Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.
Swipe to change

Jos korvaushakemustani käsitellään tässä maassa

Kroatia

Sisällön tuottaja:
Kroatia

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Voit hakea korvausta, jos olet joutunut Kroatian alueella tehdyn, vakavan ruumiinvamman, vakavan terveyshaitan tai kuoleman aiheuttaneen tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi.

Väkivaltarikoksia ovat

  1. tahalliset rikokset, joissa on käytetty väkivaltaa tai loukattu toisen henkilön seksuaalista koskemattomuutta
  2. rikokset, joissa vaarannetaan ihmishenkiä ja omaisuutta yleisesti vaarallisena pidetyllä toiminnalla tai aiheutetaan yhden tai useamman henkilön kuolema, vakava ruumiinvamma tai vakava terveyshaitta jotain välinettä käyttäen ja jotka ovat rikoslain mukaan tahallisen rikoksen vakavia muotoja.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

  • Yleisesti ottaen vahingoista ei makseta korvausta. Jotta korvausta voi saada, väkivaltarikoksen on pitänyt aiheuttaa vakava ruumiinvamma, vakava terveyshaitta tai kuolema.
  • Välittömillä uhreilla on oikeus enintään 35 000 kunan korvaukseen ansionmenetyksestä, jos on tapahtunut vakavan ruumiinvamman tai terveyshaitan aiheuttanut väkivaltarikos ja jos – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät – voidaan osoittaa, että se on johtanut ansionmenetykseen.
  • Välittömillä uhreilla on oikeus korvaukseen sairauskuluista, jos on tapahtunut vakavan ruumiinvamman tai terveyshaitan aiheuttanut väkivaltarikos ja jos – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät – voidaan osoittaa, että siitä on aiheutunut sairauskuluja, jotka uhrin on täytynyt maksaa itse. Näitä sairauskuluja voidaan vaatia korvattavaksi enintään Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäisrajaan asti, mikäli kyseiset kulut hyväksytään ja vain, jos välittömällä uhrilla ei ole oikeutta kulukorvaukseen sairausvakuutuksen perusteella.
  • Välillisillä uhreilla on oikeus korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä, jos välitön uhri on kuollut väkivaltarikoksen seurauksena ja jos – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät – voidaan osoittaa, että välillinen uhri on siksi menettänyt lakisääteisen elatusapunsa. Jos välillinen uhri on oikeutettu pakollisesta eläkevakuutusjärjestelmästä maksettaviin etuuksiin, hänellä ei ole oikeutta korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä. Välillisille uhreille voidaan myöntää yhteensä enintään 70 000 kunaa korvauksena lakisääteisen elatusavun menetyksestä.
  • Tahallisen väkivaltarikoksen välittömänä uhrina kuolleen henkilön hautauskulut maksaneet henkilöt ovat oikeutettuja hautauskulujen korvaukseen, jos – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät – voidaan osoittaa, että he ovat maksaneet hautauskulut. Hautauskulut voidaan korvata 5 000 kunaan asti.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

  • Kyllä, rikoksen uhrina kuolleiden henkilöiden omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta lakisääteisen elatusavun menetyksestä sekä korvauksen tavanomaisista hautauskuluista.
  • Lainsäädännössä nämä omaiset tai perheenjäsenet katsotaan välillisiksi uhreiksi. Omaisia tai perheenjäseniä (eli laissa tarkoitettuja välillisiä uhreja ovat av(i)opuolisot, lapset, vanhemmat, adoptiolapset ja -vanhemmat, äiti-, isä- ja lapsipuolet ja samaa sukupuolta olevat kumppanit, joiden kanssa välitön uhri asui; isovanhemmat ja lastenlapset vain, jos he ovat itse välittömiä uhreja, jos he asuivat pysyvästi yhdessä ja jos isovanhemmat ovat korvanneet välittömän uhrin vanhemmat.
  • Muiden parisuhteiden kuin avioliiton sekä samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen olemassaolo arvioidaan Kroatian lainsäädännön mukaisesti.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

  • Ei, omaiset tai huollettavat perheenjäsenet eivät voi saada korvausta, jos uhri selvisi rikoksesta hengissä.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

  • Korvaukseen ovat oikeutettuja vain uhrit, jotka ovat joko Kroatian kansalaisia tai joiden asuinpaikka on Kroatiassa taikka jotka ovat jonkun EU:n jäsenvaltion kansalaisia tai joiden asuinpaikka on EU:n alueella.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

  • Ei, uhri ei voi hakea korvausta Kroatiassa, jos rikos tehtiin jonkin muun valtion alueella. Kroatia maksaa korvauksia vain, jos laissa säädetyt edellytykset ja vaatimukset täyttyvät ja jos väkivaltarikos tehtiin sen alueella.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

  • Kyllä, jotta korvausta voidaan hakea, poliisin tai syyttäjänviraston on kirjattava rikos tai siitä on ilmoitettava niille.
  • Korvaushakemukseen on liitettävä poliisin todistus siitä, että rikos on kirjattu tai siitä on tehty ilmoitus.
  • Poliisin on uhrin pyynnöstä annettava todistus, jossa vahvistetaan, että rikos on ilmoitettu tai kirjattu.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

  • Ei.
  • Oikeutta hakea korvausta voidaan käyttää riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tiedossa ja onko rikosoikeudellinen menettely aloitettu.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

  • Ei.
  • Hakemuksen tekeminen rikosuhrien korvauksista annetun lain (Zakon o novčanoj naknadi žrtvama kaznenih djela, jäljempänä ’laki’) nojalla ei sulje pois uhrin oikeutta hakea korvausta rikoksentekijältä.
  • Jos uhri on hakenut korvausta lain nojalla ja käyttänyt oikeuttaan saada korvausta suoraan rikoksentekijältä, tämä korvaus sisällytetään uhrin lain nojalla vaatimaan korvaukseen.
  • Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa korvausvaatimuksen kokonaan, lain nojalla tehty korvaushakemus hylätään. Jos korvaushakemusta koskeva menettely on jo päätetty, mutta maksua ei ole vielä suoritettu, tehdään päätös korvauksen maksamatta jättämisestä.
  • Jos valtio on jo suorittanut uhrille maksun lain mukaisesti ja uhri saa täyden tai osittaisen korvauksen rikoksentekijältä, valtiolla on takaisinsaantioikeus uhriin nähden tämän suoraan rikoksentekijältä saaman määrän osalta, mutta enintään siihen määrään asti, jonka valtio on maksanut uhrille.
  • Saatuaan valtiolta lain nojalla korvausmaksun uhrilla ei enää ole oikeutta vaatia korvausta rikoksentekijältä, koska valtiolla on tällöin takaisinsaantioikeus uhriin nähden.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

  • Kyllä. Hakijan on liitettävä korvausvaatimukseensa kaikki yleisesti vaaditut asiakirjat, jotka luetellaan virallisessa hakemuslomakkeessa, joka jätetään riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tunnistettu tai tuomittu tai rikosoikeudellinen menettely aloitettu.
  • Yleensä vaatimuksen tueksi on esitettävä poliisin todistus siitä, että rikos on kirjattu tai ilmoitettu, todistus kansalaisuudesta, asuinpaikkatodistus, uhrin kuolintodistus, hakijan varmennettu vakuutus siitä, ettei hän ole käyttänyt rikosuhrien korvauksista annettuun lakiin perustuvaa oikeuttaan saada korvausta minkään muun oikeusperustan nojalla, uhrin terveyttä koskevat asiakirjat, joiden perusteella korvausta haetaan (todistus sairaalassaolosta, lääketieteelliset tulokset ja raportit, kotiuttamisraportti, sairauslomaraportti, terveydenhoitoon liittyvät kuitit), kuitit tavanomaisista hautauskuluista sekä muut asiaan liittyvät todistukset tai asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä korvauksesta päätettäessä.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

  • Kyllä, hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemuksessa mainittu rikos tehtiin.
  • Jos uhri ei ole perustelluista syistä voinut tehdä hakemusta määräajassa, hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa näiden syiden olemassaolon päättymisestä ja viimeistään kolmen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. (Uhrin on ilmoitettava perustellut syyt ja todistettava ne.)
  • Jos uhri on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton ja hänen oikeudellinen edustajansa ei ole hakenut korvausta kuuden kuukauden kuluessa rikoksen tekemisestä, kuuden kuukauden määräaika alkaa päivästä, jona henkilö täyttää 18 vuotta, tai päivästä, jona rikosoikeudellinen menettely – sen jälkeen, kun uhrista on tullut täysi-ikäinen – aloitettiin, tai päivästä, jona uhrista on tullut uudestaan oikeustoimikelpoinen.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

  • vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
    • Välittömällä uhrilla on oikeus saada korvaus terveydenhoitokuluista Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäisrajaan asti. Nämä kulut hyväksytään vain, jos välittömällä uhrilla ei ole oikeutta kulukorvaukseen sairausvakuutuksesta.
  • vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (esim. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset ja erityisapuvälineet)
    • Ks. vastaus ensimmäiseen kohtaan (oikeus saada korvaus terveydenhoitokuluista Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäisrajaan asti).
  • pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
    • ansionmenetykset hoidon ajalta tai sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
  • Välittömillä uhreilla on oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä. Korvaus myönnetään enintään 35 000 kunan suuruisena kertasuorituksena.
    • ansiomahdollisuuksien menetykset
    • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)
    • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
    • muut.

– psyykkiset vahingot:

  • Ei.
    • uhrin kipu tai kärsimys
  • Ei.

b) oikeudenhaltijoiden tai omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

  • hautauskulut
Tavanomaiset hautauskulut, enintään 5 000 kunaa.
  • terveydenhoitokulut (esim. lähiomaisen saama psykoterapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
  • elatusavun tai ansiomahdollisuuksien menetys

Välillisillä uhreilla, joille väkivaltarikoksen seurauksena kuollut välitön uhri on maksanut elatusapua, on oikeus korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä. Tämä korvaus myönnetään kertasuorituksena vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella, joissa lähtökohtana on pienin eläkevakuutuslain (Zakon o mirovinskom osiguranju) mukainen perhe-eläke ja jotka lasketaan viiden vuoden huomioon otettavan työuran ja välillisen uhrin elatusavun odotetun keston mukaan. Korvaus myönnetään vain, jos välillisellä uhrilla ei ole oikeutta lakisääteisen eläkevakuutuksen etuuksiin. Kaikille välillisille uhreille myönnettävän korvauksen määrä on enintään 70 000 kunaa.

- psyykkiset vahingot:

  • Ei.
    • omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua
  • Ei.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

  • Korvaus maksetaan kertasummana.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

  • Päätettäessä oikeudesta saada korvausta otetaan huomioon seuraavat seikat: välittömän uhrin toiminta ennen rikosta, rikoshetkellä ja rikoksen jälkeen; välittömän uhrin rooli vahinkojen syntymisen ja laajuuden osalta; ilmoittiko välitön uhri rikoksesta toimivaltaisille viranomaisille ja kuinka nopeasti, paitsi jos hän oli perustelluista syistä estynyt; välittömän uhrin yhteistyö poliisin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikoksentekijän saattamiseksi oikeuden eteen; välitön uhri, joka edesauttoi vahingon tapahtumista tai lisäsi sen laajuutta, on oikeutettu vain vastaavassa suhteessa vähennettyyn korvaukseen.
  • Korvausvaatimus hylätään, jos todetaan, että uhri osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai on rikollisjärjestön kumppani.
  • Korvausvaatimus voidaan hylätä tai korvausta pienentää, jos täyden korvauksen myöntäminen olisi vastoin oikeudenmukaisuusperiaatetta, moraalia tai yleistä järjestystä.
  • Välittömän uhrin käyttäytyminen otetaan huomioon päätettäessä välillisen uhrin oikeudesta korvaukseen.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

  • Ei mitenkään.
  • Hakijan taloudelliset eli toimeentuloon liittyvät olosuhteet eivät periaatteessa vaikuta hakemuksesta tehtävään päätökseen, mutta päätettäessä lakisääteisen elatusavun menetyksestä myönnettävästä korvauksesta taloudelliset seikat saattavat vaikuttaa korvausmahdollisuuksiin.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

  • Kyllä.
  • Päätettäessä oikeudesta saada korvausta otetaan huomioon seuraavat seikat: välittömän uhrin toiminta ennen rikosta, rikoshetkellä ja rikoksen jälkeen; välittömän uhrin rooli vahinkojen syntymisen ja laajuuden osalta; ilmoittiko välitön uhri rikoksesta toimivaltaisille viranomaisille ja kuinka nopeasti, paitsi jos hän oli perustelluista syistä estynyt; välittömän uhrin yhteistyö poliisin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikoksentekijän saattamiseksi oikeuden eteen; välitön uhri, joka edesauttoi vahingon tapahtumista tai lisäsi sen laajuutta, on oikeutettu vain vastaavassa suhteessa vähennettyyn korvaukseen.
  • Korvausvaatimus hylätään, jos todetaan, että uhri osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai on rikollisjärjestön kumppani.
  • Korvausvaatimus voidaan hylätä tai korvausta pienentää, jos täyden korvauksen myöntäminen olisi vastoin oikeudenmukaisuusperiaatetta, moraalia tai yleistä järjestystä.
  • Välittömän uhrin käyttäytyminen otetaan huomioon päätettäessä välillisen uhrin oikeudesta korvaukseen.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

  • Rahallinen korvaus lasketaan ottaen huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Hakijan on todistettava, että lakisääteiset vaatimukset täyttyvät ja että erityisiä kuluja tai menetyksiä eli vahinkoja on aiheutunut.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

  • Laissa ei säädetä myönnettävästä vähimmäismäärästä (mutta rajoitetaan myönnettävän korvauksen enimmäismäärää).

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

  • Kyllä, hakijoiden edellytetään ilmoittavan hakemansa määrä.
  • Ohjeita määrän laskemisesta ei anneta (hakijan on todistettava aiheutuneet kulut tai menetykset).

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

  • Joissain tapauksissa kyllä, toisissa taas ei, sen mukaan, mistä lähteestä korvausta on saatu.
  • Sairaus-, eläke- tai muun vakuutuksen perusteella ja muista lähteistä saatu korvaus lasketaan mukaan korvausperustaan, joten uhrille myönnettävä korvaus muodostuu sen kokonaiskorvauksen, johon uhrilla on lain nojalla oikeus, sekä uhrin yhdestä tai useammasta syystä saaman korvauksen välisestä erotuksesta.
  • Välittömän tai välillisen uhrin maksama vapaaehtoinen vakuutus ei vaikuta korvauksen määrään.
  • Jos uhri saa korvausta suoraan rikoksentekijältä, se sisällytetään Kroatian valtiolta vaadittavaan korvaukseen. Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa vaatimuksen täysin, vaatimus hylätään. Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa vaatimuksen täysin ja jos menettely on jo päätetty, mutta maksua ei ole vielä suoritettu, tehdään päätös uhrille maksettavan korvauksen suorittamatta jättämisestä.
  • Jos Kroatian valtio on maksanut uhrille korvauksen lain mukaisesti ja uhri on käyttänyt oikeutta saada korvaus rikoksentekijältä, Kroatian valtiolla on takaisinsaantioikeus uhriin nähden tämän suoraan rikoksentekijältä saaman määrän osalta, mutta enintään siihen määrään asti, jonka valtio on maksanut uhrille.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

  • Ei.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

  • Laissa ei säädetä täydentävästä tai lisäkorvauksesta.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

  • Hakemukseen liitettävät asiakirjat luetellaan virallisessa lomakkeessa. Vaatimuksen tueksi on esitettävä todistus kansalaisuudesta, asuinpaikkatodistus, uhrin kuolintodistus, poliisin todistus siitä, että tapaus on kirjattu tai ilmoitettu rikoksena, hakijan varmennettu vakuutus siitä, ettei hän ole käyttänyt rikosuhrien korvauksista annettuun lakiin perustuvaa oikeuttaan saada korvausta minkään muun oikeusperustan nojalla, uhrin terveyttä koskevat asiakirjat, joiden perusteella korvausta haetaan (todistus sairaalassaolosta, lääketieteelliset tulokset ja raportit, kotiuttamisraportti, sairauslomaraportti, terveydenhoitoon liittyvät kuitit), kuitit tavanomaisista hautauskuluista sekä muut asiaan liittyvät todistukset tai asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä korvauksesta päätettäessä.
  • Edellä mainitut asiakirjat toimitetaan alkuperäiskappaleina tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

  • Lain mukaan hakemusprosessissa ei veloiteta hallinnollisia tai muita maksuja.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

  • Lain mukaan toimivaltainen viranomainen, joka päättää rikosuhrien korvaushakemuksista, jos korvaus maksetaan valtion talousarviosta, on rikosuhrien korvauksia käsittelevä lautakunta (Odbor za novčanu naknadu žrtvama kaznenih djela).
  • Jos uhri hakee korvausta rikoksentekijältä, hän voi liittyä rikoksentekijää vastaan käytävään rikosoikeudelliseen menettelyyn ja nostaa siinä vahingonkorvauskanteen.
  • Uhri voi voi hakea rikoksentekijältä korvausta myös siviilioikeudellisessa menettelyssä.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

  • Lain mukainen korvausvaatimus toimitetaan rikosuhrien korvauksia käsittelevälle lautakunnalle tai suoraan oikeusministeriöön seuraavaan osoitteeseen:

Republika Hrvatska
Ministarstvo pravosuđa
Ulica Grada Vukovara 49
10000 ZAGREB

  • Jos korvausta rikoksentekijältä haetaan rikosoikeudellisessa menettelyssä, vahingonkorvauskanne toimitetaan siihen tuomioistuimeen, jossa rikosoikeudellista menettelyä rikoksentekijää vastaan käydään.
  • Uhri voi hakea rikoksentekijältä korvausta myös siviilioikeudellisessa menettelyssä.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

  • Rikosuhrien korvausvaatimusmenettelyssä vastaus on yleisesti ottaen ei, mutta toimivaltainen viranomainen eli lautakunta voi kuitenkin tapauksen mukaan poikkeuksellisesti pyytää osapuolia, todistajia tai tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita todistamaan oikeudessa, jos tämä on tarpeen päätöksen tekemiseksi.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

  • Toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen korvaushakemuksesta 60 päivän kuluessa, jos hakemus on täydellinen ja asianmukainen (kaikki vaadittavat asiakirjat on toimitettu ja kaikki päätöksen tekemiseksi tarvittavat tiedot ja näyttö on esitetty). Jos hakemus on puutteellinen, päätöksen tekeminen voi kestää kauemmin.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

  • Päätökseen ei voi hakea muutosta, mutta hakija voi tehdä hallinnollisen muutoksenhakupyynnön jättämällä hallinnollisen valituksen toimivaltaiselle hallintotuomioistuimelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

  • Lomake ja tiedot ovat saatavilla kaikilla poliisiasemilla, syyttäjänvirastoissa, kunnallisissa ja maakunnallisissa tuomioistuimissa ja sähköisessä muodossa oikeusministeriön (Ministarstvo pravosuđa), sisäministeriön (Ministarstvo unutarnjih poslova), virallisen syyttäjän viraston (Državno odvjetništvo ) sekä kunnallisten ja maakunnallisten tuomioistuinten virallisilla verkkosivustoilla.
  • Tietoja voi saada soittamalla rikosten ja rikkomusten uhrien kansallisen puhelinpalvelun (Nacionalni pozivni centar za žrtve kaznenih djela i prekršaja) numeroon 116-006.
  • Poliisin, syyttäjänvirastojen ja tuomioistuinten on annettava tietoja oikeudesta saada korvausta sekä elimestä, jonka puoleen osapuoli voi kyseisen oikeuden käyttämiseksi kääntyä, kaikille, joilla on lain nojalla oikeus hakea korvausta Kroatian valtiolta.
  • Poliisin, syyttäjänvirastojen ja oikeusministeriön on annettava korvaushakemuksen tekemiseksi tarvittavat lomakkeet kaikille henkilöille, joilla on lain nojalla oikeus saada korvausta, ja annettava pyynnöstä yleisiä ohjeita ja tietoja hakemuslomakkeen täyttämisestä ja siihen liitettävistä asiakirjoista.
  • Oikeusministeriö on julkaissut kroaatin- ja englanninkielisen esitteen, josta löytyy kaikki tiedot oikeudesta korvaukseen, korvauksen saantiedellytyksistä ja kyseisen oikeuden käyttämisestä. Esitteet ja hakemuslomakkeet on saatavilla kroaatiksi ja englanniksi oikeusministeriön ja sisäministeriön verkkosivustoilla.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

  • Jos hakemus on puutteellinen, vaikeaselkoinen tai sitä ei voida lukea, sitä ei hylätä tämän perusteella, vaan hakijalle ilmoitetaan, miten hakemusta on korjattava. Tässä mielessä tätä voidaan pitää hakijalle annettavana neuvontana.
  • Hakija voi palkata valtuutetun henkilön tai lakimiehen laatimaan korvaushakemuksen tai edustamaan häntä menettelyssä.
  • Tietoja ja apua uhrien korvaushakemuslomakkeen täyttämiseksi on saatavilla kaikilta poliisiasemilta, syyttäjänvirastoista, kunnallisista ja maakunnallisista tuomioistuimista sekä rikosten ja rikkomusten uhrien kansallisen puhelinpalvelun numerosta 116-006.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

  • Kyllä.

https://pravosudje.gov.hr/o-ministarstvu/djelokrug-6366/iz-pravosudnog-sustava-6372/podrska-zrtvama-i-svjedocima/6156

Mitä avustava viranomainen tekee?

  • Avustava viranomainen on Kroatian oikeusministeriö, jonka puoleen voi kääntyä
  • Kroatian lainsäädännössä rajatylittäviksi asioiksi (prekogranični slučajevi) määritellyissä tapauksissa.
  • Avustava viranomainen toimittaa hakemuksen ja sen liitteet mahdollisimman nopeasti sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, josta hakija hakee korvausta, kyseisen maan virallisella kielellä tai muulla kyseisen maan hyväksymällä kielellä.
  • Hakemus toimitetaan Euroopan komission tarkoitusta varten laatimaa lomaketta käyttäen.
  • Jos hakemuksesta päättävä kyseisen maan viranomainen pyytää, että hakijaa, todistajia, tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita tai muita henkilöitä kuullaan Kroatiassa, kuulemisen suorittaa rikosuhrien korvauksia käsittelevä lautakunta, joka laatii kuulemisesta raportin ja toimittaa sen hakemuksesta päättävälle toisen maan viranomaiselle.
  • Jos hakemuksesta päättävä toisen maan viranomainen pyytää, että kuuleminen suoritetaan teknisten apuvälineiden avulla, kuuleminen suoritetaan yhteistyössä Kroatian oikeusministeriön kanssa edellyttäen, että kuultava henkilö suostuu kyseiseen menettelyyn.

Käännättääkö avustava viranomainen hakemuksen liiteasiakirjat, jos tämä on edellytyksenä hakemuksen käsittelylle? Jos näin on, kuka maksaa käännöskulut?

Kroatian oikeusministeriö käännättää avustavana viranomaisena hakemuksen sen maan kielelle, josta korvausta haetaan, tai muulle kyseisen maan hyväksymälle kielelle.

Veloitetaanko hakemuksen lähettämisestä ulkomaille hallinnollisia tai muita maksuja?

  • Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset rajatylittävissä tapauksissa?

https://pravosudje.gov.hr/o-ministarstvu/djelokrug-6366/iz-pravosudnog-sustava-6372/podrska-zrtvama-i-svjedocima/6156

Voinko lähettää hakemukseni suoraan tämän maan päättävälle viranomaiselle myös rajatylittävässä tapauksessa (vai pitääkö hakemus toimittaa ensin kotimaani avustavalle viranomaiselle)?

  • Kyllä, hakemuksen voi toimittaa suoraan tai kirjattuna kirjeenä Kroatian oikeusministeriölle.

Millä kielellä tai kielillä laadittuina päättävä viranomainen hyväksyy:

  • korvaushakemuksen?
  • liiteasiakirjat?
  • Hakemus ja liiteasiakirjat on laadittava kroaatiksi. Jos hakemus ja liiteasiakirjat on laadittu vieraalla kielellä, ne on toimitettava yhdessä auktorisoidun kääntäjän tekemän oikeaksi todistetun käännöksen kanssa.

Jos päättävä viranomainen käännättää toisesta maasta lähetetyn hakemuksen tai liiteasiakirjat, kuka maksaa käännöskulut?

  • Päättävä viranomainen ei käännätä hakemuksia eikä liiteasiakirjoja eikä maksa käännöskuluja.

Onko (toisesta EU-maasta vastaanotetun) hakemuksen käsittelemisestä tässä maassa maksettava hallinnollisia tai muita kuluja? Jos on, miten ne maksetaan?

Tällaista hakemusta koskevassa menettelyssä ei aiheudu hallinnollisia tai muita kuluja.

Jos minun on oltava läsnä korvaushakemuksen käsittelyn aikana ja/tai hakemusta koskevaa päätöstä tehtäessä, korvataanko matkakuluni? Miten voin hakea korvausta matkakuluista? Keneen on otettava yhteyttä?

  • Jos rikosuhrien korvauksia käsittelevä lautakunta päättää kutsua hakijan kuultavaksi tai osallistumaan henkilökohtaisesti menettelyyn, hakijan matkakulut korvataan.
  • Yleensä hakijan läsnäolo ei ole tarpeen menettelyn aikana ja päätöstä tehtäessä, ja jos hakijaa, todistajia, tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita tai muita henkilöitä on kuultava, rikosuhrien korvauksia käsittelevä lautakunta voi päättävänä viranomaisena pyytää sen EU:n jäsenvaltion, jossa korvaushakemus on tehty, toimivaltaista viranomaista suorittamaan kuulemisen.
  • Lisäksi tällaisen menettelyn edellyttämä kuuleminen voidaan suorittaa teknisten apuvälineiden, kuten tietokoneiden, sähköisten viestintäverkkojen tai muiden kuvan- ja äänentoistolaitteiden avulla. Tällöin kuulemisen suorittaa päättävä viranomainen eli rikosuhrien korvauksia käsittelevä lautakunta.

Jos joudun olemaan läsnä henkilökohtaisesti, järjestetäänkö minulle tulkki?

  • Kyllä.

Hyväksytäänkö tai tunnustetaanko asuinmaani lääkärin antama lääkärintodistus vai onko tämän maan lääketieteellisten asiantuntijoiden tarkastettava terveydentilani/vammani?

  • Ulkomaiset lääkärintodistukset hyväksytään, mutta päättävänä viranomaisena uhrien korvauksia käsittelevä lautakunta tarkastaa ja arvioi ne ja voi tarvittaessa määrätä hankittavaksi lääketieteellisen lausunnon.

Jos minulle on tehtävä lääkärintarkastus tässä maassa, korvataanko matkakuluni?

  • Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

  • Toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen korvaushakemuksesta noin 60 päivän kuluessa, jos hakemus on täydellinen ja asianmukainen (kaikki vaadittavat asiakirjat on toimitettu ja kaikki päätöksen tekemiseksi tarvittavat tiedot ja näyttö on esitetty). Jos hakemus on puutteellinen, päätöksen tekeminen voi kestää kauemmin.

Millä kielellä saan korvaushakemustani koskevan päätöksen?

  • Hakemusta koskeva päätös annetaan kroaatin kielellä.

Jos olen tyytymätön päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

  • Päätökseen ei voi hakea muutosta, mutta hakija voi tehdä hallinnollisen muutoksenhakupyynnön toimittamalla hallinnollisen valituksen toimivaltaiselle hallintotuomioistuimelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.

Onko tämän maan sääntöjen mukaan mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

  • Ei.

Onko tässä maassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

  • Kyllä.
Päivitetty viimeksi: 09/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme