The European Judicial Network in civil and commercial matters has produced some information sheets on the special rules under national law, imposing restrictions concerning the succession typically involving the following assets:

• certain types of immovable property (real estate)
• certain types of businesses,
• other special categories of assets.

For economic, family and/or social reasons, these rules restrict succession involving such assets.

They apply to a succession, under the country’s national law imposing such restrictions, irrespective of the law on succession.

To consult an information sheet on national law that imposes restrictions on or otherwise affects succession involving certain assets, please click on the appropriate national flag on this page.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Siviililain (Code civil) 745 quater §:ssä säädetään sellaisia tapauksia koskevista erityissäännöistä, joissa tietty omaisuus jaetaan perittävän jälkeläisten kesken niin, että jälkeläiset saavat siihen pelkän omistusoikeuden ja eloonjäänyt puoliso saa nautintaoikeuden.

Periaatteessa eloonjäänyt puoliso tai joku pelkän omistusoikeuden haltijoista voi pyytää nautintaoikeuden muuntamista kokonaan tai osittain. Toisin sanoen osapuoli voi ostaa toiselta pelkän omistusoikeuden tai nautintaoikeuden.

Sääntöä ei kuitenkaan sovelleta tietynlaiseen omaisuuteen:

• Jos nautintaoikeuden muuntaminen voisi vahingoittaa vakavasti yrityksen tai elinkeinotoiminnan etuja, perhetuomioistuin (tribunal de la famille) voi evätä sen.
• Eloonjääneen puolison tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen suostumus tarvitaan, jos kiinteistöä ja sen irtaimistoa käytettiin perheen pääasiallisena asuntona päivänä, jolloin perimys alkoi.

Siviililain 745 octies §:ssä säädetään laillisen asuinkumppanin hyväksi samanlaisesta suojasta, joka koskee perheen yhteisenä asuntona ollutta kiinteistöä ja sen irtaimistoa.

Lisäksi siviililain 915 bis §:ssä säädetään lakiosasta eloonjääneen puolison hyväksi ja täsmennetään, että lakiosa koskee kaikissa tapauksissa vähintään perheen pääasiallisena asuntona ollutta kiinteistöä ja sen irtaimistoa.

Jos jäämistö kokonaisuudessaan tai sen osa käsittää maatilan, perittävän rintaperilliset voivat ottaa haltuunsa arvostuksen perusteella maatilan muodostavan kiinteän ja irtaimen omaisuuden (maatiloja koskevasta perimysjärjestelmästä maatilojen jatkuvuuden edistämiseksi 29. elokuuta 1988 annetun lain 1 §:n 1 momentti).

Jos jäämistö kokonaisuudessaan tai sen osa ei käsitä maatilaa vaan kiinteää omaisuutta, joka kuului perittävän maatilaan, ja jos joku rintaperillisistä käyttää parhaillaan tätä kiinteää omaisuutta oman maatilansa yhteydessä, kyseinen rintaperillinen voi ottaa tämän omaisuuden haltuunsa arvostuksen perusteella, ellei eloonjääneen puolison ja laillisen asuinkumppanin oikeuksia koskevista siviililain säännöksistä muuta johdu (29. elokuuta 1988 annetun lain 1 §:n 3 momentti).

Vähäisiä perintöjä koskevasta perimysjärjestelmästä 16. toukokuuta 1900 annetun lain 4 §:ssä säädetään, että jos koko jäämistö tai sen osa käsittää kiinteistöjä, joiden lyhentämätön laskennallinen kiinteistötulo on enintään 1 565 euroa (edellä mainitun lain 1 §), sanotun rajoittamatta eloonjääneelle puolisolle siviililain 1446 §:ssä myönnettyjä oikeuksia, kukin rintaperillinen sekä eloonjäänyt puoliso, josta perittävä ei ollut eronnut tai jonka kanssa hän ei ollut asumuserossa, voi ottaa haltuunsa arvostuksen perusteella joko asunnon irtaimistoineen, jossa perittävä, hänen puolisonsa tai joku hänen jälkeläisistään asui perittävän kuolinhetkellä, tai talon, irtaimiston ja maa-alueet, joita talon haltija käytti itse omaan lukuunsa, sekä maatalouslaitteet ja tilaan kuuluvat eläimet tai hyödykkeet, raaka-aineet, ammatinharjoittamisvälineet ja muut kaupalliseen, käsiteolliseen tai teolliseen toimintaan liittyvät tarvikkeet.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Nämä säännökset ovat pakottavia, mutta laissa ei nimenomaisesti säädetä, että niitä on sovellettava riippumatta sovellettavasta laista.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Näiden oikeuksien takaamiseksi on käytössä useita menettelyjä:

• Nautintaoikeuden muuntamista koskevan hakemuksen hyväksyminen perhetuomioistuimessa: perhetuomioistuin voi joko evätä nautintaoikeuden muuntamisen ja koko omaisuuden jakamisen, jos se voisi vahingoittaa vakavasti yrityksen tai elinkeinotoiminnan etuja, tai hyväksyä sen, jos se katsoo sen oikeudenmukaiseksi tapauksen olosuhteiden kannalta (siviililain 745 quater 2 §);
• Maatilan omistuksen siirto: Jos asianomainen tai hänen velkojansa pyytävät maatilan omistuksen siirtoa, perhetuomioistuimen on arvostettava maatila. Tuomioistuin voi tätä varten nimittää yhden tai useamman asiantuntijan (29. elokuuta 1988 annetun lain 4 §:n 1 momentti – etusijajärjestyksestä säädetään 3 §:ssä) Jos siirtoa vastustetaan tai jos joku asianosaisista ei hyväksy siirtoa tai ei ole läsnä siitä päätettäessä, perhetuomioistuin kutsuu asianosaiset tai heidän lailliset edustajansa oikeuteen tuomioistuimen kirjelmällä vähintään 15 päivää etukäteen. Asianosaisten on kokoonnuttava määrättynä päivänä heidät kutsuneen tuomarin eteen. Asia voidaan käsitellä, vaikka yksi tai useampi asianosainen ei olisi läsnä. Siinä tapauksessa istunnon puheenjohtajana toimiva tuomari nimittää notaarin edustamaan poissa olevia. Notaari ottaa vastaan poissa olevien osuudet ja myöntää niiden osalta vastuuvapauden; notaarin palkkioista vastaavat hänen edustamansa osapuolet. Tuomari ratkaisee kiistat ja siirtää asiakirjan laatimisen osapuolten valitseman notaarin tai, jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen notaarista, viran puolesta nimetyn notaarin tehtäväksi (29. elokuuta 1988 annetun lain 4 §:n 3 momentti). Kiinteän omaisuuden haltuunsa ottava asianosainen ei voi myydä kyseistä omaisuutta 10 vuoden aikana asiakirjan allekirjoittamisesta, muuten kuin perhetuomioistuimen ennalta päteväksi katsomasta painavasta syystä (29. elokuuta 1988 annetun lain 6 §:n 1 momentti).
• Vähäisten perintöjen haltuunotto: Menettely on pääosin sama kuin maatilan omistuksen siirron yhteydessä (16. toukokuuta 1900 annetun lain 4 §:n 3 ja 5 momentti). Ainoana erona on sen ajanjakson pituus, jonka aikana haltuun otettua omaisuutta ei voida myydä kuin perhetuomioistuimen ennalta päteväksi katsomasta painavasta syystä: se on viisi vuotta asiakirjan allekirjoittamisesta (16. toukokuuta 1900 annetun lain 5 §).

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Voimassa oleva aineellinen oikeus estää seuraavia tulemasta perilliseksi tai testamentinsaajaksi:

1) henkilö, jota ei ole siitetty perimyksen alkamishetkellä, tai

2) henkilö, joka on syntynyt elinkelvottomana.

Lain nojalla kaikkien elävänä syntyneiden oletetaan olevan elinkelpoisia, kunnes toisin osoitetaan.

Edellä esitettyjen lisäksi seuraavia ei hyväksytä perilliseksi tai testamentinsaajaksi:

1) henkilö, joka on tahallisesti tappanut tai yrittänyt tappaa perittävän, perittävän puolison tai lapsen, tai joka on ollut avunantajana edellä mainituissa rikoksissa, paitsi jos teko on tehty olosuhteissa, jotka tekevät teosta sellaisen, että se ei ole rangaistava, tai jos asianomainen henkilö on armahdettu;

2) henkilö, joka on virheellisesti syyttänyt perittävää rikoksesta, josta voidaan langettaa vapausrangaistus tai ankarampi rikosseuraamus, paitsi jos valheellisesta syytöksestä on nostettava syyte uhrin tekemän kantelun perusteella eikä tällaista kantelua ole tehty;

3) henkilö, joka on pakolla tai petoksella saanut perittävän tekemään testamentin, muuttamaan sitä tai peruuttamaan sen tai joka on estänyt perittävää tekemästä jotain edellä mainituista, tai joka on tuhonnut tai kätkenyt perittävän testamentin tai muokannut sitä tai tietoisesti käyttänyt väärennettyä testamenttia.

Perimysoikeudeton saa periä vain, jos perittävä on nimenomaisesti tunnustanut perimysoikeuden notaarin laatimalla asiakirjalla tai testamentilla.

Jos perittävä, joka on tietoinen perimysoikeudettomuuden syystä, on testamentannut omaisuutta perimysoikeudettomalle tunnustamatta häntä nimenomaisesti perilliseksi, perimysoikeudeton perii vain testamentin rajoissa.

Voimassa olevan perhelain (Semeen kodeks) 54 §:n nojalla entiset puolisot eivät erottuaan enää ole toistensa lakimääräisiä perillisiä, ja he menettävät mahdollisista aiemmista kuolemanvaraismääräyksistä johtuvat hyödyt.

Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta, jos testamentin tekijä on nimenomaisesti todennut, että testamenttimääräyksillä on oikeusvaikutuksia myös avioeron jälkeen.

Omistusoikeudesta annetussa laissa (Zakon za sobstvenostta) säädetään rajoituksesta, joka koskee perimystä vieraan valtion hyväksi, ja todetaan, että vieras valtio ei voi perimyksen kautta hankkia omistusoikeutta kiinteään omaisuuteen Bulgariassa.

Bulgarian lainsäädännössä asetetaan kaksi lisärajoitusta kiinteän omaisuuden perimystä koskevissa erityislaeissa kyseisen omaisuuden erityisluonteen vuoksi.

Maatalousmaan omistus- ja käyttöoikeutta koskevassa laissa (Zakon za sobstvenostta i polzvaneto na zemedelskite zemi) säädetään erityissäännöistä, jotka koskevat tällaisen omaisuuden eli maatalousmaan perimystä.

Kyseisen lain 3 b §:n nojalla vieraan valtion kansalaisten, jotka saavat omistusoikeuden maatalousmaahan lakimääräisen perimyksen nojalla, mutta jotka eivät täytä Bulgarian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin koskevassa sopimuksessa määrättyjä edellytyksiä, tai jollei Bulgarian tasavallan perustuslain 22 §:n 2 momentin mukaista menettelyä noudattaen ratifioidussa kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä, on siirrettävä omistusoikeus kolmen vuoden kuluessa perimyksen alkamisesta (tai omaisuuden palauttamisesta) henkilöille, joilla on oikeus hankkia tällaista omaisuutta.

Vastaavasti metsälain (Zakon za gorite) 24 §:n 1 momentissa säädetään rajoituksista, joita sovelletaan metsäksi määriteltyyn omaisuuteen. Vieraan valtion kansalaisten, jotka ovat saaneet lakimääräisen perimyksen nojalla omistusoikeuden metsiin ja metsämaahan, mutta eivät täytä Bulgarian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin koskevassa sopimuksessa määrättyjä edellytyksiä, tai jollei Bulgarian tasavallan perustuslain 22 §:n 2 momentin mukaista menettelyä noudattaen ratifioidussa kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä, on siirrettävä omistusoikeus kolmen vuoden kuluessa perimyksen alkamisesta henkilöille, joilla on oikeus hankkia tällaista omaisuutta.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Erityislain säännöt ovat yleisesti ottaen ensisijaisia, jos erityislain säännöt ovat ristiriidassa yleisten sääntöjen kanssa. Siksi edellä mainittuja rajoittavia sääntöjä sovelletaan aina, kun siihen on olemassa olennaiset edellytykset.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Maatalousmaan omistus- ja käyttöoikeutta koskevalla lailla on otettu käyttöön erityinen menettely, jolla varmistetaan kyseisen lain 3 b §:n 1 momentissa säädetyn velvoitteen noudattaminen antamalla valtiolle mahdollisuus ostaa maatalousmaa ministerineuvoston asetuksessa vahvistetulla hinnalla, jos vieraan valtion kansalainen ei siirrä omistusoikeutta kyseisessä säännössä asetetussa määräajassa.

Vastaavasti metsälaissa säädetään metsäomaisuuden osalta, että valtio voi ostaa maan ministerineuvoston asetuksessa vahvistetulla hinnalla, jos kyseisen lain 24 §:n 1 momentin mukaista määräaikaa ei noudateta.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Tällaisia erityisiä sääntöjä ei ole.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

–

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi ei ole olemassa erityisiä menettelyjä.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Saksassa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 650/2012 30 artiklassa tarkoitettuja erityisrajoituksia maatilojen perintökaaren (Anerbenrecht) mukaisesti. Kyseisen lain nojalla maatalouskäytössä olevaan omaisuuteen sovelletaan tietyin edellytyksin erityisiä perimyssääntöjä.

Tällaisia erityissääntöjä sisältyy maatiloja koskevaan asetukseen (Höfeordnung), jota sovelletaan liittovaltion lainsäädäntönä Hampurissa, Niedersachsenissa, Nordrhein-Westfalenissa ja Schleswig-Holsteinissa, ja joidenkin osavaltioiden vastaavaan lainsäädäntöön (Baden-Württembergin laki maatiloista (Badisches Hofgütergesetz) ja maatilojen perintökaari (Württembergisches Anerbengesetz, jota sovelletaan vain ennen 1.1.1930 syntyneisiin perinnönjättäjiin), Hessenin asetus maatiloista (Hessische Landgüterordnung) Rheinland-Pfalzin asetus maatiloista (Rheinland-Pfälzische Höfeordnung) ja Bremenin laki maatiloista (Bremisches Höfegesetz)). Muissa osavaltioissa ei ole voimassa tällaisia sääntöjä. Maatilojen perimykseen sovellettavan lain valinta perustuu asetuksen (EU) N:o 650/2012 36 artiklan 2 kohdan c alakohdan säännöksiin. Lisäksi sovelletaan siviililakiin (Bürgerliches Gesetzbuch) sisältyviä maatilojen perimystä koskevia yksittäisiä säännöksiä (1515 §:n 2 momentti, 2049 § ja 2312 §) ja kiinteistöjen myynnistä annetun lain (Grundstücksverkehrsgesetz) 13 §:n säännöksiä, joiden nojalla koko jäämistö on mahdollista osoittaa yhdelle laillisista perijöistä.

Maatiloja koskeva asetus sisältää tiettyjen maatilojen perimykseen liittyviä erityissäännöksiä. Näiden säännösten tarkoituksena on estää maa- ja metsätilojen lohkominen pieniin osiin perinnönjaossa. Maatiloja koskevassa asetuksessa säädetään, että vain yksi perillinen (tilanpidonjatkaja) saa maatilan haltuunsa ja näin mahdollistetaan sukupolvenvaihdos ja maatilan pysyminen taloudellisesti elinkelpoisena. Nämä säännöt eivät vastaa pelkästään yksittäisten tilanomistajien etuja, vaan maatilojen säilyminen lohkomattomina ja toimintakykyisinä on myös yleisen edun mukaista.

Muilla kanssaperillisillä on tällöin oikeus hyvitykseen. Hyvityssumma jää kuitenkin muuntyyppisen perinnönjaon mukaista perintöosuutta pienemmäksi, jotta maatilaa voidaan suojella liian suurilta maksuvaateilta, jotka voisivat vaarantaa sen elinkelpoisuuden.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Koska maatilojen perintökaaren tavoitteena on varmistaa, että maatilat säilyvät elinkelpoisina sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, edellä mainittuja erityisjärjestelyjä on sovellettava Saksassa sijaitseviin maatiloihin riippumatta siitä, mitä lakia perinnönjättäjään sovelletaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Saksan lainsäädännön mukaan (maatiloihin liittyvissä asioissa sovellettavia menettelysääntöjä koskeva asetus (Verfahrensordnung für Höfesachen, HöfeVfO)) maatalousasioita käsittelevä tuomioistuin (Landwirtschaftsgericht) saa suorittaa tiettyjä tarkastusmenettelyjä esimerkiksi selvittääkseen, rikotaanko testamenttimääräyksillä tai tilanjatkamissopimuksilla maatilojen perimystä koskevia säännöksiä.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Perintölain 4 §:n mukaan perillinen saa oikeuden perintöön perinnönjättäjän kuollessa. Yleissääntönä on, että tämän kaikki oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät perilliselle. Poikkeuksena ovat ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät olennaisesti perinnönjättäjän henkilöön tai joita ei lain mukaan voi siirtää henkilöltä toiselle (perintölain 130 §:n 1 momentti).

Tietyn tyyppisten kiinteistöjen hankintaan sovelletaan kiinteän omaisuuden hankinnan rajoittamista koskevan lain mukaisesti yleiseen etuun perustuvia rajoituksia. Ne eivät kuitenkaan päde silloin kun kiinteistön omistus siirtyy perintönä (mainitun lain 2 §:n 1 momentin 6 alamomentti).

Tietyn tyyppisten yritysten omistusosuuden hankintaan voidaan soveltaa rajoituksia. Esimerkiksi asianajajaliittolain mukaan ainoastaan valantehnyt asianajaja voi olla asianajajien muodostaman yhteisön osakkeenomistaja tai jäsen. Jos perillinen ei ole valantehnyt asianajaja, hänelle hyvitetään omistusosuuden arvo rahana.

Myös rajavastuuyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla rajoitus, jonka mukaan osuus ei periydy. Myös tällöin osuuden arvo on korvattava perijälle (perintölain 153 §).

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Erityissääntöjen soveltamiseen ei vaikuta se, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Erityisiä menettelyjä ei ole.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Kreikan lainsäädännössä on tiettyjä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat Kreikassa olevien omaisuuserien perimystä.

Tällaiset erityissäännöt koskevat erityisesti seuraavia:

a) Nunnien ja munkkien perimys (ks. kirkon keskusrahastosta ja luostarien hallinnosta annetun lain 1909 4 §, 18 § ja 19 §, lain voimassaoloa jatkettiin siviililain täytäntöönpanosta annetun lain 99 §:n, lain 4684/1930 7 §:n 2 momentin ja 25 §:n, lain 1918/1942 1 §:n sekä lain 2067/1952 ainoan pykälän nojalla). Edellä mainittujen sääntöjen mukaan munkin tai nunnan perintö siirtyy automaattisesti luostarille, jossa hän on asunut ja jonka jäsenrekisteriin hänet on kirjattu, lukuun ottamatta laissa säädettyä perillisten lakiosaa. Myös testamenttilahjoitukset ja muut lahjoitukset sekä perinnöt, jotka munkki tai nunna on saanut luostariin siirtymisensä jälkeen, kuuluvat luostarille. Hänellä itsellään säilyy ainoastaan käyttöoikeus puoleen luostarille siirtyvästä omaisuudestaan. Sen sijaan omaisuus, jota hänelle kertyy luostarivihkimyksen jälkeen muulla tavoin kuin lahjoituksen muodossa, siirtyy hänelle itselleen ja hän voi luovuttaa sen mutta ei lahjoittaa. Mikäli omaisuutta ei luovuteta, puolet siitä siirtyy munkin tai nunnan kuoleman jälkeen kirkon keskustaloushallinnolle (Ekklisiastiki kentriki ypiresia oikonomikon) ja loppuosa luostarille. On syytä mainita erikseen Athos-vuoren munkit, joihin sovelletaan erityisjärjestelyjä (ks. Athos-vuoren peruskirjan (katastatikos hartis tou Agiou Orous) 101 §, peruskirjan voimassaoloa jatkettiin siviililain täytäntöönpanosta annetun lain 99 §:n nojalla). Peruskirjan mukaisesti munkeille luostarivihkimyksen jälkeen kertynyt omaisuus siirtyy kyseiselle luostarille munkin kuoleman jälkeen, vaikka hän olisi määrännyt omaisuuden siirtämisestä testamentilla, sillä testamentti katsotaan pätemättömäksi.

b) Omaisuus, joka siirretään Kreikan valtiolle tai julkisoikeudelliselle oikeushenkilölle taikka annetaan yleishyödylliseen tarkoitukseen, testamentin välityksellä tai lahjoituksena (ks. yleishyödylliseen tarkoitukseen testamentattuja omaisuuksia, vailla perillisiä olevia jäämistöjä ja muita säännöksiä koskeva laki 4182/2013). Valtiovarainministerin tehtävänä on hyväksyä tai hylätä edellä mainitut omaisuudet, paitsi jos kyseessä on lakimääräiseen perimykseen perustuva omaisuuden siirtyminen valtiolle, jolloin hylkääminen ei ole mahdollista. Valtion katsotaan myös olevan velkavastuussa näiden perintöjen osalta eli sen on maksettava kuolinpesään liittyvät velat enintään perinnön määrään saakka.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Edellä mainittuja erityissääntöjä sovelletaan omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Edellä kohdassa b) mainittujen erityissääntöjen osalta laissa 4182/2013 säädetään muun muassa, että silloin kun annetaan tiedoksi tai ulkomailla on annettu tiedoksi testamentti, joka sisältää määräyksen omaisuuden antamisesta yleishyödylliseen tarkoitukseen taikka valtion tai julkisoikeudellisen oikeushenkilön hyväksi, tuomioistuimen kirjaaja ja/tai sen paikan konsuliedustusto, jossa testamentti annetaan tai on annettu tiedoksi, ja Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaaja, jonka käsiteltäväksi tällaiset testamentit tulevat, ovat velvollisia toimittamaan jäljennöksen testamentin tiedoksiannosta laaditusta pöytäkirjasta valtiovarainministeriöön seuraavan kuukauden ensimmäisen 10 päivän kuluessa. Samassa laissa säädetään myös, että yleishyödylliseen tarkoitukseen annettu omaisuus on käytettävä testamentintekijän tai lahjoittajan määräämällä tavalla, eikä yleishyödyllisiä tarkoituksia tai omaisuuden käyttötapaa tai ehtoja taikka hallinnointitapaa saa muuttaa. Jos testamentintekijän tai lahjoittajan tarkoituksesta on epäilystä tai se asetetaan kyseenalaiseksi, toimivaltainen tuomioistuin ratkaisee asian. Kyseisen lain mukaisesti laaditaan myös rekisteri yleishyödylliseen tarkoitukseen annetuista omaisuuksista (kansallisia testamenttilahjoituksia koskeva rekisteri), johon tällaiset omaisuudet on kirjattava.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

a) Jotta ylenevässä polvessa olevan sukulaisen perimä omaisuus pysyy saman sukuhaaran omistuksessa, omaisuus on lain mukaan varattava saman haaran sukulaisille (Espanjan siviililain Código civil 811 §). Leskeksi jääneen puolison on varattava edesmenneeltä puolisoltaan perimänsä omaisuus tämän perillisille, jos leski menee uudelleen naimisiin tai saa lapsen (siviililain 968 §). Ylenevässä polvessa olevat sukulaiset menevät perimyksessä muiden edelle, kun on kyse omaisuudesta, joka oli lahjoitettu lapsille tai jälkeläisille, jotka kuolivat ilman jälkeläisiä (siviililain 812 §).

b) Biskajan maakunnan alueella sijaitsevat kiinteistöt voidaan siirtää ainoastaan tietyille sukulaisille (lain 3/1992 17 §). Tämä oikeus kuuluu kaikille Biskajan asukkaille (mainitun lain 23 §).

c) Jotta yrityksiä ei jaettaisi osiin taloudellisista syistä tai perheen etujen vuoksi, testamentintekijä voi määrätä, että muille perillisille maksetaan heidän osuutensa rahana (maksamista voi myös lykätä), vaikka perinnön käteisvarat olisivat riittämättömät (siviililain 1056 §:n 2 momentti).

d) Pääomayhtiö (sociedad de capital) voi yhtiöjärjestyksessään rajoittaa osakkeiden siirrettävyyttä myös kuolemantapauksen yhteydessä. Jos tällainen rajoitus on olemassa, yhtiön on ehdotettava ostajaa perilliselle osoitetuille osakkeille tai ostettava osakkeet itse (pääomayhtiöistä annetun kuninkaallisen lain tasoisen asetuksen Ley de sociedades de capital, Real Decreto Legislativo 1/2010 124 §).

e) Maatilakiinteistöjen vähimmäispinta-alasta on säädetty taloudellisista syistä, jotta estetään kiinteistöjen jakaminen perillisten kesken (maatilojen nykyaikaistamisesta annetun lain 15/1995 23 § ja sitä seuraavat pykälät).

f) Sosiaalisista syistä valtion ja itsehallintoalueiden voimaan saattamissa laeissa säädetään sosiaalisia asuntoja koskevien oikeuksien siirtämisen rajoituksista.

g) Maatila- ja kaupunkikiinteistöjen vuokrauksesta annettujen lakien mukaan vuokralaisen määritellyt jälkeläiset voivat saada vuokraoikeudet sijaantulolla (maaseutukiinteistöjen vuokrauksesta annetun lain 49/2003 24 §, kaupunkikiinteistöjen vuokrauksesta annetun lain 29/1994 16 ja 33 §).

h) Oikeuksien hankkimiseksi kiinteistöihin, jotka sijaitsevat alueilla, joilla rajoitetaan ulkomaalaisomistusta, tarvitaan puolustusministeriön lupa kansalliseen puolustukseen tai valtion itsemääräämisoikeuteen liittyvistä syistä (kansallisen puolustuksen kannalta merkittävistä alueista ja tiloista 12. maaliskuuta annetun lain 8/1975 4, 16 ja 18 § ja 10. helmikuuta annetun kuninkaallisen asetuksen 689/1978 46 §).

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Kohtia b, e, f, g ja h sovelletaan Espanjassa sijaitseviin kiinteistöihin riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen sovelletaan. Kohtaa d sovelletaan, kun yhtiöön sovelletaan Espanjan lainsäädäntöä.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Siirron vahvistava notaari ja kiinteistörekisterinpitäjä varmistavat siirron laillisuuden, kun henkilö hakee rekisteriin tallentamista. Asiassa voi myös hakea tuomioistuimen ratkaisua.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Kroatian lainsäädännössä ei ole erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden maassa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Ks. vastaus kysymykseen 1.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Ks. vastaus kysymykseen 1.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Kyproksen lainsäädännössä ei ole tällaisia erityissääntöjä. Laissa on kuitenkin säännös, joka suojelee laillisia perillisiä. Laissa kielletään lakiosan määrääminen testamentilla muille henkilöille.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Ks. edellä oleva vastaus.

Kiinteään omaisuuteen sovelletaan Kyproksen testamenteista ja jäämistöoikeudesta annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna, 195 luvun määräyksiä.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Lainsäädännössä ei ole tällaisia menettelyjä. Noudattamista koskevat menettelyt ovat kaikissa tapauksissa samat.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Kyllä, Luxemburgin lainsäädännössä säädetään tällaisista rajoituksista. Kyseessä on siviililaissa (Code civil) määritelty lakiosa (résérve héréditaire). Siviililain säännöksissä ei kuitenkaan vahvisteta rajoituksia kysymyksessä tarkoitetuille tietynlaiselle omaisuudelle, tietyille yrityksille tai erityisille omaisuuserille. Itse asiassa lakiosalla rajoitetaan perittävän jäämistön yhtä osaa riippumatta omaisuuden luonteesta.

Siviililain 913 §:ssä määritellään periaatteet, joiden mukaan testamenttilahjoitukset voivat käsittää enintään puolet perittävän omaisuudesta, jos perittävältä jää yksi lapsi, enintään kolmasosan, jos lapsia on kaksi, tai enintään neljäsosan, jos lapsia on kolme tai useampia. Siviililain 916 §:ssä säädetään, että jos jälkeläisiä ei ole, elävien kesken päätetyillä oikeustoimilla tai laadituilla testamenttiasiakirjoilla määrätyt lahjoitukset voivat käsittää koko omaisuuden.

Vaikka nämä rajoitukset eivät kuulu perintöoikeuden soveltamisalaan, on kattavuuden vuoksi mainittava kansallisesti merkittävien paikkojen ja muistomerkkien säilyttämisestä ja suojelemisesta 18. heinäkuuta 1983 annettu muutettu laki. Lain säännösten mukaisesti luokiteltuihin kiinteistöihin sovelletaan tiettyjä rajoituksia riippumatta siitä, kuuluvatko ne tulevaan vai jo jaettavaan jäämistöön. Lain 10 §:n 1 momentin 1 virkkeessä säädetään, että luokiteltua kiinteistöä ei saa purkaa eikä siirtää, sen käyttötarkoitusta ei saa muuttaa eikä sitä saa entisöidä, korjata tai muuttaa millään tavalla, ellei toimivaltainen ministeri ole antanut siihen lupaa. Saman lain 15 §:n 1 momentin mukaan luokiteltuun kiinteistöön ei saa liittää mitään uutta rakennelmaa ilman ministerin erityislupaa.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Oikeuskirjallisuudessa esiintyy eriäviä näkemyksiä siitä, kuuluuko lakiosa kansainvälisen oikeusjärjestyksen piiriin, jolloin sitä koskevia säännöksiä olisi noudatettava riippumatta perimykseen sovellettavasta laista.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Kyllä on lakiosan osalta. Jos elävien kesken tai kuolemantapauksen johdosta päätettyjen lahjoitusten määrä on suurempi kuin jäämistön määrättävissä oleva osa, lahjoitusten määrää voidaan supistaa määrättävissä olevan osan mukaiseksi perimyksen alkaessa. Siviililain 920 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä vahvistetaan tällaisessa tilanteessa sovellettava menettely mainittujen lahjoitusten määrän supistamiseksi.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

1) Maa- ja metsätalousmaa

1.1. Yleistä

Unkarin lainsäädännössä on tiukat säännöt, jotka sääntelevät omistusoikeuden hankkimista maa- ja metsätalousmaahan. Näitä rajoituksia sovelletaan myös silloin, kun omistusoikeus siirtyy perimyksen kautta, riippumatta siitä, onko kyse Unkarin, muiden jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kansalaisista. Rajoittavat säännökset sisältyvät seuraaviin kahteen lakiin:

• maa- ja metsätalousmaan kaupasta vuonna 2013 annettu laki CXXII (a mező- és erdőgazdasági földek forgalmáról szóló 2013. évi CXXII. törvény), jäljempänä ’maanhankintalaki’, sekä
• maa- ja metsätalousmaan kaupasta vuonna 2013 annettua lakia CXXII koskevista säännöksistä ja siirtymätoimenpiteistä vuonna 2013 annettu laki CCXII (a mező- és erdőgazdasági földek forgalmáról szóló 2013. évi CXXII. törvénnyel összefüggő egyes rendelkezésekről és átmeneti szabályokról 2013. évi CCXII. törvény), jäljempänä ’maanhankintalain soveltamista koskeva laki’.

Säännöt ovat erittäin monimutkaiset. Perimyksen kannalta tärkeimmät säännökset voidaan tiivistää seuraavasti:

1.2. Rajoitusten aineelliseen soveltamisalaan kuuluva kiinteä omaisuus

Lakiin perustuvat rajoitukset koskevat maa- ja metsätalousmaan hankintaa. Maanhankintalain 5 §:n 17 momentin mukaan maa- ja metsätalousmaaksi, jäljempänä yhdessä ’maatalousmaa’, katsotaan seuraavat:

• kaikki maa-alueet, joille on kiinteistörekisterissä määritelty jokin seuraavista käyttötarkoituksista: peltoviljely, viininviljely, hedelmänviljely, puutarhaviljely, niitty, laidunmaa (nurmi), ruoikko, metsä ja metsitetty alue (riippumatta siitä, sijaitseeko maa-alue kaupungissa vai syrjäisellä alueella); sekä
• kaikki sellaiset viljelykäytöstä poistetut alueet, joiden osalta kiinteistörekisterissä on seuraava maininta: ”kansallisessa metsätietokannassa metsäksi merkitty alue”.

1.3. Rajoitukset, jotka koskevat omistusoikeuden saamista perimyksen kautta

Silloin kun omistusoikeus maatalousmaahan saadaan perimyksen kautta, maanhankintalaissa tehdään ero lakimääräisen perimyksen ja kuolemanvaraismääräykseen perustuvan perimyksen välillä. Laissa säädetyt rajoitukset eivät koske lakimääräisen perimyksen kautta tapahtuvaa maatalousmaan omistusoikeuden siirtymistä, vaan ainoastaan omistusoikeuden saamista kuolemanvaraismääräyksen perusteella.

Maanhankintalain soveltamista koskevan lain 8 §:n 1 momentin mukaan omistusoikeuden hankintaa koskevien rajoitusten soveltamisen kannalta lakimääräisen perimyksen kautta tapahtuvaksi omistusoikeuden siirtymiseksi katsotaan myös tapaus, jossa testamentinsaajasta voi tulla lakimääräinen perillinen, mikäli kuolemanvaraismääräystä ei ole olemassa ja muut lakimääräiset perilliset on suljettu perimyksen ulkopuolelle.

1.3.1. Säännöt, jotka koskevat omistusoikeuden saamista kuolemanvaraismääräykseen perustuvan perimyksen kautta

a) Viranomaisen lupa on välttämätön

Silloin kun perittävä on määrännyt maatalousmaan omistusoikeudesta kuolemanvaraismääräyksellä, testamentinsaaja saa omistusoikeuden vasta sen jälkeen, kun maatalousalan hallintoviranomainen on hyväksynyt omistusoikeuden siirtymisen (maanhankintalain 34 §). Hallintoviranomainen varmistaa hyväksymismenettelyssä, että

• perillinen on oikeutettu omistamaan maatalousmaata ja
• kuolemanvaraismääräyksellä ei rikota eikä kierretä omistusoikeuden hankkimista koskevia rajoituksia.

b) Maatalousmaan hankkimista koskevat rajoitukset

Eri luokkiin kuuluvia oikeushenkilöitä käsitellään maanhankintalaissa maatalousmaan hankintaoikeuden osalta eri tavoin. Sitä varten on erotettava toisistaan seuraavat henkilöryhmät:

i) Oikeussubjektit, jotka eivät yleisesti ottaen voi hankkia maatalousmaata

Näihin kuuluvat

• ulkomaiset luonnolliset henkilöt (lukuun ottamatta muiden jäsenvaltioiden kansalaisia);
• vieraat valtiot (ml. niiden osavaltiot, paikallishallinnon yksiköt ja kaikki niiden elimet);
• unkarilaiset tai ulkomaiset oikeushenkilöt (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta).

Poikkeus: Oikeushenkilöitä koskeva kielto hankkia maatalousmaata ei koske vakiintuneita uskonnollisia yhdyskuntia (eikä kirkollisten sääntöjen mukaan oikeushenkilöiksi katsottavia kirkollisia järjestöjä, laitoksia ja yhteisöjä), jotka saavat maatalousmaata omistukseensa kuolemanvaraismääräyksen kautta.

ii) Viljelijän määritelmän piiriin kuuluvat henkilöt

’Viljelijä’ määritellään maanhankintalain 5 §:n 7 momentissa. Määritelmä kattaa luonnolliset henkilöt, jotka ovat Unkarin tai muiden jäsenvaltioiden kansalaisia ja jotka toimivaltainen viranomainen on kirjannut tätä tarkoitusta varten viralliseen rekisteriin. Rekisteröintiä varten on täytettävä tietyt laissa määritellyt edellytykset (maa- tai metsätalousalan koulutus; todistuksin osoitettu maa- tai metsätaloustoiminta ja siitä saatu tulo jne.).

Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt voivat omistaa maatalousmaata enintään 300 hehtaaria (hankittavan maan enimmäismäärä). Tähän määrään lasketaan mukaan henkilön jo aiemmin omistaman maatalousmaan sekä sellaisen maatalousmaan pinta-ala, johon henkilöllä on käyttöoikeus (maanhankintalain 16 §:n 1 momentti).

iii) Luonnolliset henkilöt, joita ei katsota viljelijöiksi ja jotka ovat Unkarin tai muiden jäsenvaltioiden kansalaisia

Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt voivat hankkia omistukseensa maatalousmaata, jos heidän jo omistamansa maatalousmaan pinta-ala ja sen maatalousmaan pinta-ala, jonka he haluavat hankkia, on yhteensä enintään 1 hehtaari (maanhankintalain 10 §:n 2 momentti).

Poikkeus: Edellä esitettyä rajoitusta ei sovelleta lähisukulaisten välisiin omistusoikeuden siirtoihin. Myös näissä tapauksissa sovelletaan kuitenkin hankittavan maan enimmäismäärää (300 hehtaaria) (maanhankintalain 10 §:n 3 momentti ja 16 §:n 1 momentti).

Edellä mainittujen säännösten osalta ’jäsenvaltion kansalaisella’ tarkoitetaan seuraavia henkilöitä (maanhankintalain 5 §:n 24 momentti):

• Euroopan unionin jäsenvaltioiden (lukuun ottamatta Unkaria) kansalaiset,
• Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolena olevien valtioiden kansalaiset sekä
• minkä tahansa muun valtion kansalaiset, joita kohdellaan jonkin kansainvälisen sopimuksen perusteella samalla tavalla kuin edellä mainittuja ryhmiä.

1.3.2. Omistusoikeuden siirtyminen lakimääräisen perimyksen kautta

Edellä (1.3.1 kohta) esitetyt rajoitukset eivät koske maatalousmaan hankintaa lakimääräisen perimyksen kautta. Näin ollen maatalousmaata voi Unkarissa saada lakimääräisen perimyksen kautta omistukseensa myös sellainen henkilö, joka ei voi periä maatalousmaata testamentin kautta (tai elossa olevien henkilöiden välisellä kaupalla) (esim. henkilö, joka ei ole jäsenvaltion kansalainen).

2) Ampuma-aseet ja ammukset

2.1. Yleistä

Unkarin lainsäädännön mukaan ampuma-aseiden ja ammusten hankkimista varten tarvitaan aselupa. Ampuma-aseiden hallussapitoa koskevat säännökset sisältyvät seuraaviin säädöksiin ja määräyksiin:

• ampuma-aseista ja ammuksista vuonna 2004 annettu laki XXIV (a lőfegyverekről és lőszerekről szóló 2004. évi XXIV. törvény), jäljempänä ’ampuma-aselaki’,
• ampuma-aseista ja ammuksista 31.8.2004 annettu hallituksen asetus 253/2004 (a fegyverekről és lőszerekről szóló 253/2004. (VIII. 31.) Korm. rendelet), jäljempänä ’ampuma-aseita koskeva asetus’,
• ampumaradoista, viranomaisten harjoittamasta ampuma-aseiden ja ammusten varastoinnista sekä ampuma-aseiden hallussapidon edellyttämistä tiedoista ja taidoista 31.8.2004 annettu sisäministeriön asetus 49/2004 (a lőterekről, a lőfegyverek, lőszerek hatósági tárolásáról, a fegyvertartáshoz szükséges elméleti és jártassági követelményekről szóló 49/2004. (VIII. 31.) BM rendelet),
• viranomaisten harjoittamaa ampuma-aseiden ja ammusten varastointia, myyntiä, siirtämistä, vaarattomaksi tekemistä, arvottomana luovuttamista ja tuhoamista koskevista säännöistä 7.1.2016 annettu poliisijohdon ohje 2/2016 (a lőfegyverek hatósági tárolásának, értékesítésének, elidegenítésének, hatástalanításának, érték nélküli leadásának, megsemmisítésének szabályairól szóló 2/2016. (I.7.) ORFK utasítás).

2.2. Rajoitusten aineelliseen soveltamisalaan kuuluva omaisuus

Säännöksillä rajoitetaan ampuma-aseiden ja ammusten hankintaa. Ampuma-aselain 2 §:n 16 ja 22 momentin mukaan

• ”ampuma-aseilla” tarkoitetaan tuliaseita ja ilma-aseita, joilla voidaan ampua kiinteästä materiaalista valmistettu ammus yli 7,5 joulen liike-energialla;
• ”ammuksilla” tarkoitetaan mitä tahansa patruunaa, joka sisältää luodin, ruutia ja nallin.

2.3. Ampuma-aseiden perimistä koskevat rajoitukset

Sisäministeriön 31.8.2004 antaman asetuksen 49/2004 14 §:n 1 ja 2 momentin mukaan aseluvan haltijan kuollessa perijä voi pyytää – heti kun päätös perinnön luovuttamisesta on saanut lainvoiman – että ampuma-ase ja/tai ammukset

• annetaan asekauppiaalle myytäväksi,
• siirretään henkilölle tai elimelle, jolla on lupa hankkia ampuma-aseita,
• tehdään vaarattomaksi tai tuhotaan taikka
• luovutetaan viranomaisille arvottomana.

Jos perijä ei ole hyödyntänyt edellä esitettyjä mahdollisuuksia, poliisi voi tuhota varastoidut ampuma-aseet ja/tai ammukset tai luovuttaa ne asekauppiaalle myyntiä varten sen jälkeen kun kaupallinen asiantuntija on arvioinut ne. Aseiden ja/tai ammusten myynnistä saadut varat on maksettava kokonaisuudessaan omistajalle sen jälkeen, kun niistä on vähennetty myynnistä aiheutuneet kulut.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Kyllä (kaikkien edellä mainittujen omaisuuserien osalta).

Maa- ja metsätalousmaan (yhdessä ’maatalousmaa’) osalta maanhankintalain johdannossa luetellaan taloudellisia, perhepoliittisia ja yhteiskunnallisia näkökohtia (kuten pienten paikkakuntien vetovoima, paikallisen väestön ikärakenteen ja maaseudun työllisyystilanteen parantaminen, pientilojen vakaan toiminnan varmistaminen jne.), jotka osoittavat selvästi lainsäätäjän tarkoituksen varmistaa, että maanhankintalain rajoituksia sovelletaan kaikissa tapauksissa riippumatta siitä, minkä valtion lakia perimykseen sovelletaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

1) Maa- ja metsätalousmaa

Kyllä.

Jos perintöasiaa käsittelevä notaari havaitsee käsittelyn aikana, että jäämistöön sisältyy maa- tai metsätalousmaata ja että perittävä on määrännyt tällaisesta maasta kuolemanvaraismääräyksessä, hän lähettää kuolemanvaraismääräyksen sille maatalousasian hallintoviranomaiselle, joka on maa-alueen sijainnin perusteella toimivaltainen. Tällä viranomaisella on toimivalta hyväksyä virallisesti maatalousmaan omistusoikeuden siirtyminen (maanhankintalain 34 §). Tässä tapauksessa notaari keskeyttää perintäasian käsittelyn kunnes maatalousasiain hallintoviranomainen on tehnyt päätöksen (perintöasioita koskevasta menettelystä vuonna 2010 annetun lain XXXVIII 71 §:n 2 momentin d kohta).

Hallintoviranomainen varmistaa hyväksymismenettelyssä, että

• perillinen on oikeutettu omistamaan maatalousmaata ja
• kuolemanvaraismääräyksellä ei rikota eikä kierretä omistusoikeuden hankkimista koskevia rajoituksia.

Maatalousasian hallintoviranomainen toimittaa hyväksymisasiassa tekemänsä päätöksen myös notaarille. Jos hallintoviranomainen kieltäytyy hyväksymästä maatalousmaan omistusoikeuden siirtymistä perilliselle, kyseinen kuolemanvaraismääräyksen säännös on katsottava pätemättömäksi (maanhankintalain 34 §:n 3 momentti). Tällöin kuolemanvaraismääräyksen pätemättömyyden seurauksena on oikeudellisessa mielessä mitätöinti, joka notaarin on otettava viran puolesta huomioon, eikä kyseistä jäämistön osaa (maatalousmaata) voida siirtää testamentinsaajalle (perintöasioita koskevasta menettelystä vuonna 2010 annetun lain XXXVIII 71 §:n 6 momentti).

Maatalousasian hallintoviranomaisen tehtäviä hoitavat läänien aluehallintovirastot.

2) Ampuma-aseet ja ammukset

Kyllä.

Sisäministeriön 31.8.2004 antaman asetuksen 49/2004 13 §:n mukaan silloin kun aseluvan haltija kuolee, ampuma-aseita ja/tai ammuksia hallussaan pitävän henkilön on ilmoitettava välittömästi poliisille ja pidettävä niistä huolta, kunnes poliisi saapuu paikalle. Poliisi ottaa ilmoitetut ampuma-aseet ja/tai ammukset haltuunsa ja laatii asiasta pöytäkirjan.

Poliisijohdon 7.1.2016 antaman ohjeen 2/2016 III luvun mukaan vastaanotettuaan ampuma-aseet ja/tai ammukset poliisi

• ilmoittaa kirjallisesti vainajan aselupaan merkityn asuinpaikan paikallisviranomaiselle, joka on laatinut luettelon vainajan jäämistöstä, että ampuma-aseet ja ammukset ovat viranomaisten hallussa,
• pyytää samanaikaisesti ampuma-aseiden ja ammusten kirjaamista jäämistöluetteloon sekä
• pyytää ilmoittamaan perintöasiaa käsittelevän notaarin yhteystiedot.

Poliisi ilmoittaa perintöasiaa käsittelevälle notaarille kirjallisesti, mistä ampuma-aseet ja ammukset löytyvät, ja pyytää perintöasian käsittelyn päätyttyä toimittamaan lainvoimaisen päätöksen perinnön luovuttamisesta.

Notaari toimittaa edellä esitetyn mukaisesti perinnön luovuttamista koskevan lainvoimaisen päätöksen poliisille heti perintöasian käsittelyn päätyttyä. Poliisi ilmoittaa kyseisen päätöksen pohjalta perilliselle, että tämä voi 180 päivän kuluessa pyytää ampuma-aseiden ja ammusten antamista asekauppiaalle myytäväksi tai niiden siirtämistä henkilölle tai elimelle, jolla on lupa hankkia ampuma-aseita, tai käynnistää niiden vaarattomaksi tekemisen, tuhoamisen tai luovutuksen viranomaisille arvottomana.

Jos perijä ei ole hyödyntänyt edellä esitettyjä mahdollisuuksia määräajassa, poliisi voi tuhota varastoidut ampuma-aseet ja/tai ammukset tai luovuttaa ne asekauppiaalle myyntiä varten sen jälkeen kun kaupallinen asiantuntija on arvioinut ne. Ampuma-aseiden ja ammusten myynnistä saadut varat on maksettava kokonaisuudessaan omistajalle sen jälkeen, kun niistä on vähennetty myynnistä aiheutuneet kulut (sisäministeriön 31.8.2004 antama asetus 49/2004, 13 ja 14 §).

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Alankomaissa ei tunnusteta sellaisia erityisiä omaisuuseriä, joita tarkoitetaan eurooppalaisen perintöoikeusasetuksen 30 artiklassa. Kaikki omaisuus ei ole kuitenkaan vapaasti siirrettävissä tai sellaista, että sillä voidaan käydä vapaasti kauppaa.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Ei sovelleta Alankomaissa.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Ei sovelleta Alankomaissa.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Osavaltioiden maakaarilainsäädännössä (Grundverkehrsgesetz) voidaan asettaa rajoituksia. Tällä lainsäädännöllä pannaan täytäntöön liittovaltion ja osavaltioiden välinen sopimus, joka on tehty liittovaltion perustuslain (B-VG) 15a §:n mukaan ja joka liittyy tonttikauppaa koskeviin siviilioikeudellisiin säännöksiin (BGBl. nro 260/1993; viimeisin versio: BGBl. I nro 1/2017; ks. verkkosivu https://www.ris.bka.gv.at/GeltendeFassung.wxe?Abfrage=Bundesnormen&Gesetzesnummer=10001259).

Vuonna 2002 annetun asuntojen yhteisomistusta koskevan lain (Wohnungseigentumsgesetz, WEG 2002) 14 §:n mukaan yhteisomistuksessa olevan asunnon (Eigentümerpartnerschaft) toisen osakkaan kuollessa sovelletaan erityissääntöjä. Kuolleen osakkaan omistusosuus vähimmäisosuudesta ja yhteisomistuksessa olevasta asunnosta siirtyy lain mukaan suoraan elossa olevalle osakkaalle. Osakas voi kuitenkin myös luopua omistusoikeuden siirrosta (BGBl. I nro 70/2002; viimeisin versio: BGBl. I nro 87/2015; ks. verkkosivu http://www.ris.bka.gv.at/).

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Edellä mainittu WEG 2002 -lain 14 §:n säännös, joka koskee yhteisomistusta eloonjääneen oikeuksin, kuuluu periaatteessa asetuksen (EU) N:o 2012/650 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisalaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

WEG 2002 -lain 14 §:n 7 momentissa säädetään, että jäämistön sijaitessa ulkomailla (itävaltalaisen) perintötuomioistuimen (Verlassenschaftsgericht) tehtävät ja valtuudet siirretään toimivaltaiselle itävaltalaiselle kiinteistörekisterituomioistuimelle (Grundbuchsgericht), jotta voidaan varmistaa WEG 2002 -lain 14 §:n säännösten noudattaminen.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Ei ole.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Kansainvälisestä yksityisoikeudesta 4. helmikuuta 2011 annetun lain (Virallinen lehti 2015, kohta 1792) 7 §:ssä säädetään seuraavaa: Vieraan valtion lakia ei sovelleta, jos siitä aiheutuvat seuraukset olisivat vastoin Puolan tasavallan oikeusjärjestyksen perusperiaatteita.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Ei ole.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Perimystä rajoittavat erityissäännöt - Portugali

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Kyllä, Portugalissa on sääntöjä, jotka rajoittavat tiettyjen omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen.

SIVIILILAISSA (CÓDIGO CIVIL)

Siviililain 1476 §:n 1 momentin a kohdassa ja 1485 §:ssä säädetään, että käyttöoikeus ja hallintaoikeus ovat esineoikeuksia, jotka lain mukaan päättyvät oikeudenhaltijan kuollessa.

Siviililain 2103. -A ja 2103. -B §:ssä säädetään erityisjälkisäädöksestä (legaatista): leskellä on tietyin siviililaissa säädetyin edellytyksin oikeus jäädä asumaan avioparin yhteiseen kotiin ja oikeus sen irtaimiston käyttöön.

Portugalin siviililain ajantasainen versio on saatavilla portugaliksi verkkosivulla:

http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=775&tabela=leis&so_miolo=&

YHTIÖLAISSA (CÓDIGO DAS SOCIEDADES COMERCIAIS)

Yhtiölain 184 §:ssä säädetään, että ellei yhtiösopimuksessa toisin määrätä, avoimen yhtiön yhtiömiehen kuollessa muiden yhtiömiesten tai yhtiön on suoritettava yhtiönmiehen oikeudensaajalle yhtiömiehen osuutta vastaava arvo, elleivät yhtiömiehet päätä purkaa yhtiötä ja ilmoita asiasta oikeudensaajalle 90 päivän kuluessa päivästä, jona he saivat tietää yhtiömiehen kuolemasta. Jäljelle jäävät yhtiömiehet voivat kuitenkin jatkaa yhtiön toimintaa oikeudensaajan kanssa, jos tämä antaa siihen nimenomaisen suostumuksensa.

Yhtiölain 225 §:n mukaan avoimen yhtiön yhtiösopimuksessa voidaan määrätä, että yhtiömiehen kuollessa osuutta ei saa siirtää tämän oikeudensaajille, tai asettaa siirrolle tiettyjä ehtoja.

Jos osuutta ei tällaisen yhtiösopimuksen perusteella siirretä kuolleen yhtiömiehen oikeudensaajalle, yhtiön on poistettava osuus pääomastaan, lunastettava osuus tai osoitettava osuus lunastettavaksi jollekin yhtiömiehistä tai kolmannelle osapuolelle. Jos mitään näistä toimenpiteistä ei ole toteutettu 90 päivän kuluessa siitä, kun joku yhtiömiehistä on saanut tiedon yhtiömiehen kuolemasta, osuus katsotaan siirretyksi oikeudensaajalle.

Yhtiölain 469 ja 475 §:n mukaan samaa järjestelyä sovelletaan kommandiittiyhtiön yhtiömiehen kuollessa.

Yhtiölain 252 §:n 4 momentista seuraa, että kuolemantapaus ei vaikuta osakeyhtiön johtamiseen, vaan oikeudensaaja voi periä ainoastaan omistetut osakkeet.

Portugalin yhtiölain ajantasainen versio on saatavilla portugaliksi verkkosivulla:

http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=524&tabela=leis&so_miolo=&

ASEITA JA AMPUMATARVIKKEITA KOSKEVASSA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

Aseita ja ampumatarvikkeita koskeva oikeudellinen kehys (Regime Jurídico das Armas e Munições) on vahvistettu 23. helmikuuta 2006 annetulla lailla nro 5/2006. Kyseisen lain 37 §:ssä säädetään, että ampuma-aseen voi kuolemantapauksen johdosta saada perintönä haltuunsa ainoastaan Portugalin järjestyspoliisin poliisijohtajan (director nacional da Polícia de Segurança Publica) luvalla. Lupa voidaan myöntää edellä mainittujen säännösten perusteella.

Aseita ja ampumatarvikkeita koskeva oikeudellinen kehys (hyväksytty 23.2.2006 annetulla lailla nro 5/2006) on saatavilla portugaliksi verkkosivulla:

http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=692&tabela=leis&so_miolo=

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Kyllä sovelletaan, kun kyseessä ovat käyttöoikeuden ja hallintaoikeuden raukeaminen kuoleman johdosta sekä edellä mainitut yhtiölain ja aseita ja ampumatarvikkeita koskevan oikeudellisen kehyksen mukaiset säännöt.

Sama periaate seuraa myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 1 artiklan 2 kohdan h, k ja l alakohdasta.

Ei sovelleta, kun kyseessä on siviililain 2103. -A ja 2103. -Bº§:ssä tarkoitettu erityisjälkisäädös.

Tämä vastaus ei kuitenkaan estä tuomioistuimia tekemästä toisenlaista tulkintaa.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Perimyksen alkaessa sovelletaan siviililain säännöksiä, joilla annetaan jäämistön hallinnointivaltuudet ja joilla voidaan varmistaa edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen.

Siviililaissa säädetään seuraavista menettelyistä ja säännöksistä:

• Kun perintö on vielä ilman oikeudenomistajaa (ts. pesänselvitys on aloitettu, mutta perintöä ei ole vastaanotettu eikä kyseessä ole valtionperintö), oikeudensaajat (2047 §) tai uskottu mies (2048 §) voivat valvoa omaisuuden hallinnoinnin osalta, että viivästymiset eivät aiheuta vahinkoa.
• Perinnön vastaanottamisen jälkeen jäämistön hallinnointi on jäämistön hoitajan tehtävä (2079 ja 2087 §).
• Jäämistön hoitaja voi pyytää perillisiä tai kolmatta osapuolta luovuttamaan hallinnoitavat omaisuuserät ja nostaa heitä vastaan omistusoikeus- ja häätökanteita pitääkseen hallinnassaan tai saadakseen hallintaansa jäämistön hallinnoinnin piiriin kuuluvat omaisuuserät (2088 §).
• Jäämistön hoitaja voi periä kuolinpesän velat, jos viivästys vaarantaisi velkojen perinnän täytäntöönpanon tai jos maksu suoritetaan vapaaehtoisesti (2089 §).
• Perillinen voi myös panna vireille perintökanteen, jonka tarkoituksena hakea tuomioistuimelta vahvistusta asemalle perillisenä ja palauttaa kuolinpesän omaisuus kokonaan tai osittain sellaiselta henkilöltä, jonka hallussa ne ovat perillisen aseman, muun aseman tai muun syyn perusteella (2075 §).

HUOMAUTUS

Näillä tietosivuilla esitetyt tiedot ovat viitteellisiä. Ne eivät sido yhteyspisteitä, tuomioistuimia tai muita viranomaisyksiköitä. Vaikka niitä päivitetään säännöllisesti, ne eivät välttämättä sisällä kaikkia lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Täsmälliset tiedot on aina tarkistettava voimassa olevasta lainsäädännöstä.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Kyllä on.

Romanian laissa on erityisiä sääntöjä Romaniassa sijaitsevien maiden omistusoikeudesta.

Romanian perustuslain ja asiaa koskevien oikeudellisten sääntöjen mukaan ulkomaalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt voivat saada oikeuden omistaa maata yksityisesti ainoastaan niiden edellytysten mukaisesti, jotka johtuvat Romanian liittymisestä Euroopan unioniin ja muista kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuoli Romania on, vastavuoroisuuden pohjalta ja laissa vahvistetuin edellytyksin tai perintöoikeuden kautta. Omistusoikeutta maahan ei voi saada osana testamentattua perintöä.

Samoin tietyille tavaraluokille on olemassa erityissääntöjä, joita sovelletaan riippumatta perijän kansalaisuudesta tai siitä, perustuuko perintö perintöoikeuteen vai testamenttiin. Esimerkiksi tekijänoikeus periytyy yksityisoikeuden säännösten mukaisesti 70 vuodeksi riippumatta päivästä, jona asianomainen teos katsotaan lain mukaan julkaistuksi.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Kyllä sovelletaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Kiellosta on säädetty laissa nimenomaisesti.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Denationalisoitavan omaisuuden perimyksestä on erityissääntöjä denationalisointia koskevassa laissa (Zakon o denacionalizaciji).

Sääntöjä sovelletaan, jos perintöasiaa koskeva menettely on pantu vireille, mutta menettelyssä ei ole vielä käsitelty denationalisoitavaa omaisuutta eikä siitä ole annettu päätöstä. Tässä tapauksessa tuomioistuin panee ”oikeudellisen seuraajan” esityksestä vireille erillisen uuden perintöasiaa koskevan menettelyn. Denationalisointipäätös tehdään sen henkilön nimiin, joka oli omaisuuden omistaja silloin, kun se kansallistettiin.

Yritysomaisuuden perimyksestä on erityissääntöjä. Ne koskevat sellaisen omaisuuden luovutusta, jota perittävä yksityinen elinkeinonharjoittaja on käyttänyt ansiotoiminnan harjoittamiseen, tai perittävällä henkilö- tai pääomayhtiössä olleen osakkuuden (yhtiökumppanuuden) luovutusta osakkeiden tai osuuksien muodossa oikeudelliselle seuraajalle. Perintölaissa (Zakon o dedovanju) tästä ei ole erityissääntöjä. Perintölain mukaan perillisistä muodostuu perinnönjättäjän kuolinhetkellä kuolinpesä, joka purkautuu, kun pesä jaetaan. Näin ollen myös yritysomaisuus siirtyy kuolinpesään, jota perilliset hoitavat yhdessä. Jaettaessa kuolinpesään kuuluvaa yritystä voi syntyä monenlaisia tilanteita. Jos perinnönjättäjä on määrännyt yrityksen perijän testamentissa, mutta kyseinen perillinen ei halua jatkaa yritystä, jokin muu ratkaisu on tehtävä kaikkien perillisten yhteisellä sopimuksella. Jos perinnönjättäjä ei ole määrännyt testamentissa yrityksen perijää tai testamenttia ei ole, perillisten on sovittava yrityksen toiminnan jatkamisesta. Jos yksikään heistä ei jatka yrittäjänä, yrityksen toiminta lakkaa tai se myydään. Perilliset voivat myös päättää, että yksi heistä jatkaa yritystä yksin tai että osa tai kaikki heistä jatkavat yrityksen toimintaa, mutta ei yksityisyrittäjänä, vaan yritys muutetaan muodoltaan yhtiöksi.

Avoin yhtiö lakkaa yhtiömiehen kuollessa, ellei sen perustamisasiakirjassa toisin määrätä. Rajavastuuyhtiön osakkuuden voi periä. Jos perillisiä on enemmän kuin yksi, osakkuudesta tulee heidän yhteistä omaisuuttaan. He päättävät kuolinpesänä yhdessä sen hoitamisesta ja hallinnasta, kunnes perintö jaetaan. Perintö on mahdollista jakaa kahdella tavalla: osakkuus pysyy perillisten omistuksessa ja he sopivat sen jakamisesta samansuuruisiin tai erisuuruisiin osiin, tai perilliset sopivat osakkuuden jakamisesta, ellei perustamisasiakirjassa toisin määrätä. Jos osakkuus jaetaan, siitä syntyy useita uusia osakkuuksia.

Osakeyhtiöiden osakkeita voi periä. Jos perillisiä on enemmän kuin yksi, osakkeista tulee perillisten yhteistä omaisuutta. He hoitavat ja hallitsevat osakkeita kuolinpesänä yhdessä.

Maatilojen perimystä koskevia erityissääntöjä on maatilojen perimystä koskevassa laissa (Zakon o dedovanju kmetijskih gospodarstev).

Sääntöjen pääperiaatteena on, että perimys ei saa johtaa tilojen pirstoutumiseen. Lain muut säännökset on johdettu tästä periaatteesta. Yleensä tilan voi periä ainoastaan yksi henkilö, jonka on kuitenkin täytettävä tietyt lisäedellytykset. Jos suojattu maatila on ollut vain yhden henkilön omistuksessa (perinnönjättäjä), tilan perii perillisistä se, jolla on aikomus hoitaa tilaa ja jonka kaikki perilliset valitsevat yhteisellä sopimuksella. Jos perilliset eivät pääse sopimukseen, etusija annetaan sille, joka on esimerkiksi hankkimalla alan koulutuksen osoittanut aikovansa hoitaa tilaa. Samoin perinnönjättäjän puoliso on etusijalla perinnönjättäjän jälkeläisiin nähden. Jos suojattu maatila on ollut perinnönjättäjän ja hänen leskensä yhteisessä omistuksessa tai heistä jommankumman omistuksessa tai he omistavat tilan kiinteästä omaisuudesta kumpikin osansa, tilan perii leski. Jos perinnönjättäjä on omistanut suojatun maatilan yhdessä jälkeläisensä taikka adoptiolapsensa kanssa, tilan perii jälkeläinen tai adoptiolapsi. Niiden henkilöiden lakisääteisiä osuuksia, jotka eivät perineet maatilaa, pidetään lakiosana. Suojatun tilan perillisen on edellä esitetyn lisäksi voitava ottaa tila haltuunsa ehdoin, jotka eivät ole kohtuuttoman raskaat.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Suojatun maatilan perimykseen liittyen sen valtion lainsäädännössä, jossa määrätyt omaisuuslajit sijaitsevat, on erityissääntöjä, joilla rajoitetaan kyseisen omaisuuden perimystä tai jotka vaikuttavat siihen. Näin ollen, jos kuolinpesään kuuluu Sloveniassa sijaitseva suojattu maatila, sovelletaan Slovenian lakia (laki maatilojen perimyksestä) riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen sovelletaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Suojattujen maatilojen perimystä koskeva laki sisältää säännöksiä, joita ei ole perintölaissa tai jotka poikkeavat perintölain säännöksistä. Jos suojattujen maatilojen perimystä koskevassa laissa ei ole säännöksiä jostakin suojattujen maatilojen perimystä koskevasta asiasta, sovelletaan yleisiä perimyssääntöjä eli perintölain säännöksiä.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Kyllä, tiettyihin omaisuusluokkiin sovelletaan erityisjärjestelyjä toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 30 artiklan mukaisesti. Slovakia on ilmoittanut komissiolle nämä omaisuusluokat ja ilmoituksen tekoajankohtana sovellettavat säännökset. Tässä asiakirjassa esitetään tällä hetkellä voimassa olevat säännökset.

Erityisjärjestelyjä koskevat säännökset jaotellaan perimyksen kohteena olevan omaisuusluokan mukaan seuraavasti:

A – Maa- ja metsätalousmaa:

Laki 180/1995 eräistä maanomistusjärjestelyjä koskevista toimenpiteistä, 23 §

1) Jollei mainitussa laissa toisin säädetä, yhteisomistuksen järjestämistä koskevalla oikeustoimella tai tuomioistuimen päätöksellä tai perimystä koskevalla päätöksellä ei 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuja nykyisiä maa-alueita voida jakaa alle 2 000 m²:n alueisiin, kun kyseessä on maatalousmaa, tai alle 5 000 m²:n alueisiin, kun kyseessä on metsätalousmaa.

2) Jos perilliset eivät sovi 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun perityn maaomaisuuden järjestämisestä 1 momentissa mainituin ehdoin tai jos tuomioistuin ei näiden ehtojen vuoksi voi vahvistaa perimystä perintöosuuksittain, tuomioistuin päättää, että maaomaisuuden saavat perilliset, joilla on parhaat edellytykset sen hoitamiseen. Tuomioistuin päättää myös maa-alueen saajan velvollisuudesta sopia järjestelystä muiden perillisten kanssa.

4) Edellä 3 momentissa tarkoitettu perillisten lausunto on tehtävä kirjallisena, eikä sitä voi peruuttaa.

6) Perillisten saamiset, jotka syntyvät 2 ja 3 momentin mukaisesta perimyksen järjestämisestä, vanhentuvat kymmenen vuoden kuluttua. Saamisten turvaamiseksi velkojalle syntyy velallisen omistusoikeuden rekisteröinnin kautta kiinnitysoikeus kyseiseen maaomaisuuteen; mahdollinen aikaisemman kiinnityksen lakisääteinen ensisijaisuus raukeaa. Kiinnitysvelkojalla on etuosto-oikeus maa-alueeseen, jota kiinnitys koskee.

7) Jos tuomioistuin on päättänyt yhteisomistajien välisestä järjestelystä, 2–5 momentissa tarkoitettuja ehtoja sovelletaan myös siihen.

B – Maayhdistykset:

Laki 97/2013 maayhdistyksistä, 8 §

1) Tässä laissa yhteisellä kiinteällä omaisuudella tarkoitetaan yhtä kiinteää omaisuuserää, joka muodostuu useammista erillisistä maa-alueista. Yhteinen kiinteä omaisuus on jakamaton lukuun ottamatta 2 momentissa esitettyjä tapauksia (huom. kyseinen momentti ei kata perimystä, joten poikkeusta ei sovelleta). Yhteisen kiinteän omaisuuden määräosaista yhteisomistusta ei voida purkaa ja järjestää yhteisomaisuuden purkamista ja järjestämistä koskevien yleisten säännösten (siviililain) mukaisesti.

C – Asunnon vuokraaminen ja jäsenosuuden siirto asunto-osuuskunnassa:

Siviililaki 40/1964 (Občiansky zákonník), 706 ja 707 §

Vuokrasopimuksen siirtyminen ei ole perimyksen kohteena, jolloin notaari antaa pyynnöstä vain vahvistuksen perillisistä siviililain 706 §:n soveltamiseksi. Omaisuusarvona jäsenosuus on kuitenkin perimyksen kohteena perintöoikeuksien mukaisesti.

Siviililain 706 §:

1) Jos vuokralainen kuolee ja kyse ei ole puolisoiden yhteisvuokrauksessa olevasta asunnosta, vuokralaisiksi (yhteisvuokraajiksi) tulevat vuokralaisen lapset, lapsenlapset, vanhemmat, sisarukset, vävy ja miniä, jotka asuivat hänen kanssaan hänen kuolinpäivänään samassa taloudessa ja joilla ei ole omaa asuntoa. Vuokralaisia (yhteisvuokraajia) tulee myös niistä, jotka hoitivat edesmenneen vuokralaisen taloutta tai joiden elatuksesta hän huolehti, jos he asuivat hänen kanssaan samassa taloudessa vähintään kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa eikä heillä ole omaa asuntoa.

2) ...

3) Jos asunto-osuuskunnan vuokralainen kuolee ja kyse ei ole puolisoiden yhteisvuokrauksessa olevasta asunnosta, vuokralaisen kuoltua hänen jäsenyytensä osuuskunnassa ja asunnon vuokrasopimus siirtyy perilliselle, joka peri jäsenosuuden.

Siviililain 707 §:

1) Jos toinen asuntoa yhdessä vuokranneista puolisoista kuolee, leskestä tulee asunnon ainoa vuokraaja.

2) Jos kyseessä on osuuskunta-asunto, puolisoiden yhteisvuokraus raukeaa toisen puolison kuoltua. Jos oikeus osuuskunta-asuntoon on hankittu avioliiton aikana, leski pysyy osuuskunnan jäsenenä ja jäsenosuus kuuluu hänelle; tuomioistuin ottaa tämän huomioon perintömenettelyssä. Jos puoliso, joka on saanut oikeuden osuuskunta-asuntoon ennen avioliittoa, kuolee, jäsenyys osuuskunnassa ja osuuskunta-asunnon vuokrasopimus siirtyy perilliselle, joka peri jäsenosuuden. Jos vuokrakohteita on useampia, perittävän jäsenyys voidaan siirtää useille perillisille.

3) Jos joku yhteisvuokraajista kuolee, hänen oikeutensa siirtyy muille yhteisvuokraajille.

D – Omistusosuus osakeyhtiössä:

Laki 513/1991, 116–117 § – jos perittävä kuoli 1.1.1992 jälkeen

Kauppalain (Obchodný zákonník) 116 §:

1) ...

2) Omistusosuus periytyy. Jos kyse ei ole yhdenmiehenyhtiöstä, yhtiösopimus voi sulkea omistusosuuden pois perimyksestä. Jos perillinen ei ole yhtiön ainoa osakas, hän voi pyytää tuomioistuinta lakkauttamaan osallistumisensa, jos häntä ei voida kohtuudella vaatia olemaan osakas.

Kauppalain 117 §:

1) Omistusosuuden jakaminen on mahdollista vain, jos se siirtyy osakkaan perilliselle tai oikeudelliselle seuraajalle. Osuuden jakaminen edellyttää yleisen yhtiökokouksen hyväksyntää.

2) Omistusosuuden jakaminen voidaan sulkea pois yhtiösopimuksessa.

3) Omistusosuuden jakamisen yhteydessä on säilyttävä 109 §:n 1 momentin mukainen sijoituksen vähimmäisarvo (osakkaan sijoituksen arvon on oltava vähintään 750 euroa).

E – Perittävän palkka:

Työlaki 311/2001 (Zákonník práce), 35 §

Jollei erikseen toisin säädetä, työntekijän taloudelliset oikeudet eivät raukea hänen kuoltuaan. Työsuhteen palkka-ansiosta enimmillään neljä kertaa keskimääräistä kuukausipalkkaa vastaava summa siirtyy suoraan hänen puolisolleen, lapsilleen ja vanhemmilleen, jos he asuivat hänen samassa taloudessa hänen kuollessaan. Palkka-ansiosta tulee perintöasia, jos tällaisia henkilöitä ei ole.

F – Eläkkeet:

1) Laki 650/2004 lisäeläkejärjestelmistä, 21 §

Määräaikaisen lisäeläkkeen – joko vanhuus- tai ansioeläkkeen – saajan henkilökohtaisen tilin käypä arvo on perimyksen kohteena, mikäli edesmennyt määräaikaisen lisäeläkkeen saaja ei ole nimennyt eläkesopimuksessa muuta luonnollista tai oikeushenkilöä henkilökohtaisen tilinsä käyvän arvon edunsaajaksi.

2) Laki 43/2004 vanhuuseläkejärjestelmistä, 40 ja 40a §)

40 §:

1) Eläkesäästäjän vanhuuseläkesopimuksessa nimeämä edunsaaja saa säästäjän kuoltua oikeuden summaan, joka vastaa kuolleen eläkesäästäjän henkilökohtaisen eläketilin käypää arvoa päivänä, jona eläkeyhtiö sai tietää eläkesäästäjän kuolemasta, vähennettynä pakollisilla maksuilla, jotka sosiaaliturvalaitos (Sociálna poisťovňa) oli siirtänyt edesmenneen eläkesäästäjän puolesta perusteettomasti ja pyytänyt takaisin, ja kuluilla, jotka eläkeyhtiölle on oikeutetusti aiheutunut näiden maksujen maksamisesta käteisenä tai siirtämisestä muuhun maahan kuin euroalueen jäsenvaltioon, sekä korotettuna maksuvelvollisuuksilla, joita sosiaaliturvalaitos ei ole vielä suorittanut. Jos säästäjä ei ole nimennyt eläkesäästösopimuksessa ketään edunsaajaa tai tällaista henkilöä ei ole, tästä omaisuudesta tulee perimyksen kohde.

2) Edunsaajalla ei ole oikeutta 1 momentissa tarkoitettuun summaan, jos tuomioistuin on lainvoimaisella päätöksellä todennut, että edunsaaja on tahallisella rikoksella aiheuttanut eläkesäästäjän kuoleman.

40 a §:

1) Elinkoron saajan eläkevakuutussopimuksessa nimeämällä edunsaajalla on elinkoron saajan kuoltua oikeus 32 §:n 2 momentin mukaiseen summaan tai 46 g §:n 5 momentin mukaiseen kertakorvaukseen päivänä, jona vakuutuksenantaja sai tietää elinkoron saajan kuolemasta. Jos elinkoron saaja ei ole nimennyt eläkevakuutussopimuksessa edunsaajaa tai jos tällaista henkilöä ei ole, edellisessä virkkeessä tarkoitettu summa tulee perimyksen kohteeksi.

2) Edellä 1 momentissa tarkoitetulla edunsaajalla ei ole oikeutta 32 §:n 2 momentin mukaiseen summaan tai 46 g §:n 5 momentin mukaiseen kertakorvaukseen, jos tuomioistuin on lainvoimaisella päätöksellä todennut, että edunsaaja on tahallisella rikoksella aiheuttanut elinkoron saajan kuoleman.

Laki 461/2003 sosiaalivakuutuksesta, 118 §

1) Jos luonnollinen henkilö, joka on täyttänyt etuuden saamisen edellytykset, on kuollut sen jälkeen, kun etuus ja oikeus sen maksamiseen on saatu, oikeus kyseisen luonnollisen henkilön kuolinhetkellä maksettaviin summiin siirtyy puolisolle, lapsille ja vanhemmille tässä järjestyksessä.

2) Jos luonnollinen henkilö, joka on täyttänyt sairausetuuksia, tapaturmaetuuksia, kuntoutusetuutta, koulutusetuutta tai palkkaturva- tai työttömyysetuutta koskevat edellytykset, on kuollut sen jälkeen, kun oikeus näihin etuuksiin on saatu, oikeus kyseisen luonnollisen henkilön kuolinhetkellä maksettaviin summiin siirtyy puolisolle, lapsille ja vanhemmille tässä järjestyksessä.

3) Jos etuus myönnettiin ennen kuolemaa luonnolliselle henkilölle, joka täytti etuuden ja sen maksamisen edellytykset, erääntyvät määrät, joita ei ollut maksettu kyseisen luonnollisen henkilön kuolinhetkellä, maksetaan kohdan 1 ensimmäisessä virkkeessä mainituille luonnollisille henkilöille.

4) Edellä kohdissa 1–3 mainitut luonnollisille henkilöille siirtyvät etuudet eivät ole perimyksen kohteena. Ne tulevat perimyksen kohteeksi, jos tällaisia luonnollisia henkilöitä ei ole.

5) Jos luonnollisia henkilöitä, joille oikeus etuuksiin siirtyisi kohtien 1–4 mukaisesti, ei ole, kyseiset etuudet katsotaan muuksi tuloksi perusrahastoon, josta ne oli määrä maksaa.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Kyllä. Kyseessä on joko perittävän oikeus nimetä henkilöt, joille omaisuus siirtyy hänen kuolemansa jälkeen lakisääteisten perillisten sijaan (esim. lisäeläkettä koskeva sopimus) tai tietyntyyppisestä omaisuudesta, jonka järjestelystä perittävän kuoleman jälkeen säädetään laissa (esim. maanomistusjärjestelyjä koskevat toimenpiteet tai sosiaalivakuutus).

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Jos kyseessä on kiinteä omaisuus ja perintömenettelyssä ei oteta huomioon ensimmäisessä kysymyksessä mainittuja sääntöjä, kiinteistörekisterin hallinnoinnista vastaava viranomainen ei kirjaa tällaisia uusia omistusoikeuksia kiinteistörekisteriin.

Slovakian alueella käytävissä perintömenettelyissä ensimmäisessä kysymyksessä mainittuja sääntöjä soveltaa tuomioistuimen valtuutuksella notaari, joka hoitaa perintömenettelyä. Menettelyn tuloksena on perimystä koskeva päätös, joka voidaan riitauttaa muutoksenhaulla, mikäli osapuoli katsoo, ettei päätöksessä noudateta voimassa olevia erityissääntöjä.

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Ruotsissa on vielä jäljellä joitakin sääntöperintöjä. Sääntöperintö on testamenttimääräys, jonka mukaisesti tietty omaisuus, jota ei saa luovuttaa, siirtyy tiettyyn sukuun tai tiettyihin sukuihin kuuluvien henkilöiden omaisuudeksi tietyssä perimysjärjestyksessä. Sääntöperinnön lakkauttamista koskevan lain (1963:583) mukaan sääntöperintö lakkautetaan tietyn erityisjärjestelyn mukaisesti.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

–

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

–

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Skotlannin lainsäädännön mukaisesti Skotlannin ulkopuolella sijaitsevaan perintöomaisuuteen sovelletaan sen lainkäyttöalueen lakia, jossa omaisuus sijaitsee.

Skotlannissa sijaitsevan omaisuuden osalta perittävän puolisolla tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on laillinen oikeus kolmannekseen perittävän irtaimesta omaisuudesta (esimerkiksi käteisvarat ja kalusteet), jos hänellä on lapsia, tai puoleen irtaimesta omaisuudesta, jos lapsia ei ole. Tarkoituksena on suojata näitä henkilöitä perinnöttömäksi tekemiseltä siinä tapauksessa, että perittävältä jää testamentti. Lapsilla on oikeus puoleen perittävän irtaimesta omaisuudesta, jos perittävältä ei jää puolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolta, tai kolmasosaan tällaisesta omaisuudesta, jos perittävältä jää puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli.

Jos henkilö kuolee ilman testamenttia, sovelletaan Skotlannin vuoden 1964 perintölakia (Succession (Scotland) Act 1964).

Aiemmat oikeudet

Kun velat on maksettu, käsitellään ensin jälkeen elävän puolison tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen aiemmat oikeudet, joihin kuuluvat oikeus

• asuntoon (kiinteistö), jos sen arvo on alle 473 000 Englannin puntaa;
• kalusteisiin 29 000 Englannin punnan arvoon saakka;
• joko 50 000 punnan tai 89 000 punnan summaan riippuen siitä, oliko vainajalla lapsia.

Lakiosat

Kun aiemmat oikeudet on täytetty, käsitellään lakiosat. Lakiosia voidaan vaatia vain vainajan irtaimesta omaisuudesta.

Puolisolla tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on oikeus kolmasosaan perittävän irtaimesta omaisuudesta, jos perittävältä jää lapsia, tai puoleen tällaisesta omaisuudesta, jos lapsia ei jää. Lapsilla on oikeus puoleen perittävän irtaimesta omaisuudesta, jos perittävältä ei jää puolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolta, tai kolmasosaan tällaisesta omaisuudesta, jos perittävältä jää puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli.

Jäljelle jäävä kuolinpesän omaisuus

Jäljelle jäävä kuolinpesän omaisuus jaetaan kaukaisemmille sukulaisille vuoden 1964 lain 2 §:n mukaisesti.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Kun henkilö, jonka kotipaikka on Skotlannissa, kuolee, hänen omaisuutensa perimys määräytyy sen maan lainsäädännön mukaan, jossa perintöomaisuus sijaitsee. Perittävän irtaimen omaisuuden perimykseen sovelletaan Skotlannin lakia riippumatta siitä, missä omaisuus sijaitsee.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Skotlannin lainsäädännön nojalla kuolinpesää hallinnoi yleensä testamentin toimeenpanija sen jälkeen, kun alemman asteen tuomioistuin (Sheriff Court) on antanut vahvistuksen kuolinpesän edustusoikeudesta (Confirmation). Testamentin toimeenpanijalla on erityissuhde edunsaajiin, kun hän hallinnoi jäämistöä, ja hänellä on useita tehtäviä, kuten perittävän omaisuuden kokoaminen, sen omistusoikeuden saaminen vahvistuksen avulla, mahdollisten velkojen maksaminen ja jäljellä olevan omaisuuden jakaminen edunsaajille.

Testamentin toimeenpanijan ja edunsaajan välinen suhde on luottamussuhde. Testamentin toimeenpanija ei saa asettaa itseään asemaan, jossa hänen etunsa ja velvollisuutensa edunsaajaa kohtaan ovat ristiriidassa. Jos testamentin toimeenpanija tai uskottu mies asettaa itsensä tällaiseen asemaan, tämä voi merkitä luottamusaseman väärinkäyttöä, jonka osalta edunsaaja voi ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin.