Uhrilla on oikeus saada korvausta valtiolta, jos tahallinen rikos on johtanut henkilön kuolemaan, henkilö on loukkaantunut vakavasti tai melko vakavasti, henkilö on joutunut sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan teon tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi, henkilö on ihmiskaupan uhri tai henkilö on saanut ihmisen immuunikatoviruksen (HIV), hepatiitti B:n tai hepatiitti C:n.
Valtiolta voi saada korvausta tahallisesta rikoksesta aiheutuneista henkisistä tai fyysisistä kärsimyksistä ja omaisuusvahingoista.
Jos henkilö on kuollut rikoksen seurauksena, rikosoikeudellisessa menettelyssä uhrina voi olla menehtyneen sukulainen (kihlattu, puoliso, vanhemmat, isovanhemmat, lapset, lastenlapset, sisarukset sekä henkilöt, joiden kanssa asianomainen henkilö asui yhdessä ja jotka kuuluivat tämän kanssa samaan talouteen).
Jos uhri on kuollut rikoksen seurauksena tai jos uhri on kuollut myöhemmin muusta syystä eikä ole siihen mennessä hakenut korvausta valtiolta tai on hakenut korvausta valtiolta mutta ei ole saanut sitä, uhrin omainen tai huollettava on oikeutettu korvaukseen valtiolta. Hänen on kuitenkin pyydettävä menettelyä johtavaa tahoa (poliisi, syyttäjänvirasto, tuomioistuin) tunnustamaan hänet uhriksi asiaankuuluvassa rikosoikeudellisessa menettelyssä.
Uhrin omaiset tai huollettavat eivät ole oikeutettuja korvaukseen valtiolta, jos uhri on selvinnyt rikoksesta hengissä. Tässä tapauksessa itse uhri on oikeutettu korvaukseen valtiolta.
Valtiolta voi saada korvausta, vaikka ei ole EU:n jäsenvaltion kansalainen.
Jos rikos on tehty jossakin toisessa EU:n jäsenvaltiossa, korvauksia voi hakea siltä EU:n jäsenvaltiolta, jossa rikos tehtiin, joko suoraan tai oikeusapuhallinnon (Juridiskās palīdzības administrācija) kautta.
Rikoksesta on tehtävä rikosilmoitus poliisille.
Jotta valtiolta voidaan hakea korvausta, on oltava meneillään rikosoikeudellinen menettely, jossa menettelyä johtava taho (poliisi, syyttäjänvirasto, tuomioistuin) on tunnustanut hakijan uhriksi.
Valtiolta voi hakea korvausta, ennen kuin tutkintaa johtava taho (poliisi, syyttäjänvirasto, tuomioistuin) on antanut lopullisen päätöksensä.
Jotta oikeusapuhallinto voi päättää valtion korvauksen maksamisesta tai epäämisestä, tutkintaa johtavan tahon (poliisi, syyttäjänvirasto, tuomioistuin) on annettava oikeusapuhallinnolle seuraavat tiedot:
Korvausta ei tarvitse ensin hakea rikoksentekijältä. Valtion myöntämä korvaus ei rajoita uhrin oikeutta hakea korvausta rikosoikeudellisessa menettelyssä. Jos uhri katsoo, ettei vahinkoja ole korvattu täysimääräisesti, korvausta voi hakea toimittamalla vahingonkorvaushakemuksen missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa ennen asian käsittelyn aloittamista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai, kun kyseessä on siviilioikeudellinen menettely, esittämällä tuomioistuimelle korvaushakemuksen.
Uhri on oikeutettu korvaukseen valtiolta, vaikka rikoksentekijää tai hänen avunantajaansa ei ole tunnistettu tai heitä ei ole asetettu rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Haettaessa korvausta valtiolta hakemukseen olisi liitettävä menettelyä johtavalta taholta (poliisi) saadut tarvittavat tiedot.
Oikeusapuhallinnolta on haettava valtion korvausta vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija on tunnustettu uhriksi tai jona hän on saanut tietoonsa tosiasiat, jotka oikeuttavat hakemaan korvausta.
Korvaus valtiolta kattaa rikoksesta aiheutuneet henkiset ja fyysiset kärsimykset sekä omaisuusvahingot. Tässä yhteydessä ei eritellä erityyppisiä vahinkoja, joiden perusteella korvaus maksetaan. Valtion maksaman korvauksen määrä määritellään laissa uhreille maksettavasta valtion korvauksesta (Likums par valsts kompensāciju cietušajiem) rikoksesta aiheutuneiden seurausten perusteella.
Valtio maksaa korvauksen kertasummana hakemuksessa ilmoitetulle maksulaitoksen tilille.
Rikoksen kuvaus voi vaikuttaa valtion maksaman korvauksen määrään, esimerkiksi jos rikos on tehty erittäin kiihtyneessä mielentilassa tai jos sen yhteydessä on ylitetty välttämättömän itsepuolustuksen rajat tai rikottu henkilön säilöön ottamisen ehtoja. Tällaisissa tapauksissa rikoksen seurausten mukaista valtion maksaman korvauksen määrää pienennetään 50 prosentilla.
Jos pyydettyjä tietoja ei toimiteta oikeusapuhallinnolle 15 vuorokauden kuluessa, se voi päättää evätä valtion maksaman korvauksen. Päätös evätä valtion maksama korvaus tällaisessa tapauksessa ei estä hakijaa hakemasta korvausta oikeusapuhallinnolta useamman kerran asiaankuuluvien menettelyjen mukaisesti.Taloudellinen tilanne ei vaikuta mahdollisuuksiin saada korvausta valtiolta eikä korvauksen määrään.
Jos uhri on saanut korvausta rikoksesta aiheutuneista vahingoista rikoksentekijältä tai tämän sijasta joltakin toiselta henkilöltä, jo saatu korvaus vähennetään valtion maksaman korvauksen määrästä.
Laissa uhreille maksettavasta valtion korvauksesta säädetään muita kriteerejä, jotka voivat vaikuttaa mahdollisuuksiin saada korvausta ja/tai korvauksen määrään. Esimerkiksi:
Yksittäiselle rikoksen uhrille maksettavan valtion korvauksen enimmäismäärä on viisi kertaa Latviassa voimassa oleva vähimmäiskuukausipalkka. Valtion maksaman korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon vähimmäiskuukausipalkka, joka oli voimassa silloin, kun henkilö tunnustettiin uhriksi.
Korvauksen määrä lasketaan seuraavasti:
Valtion maksaman korvauksen enimmäismäärä on viisi kertaa Latviassa voimassa oleva vähimmäiskuukausipalkka, ja valtion maksaman korvauksen vähimmäismäärä on 50 prosenttia korvauksen enimmäismäärästä. Kun vähimmäiskuukausipalkka muuttuu, myös valtion maksaman korvauksen määrä muuttuu.
Valtion korvauksen hakemuslomakkeessa ei tarvitse täsmentää korvausvaatimuksen määrää, sillä valtion maksaman korvauksen määrä on vahvistettu laissa uhreille maksettavasta valtion korvauksesta.
Muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) saadun korvauksen määrää ei vähennetä valtion maksamasta korvauksesta.
Valtion maksamasta korvauksesta ei voi saada ennakkoa.
Jos uhri on saanut korvausta valtiolta ja lopullisen päätöksen mukaan uhrille on aiheutunut rikoksesta aiemmin todettua vakavampia seurauksia, uhrille voidaan maksaa valtion maksaman korvauksen ja uhrille kuuluvan korvauksen erotus.
Jos valtion korvausta haettaessa rikosoikeudellisessa menettelyssä ei ole vielä tehty lopullista ratkaisua, valtion maksamaa korvausta haettaessa hakemukseen olisi liitettävä menettelyä johtavalta taholta (poliisi, syyttäjänvirasto, tuomioistuin) saadut seuraavat tiedot:
Jos rikosoikeudellinen menettely on päättynyt valtion korvausta haettaessa, valtion maksaman korvauksen hakemukseen olisi liitettävä menettelyä johtaneen tahon lopullinen ratkaisu ja täytäntöönpanomääräys, jos lopullisessa ratkaisussa vahvistettua vahingonkorvausta ei ole suoritettu tai jos se on suoritettu vain osittain.
Valtion maksamaa korvausta koskevien hakemusten käsittelymenettely on maksuton.
Oikeusapuhallinto päättää valtion korvausten maksamisesta tai hakemusten hylkäämisestä.
Valtion maksaman korvauksen saamiseksi korvaushakemus on toimitettava oikeusapuhallinnolle osoitteeseen Pils laukums 4, Rīga, LV-1050.
Hakijan läsnäoloa ei edellytetä valtion maksamaa korvausta koskevan hakemuksen käsittelymenettelyssä eikä valtion korvauksen maksamisesta tai epäämisestä päätettäessä.
Oikeusapuhallinto päättää valtion korvauksen maksamisesta tai hakemuksen hylkäämisestä kuukauden kuluessa korvaushakemuksen vastaanottamisesta ja lähettää päätöksen korvaushakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen.
Jos oikeusapuhallinto tarvitsee lisätietoja hakijalta tai menettelyä johtavalta taholta (poliisi, syyttäjänvirasto, tuomioistuin), päätöksentekoaika keskeytetään siihen saakka, kunnes kaikki tarvittavat tiedot on saatu.
Oikeusapuhallinnon päätöksen valtion korvauksen maksamisesta tai epäämisestä voi riitauttaa kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta toimittamalla oikeusapuhallinnolle asiaankuuluvan hakemuksen, joka välitetään oikeusministeriöön.
Lomake korvauksen hakemiseksi valtiolta ja tietoja sen täyttämisestä on saatavilla
Maksuton palvelunumero 116006 ”Helpline for victims of crime” (Palīdzības dienests noziegumu upuriem) palvelee päivittäin klo 7.00–22.00. Numerossa tarjotaan
Tietoa on myös verkkosivustolla https://www.cietusajiem.lv/en/.
Valtion maksaman korvauksen hakemiseen ei tarvita oikeudellista neuvontaa. Oikeusapuhallinto auttaa tarvittaessa valtion maksaman korvauksen hakuprosessin aikana.
Skalbes-järjestöllä on maksuton palvelunumero 116006, ”Helpline for victims of crime” (Palīdzības dienests nozieguma upuriem) (päivittäin klo 7.00–22.00), jossa tarjotaan rikoksen uhreille henkistä ja psykologista tukea, tietoa uhrien menettelyllisistä oikeuksista (esim. oikeuksista rikosoikeudellisissa menettelyissä, vahingonkorvausoikeuksista ja oikeudesta korvaukseen valtiolta), saatavilla olevista palveluista ja olemassa olevista tukipalveluista uhreille.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.