Millaisista rikoksista korvausta voi saada?
Hakijan on todistettava, että hänen kärsimänsä vahinko on aiheutunut sellaisesta tahallisesta tai tahattomasta tapahtumasta, jota voidaan pitää omaisuuteen tai henkilöön kohdistuvana rikoksena. Oikeus korvaukseen voi siis syntyä tahallisista teoista sekä harkitsemattomasta tai huolimattomasta käytöksestä riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tiedossa.
Kun kyse on omaisuusrikoksesta, rikosnimikkeen on oltava varkaus, petos, luottamusaseman väärinkäyttö, kiristys tai omaisuuden tuhoaminen, rikkominen tai turmeleminen.
Tämän lisäksi on olemassa erityisiä korvausjärjestelmiä, joista korvataan vahinkoja, jotka aiheutuvat terroriteoista, Ranskan alueella tapahtuneista liikenneonnettomuuksista, metsästysonnettomuuksista, altistumisesta asbestille ja ajoneuvon tuhoutumisesta tulipalossa.
Millaisista vahingoista korvausta voi saada?
Hakijan vahingot korvataan kokonaisuudessaan silloin, kun ne ovat aiheutuneet vakavasta henkilöön kohdistuvasta rikoksesta:
- hakija on joutunut sellaisen rikoksen uhriksi, joka on aiheuttanut hänelle pysyvän työkyvyttömyyden tai vähintään kuukauden pituisen täydellisen työkyvyttömyyden, tai hän on joutunut raiskauksen, seksuaalisen väkivallan, alaikäiseen kohdistuneen seksuaalirikoksen, ihmiskaupan, orjuutuksen tai pakkotyön uhriksi;
- tai hakijan läheinen on menehtynyt tällaisten tapahtumien seurauksena.
Hakijalle voidaan maksaa korvausta tietyin edellytyksin ja tiettyyn enimmäismäärään saakka, mikäli hän on joutunut vähäisemmän henkilöön kohdistuvan rikoksen tai omaisuusrikoksen uhriksi:
- hakija on saanut ruumiinvammoja, joista hänelle on aiheutunut alle kuukauden pituinen täydellinen työkyvyttömyys;
- tai hänelle on aiheutunut aineellista vahinkoa tapahtumista, joiden rikosnimikkeenä on varkaus, petos, luottamusaseman väärinkäyttö, kiristys tai omaisuuden tuhoaminen, rikkominen tai turmeleminen.
Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?
Hakija voi saada korvausta, jos hän on uhrin läheinen ja asianomaisesta rikoksesta on aiheutunut hänelle henkilökohtaista vahinkoa.
Korvaus voidaan myöntää ylenevässä polvessa oleville sukulaisille (vanhemmille, isovanhemmille), alenevassa polvessa oleville sukulaisille (lapsille, lapsenlapsille), puolisolle sekä sivusukulaisille (veljille, siskoille) tai kenelle tahansa sellaiselle henkilölle, joka pystyy todistamaan, että hänellä oli henkilökohtainen suhde uhriin.
Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?
Hakija voi saada korvausta, jos hän on uhrin läheinen ja asianomaisesta rikoksesta on aiheutunut hänelle henkilökohtaista vahinkoa.
Korvaus voidaan myöntää ylenevässä polvessa oleville sukulaisille (vanhemmille, isovanhemmille), alenevassa polvessa oleville sukulaisille (lapsille, lapsenlapsille), puolisolle sekä sivusukulaisille (veljille, siskoille) tai kenelle tahansa sellaiselle henkilölle, joka pystyy todistamaan, että hänellä oli henkilökohtainen suhde uhriin.
Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?
Kyllä, hakija voi saada korvausta, vaikka hän ei olisi EU:n jäsenvaltion kansalainen, mikäli asianomaiset teot ovat tapahtuneet Ranskan alueella.
Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?
Kyllä, hakija voi saada korvausta tavanomaisin edellytyksin silloin, jos hän on Ranskan kansalainen mutta rikos on tapahtunut ulkomailla.
Ranskalainen korvauselin ei sitä vastoin voi maksaa hakijalle korvausta silloin, kun hakija on ulkomaalainen ja asianomaiset teot ovat tapahtuneet ulkomailla.
Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?
Ei, asiasta ei ole pakko tehdä rikosilmoitusta poliisille ennen korvaushakemuksen esittämistä.
Hakemuksen tulee kuitenkin sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Hakemukseen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee eritoten käydä ilmi rikoksen ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet (esimerkiksi todistus rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki rikosprosessiin liittyvät asiakirjat).
Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?
Ei, hakemuksen esittämiseksi ei tarvitse odottaa poliisitutkinnan tai oikeudenkäynnin tuloksia.
Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?
Korvausta ei tarvitse ensin hakea tunnistetulta rikoksentekijältä silloin, kun on kyse vakavasta henkilöön kohdistuvasta rikoksesta (ks. kohta 1.2).
Silloin, kun on kyse vähäisemmästä henkilöön kohdistuvasta rikoksesta tai omaisuusrikoksesta (ks. kohta 1.2), on todistettava, että tunnistettu rikoksentekijä on maksukyvytön tai ettei hän voi korvata koko vahinkoa. Lisäksi on esitettävä laajempia perusteluja, joista ilmenee, että hakijan on mahdotonta saada kärsimälleen vahingolle todellista ja riittävää korvausta vakuutusyhtiöltä taikka miltä tahansa muulta vastapuolelta.
Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?
Hakija voi saada korvausta siitä hetkestä alkaen, jolloin rikos on tapahtunut, vaikka rikoksentekijä ei olisi tiedossa tai häntä ei olisi tuomittu.
Hakemuksen tulee kuitenkin sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Hakemukseen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee eritoten käydä ilmi rikoksen ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet (esimerkiksi todistus rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki rikosprosessiin liittyvät asiakirjat).
Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?
Hakemus pitää toimittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona rikos on tapahtunut. Tätä määräaikaa jatketaan vuodella rikosoikeudenkäynnin tuloksena annetun lopullisen päätöksen päivämäärästä alkaen.
Jos rikoksentekijä tuomitaan maksamaan vahingonkorvauksia, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jolloin rikostuomioistuin ilmoittaa uhrille päätöksestä. Jos rikoksentekijä tuomitaan maksamaan vahingonkorvauksia, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jolloin tuomioistuin antaa vahingonkorvauspäätöksen uhrille tiedoksi.
Jos korvausta haetaan määräajan umpeuduttua, hakemuksen käsittelyssä voidaan ottaa huomioon uhrin tai hänen edunsaajiensa esittämät perustellut syyt.
Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?
Korvaus kattaa esimerkiksi seuraavat:
a) rikoksen uhrin osalta:
- aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:
- vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – sairaala- ja avohoito, toipilasaika)
Kun uhri on saanut välittömiä ruumiinvammoja, kaikki hänen sairaala-, sairaanhoito-, terveydenhoito- ja lääkekulunsa (esimerkiksi sairaanhoitajat, kinesioterapia, karsastushoito, puheterapia) voidaan korvata. Sosiaaliturvalaitokset maksavat yleensä suurimman osan näistä kuluista.
Lisäksi voidaan ottaa huomioon lääketieteellisesti ennustettavat uhrin vakaasta patologisesta tilasta aiheutuvat tulevat terveydenhoitokulut.
- vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai -kulut (mm. huolenpito ja apu, tilapäinen ja jatkuva hoito, pitkäaikainen kinesioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet jne.)
Kulut, jotka aiheutuvat asuntoon ja ajoneuvoon tehtävistä muutostöistä, ja kustannukset, jotka liittyvät siihen, että uhri tarvitsee jatkuvaa ulkopuolista apua, voidaan korvata.
Lisäksi voidaan ottaa huomioon erilaisia ruumiinvammojen seurauksiin liittyviä kuluja, mm. lastenhoito-, kodinhoito- ja kuljetuskuluja.
- pysyvä vammautuminen (esim. invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
Uhrin pysyvän toimintakyvyttömyyden perusteella korvataan sellaiset vahingosta aiheutuneet seuraukset, joiden vaikutus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun uhrin tila on vakautunut: tällaisia seurauksia ovat muun muassa fysiologisten toimintojen heikentyminen, jatkuvat kivut, elämänlaadun heikentyminen ja itsenäisen toimintakyvyn menettäminen. Kun tällaisia seurauksia havaitaan, voidaan määrittää toimintakyvyttömyyden aste.
- ansionmenetykset sairaanhoidon ajalta ja sen jälkeen (mukaan lukien menetetyt ansiotulot ja alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua jne.)
Korvausta voidaan maksaa uhrin todetuista ansiotulojen menetyksistä, tulevista ansiotulojen menetyksistä sekä kärsityn vahingon vaikutuksista uhrin uraan: tällaisia ovat esimerkiksi uhrin työmarkkina-aseman heikkeneminen, ansiomahdollisuuksien menetys, työn muuttuminen aiempaa raskaammaksi ja tarve hakeutua uuteen ammattiin. Tämän lisäksi voidaan arvioida haitallista vaikutusta koulunkäyntiin, yliopisto-opintoihin tai muuhun koulutukseen.
- ansiomahdollisuuksien menetykset
- vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (muun muassa tuomioistuinmaksut)
- korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
- muut
Ansiomahdollisuuksien menetykset voidaan korvata samassa yhteydessä, kun maksetaan korvauksia uhrin uraan liittyvistä vaikutuksista (ks. edellinen kohta).
Korvaus ei itsessään kata rikokseen liittyviä menettelykustannuksia. Vähävaraisille henkilöille voidaan kuitenkin myöntää oikeusapua, jolloin valtio ottaa osittain tai kokonaan hoitaakseen oikeudenkäynnistä johtuvat asianajajien palkkiot ja tuomioistuinmaksut. Vakavimmissa rikoksissa tämä oikeusapu myönnetään ilman tarveharkintaa (ks. luettelo oikeusavusta 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain nro° 91-647 (Loi n° 91-647 du 10 juillet 1991 relative à l'aide juridique) 9-2 §:ssä).
Aineellisia vahinkoja ei lähtökohtaisesti korvata silloin, kun on kyse henkilöön kohdistuvista rikoksista. Edellä (ks. kohta 1.2) mainituissa rikoksissa omaisuusvahingoista maksetaan korvausta enintään 4 575 euroa (16. tammikuuta 2018 alkaen sovellettu kiinteä enimmäismäärä) tietyin edellytyksin.
- psyykkiset vahingot:
Koetuista kärsimyksistä johtuvan haitan osalta huomioidaan kaikki uhrin fyysiset ja psyykkiset kärsimykset sekä niihin liittyvät ongelmat rikoksen tapahtumahetkestä siihen asti, kun uhrin tilasta on tullut vakaa. Tilan vakauduttua edelleen jatkuvat kärsimykset korvataan pysyvänä työkyvyttömyytenä.
Mahdollisuuksien menettäminen yksityiselämässä voidaan huomioida mielekkään yksityiselämän edellytyksiin kohdistuneena vahinkona (préjudice d’établissement), jolla tarkoitetaan sitä, että uhri ei vammansa vuoksi enää usko voivansa elää sellaista perhe-elämää kuin hän oli itselleen suunnitellut.
Esteettisenä haittana voidaan ottaa huomioon fyysisen ulkonäön muuttumisen henkilökohtaiset seuraukset.
Lisäksi voidaan arvioida elämänlaadun heikentymisestä aiheutuvaa haittaa (préjudice d’agrément), jonka perusteella on tarkoitus maksaa korvausta siitä, että uhri ei pysty jatkamaan urheilu- tai muuta vapaa-ajan harrastustaan.
b) uhrin edunsaajien tai omaisten osalta:
- aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:
Hautajais- ja hautauskulut korvataan.
- terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama terapia, sairaala- ja avohoito, kuntoutus)
Sosiaaliturvalaitokset maksavat yleensä suurimman osan myös läheisten terveydenhoitokuluista. Patologinen vaikutus otetaan muutoin huomioon emotionaalisena haittana (préjudice d'affection) (ks. edellä).
- elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys
Kuolleen tai vammautuneen uhrin läheisiin vaikuttava tulojen menettäminen taikka pienentyminen voidaan korvata erityisesti silloin, kun läheiset joutuvat olemaan koko ajan uhrin apuna ja luopumaan tilapäisesti työssäkäynnistä.
- psyykkiset vahingot:
- omaisten tai edunsaajien kipu ja kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua
Emotionaalisena haittana (préjudice d'affection) korvataan henkinen haitta, joka läheisille aiheutuu uhrin kuolemasta tai vakavasti vammautuneen välittömän uhrin kivusta ja kärsimyksestä.
Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?
Korvaussumma voidaan maksaa kerralla tai määräaikaisina maksuina. Menettelyn aikana voidaan lisäksi maksaa etumaksuja ennen lopullista korvausta.
Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?
Jos uhri on myötävaikuttanut rikoksen tapahtumiseen esimerkiksi syyllistymällä solvauksiin, olemalla mukana tappelussa tai osallistumalla rikolliseen toimintaan, tämä voi olla peruste korvauksen epäämiselle tai pienentämiselle. Epäasialliseen toimintaan voidaan vedota kuolleen uhrin edunsaajia vastaan.
Sen sijaan uhrin aiemmilla rikosrekisterimerkinnöillä ei ole merkitystä.
Korvausmenettelyssä esitettävän hakemuksen tulee sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot ja tarpeelliset korvausvaatimuksen perusteeksi esitettävät asiakirjat. Hakijan on myös hyvä toimittaa mahdolliset myöhemmin pyydettävät asiakirjat ja osallistua tarpeen mukaan asiantuntijalausuntojen laadintaan.
Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?
- Vakavat henkilöön kohdistuvat rikokset (ks. kohta 1.2)
Hakijan taloudellista tilannetta ei oteta huomioon, ja hakija voi saada täyden korvauksen vahingoista, joita hänen henkilöönsä kohdistuneista rikoksista on aiheutunut.
Korvauksessa otetaan kuitenkin huomioon sosiaaliturvalaitosten, keskinäisten maksujärjestelmien (mutuelles) ja vakuutusyhtiöiden suorittamat maksut.
- Vähäisemmät henkilöön kohdistuvat rikokset tai omaisuusrikokset (ks. kohta 1.2)
Hakijan taloudellista tilannetta arvioidaan kolmella eri kriteerillä:
- hakijan vuositulojen on oltava alle 18 300 euroa (vuoden 2017 taso); tätä määrää voidaan kuitenkin korottaa, jos hakijalla on huollettavia (sukulaisia alenevassa tai ylenevässä polvessa);
- hakijan on mahdotonta saada kärsimästään vahingosta todellista ja riittävää korvausta vakuutusyhtiöltä taikka miltä tahansa muulta vastapuolelta;
- hakijan on esitettävä perusteita, joista ilmenee, että hänen aineellinen tai psyykkinen tilanteensa on rikoksen takia vakava.
Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?
Ei ole.
Miten korvauksen määrä lasketaan?
Kun kyse on vakavista henkilöön kohdistuvista rikoksista, vahingot korvataan lähtökohtaisesti kokonaan. Korvauksen laskennassa otetaan huomioon kaikki vahinkolajit.
Korvaus lasketaan tapauskohtaisesti kunkin uhrin henkilökohtaisen tilanteen ja vaatimuksen perusteeksi esitettyjen asiakirjojen perusteella. Tiettyjen vahinkolajien osalta laskelmassa käytetään apuna ohjeellisia asteikkoja.
Pysyvästä työkyvyttömyydestä myönnettävä korvaus voidaan esimerkiksi laskea käyttämällä ohjeellista asteikkoa, joka perustuu lääkärin toteamaan työkyvyttömyysasteeseen ja uhrin ikään.
Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?
Alarajaa ei ole.
Ylärajaa ei ole silloin, kun on kyse vakavista henkilöön kohdistuvista rikoksista (ks. kohta 1.2).
Kun on kyse vähäisemmistä henkilöön kohdistuvista rikoksista tai omaisuusrikoksista (ks. kohta 1.2), korvauksen kiinteäksi enimmäismääräksi on asetettu 4 575 euroa (16. tammikuuta 2018 alkaen sovellettu enimmäismäärä).
Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?
Kyllä, korvaushakemuslomakkeessa kysytään vaadittua määrää. Kyseessä on kuitenkin kokonaismäärä. Asianajaja tai uhrien tukijärjestö voi auttaa hakijaa määrän määrittämisessä.
Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?
Korvauksessa otetaan huomioon muun muassa sosiaaliturvalaitosten, keskinäisten maksujärjestelmien ja vakuutusyhtiöiden suorittamat maksut.
Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?
Kyllä, hakija voi pyytää korvauksesta ennakkoa (etumaksua) milloin tahansa menettelyn aikana.
Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?
Kyllä, hakija voi esittää uuden korvausvaatimuksen kärsimänsä haitan pahentumisen vuoksi tai mistä tahansa muusta perustellusta syystä, jonka hakija pystyy osoittamaan.
Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?
Hakijan laatima hakemus osoitetaan asianomaisen alioikeuden (tribunal de grande instance) rikosvahinkolautakunnan (commission d’indemnisation des victimes d’infractions – CIVI) kirjaamoon. Hakemuksen tulee sisältää korvausvaatimuksen tutkinnassa tarvittavat tiedot. Siihen on liitettävä korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat, joista tulee käydä ilmi etenkin seuraavat seikat:
- hakijan sukunimi, etunimet, syntymäaika ja -paikka, ammatti, kansalaisuus ja osoite (liitteeksi esim. jäljennös kansallisesta henkilötodistuksesta, pysyvästä tai tilapäisestä oleskeluluvasta taikka passista),
- sukulaisuussuhde uhriin (liitteeksi esim. jäljennös perhekirjasta (livret de famille) tai notaarin vahvistama asiakirja),
- rikoksen ajankohta, tapahtumapaikka ja olosuhteet (liitteeksi esim. todistus rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki rikosprosessiin liittyvät asiakirjat),
- mahdollinen rikoksentekijän tuominnut tuomioistuin (liitteeksi jäljennös tuomiosta),
- vammojen laatu, työpoissaolon kesto ja mahdolliset jälkiseuraukset (liitteeksi lääkärintodistukset, työpoissaolotodistukset, lääkärinlausunnot),
- julkiset ja yksityiset sosiaaliturvalaitokset, joiden piiriin hakija kuuluu ja jotka voivat tulla asiassa väliin (liitteeksi jäljennös sosiaaliturvakortista),
- esitetyt sovittelupyynnöt ja jo vireille pannut kanteet sekä hakijalle jo maksetut summat (liitteeksi esim. tositteet päivärahoista, eläkkeestä, määräaikaismaksuista, rikoksentekijän suorittamista maksuista ja vakuutuksenantajan maksuista),
- rikosvahinkolautakunnalta (CIVI) vaaditun korvauksen määrä,
- hakijan pankkiyhteystiedot,
- korvausvaatimuksen perusteena olevat asiakirjat sen mukaan, millaisista vaatimuksista on kyse.
Silloin, kun korvausvaatimus koskee vähäisempien henkilöön kohdistuvien rikosten tai sellaisen aineellisen vahingon korvaamista, joka on aiheutunut varkaudesta, petoksesta, luottamusaseman väärinkäytöstä, kiristyksestä tai omaisuuden tuhoamisesta, rikkomisesta tai turmelemisesta, hakemukseen on lisäksi sisällytettävä seuraavat tiedot:
- tieto hakijan varojen määrästä (liitteeksi verotuspäätös (avis d’imposition) rikosta edeltäneeltä vuodelta ja hakemuksen esittämistä edeltäneeltä vuodelta),
- näyttö, josta ilmenee, että hakija ei voi muuten saada todellista ja riittävää korvausta,
- kuvaus rikoksen aiheuttamasta vakavasta aineellisesta tai psyykkisestä tilanteesta.
Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?
Hakemuksesta ei koidu maksuja. Asianajajaa ei ole pakko käyttää avustajana tai edustajana asiassa. Hakija vastaa asianajajan palkkioista, ellei hän ole oikeutettu oikeusapuun suoraan lain nojalla tai tietyin edellytyksin. Kulut, jotka aiheutuvat menettelystä rikosvahinkolautakunnassa (CIVI), otetaan huomioon tuomioistuinmaksuina, ja valtio vastaa niistä kokonaisuudessaan.
Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?
Rikosvahinkolautakunnilla (Commission d’indemnisation des victimes d’infractions – CIVI) on toimivalta päättää uhrien korvauksista. Rikosvahinkolautakunnan määräämät korvaukset maksetaan terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahastosta (Fonds de Garantie des actes de terrorisme et d’autres infractions – FGTI).
Kun kyse on terrorismista, terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahasto (FGTI) maksaa korvaukset alioikeuden (Tribunal de grande instance – TGI) tuomarin valvonnassa suoraan uhreille, jotka ovat toimittaneet rahastolle korvaushakemuksen. Riita-asiat voidaan viedä asianomaisen tuomarin käsiteltäviksi.
Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?
Rikosvahinkolautakunta (CIVI) ratkaisee kussakin alioikeudessa rikosten uhrien tai heidän edunsaajiensa esittämät korvaushakemukset.
Toimivaltainen rikosvahinkolautakunta on hakijan kotipaikan rikosvahinkolautakunta tai sen paikan rikosvahinkolautakunta, jonka rikostuomioistuimessa rikosta käsitellään (jos asia on viety tuomioistuimen käsiteltäväksi) (Hakemisto). Jos sen sijaan hakija on ulkomailla asuva Ranskan kansalainen ja rikos on tapahtunut ulkomailla, toimivaltainen rikosvahinkolautakunta on Pariisin alioikeuden rikosvahinkolautakunta:
Tribunal de Grande Instance de Paris
4 Boulevard du Palais
75055 PARIS CEDEX 01 – France
Kun kyse on terrorismista, hakemukset osoitetaan suoraan terroritekojen ja muiden rikosten uhreille tarkoitettujen korvausten takuurahastolle (FGTI):
64, rue Defrance
94682 Vincennes Cedex – France
Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?
Hakijan ei ole pakko olla läsnä istunnossa tai muulloin menettelyn aikana.
Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?
Hakemus toimitetaan viipymättä rikosvahinkolautakunnan kirjaamosta takuurahastolle.
Takuurahaston on tehtävä uhrille korvaustarjous kahden kuukauden kuluessa siitä hetkestä, jolloin takuurahasto on vastaanottanut rikosvahinkolautakunnan kirjaamon toimittaman täydellisen asiakirja-aineiston.
Jos uhri hyväksyy tarjouksen, sopimuspöytäkirja toimitetaan rikosvahinkolautakunnan puheenjohtajan hyväksyttäväksi. Jos sopimus hyväksytään, se voidaan panna täytäntöön. Päätös ilmoitetaan uhrille ja takuurahastolle, joka suorittaa maksun.
Mikäli takuurahasto kieltäytyy perustellusti maksamasta korvausta, uhri kieltäytyy hyväksymästä tarjousta tai uhri ei vastaa takuurahaston tarjoukseen kahden kuukauden määräajassa, asia on siirrettävä oikeusmenettelyyn: tällöin tuomari tutkii hakemuksen ja tarkastaa lausunnot sekä toimitetut asiakirjat.
Yleisen syyttäjän ja takuurahaston on esitettävä huomautuksensa viimeistään 15 päivää ennen istuntoa. Hakija ja takuurahasto on kutsuttava käsittelyyn vähintään kaksi kuukautta etukäteen.
Kun asia on käsitelty suljetussa istunnossa, rikosvahinkolautakunnan korvaus- tai hylkäyspäätös annetaan tiedoksi hakijalle ja takuurahastolle, joka maksaa myönnetyn korvauksen tätä tiedoksiantoa seuraavan kuukauden kuluessa.
Kun kyse on terrorismista, takuurahasto maksaa tietyn rahasumman ennakkona täydellisen asiakirja-aineiston vastaanottamista seuraavan kuukauden kuluessa, mikäli hakemus voidaan hyväksyä. Takuurahasto esittää korvaustarjouksen uhrille (kun hänen tilansa on vakautunut) tai kuolleiden uhrien läheisille kolmen kuukauden kuluessa.
Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?
Jos hakija on tyytymätön rikosvahinkolautakunnan päätökseen, hän voi pyytää muutoksenhakutuomioistuinta (Cour d’appel), jonka tuomiopiiriin asianomainen rikosvahinkolautakunta kuuluu, tutkimaan asian uudelleen.
Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?
Tarvittavat tiedot ja lomakkeet ovat saatavilla seuraavilla verkkosivustoilla:
Uhrien tukijärjestöt auttavat hakuprosessissa ja antavat tarvittavaa tietoa.
Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?
Puhelinpalvelu 116006 tarjoaa maksutonta psykologista tukea, tietoa hakijan oikeuksista ja yleistä tukea hakuprosessissa seitsemänä päivänä viikossa (klo 9–21) paikallispuhelun hinnalla:
puh. 01 41 83 42 08
(puhelut Ranskasta) tai
+33 1 41 83 42 08 (puhelut ulkomailta).
Sähköposti: 08victimes@france-victimes.fr
Hakijan käytettävissä ovat seuraavat verkkosivustot:
Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?
Vähävaraisille henkilöille voidaan myöntää oikeusapua, jolloin valtio ottaa osittain tai kokonaan hoitaakseen asianajajien palkkiot ja oikeuskäsittelystä aiheutuvat tuomioistuinmaksut. Vakavimmissa rikoksissa tämä oikeusapu myönnetään ilman tarveharkintaa (ks. luettelo oikeusavusta 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain nro° 91-647 (Loi n° 91-647 du 10 juillet 1991 relative à l'aide juridique) 9-2 §:ssä).
Tietyt oikeudellisia palveluja tarjoavat elimet, kuten oikeusneuvontakeskukset (maisons de la justice et du droit – MJD) ja oikeusneuvontapisteet (points d’accès au droit – PAD), antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa ja voivat myös auttaa hakijoita heidän kansalaisuudestaan riippumatta kaikkien oikeudenkäytön edellyttämien toimien suorittamisessa ja tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä.
Sama pätee myös uhrien tukijärjestöihin, jotka tarjoavat ennen muuta maksutonta oikeudellista apua.
Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?
Uhrien tukijärjestöt, jotka toimivat tuomioistuimissa uhrien tukitoimistoissa sekä omissa toimipaikoissaan, voivat auttaa hakijoita maksutta korvaushakemusten laadinnassa.
