Jos korvaushakemustani käsitellään tässä maassa

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan myöntää seuraavien rikosten uhreille: rikoslain 188 ja 189 §:ssä tarkoitettu murhan tai tapon yritys, rikoslain 194 §:ssä tarkoitettu ruumiinvamman aiheuttaminen, rikoslain 218–220 §:ssä tarkoitettu uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon, rikoslain 210 ja 211 §:ssä tarkoitettu ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan myöntää

• uhrille: aiheutuneista sairaala- ja muista hoitokuluista, aineellisista vahingoista, jotka johtuvat uhrin omaisuuden tuhoutumisesta, vahingoittumisesta tai joutumisesta käyttökelvottomaan kuntoon tai siitä, että uhri on menettänyt omaisuuttaan rikoksen seurauksena, sekä tuotoista, jotka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena
• rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolisolle ja lapsille sekä hänen huollettavinaan oleville henkilöille: hautauskuluista sekä elatuksesta, jonka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvausta voidaan myöntää pyydettäessä seuraaville uhreille tämän luvun mukaisesti:

1. henkilöt, jotka ovat joutuneet seuraavien rikosten uhriksi: rikoslain 188 ja 189 §:ssä tarkoitettu murhan tai tapon yritys, rikoslain 194 §:ssä tarkoitettu ruumiinvamman aiheuttaminen, rikoslain 218–220 §:ssä tarkoitettu uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon, rikoslain 210 ja 211 §:ssä tarkoitettu ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
2. edellä lueteltujen rikosten seurauksena kuolleen uhrin puoliso ja lapset sekä hänen huollettavinaan olevat henkilöt.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Kyllä, taloudellista avustusta voidaan myöntää tahallisesta väkivaltarikoksesta hengissä selvinneen mutta sen välittömänä seurauksena vakavia vammoja saaneen uhrin lähiomaisille (perillisille), mukaan lukien toisen asteen sukulaiset sekä puolison toisen asteen sukulaiset.

Korvausta voidaan myöntää seuraaville uhreille pyydettäessä:

1. henkilöt, jotka ovat joutuneet seuraavien rikosten uhriksi: rikoslain 188 ja 189 §:ssä tarkoitettu murhan tai tapon yritys, rikoslain 194 §:ssä tarkoitettu ruumiinvamman aiheuttaminen, rikoslain 218–220 §:ssä tarkoitettu uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon, rikoslain 210 ja 211 §:ssä tarkoitettu ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
2. edellä lueteltujen rikosten seurauksena kuolleen uhrin puoliso ja lapset sekä hänen huollettavinaan olevat henkilöt.

Korvausta voidaan myöntää edellä luetelluille uhreille, mikäli rikos on tapahtunut Romanian alueella ja uhri on:

1. Romanian kansalainen
2. Romaniassa laillisesti asuva muun maan kansalainen tai valtioton henkilö
3. EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on oleskellut Romaniassa laillisesti rikoksen tapahtumahetkellä, tai
4. muun maan kansalainen tai valtioton henkilö, joka asuu EU:n jäsenvaltion alueella ja joka on oleskellut laillisesti Romanian alueella rikoksen tapahtumahetkellä.

Niiden uhrien osalta, jotka eivät lukeudu edellä mainittuihin ryhmiin, korvaus myönnetään niiden kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, joiden osapuoli Romania on.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Kyllä. Uhrille voidaan myöntää korvausta, mikäli rikos on tapahtunut Romanian alueella ja uhri on

1. Romanian kansalainen
2. Romaniassa laillisesti asuva muun maan kansalainen tai valtioton henkilö
3. EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on oleskellut Romaniassa laillisesti rikoksen tapahtumahetkellä, tai
4. muun maan kansalainen tai valtioton henkilö, joka asuu EU:n jäsenvaltion alueella ja joka on oleskellut laillisesti Romanian alueella rikoksen tapahtumahetkellä.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Et. Uhrille voidaan myöntää korvausta vain, jos rikos on tapahtunut Romanian alueella.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Kyllä. Korvauksen myöntämisen ehtona on, että uhri on ilmoittanut rikoksesta syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle 60 päivän kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai – rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolison, lasten ja huollettavien tapauksessa – 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin uhri sai tietää rikoksesta.

Mikäli uhri ei ole kyennyt ilmoittamaan asiasta syyttäjäviranomaisille fyysisen tai henkisen rajoitteen takia, 60 päivän määräaika lasketaan siitä päivästä, jolloin tämä rajoite ei enää estänyt ilmoittamista.

Alle 18-vuotiailla ja henkilöillä, jotka eivät ole oikeustoimikelpoisia, ei ole velvollisuutta ilmoittaa rikoksesta syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle. Sen sijaan alaikäisen tai henkilön, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, laillinen edustaja voi saattaa rikosasian syyttäjäviranomaisen käsiteltäväksi.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Ei. Uhri voi hakea rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavalta toimikunnalta (Comisiei pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) ennakkomaksua korvauksesta. Ennakkomaksun enimmäismäärä on kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt ennakkomaksua koskevan hakemuksen.

Ennakkomaksua voidaan hakea korvaushakemuksella tai erillisellä hakemuksella, joka voidaan toimittaa milloin tahansa sen jälkeen, kun on otettu yhteyttä syyttäjäviranomaisiin tai tuomioistuimeen (se on kuitenkin toimitettava 30 päivän kuluessa korvaushakemuksen toimittamisesta). Jos ennakkomaksua haetaan erillisellä hakemuksella, hakemuksessa on ilmoitettava myös oikeudellisen menettelyn vaihe.

Ennakkomaksu myönnetään, jos uhrin taloudellinen tilanne on heikko.

Rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavaan toimikuntaan (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) kuuluvat kaksi tuomaria ratkaisevat uhrin toimittaman ennakkomaksuhakemuksen 30 päivän kuluessa sen toimittamisesta.

Jos korvaushakemus hylätään, uhri on velvollinen palauttamaan ennakkomaksun lukuun ottamatta tapauksia, joissa korvaushakemus hylätään vain siitä syystä, että rikoksentekijä on maksukyvytön tai kadoksissa.

Jos uhrille on maksettu korvauksesta ennakkomaksua mutta hän ei ole toimittanut korvaushakemusta asetetussa määräajassa, hänen on palautettava ennakkomaksu.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Kyllä. Jos rikoksentekijän henkilöllisyys on tiedossa, uhrille voidaan myöntää korvausta sillä edellytyksellä, että hän on esittänyt korvaushakemuksen ja nostanut siviilikanteen rikosoikeudellisessa menettelyssä, rikoksentekijä on maksukyvytön tai kadoksissa eikä uhri ole saanut vakuutusyhtiöltä täyttä korvausta kärsimistään vahingoista.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Kyllä. Mikäli rikoksentekijän henkilöllisyys ei ole tiedossa, uhri voi silti hakea korvausta, jos hän ei ole saanut vakuutusyhtiöltä täyttä korvausta kärsimistään vahingoista.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Jos rikoksentekijän henkilöllisyys on tiedossa, uhrille voidaan myöntää korvausta seuraavin edellytyksin:

• uhri on toimittanut korvaushakemuksen vuoden kuluessa seuraavista päivämääristä (kunkin tapauksen mukaan):
  1. sen rikostuomioistuimen lainvoimaisesta tuomiosta, joka on määrännyt rangaistuksen tai tehnyt vapautuspäätöksen ja määrännyt korvauksen tai joka on tehnyt vapautuspäätöksen tai päätöksen rikosoikeudellisen menettelyn lopettamisesta
  2. siitä päivästä, jona syyttäjä on määrännyt, että syytteen käsittely lopetetaan tiettyjen henkilöiden osalta tai kokonaan
  3. siitä päivästä, jona on päätetty olla nostamatta syytettä
• uhri on esittänyt yksityisoikeudellisen vaateen rikosoikeudellisessa menettelyssä
• rikoksentekijä on maksukyvytön tai kadoksissa
• uhri ei ole saanut vakuutusyhtiöltä täyttä korvausta kärsimistään vahingoista.

Mikäli rikoksentekijän henkilöllisyys ei ole tiedossa, uhri voi hakea korvausta kolmen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvausta voidaan myöntää

• uhrille: hänelle aiheutuneista sairaala- ja muista hoitokuluista, aineellisista vahingoista, jotka johtuvat uhrin omaisuuden tuhoutumisesta, vahingoittumisesta tai joutumisesta käyttökelvottomaan kuntoon tai siitä, että uhri on menettänyt omaisuuttaan rikoksen seurauksena sekä tuotoista, jotka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena
• rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolisolle ja lapsille sekä hänen huollettavinaan oleville henkilöille: hautauskuluista sekä elatuksesta, jonka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan kertasummana.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Korvausta ei myönnetä seuraavissa tapauksissa:

• tekoa ei mainita rikoslaissa tai teon perusteena on oikeutettu puolustautuminen uhriin kohdistuvalta hyökkäykseltä
• uhrin on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen järjestäytyneeseen rikollisuuteen
• uhrin on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen johonkin seuraavista rikoksista: murha, tappo, vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen, uhrin vakavaan ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa tai seksuaalinen perversio
• tuomioistuin pitää rikoksentekijän osalta lieventämisperusteena sitä, että uhrin puolustautuessa hyökkääjältä oikeutetun puolustautumisen raja on ylittynyt tai tilanteeseen on liittynyt provokaatiota.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Korvauksenhakijan taloudellisella tilanteella ei ole vaikutusta.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Rikoksentekijän maksama korvaussumma sekä vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma vähennetään valtion uhrille myöntämästä korvaussummasta.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Uhrille myönnetään rikoksen seurauksena hänelle aiheutuneista vahingoista korvausta seuraavan luokittelun mukaisesti:

1. Seuraavien rikosten uhreille myönnetään korvausta: murhan tai tapon yritys, ruumiinvamman aiheuttaminen, uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
   1. uhrille aiheutuneista sairaala- ja muista hoitokuluista
   2. aineellisista vahingoista, jotka johtuvat uhrin omaisuuden tuhoutumisesta, vahingoittumisesta tai joutumisesta käyttökelvottomaan kuntoon tai siitä, että uhri on menettänyt omaisuuttaan rikoksen seurauksena
   3. tuotoista, jotka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena.
2. Edellä luetellun rikoksen uhrina kuolleen puolisolle ja lapsille sekä hänen huollettavinaan oleville henkilöille myönnetään korvausta
   1. hautauskuluista
   2. taloudellisesta tuesta, jonka uhri on menettänyt rikoksen seurauksena.

Kohdassa 2 a tarkoitetuista aineellisista vahingoista maksettavan korvauksen enimmäismäärä on kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt korvaushakemuksen.

Rikoksentekijän siviilioikeudellisena korvauksena maksama summa sekä vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma vähennetään valtion uhrille myöntämästä korvaussummasta.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Aineellisista vahingoista maksettavan korvauksen enimmäismäärä on kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt korvaushakemuksen).

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä. Korvaushakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

1. uhrin sukunimi, etunimi, kansallisuus, syntymäaika ja ‑paikka sekä koti- tai asuinpaikka
2. kyseisiin vahinkoihin johtaneen rikoksen tapahtumapäivä ja ‑paikka sekä tapahtumahetkellä vallinneet olosuhteet
3. rikoksen aiheuttamien vahinkojen luokat 27 §:n 1 momentissa luokitellun mukaisesti
4. tapauksen mukaan syyttäjäviranomainen tai tuomioistuin sekä päivämäärä, jolloin tapaus saatettiin niiden käsiteltäväksi
5. tapauksen mukaan 24 §:n 1 momentin a kohdassa säädetyn mukaisesti tuomion tai syyttäjäviranomaisen päätöksen numero ja päiväys
6. puolison, lasten tai huollettavien asema 21 §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitettujen uhrien tapauksessa
7. rikosrekisteri
8. rikoksentekijän maksama korvaussumma sekä vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma
9. haettavan korvauksen määrä.

Hakemukseen on liitettävä jäljennökset kaikista asiakirjoista, jotka vahvistavat korvaushakemuksessa annetut tiedot, sekä kaikista muista uhrin hallussa olevista asiakirjoista, jotka ovat merkityksellisiä hakemuksen ratkaisemisen kannalta.

Tuomioistuimet eivät tarjoa asiaan liittyvää neuvontaa, mutta sitä on mahdollista saada lain nojalla rikoksen uhrien neuvontapalvelujen kautta (nämä neuvontapalvelut on perustettu sosiaalipalveluista ja lastensuojelusta vastaavien virastojen yhteyteen tietyistä rikoksen uhrien tiedottamista, tukemista ja suojelua koskevista toimenpiteistä annetun lain nro 211/2004 mukaisesti) sen jälkeen, kun uhrin avuntarve on arvioitu.

Osaksi molempien virastojen organisaatiota on perustettu rikoksen uhrien tukiosasto, jonka tarkoituksena on tarjota tuki- ja suojelupalveluja rikoksen uhreille. Näissä osastoissa työskentelee vähintään kolme asiantuntijaa: sosiaalityöntekijä, psykologi ja oikeudellinen neuvonantaja.

Prosessi rikoksen uhreille tiedottamiseksi ja heidän tukiemisekseen ja suojelemisekseen etenee seuraavien vaiheiden kautta:

1. todentaminen – sen varmistaminen, että henkilö on kyseisessä laissa tarkoitettu rikoksen uhri
2. ohjaaminen – uhrin ohjaaminen rikoksen uhrien tukipalvelujen piiriin sekä 3 §:n 1 momentissa lueteltujen sosiaaliviranomaisten ja sosiaalipalvelujen tarjoajien asiakkaaksi
3. alustavien tietojen antaminen – uhrin oikeuksia ja hänen käytettävissään olevia palveluja koskevien yleisten tietojen antaminen uhrille
4. rikoksen uhrien avustuspalvelujen sekä 3 §:n 1 momentissa lueteltujen sosiaalipalveluosastojen ja sosiaalipalvelujen tarjoajien suorittama arviointi, jossa ne arvioivat uhrin tilanteen määrittääkseen tämän käytettävissä olevat tuki- ja suojelupalvelut
5. tuki- ja suojelupalvelujen tarjoaminen
6. tuki- ja suojelupalvelujen seuranta ja arviointi.

Virastot tarjoavat tuki- ja suojelupalveluja rikoksen uhreille tai heidän perheenjäsenilleen maksutta uhrin tai hänen perheenjäsenensä pyynnöstä. Tuki- ja suojelupalveluja voivat tarjota myös alueiden tai kuntien julkiset sosiaalipalveluyksiköt sekä yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat.

Tuki- ja suojelupalveluhakemus toimitetaan asiaankuuluvalle virastolle tai yksityiselle tai julkiselle sosiaalipalvelujen tarjoajalle. Jälkimmäisessä tapauksessa yksityisen tai julkisen palveluntarjoajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti sille virastolle, jonka alueella kyseisen palvelun hakijan koti- tai asuinpaikka sijaitsee.

Uhrin todetuista tarpeista riippuen hänet voidaan ohjata myös lainsäädännön mukaisesti tarjottavien sosiaali-, koulutus- tai terveydenhuoltopalvelujen tai muiden lähialueella tarjottavien yleishyödyllisten palvelujen piiriin.

Rikoksen uhreille ja heidän perheenjäsenilleen tarjottavat tuki- ja suojelupalvelut voivat sisältää

1. tiedottamista rikoksen uhrin oikeuksista
2. psykologista tukea sekä lisäkärsimysten, uudelleen rikoksen uhriksi joutumisen, pelottelun ja koston riskiin liittyvää neuvontaa
3. neuvontaa rikokseen liittyvissä taloudellisissa ja käytännön kysymyksissä
4. yhteiskuntaan (uudelleen) integroitumiseen tähtääviä palveluja
5. henkistä ja sosiaalista tukea, jonka tavoitteena on yhteiskuntaan sopeutuminen
6. tiedottamista ja neuvontaa uhrin asemasta rikosoikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien valmistautuminen näihin menettelyihin; nämä tiedotus- ja neuvontapalvelut eivät sisällä (tietyistä rikoksen uhrien tiedottamista, tukemista ja suojelua koskevista toimenpiteistä annetun lain nro 211/2004 14–20 §:ssä tarkoitettua) tiettyjen rikosten uhreille suunnattua maksutonta oikeusapua eivätkä (rikosprosessilaissa nro 135/2010, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä, tarkoitettua) oikeusapua vahinkoa kärsineelle henkilölle
7. uhrin ohjaamisen muiden erikoispalvelujen piiriin eli tapauksen mukaan lainsäädännön mukaisesti tarjottavien sosiaali-, terveydenhuolto-, työllisyys- tai koulutuspalvelujen tai muiden yleishyödyllisten palvelujen piiriin.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä. Rikoksentekijän maksama korvaussumma sekä vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma vähennetään valtion uhrille myöntämästä korvaussummasta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Uhri voi hakea rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavalta toimikunnalta (Comisiei pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) ennakkomaksua korvauksesta. Ennakkomaksun enimmäismäärä on kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt ennakkomaksuhakemuksen.

Ennakkomaksua voidaan hakea korvaushakemuksella tai erillisellä hakemuksella, joka voidaan toimittaa milloin tahansa sen jälkeen, kun on otettu yhteyttä syyttäjäviranomaisiin tai tuomioistuimeen (se on kuitenkin toimitettava 30 päivän kuluessa korvaushakemuksen toimittamisesta).

Ennakkomaksu myönnetään, jos uhrin taloudellinen tilanne on heikko.

Jos korvaushakemus hylätään, uhri on velvollinen palauttamaan ennakkomaksun lukuun ottamatta tapauksia, joissa korvaushakemus hylätään vain siitä syystä, että rikoksentekijä on maksukyvytön tai kadoksissa.

Jos uhrille on maksettu korvauksesta ennakkomaksua mutta hän ei ole toimittanut korvaushakemusta asetetussa määräajassa, hänen on palautettava ennakkomaksu.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Tietyistä rikoksen uhrien tiedottamista, tukemista ja suojelua koskevista toimenpiteistä annetussa laissa nro 211/2004 korvauksen yläraja mainitaan ainoastaan 27 §:n 2 momentissa, jossa ylärajaksi vahvistetaan kymmentä bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä (vähimmäispalkka määräytyy sen vuoden mukaan, jona uhri on toimittanut korvaushakemuksen).

Jos vahinkojen arvo on noussut, korvauksen hakija voi toimittaa uuden korvaushakemuksen.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Hakemukseen on liitettävä jäljennökset kaikista asiakirjoista, joissa vahvistetaan korvaushakemuksessa annetut tiedot, sekä kaikista muista uhrin hallussa olevista asiakirjoista, jotka ovat merkityksellisiä hakemuksen ratkaisemisen kannalta (esimerkiksi tuomiot, kaikki maksutositteeksi kelpaavat kuitit, laskut ja asiakirjat, lääketieteelliset asiakirjat ja asiantuntijoiden lausunnot).

Tapauksesta riippuen korvaushakemuksessa on joko esitettävä seuraavat tiedot tai hakemukseen on liitettävä asiakirjat, joista käyvät ilmi seuraavat tiedot:

1. uhrin sukunimi, etunimi, kansallisuus, syntymäaika ja ‑paikka sekä koti- tai asuinpaikka
2. kyseisiin vahinkoihin johtaneen rikoksen tapahtumapäivä ja ‑paikka sekä tapahtumahetkellä vallinneet olosuhteet
3. seuraavien rikosten seurauksena aiheutuneiden vahinkojen vahinkoluokat: murhan tai tapon yritys, murha, ruumiinvamman aiheuttaminen, uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
4. tapauksen mukaan syyttäjäviranomainen tai tuomioistuin sekä päivämäärä, jolloin tapaus saatettiin niiden käsiteltäväksi
5. tapauksen mukaan tuomion tai syyttäjäviranomaisen asiakirjan numero ja päiväys silloin, kun rikoksentekijän henkilöllisyys on tiedossa, uhri on toimittanut korvaushakemuksen vuoden kuluessa sen rikostuomioistuimen lainvoimaisen tuomion päiväyksestä, joka on määrännyt rangaistuksen tai tehnyt vapautuspäätöksen ja määrännyt korvauksen tai joka on tehnyt päätöksen rikosoikeudellisen menettelyn lopettamisesta, tai vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin syyttäjä on määrännyt, että tapauksen käsittely lopetetaan
6. mikäli uhri on seuraavassa luetellun rikoksen seurauksena kuolleen henkilön puoliso, lapsi tai huollettava, hakemuksessa on ilmoitettava kyseisen puolison, lapsen tai huollettavan asema: murhan tai tapon yritys, ruumiinvamman aiheuttaminen, uhrin ruumiinvammaan johtanut tahallinen rikos, raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, ihmiskauppa ja alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa, terrorismi sekä kaikki muut tahalliset väkivaltarikokset
7. rikosrekisteri
8. rikoksentekijän maksama korvaussumma tai vakuutusyhtiön uhrille maksama vahingonkorvaussumma.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei. Korvaushakemuksen tai korvauksen ennakkomaksua koskevan hakemuksen käsittelystä ei peritä leimaveroa.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Kotimaisissa tapauksissa korvaushakemus toimitetaan sille alueelliselle tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä uhrin kotipaikka sijaitsee. Kussakin tuomioistuimessa toimii rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta, johon kuuluvat kaksi tuomaria ratkaisevat korvaushakemuksen.

Rajatylittävissä tapauksissa Romanian päätöksentekoviranomaiseksi on 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetty Bukarestin alueelliseen tuomioistuimeen (Tribunalul București) kuuluva rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor):

Bulevardul UNIRII, nr. 37, Sector 3, București, cod 030823
Puhelinnumero: +40 21 40 83 600, +40 21 40 83 700
Faksi: +40 21 31 87 731
Sähköpostiosoite:  tribunalul.bucuresti@just.ro

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Kotimaisissa tapauksissa korvaushakemus toimitetaan sille alueelliselle tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä uhrin kotipaikka sijaitsee. Kussakin tuomioistuimessa toimii rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta, johon kuuluvat kaksi tuomaria ratkaisevat korvaushakemuksen.

Rajatylittävissä tapauksissa, joissa rikos on tapahtunut Romanian alueella ja uhri on EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on oleskellut laillisesti Romanian alueella rikoksen tapahtumahetkellä, tai EU:n jäsenvaltion alueella oleskeleva muun maan kansalainen tai valtioton henkilö, joka on oleskellut laillisesti Romanian alueella rikoksen tapahtumahetkellä, Romanian päätöksentekoviranomaiseksi on 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetty Bukarestin alueelliseen tuomioistuimeen (Tribunalul București) kuuluva rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor):

Bulevardul UNIRII, nr. 37, Sector 3, București, cod 030823
Puhelinnumero: +40 21 40 83 600, +40 21 40 83 700
Faksi: +40 21 31 87 731
Sähköpostiosoite:  tribunalul.bucuresti@just.ro

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei. Korvaushakemus ja korvauksen ennakkomaksua koskeva hakemus ratkaistaan suljetuin ovin, ja uhri kutsutaan paikalle. Syyttäjän on osallistuttava tilaisuuteen.

Rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor), joka toimii kahden tuomarin kokoonpanossa, voi kuulla henkilöitä, pyytää asiakirjoja nähtäväkseen ja hyödyntää kaikkia muita hakemuksen ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä todisteita.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Yhdestä kahteen vuotta.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Toimikunta voi ratkaista asian antamalla jommankumman seuraavista päätöksistä:

1. hakemus hyväksytään ja samalla vahvistetaan korvauksen tai tapauksen mukaan korvauksen ennakkomaksun määrä tai
2. hakemus hylätään, mikäli tässä laissa vahvistetut vaatimukset, jotka koskevat korvauksen tai tapauksen mukaan korvauksen ennakkomaksun myöntämistä, eivät täyty.

Korvaus- tai ennakkomaksuhakemusta koskeva tuomio annetaan tiedoksi uhrille. Tuomioon voidaan hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa 15 päivän kuluessa tiedoksi antamisesta.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Rajatylittävissä tapauksissa käytettävä korvaushakemus on oikeusministeriön määräyksen nro 1319/C/13.05.2008 liitteenä  (15 kt) .

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

(Vahvistetaan myöhemmin.)

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Uhrin on mahdollista saada maksutonta oikeusapua pyynnöstä.

Maksutonta oikeusapua koskeva hakemus toimitetaan sille alueelliselle tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä uhrin kotipaikka sijaitsee. Rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavaan toimikuntaan (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) kuuluvat kaksi tuomaria ratkaisevat hakemuksen 15 päivän kuluessa hakemuksen toimittamisesta.

Maksutonta oikeusapua koskevaan hakemukseen on liitettävä jäljennökset kaikista asiakirjoista, jotka vahvistavat hakemuksessa annetut tiedot, sekä kaikista muista uhrin hallussa olevista asiakirjoista, jotka ovat merkityksellisiä hakemuksen ratkaisemisen kannalta.

Maksutonta oikeusapua koskeva hakemus ratkaistaan suljetuin ovin, ja uhri kutsuttaan paikalle.

Ellei uhri ole valinnut puolustusasianajajaa etukäteen, maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen hyväksymispäätöksen yhteydessä uhrille on viran puolesta myös nimitettävä puolustusasianajaja noudattaen lakia nro 51/1995 (asianajajien ammattijärjestelmästä ja asianajajan ammatin harjoittamisesta annettu laki, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, muutettuna ja täydennettynä) sekä asianajajan ammattia koskevia asetuksia.

Päätös maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen lopputuloksesta annetaan uhrille tiedoksi.

Maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen hylkäämispäätös voidaan toimittaa uhrin pyynnöstä sen alueellisen tuomioistuimen uudelleentarkasteltavaksi, johon kyseinen rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaava toimikunta (Comisia pentru acordarea de compensații financiare victimelor infracțiunilor) kuuluu, 15 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi uhrille. Kahden tuomarin muodostama paneeli päättää uudelleentarkastelun lopputuloksesta.

Kaikkien rikosten uhrien osalta maksuttoman oikeusavun enimmäismäärä koko menettelyn ajalle on kahta bruttomääräistä kansallista vähimmäispalkkaa vastaava määrä sinä vuonna, jona uhri on esittänyt maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen Maksuton oikeusapu rahoitetaan valtion talousarviosta oikeusministeriön talousarvion kautta.

Edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan myös myönnettäessä rikoksen uhrin siviilioikeudellista korvausta koskevan tuomion täytäntöönpanemiseksi vaadittu korvaussumma.

Oikeusministeriön, joka on nimetty neuvoston direktiivin 2004/80/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti Romanian avustavaksi viranomaiseksi, on annettava korvauksenhakijalle tarvittavat tiedot mahdollisuudesta hakea korvausta valtiolta sillä alueella, jolla rikos on tapahtunut, sekä annettava hänelle tarvittavat hakemuslomakkeet ja hakemuslomakkeen täyttämistä sekä tarvittavia liiteasiakirjoja koskevat tiedot ja ohjeet.

Ks. oikeusministeriön määräys nro 1319/C/13.05.2008. Kyseisen määräyksen 2 §:n mukaisesti oikeusministeriö hoitaa avustavan viranomaisen tehtäviään kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten perussopimusten pääosaston kautta. Tämä pääosasto tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden oikeusministeriön yksikköjen kanssa, joiden tehtävät liittyvät tähän aiheeseen. Hakijan esitettyä korvaushakemuksen toisessa jäsenvaltiossa avustavana viranomaisena toimivan oikeusministeriön pääasiallisena tehtävänä on muun muassa vastaanottaa ja kuitata hakijan esittämä hakemus, käydä hakemus läpi ja – mikäli hakemus hylätään – ilmoittaa hakijalle hylkäämisen syy, lähettää hakijalle korvaushakemuslomake ja opastaa häntä sen täyttämisessä, mikäli asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, pyytää hakijaa toimittamaan hakemusta varten tarvittavat tiedot ja/tai asiakirjat, avustaa virallisen käännöksen järjestämisessä, kun korvauksen maksamisesta vastaavan valtion päätöksentekoviranomaisen antama tuomio käännätetään, sekä toimittaa se hakijalle mahdollisimman nopeasti.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen sekä hakemuksen, jolla haetaan rikoksen uhrin siviilioikeudellista korvausta koskevan tuomion täytäntöönpanemiseksi vaadittua korvaussummaa, voi toimittaa myös kansalaisjärjestö, jonka toimintaan sisältyy uhrien suojelu, kunhan hakemus on uhrin allekirjoittama ja se sisältää kaikki laissa vaaditut tiedot sekä tarvittavat liiteasiakirjat.