Perimystä rajoittavat erityissäännöt

Kreikka
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Kreikan lainsäädännössä on tiettyjä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat Kreikassa olevien omaisuuserien perimystä.

Tällaiset erityissäännöt koskevat erityisesti seuraavia:

a) Nunnien ja munkkien perimys (ks. kirkon keskusrahastosta ja luostarien hallinnosta annetun lain 1909 4 §, 18 § ja 19 §, lain voimassaoloa jatkettiin siviililain täytäntöönpanosta annetun lain 99 §:n, lain 4684/1930 7 §:n 2 momentin ja 25 §:n, lain 1918/1942 1 §:n sekä lain 2067/1952 ainoan pykälän nojalla). Edellä mainittujen sääntöjen mukaan munkin tai nunnan perintö siirtyy automaattisesti luostarille, jossa hän on asunut ja jonka jäsenrekisteriin hänet on kirjattu, lukuun ottamatta laissa säädettyä perillisten lakiosaa. Myös testamenttilahjoitukset ja muut lahjoitukset sekä perinnöt, jotka munkki tai nunna on saanut luostariin siirtymisensä jälkeen, kuuluvat luostarille. Hänellä itsellään säilyy ainoastaan käyttöoikeus puoleen luostarille siirtyvästä omaisuudestaan. Sen sijaan omaisuus, jota hänelle kertyy luostarivihkimyksen jälkeen muulla tavoin kuin lahjoituksen muodossa, siirtyy hänelle itselleen ja hän voi luovuttaa sen mutta ei lahjoittaa. Mikäli omaisuutta ei luovuteta, puolet siitä siirtyy munkin tai nunnan kuoleman jälkeen kirkon keskustaloushallinnolle (Ekklisiastiki kentriki ypiresia oikonomikon) ja loppuosa luostarille. On syytä mainita erikseen Athos-vuoren munkit, joihin sovelletaan erityisjärjestelyjä (ks. Athos-vuoren peruskirjan (katastatikos hartis tou Agiou Orous) 101 §, peruskirjan voimassaoloa jatkettiin siviililain täytäntöönpanosta annetun lain 99 §:n nojalla). Peruskirjan mukaisesti munkeille luostarivihkimyksen jälkeen kertynyt omaisuus siirtyy kyseiselle luostarille munkin kuoleman jälkeen, vaikka hän olisi määrännyt omaisuuden siirtämisestä testamentilla, sillä testamentti katsotaan pätemättömäksi.

b) Omaisuus, joka siirretään Kreikan valtiolle tai julkisoikeudelliselle oikeushenkilölle taikka annetaan yleishyödylliseen tarkoitukseen, testamentin välityksellä tai lahjoituksena (ks. yleishyödylliseen tarkoitukseen testamentattuja omaisuuksia, vailla perillisiä olevia jäämistöjä ja muita säännöksiä koskeva laki 4182/2013). Valtiovarainministerin tehtävänä on hyväksyä tai hylätä edellä mainitut omaisuudet, paitsi jos kyseessä on lakimääräiseen perimykseen perustuva omaisuuden siirtyminen valtiolle, jolloin hylkääminen ei ole mahdollista. Valtion katsotaan myös olevan velkavastuussa näiden perintöjen osalta eli sen on maksettava kuolinpesään liittyvät velat enintään perinnön määrään saakka.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Edellä mainittuja erityissääntöjä sovelletaan omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Edellä kohdassa b) mainittujen erityissääntöjen osalta laissa 4182/2013 säädetään muun muassa, että silloin kun annetaan tiedoksi tai ulkomailla on annettu tiedoksi testamentti, joka sisältää määräyksen omaisuuden antamisesta yleishyödylliseen tarkoitukseen taikka valtion tai julkisoikeudellisen oikeushenkilön hyväksi, tuomioistuimen kirjaaja ja/tai sen paikan konsuliedustusto, jossa testamentti annetaan tai on annettu tiedoksi, ja Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaaja, jonka käsiteltäväksi tällaiset testamentit tulevat, ovat velvollisia toimittamaan jäljennöksen testamentin tiedoksiannosta laaditusta pöytäkirjasta valtiovarainministeriöön seuraavan kuukauden ensimmäisen 10 päivän kuluessa. Samassa laissa säädetään myös, että yleishyödylliseen tarkoitukseen annettu omaisuus on käytettävä testamentintekijän tai lahjoittajan määräämällä tavalla, eikä yleishyödyllisiä tarkoituksia tai omaisuuden käyttötapaa tai ehtoja taikka hallinnointitapaa saa muuttaa. Jos testamentintekijän tai lahjoittajan tarkoituksesta on epäilystä tai se asetetaan kyseenalaiseksi, toimivaltainen tuomioistuin ratkaisee asian. Kyseisen lain mukaisesti laaditaan myös rekisteri yleishyödylliseen tarkoitukseen annetuista omaisuuksista (kansallisia testamenttilahjoituksia koskeva rekisteri), johon tällaiset omaisuudet on kirjattava.

Päivitetty viimeksi: 29/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme