Hakijan on todistettava, että hänen kärsimänsä vahinko on aiheutunut sellaisesta tahallisesta tai tahattomasta tapahtumasta, jota voidaan pitää omaisuuteen tai henkilöön kohdistuvana rikoksena. Oikeus korvaukseen voi siis syntyä tahallisista teoista sekä harkitsemattomasta tai huolimattomasta käytöksestä riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tiedossa.
Kun kyse on omaisuusrikoksesta, rikosnimikkeen on oltava varkaus, petos, luottamusaseman väärinkäyttö, kiristys tai omaisuuden tuhoaminen, rikkominen tai turmeleminen.
Tämän lisäksi on olemassa erityisiä korvausjärjestelmiä, joista korvataan vahinkoja, jotka aiheutuvat terroriteoista, Ranskan alueella tapahtuneista liikenneonnettomuuksista, metsästysonnettomuuksista, altistumisesta asbestille ja ajoneuvon tuhoutumisesta tulipalossa.
Hakijan vahingot korvataan kokonaisuudessaan silloin, kun ne ovat aiheutuneet vakavasta henkilöön kohdistuvasta rikoksesta:
Hakijalle voidaan maksaa korvausta tietyin edellytyksin ja tiettyyn enimmäismäärään saakka, mikäli hän on joutunut vähäisemmän henkilöön kohdistuvan rikoksen tai omaisuusrikoksen uhriksi:
Hakija voi saada korvausta, jos hän on uhrin läheinen ja asianomaisesta rikoksesta on aiheutunut hänelle henkilökohtaista vahinkoa.
Korvaus voidaan myöntää ylenevässä polvessa oleville sukulaisille (vanhemmille, isovanhemmille), alenevassa polvessa oleville sukulaisille (lapsille, lapsenlapsille), puolisolle sekä sivusukulaisille (veljille, siskoille) tai kenelle tahansa sellaiselle henkilölle, joka pystyy todistamaan, että hänellä oli henkilökohtainen suhde uhriin.
Hakija voi saada korvausta, jos hän on uhrin läheinen ja asianomaisesta rikoksesta on aiheutunut hänelle henkilökohtaista vahinkoa.
Korvaus voidaan myöntää ylenevässä polvessa oleville sukulaisille (vanhemmille, isovanhemmille), alenevassa polvessa oleville sukulaisille (lapsille, lapsenlapsille), puolisolle sekä sivusukulaisille (veljille, siskoille) tai kenelle tahansa sellaiselle henkilölle, joka pystyy todistamaan, että hänellä oli henkilökohtainen suhde uhriin.
Kyllä, hakija voi saada korvausta, vaikka hän ei olisi EU:n jäsenvaltion kansalainen, mikäli asianomaiset teot ovat tapahtuneet Ranskan alueella.
Kyllä, hakija voi saada korvausta tavanomaisin edellytyksin silloin, jos hän on Ranskan kansalainen mutta rikos on tapahtunut ulkomailla.
Ranskalainen korvauselin ei sitä vastoin voi maksaa hakijalle korvausta silloin, kun hakija on ulkomaalainen ja asianomaiset teot ovat tapahtuneet ulkomailla.
Ei, asiasta ei ole pakko tehdä rikosilmoitusta poliisille ennen korvaushakemuksen esittämistä.
Hakemuksen tulee kuitenkin sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Hakemukseen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee eritoten käydä ilmi rikoksen ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet (esimerkiksi todistus rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki rikosprosessiin liittyvät asiakirjat).
Ei, hakemuksen esittämiseksi ei tarvitse odottaa poliisitutkinnan tai oikeudenkäynnin tuloksia.
Korvausta ei tarvitse ensin hakea tunnistetulta rikoksentekijältä silloin, kun on kyse vakavasta henkilöön kohdistuvasta rikoksesta (ks. kohta 1.2).
Silloin, kun on kyse vähäisemmästä henkilöön kohdistuvasta rikoksesta tai omaisuusrikoksesta (ks. kohta 1.2), on todistettava, että tunnistettu rikoksentekijä on maksukyvytön tai ettei hän voi korvata koko vahinkoa. Lisäksi on esitettävä laajempia perusteluja, joista ilmenee, että hakijan on mahdotonta saada kärsimälleen vahingolle todellista ja riittävää korvausta vakuutusyhtiöltä taikka miltä tahansa muulta vastapuolelta.
Hakija voi saada korvausta siitä hetkestä alkaen, jolloin rikos on tapahtunut, vaikka rikoksentekijä ei olisi tiedossa tai häntä ei olisi tuomittu.
Hakemuksen tulee kuitenkin sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Hakemukseen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee eritoten käydä ilmi rikoksen ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet (esimerkiksi todistus rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki rikosprosessiin liittyvät asiakirjat).
Hakemus pitää toimittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona rikos on tapahtunut. Tätä määräaikaa jatketaan vuodella rikosoikeudenkäynnin tuloksena annetun lopullisen päätöksen päivämäärästä alkaen.
Jos rikoksentekijä tuomitaan maksamaan vahingonkorvauksia, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jolloin rikostuomioistuin ilmoittaa uhrille päätöksestä. Jos rikoksentekijä tuomitaan maksamaan vahingonkorvauksia, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jolloin tuomioistuin antaa vahingonkorvauspäätöksen uhrille tiedoksi.
Jos korvausta haetaan määräajan umpeuduttua, hakemuksen käsittelyssä voidaan ottaa huomioon uhrin tai hänen edunsaajiensa esittämät perustellut syyt.
Korvaus kattaa esimerkiksi seuraavat:
a) rikoksen uhrin osalta:
- aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:
Ansiomahdollisuuksien menetykset voidaan korvata samassa yhteydessä, kun maksetaan korvauksia uhrin uraan liittyvistä vaikutuksista (ks. edellinen kohta).
Korvaus ei itsessään kata rikokseen liittyviä menettelykustannuksia. Vähävaraisille henkilöille voidaan kuitenkin myöntää oikeusapua, jolloin valtio ottaa osittain tai kokonaan hoitaakseen oikeudenkäynnistä johtuvat asianajajien palkkiot ja tuomioistuinmaksut. Vakavimmissa rikoksissa tämä oikeusapu myönnetään ilman tarveharkintaa (ks. luettelo oikeusavusta 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain nro° 91-647 (Loi n° 91-647 du 10 juillet 1991 relative à l'aide juridique) 9-2 §:ssä).
Aineellisia vahinkoja ei lähtökohtaisesti korvata silloin, kun on kyse henkilöön kohdistuvista rikoksista. Edellä (ks. kohta 1.2) mainituissa rikoksissa omaisuusvahingoista maksetaan korvausta enintään 4 575 euroa (16. tammikuuta 2018 alkaen sovellettu kiinteä enimmäismäärä) tietyin edellytyksin.
- psyykkiset vahingot:
Koetuista kärsimyksistä johtuvan haitan osalta huomioidaan kaikki uhrin fyysiset ja psyykkiset kärsimykset sekä niihin liittyvät ongelmat rikoksen tapahtumahetkestä siihen asti, kun uhrin tilasta on tullut vakaa. Tilan vakauduttua edelleen jatkuvat kärsimykset korvataan pysyvänä työkyvyttömyytenä.
Mahdollisuuksien menettäminen yksityiselämässä voidaan huomioida mielekkään yksityiselämän edellytyksiin kohdistuneena vahinkona (préjudice d’établissement), jolla tarkoitetaan sitä, että uhri ei vammansa vuoksi enää usko voivansa elää sellaista perhe-elämää kuin hän oli itselleen suunnitellut.
Esteettisenä haittana voidaan ottaa huomioon fyysisen ulkonäön muuttumisen henkilökohtaiset seuraukset.
Lisäksi voidaan arvioida elämänlaadun heikentymisestä aiheutuvaa haittaa (préjudice d’agrément), jonka perusteella on tarkoitus maksaa korvausta siitä, että uhri ei pysty jatkamaan urheilu- tai muuta vapaa-ajan harrastustaan.
- aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:
Hautajais- ja hautauskulut korvataan.
Sosiaaliturvalaitokset maksavat yleensä suurimman osan myös läheisten terveydenhoitokuluista. Patologinen vaikutus otetaan muutoin huomioon emotionaalisena haittana (préjudice d'affection) (ks. edellä).
Kuolleen tai vammautuneen uhrin läheisiin vaikuttava tulojen menettäminen taikka pienentyminen voidaan korvata erityisesti silloin, kun läheiset joutuvat olemaan koko ajan uhrin apuna ja luopumaan tilapäisesti työssäkäynnistä.
- psyykkiset vahingot:
Emotionaalisena haittana (préjudice d'affection) korvataan henkinen haitta, joka läheisille aiheutuu uhrin kuolemasta tai vakavasti vammautuneen välittömän uhrin kivusta ja kärsimyksestä.
Korvaussumma voidaan maksaa kerralla tai määräaikaisina maksuina. Menettelyn aikana voidaan lisäksi maksaa etumaksuja ennen lopullista korvausta.
Jos uhri on myötävaikuttanut rikoksen tapahtumiseen esimerkiksi syyllistymällä solvauksiin, olemalla mukana tappelussa tai osallistumalla rikolliseen toimintaan, tämä voi olla peruste korvauksen epäämiselle tai pienentämiselle. Epäasialliseen toimintaan voidaan vedota kuolleen uhrin edunsaajia vastaan.
Sen sijaan uhrin aiemmilla rikosrekisterimerkinnöillä ei ole merkitystä.
Korvausmenettelyssä esitettävän hakemuksen tulee sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot ja tarpeelliset korvausvaatimuksen perusteeksi esitettävät asiakirjat. Hakijan on myös hyvä toimittaa mahdolliset myöhemmin pyydettävät asiakirjat ja osallistua tarpeen mukaan asiantuntijalausuntojen laadintaan.
Hakijan taloudellista tilannetta ei oteta huomioon, ja hakija voi saada täyden korvauksen vahingoista, joita hänen henkilöönsä kohdistuneista rikoksista on aiheutunut.
Korvauksessa otetaan kuitenkin huomioon sosiaaliturvalaitosten, keskinäisten maksujärjestelmien (mutuelles) ja vakuutusyhtiöiden suorittamat maksut.
Hakijan taloudellista tilannetta arvioidaan kolmella eri kriteerillä:
Ei ole.
Kun kyse on vakavista henkilöön kohdistuvista rikoksista, vahingot korvataan lähtökohtaisesti kokonaan. Korvauksen laskennassa otetaan huomioon kaikki vahinkolajit.
Korvaus lasketaan tapauskohtaisesti kunkin uhrin henkilökohtaisen tilanteen ja vaatimuksen perusteeksi esitettyjen asiakirjojen perusteella. Tiettyjen vahinkolajien osalta laskelmassa käytetään apuna ohjeellisia asteikkoja.
Pysyvästä työkyvyttömyydestä myönnettävä korvaus voidaan esimerkiksi laskea käyttämällä ohjeellista asteikkoa, joka perustuu lääkärin toteamaan työkyvyttömyysasteeseen ja uhrin ikään.
Alarajaa ei ole.
Ylärajaa ei ole silloin, kun on kyse vakavista henkilöön kohdistuvista rikoksista (ks. kohta 1.2).
Kun on kyse vähäisemmistä henkilöön kohdistuvista rikoksista tai omaisuusrikoksista (ks. kohta 1.2), korvauksen kiinteäksi enimmäismääräksi on asetettu 4 575 euroa (16. tammikuuta 2018 alkaen sovellettu enimmäismäärä).
Kyllä, korvaushakemuslomakkeessa kysytään vaadittua määrää. Kyseessä on kuitenkin kokonaismäärä. Asianajaja tai uhrien tukijärjestö voi auttaa hakijaa määrän määrittämisessä.
Korvauksessa otetaan huomioon muun muassa sosiaaliturvalaitosten, keskinäisten maksujärjestelmien ja vakuutusyhtiöiden suorittamat maksut.
Kyllä, hakija voi pyytää korvauksesta ennakkoa (etumaksua) milloin tahansa menettelyn aikana.
Kyllä, hakija voi esittää uuden korvausvaatimuksen kärsimänsä haitan pahentumisen vuoksi tai mistä tahansa muusta perustellusta syystä, jonka hakija pystyy osoittamaan.
Hakijan laatima hakemus osoitetaan asianomaisen alioikeuden (tribunal de grande instance) rikosvahinkolautakunnan (commission d’indemnisation des victimes d’infractions – CIVI) kirjaamoon. Hakemuksen tulee sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Siihen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee käydä ilmi etenkin seuraavat seikat:
Silloin, kun korvausvaatimus koskee vähäisempien henkilöön kohdistuvien rikosten tai sellaisen aineellisen vahingon korvaamista, joka on aiheutunut varkaudesta, petoksesta, luottamusaseman väärinkäytöstä, kiristyksestä tai omaisuuden tuhoamisesta, rikkomisesta tai turmelemisesta, hakemukseen on lisäksi sisällytettävä seuraavat tiedot:
Hakemuksesta ei koidu maksuja. Asianajajaa ei ole pakko käyttää avustajana tai edustajana asiassa. Hakija vastaa asianajajan palkkioista, ellei hän ole oikeutettu oikeusapuun suoraan lain nojalla tai tietyin edellytyksin. Kulut, jotka aiheutuvat menettelystä rikosvahinkolautakunnassa (CIVI), otetaan huomioon tuomioistuinmaksuina, ja valtio vastaa niistä kokonaisuudessaan.
Rikosvahinkolautakunnilla (Commission d’indemnisation des victimes d’infractions – CIVI) on toimivalta päättää uhrien korvauksista. Rikosvahinkolautakunnan määräämät korvaukset maksetaan terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahastosta (Fonds de Garantie des actes de terrorisme et d’autres infractions – FGTI).
Kun kyse on terrorismista, terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahasto (FGTI) maksaa korvaukset alioikeuden (Tribunal de grande instance – TGI) tuomarin valvonnassa suoraan uhreille, jotka ovat toimittaneet rahastolle korvaushakemuksen. Riita-asiat voidaan viedä asianomaisen tuomarin käsiteltäviksi.
Rikosvahinkolautakunta (CIVI) ratkaisee kussakin alioikeudessa rikosten uhrien tai heidän edunsaajiensa esittämät korvaushakemukset.
Toimivaltainen rikosvahinkolautakunta on hakijan kotipaikan rikosvahinkolautakunta tai sen paikan rikosvahinkolautakunta, jonka rikostuomioistuimessa rikosta käsitellään (jos asia on viety tuomioistuimen käsiteltäväksi) (Hakemisto). Jos sen sijaan hakija on ulkomailla asuva Ranskan kansalainen ja rikos on tapahtunut ulkomailla, toimivaltainen rikosvahinkolautakunta on Pariisin alioikeuden rikosvahinkolautakunta:
Tribunal de Grande Instance de Paris
4 Boulevard du Palais
75055 PARIS CEDEX 01 – France
Kun kyse on terrorismista, hakemukset osoitetaan suoraan terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahastolle (FGTI):
64, rue Defrance
94682 Vincennes Cedex – France
Hakijan ei ole pakko olla läsnä istunnossa tai muulloin menettelyn aikana.
Hakemus toimitetaan viipymättä rikosvahinkolautakunnan kirjaamosta takuurahastolle.
Takuurahaston on tehtävä uhrille korvaustarjous kahden kuukauden kuluessa siitä hetkestä, jolloin takuurahasto on vastaanottanut rikosvahinkolautakunnan kirjaamon toimittaman täydellisen asiakirja-aineiston.
Jos uhri hyväksyy tarjouksen, sopimuspöytäkirja toimitetaan rikosvahinkolautakunnan puheenjohtajan hyväksyttäväksi. Jos sopimus hyväksytään, se voidaan panna täytäntöön. Päätös ilmoitetaan uhrille ja takuurahastolle, joka suorittaa maksun.
Mikäli takuurahasto kieltäytyy perustellusti maksamasta korvausta, uhri kieltäytyy hyväksymästä tarjousta tai uhri ei vastaa takuurahaston tarjoukseen kahden kuukauden määräajassa, asia on siirrettävä oikeusmenettelyyn: tällöin tuomari tutkii hakemuksen ja tarkastaa lausunnot sekä toimitetut asiakirjat.
Yleisen syyttäjän ja takuurahaston on esitettävä huomautuksensa viimeistään 15 päivää ennen istuntoa. Hakija ja takuurahasto on kutsuttava käsittelyyn vähintään kaksi kuukautta etukäteen.
Kun asia on käsitelty suljetussa istunnossa, rikosvahinkolautakunnan korvaus- tai hylkäyspäätös annetaan tiedoksi hakijalle ja takuurahastolle, joka maksaa myönnetyn korvauksen tätä tiedoksiantoa seuraavan kuukauden kuluessa.
Kun kyse on terrorismista, takuurahasto maksaa tietyn rahasumman ennakkona täydellisen asiakirja-aineiston vastaanottamista seuraavan kuukauden kuluessa, mikäli hakemus voidaan hyväksyä. Takuurahasto esittää korvaustarjouksen uhrille (kun hänen tilansa on vakautunut) tai kuolleiden uhrien läheisille kolmen kuukauden kuluessa.
Jos hakija on tyytymätön rikosvahinkolautakunnan päätökseen, hän voi pyytää muutoksenhakutuomioistuinta (Cour d’appel), jonka tuomiopiiriin asianomainen rikosvahinkolautakunta kuuluu, tutkimaan asian uudelleen.
Tarvittavat tiedot ja lomakkeet ovat saatavilla seuraavilla verkkosivustoilla:
Uhrien tukijärjestöt auttavat hakuprosessissa ja antavat tarvittavaa tietoa.
Puhelinpalvelu 116006 tarjoaa maksutonta psykologista tukea, tietoa hakijan oikeuksista ja yleistä tukea hakuprosessissa seitsemänä päivänä viikossa (klo 9–21) paikallispuhelun hinnalla:
puh. 01 41 83 42 08
(puhelut Ranskasta) tai
+33 1 41 83 42 08 (puhelut ulkomailta).
Sähköposti: 08victimes@france-victimes.fr
Hakijan käytettävissä ovat seuraavat verkkosivustot:
Vähävaraisille henkilöille voidaan myöntää oikeusapua, jolloin valtio ottaa osittain tai kokonaan hoitaakseen asianajajien palkkiot ja oikeuskäsittelystä aiheutuvat tuomioistuinmaksut. Vakavimmissa rikoksissa tämä oikeusapu myönnetään ilman tarveharkintaa (ks. luettelo oikeusavusta 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain nro° 91-647 (Loi n° 91-647 du 10 juillet 1991 relative à l'aide juridique) 9-2 §:ssä).
Tietyt oikeudellisia palveluja tarjoavat elimet, kuten oikeusneuvontakeskukset (maisons de la justice et du droit – MJD) ja oikeusneuvontapisteet (points d’accès au droit – PAD), antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa ja voivat myös auttaa hakijoita heidän kansalaisuudestaan riippumatta kaikkien oikeudenkäytön edellyttämien toimien suorittamisessa ja tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä.
Sama pätee myös uhrien tukijärjestöihin, jotka tarjoavat ennen muuta maksutonta oikeudellista apua.
Uhrien tukijärjestöt, jotka toimivat tuomioistuimissa uhrien tukitoimistoissa sekä omissa toimipaikoissaan, voivat auttaa hakijoita maksutta korvaushakemusten laadinnassa.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.