Perimystä rajoittavat erityissäännöt

Slovenia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Denationalisoitavan omaisuuden perimyksestä on erityissääntöjä denationalisointia koskevassa laissa (Zakon o denacionalizaciji).

Sääntöjä sovelletaan, jos perintöasiaa koskeva menettely on pantu vireille, mutta menettelyssä ei ole vielä käsitelty denationalisoitavaa omaisuutta eikä siitä ole annettu päätöstä. Tässä tapauksessa tuomioistuin panee ”oikeudellisen seuraajan” esityksestä vireille erillisen uuden perintöasiaa koskevan menettelyn. Denationalisointipäätös tehdään sen henkilön nimiin, joka oli omaisuuden omistaja silloin, kun se kansallistettiin.

Yritysomaisuuden perimyksestä on erityissääntöjä. Ne koskevat sellaisen omaisuuden luovutusta, jota perittävä yksityinen elinkeinonharjoittaja on käyttänyt ansiotoiminnan harjoittamiseen, tai perittävällä henkilö- tai pääomayhtiössä olleen osakkuuden (yhtiökumppanuuden) luovutusta osakkeiden tai osuuksien muodossa oikeudelliselle seuraajalle. Perintölaissa (Zakon o dedovanju) tästä ei ole erityissääntöjä. Perintölain mukaan perillisistä muodostuu perinnönjättäjän kuolinhetkellä kuolinpesä, joka purkautuu, kun pesä jaetaan. Näin ollen myös yritysomaisuus siirtyy kuolinpesään, jota perilliset hoitavat yhdessä. Jaettaessa kuolinpesään kuuluvaa yritystä voi syntyä monenlaisia tilanteita. Jos perinnönjättäjä on määrännyt yrityksen perijän testamentissa, mutta kyseinen perillinen ei halua jatkaa yritystä, jokin muu ratkaisu on tehtävä kaikkien perillisten yhteisellä sopimuksella. Jos perinnönjättäjä ei ole määrännyt testamentissa yrityksen perijää tai testamenttia ei ole, perillisten on sovittava yrityksen toiminnan jatkamisesta. Jos yksikään heistä ei jatka yrittäjänä, yrityksen toiminta lakkaa tai se myydään. Perilliset voivat myös päättää, että yksi heistä jatkaa yritystä yksin tai että osa tai kaikki heistä jatkavat yrityksen toimintaa, mutta ei yksityisyrittäjänä, vaan yritys muutetaan muodoltaan yhtiöksi.

Avoin yhtiö lakkaa yhtiömiehen kuollessa, ellei sen perustamisasiakirjassa toisin määrätä. Rajavastuuyhtiön osakkuuden voi periä. Jos perillisiä on enemmän kuin yksi, osakkuudesta tulee heidän yhteistä omaisuuttaan. He päättävät kuolinpesänä yhdessä sen hoitamisesta ja hallinnasta, kunnes perintö jaetaan. Perintö on mahdollista jakaa kahdella tavalla: osakkuus pysyy perillisten omistuksessa ja he sopivat sen jakamisesta samansuuruisiin tai erisuuruisiin osiin, tai perilliset sopivat osakkuuden jakamisesta, ellei perustamisasiakirjassa toisin määrätä. Jos osakkuus jaetaan, siitä syntyy useita uusia osakkuuksia.

Osakeyhtiöiden osakkeita voi periä. Jos perillisiä on enemmän kuin yksi, osakkeista tulee perillisten yhteistä omaisuutta. He hoitavat ja hallitsevat osakkeita kuolinpesänä yhdessä.

Maatilojen perimystä koskevia erityissääntöjä on maatilojen perimystä koskevassa laissa (Zakon o dedovanju kmetijskih gospodarstev).

Sääntöjen pääperiaatteena on, että perimys ei saa johtaa tilojen pirstoutumiseen. Lain muut säännökset on johdettu tästä periaatteesta. Yleensä tilan voi periä ainoastaan yksi henkilö, jonka on kuitenkin täytettävä tietyt lisäedellytykset. Jos suojattu maatila on ollut vain yhden henkilön omistuksessa (perinnönjättäjä), tilan perii perillisistä se, jolla on aikomus hoitaa tilaa ja jonka kaikki perilliset valitsevat yhteisellä sopimuksella. Jos perilliset eivät pääse sopimukseen, etusija annetaan sille, joka on esimerkiksi hankkimalla alan koulutuksen osoittanut aikovansa hoitaa tilaa. Samoin perinnönjättäjän puoliso on etusijalla perinnönjättäjän jälkeläisiin nähden. Jos suojattu maatila on ollut perinnönjättäjän ja hänen leskensä yhteisessä omistuksessa tai heistä jommankumman omistuksessa tai he omistavat tilan kiinteästä omaisuudesta kumpikin osansa, tilan perii leski. Jos perinnönjättäjä on omistanut suojatun maatilan yhdessä jälkeläisensä taikka adoptiolapsensa kanssa, tilan perii jälkeläinen tai adoptiolapsi. Niiden henkilöiden lakisääteisiä osuuksia, jotka eivät perineet maatilaa, pidetään lakiosana. Suojatun tilan perillisen on edellä esitetyn lisäksi voitava ottaa tila haltuunsa ehdoin, jotka eivät ole kohtuuttoman raskaat.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Suojatun maatilan perimykseen liittyen sen valtion lainsäädännössä, jossa määrätyt omaisuuslajit sijaitsevat, on erityissääntöjä, joilla rajoitetaan kyseisen omaisuuden perimystä tai jotka vaikuttavat siihen. Näin ollen, jos kuolinpesään kuuluu Sloveniassa sijaitseva suojattu maatila, sovelletaan Slovenian lakia (laki maatilojen perimyksestä) riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen sovelletaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Suojattujen maatilojen perimystä koskeva laki sisältää säännöksiä, joita ei ole perintölaissa tai jotka poikkeavat perintölain säännöksistä. Jos suojattujen maatilojen perimystä koskevassa laissa ei ole säännöksiä jostakin suojattujen maatilojen perimystä koskevasta asiasta, sovelletaan yleisiä perimyssääntöjä eli perintölain säännöksiä.

Päivitetty viimeksi: 08/01/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.