllä, hakemuksen voi toimittaa suoraan tai kirjattuna kirjeenä Kroatian oikeusministeriöön.

Millä kielellä tai kielillä laadittuina päättävä viranomainen hyväksyy:

• korvaushakemuksen?
• liiteasiakirjat?
• Hakemuksen ja liiteasiakirjojen on oltava kroaatinkielisiä. Jos ne on laadittu jollain muulla kielellä, ne on toimitettava yhdessä auktorisoidun kääntäjän tekemän, oikeaksi todistetun käännöksen kanssa.

Jos päättävä viranomainen käännättää toisesta EU-maasta lähetetyn hakemuksen ja/tai liiteasiakirjat, kuka maksaa käännöskulut?

• Päättävä viranomainen ei käännätä hakemusta eikä liiteasiakirjoja eikä maksa käännöskuluja.

Onko (toisesta EU-maasta vastaanotetun) hakemuksen käsittelemisestä tässä maassa maksettava hallinnollisia tai muita kuluja? Jos on, miten ne maksetaan?

Tällaisen hakemuksen käsittelystä ei aiheudu hallinnollisia eikä muita maksuja.

Jos minun on oltava läsnä korvaushakemuksen käsittelyn aikana ja/tai hakemusta koskevaa päätöstä tehtäessä, korvataanko matkakuluni? Miten voin hakea korvausta matkakuluista? Keneen on otettava yhteyttä?

• Jos rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta päättää kutsua hakijan kuultavaksi tai osallistumaan henkilökohtaisesti menettelyyn, hakijan matkakulut korvataan.
• Pääsääntöisesti hakijan ei tarvitse olla läsnä käsittelyn aikana eikä päätöstä tehtäessä, mutta jos häntä, todistajia, tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita tai muita henkilöitä on kuultava, rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta voi päättävänä viranomaisena pyytää sen toisen EU-maan, jossa korvaushakemus on tehty, toimivaltaista viranomaista suorittamaan kuulemisen.
• Kuuleminen voidaan suorittaa teknisiä apuvälineitä, kuten tietotekniikkaa, sähköisiä viestintäverkkoja ja muita kuvan- ja äänentoistolaitteita käyttäen. Tällöin kuulemisen suorittaa päättävä viranomainen eli rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta.

Jos joudun olemaan läsnä henkilökohtaisesti, järjestetäänkö minulle tulkki?

• Kyllä.

Hyväksytäänkö tai tunnustetaanko asuinmaani lääkärin antama lääkärintodistus vai onko tämän maan lääketieteellisten asiantuntijoiden tehtävä minulle lääkärintarkastus / tarkastettava minulle aiheutunut vahinko?

• Terveydentilaa koskevat ulkomaiset asiakirjat hyväksytään, mutta rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta päättävänä viranomaisena tarkastaa ja arvioi ne ja voi tarvittaessa tilata lausunnon lääketieteen asiantuntijalta.

Jos minulle on tehtävä lääkärintarkastus tässä maassa, korvataanko matkakuluni?

• Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

• Toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen korvaushakemuksesta noin 60 päivän kuluessa, jos hakemus on täydellinen ja asianmukainen (kaikki vaadittavat asiakirjat on toimitettu ja kaikki päätöksen tekemiseksi tarvittavat tiedot ja näyttö on esitetty). Jos hakemus on puutteellinen, päätöksen tekeminen voi kestää kauemmin.

Millä kielellä saan korvaushakemustani koskevan päätöksen?

• Hakemusta koskeva päätös annetaan kroaatin kielellä.

Jos olen tyytymätön päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

• Päätökseen ei voi hakea muutosta, mutta hakija voi riitauttaa sen nostamalla hallinto-oikeudellisen kanteen toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.

Onko tämän maan sääntöjen mukaan mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

• Ei.

Onko tässä maassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

• Kyllä.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Valtion maksamaa korvausta voidaan hakea kaikista henkilöön kohdistuvista tahallisista väkivaltarikoksista sekä rikoslain 603 a §:ssä tarkoitetuista laittomista välitystoimista ja työvoiman hyväksikäytöstä. Poikkeuksena ovat pahoinpitely (percosse) ja ruumiinvamman aiheuttaminen (lesioni) rikoslain 581 §:ssä ja 582 §:ssä tarkoitetun mukaisesti, paitsi jos asiaan liittyy 583 §:ssä tarkoitettuja raskauttavia asianhaaroja (eli jos rikoksista aiheutuu hyvin vakavia seurauksia, jotka on lueteltu erikseen).

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan hakea ainoastaan sairaanhoitokulujen ja avusta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. Jos kyseessä on kuitenkin seksuaalinen väkivalta, henkirikos, erittäin vaikea henkilövahinko tai pysyvästä kasvovammasta aiheutunut kosmeettinen haitta, uhreille myönnetään ministeriön asetuksen mukainen kiinteä korvaus, vaikka maksettavia sairaanhoitokuluja tai avusta aiheutuneita kustannuksia ei olisikaan.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvaukseen ovat oikeutettuja asianomistaja (uhri), tai jos uhri on kuollut, tämän leski ja lapset. Jos uhrilla ei ollut puolisoa tai lapsia, korvaus maksetaan hänen vanhemmilleen, tai jos vanhempia ei ole, korvaus maksetaan uhrin kanssa asuneille sisaruksille, jotka olivat uhrin huollettavia rikoksen tapahtuma-aikaan. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden rekisteröidyn parisuhteen osapuolta kohdellaan kuin puolisoa. Jos uhri ei ollut naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, samassa taloudessa asuvaa kumppania, jolla on uhrin kanssa lapsia tai joka asui uhrin kanssa kolmen vuoden ajan ennen rikoksen tapahtumista, kohdellaan kuin puolisoa. Jos korvauksen hakijoita on useampi kuin yksi, korvaus jaetaan osuuksiin hakijoiden perintöoikeuksia vastaavasti.

Henkilön oikeutta korvaukseen on rajoitettu tietyissä tapauksissa:

• kun uhri (tai korvaukseen oikeutettu henkilö) on tahallisesti tai tuottamuksellisesti ollut osallisena kyseisen rikoksen tai muiden siihen liittyvien rikosten toteuttamisessa rikosprosessilain 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla
• kun uhri on tuomittu lainvoiman saaneella tuomiolla jostakin rikosprosessilain 407 §:n 2 momentin a alakohdassa mainituista rikoksista tai tulo- tai arvonlisäveron kiertämistä koskevan lainsäädännön rikkomisesta tai kun hän on hakemuksen toimittamisen aikaan rikosoikeudellisen menettelyn kohteena jonkin edellä mainitun rikoksen vuoksi.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Rikoksesta hengissä selvinneen uhrin perheenjäsenillä on oikeus nostaa kanne rikoksentekijää vastaan (siviililain 2043 § ja 2059 §) kärsimistään omaisensa vammasta johtuvista epäsuorista (aineettomista) vahingoista. Tässä tapauksessa voimassa olevassa laissa ei kuitenkaan säädetä valtion maksamasta korvauksesta (laki nro 122/2016 sellaisena kuin se on muutettuna lailla nro 167/2017). Väkivaltarikosten uhreja koskevan lainsäädännön nojalla edellä mainitut henkilöt ovat oikeutettuja etuuksiin ainoastaan siinä tapauksessa, että he ovat rikoksen uhrina kuolleen omaisia.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU-maan kansalainen?

Korvausta voidaan myöntää ainoastaan Italiassa tai toisessa EU-maassa asuville korvauksen hakijoille.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Uhri voi toimittaa korvaushakemuksen Italiassa maan päättäville viranomaisille sillä edellytyksellä, että rikos tapahtui Italiassa.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei, mutta korvaushakemus tulee toimittaa 60 päivän kuluessa päätöksestä, jossa todetaan, että rikoksentekijää ei ole tunnistettu (decisione che ha definito il giudizio per essere ignoto l’autore del reato), viimeisestä tuloksetta toteutetusta täytäntöönpanotoimesta tai päivästä, jona rikostuomio saa lainvoiman.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ks. edellä:

Korvaushakemus tulee toimittaa 60 päivän kuluessa päätöksestä, jossa todetaan, että rikoksentekijää ei ole tunnistettu, viimeisestä tuloksetta toteutetusta täytäntöönpanotoimesta tai päivästä, jona rikostuomio saa lainvoiman.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Edellä kuvatun mukaisesti korvausvaatimukseen tulee liittää mukaan asiakirjat, jotka osoittavat, että vahingonkorvauksen periminen rikoksentekijältä ei onnistunut, että viimeinen täytäntöönpanotoimi ei tuottanut tulosta tai että rikostuomio on saanut lainvoiman.

Tätä edellytystä ei sovelleta, kun rikoksentekijää ei ole tunnistettu, kun rikoksentekijä on anonut tai hänelle on myönnetty valtion puolesta oikeusapua rikos- tai siviilioikeudellisiin menettelyihin asiassa, jossa hänet on todettu syylliseksi, tai kun rikoksentekijä on murhannut nykyisen tai entisen puolisonsa, rekisteröidyn parisuhteensa toisen osapuolen, vaikka parisuhde olisi päättynyt, tai nykyisen tai entisen kumppaninsa, jonka kanssa rikoksentekijä on asunut pitkään yhdessä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Korvaushakemukseen on liitettävä jäljennös tuomiosta, joka on annettu jostakin laissa luetelluista rikoksista, tai jäljennös päätöksestä, jossa todetaan, että rikoksentekijää ei ole tunnistettu.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Edellä mainitun mukaisesti korvaushakemus tulee toimittaa 60 päivän kuluessa päätöksestä, jossa todetaan, että rikoksentekijää ei ole tunnistettu, viimeisestä tuloksetta toteutetusta täytäntöönpanotoimesta tai päivästä, jona rikostuomio saa lainvoiman.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvaus kattaa esimerkiksi

a) rikoksen uhrin osalta

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)

• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai -kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet)
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (muun muassa alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua)
  • ansiomahdollisuuksien menetykset
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset, esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
  • muut

– psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu ja kärsimys

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys tai omaisille maksettava korvaus uhrin kuoltua.

Ellei tiettyjä rikoksia koskevien muiden säännösten nojalla ole toteutettu suotuisampia toimenpiteitä, korvausta maksetaan terveydenhoitokulujen ja avusta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi. Jos kyseessä on kuitenkin seksuaalinen väkivalta, henkirikos, erittäin vaikea henkilövahinko tai pysyvästä kasvovammasta aiheutunut kosmeettinen haitta, uhrit saavat kiinteän korvaussumman, vaikka maksettavia terveydenhoitokuluja tai avusta aiheutuneita kustannuksia ei olisikaan.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Pääsääntöisesti korvaus maksetaan kertasuorituksena mafiatyyppisten rikosten, kiristyksen, kiskonnan ja tahallisen väkivaltarikoksen uhrien tukemiseksi perustetusta rahastosta (Fondo di rotazione per la solidarieta’ alle vittime dei reati di tipo mafioso, delle richieste estorsive, dell’usura e dei reati intenzionali violenti), jota hallinnoi sisäministeriö, kunakin vuonna käytettävissä olevien varojen puitteissa.

Siinä tapauksessa, että rahastossa ei ole tarpeeksi varoja kyseiselle vuodelle, korvaukseen oikeutetut henkilöt voivat saada osan korvauksesta kyseisenä vuonna ja loput seuraavina vuosina ilman lisämaksua, korkoa tai arvonmuutoksia.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvaus maksetaan sillä ehdolla, että uhri ei ole ollut tahallisesti tai tuottamuksellisesti osallisena kyseisen rikoksen tai muiden siihen liittyvien rikosten toteuttamisessa, että uhria ei ole tuomittu lainvoimaisella tuomiolla mistään rikosprosessilain 407 §:n 2 momentin a alakohdassa mainitusta rikoksesta (mielivaltainen tuhoaminen, ryöstely ja joukkomurha, osallistuminen sisällissotaan tai mafiatyyppiseen rikolliseen ryhmittymään, yleisen turvallisuuden vaarantaminen, henkirikos, ryöstö, kiristys, ihmisryöstö, terrorismi, osallistuminen haitalliseen salaliittoon, osallistuminen aseelliseen salaliittoon, räjähteiden hallussapito, ryöstöntapainen kiristys, huumausaineet, orjuutus, lapsiprostituutio ja -pornografia, ihmiskauppa, orjuus, seksuaalinen väkivalta, alaikäisiin sekaantuminen, joukkoraiskaus) tai tulo- tai arvonlisäveron kiertämistä koskevan lainsäädännön rikkomisesta, ja että uhri ei ole korvaushakemuksen toimittamisen aikaan rikosoikeudellisen menettelyn kohteena minkään edellä mainitun rikoksen vuoksi.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Uhrin tulot eivät vaikuta oikeuteen saada korvausta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvaus maksetaan sillä ehdolla, että uhri ei ole saanut samasta rikoksesta vuonna 2016 annetun lain nro 122 11 §:ssä säädetyn suuruista tai suurempaa korvausta mistään julkisesta tai yksityisestä lähteestä. Jos uhri on jo saanut uhrin asemassa ja rikoksen suorana ja välittömänä seurauksena vuonna 2016 annetun lain nro 122 11 §:ssä säädettyä pienempää korvausta julkisesta tai yksityisestä lähteestä, hänelle maksetaan ainoastaan korvausten välinen erotus.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvauksen määrä vastaa aiheutuneita kuluja ja rajoittuu sovellettavassa laissa ja sen täytäntöönpanoa koskevassa ministeriön asetuksessa säädettyihin määriin.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa 22. marraskuuta 2019 antamassa asetuksessa (7. heinäkuuta 2016 annetun lain nro 122 11 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti) säädetään seuraavaa:

1. Korvaus, joka maksetaan 7. heinäkuuta 2016 annetun lain nro 122 11 §:n nojalla, määritetään seuraavasti:

a) henkirikoksesta 50 000 euroa

b) henkirikoksesta, jonka tekijä on uhrin nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, korvaus on 60 000 euroa, ja se maksetaan ainoastaan uhrin lapsille

c) seksuaalisesta väkivallasta 25 000 euroa, ellei rikoksen ei katsota olevan lievempi rikoslain 609 a §:n kolmannen momentin mukaisesti

d) rikoslain 583 §:n 2 momentissa tarkoitetusta erittäin vaikeasta henkilövahingosta ja rikoslain 583 d §:ssä tarkoitetusta pysyvästä kasvovammasta aiheutuneesta kosmeettisesta haitasta 25 000 euroa.

2. Kohdassa 1 tarkoitetuista rikoksista maksettavaa korvausta suurennetaan todistettuja sairaanhoito- ja huolenpitokuluja vastaavasti enintään 10 000 eurolla.

3. Muiden kuin kohdassa 1 mainittujen rikosten tapauksessa korvataan ainoastaan todistetut sairaanhoito- ja huolenpitokulut enintään 15 000 euroon asti.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Terveydenhoitokulujen ja avusta aiheutuneiden kustannusten kokonaismäärä on täsmennettävä, ja niistä on esitettävä todistusasiakirjat.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Korvaus maksetaan sillä ehdolla, että uhri ei ole saanut samasta rikoksesta millään perusteella vuonna 2016 annetun lain nro 122 11 §:ssä säädettyä suurempaa korvausta mistään julkisesta tai yksityisestä lähteestä. Jos uhri on jo saanut uhrin asemassa ja rikoksen suorana ja välittömänä seurauksena vuonna 2016 annetun lain nro 122 11 §:ssä säädettyä pienempää korvausta julkisesta tai yksityisestä lähteestä, hänelle maksetaan ainoastaan korvausten välinen erotus.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Ei voi.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Et voi. Täydentäviä hakemuksia voi kuitenkin olla mahdollista toimittaa siinä tapauksessa, että ilmenee uusia terveydenhoitokuluja; päättävän viranomaisen tulee arvioida tämä.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Asianosaisen, tai mikäli rikoksen uhri on kuollut, muun korvaukseen oikeutetun henkilön on toimitettava korvaushakemus henkilökohtaisesti tai erikseen valtuutetun henkilön välityksellä (a mezzo di procuratore speciale). Jotta hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, siihen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

a) jäljennös tuomiosta, jolla rikoksentekijä tuomitaan jostakin 11 §:ssä luetellusta rikoksesta, tai jäljennös päätöksestä, jossa todetaan, että rikoksentekijää ei ole tunnistettu

b) asiakirjat, joilla osoitetaan, että vahingonkorvausta koskevat täytäntöönpanomenettelyt rikoksentekijää vastaan eivät ole tuottaneet tulosta; tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä silloin, kun rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai kun rikoksentekijä on anonut tai hänelle on myönnetty valtion puolesta oikeusapua rikos- tai siviilioikeudellisiin menettelyihin asiassa, jossa hänet on todettu syylliseksi

c) valaehtoisen todistuksen korvaava ilmoitus (dichiarazione sostitutiva dell’atto di notorietà) esteiden puuttumisesta ja edunsaajan asemasta

d) lääkärintodistus, jossa mainitaan lääketieteellisestä hoidosta aiheutuneet kustannukset, tai rikoksen uhrin kuolintodistus.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei veloiteta.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Sisäministeriö.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Prefektuurille eli aluehallintovirastoon, jolla on toimivalta paikassa, jossa jostakin vuonna 2016 annetun lain nro 122 11 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tuomion antaneella oikeusviranomaisella on tuomiovalta, asianosaisen tai muun korvaukseen oikeutetun henkilön asuinpaikassa, jos rikoksen uhri on kuollut, tai valtuutetun oikeudellisen edustajan asuinpaikassa, jos uhri tai muu korvaukseen oikeutettu henkilö on Italian tai EU:n kansalainen, joka ei asu Italiassa.

Luettelo asiaankuuluvista prefektuureista on osoitteessa

http://www.prefettura.it/portale/multidip/index.htm

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Italiassa päättävän viranomaisen on korvaushakemuksen vastaanotettuaan tehtävä päätös ”viipymättä”.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Erityisiä mekanismeja ei ole. Koska päätös on hallinnollinen, se voidaan riitauttaa saman viranomaisen kansallisiin hallintomenettelyihin sovellettavien yleissääntöjen mukaisesti.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Kaikki tarvittavat tiedot antaa avustava viranomainen. Italiassa avustava viranomainen on korvauksen hakijan asuinpaikan tuomioistuimen yleisen syyttäjän virasto (Procura della Repubblica). Lomakkeet ovat 23. joulukuuta 2008 annetun ministeriön asetuksen nro 222 liitteenä. Asetuksessa vahvistetaan rikoksen uhreille maksettavista korvauksista annetun neuvoston direktiivin 2004/80/EY täytäntöönpanosta 9. marraskuuta 2007 annetun asetuksen nro 204 7 §:n mukaiset säännöt (Decreto 23 dicembre 2008, n. 222, Regolamento ai sensi dell’articolo 7 del decreto legislativo 9 novembre 2007, n. 204, recante attuazione della direttiva 2004/80/CE relativa all’indennizzo delle vittime di reato).

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Tällaista palvelunumeroa tai verkkosivustoa ei ole.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

Ei. Tätä tehtävää hoitaa avustava viranomainen.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Nämä tiedot toimittaneen tahon tietojen mukaan tällaista ei ole.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Korvausta voi saada tietyistä tahallisista rikoksista, joihin liittyy väkivaltaa, jotka on tehty Kyproksen tasavallassa ja jotka on kirjattu kansalliseen lainsäädäntöön (esim. vakava ruumiinvamma, ennalta suunniteltu murha jne).

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voi saada vakavista ruumiinvammoista tai terveydellisestä ongelmasta, joka lääkärinlausunnon perusteella vaatii hoitoa ja vähintään kahdeksan päivän poissaoloa työstä.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Rikoksen uhrina kuolleen henkilön huollettava (puoliso ja/tai lapsi) voi saada korvausta.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava ei voi saada korvausta.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Muun kuin EU:n jäsenvaltion kansalainen voi saada korvausta edellyttäen, että henkilö on Euroopan neuvoston jäsenvaltion kansalainen ja asuu pysyvästi Kyproksen tasavallassa tai että hän on väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen osapuolena olevan valtion kansalainen.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voi, millä edellytyksillä?

Et voi hakea korvausta tässä maassa, jossa asut tai josta olet kotoisin, jos rikos tehtiin toisessa EU-maassa. Korvausta myönnetään ainoastaan Kyproksen tasavallan alueella tehdyistä rikoksista.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Rikosilmoitus on tehtävä poliisille viiden päivän kuluessa siitä päivästä, kun rikos on tehty, tai jos ilmoitusta ei ole kohtuudella mahdollista tehdä tämän määräajan kuluessa, se on tehtävä viiden päivän kuluessa siitä päivästä, kun ilmoituksen tekeminen oli kohtuudella mahdollista.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei ole. Korvaushakemus on jätettävä kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, kun rikos tapahtui, riippumatta siitä, onko poliisitutkinta ja/tai rikosoikeudenkäynti käynnissä.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Kyllä. Korvausta on haettava ensin rikoksentekijältä, jos hänet on tunnistettu, ennen korvauksen hakemista muualta. Korvaushakemus on kuitenkin toimitettava kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, kun rikos tapahtui, riippumatta siitä, onko kanne yhä vireillä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Sinulla on oikeus korvaukseen, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu. Sinun on esitettävä asiaa koskeva poliisin raportti, josta ilmenee, että rikoksentekijää ei ole tunnistettu.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, kun rikos tapahtui.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)

Julkisten terveydenhuoltolaitosten ja -palvelujen tarjoama terveydenhuolto on ilmaista 1709 euroon asti.

• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne).

Sisältyvät edellä mainittuun määrään.

• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)

Pysyvän työkyvyttömyyden tapauksessa myönnetään työkyvyttömyyseläke, jonka määrä vastaa työkyvyn vähenemisen vastaavaa prosenttiosuutta, joka kerrotaan sosiaaliturvaa koskevan lain nojalla maksettavan peruseläkkeen kokonaismäärällä.

• ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)

Tilapäisestä työkyvyttömyydestä myönnetään sairauspäiväraha enintään kuudeksi kuukaudeksi. Sairauspäiväraha vastaa sosiaaliturvaa koskevan lain nojalla maksettavan sairauspäivärahan kokonaismäärää.

• ansiomahdollisuuksien menetykset

• vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)

• korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista

• muut

– psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu ja kärsimys

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut

Hautauskuluihin myönnetään avustusta, jonka määrä vastaa sosiaaliturvaa koskevan lain nojalla maksettavaa hautausavustusta.

• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)

• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys

Myönnetään leskeneläke tai lapseneläke, jonka määrä vastaa sosiaaliturvaa koskevan lain nojalla maksettavan eläkkeen tai etuuden kokonaismäärää.

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan kertasummana, mutta työkyvyttömyyseläkettä, leskeneläkettä ja lapseneläkettä maksetaan kuukausittain.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvausta ei makseta, jos olet joutunut uhriksi oman rikollisen toimintasi seurauksena, jos olet osallistunut järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai jos olet väkivaltarikoksiin osallistuneen ryhmän jäsen. Korvausta ei makseta, vaikka väkivaltarikos, jonka uhriksi olet joutunut, ei liittyisi mitenkään edellä mainittuihin eikä sinulla ole ollut osallisuutta siihen.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Henkilön taloudellinen tilanne ei vaikuta mahdollisuuksiin saada korvausta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Muita kriteerejä ovat puutteellinen yhteistyö poliisin tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tai yhteistyöstä kieltäytyminen.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Ks. edellä kysymys ”Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?”

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Alarajaa ei ole. Korvauksen yläraja mainitaan edellä, vastauksessa kysymykseen ”Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?”

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Määrää ei tarvitse mainita.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä. Muista lähteistä saadut korvaukset vähennetään.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Korvauksesta ei voi saada ennakkoa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Lisäkorvauksia ei makseta ratkaisun jälkeen.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Hakemukseen on liitettävä poliisin raportti ja lääkärintodistus. Lisäksi voidaan vaatia toimittamaan kaikki jäljempänä luetellut asiakirjat tai joku niistä:

• valtakirja/todisteet valtuuksista toimia uhrin puolesta tai suhteesta uhriin
• uhrin kuolintodistus
• jäljennös poliisin raportista
• jäljennös tuomioistuimen päätöksestä
• lääkärinlausunnot ja -todistukset
• sairaalalaskut
• laskut muista kuluista (esim. hoidosta, hautajaisista)
• palkkaa ja muita etuuksia (esim. sosiaaliturvaetuudet ja -tuet) koskevat laskelmat
• todistus muista lähteistä (esim. työnantajan vakuutuksen tai yksityisen vakuutuksen kautta) saaduista asiaan liittyvistä korvausmääristä (myös siitä, että sellaisia ei ole saatu).
• rikosrekisteriote
• mikä tahansa muu tapaukseen liittyvä asiakirja

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Muita maksuja ei peritä.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Sosiaalivakuutustoimiston johtaja

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemuksen voi toimittaa paikalle henkilökohtaisesti tai lähettää postitse seuraavaan sosiaalivakuutustoimiston osoitteeseen: Ypiresies koinonikon asfaliseon (Social Insurance Services), 7 Lord Byron Ave., 1465, Nicosia, Cyprus.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei ole.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Päätöksen tekeminen kestää kuusi kuukautta siitä, kun kaikki päätöksen tekemiseksi tarvittavat tiedot ovat saatavilla.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Päätöksen voi riitauttaa nostamalla kanteen hallintotuomioistuimessa (dioikitiko dikastirio) 75 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Korvaushakemuksen tekemiseen tarvittavia lomakkeita ja tietoja (kreikaksi ja englanniksi) on saatavilla sosiaalivakuutustoimiston toimipisteissä ja sen verkkosivustolla.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Palvelunumeroa tai verkkosivustoa ei ole käytössä. Tietoja voi pyytää ottamalla suoraan yhteyttä sosiaalivakuutustoimistoon.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Oikeudellista neuvontaa voi saada asian käsittelyyn liittyvistä oikeudellisista menettelyistä. Oikeudellista neuvontaa ei voi saada kyseiselle viranomaiselle toimitettavien korvaushakemusten tekemiseen.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Tietoja voi saada ja korvausta pyytää ottamalla suoraan yhteyttä sosiaalivakuutustoimistoon.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Jos korvaushakemustani käsitellään tässä maassa - Latvia

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Uhrilla on oikeus saada korvausta valtiolta, jos tahallinen rikos on johtanut henkilön kuolemaan tai vakavaan tai kohtalaisen vakavaan loukkaantumiseen, henkilö on joutunut sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan teon tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi tai ihmiskaupan uhriksi tai henkilö on rikoksen seurauksena saanut immuunikatoviruksen (HIV) tai hepatiitti B:n tai C:n.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Valtiolta voi saada korvausta tahallisesta rikoksesta aiheutuneista henkisistä ja fyysisistä kärsimyksistä ja omaisuusvahingoista.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Jos henkilö on kuollut rikoksen seurauksena, hänen omaisensa (kihlattu, puoliso, vanhemmat, isovanhemmat, lapset, lastenlapset, sisarukset ja henkilö, jonka kanssa henkilö on ennen kuolemaansa asunut yhdessä samassa, yhteisessä taloudessa) voidaan rikosoikeudenkäynnissä katsoa rikoksen uhriksi.

Jos rikos johtaa henkilön kuolemaan tai jos rikoksen uhri kuolee eikä hän ole vaatinut valtiolta korvausta tai jos hän on vaatinut muttei ole saanut korvausta, omaisella on oikeus saada korvausta valtiolta. Omaisen on kuitenkin pyydettävä kyseistä rikosoikeudellista menettelyä johtavaa tahoa (poliisia, syyttäjänvirastoa tai tuomioistuinta) toteamaan hänet rikoksen uhriksi.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Uhrin omaiset tai huollettavat eivät ole oikeutettuja korvaukseen valtiolta, jos uhri on selvinnyt rikoksesta hengissä. Tällöin uhri on itse oikeutettu saamaan valtiolta korvauksen.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU-maan kansalainen?

Valtiolta voi saada korvausta, vaikka ei ole EU-maan kansalainen.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Jos rikos on tehty jossakin toisessa EU-maassa, korvauksia voi hakea kyseiseltä EU-maalta joko suoraan tai Latvian oikeusapuviraston (Juridiskās palīdzības administrācija) kautta.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Rikoksesta on ensin tehtävä rikosilmoitus poliisille.

Valtiolta voi hakea korvausta vasta, kun vireillä on rikosoikeudellinen menettely, jossa menettelyä johtava taho (poliisi, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin) on todennut hakijan olevan rikoksen uhri.

Onko odotettava mahdollisen rikostutkinnan tai rikosoikeudenkäynnin tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Valtiolta voi hakea korvausta, ennen kuin menettelyä johtava taho (poliisi, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin) on tehnyt lopullisen ratkaisunsa.

Jotta Latvian oikeusapuvirasto voi päättää valtion korvauksen maksamisesta tai epäämisestä, menettelyä johtavan tahon (poliisin, syyttäjänviraston tai tuomioistuimen) on annettava oikeusapuvirastolle seuraavat tiedot:

1. rikoksen tekoaika ja -paikka
2. rikostyyppi, rikoksentekijän todettu syyllisyyden muoto tietojen toimittamisen aikaan, rikosoikeudellisen menettelyn aloittamispäivä ja rikosasian viitenumero
3. rikosoikeudellisessa menettelyssä uhriksi todetun henkilön tiedot
4. uhrin edustajaksi rikosoikeudellisessa menettelyssä nimetyn henkilön tiedot, jos uhri käyttää oikeuksiaan edustajan välityksellä
5. rikoksesta aiheutuneen vahingon luonne (henkilön kuolema, vamman vakavuus, sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko tai seksuaalinen väkivalta, havaitut ihmiskaupan merkit tai todettu immuunikatovirus- (HIV), hepatiitti B- tai hepatiitti C -tartunta)
6. asiantuntijahavaintojen päivämäärä, asiakirjanumero ja asiantuntijatutkinnan tehneen henkilön nimi
7. niiden henkilöiden lukumäärä, jotka on todettu uhreiksi samaa henkirikosta koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, ja kyseisten henkilöiden tiedot.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Korvausta ei tarvitse ensin hakea rikoksentekijältä. Valtion myöntämä korvaus ei rajoita uhrin oikeutta vaatia korvausta rikosoikeudellisessa menettelyssä, jos uhri katsoo, ettei vahinkoja ole korvattu kokonaan. Korvausta voi vaatia missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa ennen asian käsittelyn aloittamista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai esittämällä vahingonkorvausvaatimuksen tuomioistuimelle riita-asian oikeudenkäynnissä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Uhri on oikeutettu korvaukseen valtiolta, vaikka rikoksentekijää tai hänen avunantajaansa ei ole tunnistettu tai asetettu rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Valtiolle on esitettävä korvaushakemus, ja siihen on liitettävä menettelyä johtavan tahon (poliisin) antama todistus, jossa on tarvittavat tiedot.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Latvian oikeusapuvirastolta on haettava valtion korvausta kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija on todettu rikoksen uhriksi tai jona hän on saanut tietoonsa korvauksen saamiseen oikeuttavat tosiseikat.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvaus valtiolta kattaa rikoksesta aiheutuneet henkiset ja ruumiilliset kärsimykset ja omaisuusvahingot. Eri korvausperusteita ei erotella. Valtion maksaman korvauksen määrä määritetään rikoksesta aiheutuneiden seurausten perusteella rikoksen uhreille maksettavasta valtion korvauksesta annetun Latvian lain (Likums par valsts kompensāciju cietušajiem) mukaisesti.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Valtio maksaa korvauksen kertasummana korvaushakemuksessa ilmoitetulle pankkitilille.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Rikostyyppi voi vaikuttaa valtion maksaman korvauksen määrään, esimerkiksi jos rikos on tehty erittäin kiihtyneessä mielentilassa tai jos sen yhteydessä on ylitetty välttämättömän itsepuolustuksen rajat tai rikottu henkilön säilöön ottamisen ehtoja. Tällaisissa tapauksissa rikoksen seurausten mukaista valtion maksaman korvauksen määrää pienennetään 50 prosentilla.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellinen tilanne ei vaikuta mahdollisuuksiin saada korvausta valtiolta eikä korvauksen määrään.

Jos uhri on saanut korvausta rikoksesta aiheutuneista vahingoista rikoksentekijältä tai tämän sijasta joltakin toiselta henkilöltä, jo saatu korvaus vähennetään valtion maksaman korvauksen määrästä.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Latvian laissa rikoksen uhreille maksettavasta valtion korvauksesta säädetään muita kriteerejä, jotka voivat vaikuttaa mahdollisuuksiin saada korvausta ja/tai korvauksen määrään. Esimerkkejä:

• Jos rikoksesta on aiheutunut samanaikaisesti useita seurauksia, valtion maksama korvaus määräytyy rikoksen vakavimman seurauksen perusteella.
• Jos henkilö on kuollut rikoksen seurauksena ja rikosoikeudellisessa menettelyssä on todettu uhreiksi useita henkilöitä, valtion maksama korvaus maksetaan uhreille suhteutettuna uhrien lukumäärään.
• Jos korvaus on jo maksettu, kun rikosoikeudellista menettelyä johtava taho (poliisi, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin) toteaa jonkin muun henkilön uhriksi samaa henkirikosta koskevassa menettelyssä, hänelle maksetaan valtion korvaus samansuuruisena kuin se on maksettu aiemmin todetulle uhrille (tai uhreille).

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Yksittäiselle rikoksen uhrille maksettavan valtion korvauksen enimmäismäärä vastaa Latviassa voimassa olevaa vähimmäiskuukausipalkkaa viisinkertaisena. Valtion maksaman korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon vähimmäiskuukausipalkka, joka oli voimassa silloin, kun henkilö todettiin rikoksen uhriksi.

Korvausmäärät:

• henkirikoksen yhteydessä: 100 prosenttia
• vakavien ruumiinvammojen yhteydessä tai kun rikos on luokiteltu raiskaukseksi tai seksuaaliseksi väkivallaksi, alaikäiseen kohdistuneeksi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaksi teoksi tai seksuaaliseksi väkivallaksi tai kun kyse on ihmiskaupasta: 90 prosenttia
• alaikäiseen kohdistuneiden kohtalaisen vakavien ruumiinvammojen yhteydessä tai alaikäiseen tartutetun immuunikatoviruksen (HIV), hepatiitti B:n tai hepatiitti C:n yhteydessä: 70 prosenttia.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Valtion maksaman korvauksen enimmäismäärä on viisi kertaa Latviassa voimassa oleva vähimmäiskuukausipalkka. Valtion maksaman korvauksen vähimmäismäärä on 50 prosenttia korvauksen enimmäismäärästä. Kun vähimmäiskuukausipalkka muuttuu, myös valtion maksaman korvauksen määrä muuttuu.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittava määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Valtion korvauksen hakemuslomakkeessa ei tarvitse täsmentää korvausvaatimuksen määrää, sillä valtion maksaman korvauksen määrä on vahvistettu Latvian laissa rikoksen uhreille maksettavasta valtion korvauksesta.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) saadun korvauksen määrää ei vähennetä valtion maksamasta korvauksesta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Valtion maksamasta korvauksesta ei voi saada ennakkoa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Jos uhri on saanut korvausta valtiolta ja lopullisen päätöksen mukaan uhrille on aiheutunut rikoksesta aiemmin todettua vakavampia seurauksia, uhrille voidaan maksaa valtion jo maksaman korvauksen ja uhrille kuuluvan korvauksen erotus.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Jos rikosoikeudenkäynnissä ei ole vielä annettu lainvoimaista tuomiota, kun valtion korvausta haetaan, hakemukseen on liitettävä menettelyä johtavan tahon (poliisin, syyttäjänviraston tai tuomioistuimen) antama todistus, jossa on seuraavat tiedot:

1. rikoksen tekoaika ja -paikka
2. rikostyyppi, rikoksentekijän todettu syyllisyyden muoto tietojen toimittamisen aikaan, rikosoikeudellisen menettelyn aloittamispäivä ja rikosasian viitenumero
3. rikosoikeudellisessa menettelyssä uhriksi todetun henkilön tiedot
4. rikosoikeudellisessa menettelyssä uhrin edustajaksi nimetyn henkilön tiedot
5. rikoksesta aiheutuneen vahingon luonne (henkilön kuolema, vamman vakavuus, sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko tai seksuaalinen väkivalta, havaitut ihmiskaupan merkit tai todettu immuunikatovirus- (HIV), hepatiitti B- tai hepatiitti C -tartunta)
6. asiantuntijahavaintojen päivämäärä, asiakirjanumero ja asiantuntijatutkinnan tehneen henkilön nimi
7. niiden henkilöiden lukumäärä, jotka on todettu uhreiksi samaa henkirikosta koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, ja näiden henkilöiden tiedot.

Jos rikosoikeudellinen menettely on päättynyt, kun valtion korvausta haetaan, valtion korvaushakemukseen on liitettävä menettelyä johtaneen tahon lopullinen ratkaisu ja täytäntöönpanomääräys, jos lopullisessa ratkaisussa vahvistettua vahingonkorvausta ei ole maksettu tai jos se on maksettu vain osittain.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Valtion myöntämää korvausta koskevan hakemuksen käsittelystä ei veloiteta maksua.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Latvian oikeusapuvirasto päättää valtion korvauksen maksamisesta tai epäämisestä.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Valtion korvausta haetaan lähettämällä hakemus Latvian oikeusapuvirastolle osoitteeseen Juridiskās palīdzības administrācija, Pils laukums 4, Rīga, LV-1050.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Rikoksen uhrin läsnäolo korvaushakemuksen käsittelyn ja sitä koskevan päätöksenteon aikana ei ole tarpeen.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Latvian oikeusapuvirasto päättää korvaushakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä kuukauden kuluessa korvaushakemuksen vastaanottamisesta. Päätös lähetetään hakemuksessa annettuun osoitteeseen.

Jos hakijalta tai menettelyä johtavalta taholta (poliisilta, syyttäjänvirastolta tai tuomioistuimelta) tarvitaan lisätietoja, päätöksenteon määräaika keskeytetään siihen saakka, kunnes kaikki tarvittavat tiedot on saatu.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Latvian oikeusapuviraston päätöksen voi riitauttaa kuukauden kuluessa sen voimaantulosta toimittamalla asiasta hakemuksen oikeusapuvirastolle, joka lähettää sen edelleen oikeusministeriölle.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Valtion korvauksen hakulomakkeen ja sen täyttöohjeet saa

• Latvian valtionhallinnon verkkosivustolta http://www.latvija.lv/
• Latvian oikeusapuviraston https://www.jpa.gov.lv/ englanninkieliseltä verkkosivustolta kohdasta ”Services”
• oikeusapuvirastosta (osoite: Pils laukums 4, Riika) ajanvarauksella
• menettelyä johtavalta taholta (poliisilta, syyttäjänvirastolta tai tuomioistuimelta)
• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 8 0000 1801 (aukioloaikoina).

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemiseen?

Maksuton palvelunumero 116 006 (Palīdzības dienests nozieguma upuriem) palvelee päivittäin klo 12.00–22.00. Numerossa tarjotaan

• henkistä ja psykologista tukea rikoksen uhreille
• tietoa uhrien menettelyllisistä oikeuksista (esim. oikeuksista rikosoikeudellisissa menettelyissä, vahingonkorvausoikeuksista ja oikeudesta korvaukseen valtiolta), saatavilla olevista palveluista ja olemassa olevista tukipalveluista uhreille.

Tietoa on myös tukipalvelun verkkosivustolla https://www.cietusajiem.lv/en/.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

Sinun ei tarvitse hakea oikeusapua pyytääksesi korvausta valtiolta. Latvian oikeusapuvirasto auttaa tarvittaessa valtion maksaman korvauksen hakuprosessin aikana.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Skalbes-järjestöllä on maksuton palvelunumero 116006 (Palīdzības dienests nozieguma upuriem; palvelee päivittäin klo 12.00–22.00), jossa tarjotaan rikoksen uhreille henkistä ja psykologista tukea sekä tietoa uhrien menettelyllisistä oikeuksista (esim. oikeuksista rikosoikeudellisissa menettelyissä, vahingonkorvausoikeuksista ja oikeudesta korvaukseen valtiolta), saatavilla olevista palveluista ja olemassa olevista tukipalveluista uhreille.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Korvausta voi saada, jos

• uhri on kuollut tahallisen väkivaltarikoksen seurauksena
• rikoksesta on aiheutunut vakava tai vakavaa lievempi terveyshaitta
• rikos kohdistui vakavuusasteesta riippumatta uhrin vapauteen, seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen tai koskemattomuuteen.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Voit saada korvausta, jos sinulle on aiheutunut vakava tai vakavaa lievempi terveyshaitta.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Jos uhri kuolee tahallisen väkivaltarikoksen seurauksena, korvausta voivat saada kaikki ne henkilöt, joille tuomioistuin on määrännyt maksettavaksi korvausta rikoksesta aiheutuneesta aineellisesta tai aineettomasta vahingosta.

Jos vahingonkorvaus maksetaan ennakkoon esimerkiksi asian käsittelyn ollessa vielä kesken, korvausta voivat saada uhrin puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat, isovanhemmat ja huollettavat.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Jos väkivaltarikoksen uhri on jäänyt henkiin, korvausta voidaan maksaa vain hänelle.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä, mutta vain jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

• oleskelet laillisesti Liettuan tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion alueella
• tästä mahdollisuudesta määrätään Liettuan tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Et voi. Korvausta voidaan maksaa ainoastaan Liettuan alueella tehdyistä väkivaltarikoksista.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

On. Korvaushakemuksen voi tehdä vasta sen jälkeen, kun esitutkinta on aloitettu.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei ole. Esitutkinnan yhteydessä voi hakea korvauksen ennakkomaksua.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

On. Kun korvausta haetaan tavanomaisella menettelyllä, korvauksen maksaminen aineellisista ja muista vahingoista edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Ennakkomaksun hakemisen yhteydessä sinun on esitettävä tuomioistuimen päätös tai määräys, jossa vahvistetaan, että olet kantajana vahingonkorvausasiassa.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Voit. Korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä seuraavat asiakirjat:

• jäljennös henkilöllisyystodistuksesta
• tuomioistuimen päätös tai määräys, jossa vahvistetaan, että olet asianomistajana vahingonkorvausasiassa
• mahdolliset aineellisen vahingon suuruuden määrittämistä tukevat asiakirjat;
• jos korvausta hakevat kuolleen henkilön omaiset, on lisäksi esitettävä avioliittotodistus tai sukulaisuus- tai huoltajuussuhteen todistava asiakirja.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvausta on haettava 10 vuoden kuluessa siitä päivästä, jona tuomioistuin on antanut määräyksen väkivaltarikoksen aiheuttaman vahingon korvaamisesta. Jos määräaikaa ei pystytä noudattamaan pakottavien syiden vuoksi, sitä voidaan jatkaa.

Vahingonkorvauksesta suoritettavan ennakkomaksun hakemiselle ei ole asetettu määräaikaa.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Kattaako se esimerkiksi seuraavat:

rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen) Kyllä.
  
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.) Kyllä.
  
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.) Kyllä.
    
  • ansiomahdollisuuksien menetykset Ei.
    
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut) Kyllä.
    
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista Ei.
    
  • muut väkivaltarikoksesta aiheutuneet aineelliset vahingot, jotka tuomioistuin on määrännyt korvattavaksi

– psyykkiset vahingot:

• uhrin henkinen kärsimys Kyllä.

B) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut Kyllä
  
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) Kyllä, mutta vain jos uhri on kuollut väkivaltarikoksen seurauksena
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys Kyllä, mutta vain, jos uhri on kuollut väkivaltarikoksen seurauksena

psyykkiset vahingot:

• omaisten tai edunsaajien henkinen kärsimys/korvaukset eloonjääneille, kun uhri on kuollut Kyllä, mutta vain, jos uhri on kuollut väkivaltarikoksen seurauksena

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Tavallisesti korvaus maksetaan kertasuorituksena. Erityistapauksissa korvaus voidaan maksaa useammassa erässä, mutta viimeinen suoritus on maksettava viimeistään vuoden kuluttua siitä päivästä, jona päätös väkivaltarikoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on tehty.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Näillä asioilla on merkitystä ainoastaan silloin, kun on haettu ennakkomaksua. Korvausta ei makseta, jos

• hakija on itse syytettynä väkivaltarikoksesta tai hänellä oli rikoksen tekohetkellä väkivaltarikoksesta annettua tuomiota koskeva merkintä rikosrekisterissä
• hakijaa koskee järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan lain (Lietuvos Respublikos organizuoto nusikalstamumo užkardymo įstatymą) mukainen tuomioistuimen määräys
• hakija on käyttänyt väärin oikeuttaan saada ennakkokorvaus väkivaltarikoksen aiheuttamasta vahingosta.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Hakijan taloudellinen tilanne ei vaikuta korvauspäätökseen.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Ei ole.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvauksen määrä suhteutetaan oikeudenkäyntikuluihin. Se ei kuitenkaan voi ylittää jäljempänä esitettyjä enimmäismääriä.

Jos kyseessä on ennakkokorvaus, se lasketaan hakijan esittämien vahinkotapahtumaa koskevien liiteasiakirjojen perusteella.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Jos kyseessä on murha, enimmäiskorvaus aineellisesta vahingosta on 3 800 euroa ja enimmäiskorvaus aineettomasta vahingosta 4 560 euroa.

Jos uhrin terveydelle on aiheutunut vakavaa haittaa, enimmäiskorvaus aineellisesta vahingosta on 3 040 euroa ja enimmäiskorvaus aineettomasta vahingosta 3 800 euroa.

Jos kyseessä on muu väkivaltarikos, enimmäiskorvaus aineellisesta vahingosta on 2 280 euroa ja enimmäiskorvaus aineettomasta vahingosta 3 040 euroa.

Silloin kun osa väkivaltarikokseen liittyvästä vahingonkorvauksesta maksetaan ennakkoon, ennakkomaksun enimmäismäärä on puolet edellä mainituista enimmäiskorvauksista.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä, hakemuksessa on ilmoitettava korvausvaatimuksen määrä, joka lasketaan tuomiossa vahvistetun tai siviilikanteessa vaaditun määrän perusteella.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä, muista lähteistä saamasi korvaukset vähennetään sinulle myönnettävästä korvauksesta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Kyllä, väkivaltarikoksesta aiheutuneet vahingot voidaan korvata seuraavin edellytyksin:

• väkivaltarikosta koskeva rikosoikeudellinen menettely on käynnissä ja henkilö tunnustetaan asianomistajaksi
• tuomioistuin on antanut tuomion, jossa todetaan väkivaltarikos tapahtuneeksi, mutta rikokseen liittyvää vahingonkorvauskannetta ei ole nostettu tai nostettua kannetta ei ole tutkittu
• jos rikoksentekijää ei voida asettaa syytteeseen hänen ikänsä vuoksi tai koska hän nauttii kansainvälistä koskemattomuutta tai on kuollut.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Ei, tällaista mahdollisuutta ei ole.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Kun vahingonkorvausta haetaan tavanomaisella menettelyllä:

• jäljennös hakijan henkilöllisyystodistuksesta
• jäljennös lainvoimaisesta tuomioistuimen päätöksestä, jossa määrätään väkivaltarikoksesta aiheutuneen aineellisen ja/tai aineettoman vahingon korvaamisesta
• ulosottomiehen ilmoitus, jonka mukaan vahingonkorvausta ei ole mahdollista periä; ei kuitenkaan siinä tapauksessa, että vahingon aiheuttanut rikoksentekijä on kuollut

Kun vahingonkorvausta haetaan etukäteen:

• jäljennös hakijan henkilöllisyystodistuksesta
• asiakirjat, joihin arvio aineellisen vahingon määrästä perustuu
• päätös tai määräys, jossa henkilö tunnustetaan asianomistajaksi, tai lainvoimainen tuomio, jossa todetaan väkivaltarikos tapahtuneeksi, tai menettelyä koskeva päätös, jossa todetaan, että asiaa ei voida käsitellä oikeudessa rikoksentekijän iän, kansainvälisen koskemattomuuden tai kuoleman vuoksi
• kun vahingonkorvausta hakevat vainajan lähisukulaiset tai huollettavat, asiakirjat, jotka vahvistavat avioliiton solmimisen tai sukulaisuus- tai huoltajuussuhteen.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei, hakemus käsitellään maksutta.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Korvaushakemukset ratkaisee Liettuan oikeusministeriö.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Lietuvos Respublikos teisingumo ministerijai (Liettuan oikeusministeriö), Gedimino pr. 30, LT-01104 Vilnius, Lietuva Sähköposti: rastine@tm.lt.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei ole.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Päätös on tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty ja kaikki tarvittavat asiakirjat toimitettu Liettuan oikeusministeriölle.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Liettuan oikeusministeriön päätöksiin voi hakea muutosta Liettuan hallinnolliselta valituslautakunnalta (Lietuvos administracinių ginčų komisija) tai Vilnan alueelliselta hallintotuomioistuimelta (Vilniaus apygardos administracinis teismas) kuukauden kuluessa siitä, kun tuomio on annettu tiedoksi.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Liettuan oikeusministeriöltä, valtion oikeusaputoimistolta (Valstybės garantuojamos teisinės pagalbos) tai internetistä (ks. jäljempänä).

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

https://vgtpt.lrv.lt/en

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

On. Ensivaiheen oikeusapua (pirminė teisinė pagalba) voi hakea ilmoittamansa asuinpaikan kuntaviranomaisilta tai valtion oikeusaputoimiston yksiköltä.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Lietuvos nusikaltimų aukų rėmimo asociacija (Liettuan rikosuhrien tukiyhdistys), Valakupių g. 5, LT-10101 Vilnius, Lietuva

Lietuvos Caritas, https://www.caritas.lt, Papilio g. 5, LT-44275 Kaunas, Lietuva

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Korvausta voi saada kaikista aineelliseen tai aineettomaan vahinkoon johtaneista rikoksista, joiden yhteydessä vahinko on aiheutunut tahallisesta teosta, jos teko täyttää rikoksen tunnusmerkit tai kyseessä on rikoslain (Code pénal) 372-376 §:ssä tarkoitettu seksuaalisesta väkivallasta tai raiskauksesta muodostuva rikos.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

- aineellisesta/taloudellisesta vahingosta ja

- aineettomasta vahingosta.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvausta oikeusministeriöltä voi hakea rikoksen tunnusmerkit täyttävän tahallisen teon seurauksena kuolleen henkilön omainen tai huollettava, jonka elinolosuhteet ovat kyseisen teon seurauksena merkittävästi heikentyneet (läheisen menetyksestä johtuva henkinen kärsimys) ja joka ei ole saanut todellista ja riittävää korvausta muualta. Korvausta voivat saada omaiset, puoliso, avopuoliso, uhrin kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa oleva kumppani tai uhrille erityisen läheiset henkilöt, joille on aiheutunut korvattavissa oleva vahinko. Periaatteessa sukulaisuusasteella ei ole juurikaan merkitystä, koska huomioon otetaan ainoastaan välittömän uhrin tosiasiallinen ja tunnepohjainen perheyhteys. Käytännössä ainoastaan omaisten, lähinnä ydinperheen jäsenten, voidaan katsoa olevan välillisten uhrien asemassa. Ydinperheellä tarkoitetaan lapsiperhettä tai avio- tai avoliitossa olevaa lapsetonta pariskuntaa.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Korvausta oikeusministeriöltä voi hakea hengissä selvinneen henkilön omainen tai huollettava, jonka elinolosuhteet ovat merkittävästi heikentyneet sellaisten rikoksen tunnusmerkit täyttävien tahallisten tekojen seurauksena, joiden yhteydessä uhrille on aiheutunut pysyvään työkyvyttömyyteen tai yli yhden kuukauden työkyvyttömyyteen johtanut henkilövahinko, kun hakija ei ole saanut todellista ja riittävää korvausta muualta.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Oikeus vahingonkorvaukseen on ainoastaan henkilöllä, joka asuu vakituisesti Luxemburgissa tai on jonkin Euroopan unionin tai Euroopan neuvoston jäsenvaltion kansalainen. Lisäksi hänen on täytynyt oleskella rikoksen tapahtumahetkellä laillisesti Luxemburgissa tai joutua ihmiskaupan uhriksi. Muussa tapauksessa korvausta ei myönnetä.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Jos uhri asuu vakituisesti Luxemburgissa ja on joutunut tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi jossakin toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, hänellä on oikeus hakea Luxemburgin valtion talousarviosta rahoitettavaa korvausta, jos hän ei ole oikeutettu saamaan korvausta toisesta valtiosta.

Hakijan on täytettävä seuraavat edellytykset, jotka perustuvat henkilövahingoista kärsineille uhreille maksettavista korvauksista 12. maaliskuuta 1984 annettuun lakiin:

• Uhri joko asuu vakituisesti suurherttuakunnassa tai on jonkin Euroopan unionin tai Euroopan neuvoston jäsenvaltion kansalainen. Lisäksi uhrin on täytynyt oleskella rikoksen tapahtumahetkellä laillisesti suurherttuakunnassa tai joutua Luxemburgin rikoslain 382-1 §:ssä tarkoitetun rikoksen (ihmiskaupan) uhriksi.
• Kärsitty vahinko on seurausta tahallisista teoista, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit.
• Kyseessä on henkilövahinko eikä pelkästään omaisuusvahinko (vahingonkorvauksia ei myönnetä esimerkiksi pelkästä varkaudesta).
• Vahingosta aiheutuu uhrille hänen elinolosuhteidensa kannalta vakavaa haittaa, joka voi olla seurausta tulojen menetyksestä tai alenemisesta, lisääntyneistä tai poikkeuksellisista kustannuksista, kyvyttömyydestä harjoittaa ammattia, kouluvuoden menetyksestä, fyysisen tai psyykkisen terveydentilan muutoksista, aineettomasta vahingosta, kosmeettisesta haitasta tai fyysisestä tai henkisestä kärsimyksestä. Jos olet joutunut Luxemburgin rikoslain 372-376 §:ssä tarkoitetun rikoksen uhriksi, sinun ei tarvitse erikseen näyttää toteen sinulle aiheutuneita fyysisen tai psyykkisen terveydentilan muutoksia.
• Vahingonkorvaus tulee valtion maksettavaksi vain, jos et voi saada todellista ja riittävää korvausta miltään muulta taholta.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei, uhrin ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta poliisille voidakseen hakea korvausta.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei, vaan oikeusministeriö voi tehdä korvauspäätöksen ennen kuin syyteasiassa on annettu tuomio.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Jos rikoksentekijä on tunnistettu ja olet nostanut siviilikanteen, sinun on ensin haettava korvausta rikoksentekijältä. Jos rikoksentekijä on maksukyvytön, vahingonkorvausvaatimuksen voi osoittaa oikeusministeriölle.

Jos uhri myöhemmin saa korvauksen muualta, oikeusministeriö voi kuitenkin määrätä jo maksetun vahingonkorvauksen tai ennakkomaksun palautettavaksi kokonaan tai osittain, jotta voidaan varmistaa korvauksen asianmukainen taso.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Rikoksentekijää ei ole tunnistettu

Voit saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu, osoittamalla korvausvaatimuksen oikeusministeriölle. Hakemus on laadittava ranskaksi, saksaksi tai luxemburgiksi, ja siinä on oltava tarkat tiedot kärsityn vahingon päivämäärästä, tapahtumapaikasta ja luonteesta. Hakemukseen on liitettävä todisteet kärsitystä vahingosta ja siihen liittyneiden tapahtumien kulusta. Lisäksi hakijan on täytettävä edellytykset, jotka vahvistetaan henkilövahingoista kärsineille uhreille maksettavista korvauksista 12. maaliskuuta 1984 annetun lain 1 §:ssä.

Rikoksentekijää ei ole tuomittu

Uhrilla on oikeus korvaukseen vain, jos rikoksentekijän syyllisyys on todettu lainvoimaisella tuomiolla. Oikeusministeriö voi uhreille myönnettävää apua käsittelevän lautakunnan antaman lausunnon perusteella määrätä vahingonkorvauksen tai ennakkomaksun palautettavaksi kokonaan tai osittain. Se voi päättää samoin siinä tapauksessa, että ennakkomaksun maksamisen jälkeen ilmenee, ettei korvausta olisi kuulunut maksaa.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Hakemus pitää toimittaa kahden vuoden kuluessa päivästä, jona vahinko on aiheutunut. Jos rikoksentekijää vastaan käydään oikeutta, määräaikaa pidennetään siten, että se päättyy vasta kahden vuoden kuluttua rikosoikeudenkäynnistä vastanneen tuomioistuimen lopullisesta päätöksestä. Jos vahingonkorvausvaatimus ratkaistaan sen jälkeen, kun rikosoikeudenkäynnissä annetusta päätöksestä on tullut lainvoimainen, määräaikaa pidennetään kahdella vuodella sen jälkeen, kun vahingonkorvausvaatimusta koskeva tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman. Jos olet alaikäinen, preklusiivinen määräaika eli aika, jonka kuluessa hakemus on toimitettava, jotta et menettäisi oikeuttasi korvaukseen, alkaa kuitenkin kulua vasta siitä ajankohdasta alkaen, jolloin olet saavuttanut täysi-ikäisyyden. Tämä koskee tilannetta, jossa teoista määrätään rikoksesta määrättävä rangaistus tai kyseessä ovat Luxemburgin rikoslain 372, 373, 375, 382-1 ja 382-2, 400, 401 a, 402, 403 tai 405 §:ssä tarkoitetut rangaistavat teot.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Se kattaa esimerkiksi seuraavat:

a) rikoksen uhrin osalta:

aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito - avo- ja sairaalahoito, toipuminen)
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.)
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
• ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
• ansiomahdollisuuksien menetykset
• vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)
• korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista

psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu tai kärsimys

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys

psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan yhdessä erässä, ei määräaikaisina maksuina. Oikeusministeriö voi kuitenkin asianmukaisesti todistetun tarpeen vaatiessa myöntää kantajalle ennakkomaksun oikeuskäsittelyn aikana. Lisäksi jos vahinko on lisääntynyt merkittävästi sen jälkeen, kun korvaus myönnettiin uhrille, tämä voi hakea lisäkorvausta viiden vuoden kuluessa peruskorvauksen maksamisesta.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvaus voidaan evätä tai sen määrää vähentää uhrin tekojen aikaisen käyttäytymisen perusteella.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Henkilö, joka täyttää henkilövahingoista kärsineille uhreille maksettavista korvauksista 12. maaliskuuta 1984 annetun lain 1 §:ssä asetetut edellytykset, voi hakea valtion varoista maksettavaa korvausta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta, jos hän ei ole saanut todellista ja riittävää korvausta muualta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvaus voidaan evätä tai sen määrää vähentää rikoksentekijään liittyvien yhteyksiesi takia.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Uhreille myönnettävää apua käsittelevä lautakunta esittää lausunnossaan näkemyksensä hakemuksen aiheellisuudesta ja myönnettävän vahingonkorvauksen määrästä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon etenkin se, kuinka vakavasti hakijan elinolosuhteet ovat heikentyneet. Sen jälkeen oikeusministeriö päättää, myönnetäänkö korvausta, ja vahvistaa myönnettävän korvaussumman.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Oikeusministeriön myöntämien korvausten enimmäismäärä vahvistetaan vuosittain suurherttuakunnan asetuksella. Vuonna 2017 enimmäismäärä oli 63 000 euroa.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Suurherttuakunnassa korvausten hakijoiden ei tarvitse täyttää erillistä lomaketta. Vahingonkorvausvaatimus voidaan esittää tavallisella kirjeellä, jossa on oltava tarkat tiedot vahingon päivämäärästä, tapahtumapaikasta ja luonteesta, ja siihen on liitettävä hakemusta tukevat todisteet.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Vahingonkorvaus tulee valtion maksettavaksi vain, jos uhri ei voi saada todellista ja riittävää korvausta miltään muulta taholta, kuten rikoksentekijältä, sosiaaliturvasta tai henkilövakuutuksesta. Uhreille myönnettävää apua käsittelevä lautakunta voi ottaa huomioon muualta mahdollisesti saatujen korvausten määrän.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Oikeusministeriö voi asianmukaisesti todistetun tarpeen vaatiessa myöntää ennakkomaksun oikeuskäsittelyn aikana.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Jos vahinko on lisääntynyt merkittävästi korvauksen myöntämisen jälkeen, voit hakea lisäkorvausta. Hakemus on jätettävä viiden vuoden kuluessa peruskorvauksen maksamisesta.

Lisäkorvauksen enimmäismäärä on 63 000 euroa vähennettynä aikaisemmin myönnetyn korvauksen määrällä.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Hakemukseen on liitettävä todisteet kärsitystä vahingosta ja siihen liittyneiden tapahtumien kulusta.

Ainakin seuraavat asiakirjat vaaditaan:

• jäljennös rikosilmoituksesta (pöytäkirja) tai todistus siviilikanteen nostamisesta
• jäljennös rikosasiassa annetusta tuomiosta
• vahingonkorvausvaatimusta koskeva päätös
• todisteet vahingosta: lääkärintodistukset, joissa täsmennetään aiheutuneiden vammojen luonne, työkyvyttömyyden kesto, terveydentilassa tapahtuneiden mahdollisten muutosten luonne ja mahdollinen pysyvä työkyvyttömyys
• tositteet vahingosta aiheutuneista terveydenhoitokuluista (sairaanhoito, avo- ja sairaalahoito yms.)
• todistus sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuulumisesta
• tositteet sosiaaliturvajärjestelmästä saatujen korvausten määrästä
• jäljennös vakuutussopimuksesta
• tositteet vakuutusyhtiöltä saatujen korvausten määrästä
• todistus ansionmenetyksestä sairaanhoidon aikana ja sen jälkeen.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Oikeusministeriö: Ministère de la Justice luxembourgeois
13, rue Erasme
L-2934 Luxembourg

Puhelin: (+352) 24 78 45 27 / (+352) 24 78 45 17
Faksi: (+352) 26 68 48 61 / (+352) 22 52 96

Sähköposti: info@mj.public.lu
Verkkosivusto: http://www.mj.public.lu/

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Oikeusministeriö: Ministère de la Justice luxembourgeois
13, rue Erasme
L-2934 Luxembourg

Puhelin: (+352) 24 78 45 27 / (+352) 24 78 45 17
Faksi: (+352) 26 68 48 61 / (+352) 22 52 96

Sähköposti: info@mj.public.lu
Verkkosivusto: http://www.mj.public.lu/

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Uhreille myönnettävää apua käsittelevän lautakunnan on kutsuttava uhri paikalle, kun asiaa käsitellään. Jos uhri osallistuu käsittelyyn, lautakunta kuulee häntä tapahtumien kulusta ja kärsitystä vahingosta. Käsittely ei ole julkinen, ja uhri voi käyttää asianajajan apua.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Oikeusministeriö tekee päätöksen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun vahingonkorvausvaatimus on esitetty.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Jos uhri ei ole tyytyväinen oikeusministeriön päätökseen sisällön tai myönnetyn summan osalta, hän voi panna vireille oikeustoimet valtiota ja sitä edustavaa oikeusministeriötä vastaan. Asia pitää saattaa käsiteltäväksi Luxemburgin tai Diekirchin arrondissementin tuomioistuimessa kantajan valinnasta riippuen.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot ovat saatavilla seuraavasta osoitteesta:

Ministère de la Justice
13, rue Erasme
L-2934 Luxembourg

Puhelin: (+352) 24 78 45 27 / (+352) 24 78 45 17
Faksi: (+352) 26 68 48 61 / (+352) 22 52 96

Sähköposti: info@mj.public.lu
Verkkosivusto: http://www.mj.public.lu/

Lisäksi lakiasioiden neuvontapalvelu ja sosiaaliavun keskusvirastossa toimiva uhrien tukipalvelu tarjoavat hakemuksen laatimiseen liittyvää apua ja neuvontaa.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Verkkosivusto:

http://www.mj.public.lu/services_citoyens/indemnisation/index.html

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Esittämällä todistuksen vähävaraisuudesta voi saada maksutonta oikeusapua lain mukaisin edellytyksin. Valtio kustantaa tällaisessa tapauksessa asianajajan, joka nimetään oikeudellista neuvontaa tai oikeudenkäynnissä edustamista varten. Kuka tahansa voi pyytää lisätietoa viranomaisilta, jotka vastaavat oikeudellisesta tiedottamisesta ja neuvonnasta sekä välitysmenettelystä. Tarvittavat oikeudelliset tiedot voi saada veloituksetta lakiasioiden neuvontapalvelusta (Service d’Accueil et d’Information juridique).

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

- Service d’aide aux victimes, Service central d’assistance sociale
Bâtiment Plaza Liberty, Entrée A
12-18, rue Joseph Junck
L-1839 Luxembourg

Puhelin: (+352) 47 58 21-627 / 628
GSM: (+352) 621 32 65 95

Sähköposti: scas-sav@justice.etat.lu

- Lakiasioiden neuvontapalvelu (Service d’Accueil et d’Information juridique):

Luxemburgissa,
Cité judiciaire - Bâtiment BC,
L-2080 Luxembourg

Puhelin: (+352) 22 18 46

Diekirchissä,
Justice de Paix,
L-9211 Diekirch

Puhelin: (+352) 80 23 15

Esch-sur-Alzettessa,
Justice de Paix,
L-4239 Esch-sur-Alzette

Puhelin: (+352) 54 15 52

Millaisista rikoksista voi saada korvausta valtiolta?

Henkilöön kohdistuvista tahallisista väkivaltarikoksista.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voi saada (ruumiillisista tai henkisistä) vammoista, joista toipuminen kestää kauemmin kuin kahdeksan päivää.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Kyllä. Korvausta voivat rikoksen uhrin lisäksi saada hänen sukulaisensa suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa, uhrin adoptio- tai sijaisvanhemmat tai adoptio- tai kasvattilapset ja uhrin avio- tai avopuoliso, jos he asuivat uhrin kanssa samassa taloudessa rikoksen tapahtumahetkellä. Myös uhrin huollettavat ovat oikeutettuja korvaukseen. Lisäksi korvausta voi saada kuolleen uhrin hautaamisen järjestänyt henkilö.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Kyllä. Uhrin kuolema ei ole edellytys sille, että huollettavat tai muut oikeudenhaltijat voivat saada korvausta.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU-maan kansalainen?

Kyllä. Uhri voi saada korvausta, jos hän oleskelee EU:ssa laillisesti tai jos hänen on todettu olevan ihmiskaupan uhri.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Unkarin valtiolta voi hakea korvausta vain Unkarin alueella tapahtuneista rikoksista. Jos rikos on tapahtunut jossakin toisessa EU-maassa, korvaushakemuksen voi jättää Unkarissa. Tällöin Unkarin viranomaiset toimittavat hakemuksen siihen EU-maahan, jossa rikos tehtiin.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Korvauksen saamisen ehtona on, että rikoksen johdosta on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei. Korvausta voi hakea heti kun rikosoikeudellinen menettely on käynnistynyt.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Korvauksen hakeminen valtiolta ei edellytä oikeusvaateen esittämistä rikoksentekijälle.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Kyllä, korvaushakemuksen voi tehdä myös silloin, kun rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu. Myös tällaisissa tapauksissa uhrin on toimitettava asiakirjoja, joista käyvät ilmi vahingon määrä sekä vahingon ja teon välinen syy-yhteys (esim. lasku, kuitti, alustava tarjous tai muu asiakirja).

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Pääsääntöisesti korvausta voi hakea vuoden kuluessa rikoksesta.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvaus kattaa esimerkiksi seuraavat:

a) Rikoksen uhrin osalta:

• Aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:
  • vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
  • vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai -kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet)
  • pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
  • ansiomahdollisuuksien menetykset
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudenkäyntimenettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut, tuomioistuinmaksut)
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
  • muut aineelliset vahingot.
• Psyykkiset vahingot:
  • uhrin henkinen kipu tai kärsimys.

b) Oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

• Aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:
  • hautauskulut
  • terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
  • elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys.
• Psyykkiset vahingot:
  • omaisten tai huollettavien henkinen taakka tai kärsimys / omaisille maksettava korvaus uhrin kuoltua.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus voidaan pyytää joko kertasummana tai kuukausierinä.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Valtio ei maksa korvausta, jos tuomioistuimen lainvoimaisessa päätöksessä todetaan, että uhrin oma käytös edesauttoi rikosta tai oli sen syynä tai että uhrin lainvastainen toiminta aiheutti vahingon tai myötävaikutti sen syntymiseen. Kun korvausvaatimukseen johtaneesta rikoksesta on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely, korvausta ei myönnetä myöskään silloin, jos henkilö kieltäytyy todistamasta tai tekemästä yhteistyötä tai jos siviilikannetta ei ole nostettu. Lisäksi korvausta ei voi saada, jos uhri on korvausvaatimukseen johtaneen rikoksen yhteydessä tai rikoksen johdosta käynnistetyn rikosoikeudellisen menettelyn aikana syyllistynyt johonkin seuraavista rikoksista: väärä ilmianto, viranomaisten harhaanjohtaminen, väärän todistuksen antaminen, todistajien lahjonta, virallisen menettelyn estäminen ja pakottamisen käyttäminen virallisen menettelyn yhteydessä, vapauttavien asianhaarojen salaaminen, avunanto ja yllyttäminen, sinetin murtaminen, väkivallan kohdistaminen rikoksentekijään tai tämän sukulaiseen, yleistä vaaraa aiheuttava rikos. Rikoksesta on oltava lainvoimainen tuomioistuimen päätös.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Uhrin ei tarvitse olla vähävarainen saadakseen korvausta valtiolta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Unkarin lainsäädännössä on määritelty tietyt tapaukset, joissa uhri ei voi saada korvausta. Näin on esimerkiksi silloin, kun uhri on jo saanut korvausta kyseisestä vahingosta tai jos uhri ei ole maksanut valtiolle takaisin lainsäädännön nojalla aiemmin saamaansa taloudellista tukea, vaikka hänen olisi pitänyt tehdä niin.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Rikoksen uhri voi hakea kertasummana maksettavaa käteiskorvausta, joka korvaa kokonaan tai osittain uhrille rikoksesta aiheutuneet taloudelliset menetykset. Kertasummana maksettavan korvauksen määrä on enintään 15 kertaa perusmäärä, joka vuonna 2021 oli 158 168 Unkarin forinttia.

Rikoksen uhri voi hakea säännöllisinä maksuerinä maksettavaa korvausta, joka korvaa osittain hänen vakituisten tulojensa menetyksen, jos rikoksen arvioidaan tehneen uhrista työkyvyttömän yli kuuden kuukauden ajaksi.

Säännöllisesti maksettavan korvauksen määrä on 75 prosenttia todistetusta tulojen pienenemisestä, jos uhri on alaikäinen tai muiden huollettavana, ja 50 prosenttia todistetusta tulojen pienenemisestä, jos uhri ei ole muiden huollettavana.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Korvauksen määrällä ei ole alarajaa. Korvauksen määrä voi olla enintään 15 kertaa perusmäärä, joka vuonna 2021 oli 158 168 Unkarin forinttia. Vuonna 2021 korvausta pystyi siis saamaan enintään 2 372 520 Unkarin forinttia. Säännöllisesti maksettavan korvauksen kuukausittainen enimmäismäärä on perusmäärä eli 158 168 Unkarin forinttia (2021).

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Vahingon määrä on ilmoitettava hakemuksessa. Mahdollinen muualta saatu määrä on vähennettävä korvauksen määrästä.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Valtio korvaa todistetun vahingon määrän, vaikka korvausta voisi saada myös jostakin muusta lähteestä. Jos uhri saa myöhemmin vahingonkorvausta toisesta lähteestä, hänen on maksettava saamansa tuki takaisin valtiolle toisesta lähteestä saadun korvauksen määrään asti. Näissä tapauksissa uhri on siis saanut valtiolta ennakkokorvausta.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Ei, korvaus voidaan myöntää vain kerran.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• Todistus rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämisestä, jos sellainen on saatavilla (poliisilta, tuomioistuimelta tai syyttäjänvirastosta).
• Asiakirjat, joista käy ilmi rikoksesta aiheutuneen vahingon määrä sekä syy-yhteys (esim. lasku, kuitti, alustava tarjous tai muu asiakirja).

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei, hakemuksen jättämisestä ei peritä maksua.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Valtiolle osoitetut korvaushakemukset käsittelee Budapestin aluehallintovirasto (Budapest Főváros Kormányhivatala).

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemuksen voi toimittaa avustaville viranomaisille eli uhrien tukipalveluihin minkä tahansa läänin aluehallintovirastossa tai suoraan päättävälle viranomaiselle eli Budapestin aluehallintovirastoon (Budapest Főváros Kormányhivatala).

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Hakemus on käsiteltävä 60 päivän kuluessa.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Ensimmäisessä käsittelyasteessa tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta käynnistämällä tuomioistuimessa hallinnollisen menettelyn.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

http://igazsagugyiinformaciok.kormany.hu/aldozatsegito-szolgalat

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemiseen?

Uhrien auttava puhelin (Áldozatsegítő Vonal) toimii ympäri vuorokauden unkarin ja englannin kielillä: 06-80-225-225. Lisätietoja on myös verkkosivustolla http://www.vansegitseg.hu/.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

Kyllä, sekä paikallisten uhrien tukipalveluiden että uhrien tukikeskusten työntekijät auttavat korvaushakemuksen täyttämisessä. Heiltä saa myös oikeudellista neuvontaa yksinkertaisiin tapauksiin. Muissa tapauksissa oikeudellista neuvontaa annetaan oikeusavusta vuonna 2003 annetun Unkarin lain LXXX nojalla.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Uhrit voivat saada apua etujensa puolustamiseen kaikista uhrien tukipalvelujen toimipisteistä eli läänien ja Budapestin aluehallintovirastoista ja uhrien tukikeskuksista. Näiden toimipisteiden työntekijät tarjoavat asianomaisille monenlaista käytännön tukea, kuten auttavat hakemusten täyttämisessä ja antavat tietoa. Lisäksi uhrit voivat kääntyä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden puoleen (esim. Fehérgyűrű-järjestö ja Unkarin baptistikirkon avustuspalvelu Baptista Szeretetszolgálat).

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Rikokset, joista voi saada korvausta, ovat törkeä raiskaus, alaikäisten taivuttelu prostituutioon, tahallinen henkirikos, vaikean ruumiinvamman aiheuttaminen ja henkeä uhkaava tuhopoltto.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Voit saada korvausta kaikista edellä mainituista tahallisista väkivaltarikoksista aiheutuneista vahingoista.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Voit saada korvausta, jos olet rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava.  ’Huollettavilla’ tarkoitetaan kuolleen henkilön huollettavina olevia henkilöitä ja henkilöitä, jotka lainsäädännön mukaan ovat kuolleen henkilön huoltovelvollisuuden piirissä.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Et voi saada korvausta, jos olet rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU-maan kansalainen?

Et voi saada korvausta, jos et ole EU-maan kansalainen.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (tämä on asuinmaani tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Tässä tapauksessa voit hakea korvausta antamalla kohtuullisen panoksesi asian käsittelyyn ja toimittamalla tarvittavat tiedot.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä, ennen korvauksen hakemista on tehtävä rikosilmoitus poliisille.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei ole välttämätöntä odottaa mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Kyllä, korvausta on ensin haettava rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu).

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

On mahdollista saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu.  Sinun on esitettävä poliisin raportti.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvausta on haettava vuoden kuluessa.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvaus kattaa seuraavat:

a) Rikoksen uhrin osalta

– Aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai -kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet)
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua)
  • ansiomahdollisuuksien menetykset
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
  • muut – korvauskäsittelijän (Claims Officer) harkinnan mukaan.

– Psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu ja kärsimys – korvauskäsittelijän harkinnan mukaan.

b) Oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta

– Aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautajaiskulut
• sairaskulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys.

Korvauskäsittelijän harkinnan mukaan.
– Psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys tai omaisille maksettava korvaus uhrin kuoltua.

Korvauskäsittelijän harkinnan mukaan.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan kertasummana, ei määräajoin maksettavana eläkkeenä.  Korvauskäsittelijä voi kuitenkin halutessaan tehdä väliaikaisen päätöksen korvauksen myöntämisestä ja lykätä lopullisen päätöksen tekemistä silloin, kun vahinkoa koskeva lopullinen lääketieteellinen arvio viivästyy.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvauskäsittelijä voi pidättää korvauksen tai pienentää sitä, jos se katsoo, että jokin seuraavista toteutuu:

1. hakija ei ole toteuttanut viipymättä kaikkia kohtuullisia toimenpiteitä ilmoittaakseen poliisille, korvauskäsittelijän aiheelliseksi katsomalle muulle elimelle tai toiselle henkilölle rikokseen liittyvät olosuhteet korvauksen saamista varten tai
2. hakija ei ole tehnyt yhteistyötä poliisin tai muun viranomaisen kanssa saattaakseen rikoksentekijän oikeuden eteen tai
3. hakija ei ole toteuttanut kaikkia toimenpiteitä avustaakseen kohtuullisessa määrin korvauskäsittelijää, muuta elintä tai toista henkilöä hakemusta käsiteltäessä tai
4. hakijan käytös ennen korvaushakemukseen liittyvää tapahtumaa, sen aikana tai sen jälkeen ei oikeuta vaatimaan täyttä korvausta tai mitään korvausta
5. hakijan rikostuomioista tai korvauskäsittelijän käytettävissä olevasta näytöstä ilmi käyvä hakijan luonne ei oikeuta saamaan täyttä korvausta tai muuta täyttä määrää tai
6. uhri oli yhdessä jonkun kanssa tai osittain vastuussa kärsimästään vahingosta tai
7. uhrin käyttäytyminen, luonne tai elämäntapa ei oikeuta korvauksen saamiseen.

Korvausta ei makseta lainkaan järjestelmän mukaisesti, jos

1. rikosvahinko on tapahtunut ennen 1. tammikuuta 2006
2. korvauskäsittelijä katsoo, että rikoksentekijä ei ole varaton tai että oikeustoimia ei ole yritetty toteuttaa korvauksen saamiseksi
3. korvauskäsittelijä katsoo, että hakija ei ole avustanut kohtuullisessa määrin ja säännösten mukaisesti hakemuksen käsittelyssä eikä toimittanut kaikkia tarvittavia tietoja
4. hakija on vastuussa rikosvahingon syntymisestä yllytyksen tai muun toimen vuoksi.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellinen tilanteesi voi vaikuttaa myönnettyyn korvauksen määrään.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Muita kuin edellä mainittuja kriteerejä ei ole.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvaus lasketaan harkinnanvaraisesti.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Hakijalle maksettava korvaus voi olla enintään 23 300 euroa, eikä kyseinen kokonaismäärä saa ylittyä, jos samasta rikoksesta on vaadittu useampaa eri korvausta.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Korvausvaatimuksen määrä on mainittava hakemuslomakkeessa. Sinulle voidaan toimittaa ohjeet korvauksen laskemisesta ja muista asiaan liittyvistä seikoista.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Muista lähteistä saadut korvaukset voidaan vähentää viranomaisen maksamasta korvauksesta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Korvauskäsittelijällä on valtuudet päättää järjestelyistä, jotka liittyvät korvauksena maksettavan rahamäärän hallinnointiin.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Pääasian käsittelyn jälkeen et voi saada täydentävää tai lisäkorvausta.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Asiakirjat ovat seuraavat:

• valtakirja tai todistus toimivaltuudesta tai suhteesta uhriin
• uhrin kuolintodistus
• kopio poliisin raportista
• kopio tuomioistuimen päätöksestä tai tuomiosta
• lääkärin antamat raportit ja todistukset
• sairaalalaskut
• kuitit muista kustannuksista (hoitokulut, hautajaiset)
• tulotiedot (palkkatulot, sosiaaliturvaetuudet)
• vahvistus muista lähteistä saaduista korvauksista (työnantajan tai yksityinen vakuutus) tai siitä, että muuta korvausta ei ole saatu
• hakijan rikosrekisteriote
• hakijan valaehtoinen vakuutus, että hän ei ole saanut korvausta muulta elimeltä tai viranomaiselta mahdolliset muut asiaan liittyvät asiakirjat.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Tässä tapauksessa ei veloiteta hallinnollisia tai muita maksuja.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Viranomainen on oikeuskanslerinvirastossa toimiva korvauskäsittelijä (Claims Officer).

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemukset lähetetään osoitteeseen Assisting Officer, Department of Justice, 14-16-18 Triq is-Suq, Floriana.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Hakijan läsnäoloa ei vaadita.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (suunnilleen)?

Olosuhteista riippuen yhdestä kahteen kuukautta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Päätöstä ei voida riitauttaa.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Lomakkeet ja tiedot saa oikeusministeriöstä tai seuraavasta verkko-osoitteesta: https://eforms.gov.mt/pdfforms.aspx?fid=pjd010e.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

http://vso.org.mt/

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (asianajajalta)?

Kyllä, oikeusapua voidaan myöntää.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

http://vso.org.mt/

Millaisista rikoksista voin saada vahingonkorvausta Väkivaltarikosten korvausrahastosta (Schadefonds Geweldsmisdrijven)?

Korvausta voi saada kaikista tahallisesti tehdyistä väkivaltarikoksista, eli pahoinpitelystä, väkivallalla ja/tai aseella uhkailusta, murhasta, taposta, väkivaltaisesta varkaudesta ja seksuaalirikoksesta, jossa on käytetty väkivaltaa (seksuaalinen väkivalta tai raiskaus). Lisäksi korvausta voidaan myöntää kuolemantuottamuksen uhriksi joutuneen omaisille.

Millaisiin vahinkoihin voin saada korvausta Väkivaltarikosten korvausrahastosta?

Korvauksen saamisen perusteita ovat epäoikeudenmukaisuus ja kärsimys (aineettomat vahingot) sekä aiheutuneet taloudelliset menetykset, kuten väkivaltarikoksesta aiheutuneiden vammojen terveydenhoitokulut tai työkyvyttömyydestä johtuvat tulonmenetykset. Korvauksen ei ole tarkoitus kattaa kaikkia vahinkoja, vaan se on kertaluonteinen, erittelemätön ja kiinteä korvaussumma kärsityistä vahingoista.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Voivatko omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvausta voivat saada kuolonuhrin puoliso, rekisteröity kumppani, vanhempi, lapsi, veli tai sisko. Uhrin omaiset voivat saavat korvausta kärsimästään ahdingosta, hautajaiskuluja varten ja vainajan saamien tulojen loppumisen aiheuttaman toimeentulon menetyksen vuoksi.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Voit. Väkivaltarikosten korvausrahasto voi myöntää korvausta uhrien omaisille, jotka ovat kärsineet vakavia ja pysyviä vammoja tahallisen väkivaltarikoksen seurauksena. Lähisukulaisiksi lasketaan puoliso, (rekisteröity) kumppani, vanhemmat, lapset, veljet ja siskot.

Voinko saada korvausta, jos olen ollut rikoksen todistajana?

Voit. Väkivaltarikosten korvausrahasto voi myöntää korvauksia myös psyykkisten vammojen perusteella lähimmäiseen kohdistuneen tahallisen väkivaltarikoksen todistajalle tai sen seurauksista kärsivälle (ei koske kuolemantuottamusta). Korvauksen saamiseksi rikoksen todistajalle on täytynyt aiheutua vakavia psyykkisiä vammoja. Tämä edellyttää pätevän lääkärin tekemää diagnoosia.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä, voit saada korvausta uhrina, jos väkivaltarikos tapahtui Alankomaiden alueella. Uhrin kansalaisuudella ei ole merkitystä.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Väkivaltarikosten korvausrahasto voi myöntää korvausta vain Alankomaiden alueella tehtyjen väkivaltarikosten perusteella.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei, korvaushakemuksen käsittely ei edellytä rikosilmoituksen tekemistä poliisille. Käytännössä kuitenkin rikosilmoitus ja sitä seuraava tutkinta ovat tärkeitä todisteita hakemuksen tueksi. Jos rikosilmoitusta ei tehdä, korvausvaatimuksen uskottavuus on kyettävä selvittämään niin sanottujen muiden objektiivisten lausuntojen perusteella. Objektiivisella tarkoitetaan luotettavista ja puolueettomista lähteistä saatuja tietoja.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei. Joissakin tapauksissa korvausrahasto voi katsoa tarpeelliseksi odottaa poliisi- tai rikostutkinnan päättymistä korvausvaatimuksen uskottavuuden toteamiseksi.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Ei.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Voit. Tällaisiin hakemuksiin sovelletaan samoja ehtoja uskottavuuden todistamisen suhteen kuin niihin, joissa tekijä on tunnettu.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Kyllä. Hakemus on toimitettava korvausrahastolle kymmenen vuoden sisällä väkivaltarikoksen tapahtumapäivästä. Jos hakija on vainajan omainen, tämä määräaika alkaa uhrin kuolinpäivästä.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvausrahastolta saatavaa maksua ei eritellä menetysten mukaan. Se on kertaluonteinen kiinteä summa, joka on tarkoitettu korvaukseksi aiheutuneesta epäoikeudenmukaisuudesta ja kärsimyksestä (aineettomat vahingot) sekä taloudellisia menetyksiä varten. Tällaisia ovat esimerkiksi väkivaltarikoksesta aiheutuneiden vammojen terveydenhoitokulut tai työkyvyttömyydestä johtuvat tulonmenetykset.

Vainajan omaisille korvaus on tarkoitettu myös kipurahaksi (lähimmäisen kuoleman aiheuttaman ahdingon vuoksi) ja terveydenhoitokuluihin, esimerkiksi lähimmäisen kuoleman aiheuttaman psyykkisen ahdistuksen hoitamiseen, ja/tai työkyvyttömyydestä aiheutuvia tulonmenetyksiä varten. Lisäksi voidaan myöntää erillinen korvaus hautauskuluja varten ja vainajan saamien tulojen loppumisen aiheuttaman toimeentulon menetyksen vuoksi.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Kertasummana.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen hakumenettelyn yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvauksen saamiseksi on tärkeää, että hakija ei itse ole syyllinen kyseiseen rikokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että et ole itse osallistunut rikoksen tekemiseen tai vahinkojen aiheuttamiseen. Tätä sanotaan uhrin omaksi osallisuudeksi. Jos hakija on osallinen rikokseen, korvausrahasto voi hylätä hakemuksen tai pienentää korvaussummaa.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellinen tilanne ei vaikuta mahdollisuuksiin saada vahingonkorvausta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

• Väkivaltarikoksen on täytynyt aiheuttaa vakavia vammoja. Vakaviksi vammoiksi lasketaan fyysiset ja/tai psyykkiset vammat, joista on aiheutunut vakavia pitkäaikaisia tai pysyviä lääketieteellisiä seurauksia.
• Korvausrahasto myöntää korvausta vain jos hakija ei ole saanut tai saamassa muuta hyvitystä, esimerkiksi vahingonkorvausta rikoksen tekijältä tai vakuutusyhtiöltä. Rikoksentekijältä tai vakuutusyhtiöltä ei kuitenkaan tarvitse hakea korvausta ennen hakemuksen tekemistä korvausrahastoon. Hakumenettelyt voivat olla samanaikaisia.
• Korvausta ei voi myöskään hakea ennen 1.1.1973 tapahtuneiden väkivaltarikosten perusteella.

Miten korvaussumma määritetään?

Yleensä korvaussumma määräytyy vahinkojen vakavuuden ja/tai rikoksen olosuhteiden mukaan.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Korvausrahastolla on kuusi vahinkoluokkaa, joista jokaisella on kiinteä korvaussumma. Vahinkoluokan 1 korvaussumma on 1 000,00 euroa ja vahinkoluokan 6 korvaussumma on 35 000,00 euroa.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakulomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Ei.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä, niiltä osin kuin korvaukset koskevat aineettomia vahinkoja, terveydenhoitokuluja ja tulonmenetyksiä.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Kyllä, korvausrahasto voi maksaa ennakkoa alustavana maksuna. Ehtona tälle on, että hakemus on oikeudellisten edellytysten mukainen (eli on varmistettu, että hakija on oikeutettu korvaukseen) eikä korvausrahasto pysty tekemään lopullista päätöstä lyhyessä ajassa. Ennakkomaksupyyntö käsitellään vain, jos se tehdään kirjallisena ja siinä perustellaan, miksi ennakkomaksu on tarpeellinen ja kiireellinen, esimerkiksi jos hakijalla ei ole varaa hoidattaa saamiaan vammoja. Huono taloudellinen tilanne ei yksinään ole riittävä syy ennakon myöntämiselle.

Voinko saada lisäkorvausta (esimerkiksi olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemuksesta on jo tehty päätös?

Hakija voi tehdä lisähakemuksen, jos vamma osoittautuu korvauspäätöksen saamisen jälkeen merkittävästi vakavammaksi kuin se oli ensimmäistä hakemusta koskevaa korvauspäätöstä tehdessä. Omainen voi myös tehdä lisähakemuksen hautajaiskuluja varten tai toimeentulon menetyksen vuoksi.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• Asianmukaisesti täytetty hakulomake
• Kopio henkilöllisyystodistuksesta
• Jos saatavilla: rikosilmoitus, tuomio
• Mahdolliset vammaa koskevat potilastiedot
• Mahdolliset muut lomakkeessa pyydetyt asiakirjat.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Väkivaltarikosten korvausrahasto (Schadefonds Geweldsmisdrijven)

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Väkivaltarikosten korvausrahastoon (Schadefonds Geweldsmisdrijven)

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Enintään 26 viikkoa, mutta yleensä vähemmän.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Väkivaltarikosten korvausrahastolle voi tehdä kirjallisen valituksen kuuden viikon kuluessa. Jos olet tyytymätön valituksesta tehtyyn päätökseen, voit valittaa siitä Alankomaiden hallintotuomioistuimeen.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Lomakkeet ja lisätietoja on saatavilla korvausrahaston verkkosivustolla.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Voit käydä Väkivaltarikosten korvausrahaston verkkosivustolla.

Korvausrahaston puhelinnumero on 070–4142000.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

Uhreilla ei ole oikeutta asianajan antamaan maksuttomaan oikeusapuun korvausrahaston hakemuksen täyttämistä varten. Uhrien tukijärjestöltä (Slachtofferhulp Nederland) voi kuitenkin saada maksutonta apua sen tekemiseen.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa korvaushakemuksen tekemisessä?

Uhrien tukijärjestöltä (Slachtofferhulp Nederland) voi saada maksutonta apua korvaushakemuksen tekemiseen.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Rikoksen uhreja koskevan lain (Verbrechensopfergesetz – VOG, Itävallan virallinen lehti BGBl. nro 288/1972) mukaan korvauksia maksetaan, kun on todennäköistä, että henkilöön on kohdistunut sellainen tahallinen lainvastainen teko, josta päätöksentekoajankohtana voidaan tuomita yli kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen, ja kun hänelle on aiheutunut teosta ruumiinvamma tai terveyshaitta.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Ruumiinvammoista ja terveyshaitoista, jotka ovat seurausta sellaisesta tahallisesta lainvastaisesta teosta, josta voidaan tuomita yli kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Kyllä. Korvausta voivat saada perheenjäsenet, joiden elatusvelvollinen uhri oli siviilioikeuden mukaan (lapset, aviopuoliso).

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Kyllä, jos uhri on vakavasti loukkaantunut. Lisäksi rikoksesta on täytynyt aiheutua perheenjäsenelle (lapsi, vanhempi, aviopuoliso, sisarus) shokki, johon liittyvä psyykkinen haitta on verrattavissa sairauteen.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä. Rikoksen on täytynyt tapahtua Itävallassa 30.6.2005 jälkeen. Yleensä edellytetään laillista oleskelua maassa tapahtumahetkellä.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Rikoksen uhreja koskevan lain mukaan Itävallan kansalaiset ja EU:n kansalaiset (jos asuinpaikka oli ennen rikosta Itävallassa) ovat lain mukaan oikeutettuja toissijaiseen korvaukseen myös siinä tapauksessa, että vahinko on aiheutunut ulkomailla.

Neuvoston direktiivin 2004/80/EY 2 artiklan mukaan korvauksen maksaa sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka alueella rikos on tehty.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Uhri ja hänen omaisensa ovat velvollisia tekemään yhteistyötä rikoksen ja rikoksentekijän selvittämisessä. Muussa tapauksessa korvaushakemus voidaan hylätä.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei tarvitse.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Ei tarvitse.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Rikoksentekijän tunnistaminen ja tuomitseminen ei ole välttämätöntä. Riittää, että rikos on todennäköisesti tapahtunut.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Suurinta osaa etuuksista on haettava kolmen vuoden kuluessa rikoksesta, jotta apua voi saada takautuvasti. Jos hakemus tehdään myöhemmin, apua annetaan hakemusta seuraavasta kuukaudesta.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Etuuksiin kuuluvat seuraavat:

1. korvaus ansion- tai elatuksenmenetyksestä;

2. hoito
a) lääketieteellinen hoito,
b) lääkkeet,
c) hoitovälineet,
d) laitoshoito,
e) hammashoito,
f) terveyttä vahvistavat toimenpiteet (yleisen sosiaaliturvalain (Allgemeines Sozialversicherungsgesetz, ASVG) 155 §, Itävallan virallinen lehti BGBl. nro 189/1955);

2a. kliinisten psykologien ja terveyspsykologien sekä psykoterapeuttien antamasta kriisiavusta aiheutuneiden kustannusten kattaminen;

3. ortopedinen hoito
a) proteesit sekä ortopediset ja muut apuvälineet, niiden huolto ja uusinta,
b) päivittäisissä toiminnoissa käytettäviin esineisiin tehtävistä muutoksista ja vamman edellyttämien saniteettilaitteiden asentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen,
c) avustukset, joilla katetaan useampiakselisten moottoriajoneuvojen varustamisesta vamman edellyttämillä laitteilla aiheutuvia kustannuksia ,
d) tuet useampiakselisten moottoriajoneuvojen hankkimiseen,
e) välttämättömät matka- ja kuljetuskustannukset;

4. lääkinnällinen kuntoutus
a) oleskelu pääasiallisesti kuntoutukseen tarkoitetuissa hoitolaitoksissa,
b) lääketieteellinen hoito, lääkkeet ja hoitovälineet, jos tällaista hoitoa tarvitaan välittömästi a alakohdassa tarkoitettuun oleskeluun liittyen tai sen yhteydessä;
c) välttämättömät matka- ja kuljetuskustannukset;

5. ammatillinen kuntoutus
a) ammatillinen koulutus työkyvyn palauttamiseksi tai parantamiseksi,
b) koulutus uuteen ammattiin,
c) avustukset tai lainat (ASVG:n 198 §:n 3 momentti);

6. sosiaalinen kuntoutus
a) ajoluvan hankkimisesta aiheutuvat kustannukset, jos vamman vuoksi ei voida kohtuudella odottaa julkisen liikennevälineen käyttöä;
b) siirtymäkorvaus (ASVG:n 306 §);

7. hoivatuet, sokeille myönnettävät avustukset;

8. hautauskulukorvaus;

9. ansiosidonnainen lisäetuus;

10. kertakorvaus kivusta ja särystä.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Se vaihtelee.

On olemassa kuukausittain maksettavia etuuksia (ansion-/elatuksenmenetyksestä myönnettävä korvaus; ansiosidonnainen lisäetuus; hoitotuki ja sokeille myönnettävä avustus) ja kertaluontoisia etuuksia (esimerkiksi hautauskulukorvaus, kertakorvaus kivusta ja särystä).

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Rikoksen uhreja koskevassa laissa säädetään syistä, jotka voivat johtaa avun epäämiseen (esim. vakava laiminlyönti, osallistuminen tappeluun).

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellinen tilanne ei vaikuta useimpiin etuuksiin. Ansion- ja elatuksenmenetyksestä myönnettävä korvaus määräytyy siviilioikeudellisten kriteerien perusteella ja riippuu tuloista.

Onko muita kriteerejä, jotka voivat vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Ei tarvitse.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvauksen määrää laskettaessa tehdään tapauskohtainen arviointi. Ansion- ja elatuksenmenetyksestä myönnettävä korvaus määräytyy siviilioikeudellisten kriteerien perusteella.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Korvauksen määrällä ei ole alarajaa.

Yksittäisille etuuksille on tulorajat tai kiinteät määrät.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Ei. Viranomaisen vastuulla on määrittää vahingon määrä, mutta uhrin on osallistuttava menettelyyn ja annettava tarvittavat tiedot.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Valtion etuudet (kuten työttömyyskorvaus) ja sosiaaliturvaetuudet (työkyvyttömyyseläke jne.) on otettava huomioon ja ne alentavat ansionmenetyskorvauksen määrää rikoksen uhreja koskevan lain mukaisesti.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Kyllä. Edellytyksenä on kiireellinen rahoitustarve. On oltava todennäköistä, että korvausvaatimus on perusteltu.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Kyllä voit.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Etuuksia haettaessa tarvitaan yleensä esimerkiksi seuraavia asiakirjoja:

• valtakirja tai todistus edustamisvallasta tai perhesuhteesta uhriin
• uhrin kuolintodistus
• jäljennös rikosilmoituksesta
• jäljennös tuomiosta
• sairauskertomus tai lääkärinlausunto
• sairaalalaskut
• laskut muista kuluista (hoitokulut, hautauskulut)
• tulotodisteet (palkka, sosiaalituet, avustukset)
• todisteet muista lähteistä saatavista etuuksista (sosiaalivakuutus, yksityinen vakuutus) tai vahvistus siitä, ettei ole oikeutta muista lähteistä saataviin korvauksiin
• hakijan rikosrekisteriote

Asiakirjoja pyydetään myös suoraan viranomaiselta.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei veloiteta.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Itävallan sosiaali- ja vammaisasioiden virasto: Bundesamt für Soziales und Behindertenwesen (Sozialministeriumservice).
Babenbergerstraße 5, A-1010 Wien

Puhelin: +43 158831
Faksi: +43(0)10599882516

Sähköposti: post.wien@sozialministeriumservice.at

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Itävallan sosiaali- ja vammaisasioiden virastolle: Bundesamt für Soziales und Behindertenwesen (Sozialministeriumservice).
Babenbergerstraße 5, A-1010 Wien

Puhelin: +43 158831
Faksi: +43(0)10599882516

Sähköposti: post.wien@sozialministeriumservice.at

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Osallistumista menettelyyn (asiantuntijan suorittama arviointi, kysymyksiin vastaaminen jne.) saatetaan vaatia, mutta muutoin läsnäoloa ei yleensä tarvita.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Menettelyn kesto riippuu haettavasta etuudesta. Useimmiten päätös tehdään muutaman kuukauden kuluessa.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Sozialministeriumservicen (sosiaalivirasto) päätöksen voi riitauttaa liittovaltion ylimmässä hallintotuomioistuimessa (Bundesverwaltungsgericht) (päätöksestä voi valittaa myös perustuslakituomioistuimeen (Verfassungsgerichtshof) ja hallinto-oikeuteen (Verwaltungsgerichtshof)).

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Hakemus voidaan jättää vapaamuotoisesti (ilman hakulomaketta). Tietoja antaa Sozialministeriumservice, ja ne ovat saatavilla myös sen kotisivulla (myös lomakkeet).

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Sozial Ministerium - Sozialentschädigung (Sosiaaliministeriö - sosiaalikorvaus)

Sozial Ministerium - Verbrechensopfer (Sosiaaliministeriö - rikoksen uhrit)

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Sozialministeriumservice antaa oikeudellisia tietoja. Asianajajaa ei voida antaa käyttöön eikä kustantaa.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Kyllä. Esimerkiksi Weisser Ring.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Jos korvaushakemustani käsitellään tässä maassa - Puola

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Korvauksia voivat saada sellaiset rikosten uhrit, joille on aiheutunut rikoksesta vakavaa fyysistä vahinkoa, elimen toiminnan heikentymistä tai terveyden heikentymistä, joka on kestänyt vähintään seitsemän päivää. Ei ole väliä, onko rikos ollut tahallinen vai tahaton tai liittyikö siihen väkivaltaa. Merkitystä on vain sillä, onko rikoksesta ollut edellä kuvattuja seurauksia.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Jos rikoksen uhri on kuollut, korvausta voivat hakea henkilöt, joille uhri oli

• puoliso tai avopuoliso
• vanhempi, isovanhempi tai isoisovanhempi
• lapsi, myös adoptiolapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsenlapsi.

Sillä ei ole merkitystä, onko henkilö ollut uhrin huollettava.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Tässä tapauksessa vain rikoksen uhri on oikeutettu korvaukseen.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Korvauksen saaminen ei riipu kansalaisuudesta vaan vakituisesta asuinpaikasta. Korvausta voivat saada henkilöt, joiden vakituinen asuinpaikka on Puolassa tai jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Korvausta voi hakea Puolan päättävältä viranomaiselta vain, jos rikos on tehty Puolassa. Jos rikos on tehty jossakin toisessa EU:n jäsenvaltiossa, korvausta voi hakea vain kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos tarvitset apua, voit ottaa yhteyttä alueelliseen syyttäjään (prokurator okręgowy), joka on toimivaltainen vakituisessa asuinpaikassasi.

Onko tehtävä rikosilmoitus poliisille ennen kuin voi hakea korvausta?

Rikoksesta olisi ensin ilmoitettava poliisille tai syyttäjänvirastoon, koska korvaushakemukseen on liitettävä jäljennös ilmoituksesta. Tätä ei tarvitse tehdä henkilökohtaisesti. Valmistelevasta menettelystä vastaava yleinen syyttäjä avustaa korvauksen hakemisessa. Kannattaa myös muistaa, että rikosilmoituksen myötä hakemuksesta tulee uskottavampi tapauksissa, joissa rikoksentekijää ei ole tunnistettu.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Korvaushakemuksen voi toimittaa, ennen kuin syyttäjänviraston (poliisi) tai tuomioistuimen johtama menettely on päättynyt. Korvauksen myöntämisestä voidaan päättää, ennen kuin rikosoikeudellinen menettely on päättynyt.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Korvauksen hakeminen rikoksentekijältä on järkevää vain, jos korvauksen saaminen tekijältä on tosiasiassa mahdollista. Jos rikoksentekijä ei pysty maksamaan korvausta, korvausta voi hakea ilman, että tarvitsee nostaa ensin kannetta rikoksentekijää vastaan. Tässä tapauksessa hakijan on osoitettava, ettei hän saa korvausta rikoksentekijältä. Näin voi tapahtua, jos rikoksentekijällä ei ole lainkaan varallisuutta tai hän on vankilassa eikä työskentele moneen vuoteen.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Uhrilla on oikeus korvaukseen riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tunnistettu tai tuomittu. Tällaisessa tapauksessa uhrin olisi osoitettava korvausmenettelyssä, että tapaus, jonka vuoksi korvausta haetaan, oli rikos.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvaushakemus on toimitettava viiden vuoden kuluessa rikoksen ajankohdasta. Tämän määräajan jälkeen toimitettuja hakemuksia ei käsitellä.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Kattaako se esimerkiksi seuraavat:

a) Rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen) kyllä
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.) kyllä
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.) kyllä
  • ansiomahdollisuuksien menetykset ei
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut) ei
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista ei
  • muut

– psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu tai kärsimys ei

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut, terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama terapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) kyllä
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys kyllä

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua ei

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan kertasummana. Korvauksen maksaa tuomioistuin, joka tekee päätöksen korvauksen myöntämisestä, kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin päätöksestä tulee lainvoimainen.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvausta pienennetään vastaavassa suhteessa, jos hakija on käyttäytymisellään osallistunut rikokseen.

Korvausta ei myönnetä, jos hakija on ollut avunantajana rikoksessa tai jos hän on sopinut kantavansa vastuun rikoksen seurauksista.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Hakijan taloudellinen tilanne ei vaikuta korvaukseen. Korvaushakemusta tarkasteltaessa keskitytään ensisijaisesti sen määrittämiseen, voiko hakija saada korvausta rikoksentekijältä, sosiaaliavustuksia myöntävältä laitokselta tai vakuutuksesta. Korvaus myönnetään, jos tuomioistuin katsoo, ettei hakija saa korvausta edellä mainituista lähteistä.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Ainoa korvauksen myöntämisen ehto on se, ettei hakija voi saada korvausta rikoksentekijältä, sosiaaliavustuksia myöntävältä laitokselta tai vakuutuksesta.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Hakijan on osoitettava, mitä kuluja hänelle on rikoksesta aiheutunut. Haettaessa korvausta ansionmenetyksistä olisi esitettävä asiakirja, josta käy ilmi ansioiden suuruus. Hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuneet kulut ja hautauskulut on helpointa osoittaa esittämällä laskut. Jos laskuja ei ole, hakija voi pyytää, että asiassa kuullaan todistajia tai nimetään asiantuntijoita.

Jos tuomioistuin katsoo, ettei voida osoittaa ehdottomasti, että hakija on oikeutettu hakemaansa määrään, se voi myöntää sopivaksi katsomansa korvauksen otettuaan huomioon kaikki olosuhteet.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Korvauksen enimmäismäärä on 25 000 Puolan zlotya tai 60 000 Puolan zlotya, jos uhri on kuollut. Korvauksen vähimmäismäärästä ei ole annettu säännöksiä.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä, haettava määrä olisi ilmoitettava hakulomakkeessa. Erityisiä ohjeita ei ole, mutta tietoa korvauksen määrästä on osiossa ”Miten korvauksen määrä lasketaan?”.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Jos hakija on saanut korvausta rikoksentekijältä, sosiaaliavustuksia myöntävältä laitokselta tai vakuutuksesta hautauskuluista, ansionmenetyksistä tai muista toimeentuloon liittyvistä kuluista (esim. elatusapu) tai hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä kuluista, tuomioistuin vähentää tämän korvauksen valtion maksamasta korvauksesta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Ennen kuin korvaushakemus on käsitelty, hakija voi hakea erillismäärää (vakuus), joka kattaa välttämättömät hoito- ja kuntoutuskulut tai hautauskulut. Tällaisen hakemuksen voi toimittaa ennen korvaushakemusta tai sen ohessa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Pääsääntöisesti korvaus myönnetään kertaluonteisesti.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Korvaushakemukseen olisi liitettävä seuraavat: jäljennös rikosilmoituksesta, jäljennökset rikosoikeudellisessa menettelyssä tehdyistä päätöksistä (esim. päätös rikosoikeudellisen menettelyn päättämisestä), jäljennökset lääkärintodistuksista tai asiantuntijalausunnoista, jotka koskevat terveyshaittoja, sekä laskut ja muut asiakirjat, jotka vahvistavat hakemuksessa annetut tiedot.

Haettaessa korvausta lähiomaisen kuolemasta hakemukseen olisi liitettävä kyseisen henkilön kuolintodistus ja asiakirjat, jotka vahvistavat hakijan ja kuolleen välisen suhteen (kuten syntymätodistus tai vihkitodistus). Jos kuollut henkilö oli hakijan avopuoliso, hakemukseen olisi liitettävä yhdessä asumisesta selvitys, joka annetaan rikosoikeudellisen vastuun uhalla.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Korvauksen hakija vapautetaan kaikista tuomioistuinmaksuista. Tämä tarkoittaa, ettei hakijan tarvitse vastata hakemuksen toimittamisesta tai käsittelystä aiheutuvista kustannuksista (kuten asiantuntijalausuntojen hankkimisesta aiheutuvista kuluista).

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Kotimaisissa tapauksissa korvaushakemukset käsittelee aluetuomioistuin (sąd rejonowy), joka on toimivaltainen hakijan vakituisessa asuinpaikassa. Tämä on yleensä aluetuomioistuin, joka sijaitsee asuinpaikkakunnalla tai lähimpänä asuinpaikkakuntaa.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Kotimaisissa tapauksissa hakemus olisi lähetettävä asian käsittelevän tuomioistuimen osoitteeseen.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Hakemuksen käsittelevä tuomioistuin päättää, onko hakijan oltava läsnä istunnossa. Tuomioistuin ilmoittaa hakijalle, vaaditaanko tämän läsnäoloa, kun se ilmoittaa hakijalle hakemuksen käsittelyn ajankohdan.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Korvauspäätöksen tekemiselle ei ole asetettu määräaikaa. Korvaushakemuksen käsittelyn kesto riippuu siitä, kuinka monimutkainen asia on ja mitä todisteita päättävän viranomaisen on otettava vastaan mutta myös siitä, kuinka paljon asioita päättävällä viranomaisella kulloinkin on käsiteltävänä.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Jos hakija on tyytymätön tuomioistuimen päätökseen, siihen voi hakea muutosta aluetuomioistuimessa (sąd okręgowy). Jos hakijalla ei ole asianajajaa tuomioistuimessa, hänelle annetaan tietoa muutoksen hakemisesta.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Haettaessa korvausta rikoksesta kyseiseen rikokseen liittyvästä valmistelevasta menettelystä vastaava yleinen syyttäjä antaa hakijalle tarvittavat tiedot korvauksesta ja korvaushakemuslomakkeen sekä neuvoo lomakkeen täyttämisessä.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Perustietoa korvauksesta ja korvaushakemuslomake on saatavilla oikeusministeriön verkkosivustolla.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Oikeudellista neuvontaa tarjotaan henkilöille, jotka osoittavat, ettei heillä ole varaa asianajajaan. On tärkeää muistaa, että haettaessa korvausta rikoksesta kyseiseen rikokseen liittyvästä valmistelevasta menettelystä vastaava yleinen syyttäjä avustaa hakijaa.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Puolassa toimii uhreja tukeva ja vankilan jälkeistä apua tarjoava rahasto (Fundusz pomocy pokrzywdzonym oraz pomocy postpenitencjarnej), joka kerää varoja muun muassa rikoksen uhrien ja heidän lähiomaistensa auttamiseksi. Rahastoa hallinnoi oikeusministeriö. Tuki on järjestetty niin, että rahaston hallinnoija valitsee avoimen hakumenettelyn kautta järjestöt, joiden hakemukset se katsoo parhaiksi, ja myöntää niille korvamerkityt varat rikoksen uhreja tukeviin toimenpiteisiin. Pääsääntöisesti jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi taho, joka tarjoaa tukea rikoksen uhreille.

Varoja käytetään oikeudellisen, psykologisen ja aineellisen avun antamiseen. Oikeudellinen apu voi kattaa myös korvauksen hakemisessa avustamisen.

Jos hakija haluaa apua, hänen olisi otettava yhteyttä valtiosta riippumattomaan järjestöön, joka on saanut oikeusministeriöltä varoja tätä tarkoitusta varten, ja osoitettava olevansa rikoksen uhri. Luettelo tällaisista järjestöistä ja niiden yhteystiedot löytyvät oikeusministeriön verkkosivustolta kohdasta toiminta / tuki rikoksen uhreille / tuki rikoksen uhreille ja heidän lähiomaisilleen – luettelo tahoista ja järjestöistä (polku: działalność / pomoc pokrzywdzonym przestępstwem / pomoc pokrzywdzonym przestępstwem oraz osobom im najbliższym – lista podmiotów i organizacji).

¿Por qué tipos de delito puedo obtener una indemnización?

Los delitos que pueden dar lugar a indemnización son los delitos violentos siguientes: delitos que produzcan incapacidad permanente, incapacidad laboral temporal y absoluta de al menos 30 días o la muerte; delitos que produzcan una perturbación considerable del nivel y calidad de vida de la víctima o, en caso de fallecimiento de esta, de las personas (familiares cercanos) que estuviesen a cargo o fuesen dependientes económicamente de la víctima, y siempre que no se hubiese obtenido reparación del autor del delito.

Por ejemplo: homicidio, lesiones graves, violación, abuso sexual de menores, violencia doméstica o lesiones graves resultantes de un delito de robo.

¿Por qué tipos de lesiones puedo obtener una indemnización?

• Daños patrimoniales / Perjuicios materiales: Engloban los perjuicios ocasionados por el delito (por ejemplo, los gastos de tratamientos hospitalarios, consultas, medicamentos, etc.) y los ingresos que la víctima dejó de percibir (por ejemplo, los salarios que dejó de percibir por el tiempo que estuvo incapacitada). Pueden indemnizarse los daños que haya sufrido tanto la víctima directa, como una indirecta.
• Daños morales o emocionales: Aunque no puedan valorarse económicamente, pueden al menos compensarse económicamente (por ejemplo, daños que menoscaban el bienestar, el honor o la reputación, o que implican dolor físico, alteraciones psíquicas o sufrimiento emocional). Solo podrán dar lugar a indemnización por daños morales o emocionales los daños que haya sufrido la víctima directa.

¿Puedo obtener una indemnización si soy familiar o persona a cargo de una víctima que haya fallecido a consecuencia del delito? ¿Qué familiares o personas a cargo de la víctima pueden obtener una indemnización?

Sí, se puede conceder una ayuda financiera a los familiares cercanos que estuviesen a cargo o fuesen dependientes económicamente de la víctima del delito violento, cuyo fallecimiento tiene que ser consecuencia directa de ese acto violento intencional.

Pueden tener derecho a indemnización: los familiares a los que la víctima tuviese la obligación de prestar alimentos antes de su muerte; el cónyuge o ex cónyuge, los padres, los hijos, los hermanos, los tíos, el padrastro o madrastra, en determinadas circunstancias, así como la persona que, independientemente de su sexo, conviviese como pareja de hecho con la víctima en condiciones análogas a las matrimoniales desde más de dos años atrás.

¿Puedo obtener una indemnización si soy familiar o persona a cargo de una víctima que haya sobrevivido al delito? ¿Qué familiares o personas a cargo de la víctima pueden obtener una indemnización en ese caso?

Las víctimas indirectas (familiares cercanos) de delitos violentos solo pueden obtener una indemnización si fallece la víctima directa.

¿Puedo obtener una indemnización si no soy nacional de un país de la UE?

Pueden obtener una indemnización las víctimas nacionales o extranjeras que hayan sufrido lesiones graves como resultado directo de actos violentos perpetrados en territorio portugués o a bordo de buques o aeronaves portuguesas, siempre que se cumplan ciertos requisitos legales.

¿Puedo reclamar una indemnización a este país si resido aquí o soy de aquí (este es mi país de residencia o nacionalidad) incluso si el delito se cometió en otro país de la UE? ¿Puedo optar por esa vía en vez de reclamar la indemnización en el país donde se cometió el delito? Si es así, ¿en qué condiciones?

Pueden reclamar una indemnización:

a) Víctima de delitos cometidos fuera de Portugal contra portugueses, o ciudadanos de la UE, que residan habitualmente en Portugal:

Las víctimas de delitos violentos, incluida la violencia doméstica, cometidos fuera del territorio portugués que tengan residencia habitual en Portugal podrán recibir un indemnización económica por parte del Estado portugués, siempre que no tengan derecho a ser indemnizadas por el Estado en cuyo territorio se produjo el daño o lesión. En este caso, corresponde a la CPVC comprobar si el reclamante tiene o no derecho a indemnización en el Estado en cuyo territorio ser produjo el daño o lesión.

b) Víctimas de delitos cometidos en otro Estado miembro de la UE que residan allí habitualmente y que soliciten un anticipo de la indemnización que les debe conceder el Estado portugués:

Si el reclamante de la indemnización reside habitualmente en otro Estado miembro de la UE, y ha presentado a la autoridad competente del Estado donde reside habitualmente una solicitud de anticipo de la indemnización que debe conceder el Estado portugués, la autoridad competente de dicho Estado miembro le podrá remitir la solicitud de anticipo a la CPVC, que resolverá sobre la indemnización y comunicará su decisión a dicha autoridad competente.

¿Tengo que haber denunciado el delito a la policía antes de poder reclamar una indemnización?

No es necesario denunciar el delito. No obstante, las autoridades solo pueden tener conocimiento de la comisión de un delito y enjuiciarlo si se denuncia o se presenta querella.

Si la víctima tiene menos de 16 años, no puede presentar querella por sí misma; la querella deben presentarla sus representantes legales.

¿Tengo que esperar al resultado de las investigaciones policiales o del procedimiento penal antes de poder reclamar?

No es necesario esperar al resultado de las investigaciones policiales o del procedimiento penal antes de reclamar. Debe dirigirse a la CPVC en el plazo de un año desde la comisión del delito.

¿Tengo que tratar, en primer lugar, de obtener una indemnización del autor del delito, si este ha sido identificado?

No es necesario obtener una indemnización del autor del delito en primer lugar.

Aun cuando no se haya presentado ninguna reclamación de indemnización civil en el marco del proceso penal, o fuera de este, por razones imputables únicamente a la parte demandante (en particular, por no haber reclamado la indemnización judicialmente o por haber desistido de la acción), se tiene derecho a recibir una indemnización de la CPVC, aunque se reduzca a la mitad del importe máximo del anticipo que debe conceder el Estado.

¿Puedo obtener una indemnización aunque el autor del delito no haya sido identificado o condenado? En caso afirmativo, ¿qué pruebas debo presentar en apoyo de mi reclamación?

Aun cuando sea desconocida la identidad del autor de los actos de violencia o, por otra razón, no pueda ser acusado o condenado, la víctima tiene derecho al anticipo de la indemnización por parte del Estado, a través de la CPVC.

En la solicitud de anticipo que se presenta a la CPVC, se debe adjuntar la documentación que justifique los hechos alegados, especialmente la descripción de las lesiones sufridas, la incapacidad laboral, los documentos médicos, etc.

¿Existe un límite de tiempo para reclamar una indemnización?

Sí. Por regla general, la indemnización debe reclamarse en el marco del proceso penal. Para ello, la víctima debe informar a la policía o al Ministerio Fiscal, antes de que finalice la fase de investigación, de que pretende presentar una reclamación de indemnización, pudiendo hacerlo, por ejemplo, cuando vaya a declarar. Una vez reciba la notificación con la acusación del investigado, tendrá un plazo de 20 días para presentar la reclamación.

Si la víctima pide a la CPVC la concesión o el anticipo de la indemnización, deberá hacerlo en un plazo de un año a contar desde la comisión del delito. Si la víctima era menor en la fecha de la comisión del delito, podrá presentar la solicitud de anticipo de la indemnización por parte del Estado hasta un año después de adquirir la mayoría de edad o emanciparse.

¿Qué pérdidas y gastos están cubiertos por la indemnización?

La indemnización puede cubrir en concreto:

a) Para la víctima del delito:

- Daños materiales (no psicológicos):

• Gastos médicos de las lesiones (tratamiento médico: asistencia ambulatoria y hospitalaria y recuperación)
• Necesidades o gastos adicionales derivados de las lesiones (es decir, cuidados y asistencia, tratamiento temporal y permanente, rehabilitación, fisioterapia a largo plazo, adaptación del hogar, ayudas especiales, etc.)
• Lesiones permanentes (invalidez y otras incapacidades permanentes):
  • Pérdida de ingresos durante los tratamientos médicos y después de ellos (inclusive los ingresos perdidos y la pérdida de capacidad para obtenerlos o la reducción de los medios de subsistencia, etc.)
  • Pérdida de oportunidades
  • Gastos vinculados a los procesos judiciales relativos a la infracción que ha causado los daños, como los honorarios de abogados o las costas judiciales
  • Indemnización por los efectos personales robados o dañados

- Daños psicológicos:

• Dolor y sufrimiento de la víctima.

b) Para los derechohabientes o familiares de la víctima:

- Daños materiales (no psicológicos):

• Gastos de sepelio
• Gastos médicos (tratamiento de un familiar, asistencia ambulatoria y hospitalaria, rehabilitación, etc.)
• Pérdida de alimentos o de oportunidades.

¿Se abona la indemnización en un pago único o por mensualidades?

El anticipo de la indemnización a una víctima de violencia doméstica se entrega, por regla general, en forma de renta mensual por 6 meses, prorrogables por un otros 6 meses, pudiendo, de forma excepcional y en casos debidamente fundamentados de situación de particular necesidad y falta de medios de subsistencia, entregarse en forma de único pago.

En caso de delito violento, el anticipo de la indemnización a la víctima se efectúa en forma de único pago, pudiendo articularse en forma de renta anual.

¿De qué manera podrían mi propio comportamiento en relación con el delito, mis antecedentes penales o la falta de cooperación por mi parte durante el procedimiento de indemnización afectar a mis posibilidades de recibir una indemnización y a su importe?

La cuantía de la indemnización puede verse reducida o denegada por la CPVC atendiendo a la conducta de la víctima o del solicitante antes, durante o después de la comisión de los hechos, su vinculación con el autor del delito o con el medio de este, o cuando la víctima se comporte de forma contraria al sentido de justicia o al orden público.

No obstante, la conducta de la víctima o del solicitante no es relevante a efectos de la disminución o denegación de la indemnización si el daño o lesión han sido causados por un vehículo terrestre a motor o, en ciertos casos, si son de aplicación reglas sobre accidentes de trabajo o en servicio.

¿De qué manera podría mi situación financiera afectar a mis posibilidades de recibir una indemnización y a su importe?

A la hora de resolver sobre la concesión de anticipo y la fijación del importe de la indemnización se tiene en cuenta:

• respecto de delitos violentos, la alteración considerable del nivel o la calidad de vida;
• respecto de delitos de violencia doméstica, la situación de necesidad económica grave de la víctima.

Por lo que se refiere a los delitos violentos, se tienen también en cuenta todos los importes que reciba la víctima de otras fuentes, especialmente del autor del delito o de la Seguridad Social; están exceptuadas, en principio, las sumas recibidas de seguros privados de vida o de accidentes personales.

¿Qué otros criterios podrían, en su caso, afectar a mis posibilidades de recibir una indemnización y a su importe?

También se tiene en cuenta si no se ha obtenido reparación en el proceso penal correspondiente o si no cabe esperar que el autor del delito haga la reparación, de forma que no se pueda obtener otra reparación efectiva o suficiente.

¿Cómo se calcula la indemnización?

En el caso de una víctima de un delito violento, el importe de la indemnización se calcula basándose en la equidad y atendiendo a las sumas ya recibidas de otra fuente, especialmente del autor del delito o de la Seguridad Social.

La CPVC también tiene en cuenta las declaraciones de la renta de la víctima en los tres años anteriores a la comisión de los hechos delictivos, en lo relativo a la reclamación de indemnización por lucro cesante (cantidades que se dejan de percibir). En caso de fallecimiento de la víctima, se tienen en cuenta las declaraciones fiscales del reclamante (familiar cercano) o, en ausencia de estas, una renta no superior al salario mínimo interprofesional (retribuição mínima mensal garantida).

En particular, en los casos de delitos de violencia doméstica, la CPVC fija el importe basándose en la equidad. Uno de los criterios que se valoran para conceder a una víctima de violencia doméstica un anticipo de la indemnización es la situación de necesidad económica grave de esta como consecuencia del delito. A tal fin, debe comunicar todas las modificaciones de su situación económica o familiar.

Los importes que haya recibido la víctima de seguros privados de vida o de accidentes personales solo se tendrán en cuenta para la fijación del importe de la indemnización cuando así lo justifiquen razones de equidad.

¿Existen límites mínimos o máximos para la indemnización que puede concederse?

Si la víctima solicita al CPVC un anticipo de la indemnización, debe indicar, en particular, el importe de la indemnización reclamada.

Si se trata de una víctima de un delito violento, el límite máximo que se puede recibir por persona perjudicada en los casos de muerte o lesión grave es de 34 680 EUR.

En caso de muerte o lesión grave de varias personas a raíz de un mismo hecho, se puede anticipar como máximo de la indemnización 30 600 EUR por cada una de ellas, sin poderse superar un total de 91 800 EUR.

En caso de suma anticipada en forma de renta anual, el máximo es de 4 080 EUR, sin poderse superar un total de 12 240 EUR cuando haya varios lesionados por un mismo hecho.

En caso de delito de violencia doméstica, el importe de la indemnización no puede ser superior al equivalente mensual del salario mínimo interprofesional correspondiente a 6 meses (prorrogable por otros 6 meses). En caso de especial necesidad económica, se puede solicitar el pago de un anticipo de la indemnización, incluso antes de que hayan concluido las pesquisas sobre el caso concreto (instrucción), que no afectarán a la cuantía de las cantidades que se vayan a percibir.

* Valores referidos a 2019.

¿He de estimar el importe en el formulario de reclamación? En caso afirmativo, ¿recibiré instrucciones sobre cómo calcularlo o sobre otros aspectos?

Sí, en el propio formulario se pide esa información.

Si se recibe indemnización de otro Estado miembro de la Unión Europea, habiendo presentado dicho Estado miembro la solicitud de indemnización a la CPVC, y siempre que el reclamante tenga su residencia habitual en Portugal, la CPVC informará al reclamante sobre cómo cumplimentar la reclamación de indemnización y sobre los documentos justificativos necesarios.

¿Las indemnizaciones que reciba de otras fuentes (como un seguro de mi empleador o cualquier otro sistema de seguro privado) por los mismos daños se deducirán de la indemnización abonada por la autoridad u organismo?

Si la víctima, una vez cobrado el anticipo o la indemnización, obtiene, de cualquier modo, una reparación o indemnización efectiva por el daño sufrido, la CPVC le exigirá el reembolso, parcial o total, de las sumas que le haya abonado.

¿Puedo obtener un anticipo de la indemnización? Si es así, ¿en qué condiciones?

Puede recibir un anticipo si se cumplen las condiciones siguientes:

a) Víctima de un delito violento:

• el delito se ha cometido en territorio portugués o ha sido cometido fuera del territorio portugués contra ciudadanos portugueses o de Estados miembros de la UE, siempre que no tengan derecho a indemnización por parte del Estado en el que se cometió el delito;
• el delito ha producido a la víctima una incapacidad laboral temporal absoluta de al menos 30 días o la muerte;
• el delito ha causado a la víctima una perturbación grave de su nivel de vida y una perturbación considerable de su calidad de vida (estos dos requisitos son acumulativos);
• no haber obtenido reparación del daño o lesión sufrido de otra fuente, del autor del delito o de un seguro propio;
• no son de aplicación a la víctima las disposiciones de excepción contempladas en la ley, especialmente las relativas al comportamiento antes, durante y después del delito, y las relativas a comportamientos contrarios al orden público o la justicia.

b) Víctima de un delito de violencia doméstica:

• haber sufrido malos tratos físicos o psicológicos, en particular castigos corporales, privaciones de liberad y abusos sexuales, de modo reiterado o no;
• si el hecho se cometió contra un menor, en presencia de menor, en el domicilio familiar o en el domicilio de la víctima; o
• si se difundieron a través de internet, o por otros medios de difusión pública generalizada, datos personales, en particular imágenes o sonidos, relativos a la intimidad de la vida privada de una de las víctimas sin su consentimiento; y
• si la víctima ha quedado en una situación de necesidad económica grave a raíz del delito y
• el delito se ha cometido en territorio portugués o ha sido cometido fuera del territorio portugués contra ciudadanos portugueses o de Estados miembros de la UE, siempre que no tengan derecho a indemnización por parte del Estado en el que se cometió el delito (la CPVC debe averiguar este aspecto);
• no son de aplicación a la víctima las disposiciones de excepción contempladas en la ley, especialmente las relativas al comportamiento antes, durante y después del delito, y las relativas a comportamientos contrarios al orden público o la justicia.

Cuando se trate de un delito violento o de violencia doméstica, puede también recibir, de inmediato, antes de que la CPVC concluya la tramitación del proceso de concesión de indemnización, un anticipo de la indemnización, que se fijará posteriormente, en caso de necesidad económica manifiesta.

¿Puedo obtener una indemnización adicional o complementaria (por ejemplo, a raíz de un cambio de circunstancias o empeoramiento de mi salud, etc.) después de la adopción de la decisión principal?

La CPVC goza de autonomía para resolver sobre los supuestos en los que haya un elemento nuevo respecto de lo anteriormente resuelto o una especificidad que vaya en contra de las directrices (formuladas previamente por la propia CPVC) sobre las indemnizaciones correspondientes a cada tipo de situación.

¿Qué justificantes debo adjuntar a mi reclamación?

a) Indemnización por el Estado a víctimas de delitos violentos (formulario)

Documentación requerida:

• cumplimentación íntegra del formulario de solicitud;
• indicación del importe indemnizatorio solicitado;
• declaración de la renta de la víctima (o del solicitante cuando no es la víctima directa del delito) del año anterior al delito, del año del delito y del año posterior al delito;
• certificado del proceso penal, con copia de la sentencia y fecha de sustanciación en juicio;
• poder cuando la solicitud la efectúe un representante;
• nombramiento del procurador en caso de representante legal.

b) Indemnización por el Estado a víctimas de delitos de violencia doméstica (formulario)

Documentación requerida:

• cumplimentación íntegra del formulario de solicitud;
• indicación del importe indemnizatorio solicitado;
• condición de víctima o de víctima especialmente vulnerable;
• copia del acta policial o el acta de denuncia;
• informe económico, social y familiar, cuando la víctima esté en un centro de acogida.

¿Existen gastos administrativos o de otro tipo que deban abonarse en el momento de la recepción y tramitación de la solicitud?

No. La solicitud está exenta de gastos o tasas para la víctima; los documentos y certificados necesarios para la solicitud también pueden ser gratuitos.

¿Qué autoridad decide sobre las reclamaciones de indemnización (en los casos de ámbito nacional)?

La Comisión para la Protección de las Víctimas de Delitos (Comissão de Proteção às Vítimas de Crimes o CPVC) es el organismo del Ministerio de Justicia responsable de recibir, analizar y resolver las solicitudes de indemnización estatal presentadas por las víctimas de delitos violentos o las víctimas de violencia doméstica en procesos nacionales.

¿Dónde debo dirigir la reclamación (en los casos de ámbito nacional)?

A la Comisión para la Protección de las Víctimas de Delitos (ver respuesta anterior)

Localización y contacto:

Comissão de Proteção às Vítimas de Crimes (Comisión para la Protección de las Víctimas de Delitos)

• Dirección: Avenida Fontes Pereira de Melo, nº 7 – Piso 7º Dto., 1050-115 Lisboa

• Tel.: (+351) 21 322 24 90

• Fax: (+351) 21 322 24 91

• Dirección de correo electrónico: correio.cpvc@sg.mj.pt

Horario:

• Lunes a viernes: 9.30 a 12.30; 14.00 a 16.30.

Para más información, consúltese https://cpvc.mj.pt/.

¿Tengo que estar presente durante el procedimiento o cuando se tome una decisión sobre la reclamación?

No es necesario estar presente durante el procedimiento, excepto si la CPVC considera necesaria su presencia.

¿Cuánto se tarda (aproximadamente) en recibir la decisión de la autoridad competente sobre una reclamación de indemnización?

Una vez recibida la reclamación de indemnización, la CPVC tiene un plazo de un mes para examinar la reclamación y adoptar las medidas necesarias; cuando transcurre ese mes, resuelve la reclamación con indicación del importe concedido.

Si no estoy satisfecho con la decisión de la autoridad, ¿cómo puedo impugnarla?

Sí. Si se considera agraviado por la decisión de la CPVC, dispone de 15 días para impugnarla a la CPVC. El reclamante que impugne debe exponer los fundamentos en que se basa y puede aportar los medios de prueba que considere convenientes.

La CPVC dispone de 30 días para tramitar y resolver la impugnación; puede confirmar, revocar, anular, modificar o sustituir el acto impugnado.

De no estar de acuerdo con la resolución de la impugnación, se puede impugnar judicialmente.

¿Dónde puedo obtener los formularios necesarios y el resto de información para la presentación de una reclamación de indemnización?

En el sitio web de la Comisión para la Protección de las Víctimas de Delitos: https://cpvc.mj.pt/?page_id=31

Hay dos formularios distintos, según se trate de una víctima de un delito violento o de violencia doméstica.

¿Existe algún servicio telefónico o sitio web especial a esos efectos?

Comisión para la Protección de las Víctimas de Delitos (Comissão de Proteção às Vítimas de Crimes o CPVC): https://cpvc.mj.pt/.

Asociación Portuguesa de Apoyo a las Víctimas (Associação Portuguesa de apoio à Vítima o APAV): http://www.apav.pt/.

¿Puedo obtener asistencia jurídica gratuita (ayuda de un abogado) a la hora de preparar la reclamación?

El Estado garantiza, en casos de delitos violentos o de violencia doméstica, que la víctima reciba gratuitamente asesoramiento jurídico y, de ser necesario, representación letrada.

¿Existen organizaciones de ayuda a las víctimas que puedan ayudarme a reclamar una indemnización?

Comisión para la Protección de las Víctimas de Delitos (CPVC):

• En persona: Av. Fontes Pereira de Melo, n.º 7, 7.º dto., 1050-115 Lisboa (lunes a viernes de 9.30 a 12.30 y de 14.00 a 16.30).
• Por correo: enviando el formulario disponible en la página web de la Comisión.
• Por correo electrónico: correio.cpvc@sg.mj.pt.
• En línea: cumplimentando el formulario para víctimas de delitos violentos o de violencia doméstica (https://cpvc.mj.pt/).
• Por teléfono al número: (+351) 213 222 490; el coste de la llamada es el una llamada entre teléfonos fijos; de 9.30 a 12.30 y de 14.00 a 16.30.

APAV:

• Línea de apoyo a las víctimas: (+351) 116 006 (días hábiles de 9.00 a 21.00);
• En línea, en el sitio web de la APAV: http://www.apav.pt/ (disponible en portugués, inglés, ruso y chino), o en http://infovitimas.pt/pt/app/.
• Servicio de videointerpretación en lengua de signos (SERV IIN): videollamada (+351 12 472); días hábiles, de 10.00 a 18.00.

Comisión para la Ciudadanía y la Igualdad de Género:

• Servicio de Información a las Víctimas de Violencia Doméstica (ofrece información sobre los derechos de las víctimas, sobre las vías de reparación existentes en todo el territorio nacional y sobre dónde puede obtenerse ayuda psicológica, social y jurídica). Teléfono: (+351) 800 202 148 (servicio gratis, anónimo, confidencial y disponible las 24 horas).

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan myöntää seuraavien rikosten uhreille: rikoslain 188 ja 189 §:ssä tarkoitettu murhan tai tapon yritys, rikoslain 194 §:ssä tarkoitettu ruumiinvamman aiheuttaminen, rikoslain 218–220 §:ssä tarkoitettu uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon, rikoslain 210 ja 211 §:ssä tarkoitettu ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan myöntää

• uhrille: aiheutuneista sairaala- ja muista hoitokuluista, aineellisista vahingoista, jotka johtuvat uhrin omaisuuden tuhoutumisesta, vahingoittumisesta tai joutumisesta käyttökelvottomaan kuntoon tai siitä, että uhri on menettänyt omaisuuttaan rikoksen seurauksena, sekä tuotoista, jotka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena
• rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolisolle ja lapsille sekä hänen huollettavinaan oleville henkilöille: hautauskuluista sekä elatuksesta, jonka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvausta voidaan myöntää pyydettäessä seuraaville uhreille tämän luvun mukaisesti:

1. henkilöt, jotka ovat joutuneet seuraavien rikosten uhriksi: rikoslain 188 ja 189 §:ssä tarkoitettu murhan tai tapon yritys, rikoslain 194 §:ssä tarkoitettu ruumiinvamman aiheuttaminen, rikoslain 218–220 §:ssä tarkoitettu uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon, rikoslain 210 ja 211 §:ssä tarkoitettu ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
2. edellä lueteltujen rikosten seurauksena kuolleen uhrin puoliso ja lapset sekä hänen huollettavinaan olevat henkilöt.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Kyllä, taloudellista avustusta voidaan myöntää tahallisesta väkivaltarikoksesta hengissä selvinneen mutta sen välittömänä seurauksena vakavia vammoja saaneen uhrin lähiomaisille (perillisille), mukaan lukien toisen asteen sukulaiset sekä puolison toisen asteen sukulaiset.

Korvausta voidaan myöntää seuraaville uhreille pyydettäessä:

1. henkilöt, jotka ovat joutuneet seuraavien rikosten uhriksi: rikoslain 188 ja 189 §:ssä tarkoitettu murhan tai tapon yritys, rikoslain 194 §:ssä tarkoitettu ruumiinvamman aiheuttaminen, rikoslain 218–220 §:ssä tarkoitettu uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon, rikoslain 210 ja 211 §:ssä tarkoitettu ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
2. edellä lueteltujen rikosten seurauksena kuolleen uhrin puoliso ja lapset sekä hänen huollettavinaan olevat henkilöt.

Korvausta voidaan myöntää edellä luetelluille uhreille, mikäli rikos on tapahtunut Romanian alueella ja uhri on:

1. Romanian kansalainen
2. Romaniassa laillisesti asuva muun maan kansalainen tai valtioton henkilö
3. EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on oleskellut Romaniassa laillisesti rikoksen tapahtumahetkellä, tai
4. muun maan kansalainen tai valtioton henkilö, joka asuu EU:n jäsenvaltion alueella ja joka on oleskellut laillisesti Romanian alueella rikoksen tapahtumahetkellä.

Niiden uhrien osalta, jotka eivät lukeudu edellä mainittuihin ryhmiin, korvaus myönnetään niiden kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, joiden osapuoli Romania on.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä. Uhrille voidaan myöntää korvausta, mikäli rikos on tapahtunut Romanian alueella ja uhri on

1. Romanian kansalainen
2. Romaniassa laillisesti asuva muun maan kansalainen tai valtioton henkilö
3. EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on oleskellut Romaniassa laillisesti rikoksen tapahtumahetkellä, tai
4. muun maan kansalainen tai valtioton henkilö, joka asuu EU:n jäsenvaltion alueella ja joka on oleskellut laillisesti Romanian alueella rikoksen tapahtumahetkellä.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Et. Uhrille voidaan myöntää korvausta vain, jos rikos on tapahtunut Romanian alueella.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Korvauksen myöntämisen ehtona on, että uhri on ilmoittanut rikoksesta syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle 60 päivän kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai – rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolison, lasten ja huollettavien tapauksessa – 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin uhri sai tietää rikoksesta.

Mikäli uhri ei ole kyennyt ilmoittamaan asiasta syyttäjäviranomaisille fyysisen tai henkisen rajoitteen takia, 60 päivän määräaika lasketaan siitä päivästä, jolloin tämä rajoite ei enää estänyt ilmoittamista.

Alle 18-vuotiailla ja henkilöillä, jotka eivät ole oikeustoimikelpoisia, ei ole velvollisuutta ilmoittaa rikoksesta syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle. Sen sijaan alaikäisen tai henkilön, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, laillinen edustaja voi saattaa rikosasian syyttäjäviranomaisen käsiteltäväksi.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei. Uhri voi hakea rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavalta toimikunnalta (Comisiei pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) ennakkomaksua korvauksesta. Ennakkomaksun enimmäismäärä on kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt ennakkomaksua koskevan hakemuksen.

Ennakkomaksua voidaan hakea korvaushakemuksella tai erillisellä hakemuksella, joka voidaan toimittaa milloin tahansa sen jälkeen, kun on otettu yhteyttä syyttäjäviranomaisiin tai tuomioistuimeen (se on kuitenkin toimitettava 30 päivän kuluessa korvaushakemuksen toimittamisesta). Jos ennakkomaksua haetaan erillisellä hakemuksella, hakemuksessa on ilmoitettava myös oikeudellisen menettelyn vaihe.

Ennakkomaksu myönnetään, jos uhrin taloudellinen tilanne on heikko.

Rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavaan toimikuntaan (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) kuuluvat kaksi tuomaria ratkaisevat uhrin toimittaman ennakkomaksuhakemuksen 30 päivän kuluessa sen toimittamisesta.

Jos korvaushakemus hylätään, uhri on velvollinen palauttamaan ennakkomaksun lukuun ottamatta tapauksia, joissa korvaushakemus hylätään vain siitä syystä, että rikoksentekijä on maksukyvytön tai kadoksissa.

Jos uhrille on maksettu korvauksesta ennakkomaksua mutta hän ei ole toimittanut korvaushakemusta asetetussa määräajassa, hänen on palautettava ennakkomaksu.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Kyllä. Jos rikoksentekijän henkilöllisyys on tiedossa, uhrille voidaan myöntää korvausta sillä edellytyksellä, että hän on esittänyt korvaushakemuksen ja nostanut siviilikanteen rikosoikeudellisessa menettelyssä, rikoksentekijä on maksukyvytön tai kadoksissa eikä uhri ole saanut vakuutusyhtiöltä täyttä korvausta kärsimistään vahingoista.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Kyllä. Mikäli rikoksentekijän henkilöllisyys ei ole tiedossa, uhri voi silti hakea korvausta, jos hän ei ole saanut vakuutusyhtiöltä täyttä korvausta kärsimistään vahingoista.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Jos rikoksentekijän henkilöllisyys on tiedossa, uhrille voidaan myöntää korvausta seuraavin edellytyksin:

• uhri on toimittanut korvaushakemuksen vuoden kuluessa seuraavista päivämääristä (kunkin tapauksen mukaan):
  1. sen rikostuomioistuimen lainvoimaisesta tuomiosta, joka on määrännyt rangaistuksen tai tehnyt vapautuspäätöksen ja määrännyt korvauksen tai joka on tehnyt vapautuspäätöksen tai päätöksen rikosoikeudellisen menettelyn lopettamisesta
  2. siitä päivästä, jona syyttäjä on määrännyt, että syytteen käsittely lopetetaan tiettyjen henkilöiden osalta tai kokonaan
  3. siitä päivästä, jona on päätetty olla nostamatta syytettä
• uhri on esittänyt yksityisoikeudellisen vaateen rikosoikeudellisessa menettelyssä
• rikoksentekijä on maksukyvytön tai kadoksissa
• uhri ei ole saanut vakuutusyhtiöltä täyttä korvausta kärsimistään vahingoista.

Mikäli rikoksentekijän henkilöllisyys ei ole tiedossa, uhri voi hakea korvausta kolmen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvausta voidaan myöntää

• uhrille: hänelle aiheutuneista sairaala- ja muista hoitokuluista, aineellisista vahingoista, jotka johtuvat uhrin omaisuuden tuhoutumisesta, vahingoittumisesta tai joutumisesta käyttökelvottomaan kuntoon tai siitä, että uhri on menettänyt omaisuuttaan rikoksen seurauksena sekä tuotoista, jotka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena
• rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolisolle ja lapsille sekä hänen huollettavinaan oleville henkilöille: hautauskuluista sekä elatuksesta, jonka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan kertasummana.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvausta ei myönnetä seuraavissa tapauksissa:

• tekoa ei mainita rikoslaissa tai teon perusteena on oikeutettu puolustautuminen uhriin kohdistuvalta hyökkäykseltä
• uhrin on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen järjestäytyneeseen rikollisuuteen
• uhrin on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen johonkin seuraavista rikoksista: murha, tappo, vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen, uhrin vakavaan ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa tai seksuaalinen perversio
• tuomioistuin pitää rikoksentekijän osalta lieventämisperusteena sitä, että uhrin puolustautuessa hyökkääjältä oikeutetun puolustautumisen raja on ylittynyt tai tilanteeseen on liittynyt provokaatiota.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvauksenhakijan taloudellisella tilanteella ei ole vaikutusta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Rikoksentekijän maksama korvaussumma sekä vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma vähennetään valtion uhrille myöntämästä korvaussummasta.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Uhrille myönnetään rikoksen seurauksena hänelle aiheutuneista vahingoista korvausta seuraavan luokittelun mukaisesti:

1. Seuraavien rikosten uhreille myönnetään korvausta: murhan tai tapon yritys, ruumiinvamman aiheuttaminen, uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
   1. uhrille aiheutuneista sairaala- ja muista hoitokuluista
   2. aineellisista vahingoista, jotka johtuvat uhrin omaisuuden tuhoutumisesta, vahingoittumisesta tai joutumisesta käyttökelvottomaan kuntoon tai siitä, että uhri on menettänyt omaisuuttaan rikoksen seurauksena
   3. tuotoista, jotka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena.
2. Edellä luetellun rikoksen uhrina kuolleen puolisolle ja lapsille sekä hänen huollettavinaan oleville henkilöille myönnetään korvausta
   1. hautauskuluista
   2. taloudellisesta tuesta, jonka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena.

Kohdassa 2 a tarkoitetuista aineellisista vahingoista maksettavan korvauksen enimmäismäärä on kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt korvaushakemuksen.

Rikoksentekijän siviilioikeudellisena korvauksena maksama summa sekä vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma vähennetään valtion uhrille myöntämästä korvaussummasta.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Aineellisista vahingoista maksettavan korvauksen enimmäismäärä on kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt korvaushakemuksen).

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä. Korvaushakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

1. uhrin sukunimi, etunimi, kansallisuus, syntymäaika ja ‑paikka sekä koti- tai asuinpaikka
2. kyseisiin vahinkoihin johtaneen rikoksen tapahtumapäivä ja ‑paikka sekä tapahtumahetkellä vallinneet olosuhteet
3. rikoksen aiheuttamien vahinkojen luokat 27 §:n 1 momentissa luokitellun mukaisesti
4. tapauksen mukaan syyttäjäviranomainen tai tuomioistuin sekä päivämäärä, jolloin tapaus saatettiin niiden käsiteltäväksi
5. tapauksen mukaan 24 §:n 1 momentin a kohdassa säädetyn mukaisesti tuomion tai syyttäjäviranomaisen päätöksen numero ja päiväys
6. puolison, lasten tai huollettavien asema 21 §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitettujen uhrien tapauksessa
7. rikosrekisteri
8. rikoksentekijän maksama korvaussumma sekä vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma
9. haettavan korvauksen määrä.

Hakemukseen on liitettävä jäljennökset kaikista asiakirjoista, jotka vahvistavat korvaushakemuksessa annetut tiedot, sekä kaikista muista uhrin hallussa olevista asiakirjoista, jotka ovat merkityksellisiä hakemuksen ratkaisemisen kannalta.

Tuomioistuimet eivät tarjoa asiaan liittyvää neuvontaa, mutta sitä on mahdollista saada lain nojalla rikoksen uhrien neuvontapalvelujen kautta (nämä neuvontapalvelut on perustettu sosiaalipalveluista ja lastensuojelusta vastaavien virastojen yhteyteen tietyistä rikoksen uhrien tiedottamista, tukemista ja suojelua koskevista toimenpiteistä annetun lain nro 211/2004 mukaisesti) sen jälkeen, kun uhrin avuntarve on arvioitu.

Osaksi molempien virastojen organisaatiota on perustettu rikoksen uhrien tukiosasto, jonka tarkoituksena on tarjota tuki- ja suojelupalveluja rikoksen uhreille. Näissä osastoissa työskentelee vähintään kolme asiantuntijaa: sosiaalityöntekijä, psykologi ja oikeudellinen neuvonantaja.

Prosessi rikoksen uhreille tiedottamiseksi ja heidän tukiemisekseen ja suojelemisekseen etenee seuraavien vaiheiden kautta:

1. todentaminen – sen varmistaminen, että henkilö on kyseisessä laissa tarkoitettu rikoksen uhri
2. ohjaaminen – uhrin ohjaaminen rikoksen uhrien tukipalvelujen piiriin sekä 3 §:n 1 momentissa lueteltujen sosiaaliviranomaisten ja sosiaalipalvelujen tarjoajien asiakkaaksi
3. alustavien tietojen antaminen – uhrin oikeuksia ja hänen käytettävissään olevia palveluja koskevien yleisten tietojen antaminen uhrille
4. rikoksen uhrien avustuspalvelujen sekä 3 §:n 1 momentissa lueteltujen sosiaalipalveluosastojen ja sosiaalipalvelujen tarjoajien suorittama arviointi, jossa ne arvioivat uhrin tilanteen määrittääkseen tämän käytettävissä olevat tuki- ja suojelupalvelut
5. tuki- ja suojelupalvelujen tarjoaminen
6. tuki- ja suojelupalvelujen seuranta ja arviointi.

Virastot tarjoavat tuki- ja suojelupalveluja rikoksen uhreille tai heidän perheenjäsenilleen maksutta uhrin tai hänen perheenjäsenensä pyynnöstä. Tuki- ja suojelupalveluja voivat tarjota myös alueiden tai kuntien julkiset sosiaalipalveluyksiköt sekä yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat.

Tuki- ja suojelupalveluhakemus toimitetaan asiaankuuluvalle virastolle tai yksityiselle tai julkiselle sosiaalipalvelujen tarjoajalle. Jälkimmäisessä tapauksessa yksityisen tai julkisen palveluntarjoajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti sille virastolle, jonka alueella kyseisen palvelun hakijan koti- tai asuinpaikka sijaitsee.

Uhrin todetuista tarpeista riippuen hänet voidaan ohjata myös lainsäädännön mukaisesti tarjottavien sosiaali-, koulutus- tai terveydenhuoltopalvelujen tai muiden lähialueella tarjottavien yleishyödyllisten palvelujen piiriin.

Rikoksen uhreille ja heidän perheenjäsenilleen tarjottavat tuki- ja suojelupalvelut voivat sisältää

1. tiedottamista rikoksen uhrin oikeuksista
2. psykologista tukea sekä lisäkärsimysten, uudelleen rikoksen uhriksi joutumisen, pelottelun ja koston riskiin liittyvää neuvontaa
3. neuvontaa rikokseen liittyvissä taloudellisissa ja käytännön kysymyksissä
4. yhteiskuntaan (uudelleen) integroitumiseen tähtääviä palveluja
5. henkistä ja sosiaalista tukea, jonka tavoitteena on yhteiskuntaan sopeutuminen
6. tiedottamista ja neuvontaa uhrin asemasta rikosoikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien valmistautuminen näihin menettelyihin; nämä tiedotus- ja neuvontapalvelut eivät sisällä (tietyistä rikoksen uhrien tiedottamista, tukemista ja suojelua koskevista toimenpiteistä annetun lain nro 211/2004 14–20 §:ssä tarkoitettua) tiettyjen rikosten uhreille suunnattua maksutonta oikeusapua eivätkä (rikosprosessilaissa nro 135/2010, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä, tarkoitettua) oikeusapua vahinkoa kärsineelle henkilölle
7. uhrin ohjaamisen muiden erikoispalvelujen piiriin eli tapauksen mukaan lainsäädännön mukaisesti tarjottavien sosiaali-, terveydenhuolto-, työllisyys- tai koulutuspalvelujen tai muiden yleishyödyllisten palvelujen piiriin.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä. Rikoksentekijän maksama korvaussumma sekä vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma vähennetään valtion uhrille myöntämästä korvaussummasta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Uhri voi hakea rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavalta toimikunnalta (Comisiei pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) ennakkomaksua korvauksesta. Ennakkomaksun enimmäismäärä on kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt ennakkomaksuhakemuksen.

Ennakkomaksua voidaan hakea korvaushakemuksella tai erillisellä hakemuksella, joka voidaan toimittaa milloin tahansa sen jälkeen, kun on otettu yhteyttä syyttäjäviranomaisiin tai tuomioistuimeen (se on kuitenkin toimitettava 30 päivän kuluessa korvaushakemuksen toimittamisesta).

Ennakkomaksu myönnetään, jos uhrin taloudellinen tilanne on heikko.

Jos korvaushakemus hylätään, uhri on velvollinen palauttamaan ennakkomaksun lukuun ottamatta tapauksia, joissa korvaushakemus hylätään vain siitä syystä, että rikoksentekijä on maksukyvytön tai kadoksissa.

Jos uhrille on maksettu korvauksesta ennakkomaksua mutta hän ei ole toimittanut korvaushakemusta asetetussa määräajassa, hänen on palautettava ennakkomaksu.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Tietyistä rikoksen uhrien tiedottamista, tukemista ja suojelua koskevista toimenpiteistä annetussa laissa nro 211/2004 korvauksen yläraja mainitaan ainoastaan 27 §:n 2 momentissa, jossa ylärajaksi vahvistetaan kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä (vähimmäispalkka määräytyy sen vuoden mukaan, jona uhri on toimittanut korvaushakemuksen).

Jos vahinkojen arvo on noussut, korvauksen hakija voi toimittaa uuden korvaushakemuksen.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Hakemukseen on liitettävä jäljennökset kaikista asiakirjoista, joissa vahvistetaan korvaushakemuksessa annetut tiedot, sekä kaikista muista uhrin hallussa olevista asiakirjoista, jotka ovat merkityksellisiä hakemuksen ratkaisemisen kannalta (esimerkiksi tuomiot, kaikki maksutositteeksi kelpaavat kuitit, laskut ja asiakirjat, lääketieteelliset asiakirjat ja asiantuntijoiden lausunnot).

Tapauksesta riippuen korvaushakemuksessa on joko esitettävä seuraavat tiedot tai hakemukseen on liitettävä asiakirjat, joista käyvät ilmi seuraavat tiedot:

1. uhrin sukunimi, etunimi, kansallisuus, syntymäaika ja ‑paikka sekä koti- tai asuinpaikka
2. kyseisiin vahinkoihin johtaneen rikoksen tapahtumapäivä ja ‑paikka sekä tapahtumahetkellä vallinneet olosuhteet
3. seuraavien rikosten seurauksena aiheutuneiden vahinkojen vahinkoluokat: murhan tai tapon yritys, murha, ruumiinvamman aiheuttaminen, uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
4. tapauksen mukaan syyttäjäviranomainen tai tuomioistuin sekä päivämäärä, jolloin tapaus saatettiin niiden käsiteltäväksi
5. tapauksen mukaan tuomion tai syyttäjäviranomaisen asiakirjan numero ja päiväys silloin, kun rikoksentekijän henkilöllisyys on tiedossa, uhri on toimittanut korvaushakemuksen vuoden kuluessa sen rikostuomioistuimen lainvoimaisen tuomion päiväyksestä, joka on määrännyt rangaistuksen tai tehnyt vapautuspäätöksen ja määrännyt korvauksen tai joka on tehnyt päätöksen rikosoikeudellisen menettelyn lopettamisesta, tai vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin syyttäjä on määrännyt, että tapauksen käsittely lopetetaan
6. mikäli uhri on seuraavassa luetellun rikoksen seurauksena kuolleen henkilön puoliso, lapsi tai huollettava, hakemuksessa on ilmoitettava kyseisen puolison, lapsen tai huollettavan asema: murhan tai tapon yritys, ruumiinvamman aiheuttaminen, uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
7. rikosrekisteri
8. rikoksentekijän maksama korvaussumma tai vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei. Korvaushakemuksen tai korvauksen ennakkomaksua koskevan hakemuksen käsittelystä ei peritä leimaveroa.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Kotimaisissa tapauksissa korvaushakemus toimitetaan sille alueelliselle tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä uhrin kotipaikka sijaitsee. Kussakin tuomioistuimessa toimii rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta, johon kuuluvat kaksi tuomaria ratkaisevat korvaushakemuksen.

Rajatylittävissä tapauksissa Romanian päätöksentekoviranomaiseksi on 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetty Bukarestin alueelliseen tuomioistuimeen (Tribunalul București) kuuluva rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor):

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Kotimaisissa tapauksissa korvaushakemus toimitetaan sille alueelliselle tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä uhrin kotipaikka sijaitsee. Kussakin tuomioistuimessa toimii rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta, johon kuuluvat kaksi tuomaria ratkaisevat korvaushakemuksen.

Rajatylittävissä tapauksissa, joissa rikos on tapahtunut Romanian alueella ja uhri on EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on oleskellut laillisesti Romanian alueella rikoksen tapahtumahetkellä, tai EU:n jäsenvaltion alueella oleskeleva muun maan kansalainen tai valtioton henkilö, joka on oleskellut laillisesti Romanian alueella rikoksen tapahtumahetkellä, Romanian päätöksentekoviranomaiseksi on 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetty Bukarestin alueelliseen tuomioistuimeen (Tribunalul București) kuuluva rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor):

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei. Korvaushakemus ja korvauksen ennakkomaksua koskeva hakemus ratkaistaan suljetuin ovin, ja uhri kutsutaan paikalle. Syyttäjän on osallistuttava tilaisuuteen.

Rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor), joka toimii kahden tuomarin kokoonpanossa, voi kuulla henkilöitä, pyytää asiakirjoja nähtäväkseen ja hyödyntää kaikkia muita hakemuksen ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä todisteita.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Yhdestä kahteen vuotta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Toimikunta voi ratkaista asian antamalla jommankumman seuraavista päätöksistä:

1. hakemus hyväksytään ja samalla vahvistetaan korvauksen tai tapauksen mukaan korvauksen ennakkomaksun määrä tai
2. hakemus hylätään, mikäli tässä laissa vahvistetut vaatimukset, jotka koskevat korvauksen tai tapauksen mukaan korvauksen ennakkomaksun myöntämistä, eivät täyty.

Korvaus- tai ennakkomaksuhakemusta koskeva tuomio annetaan tiedoksi uhrille. Tuomioon voidaan hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa 15 päivän kuluessa tiedoksi antamisesta.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Rajatylittävissä tapauksissa käytettävä korvaushakemus on oikeusministeriön määräyksen nro 1319/C/13.05.2008 liitteenä(15 kt).

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

(Vahvistetaan myöhemmin.)

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Uhrin on mahdollista saada maksutonta oikeusapua pyynnöstä.

Maksutonta oikeusapua koskeva hakemus toimitetaan sille alueelliselle tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä uhrin kotipaikka sijaitsee. Rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavaan toimikuntaan (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) kuuluvat kaksi tuomaria ratkaisevat hakemuksen 15 päivän kuluessa hakemuksen toimittamisesta.

Maksutonta oikeusapua koskevaan hakemukseen on liitettävä jäljennökset kaikista asiakirjoista, jotka vahvistavat hakemuksessa annetut tiedot, sekä kaikista muista uhrin hallussa olevista asiakirjoista, jotka ovat merkityksellisiä hakemuksen ratkaisemisen kannalta.

Maksutonta oikeusapua koskeva hakemus ratkaistaan suljetuin ovin, ja uhri kutsuttaan paikalle.

Ellei uhri ole valinnut puolustusasianajajaa etukäteen, maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen hyväksymispäätöksen yhteydessä uhrille on viran puolesta myös nimitettävä puolustusasianajaja noudattaen lakia nro 51/1995 (asianajajien ammattijärjestelmästä ja asianajajan ammatin harjoittamisesta annettu laki, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, muutettuna ja täydennettynä) sekä asianajajan ammattia koskevia asetuksia.

Päätös maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen lopputuloksesta annetaan uhrille tiedoksi.

Maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen hylkäämispäätös voidaan toimittaa uhrin pyynnöstä sen alueellisen tuomioistuimen uudelleentarkasteltavaksi, johon kyseinen rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) kuuluu, 15 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi uhrille. Kahden tuomarin muodostama paneeli päättää uudelleentarkastelun lopputuloksesta.

Kaikkien rikosten uhrien osalta maksuttoman oikeusavun enimmäismäärä koko menettelyn ajalle on kahta bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen Maksuton oikeusapu rahoitetaan valtion talousarviosta oikeusministeriön talousarvion kautta.

Edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan myös myönnettäessä rikoksen uhrin siviilioikeudellista korvausta koskevan tuomion täytäntöönpanemiseksi vaadittu korvaussumma.

Oikeusministeriön, joka on nimetty neuvoston direktiivin 2004/80/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti Romanian avustavaksi viranomaiseksi, on annettava korvauksenhakijalle tarvittavat tiedot mahdollisuudesta hakea korvausta valtiolta sillä alueella, jolla rikos on tapahtunut, sekä annettava hänelle tarvittavat hakemuslomakkeet ja hakemuslomakkeen täyttämistä sekä tarvittavia liiteasiakirjoja koskevat tiedot ja ohjeet.

Ks. oikeusministeriön määräys nro 1319/C/13.05.2008. Kyseisen määräyksen 2 §:n mukaisesti oikeusministeriö hoitaa avustavan viranomaisen tehtäviään kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten perussopimusten pääosaston kautta. Tämä pääosasto tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden oikeusministeriön yksikköjen kanssa, joiden tehtävät liittyvät tähän aiheeseen. Hakijan esitettyä korvaushakemuksen toisessa jäsenvaltiossa avustavana viranomaisena toimivan oikeusministeriön pääasiallisena tehtävänä on muun muassa vastaanottaa ja kuitata hakijan esittämä hakemus, käydä hakemus läpi ja – mikäli hakemus hylätään – ilmoittaa hakijalle hylkäämisen syy, lähettää hakijalle korvaushakemuslomake ja opastaa häntä sen täyttämisessä, mikäli asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, pyytää hakijaa toimittamaan hakemusta varten tarvittavat tiedot ja/tai asiakirjat, avustaa virallisen käännöksen järjestämisessä, kun korvauksen maksamisesta vastaavan valtion päätöksentekoviranomaisen antama tuomio käännätetään, sekä toimittaa se hakijalle mahdollisimman nopeasti.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen sekä hakemuksen, jolla haetaan rikoksen uhrin siviilioikeudellista korvausta koskevan tuomion täytäntöönpanemiseksi vaadittua korvaussummaa, voi toimittaa myös kansalaisjärjestö, jonka toimintaan sisältyy uhrien suojelu, kunhan hakemus on uhrin allekirjoittama ja se sisältää kaikki laissa vaaditut tiedot sekä tarvittavat liiteasiakirjat.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan myöntää ainoastaan tahallisten väkivaltarikosten uhreille. Tahalliset väkivaltarikokset ovat rikoksia, jotka rikoksentekijä tekee tahallaan ja jotka kohdistuvat suoraan uhrin henkeen tai terveyteen voimaa käyttäen (henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, kuten murha, tappo ja ruumiinvamman aiheuttaminen) tai tämän seksuaaliseen koskemattomuuteen (seksuaalirikokset).

Toisena ehtona on, että rikoslaissa näistä rikoksista rangaistaan vähintään yhdellä vuodella vankeutta. Korvauksia ei siis voi saada sakolla rangaistavista rikoksista.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta ei voi saada vähäisistä vammoista (esim. ruhjeet, hankaumat ja mustelmat) tai sellaisista ruumiinvammoista, joilla on ainoastaan väliaikainen ulkoinen vaikutus tai jotka vain väliaikaisesti ja vähäisessä määrin vaikuttavat uhrin terveyteen.

Korvausta sen sijaan voi saada tapauksissa, joissa ruumiinvamman katsotaan olevan vähintään vähäinen (esim. tikkejä vaativat pehmytkudoshaavat, vähäiset murtumat, vähäiset sijoiltaanmenot ja venähdykset, lievä tärykalvon repeämä, aivotärähdys, johon liittyy lyhyt tajunnan menetys, yhden tai kahden hampaan menetys ja yhden sorminivelen menetys).

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Kyllä. Vainajan jälkeenjääneille eli henkilöille, joista uhri oli ennen kuolemaansa huolehtinut tai ollut velvollinen huolehtimaan (erityisesti alaikäiset lapset ja täysipäiväisesti opiskelevat alle 26-vuotiaat lapset, avio- tai avopuoliso, jolla ei ole tuloja ja joka on työtön hänestä itsestään riippumattomista syistä, sekä vanhemmat, jos heillä ei ole tai he eivät kykene hankkimaan riittävää toimeentuloa), voidaan myöntää korvausta henkisestä kärsimyksestä.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Et voi.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Et voi. Muodollinen edellytys korvauksen myöntämiselle on, että korvauksen hakija on Slovenian tasavallan tai toisen EU:n jäsenvaltion kansalainen.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Et voi. Korvauksen hakemiseksi rikoksen on täytynyt tapahtua Slovenian tasavallan alueella tai slovenialaisessa laivassa tai lentokoneessa riippumatta siitä, missä kyseinen laiva tai lentokone sijaitsi rikoksen tapahtumahetkellä.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Korvausta voi hakea vasta, kun toimivaltaiselle viranomaiselle (poliisi, syyttäjänvirasto) on tehty rikosilmoitus tai kun viranomainen on kirjannut sen ja käsittelee sitä rikoksena (eikä esimerkiksi vähäisenä rikkomuksena). Lisäksi on oltava kohtuullinen epäilys siitä, että rikos on tapahtunut (asia on edennyt syyttäjälle).

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei. On kuitenkin oltava kohtuullinen epäilys siitä, että rikos on tapahtunut, mikä pääsääntöisesti tarkoittaa sitä, että vähintäänkin on nostettu rikossyyte, jonka poliisi on välittänyt edelleen syyttäjänvirastolle tutkintansa valmistuttua.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Pääsääntöisesti korvauksen myöntämisen perusteena näissä tapauksissa on lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen tuomio, jolla uhrille on myönnetty korvausta ja joka on voitu antaa jo rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä (siviilikannetta rikosoikeudellisessa menettelyssä koskeva päätös) tai siviilikäsittelyssä (kannetta koskeva päätös). Lisäehtona on, että tähän tuomioon perustuva täytäntöönpano (maksun perintä) on epäonnistunut tai ei ole lainkaan mahdollinen (rikoksentekijällä ei ole omaisuutta tai omaisuuteen ei voida kohdistaa täytäntöönpanotoimenpiteitä).

Seuraavissa poikkeustilanteissa ei kuitenkaan ole välttämätöntä hakea ensin korvausta rikoksentekijältä:

– kun rikoksen uhri lukeutuu johonkin erityisen suojelun piiriin kuuluvaan ryhmään – lapset, perheväkivallan uhrit, vammaiset, toisen EU:n jäsenvaltion kansalaiset (valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa)

– kun rikoksentekijän henkilöllisyys on yhä selvittämättä (kolmen kuukauden kuluttua rikosilmoituksen kirjaamisesta tai tekemisestä eikä se selviä ennen vahingonkorvauslautakunnan päätöstä) tai jos rikoksentekijää ei voida asettaa syytteeseen (esim. rikoksentekijä on kuollut tai alle 14-vuotias eikä rikosoikeudellisessa vastuussa).

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Jos rikoksentekijän henkilöllisyys ei ole tiedossa (kolmen kuukauden kuluttua rikoksen paljastumisesta tai rikosilmoituksen tekemisestä eikä häntä tunnisteta ennen vahingonkorvauslautakunnan päätöstä), uhri voi hakea korvausta.

Pääsääntöisesti korvaus on yhteydessä rikoksentekijän tuomitsemiseen, kun korvausta haetaan (siviili- tai rikosoikeudellisissa menettelyissä) sellaisen täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan eli tuomion perusteella, jolla uhrille on myönnetty korvaus, mutta uhri ei pysty sitä perimään rikoksentekijältä (täytäntöönpano ei onnistu tai on mahdoton).

Mikäli uhrilla on erityisasema (lapset, vammaiset tai perheväkivallan ja valtioiden rajat ylittävien rikosten uhrit – muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset), rikoksentekijän tuomitseminen ei ole ehto korvauksen hakemiselle.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Kyllä. Korvausten hakemiselle on kaksi määräaikaa.

Kun tapaukseen liittyy rikoksentekijä, jonka henkilöllisyys ei ole tiedossa, tai erityisessä asemassa olevia uhreja (lapset, perheväkivallan uhrit, vammaiset ja muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset), määräaika korvauksen hakemiselle on kuusi (6) kuukautta rikoksen tapahtumisesta.

Muissa tapauksissa, kun korvausta haetaan ensin rikoksentekijältä, määräaika korvauksen hakemiselle on kolme (3) kuukautta päätöksen vastaanottamisesta tai siitä, kun korvauksen hakija sai tiedon, että täytäntöönpano ei ole onnistunut. Jos täytäntöönpanoa ei ole haettu, määräaika on kolme (3) kuukautta siitä, kun korvauksen hakija sai tiedon, että täytäntöönpano ei ole mahdollinen.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Kattaako se esimerkiksi seuraavat:

a) rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen) – KYLLÄ, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että henkilö ei ole oikeutettu riittäviin eläke- ja työkyvyttömyysvakuutuksen etuuksiin. Kuluja korvataan Slovenian lakisääteisen pakollisen sairausvakuutuksen kattamien terveyspalvelujen kuluja vastaava määrä, kuitenkin enintään 20 000 euroa
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.) – EI
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.) – EI
  • ansiomahdollisuuksien menetykset – EI
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut) – EI
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista – EI
  • muut

– psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu tai kärsimys – KYLLÄ, fyysinen tai psyykkinen kärsimys (joka johtuu elämänlaadun heikentymisestä, kosmeettisesta haitasta, vapauden rajoittumisesta tai ihmisarvon tai henkilökohtaisten oikeuksien loukkauksesta). Korvausta pelosta ei tunneta.

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut – EI, koska kyse on sosiaalietuudesta, joka pannaan täytäntöön toisen lain mukaan;
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) – KYLLÄ (ainoastaan uhreille) Slovenian lainsäädännön mukaisen pakollisen sairausvakuutuksen kattamien terveyspalvelujen kuluja vastaava määrä ja ainoastaan, jos henkilöllä ei ole pakollista tai vapaaehtoista sairausvakuutusta.
• elatusavun menetys – KYLLÄ kuolleen lapsille, jotka täyttävät perhe-eläkkeelle asetetut ehdot (alle 15-vuotiaat ja täysipäiväisten opiskelijoiden osalta alle 26-vuotiaat), mutta joille eläkettä ei ole myönnetty (vainajasta johtuneista syistä);
• ansiomahdollisuuksien menetykset – EI

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua – KYLLÄ, jälkeenjääneille maksetaan korvauksia psyykkisestä kärsimyksestä, joka aiheutuu läheisen menetyksestä;

a) rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.)
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
  • ansiomahdollisuuksien menetykset
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
  • muut

– psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu tai kärsimys

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan pääsääntöisesti kertasummana, paitsi jos on tarpeen tulevaisuudessa myöntää korvausta tietyille ajanjaksoille (esim. lapsen täysipäiväinen opiskelu).

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvauksen määrää päätettäessä otetaan huomioon korvauksen hakijan toiminta rikoksen tapahtumahetkellä ja sen jälkeen sekä myötävaikutus vahingon syntymiseen ja laajuuteen. Korvauksen määrää voidaan pienentää tai korvaushakemus voidaan hylätä näiden perusteella.

Korvauksen hakijan rikosrekisteriä ei tarkisteta, mutta yhteistyöhaluttomuus korvausprosessissa voi johtaa siihen, että joitakin myönteisen korvauspäätöksen kannalta merkityksellisiä olosuhteita ei voida näyttää toteen, minkä vuoksi vahinkojen tunnustamisen ehdot eivät täyty. Mikäli korvauksen hakija ei vastaa viranomaisten pyyntöihin täydentää korvaushakemustaan, puutteellinen korvaushakemus voidaan hylätä.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Uhrin taloudellista tilannetta ei tarkisteta, ja siksi se ei vaikuta oikeuteen saada korvausta tai maksettavan korvauksen määrään.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Kyllä. Korvauksen määrään vaikuttavat alentavasti kaikki muut korvaukset tai suoritukset, joita korvauksen hakija saa minkä tahansa muun syyn perusteella samantyyppisestä vahingosta.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Fyysisen ja henkisen kärsimyksen osalta otetaan huomioon korkeimmat lakisääteiset korvausmäärät, ja korvauksen määrä määritellään näissä rajoissa ja suhteessa vamman vakavuuteen tai vahingon tyyppiin.

Fyysiseen kipuun liittyen erityissäännöissä määritellään vammojen luokat, ja laissa on säädetty näiden luokkien vähimmäis- ja enimmäismäärät: 50–500 euroa vähäisistä vammoista, 100–1 000 euroa keskivaikeista vammoista, 250–2 500 euroa vakavista vammoista, 500–5 000 euroa hyvin vakavista vammoista ja 1 000–10 000 euroa äärimmäisen vakavista vammoista.

Muuntyyppisten vammojen osalta laissa viitataan muuhun lainsäädäntöön. Hoitokuluja korvataan pakollisen sairausvakuutuksen kattamien terveyspalveluiden, joihin vakuutetulla henkilöllä on olosuhteet huomioon ottaen Slovenian lainsäädännön nojalla oikeus, kuluja vastaava määrä. Uhrin jälkeenjääneet voivat saada elatusavun menettämisen perusteella korvausta siinä laajuudessa kuin eläke- ja työkyvyttömyysvakuutuksia koskevassa Slovenian lainsäädännössä on säädetty.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Kyllä. Fyysisestä kivusta vähimmäismäärä on 50 euroa ja enimmäismäärä 10 000 euroa. Henkisestä kärsimyksestä enimmäismäärä on 10 000 euroa.

Korvausta läheisen menettämisestä aiheutuvasta henkisestä kärsimyksestä voidaan myöntää kaikille vainajan omaisille aina 10 000 euroon saakka.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Ei. Hakemuslomakkeella on mahdollista ilmoittaa korvauksen määrä, mutta laki ei vaadi sitä.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä. Lain mukaan korvauksen määrään vaikuttavat alentavasti kaikki muut korvaukset tai suoritukset, joita korvauksen hakija saa minkä tahansa muun syyn perusteella samantyyppisestä vahingosta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Ei voi.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Laissa ei ole mainintaa tällaisesta olosuhteiden muutoksesta.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Lain mukaan hakemuksen tueksi on esitettävä seuraavat asiakirjat:

• asianajovaltuutus
• jäljennös poliisin raportista (tai muulta viranomaiselta esitutkinnan tai rikosoikeudenkäynnin yhteydessä saaduista asiakirjoista)
• asiaan liittyvät lääkärinlausunnot ja ‑todistukset
• korvauksen hakijan ilmoitus korvauksen hakemisesta muualta.

Mikäli korvauksen hakija hakee korvausta, koska hän ei ole voinut saada sitä rikoksentekijältä, seuraavat asiakirjat tulee liittää mukaan hakemukseen:

• jäljennös tuomiosta (jonka perusteella korvaus myönnettiin)
• jäljennös täytäntöönpanomääräyksestä ja todistus siitä, että täytäntöönpano ei ole onnistunut tai se ei ole mahdollinen.

Viranomainen voi pyytää lisätodisteita varmistaakseen korvauksen myöntämisen edellytysten täyttymisen.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei. Lain mukaan korvausmenettelyihin liittyvistä hakemuksista, toimenpiteistä ja päätöksistä ei peritä maksua.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Rikoksen uhreille maksettavien korvauksista päättävä lautakunta (Komisija Vlade Republike Slovenije za odločanje o odškodnini žrtvam kaznivih dejanj, jäljempänä ’vahingonkorvauslautakunta’).

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Oikeusministeriölle (Ministrstvo za pravosodje) osoitteeseen Župančičeva 3, 1000 Ljubljana.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Lainmukainen määräaika päätöksen antamiselle on kolme (3) kuukautta täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta. Pääsääntöisesti menettely kestää alle vuoli vuotta tapauksesta riippuen.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Vahingonkorvauslautakunnan päätös voidaan riitauttaa Slovenian hallintotuomioistuimeen toimitettavalla kanteella.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Oikeusministeriön verkkosivustolta osoitteesta:

https://e-uprava.gov.si/podrocja/drzava-druzba/kazniva-dejanja/odskodnine-zrtvam-kaznivih-dejanj.html

Sivuston englanninkielinen versio:

https://www.gov.si/en/topics/compensation-for-victims-of-crimes/

Tietoa voi pyytää myös kirjallisesti tai puhelimitse:

Ministrstvo za pravosodje
Direktorat za kaznovalno pravo in človekove pravice
Sektor za popravo krivic in podporo žrtvam kaznivih dejanj
Župančičeva 3, 1000 Ljubljana

Puhelin: +386 1 369 5442

S-posti: gp.mp@gov.si

Lain mukaan poliisin tulee tarjota perustiedot siitä, miten kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan. Myös muut uhrien asioita käsittelevät elimet ovat yleensä ajan tasalla näistä oikeuksista ja voivat antaa tietoa (sosiaalityön keskus, uhrien auttamiseen keskittyvät kansalaisjärjestöt).

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Ks. edellä.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Maksutonta oikeusapua ei ole mahdollista saada näissä tapauksissa.

Yleistä hallintomenettelyä koskevien sääntöjen mukaan virkamiehen on kuitenkin noudatettava asianosaisen oikeuksien suojaamisen periaatetta, mikä merkitsee sitä, että korvauksen hakijan on voitava käyttää oikeuksiaan, oikeudet on saatettava hakijan tietoon, hakijaa on pyydettävä täydentämään hakemuksensa ja annettava tarvittavaa tietoa. Tässä yhteydessä on huolehdittava, että hakijan tietämättömyys tai puutteelliset tiedot eivät loukkaa heidän oikeuksiaan.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Kyllä. Eräät kansalaisjärjestöt (kuten väkivallattoman viestinnän järjestö, Društvo za nenasilno komunikacijo) tarjoavat apuaan.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Laissa säädetään kertaluonteisesta taloudellisesta korvauksesta henkilöille, jotka ovat kärsineet henkilövahinkoa tahallisten väkivaltarikosten vuoksi. Muut rikokset eivät kuulu korvauksen piiriin. Kyseeseen tulevia henkilövahinkoja, jotka kuuluvat korvauksen piiriin, ovat erityisesti murha ja ruumiinvamman aiheuttaminen. Ihmiskauppa, raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen väkivalta, lähisuhdeväkivalta ja tahdonvastainen katoaminen katsotaan laissa erilliseksi rikosten luokaksi, jossa korvausta maksetaan myös aineettomista vahingoista.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Väkivaltarikosten uhreille maksetaan korvausta vain aiheutuneen ruumiinvamman mukaan (korvaus kivusta ja alentuneesta sosiaalisesta toimintakyvystä). Ihmiskaupasta, raiskauksesta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seksuaalisesta väkivallasta, lähisuhdeväkivallasta ja tahdonvastaisesta katoamisesta maksetaan lain mukaan korvausta myös aineettomista vahingoista.

Voiko rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava saada korvausta? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Jos henkilö on kuollut väkivaltarikoksen uhrina, myös hänen omaisillaan on lain mukaan mahdollisuus hakea korvausta. Tällaisia omaisia ovat erityisesti uhrin leski ja lapset, ja jos lapsia ei ole, uhrin vanhemmat, henkilöt, jotka asuivat uhrin kanssa yhteisessä taloudessa vähintään vuoden ennen hänen kuolemaansa, ja uhrin huollettavina olleet henkilöt.

Voiko rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava saada korvausta? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Ei, näissä tapauksissa korvausta ei lain mukaan makseta rikoksen uhrin omaisille.

Voiko henkilö, joka ei ole EU-maan kansalainen, saada korvausta?

Korvausta voi hakea väkivaltarikoksen uhri, joka on Slovakian tai jonkin muun EU-maan kansalainen, kansalaisuudeton henkilö, jolla on vakituinen asuinpaikka Slovakiassa tai jossakin muussa EU-maassa, tai EU:n ulkopuolisen maan kansalainen lainsäädännön mukaisesti ratifioidussa ja voimaan saatetussa kansainvälisessä sopimuksessa määrätyin ehdoin ja siinä määrätyssä laajuudessa, jos ruumiinvamma on aiheutunut Slovakiassa. Korvausta voi hakea myös väkivaltarikoksen uhri, jolle on myönnetty turvapaikka, toissijainen suojelu, tilapäinen turvapaikka, oleskelulupa tai poikkeuksellinen oleskelulupa Slovakiassa, jos ruumiinvamma on aiheutunut Slovakiassa.

Voiko korvausta hakea maassa, jossa asuu tai josta on kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voiko korvausta hakea tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voi, millä edellytyksillä?

Slovakian laki ei salli tällaista menettelyä. Korvausta voi hakea vain, jos vamma on aiheutunut Slovakian alueella.

Onko poliisille tehtävä rikosilmoitus ennen kuin voi hakea korvausta?

Korvausta voi hakea, jos syyte on jo nostettu eikä poliisin rikostutkinnan tai nopeutetun tutkinnan tuloksissa ole toistaiseksi tullut esiin mitään, minkä takia olisi perusteltua epäillä, etteikö uhri olisi kärsinyt henkilövahinkoa väkivaltarikoksen seurauksena. Korvaus voidaan siis myöntää heti sen jälkeen, kun rikossyyte on nostettu. Sillä ei ole merkitystä, onko syyte nostettu uhrin ilmoituksen vai muun aloitteen perusteella.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia ennen kuin korvausta voi hakea?

Ei. Korvaushakemus voidaan jättää ministeriölle heti, kun syyte on nostettu, kunhan poliisin rikostutkinnan tai nopeutetun tutkinnan tuloksissa ei toistaiseksi ole tullut esiin mitään, minkä takia olisi perusteltua epäillä, etteikö uhri olisi kärsinyt henkilövahinkoa väkivaltarikoksen seurauksena.

Korvausta on kuitenkin haettava ministeriöltä viimeistään vuoden kuluttua päivästä, jona tuomio tai rangaistusmääräys on tullut lainvoimaiseksi ja rikoksentekijä todettu syylliseksi uhrille vahinkoa aiheuttaneeseen rikokseen tai on annettu vapauttava tuomio, koska syytettyä ei ole voitu ikänsä ja henkisten edellytystensä puolesta pitää teoistaan rikosoikeudellisesti vastuunalaisena. Korvauksen saamisen ehtona on myös se, ettei uhri ole saanut kärsimästään vahingosta korvausta mistään muualta. Jos rikossyytteen ajaminen keskeytetään tai lopetetaan (tai sitä lykätään) rikoslain asiaa koskevien säännösten nojalla (laki nro 301/2005), uhri voi hakea korvausta sellaisen toimivaltaisen viranomaisen tekemän päätöksen perusteella, jossa vahvistetaan edellä mainitut tosiasiat. Tällaisissa tapauksissa on kuitenkin ehtona, että poliisin rikostutkinnan tai nopeutetun tutkinnan tulokset eivät anna aihetta perustellusti epäillä, onko uhrille vahinkoa aiheuttanut rikos todella tapahtunut.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Jos väkivaltarikoksen uhri hakee korvausta vasta rikosoikeudenkäynnin päätyttyä, korvauksen saamisen ehtona on, että uhri on esittänyt rikoksentekijälle korvausvaatimuksen rikosoikeudellisen menettelyn aikana ennen rikostutkinnan tai nopeutetun tutkinnan päättymistä. Tätä ehtoa ei sovelleta, jos rikos on aiheuttanut kuoleman tai jos henkilövahingon aiheuttanut rikos on ihmiskauppa, raiskaus, seksuaalinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, läheisen tai hoidettavana olevan henkilön kaltoinkohtelu tai tahdonvastainen katoaminen.

Voiko korvausta saada, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voi, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Jos sen rikoksentekijän henkilöllisyys, jonka tekemä rikos on aiheuttanut uhrille vahinkoa, ei ole tiedossa, jos hänen olinpaikkaansa ei tiedetä tai jos rikossyytteen nostamiselle häntä vastaan on lainmukainen este ja jos uhrin vahinkoa ei ole muutoin korvattu täysimääräisesti, uhri voi hakea korvausta vain, jos lainvalvontaviranomaisten tutkinnan tai nopeutetun tutkinnan tulokset eivät anna aihetta perustellusti epäillä, onko uhrille henkilövahinkoa aiheuttanut rikos todella tapahtunut. Korvaushakemukseen on liitettävä asiaa viimeiseksi käsitelleen poliisiviranomaisen tai tuomioistuimen lainvoimainen päätös edellä mainittujen tosiasioiden todistamiseksi.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvaushakemus voidaan jättää ministeriölle heti, kun syyte on nostettu. Hakemus on jätettävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun rikoksentekijän langettavasta tuomiosta tulee lainvoimainen. Jos rikoksentekijän henkilöllisyys ei ole tiedossa tai rikossyytteen nostamiselle häntä vastaan on lainmukainen este, hakemus on jätettävä vuoden kuluessa siitä, kun asiaa viimeiseksi käsitelleen poliisiviranomaisen päätöksestä tulee lainvoimainen. Kun tämä määräaika on kulunut, oikeus korvauksiin lain nojalla päättyy.

Jos tuomioistuin on rikosoikeudellisessa menettelyssä ohjannut uhrin ja hänen korvausvaatimuksensa vamman aiheuttamista vahingoista riita-asian oikeudenkäyntiin tai muuhun oikeudelliseen menettelyyn toisessa elimessä, hakemus on jätettävä vuoden kuluessa siitä, kun päätös uhrin oikeudesta viedä asia riita-asian oikeudenkäyntiin tai muuhun oikeudelliseen menettelyyn tulee lainvoimaiseksi. Kun tämä määräaika on kulunut, oikeus korvauksiin lain nojalla päättyy.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvausta maksetaan esimerkiksi seuraavasti:

Korvausta maksetaan vain aiheutuneesta henkilövahingosta (korvaus kivusta ja alentuneesta sosiaalisesta toimintakyvystä) ja laissa säädetyissä tapauksissa henkisistä kärsimyksistä. Korvaus ei koske muita menetyksiä tai kuluja.

a) Rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• terveydenhoitokulut (sairaanhoito: avohoito ja sairaalahoito, toipuminen)
• vahingosta aiheutuneet uudet tarpeet tai kulut (mm. huolenpito ja avustaminen, tilapäinen tai jatkuva hoito, pidentynyt opiskeluaika, fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet)
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (ml. ansionmenetykset ja alentunut ansaintakyky tai heikentynyt kyky ansaita toimeentuloa)
  • ansiomahdollisuuksien menetykset
  • vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
  • muut

– ei sovelleta

– psyykkiset (aineettomat) vahingot:

• uhrin kipu ja kärsimys – korvaus aineettomista vahingoista ihmiskaupan, raiskauksen, seksuaalisen hyväksikäytön, seksuaalisen väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja tahdonvastaisen katoamisen tapauksissa

b) Oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, toipuminen)
• toimeentulon ansaintakyvyn ja ansiomahdollisuuksien menetys

– ei sovelleta

– psyykkiset (aineettomat) vahingot:

• omaisten ja oikeudenhaltijoiden kipu ja kärsimys ja elossa oleville maksettava korvaus uhrin kuoltua – Henkirikoksen uhrin omaisille maksettavan korvauksen lainmukainen enimmäismäärä on rikoksentekohetkellä voimassa ollut vähimmäispalkka 25-kertaisena. Jos rikos on aiheuttanut kuoleman ja väkivaltarikoksen uhreja on elossa vain yksi, joka oli vainajan huollettavana, tällä on oikeus saada korvauksena rikoksen tekovuonna sovellettavaa kuukausittaista vähimmäispalkkaa vastaava määrä 50-kertaisena. Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan kertasummana.

Millä tavalla uhrin käyttäytyminen rikoksen jälkeen, hänen rikosrekisteritietonsa tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa saada korvausta? Miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Rikosrekisterimerkinnät eivät vaikuta korvauksen saamiseen Slovakian tasavallalta. Päättävä viranomainen voi pienentää korvauksen määrää tai evätä sen kokonaan, jos uhri on osaltaan vastuussa aiheutuneesta vammasta tai jos hän ei ole käyttänyt oikeuttaan saada korvaus vahingon aiheuttaneelta rikoksentekijältä.

Millä tavalla uhrin taloudellinen tilanne vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa saada korvausta tai korvauksen määrään?

Uhrin taloudellinen tilanne ei vaikuta korvauspäätökseen.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat uhrin mahdollisuuksiin saada korvausta tai korvauksen määrään?

Korvauksen määrään voi vaikuttaa se, missä määrin uhri on vastuussa aiheutuneesta henkilövahingosta, tai se, että uhri ei ole käyttänyt oikeuttaan saada korvausta suoraan rikoksentekijältä.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Jos henkilövahinko on todettu tuomioistuimen tuomiossa, korvaus määräytyy tuomiossa eritellyn ruumiinvamman laajuuden perusteella. Muissa tapauksissa, joissa on aiheutunut henkilövahinkoa, sovelletaan soveltuvin osin erityislainsäädäntöä, joka koskee kivusta ja alentuneesta sosiaalisesta toimintakyvystä maksettavien korvausten myöntämistä. Ihmiskaupan, raiskauksen, seksuaalisen hyväksikäytön, seksuaalisen väkivallan, lähisuhdeväkivallan tai tahdonvastaisen katoamisen tapauksissa aineettomista vahingoista maksettava korvaus on rikoksen tekoajankohdan vähimmäispalkkaa vastaava määrä 10-kertaisena. Jos kyseessä on henkirikos, omaisille aineettomista vahingoista maksettava korvaus vastaa rikoksen tekoajankohdan vähimmäispalkkaa 25-kertaisena.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Laissa ei säädetä korvauksen vähimmäismäärästä. Korvauksen enimmäismäärä on rikoksen tekoajankohtana voimassa ollut vähimmäispalkka 50-kertaisena (tällä hetkellä 31 150 euroa).

Onko korvausvaatimuksen määrä mainittava hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittava määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Jos henkilövahinko on todettu rikosoikeudenkäynnin päätteeksi annetulla lainvoimaisella tuomiolla tai rangaistusmääräyksellä, vahingonkorvaus vammasta lasketaan ja myönnetään tuomiossa tai rangaistusmääräyksessä todetun vamman laajuuden mukaan. Jos uhri ja hänen rikosoikeudenkäynnissä esittämänsä vaatimus siirretään siviiliprosessiin eli riita-asian oikeudenkäyntiin, vahingonkorvauksen laskeminen ja myöntäminen perustuvat riita-asiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksessä todettuun henkilövahingon laajuuteen. Muussa tapauksessa on toimitettava asiantuntijan tai lääkärin lausunto, joka sisältää myös korvauksen tarkan määrän määrittämiseen tarvittavat tiedot, jotta kyseinen määrä voidaan laskea. Korvauksen määrän määrittämistä koskevat säännöt on eritelty lainsäädännössä, jossa säädetään yleiset säännöt ruumiinvammojen perusteella maksettavan korvauksen laskemiseksi. Se ei siis koske pelkästään väkivaltarikosten uhreille maksettavien korvausten laskemista.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saatujen korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä. Korvaus maksetaan ainoastaan sillä edellytyksellä, että vammaa ei ole muutoin korvattu (esim. yksityisen vakuutusjärjestelmän kautta tai väkivaltarikoksen tekijän suoraan maksamalla korvauksella).

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Korvauksesta ei ole mahdollista saada ennakkoa.

Onko mahdollista saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilan huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Se on mahdollista. Uhri voi hakea korvausta uudelleen (esim. jos tilanne muuttuu tai hänen terveydentilansa heikkenee). Hakemus on silti jätettävä alkuperäisen määräajan kuluessa (eli vuoden kuluessa siitä, kun rikoksentekijän syylliseksi toteavasta rikostuomiosta tulee lainvoimainen, tai jos rikoksentekijän henkilöllisyys ei ole tiedossa tai rikossyytteen nostamiselle häntä vastaan on lainmukainen este, vuoden kuluessa siitä, kun asiaa viimeiseksi käsitelleen syyttäjäviranomaisen päätös tulee lainvoimaiseksi). Korvauksen enimmäismäärä yhdessä asiassa on kuitenkin 50 kertaa vähimmäispalkkaa vastaava määrä.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• Hakemukseen on liitettävä lainvoimainen tuomio tai asiaa viimeiseksi käsitelleen poliisiviranomaisen päätös. Jos uhri ei pysty liittämään hakemukseen tuomiota tai päätöstä, hänen on ilmoitettava rikosta viimeiseksi käsitellyt poliisiviranomainen tai tuomioistuin.
• Hakemukseen on liitettävä todisteet uhrille väkivaltarikoksesta aiheutuneesta henkilövahingosta. Jos tällainen todistus on osa tutkinta-asiakirjoja tai tuomioistuimen asiakirjoja, hakemuksessa on mahdollista ainoastaan viitata asiakirjaan ja ilmoittaa, mistä se löytyy. Itse asiakirjaa ei ole tällöin tarpeen liittää korvaushakemukseen. Lisäksi tarvitaan yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, joita uhri on toteuttanut saadakseen korvausta vahingon aiheuttaneen rikoksen tekijältä taikka ihmiskauppaan, raiskaukseen, seksuaaliseen väkivaltaan tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneeltä.
• Jos rikos on aiheuttanut kuoleman, tarvitaan asiakirja, joka todistaa, että hakemuksen tekijä on asunut henkirikoksen uhrin kanssa samassa taloudessa tämän kuoleman aikaan.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Korvausmenettelystä ei veloiteta maksuja.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Korvaushakemukset ratkaisee Slovakian oikeusministeriö.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Hakemus on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen: Ministerstvo spravodlivosti Slovenskej republiky (Slovakian tasavallan oikeusministeriö), Račianska ul. 71, 813 11 Bratislava, Slovakia.

Onko uhrin oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Uhrin ei tarvitse olla läsnä.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Slovakian oikeusministeriön on ratkaistava korvaushakemukset neljän kuukauden kuluessa. Määräaikaa jatketaan ajanjaksolla, jonka poliisi, tuomioistuin, muut valtion viranomaiset, aluehallintoviranomaiset, kunnat tai muut henkilöt tarvitsevat yhteistyöhön tai tarvittavien asiakirjojen toimittamiseen ministeriölle, jotta tämä voi ratkaista asian.

Jos uhri on tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten sen voi riitauttaa?

Jos Slovakian oikeusministeriö ei hyväksy korvausvaatimusta tai hyväksyy sen vain osittain, väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus hakea subjektiiviselle oikeudelleen oikeussuojaa tekemällä hallintovalitus hallintoprosessilain asiaa koskevien säännösten mukaisesti (laki nro 162/2015).

Mistä saa tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Lomakkeet ja muut tiedot ovat saatavilla Slovakian oikeusministeriön verkkosivustolla. Tutkintaviranomaiset tiedottavat rikosoikeudellisen menettelyn aikana uhreille mahdollisuuksista saada korvausta Slovakian tasavallalta ja korvauksen ehdoista.

Onko mahdollista soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Tietoja rikoksen uhreille maksettavista korvauksista löytyy oikeusministeriön verkkosivustolta. Sitä paitsi kun uhria rikosoikeudellisen menettelyn aikana kuullaan, hänelle kerrotaan rikoksen uhreille apua ja tukea tarjoavista organisaatioista ja annetaan niiden yhteystiedot.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

Nimenomaisesti korvausten hakemiseen ei ole saatavilla oikeudellista neuvontaa. On mahdollista käyttää valtion järjestämää yleistä oikeudellista neuvontaa, jota oikeusapukeskus antaa. Perusohjeet korvauksen hakemiseen saa oikeusministeriöstä.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Kyllä. On olemassa järjestöjä, jotka tarjoavat apua ja tukea väkivaltarikosten uhreille, mutta ne toimivat tällä hetkellä valtiosta riippumattomasti.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Jos joudut (tai läheisesi on joutunut) rikoksen uhriksi Suomessa, sinulle voidaan maksaa valtion varoista korvausta rikoksella aiheutetusta vahingosta. Oikeutta korvaukseen ei ole rajoitettu rikoksen laadun mukaan.

Jos rikosvahinko on aiheutunut moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä, korvaus maksetaan ensisijaisesti liikennevakuutuslain nojalla vahinkoa aiheuttaneen ajoneuvon liikennevakuutuksesta.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan maksaa rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta ja kärsimyksestä.

Henkilövahingolla tarkoitetaan sellaista terveydentilan häiriötä, joka on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Terveydentilan häiriö voi olla fyysinen tai psyykkinen.

Kärsimyksellä puolestaan tarkoitetaan tapahtuman aiheuttamaa henkistä kärsimystunnetta, joka ei edellytä lääketieteellisesti todettavissa olevaa terveydentilan häiriintymistä.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Sinulla voi olla oikeus korvaukseen, jos läheisesi on kuollut rikoksen johdosta. Läheisenä pidetään surmansa saaneen vanhempaa, lasta, aviopuolisoa sekä muuta surmansa saaneelle erityisen läheistä henkilöä.

Jos olet vastannut rikoksen johdosta surmansa saaneen hautaamisesta, sinulla on oikeus saada korvaus hautaamisesta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Jos sinulle erityisen läheinen henkilö on joutunut rikoksen kohteeksi, sinulle voidaan korvata hänen hoitamisestaan aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kulut sekä ansionmenetys. Läheisenä pidetään henkilövahingon kärsineen vanhempaa, lasta, aviopuolisoa sekä muuta näihin rinnastettavaa erityisen läheistä henkilöä.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi Suomessa, sinulla on yleensä oikeus korvaukseen riippumatta siitä, mikä kansalaisuutesi tai asuinpaikkasi on. Korvaus voidaan kuitenkin evätä, jos sinulla ei rikoksen tapahtumahetkellä ollut tai korvauksen vaatimishetkellä ole kotipaikkaa EU-maassa ja vahingon yhteys Suomeen on muutoin vähäinen.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Jos sinulla on kotipaikka Suomessa, voit tietyissä tilanteissa saada korvausta myös ulkomailla tehdyn rikoksen johdosta aiheutuneesta henkilövahingosta ja kärsimyksestä.

Korvausta voidaan maksaa, jos oleskelusi ulkomailla johtui työstä, opiskelusta tai muusta vastaavasta syystä. Harkinnan mukaan ulkomailla sattunut vahinko voidaan korvata myös muussa tapauksessa. Tällöin huomioon otetaan muun muassa rikoksen yhteys Suomeen, rikoksentekijän ja rikoksen uhrin välisen suhteen läheisyys, vahingon laatu sekä mahdollisuutesi saada korvausta muualta.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Sinun on ilmoitettava rikoksesta poliisille. Jollei rikosilmoitusta ole tehty tai poliisi ole muutoin saanut tietää rikoksesta, voidaan korvausta maksaa vain erityisestä syystä.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Voit jättää korvaushakemuksen ennen esitutkinnan valmistumista tai oikeudenkäynnin päättymistä. Hakemuksesi voidaan kuitenkin ratkaista vasta esitutkinnan päättymisen jälkeen. Jos rikoksesta on nostettu syyte, asia voidaan yleensä ratkaista vasta kun rikosasia ja korvausvaatimukset on käsitelty oikeudessa.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Jos rikosasiaa käsitellään tuomioistuimessa, sinun tulee pyrkiä saamaan oikeutesi korvaukseen tuomiolla vahvistetuksi. Tämä tarkoittaa, että sinun tulee esittää oikeudenkäynnissä korvausvaatimus rikoksen tekijää kohtaan. Rikosvahinkokorvausta ei yleensä suoriteta, mikäli olet laiminlyönyt tämän velvollisuuden.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Voit hakea korvausta, vaikka rikoksentekijä jäisi tuntemattomaksi. Sinun on toimitettava korvaushakemuksesi liitteenä jäljennös poliisin esitutkintapöytäkirjasta tai muu luotettava selvitys todisteeksi tapahtumista.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Sinun on haettava korvausta kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa on annettu lainvoimainen tuomio. Jollei asiaa ole käsitelty tuomioistuimessa, korvausta on vaadittava kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekopäivästä. Näistä määräajoista voidaan joustaa vain erityisestä syystä.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Kattaako se esimerkiksi seuraavat:

a) rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)  -sairaanhoitokulut korvataan
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.) -muut tarpeelliset kulut korvataan
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.) - ansionmenetyksestä korvataan enintään 150 euroa/päivä
  • ansiomahdollisuuksien menetykset - erityisestä syystä voidaan korvauksen määrittämisessä ottaa huomioon myös hakijan odotettavissa oleva ansiokehitys (esimerkiksi nuorena vahingoittuneen henkilön osalta)..
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut) - oikeudenkäyntikuluista voidaan maksaa kohtuullinen korvaus, jos korvausasiaa on käsitelty tuomioistuimessa ja sinulle on aiheutunut muuta korvattavaa vahinkoa
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista - korvataan henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneet tavanomaiset käyttöesineet (esimerkiksi silmälasit, rannekello ja matkapuhelin)
  • • muussa tapauksessa esinevahingoista sekä muista omaisuusvahingoista suoritetaan korvausta vain erityisin edellytyksin

– psyykkiset vahingot:

• uhrin kipu tai kärsimys - korvataan
  • psyykkinen tilapäinen haitta
  • henkinen kärsimys, jos vahinko on aiheutettu
    • seksuaalirikoksella
    • muulla vapauteen kohdistuneella rikoksella
    • rikoksella, joka on erityisen vakavasti loukannut uhrin henkilökohtaista koskemattomuutta

b) oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut -hautauskuluina korvataan esimerkiksi arkun, hautapaikan ja hautakiven hankkimisesta sekä muistotilaisuuden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Erityisen läheisenä henkilönä voit saada korvausta myös hautajaisiin osallistumisesta aiheutuneista kustannuksista (matkakuluista hautajaisiin, kukkalaiteesta ja suruvaatteista).
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) -mikäli läheisen kuolemantapaus aiheutti sinulle henkilövahingon, sinulle voidaan maksaa korvausta vahingosta aiheutuneista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista sekä ansionmenetyksestä. Korvaukselle on säädetty enimmäismäärä, joka on 6000 euroa (vuonna 2018).
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys -jos olit surmansa saaneen elatuksen varassa, sinulle voidaan maksaa korvausta elatuksen menetyksestä.

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua -rikoksen uhrin läheiselle ei makseta korvausta tilapäisestä haitasta tai henkisestä kärsimyksestä

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan yleensä kertasuorituksena lukuun ottamatta jatkuvaa korvausta ansionmenetyksestä ja elatuksen menetyksestä. Nämä korvaukset maksetaan useimmiten toistuvina, kuukausittaisina suorituksina.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Myönnettävää korvausta voidaan alentaa, jos olet omalla toiminnallasi myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Alennus voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun olet aloittanut tappelun, joka on johtanut vahingoittumiseesi. Sen sijaan mahdollinen rikosrekisterisi ei vaikuta mahdollisuuksiisi saada korvausta eikä myönnettävän korvauksen määrään.

Jotta voit saada korvausta, sinun on toimitettava rikosvahinkoasiasi käsittelyä varten Valtiokonttorin pyytämät asiakirjat. Jollet toimita tarvittavia selvityksiä, korvaushakemuksesi voidaan hylätä.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellinen tilanteesi ei pääsääntöisesti vaikuta korvausten saamiseen tai maksettavan korvauksen määrään.

Taloudellinen asemasi otetaan korvauspäätöstä tehdessä huomioon vain, jos olet hakenut korvausta huomattavasta esine- tai taloudellisesta vahingosta sillä perusteella, että vahingon syntymiseen on vaikuttanut avuttomuutesi.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Jos korvausasia on käsitelty tuomioistuimessa, maksetaan korvaus pääsääntöisesti tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti. Jos Valtiokonttori poikkeaa tuomioistuimen korvausasiassa antamasta ratkaisusta, se perustelee sinulle päätöksessään poikkeamisen syyt.

Rikoksen tekijä on velvollinen maksamaan sinulle tuomioistuimen määräämän korvauksen. Oikeus korvauksen saamiseen rikoksen tekijältä siirtyy kuitenkin valtiolle siltä osin kuin Valtiokonttori on myöntänyt sinulle korvausta.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Sairaanhoitokulut ja muut kulut korvataan, mikäli ne ovat tarpeellisia ja syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon.

Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettavan korvauksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon sinulle aiheutetun vahingon laatu ja vaikeusaste sekä vallitseva korvauskäytäntö. Myönnettävä korvaus ei voi ylittää laissa säädettyä enimmäismäärää.

Kärsimyksellä tarkoitetaan sitä henkistä kärsimystunnetta, joka sinulle on aiheutunut oikeudettoman loukkauksen seurauksena. Maksettava korvaus määritellään teon luonteen perusteella. Korvauksen määrään vaikuttaa myös laissa säädetyt enimmäiskorvaukset.

Ansionmenetystä määritettäessä otetaan lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka olisit saanut, jollei rikosta olisi tapahtunut. Tästä vähennetään tulot ja etuudet, jotka olet vahinkotapahtumasta huolimatta saanut tai jotka olisit voinut saada. Myönnettävä korvaus ei voi ylittää laissa säädettyä päiväkohtaista enimmäismäärää.

Myönnettävien haitta- ja kärsimyskorvausten yhteismäärästä tehdään perusvähennys. Perusvähennyksen määrä on vuonna 2018 tapahtuneen rikoksen osalta 220 euroa.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Myönnettävälle korvaukselle ei ole alarajaa.

Sinulle voidaan maksaa korvausta rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta ja kärsimyksestä yhteensä enintään 61 500 euroa. Lisäksi

• kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettava korvaus voi olla enintään 12 000 euroa.
• kärsimyksestä maksettava enimmäiskorvaus on 3 600 euroa. Seksuaalirikoksen uhrille kärsimyksestä maksettava korvaus voi kuitenkin olla enintään 9 500 euroa tai, jos uhri oli tekohetkellä kahdeksaatoista vuotta nuorempi, enintään 16 200 euroa.
• surmansa saaneen läheiselle maksettava korvaus voi olla yhteensä enintään 6 000 euroa.
• ansionmenetyksestä maksettava korvaus voi olla enintään 150 euroa päivältä.

Vahinkokohtainen enimmäiskorvaus ei koske ansiotulojen menetyksen tai elatuksen menetyksen korvaamista silloin, kun näitä maksetaan jatkuvana korvauksena.

Esinevahingoissa ja taloudellisissa vahingoissa enimmäiskorvaus on 31 000 euroa.

Rikoksen uhrille maksettavien korvausten enimmäismäärät sekä perusvähennyksen määrä tarkistetaan kolmen vuoden välein. Seuraavan kerran määrät tarkistetaan vuoden 2021 alusta.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Korvaus voidaan myöntää enintään vaatimasi määrän mukaisena. Tarvittaessa voit vaatia kohtuullista korvausta. Voit myös viitata korvaushakemuksesi perusteena olevassa tuomiossa vahvistettuihin määriin.

Tarvittaessa saat neuvoja rikosvahinkoasiassasi asiakaspalvelustamme sekä korvaushakemuksesi käsittelijältä.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Valtion varoista maksettava korvaus on toissijainen. Tämä tarkoittaa, että sinun tulee hakea ensin korvausta muualta, esimerkiksi sairausvakuutuksesta ja vakuutusyhtiöltä. Nämä korvaukset vähennetään sinulle myönnettävästä korvauksesta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Tarvittaessa voit tehdä kirjallisen ennakkokorvaushakemuksen. Ennakkokorvausta voidaan maksaa, jos korvausasiasi käsittely viivästyy sinusta riippumattomasta syystä ja sinulla on oikeus määrältään merkittävään korvaukseen.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Valtiokonttori tutkii asian uudelleen, jos asiassa ilmenee uutta selvitystä. Uuden selvityksen perusteella sinulle voidaan myöntää aiemmin evätty korvaus tai korvaus voidaan myöntää aikaisempaa suurempana.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Esimerkiksi:

• Avoin asianajovaltakirja, mikäli asiamiehenä toimii muu kuin julkinen oikeusavustaja tai asianajaja. Lisäksi tarvitaan yksilöity valtakirja, mikäli hakijalle suoritettava korvaus halutaan maksettavaksi muulle kuin sinulle itsellesi.
• Tositteet vaadituista hautauskuluista sekä tarvittaessa perukirja ja valtakirjat.
• Jäljennös tuomioistuimessa annetusta tuomiosta tai jäljennös poliisin esitutkintapöytäkirjasta, jollei tuomiota ole
• Lääkärinlausunto tai sairauskertomus
• Mikäli asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, tositteet kaikista vaadituista kuluista
• Ansionmenetystä vaativalta lääkärinlausunto työkyvyttömyydestä, jäljennös sairauspäivärahapäätöksestä sekä todistus työnantajan maksamasta palkasta ja ansionmenetyksen määrästä
• Mahdolliset päätökset ja selvitykset sairausvakuutuksesta, vakuutusyhtiöstä sekä muualta saaduista korvauksista
• Oikeudenkäyntikuluja vaativalta asiamiehen palkkiolaskelma sekä mahdollinen vakuutusyhtiön korvauspäätös
• Hakemuskuluja vaativalta asiamiehen lasku sekä selvitys myönnetystä oikeusavusta tai määrätystä oikeusavustajasta
• Taloudellista vahinkoa sekä harkinnanvaraisesti korvattavaa esinevahinkoa vaativalta selvitys vahingon kärsineen sairaudesta, vammasta tai muusta avuttomuudesta sekä taloudellisista olosuhteista

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Sinulta ei peritä maksuja korvausasian käsittelystä.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Korvausvaatimuksesi käsitellään Valtiokonttorissa.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Voit lähettää hakemuksen joko sähköisesti osoitteeseen rikosvahingot@valtiokonttori.fi tai tulostaa lomakkeen ja toimittaa sen postitse osoitteella:

Valtiokonttori

PL 50

00054 Valtiokonttori

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Asian käsittely Valtiokonttorissa on kirjallista. Sinua ei pyydetä paikalle henkilökohtaisesti käsittelyn missään vaiheessa.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Keskimääräinen käsittelyaika on noin 7 kuukautta. Ajantasaisen arvion käsittelyajasta saat Valtiokonttorin internetsivuilta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Voit valittaa saamastasi korvauspäätöksestä kirjallisesti Vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut päätöksestä tiedon. Ohje valituksen tekemiseksi on Valtiokonttorin korvauspäätöksen liitteenä.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Lomakkeen korvauksen hakemiseksi sekä lisätietoja korvauksen hakemisesta löydät Valtiokonttorin internetsivuilta osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/ Voit myös ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme puh. +358 295 50 2736 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen rikosvahingot@valtiokonttori.fi.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Löydät lisätietoja rikosvahinkokorvaukseen liittyvistä asioista Valtiokonttorin internetsivuilta osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/ Tarvittaessa voit olla myös puhelimitse yhteydessä Valtiokonttoriin. Sinua autetaan numerossa +358 295 50 2736.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Halutessasi voit käyttää asiamiestä korvauksen hakemisessa. Hakemuksen tekemisestä aiheutuneista kuluista voidaan kuitenkin maksaa korvausta vain,

• jos sinulle on myönnetty oikeusapua tai määrätty oikeudenkäyntiavustaja asian tuomioistuinkäsittelyä varten tai
• jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, mutta täytät oikeusavun saamisen taloudelliset edellytykset.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Tukea ja neuvontaa saat esimerkiksi rikosuhripäivystyksestä (RIKU). Yhteystiedot löydät järjestön internetsivuilta https://www.riku.fi

Rikoksesta aiheutuneista vahingoista voi saada pääasiassa kolmenlaista korvausta:

• rikoksentekijän maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus
• yksityisvakuutukseen, ryhmävakuutukseen tai yleiseen vakuutukseen perustuva vakuutuskorvaus
• valtion maksama rikosvahinkokorvaus.

Erityyppisiin korvauksiin sovelletaan erilaisia sääntöjä. Seuraavat tiedot koskevat ainoastaan valtion maksamaa rikosvahinkokorvausta.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Rikosvahinkokorvausta voidaan periaatteessa maksaa kaikenlaisista rikoksista, mutta korvausmahdollisuudet vaihtelevat vahinkojen tyypin mukaan.

Henkilövahinko voidaan korvata kaikenlaisissa rikoksissa, jos henkilövahinko on rikoksen luonnollinen seuraus.

Korvausta voidaan maksaa myös vahingosta rikoksissa, joissa on vakavasti loukattu toisen henkilön koskemattomuutta (esimerkiksi pahoinpitely tai raiskaus), vapautta (esimerkiksi laiton vapaudenriisto) tai rauhaa (esimerkiksi laiton uhkaus) tai syyllistytty vakavaan kunnianloukkaukseen.

Esinevahingosta (esimerkiksi varkauden tai vahingonteon yhteydessä) tai puhtaasta varallisuusvahingosta (esimerkiksi petoksen yhteydessä) maksetaan korvausta vain tietyissä tapauksissa.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan maksaa henkilövahingosta ja loukkauksesta. Myös lapsi, joka on joutunut läheisten henkilöiden välillä tapahtuneen rikoksen todistajaksi, voi saada korvausta. Esinevahingosta tai puhtaasta varallisuusvahingosta voidaan maksaa korvausta tietyissä poikkeustapauksissa.

Henkilövahingon kärsineelle voidaan maksaa korvausta

• sairaanhoitokuluista ja muista vahingon kärsineelle aiheutuneista kuluista (myös vahingon kärsineelle erityisen läheinen henkilö voi saada kohtuullisen korvauksen)
• vahingoittuneista vaatteista, silmälaseista ja muusta, mitä vahingon kärsineellä oli yllään vahinkotilanteessa
• ansionmenetyksestä
• ohimenevästä fyysisestä ja henkisestä kärsimyksestä (kipu ja särky)
• pysyvästä fyysisestä ja henkisestä kärsimyksestä (ulkonäköhaitta tai muu pysyvä haitta).

Jos henkilövahinko on johtanut kuolemaan, korvausta voidaan maksaa

• hautauskuluista sekä kuolemantapauksesta aiheutuneista muista kuluista (kohtuullinen korvaus)
• elatuksen menetyksestä (tietyin edellytyksin)
• henkilövahingosta, jonka surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö on kärsinyt kuolemantapauksen seurauksena.

Ansionmenetyksestä ja elatuksen menetyksestä maksettavasta korvauksesta vähennetään muut etuudet, joihin vahingon kärsineellä on oikeus (esimerkiksi sosiaalietuudet, eläke tai työnantajan maksamat korvaukset).

Loukkauksesta voidaan maksaa korvausta, jos rikos on kohdistunut vahingon kärsineeseen henkilöön, vapauteen tai rauhaan tai kyseessä on vakava kunnianloukkaus ja jos rikoksella on loukattu vakavasti henkilökohtaista koskemattomuutta.

Esinevahingosta, esimerkiksi varastetusta tai vahingoittuneesta omaisuudesta, maksetaan korvausta vain poikkeustapauksissa. Korvausta voidaan maksaa, jos rikoksen tekijä on ollut rikoksen tapahtuessa yhteiskunnan huostassa, esimerkiksi vankilassa, tutkintavankeudessa tai pakkohoitolaitoksessa (niin sanotut karkaamistapaukset). Korvaus on mahdollinen myös erityisen vaikeissa tilanteissa, joissa vahingon kärsineen toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi vahingon vuoksi tai joissa korvaus on muutoin erityisen tarpeellinen.

Esimerkiksi petoksen tai kavalluksen yhteydessä syntyneestä puhtaasta varallisuusvahingosta maksetaan korvausta hyvin harvoin. Korvausta voidaan maksaa vain karkaamistapauksissa erityisistä syistä tai erityisen vaikeissa tilanteissa, joissa vahingon kärsineen toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi vahingon vuoksi tai joissa korvaus on muutoin erityisen tarpeellinen.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvausta voidaan maksaa edellä kuvatun mukaisesti. Jos surmansa saaneen lähiomainen on kärsinyt henkilövahingon, hän saa tavallisesti vakiokorvauksen kivusta ja särystä.

Korvauksen henkilövahingosta voivat yleensä saada surmansa saaneen kumppani, vanhemmat ja lapset sekä hänen kanssaan yhdessä asuneet sisarukset. Aikuisilla sisaruksilla, jotka eivät asuneet yhdessä surmansa saaneen kanssa, ei yleensä ole oikeutta korvaukseen.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Jos rikos ei ole johtanut kuolemaan, vahingon kärsineelle erityisen läheinen henkilö voi tietyissä erityistapauksissa saada korvauksen välillisestä henkilövahingosta. Korvaus on mahdollinen, jos vahingon kärsinyt on saanut vaikeita vammoja ja ollut hengenvaarallisessa tilassa huomattavan pitkään tai jos omaiselle on aiheutunut psyykkinen henkilövahinko hänen jouduttuaan vahinkotapahtuman todistajaksi.

Korvauksen saajina voivat tässä tapauksessa olla samat henkilöt kuin silloin, jos rikoksen uhri on kuollut.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Jos rikos on tehty Ruotsissa, korvausta voidaan maksaa riippumatta siitä, mikä on vahingon kärsineen kansalaisuus tai missä maassa hän asuu. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos rikoksella ja vahingon kärsineellä on niin vähäinen yhteys Ruotsiin, että olisi kohtuutonta vaatia valtiolta korvausta vahingosta. Tätä poikkeusta sovelletaan rajoitetusti. Poikkeus ei koske myöskään EU:n toisen jäsenvaltion kansalaista, joka on joutunut tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi Ruotsissa.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Ruotsissa asuva voi hakea korvausta Ruotsissa, vaikka rikos on tehty toisessa EU:n jäsenvaltiossa tai EU:n ulkopuolella.

Periaatteena on, että rikosvahinko korvataan ensisijaisesti siinä maassa, jossa rikos on tehty. Jos vahinkoa ei voida korvata lainkaan tai kokonaan kyseisessä maassa ja jos vahingon kärsinyt asuu Ruotsissa, hänellä voi olla oikeus Ruotsin valtion maksamaan rikosvahinkokorvaukseen.

Jos rikos on tehty toisessa EU:n jäsenvaltiossa, jossa rikoksesta voidaan maksaa korvausta, Ruotsin rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten) voi auttaa Ruotsissa korvausta hakevaa ottamaan yhteyttä kyseiseen maahan. Tietyin edellytyksin korvausta voidaan maksaa Ruotsissa jo ennen kuin oikeus korvaukseen on tutkittu toisessa EU:n jäsenvaltiossa.

Jos vahingosta ei voida maksaa korvausta toisessa EU:n jäsenvaltiossa, oikeus korvaukseen tutkitaan Ruotsin säännösten mukaisesti.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voin hakea korvausta?

Korvauksen hakemisen edellytyksenä on, että rikoksesta on tehty rikosilmoitus ja vahingon kärsinyt on avustanut poliisitutkinnassa.

Onko odotettava mahdollisen poliisitutkinnan tai rikosprosessin tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Korvauksen saaminen on lähes aina mahdollista vasta, kun poliisitutkinta ja mahdollinen tuomioistuinkäsittely on suoritettu.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Jos rikoksentekijä on tiedossa, valtio voi yleensä maksaa korvausta sillä edellytyksellä, että tekijä on tuomittu rikoksesta. Vahingon korvaaminen on ensisijaisesti vahingon aiheuttajan velvollisuus, joten korvausta on ensikädessä vaadittava rikoksentekijältä. Jos tehdyn selvityksen perusteella on ilmeistä, ettei rikoksentekijä pysty maksamaan vahingonkorvausta, vahingon kärsinyt voi saada valtiolta korvausta vaatimatta sitä ensin rikoksentekijältä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Korvaukseen voi olla oikeus, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu ja poliisitutkinta on sen vuoksi lopetettu. Rikosta ja oikeutta korvaukseen arvioidaan silloin pääasiassa poliisitutkinnan sisällön perusteella. Vahingon kärsineen on lisäksi esitettävä selvitys, josta ilmenee rikoksesta aiheutunut vahinko.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvauksen hakemisen määräaika on kolme vuotta, ja se lasketaan seuraavasti:

Jos rikoksesta on annettu tuomio, korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona tuomiosta tuli lainvoimainen (eli jonka jälkeen tuomiosta ei voinut enää valittaa).

Jos poliisitutkinta on lopetettu, korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona tutkinta päätettiin lopettaa.

Jos poliisitutkintaa ei ole aloitettu, korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa rikoksen tekopäivästä.

Rikoksen uhriksi alle 18-vuotiaana joutuneella lapsella on oikeus hakea korvausta milloin tahansa siihen saakka, kun hän täyttää 21 vuotta.

Myös määräajan jälkeen tehty hakemus voidaan käsitellä, jos myöhästymiseen on erityinen syy. Syynä voi olla esimerkiksi se, että hakija ei vakavan sairauden vuoksi ole voinut hakea vahingonkorvausta ajoissa.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Kattaako se esimerkiksi seuraavat:

a) Rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet sairaanhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)

Kyllä – siltä osin kuin korvausta ei makseta muualta.

• henkilövahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (esim. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet)

Kyllä – siltä osin kuin korvausta ei makseta muualta.

• pysyvät vammat (invaliditeetti ja muut pysyvät toimintarajoitteet)
  • ansionmenetykset hoidon ajalta ja sen jälkeen (myös tulonmenetykset ja alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)

  Kyllä – siltä osin kuin korvausta ei makseta muualta.

  • ansiomahdollisuuksien menetykset

  Ei – lukuun ottamatta korvausta ansionmenetyksestä tai tulevasta ansionmenetyksestä (elinkorko).

  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)

  Ei

  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista

Vahingon kärsinyt voi saada korvausta vahingoittuneista tai tuhoutuneista vaatteista, silmälaseista ja muusta, mitä hänellä oli yllään vahinkotilanteessa.

Mahdollisuudet saada korvausta esinevahingoista ovat muutoin hyvin rajalliset (ks. kohta 1.2 edellä).

• muut

– psyykkiset (aineettomat) vahingot:

• uhrin kipu tai särky

Kyllä. Kivun ja säryn lisäksi korvausta voidaan maksaa myös loukkauksesta, jos vahingon kärsineeseen henkilöön, vapauteen tai rauhaan kohdistuneella rikoksella on loukattu vakavasti hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan.

b) Rikoksen uhrin huollettavien tai omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut

Kyllä – siltä osin kuin korvausta ei makseta muualta.

• sairaanhoitokulut (esim. perheenjäsenen saama terapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)

Kyllä. Kun rikos on johtanut kuolemaan ja surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö on kärsinyt sen seurauksena henkilövahingon, hänelle voidaan maksaa korvausta, jos korvausta ei makseta muualta (ks. kohdat 1.3 ja 1.4).

• elatuksen tai ansiomahdollisuuksien menetys

Elatuksen menetyksestä voidaan maksaa korvausta tietyin edellytyksin.

– psyykkiset vahingot:

• omaisten tai huollettavien kipu tai särky / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan yleensä kertasummana. Mahdollisia pysyviä vahinkoja on usein selviteltävä myöhemmin, kun on selvää, että vahinko jää pysyväksi. Pitkäaikaisia ansionmenetyksiä selvitellään yleensä kerran vuodessa jälkikäteen. Jos vahingon kärsineen työkyky on heikentynyt pysyvästi vahingon vuoksi, hänellä voi olla tietyin edellytyksin oikeus elinkorkoon korvauksena tulevasta ansionmenetyksestä. Tässä tapauksessa elinkorkoa maksetaan kuukausittain.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Jos vahingon kärsinyt on käyttäytymisellään rikostilanteessa tai muulla vastaavalla tavalla tahallaan tai huolimattomuudesta kasvattanut vahingoittumisriskiä, korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä kokonaan. Yleensä korvausta sovitellaan tällä tavalla, jos rikos on seurausta vahingon kärsineen omasta rikollisesta toiminnasta, jos rikos liittyy huumausaineisiin tai jos vahingon kärsinyt on käyttäytynyt provosoivasti rikoksen yhteydessä.

Lisäksi edellytyksenä on, että vahingon kärsinyt on kohtuullisesti avustanut poliisia rikoksen tutkinnassa. Lisäksi hänen on osallistuttava Rikosuhriviranomaisen korvausmenettelyyn antamalla tietoja ja toimittamalla arviointia varten tarvittavat asiakirjat. Korvausta ei voida maksaa, jos vahingon kärsinyt ei ole avustanut poliisitutkinnassa tai korvausasian käsittelyssä.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Vahingon kärsineen taloudellinen tilanne ei vaikuta oikeuteen saada korvausta henkilövahingosta tai loukkauksesta eikä tällaisen korvauksen määrään. Esinevahingoissa ja puhtaissa varallisuusvahingoissa taloudellinen tilanne voi tietyissä tapauksissa vaikuttaa vahingon kärsineen oikeuteen saada rikosvahinkokorvausta ja korvauksen määrään.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Valtion rikosvahinkokorvaus on toissijainen kaikkiin muihin vahingosta maksettaviin korvauksiin nähden. Tämä tarkoittaa, että rikosvahinkokorvauksesta vähennetään muut korvaukset. Vähennettäviä korvauksia ovat esimerkiksi maksettu tai mahdollisesti maksettava vahingonkorvaus sekä vakuutuskorvaus, johon vahingon kärsineellä on oikeus.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvaus määräytyy rikosvahinkolain (Brottsskadelag) ja vahingonkorvauslain (Skadeståndslag) mukaan. Oikeus rikosvahinkokorvaukseen on jossain määrin suppeampi kuin oikeus vahingonkorvaukseen. Periaatteena on, että korvauksella on oltava korjaava vaikutus ja sen on mahdollisuuksien mukaan palautettava vahingon kärsineen taloudellinen tilanne samanlaiseksi kuin ennen vahinkoa.

Välttämättömät ja kohtuulliset kulut sekä vahingosta aiheutunut ansionmenetys korvataan kokonaan. Korvaukselle on yläraja (ks. kohta 1.18).

Korvaus kivusta ja särystä maksetaan taulukoiden mukaan. Tavanomainen määrä hoidon/sairausloman aikana on noin 2 700 kruunua kuukaudessa (2022), mutta korvaus voi olla suurempi esimerkiksi tehohoidon tapauksessa. Kuolemaan johtaneissa rikoksissa (korvaus omaisille) ja raiskauksessa oletuksena on myös henkilövahinko, eikä sitä siksi tarvitse näyttää toteen. Näissä tapauksissa kivusta ja särystä maksetaan vakiokorvaus, joka on tahallisen surmaamisen osalta 60 000 kruunua, kuolemantuottamuksen osalta 30 000 kruunua ja raiskauksen osalta 15 000 kruunua.

Korvaus pysyvistä toiminnallisista vammoista määräytyy taulukoiden mukaan lääkärin tekemän haitta-astearvion ja hakijan iän perusteella.

Korvaus pysyvistä ulkonäköhaitoista määräytyy taulukoiden mukaan sen perusteella, kuinka näkyvä haitta on, missä se sijaitsee ja minkä ikäinen vahingon kärsinyt on.

Korvaus loukkauksesta määräytyy rikokseen liittyvien objektiivisten olosuhteiden mukaan, riippumatta vahingon kärsineen subjektiivisesta kokemuksesta. Esimerkiksi laittomasta uhkauksesta voidaan oikeuskäytännön mukaan maksaa korvausta 5 000–20 000 kruunua, pahoinpitelystä 5 000–100 000 kruunua, raiskauksesta 100 000 kruunua ja murhan yrityksestä 100 000–150 000 kruunua.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Pienin mahdollinen korvaus on 100 kruunua (perusvähennyksen jälkeen).

Henkilövahingosta, kipu ja särky mukaan lukien, maksettava korvaus voi olla enintään 966 000 kruunua (2022). Lisäksi tietyissä olosuhteissa voidaan maksaa korvauksena elinkorkoa.

Esinevahingosta ja puhtaasta varallisuusvahingosta maksettava korvaus voi olla enintään 482 000 kruunua (2022).

Loukkauksesta maksettavalle korvaukselle ei ole ylärajaa.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä – kun korvausta haetaan taloudellisista menetyksistä, esimerkiksi sairaanhoitokuluista tai ansionmenetyksestä, vaadittu määrä on ilmoitettava tai hakemukseen on liitettävä asiakirjoja, joista käy selvästi ilmi vahingon suuruus.

Kun korvausta haetaan aineettomista vahingoista (korvaus kivusta ja särystä, loukkauksesta tai pysyvästä haitasta sekä korvaus rikoksen todistajaksi joutuneelle lapselle), määrää ei tarvitse ilmoittaa.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä – valtio maksaa rikosvahinkokorvausta vain siltä osin kuin vahingon kärsinyt ei saa vahingonkorvausta muualta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Ei – korvausta ei ole mahdollista maksaa ennakkoon.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Kyllä – lisäkorvaus on mahdollinen, jos vaatimus ei ole vanhentunut. Vaatimus vanhentuu yleensä kymmenen vuoden kuluttua edellisestä päätöksestä.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Jos hakijaa edustaa asiamies, hakemukseen on liitettävä alkuperäinen valtakirja. Kulut on yleensä todistettava alkuperäisillä kuiteilla. Hakijan on hyvä toimittaa myös muu edellä lueteltu aineisto, jolla on merkitystä vahingon kannalta.

Jos vaadittuja asiakirjoja ei toimiteta, Rikosuhriviranomainen hankkii itse asiakirjat, jotka se tarvitsee voidakseen arvioida oikeuden korvaukseen ja korvausmäärän. Tähän tarvitaan valtakirja, jonka hakija antaa hakemuksensa yhteydessä. Jos viranomainen ei voi hankkia tarvittavia tietoja ja asiakirjoja, hakijalle annetaan mahdollisuus täydentää hakemusta itse.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Osoitteeseen Brottsoffermyndigheten, Box 470, 901 09 UMEÅ.

Huomaa, että hakemus on tehtävä erillisellä lomakkeella, joka on saatavilla Rikosuhriviranomaisen verkkosivustolla: https://www.brottsoffermyndigheten.se/

Hakemuksen voi tehdä myös sähköisesti osoitteessa https://www.brottsoffermyndigheten.se/, jos hakijalla on ruotsalainen sähköinen pankkitunniste (BankID).

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Hakemuksen käsittelyaika vaihtelee viranomaisen työkuorman mukaan. Aika voi vaihdella myös sen mukaan, kuinka monimutkaisesta asiasta on kysymys. Keskimääräinen käsittelyaika on noin kolme kuukautta (2022).

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Rikosuhriviranomaisen päätöksestä ei voi valittaa, mutta viranomainen voi pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa päätöstä, jos esiin on tullut uusia seikkoja tai jos siihen on muuten aihetta. Päätöstä ei voi muuttaa hakijan vahingoksi.

Päätökseen tyytymättömän on lähetettävä viranomaiselle kirjallinen oikaisupyyntö. Pyynnössä on ilmoitettava haluttu muutos ja sen perustelut. Mahdollinen täydentävä aineisto on toimitettava pyynnön mukana.

Hakijalla on aina oikeus siihen, että vahingonkorvauslautakunta (Nämnden för brottsskadeersättning) käsittelee hänelle annetun päätöksen.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Tietoa ja hakemuslomakkeita on Rikosuhriviranomaisen verkkosivustolla: https://www.brottsoffermyndigheten.se/ Tietoa korvauksesta ja sen hakemisesta on useilla eri kielillä, ja saatavilla on myös englanninkielinen hakemuslomake.

Tietoa saa myös Rikosuhriviranomaisen palvelunumerosta +46 90 70 82 00, joka palvelee arkisin klo 9–15. Palvelua annetaan ruotsiksi ja englanniksi.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Katso edellä annettu vastaus.

Alle 18-vuotiaille lapsille suunnattua tietoa on saatavilla seuraavalla sivustolla: https://www.jagvillveta.se/ Tietoa on saatavilla useilla eri kielillä.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Hakemus on helppo täyttää, ja Rikosuhriviranomaiselta saa tarvittaessa apua sen täyttämisessä. Asiamieskuluista maksetaan korvausta vain erityisistä syistä.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Paikalliset rikosuhripäivystykset voivat yleensä auttaa hakemuksen tekemisessä. Rikosuhripäivystysten tiedot voi tarkastaa osoitteesta http://www.brottsofferjouren.se/, ja apua saa myös numerosta 0200 21 20 19.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Väkivaltarikoksen uhri voi hakea korvausta, jos hän on joutunut uhriksi itsestään riippumattomista syistä. Korvausta voi hakea myös henkilö, jonka läheinen on kuollut väkivaltarikoksen uhrina. Korvausjärjestelmän liitteessä B selitetään esimerkkien avulla, mitä järjestelmässä tarkoitetaan väkivaltarikoksella. Korvausta voidaan myöntää myös henkilölle, joka on loukkaantunut otettuaan aiheellisesti poikkeuksellisen riskin rikoksen estämiseksi tai rajoittamiseksi, esimerkiksi ottamalla rikoksesta epäillyn kiinni.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voi saada

• henkisestä kärsimyksestä tai ruumiinvammoista
• seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai fyysisestä väkivallasta
• kuolemantapauksesta.

Kaikkia korvausvaatimuksia ei kuitenkaan hyväksytä, vaan hakijan on täytettävä järjestelmän kelpoisuusehdot.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Henkilö, jonka lähiomainen on kuollut vammoihinsa, voi hakea korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää, että hakija on järjestelmän nojalla oikeutettu korvaukseen uhrin lähiomaisena (qualifying relative).

Lähiomaisella on oikeus saada korvausta, jos hän oli vainajan kuollessa

• vainajan puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ja asui samassa taloudessa tämän kanssa,
• vainajan kumppani (muu kuin puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli) ja oli asunut samassa taloudessa tämän kanssa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta välittömästi ennen vainajan kuolinpäivää,
• henkilö, joka täyttää muut edellä mainitut edellytykset, mutta joka ei asunut vainajan kanssa sairauden tai vamman vuoksi,
• vainajasta taloudellisesti riippuvainen puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, entinen puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli,
• vainajan vanhempi tai
• vainajan lapsi.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Henkilö, joka oli läsnä tilanteessa, jossa hänen läheisensä loukkaantui väkivaltarikoksen vuoksi, voi hakea korvausta henkisestä kärsimyksestä. Hän voi hakea korvausta myös siinä tapauksessa, että hän oli paikalla välittömästi läheisen loukkaannuttua.

Edellä esitetyissä tapauksissa voidaan myöntää korvausta henkisen kärsimyksen perusteella henkilölle, joka on joutunut todistamaan läheisensä loukkaantumista. Korvaus myönnetään psykiatrin tai kliinisen psykologin antaman lääkärintodistuksen perusteella.

Tällaiseen korvaukseen oikeutetut lähiomaiset on lueteltu edellä.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Järjestelmästä voidaan myöntää korvausta ainoastaan henkilöille, jotka täyttävät jonkin järjestelmän kohdassa 10 mainitun asuinpaikkaa, kansalaisuutta tai muuta seikkaa koskevan vaatimuksen. Tämä tarkoittaa, että hakijan on täytynyt asua rikoksen tekoajankohtana vakinaisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai että jokin järjestelmän kohdassa 11 tai 13 mainituista muista perusteista täyttyy.

Korvausta voidaan myöntää henkilölle, joka on jonkin Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltion taikka väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittajamaan kansalainen. Mahdollisiin ihmiskaupan uhreihin ja turvapaikanhakijoihin sovelletaan erityisiä säännöksiä. Kaikki edellytykset luetellaan järjestelmän kohdassa 10.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Järjestelmästä maksetaan korvauksia sellaisten rikosten vuoksi, jotka ovat tapahtuneet Isossa-Britanniassa (Skotlannissa, Englannissa ja Walesissa).

Jos Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva henkilö on loukkaantunut jouduttuaan väkivaltarikoksen uhriksi jossakin EU:n jäsenvaltiossa, järjestelmä voi auttaa häntä korvauksen hakemisessa kyseisestä valtiosta. Tällaisissa tapauksissa voi kysyä neuvoa puhelimitse numerosta 0300 003 3061 (EU Assistance Team) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen eucat@cica.gsi.gov.uk

Jos loukkaantuminen on tapahtunut EU:n ulkopuolella, korvausta voi olla mahdollista hakea kyseisen maan vastaavasta järjestelmästä. Tällaisessa tapauksessa lisätietoja antaa Foreign and Commonwealth Office. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://www.gov.uk

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Korvausta ei myönnetä, ellei rikosilmoitusta ole tehty. Korvauksen saaminen järjestelmästä edellyttää, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei. Korvausta voi hakea, vaikka poliisi- tai rikostutkinnan tulos ei olisi vielä selvillä.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Järjestelmään on tarkoitus tukeutua vain siinä tapauksessa, että muita vaihtoehtoja ei ole käytettävissä. Mahdollisuuksien mukaan korvausta on haettava ensin muista lähteistä, kuten sosiaaliturvajärjestelmästä tai vakuutuksesta tai vaatimalla vahingonkorvausta rikoksentekijältä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Järjestelmästä voidaan myöntää korvaus, vaikka rikoksentekijää ei olisi tunnistettu tai tuomittu. Edellytyksenä on, että hakija on tehnyt yhteistyötä poliisin kanssa tapauksen selvittämiseksi. Korvauspäätökset tehdään todennäköisyysarvioinnin perusteella.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvausta on haettava heti kun se on kohtuudella mahdollista, yleensä kahden vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta, jos hakija oli silloin täysi-ikäinen. Tätä määräaikaa voidaan pidentää,

• jos korvausta ei poikkeuksellisesta syystä ole ollut mahdollista hakea aikaisemmin, ja

• hakemuksen tueksi esitetään näyttöä, jonka avulla korvauspäätös voidaan tehdä ilman, että käsittelijän on tehtävä sitä varten laajoja lisäselvityksiä.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) Rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• Sairaskulut (avo- ja sairaalahoito, toipuminen) - Ei. Järjestelmästä ei korvata välittömiä sairaskuluja.
• Loukkaantumisesta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.) - Tällaisia erityiskuluja voidaan korvata tilanteen mukaan. Korvausta erityiskuluista voi hakea vain, jos työkyvyttömyys on jatkunut yli 28 viikon ajan.
• Pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat) - Kyllä.
  • Ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.) - Vain jos väkivaltarikoksen välittömänä seurauksena aiheutunut työkyvyttömyys tai työkyvyn heikentyminen on kestänyt yli 28 viikon ajan;
  • Ansiomahdollisuuksien menettäminen - Kyllä, jos kelpoisuusehdot täyttyvät.
  • Vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudenkäyntimenettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut) - Ei.
  • Korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista - Ei.
  • Muu - Ks. järjestelmän kelpoisuusehdot

– psyykkinen (henkinen) kärsimys:

• Uhrin kipu ja kärsimys - Kyllä, jos kelpoisuusehdot täyttyvät.

b) Uhrin oikeudenhaltijoiden tai omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• Hautauskulut - Kyllä.
• Sairaskulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) - Ei.
• Elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys - Kyllä, jos uhri on kuollut ja kelpoisuusehdot täyttyvät.

– psyykkinen kärsimys:

• Omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua - Henkilöllä, joka oli läsnä tilanteessa, jossa hänen läheisensä loukkaantui väkivaltarikoksen vuoksi, voi olla oikeus saada korvausta henkisestä kärsimyksestä. Hänellä voi olla oikeus korvaukseen myös siinä tapauksessa, että hän oli paikalla välittömästi tällaisen tilanteen jälkeen. Tällaisessa tapauksessa voidaan myöntää korvausta henkisen kärsimyksen perusteella henkilölle, joka on joutunut todistamaan läheisensä loukkaantumista. Korvaus myönnetään psykiatrin tai kliinisen psykologin antaman lääkärintodistuksen perusteella.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus pyritään maksamaan kertasummana, jos se on suinkin mahdollista.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvauksen määrään voivat vaikuttaa seuraavat seikat:

• hakija ei tee yhteistyötä poliisin ja rikosoikeusjärjestelmän kanssa;
• hakijalle on määrätty vankeutta tai yhdyskuntapalvelua, mutta rangaistusta ei ole pantu täytäntöön;
• hakija on käytöksellään vaikuttanut väkivaltarikoksen tapahtumiseen;
• korvauksen myöntämistä ei katsota asianmukaiseksi hakijan luonteen vuoksi, mistä osoituksena ovat rikostuomiot tai muu näyttö; hakija ei tee yhteistyötä rikosvahinkojen korvaamisesta vastaavan viranomaisen (CICA) kanssa.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Järjestelmästä myönnettävien korvausten yhteydessä ei tehdä tarveharkintaa.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvausta ei myönnetä seuraavissa tapauksissa:

• Rikosvahinko on aiheutunut ennen 1. elokuuta 1964.
• Rikosvahinko on aiheutunut Ison-Britannian ulkopuolella.
• Rikosvahinkojen korvaamisesta vastaavalta viranomaiselta (CICA) on jo haettu korvausta samasta vahingosta, joka johtuu samasta rikoksesta.
• Rikoksentekijä voisi hyötyä korvauksesta.
• Rikosvahinko tapahtui ennen 1. lokakuuta 1979, ja hakija ja rikoksentekijä asuivat silloin yhdessä saman perheen jäseninä.

Korvausta ei makseta tai sen määrää vähennetään myös siinä tapauksessa, että hakija on saanut saman vahingon perusteella korvausta muista lähteistä, esimerkiksi tuomioistuimen määräämää vahingonkorvausta.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Järjestelmän säännöt ja maksujen määrän vahvistaa parlamentti, ja ne lasketaan henkilövahinkojen korvaamista koskevan tariffin perusteella. Korvauksen suuruus määräytyy vahingon vakavuusasteen mukaan.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Korvauksen vähimmäismäärä on 1 000 puntaa ja enimmäismäärä 500 000 puntaa.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Viranomainen laskee maksettavan korvauksen määrän.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan tai yksityisen vakuutusyhtiön maksamat korvaukset) mahdollisesti saatujen korvausten määrä viranomaisen/elimen maksamasta korvauksesta?

Viranomaisen maksamasta korvauksesta vähennetään maksut, jotka hakija on saanut tai joihin hänellä on saman vahingon perusteella oikeus

• jonkin muun rikosvahinkojen korvausjärjestelmän tai vastaavan perusteella;
• siviilituomioistuimen antaman vahingonkorvausmääräyksen perusteella;
• vahingonkorvauskanteen perusteella; tai
• muun vahingonkorvauksen perusteella, joka on myönnetty tai jota on tarjottu rikosoikeudenkäynnin yhteydessä.

Jos järjestelmästä myönnetään korvausta erityiskuluista (esim. asunnon muutostyöt, hoitokulut), korvauksesta vähennetään saman vahingon perusteella myönnetyt sosiaaliturvaetuudet ja vakuutuskorvaukset riippumatta siitä, kenen vakuutuksesta ne on myönnetty.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Jos rikosvahinkojen korvauksia hallinnoiva viranomainen katsoo, että hakijalla on oikeus korvaukseen, mutta asiassa ei voida vielä tehdä lopullista päätöstä, voidaan harkita välimaksun suorittamista. Lopullisen päätöksen lykkääntyminen johtuu useimmiten siitä, että tarvitaan enemmän aikaa vahingon pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseen.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi loppumaksun suorittamisen jälkeen, jos

• korvauksen saaja myöhemmin kuolee saman rikosvahingon seurauksena, jonka perusteella korvaus on myönnetty; tai
• jos hakijan terveydentila on muuttunut olennaisilta osin siten, että alkuperäisen arvion voimassa pitäminen olisi hänen kannaltaan epäoikeudenmukaista.

Yleensä asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi vain kahden vuoden kuluessa lopullisen päätöksen tekemisestä. Tämän jälkeen uudelleenkäsittelyä voidaan harkita vain jos hakija esittää riittävästi näyttöä, jonka perusteella asiassa voidaan tehdä uusi päätös ilman laajoja lisäselvityksiä.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Tämä riippuu esitetyn hakemuksen tyypistä. Hakemusmenettelyssä ilmoitetaan, mitä tietoja milloinkin on esitettävä. Tarvittaessa hakijalta myös pyydetään lisätietoja.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Korvaushakemuksen käsittelystä ei peritä maksua. Hakijaa voidaan kuitenkin pyytää toimittamaan lääkärintodistus. Sen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset hän voi joutua maksamaan itse. Lääkärintodistuksen kustannukset vaihtelevat, mutta hakijan ei odoteta maksavan enempää kuin 50 puntaa.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Rikosvahinkojen korvauksia hallinnoiva viranomainen (Criminal Injuries Compensation Authority, CICA).

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Criminal Injuries Compensation Authority (CICA)
Alexander Bain House
Atlantic Quay
15 York Street
Glasgow
G2 8JQ

Puhelin: Iso-Britannia: +44 (0)300 003 3601; (Ison-Britannian ulkopuolelta): +44(0)203 684 2517

Verkkosivusto: https://www.gov.uk/

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei, viranomainen ottaa hakijaan yhteyttä tarvittaessa.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Hakemuksen käsittelyaika riippuu tapauksesta. Esimerkiksi ansionmenetysten korvaamista koskevan hakemuksen käsittely kestää kauemmin kuin henkilövahinkojen korvaaminen asiaa koskevan tariffin perusteella. Viranomainen ei lopeta asian käsittelyä ennen kuin hakija on vahvistanut toipuneensa vammoistaan niin hyvin kuin mahdollista. Selkeät tapaukset pyritään ratkaisemaan 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Jos hakija on tyytymätön alkuperäiseen päätökseen, hän voi pyytää sen uudelleentarkastelua kirjallisella hakemuksella 56 päivän kuluessa päätöksen päiväyksestä. Hakemukseen on liitettävä lisätodisteet, joiden perusteella uudelleenkäsittelyä pyydetään.

Uudelleentarkastelun hoitaa tämän jälkeen eri käsittelijä kuin se, joka teki alkuperäisen päätöksen. Uudelleentarkastelun perusteella tehty päätös voi olla hakijan kannalta suotuisampi, vähemmän suotuisa tai sama kuin alkuperäinen päätös.

Jos hakija on tyytymätön uudelleentarkastelun perusteella tehtyyn päätökseen, hän voi valittaa siitä tuomioistuimeen (First-tier Tribunal, Criminal Injuries Compensation) tuomioistuinten menettelysääntöjen mukaisesti. Säännöt ovat saatavilla näiden tuomioistuinten verkkosivustolla.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Korvausta voi hakea viranomaisen verkkosivuston kautta. Siellä on myös hyödyllistä tietoa korvausjärjestelmästä.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Edellä on linkki järjestelmän verkkosivustolle, ja asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse soittamalla numeroon +44(0)300 003 3601. Palveluneuvojat opastavat hakijoita ainoastaan englanniksi.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Korvauksen hakeminen ei edellytä maksullisen avustajan, kuten asianajajan tai hakemuksen käsittelyssä avustavan yrityksen, käyttöä. Jos hakija haluaa käyttää tällaista apua, hänen on maksettava siitä aiheutuvat kustannukset itse.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Rikoksen uhrien tietopalvelu Victims Information Service voi auttaa hakemuksen tekemisessä.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Pohjois-Irlannin rikosvahingon korvausjärjestelmästä (Criminal Injuries Compensation Scheme) maksetaan korvauksia väkivaltarikosten viattomille uhreille Pohjois-Irlannissa. Vahingonteon korvausjärjestelmästä (Criminal Damage Scheme) korvataan omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voi saada väkivaltarikoksesta aiheutuneisiin henkiseen kärsimykseen tai ruumiinvammoihin sekä seksuaalisen tai fyysisen väkivallan perusteella.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava voi saada korvausta.

Lähiomaisiksi (qualifying relative) lasketaan vainajan puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, vainajan vanhempi ja vainajan lapsi.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Rikoksen uhrin omainen voi saada korvausta henkisestä kärsimyksestä, jos uhri on selvinnyt hengissä väkivaltarikoksesta.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä, kaikkien maiden kansalaiset voivat saada korvausta.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Ainoastaan Pohjois-Irlannissa tapahtuneita rikoksia koskevat korvaushakemukset voidaan ottaa käsiteltäviksi.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että hakija ilmoittaa viipymättä rikoksesta poliisille.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei, mutta hakemus on tehtävä kahden vuoden kuluessa rikoksen tapahtumahetkestä.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Ei.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Korvausta voi saada, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu. Hakijan on kuitenkin ilmoitettava poliisille kaikista rikokseen liittyvistä olosuhteista ja autettava tutkimuksissa.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Hakemus on tehtävä kahden vuoden kuluessa rikoksen tapahtumahetkestä.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) Rikoksen uhrin osalta:

– Aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.)
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
• ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
• ansiomahdollisuuksien menetykset
• vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)
• korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
• muut.

Rikosvahinkojen korvausyksikkö (Compensation Services) myöntää harkintansa mukaan tukea omaisuuden menetykseen tai vahingoittumiseen, vamman hoitamiseen liittyviin laitekustannuksiin, hoitokustannuksiin, erityistarvikkeisiin, muutostöihin hakijan asunnossa, Court of Protection -tuomioistuimen oikeudenkäyntimaksuihin sekä hakijan henkisen toimintakyvyn puutteesta aiheutuviin asianhoitokuluihin. Tulonmenetykset tai alentunut ansiokyky.

– Psyykkiset (henkiset) vahingot:

henkinen kärsimys

• uhrin kipu ja kärsimys.

b) Oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– Aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• hautauskulut
• terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
• elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys.

Rikosvahinkojen korvausyksikkö korvaa kohtuulliset hautauskulut. Lähiomainen voi saada kuolemantapauskorvauksen.

– Psyykkinen kärsimys:

• Omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua.

Lähiomainen voi saada korvausta mielenterveysongelmista.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Tavallisesti korvaus maksetaan kertasuorituksena.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvauksen määrää voidaan pienentää tai se voidaan evätä, jos hakijan oma käytös on edesauttanut rikostapahtumaa, hakijalla on rikosrekisteri ja suorittamattomia rikostuomioita tai hakija kieltäytyy yhteistyöstä poliisin ja rikosvahinkojen korvausyksikön kanssa.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Sillä ei ole vaikutusta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvauksen saamiseen voi vaikuttaa se, jos rikoksentekijä voisi hyötyä korvauksesta.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvaus lasketaan järjestelmään kuuluvan henkilövahinkojen korvaamista koskevan tariffin perusteella.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Korvauksen vähimmäismäärä on 1 000 puntaa ja enimmäismäärä 250 000 puntaa. Myönnettävien korvausten kokonaismäärälle ei ole ylärajaa.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Hakijan ei tarvitse mainita määrää vaan saamansa vammat.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Yksityinen vakuutus ei vaikuta maksetun korvauksen määrään. Korvauksesta vähennetään kuitenkin tuomioistuimien myöntämät vahingonkorvaukset.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voin, millä edellytyksillä?

Korvauksesta voidaan suorittaa välimaksu, jos korvausvastuusta ei ole epäilyksiä.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Asia voidaan ottaa käsiteltäväksi uudelleen, jos uhrin terveydentila on muuttunut olennaisilta osin siten, että alkuperäisen arvion voimassa pitäminen olisi epäoikeudenmukaista.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Täytetty hakulomake. Rikosvahinkojen korvausyksikkö pyytää hakijalta tarvittaessa esimerkiksi työhön tai tuloihin liittyviä lisätietoja.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Pohjois-Irlannin rikosvahingon korvausjärjestelmä (North Ireland Criminal Injuries Compensation Scheme).

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Compensation Services, 6th Floor, Millennium House, 25 Great Victoria Street, Belfast, BT2 7AQ.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Ensimmäisen päätöksen tekeminen kestää keskimäärin 11 kuukautta ja uudelleenkäsittely keskimäärin 6 kuukautta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Hakijalla on oikeus uudelleenkäsittelyn ja muutoksenhakuun.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Verkkosivustolta osoitteesta http://www.nidirect.gov.uk/index/do-it-online/crime-justice-and-the-law-online/make-a-claim-in-cases-of-criminal-damage.htm

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Verkkosivuston osoite on http://www.nidirect.gov.uk/index/do-it-online/crime-justice-and-the-law-online/make-a-claim-in-cases-of-criminal-damage.htm

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

Rikosvahingon korvausjärjestelmä ei tarjoa oikeudellista apua. Hakija voi nimetä asianajajan avustamaan korvaushakemuksen tekemisessä.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Victim Support NI -tukijärjestö voi auttaa hakijaa korvausprosessissa.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Väkivaltarikoksen uhri voi hakea korvausta, jos hän on joutunut uhriksi itsestään riippumattomista syistä. Korvausta voi hakea myös henkilö, jonka läheinen on kuollut väkivaltarikoksen uhrina. Korvausjärjestelmän liitteessä B selitetään esimerkkien avulla, mitä järjestelmässä tarkoitetaan väkivaltarikoksella. Korvausta voidaan myöntää myös henkilölle, joka on loukkaantunut otettuaan aiheellisesti poikkeuksellisen riskin rikoksen estämiseksi tai rajoittamiseksi, esimerkiksi ottamalla rikoksesta epäillyn kiinni.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voi saada

• henkisestä kärsimyksestä tai ruumiinvammoista
• seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai fyysisestä väkivallasta
• kuolemantapauksesta.

Kaikkia korvausvaatimuksia ei kuitenkaan hyväksytä, vaan hakijan on täytettävä järjestelmän kelpoisuusehdot.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Henkilö, jonka lähiomainen on kuollut vammoihinsa, voi hakea korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää, että hakija on järjestelmän nojalla oikeutettu korvaukseen uhrin lähiomaisena (qualifying relative).

Lähiomaisella on oikeus saada korvausta, jos hän oli vainajan kuollessa

• vainajan puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ja asui samassa taloudessa vainajan kanssa,
• vainajan kumppani (muu kuin puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli) ja oli asunut samassa taloudessa vainajan kanssa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta välittömästi ennen vainajan kuolinpäivää,
• henkilö, joka täyttää muut edellä mainitut edellytykset, mutta joka ei asunut vainajan kanssa sairauden tai vamman vuoksi,
• vainajasta taloudellisesti riippuvainen puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, entinen puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli,
• vainajan vanhempi tai
• vainajan lapsi.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Henkilöllä, joka oli läsnä tilanteessa, jossa hänen läheisensä loukkaantui väkivaltarikoksen vuoksi, voi olla oikeus saada korvausta henkisestä kärsimyksestä. Hän voi hakea korvausta myös siinä tapauksessa, että hän oli paikalla välittömästi läheisen loukkaannuttua.

Edellä esitetyissä tapauksissa voidaan myöntää korvausta henkisen kärsimyksen perusteella henkilölle, joka on joutunut todistamaan läheisensä loukkaantumista. Korvaus myönnetään psykiatrin tai kliinisen psykologin antaman lääkärintodistuksen perusteella.

Korvaukseen oikeutetut lähiomaiset on lueteltu edellä.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Järjestelmästä voidaan myöntää korvausta ainoastaan henkilöille, jotka täyttävät jonkin järjestelmän kohdassa 10 mainitun asuinpaikkaa, kansalaisuutta tai muuta seikkaa koskevan vaatimuksen. Tämä tarkoittaa, että henkilö on asunut tapahtuman ajankohtana vakinaisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai että jokin järjestelmän kohdassa 11 tai 13 mainituista muista perusteista täyttyy.

Korvausta voidaan myöntää henkilölle, joka on jonkin Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltion taikka väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittajamaan kansalainen. Mahdollisiin ihmiskaupan uhreihin ja turvapaikanhakijoihin sovelletaan erityisiä säännöksiä.

Kaikki edellytykset luetellaan järjestelmän kohdassa 10.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Järjestelmästä maksetaan korvauksia sellaisten rikosten vuoksi, jotka ovat tapahtuneet Isossa-Britanniassa (Skotlannissa, Englannissa ja Walesissa).

Jos Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva henkilö on loukkaantunut jouduttuaan väkivaltarikoksen uhriksi jossakin EU:n jäsenvaltiossa, järjestelmä voi auttaa häntä saamaan korvauksen kyseisestä valtiosta. Tällaisissa tapauksissa voi saada apua puhelimitse numerosta 0300 003 3061 (EU Assistance Team) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen eucat@cica.gsi.gov.uk

Jos loukkaantuminen on tapahtunut EU:n ulkopuolella, korvausta voi olla mahdollista hakea kyseisen maan vastaavasta järjestelmästä. Tällaisessa tapauksessa lisätietoja antaa Foreign and Commonwealth Office. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://www.gov.uk

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Korvausta ei voida myöntää, ellei rikosilmoitusta ole tehty. Korvauksen saaminen järjestelmästä edellyttää, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei. Korvausta voi hakea, vaikka poliisi- tai rikostutkinnan tulos ei olisi vielä selvillä.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Järjestelmään on tarkoitus tukeutua vain siinä tapauksessa, että muita vaihtoehtoja ei ole käytettävissä. Mahdollisuuksien mukaan korvausta on haettava ensin muista lähteistä, kuten sosiaaliturvajärjestelmästä tai vakuutuksesta tai vaatimalla vahingonkorvausta rikoksentekijältä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Järjestelmästä voidaan myöntää korvausta, vaikka rikoksentekijää ei olisi tunnistettu tai tuomittu. Edellytyksenä on, että hakija on tehnyt yhteistyötä poliisin kanssa tapauksen selvittämiseksi. Korvauspäätösten tekeminen perustuu todennäköisyysarviointiin.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvausta on haettava niin nopeasti kuin se on kohtuudella mahdollista, yleensä kahden vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta, jos hakija oli silloin täysi-ikäinen. Tätä määräaikaa voidaan pidentää,

• jos korvausta ei poikkeuksellisesta syystä ole ollut mahdollista hakea aikaisemmin; ja
• hakemuksen tueksi esitetään näyttöä, jonka avulla korvauspäätös voidaan tehdä ilman, että käsittelijän on tehtävä sitä varten laajoja lisäselvityksiä.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) Rikoksen uhrin osalta:

– Aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• Vahingosta aiheutuneet sairaskulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen) – Järjestelmästä ei korvata välittömiä sairaskuluja.
• Vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.) – Tällaisia kuluja voidaan maksaa tilanteen mukaan. Korvausta erityiskuluista voi hakea vain, jos työkyvyttömyys on jatkunut yli 28 viikon ajan.
• Pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • Ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.) – Vain jos väkivaltarikoksen välittömänä seurauksena aiheutunut työkyvyttömyys tai työkyvyn heikentyminen on kestänyt yli 28 viikon ajan.
  • Ansiomahdollisuuksien menettäminen – Kyllä, jos kelpoisuusehdot täyttyvät.
  • Vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut) – Ei.
  • Korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista – Ei.
  • Muu – Ks. järjestelmän kelpoisuusehdot.

– Psyykkiset (henkiset) vahingot:

• Uhrin kipu ja kärsimys – Kyllä, tukikelpoisuusehtojen mukaisesti.

b) Oikeudenhaltijoiden tai uhrin omaisten osalta:

– Aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

• Hautauskulut – Kyllä.
• Sairaskulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus) – Ei.
• Elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys – Kyllä, jos uhri on kuollut ja kelpoisuusehdot täyttyvät.

– Psyykkiset vahingot:

• Omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua – Henkilöllä, joka oli läsnä tilanteessa, jossa hänen läheisensä loukkaantui väkivaltarikoksen vuoksi, voi olla oikeus saada korvausta henkisestä kärsimyksestä. Hänellä voi olla oikeus korvaukseen myös siinä tapauksessa, että hän oli paikalla välittömästi läheisen loukkaannuttua. Edellä esitetyissä tapauksissa voidaan myöntää korvausta henkisen kärsimyksen perusteella henkilölle, joka on joutunut todistamaan läheisensä loukkaantumista. Korvaus myönnetään psykiatrin tai kliinisen psykologin antaman lääkärintodistuksen perusteella.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus pyritään maksamaan kertasummana, jos se on suinkin mahdollista.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Mahdollisuuteen saada korvausta voivat vaikuttaa seuraavat seikat:

• hakija ei tee yhteistyötä poliisin ja rikosoikeusjärjestelmän kanssa
• hakijalle on määrätty vankeutta tai yhdyskuntapalvelua, mutta rangaistusta ei ole pantu täytäntöön
• Hakija on käytöksellään vaikuttanut rikoksen tapahtumiseen
• korvauksen myöntämistä ei katsota asianmukaiseksi hakijan luonteen vuoksi, mistä osoituksena ovat rikostuomiot tai muu näyttö tai
• hakija ei tee yhteistyötä rikosvahinkojen korvauksia hallinnoivan viranomaisen (CICA) kanssa.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Järjestelmästä myönnettävien korvausten yhteydessä ei tehdä tarveharkintaa.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvausta ei myönnetä seuraavissa tapauksissa:

• Rikosvahinko on aiheutunut ennen 1. elokuuta 1964.
• Rikosvahinko on aiheutunut Ison-Britannian ulkopuolella.
• Rikosvahinkojen korvauksia hallinnoivalta viranomaiselta on jo haettu korvausta samasta vahingosta, joka johtuu samasta rikoksesta.
• Rikoksentekijä voisi hyötyä korvauksesta.
• Rikosvahinko tapahtui ennen 1. lokakuuta 1979, ja hakija ja rikoksentekijä asuivat silloin yhdessä saman perheen jäseninä.

Korvausta ei makseta tai sen määrää vähennetään myös siinä tapauksessa, että hakija on saanut saman vahingon perusteella korvausta muista lähteistä, esimerkiksi tuomioistuimen määräämää vahingonkorvausta.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Järjestelmän säännöt ja maksujen määrän vahvistaa parlamentti, ja ne lasketaan henkilövahinkojen korvaamista koskevan tariffin perusteella. Korvauksen suuruus määräytyy vahingon vakavuusasteen mukaan.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Korvauksen vähimmäismäärä on 1 000 puntaa ja enimmäismäärä 500 000 puntaa.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Viranomainen laskee maksettavan korvauksen määrän.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan tai yksityisen vakuutusyhtiön maksamat korvaukset) mahdollisesti saatujen korvausten määrä viranomaisen/elimen maksamasta korvauksesta?

Viranomaisen maksamasta korvauksesta vähennetään maksut, jotka hakija on saanut tai joihin hänellä on saman vahingon perusteella oikeus

• jonkin muun rikosvahinkojen korvausjärjestelmän tai vastaavan perusteella;
• tuomioistuimen määräämän vahingonkorvauksen perusteella;
• vahingonkorvausvaatimuksen perusteella; tai
• muun rikosoikeudenkäynnin yhteydessä myönnetyn tai tarjotun vahingonkorvauksen perusteella.

Jos järjestelmästä myönnetään korvausta erityiskuluista (esim. asunnon muutostyöt, hoitokulut), korvauksesta vähennetään saman vahingon perusteella myönnetyt sosiaaliturvaetuudet ja vakuutuskorvaukset riippumatta siitä, kenen vakuutuksesta ne on myönnetty.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Jos rikosvahingon korvauksista vastaava viranomainen on päättänyt, että hakijalla on oikeus maksuun, mutta se ei voi tehdä lopullista päätöstä, se voi harkita välimaksun suorittamista. Jos viranomainen ei voi tehdä lopullista päätöstä, tämä johtuu todennäköisesti siitä, että vahingon pitkäaikaisen vaikutuksen selvittämiseen tarvitaan enemmän aikaa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi loppumaksun suorittamisen jälkeen, jos

• korvauksen saaja myöhemmin kuolee saman rikosvahingon seurauksena, jonka perusteella korvaus on myönnetty; tai
• jos hakijan terveydentila on muuttunut olennaisilta osin siten, että alkuperäisen arvion voimassa pitäminen olisi hänen kannaltaan epäoikeudenmukaista.

Yleensä asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi vain kahden vuoden kuluessa lopullisen päätöksen tekemisestä. Tämän jälkeen asian ottamista uudelleen käsiteltäväksi voidaan harkita vain jos hakija esittää riittävästi näyttöä, jonka perusteella asiassa voidaan tehdä uusi päätös ilman laajoja lisäselvityksiä.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Korvaushakemuksen käsittelystä ei peritä maksua. Hakijaa voidaan kuitenkin pyytää toimittamaan lääkärintodistus. Sen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset hän voi joutua maksamaan itse. Lääkärintodistuksen kustannukset vaihtelevat, mutta hakijan ei odoteta maksavan enempää kuin 50 puntaa.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Rikosvahinkojen korvauksia hallinnoiva viranomainen Criminal Injuries Compensation Authority (CICA).

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Criminal Injuries Compensation Authority (CICA)
Alexander Bain House
Atlantic Quay
15 York Street
Glasgow
G2 8JQ

Puhelin: (UK) + 44 (0) 300 003 3601;
( Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolelta): +44(0)203 684 2517

Verkkosivusto: https://www.gov.uk

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei, viranomainen ottaa hakijaan yhteyttä tarvittaessa.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Hakemuksen käsittelyaika riippuu tapauksesta. Esimerkiksi ansionmenetysten korvaamista koskevan hakemuksen käsittely kestää kauemmin kuin henkilövahinkojen korvaaminen asiaa koskevan tariffin perusteella. Viranomainen ei lopeta asian käsittelyä ennen kuin hakija on vahvistanut toipuneensa vammoistaan niin hyvin kuin mahdollista. Selkeät tapaukset pyritään ratkaisemaan 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Jos hakija on tyytymätön alkuperäiseen päätökseen, hän voi pyytää sen uudelleentarkastelua kirjallisella hakemuksella 56 päivän kuluessa alkuperäisen päätöksen päiväyksestä. Tähän hakemukseen on liitettävä lisätodisteet, joiden perusteella uudelleenkäsittelyä pyydetään.

Uudelleentarkastelusta vastaa tämän jälkeen muu käsittelijä kuin se, joka teki alkuperäisen päätöksen. Uudelleentarkastelun perusteella tehty päätös voi olla hakijan kannalta suotuisampi, vähemmän suotuisa tai sama kuin alkuperäinen päätös.

Jos hakija on tyytymätön uudelleentarkastelun perusteella tehtyyn päätökseen, hän voi valittaa siitä tuomioistuimeen (First-tier Tribunal, Criminal Injuries Compensation) tuomioistuinten menettelysääntöjen mukaisesti. Säännöt ovat saatavilla näiden tuomioistuinten verkkosivustolla.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Korvausta voi hakea viranomaisen verkkosivuston kautta. Siellä on myös hyödyllistä tietoa järjestelmästä.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Edellä on linkki järjestelmän verkkosivustolle, ja asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse soittamalla numeroon +44(0)300 003 3601. Palveluneuvojat opastavat hakijoita ainoastaan englanniksi.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

Korvauksen hakeminen ei edellytä maksullisen avustajan, kuten asianajajan tai hakemuksen käsittelyssä avustavan yrityksen, käyttöä. Jos hakija haluaa käyttää tällaista apua, hänen on maksettava siitä aiheutuvat kustannukset itse.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Rikoksen uhrien tietopalvelu Victims Information Service voi auttaa hakemuksen tekemisessä.