Perimystä rajoittavat erityissäännöt

1 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityissääntöjä, jotka taloudellisten, perheeseen liittyvien tai sosiaalisten seikkojen vuoksi rajoittavat kiinteän omaisuuden, tiettyjen yritysten tai muiden kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien erityisten omaisuuserien perimystä tai vaikuttavat siihen?

Voimassa oleva aineellinen oikeus estää seuraavia tulemasta perilliseksi tai testamentinsaajaksi:

1) henkilö, jota ei ole siitetty perimyksen alkamishetkellä, tai

2) henkilö, joka on syntynyt elinkelvottomana.

Lain nojalla kaikkien elävänä syntyneiden oletetaan olevan elinkelpoisia, kunnes toisin osoitetaan.

Edellä esitettyjen lisäksi seuraavia ei hyväksytä perilliseksi tai testamentinsaajaksi:

1) henkilö, joka on tahallisesti tappanut tai yrittänyt tappaa perittävän, perittävän puolison tai lapsen, tai joka on ollut avunantajana edellä mainituissa rikoksissa, paitsi jos teko on tehty olosuhteissa, jotka tekevät teosta sellaisen, että se ei ole rangaistava, tai jos asianomainen henkilö on armahdettu;

2) henkilö, joka on virheellisesti syyttänyt perittävää rikoksesta, josta voidaan langettaa vapausrangaistus tai ankarampi rikosseuraamus, paitsi jos valheellisesta syytöksestä on nostettava syyte uhrin tekemän kantelun perusteella eikä tällaista kantelua ole tehty;

3) henkilö, joka on pakolla tai petoksella saanut perittävän tekemään testamentin, muuttamaan sitä tai peruuttamaan sen tai joka on estänyt perittävää tekemästä jotain edellä mainituista, tai joka on tuhonnut tai kätkenyt perittävän testamentin tai muokannut sitä tai tietoisesti käyttänyt väärennettyä testamenttia.

Perimysoikeudeton saa periä vain, jos perittävä on nimenomaisesti tunnustanut perimysoikeuden notaarin laatimalla asiakirjalla tai testamentilla.

Jos perittävä, joka on tietoinen perimysoikeudettomuuden syystä, on testamentannut omaisuutta perimysoikeudettomalle tunnustamatta häntä nimenomaisesti perilliseksi, perimysoikeudeton perii vain testamentin rajoissa.

Voimassa olevan perhelain (Semeen kodeks) 54 §:n nojalla entiset puolisot eivät erottuaan enää ole toistensa lakimääräisiä perillisiä, ja he menettävät mahdollisista aiemmista kuolemanvaraismääräyksistä johtuvat hyödyt.

Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta, jos testamentin tekijä on nimenomaisesti todennut, että testamenttimääräyksillä on oikeusvaikutuksia myös avioeron jälkeen.

Omistusoikeudesta annetussa laissa (Zakon za sobstvenostta) säädetään rajoituksesta, joka koskee perimystä vieraan valtion hyväksi, ja todetaan, että vieras valtio ei voi perimyksen kautta hankkia omistusoikeutta kiinteään omaisuuteen Bulgariassa.

Bulgarian lainsäädännössä asetetaan kaksi lisärajoitusta kiinteän omaisuuden perimystä koskevissa erityislaeissa kyseisen omaisuuden erityisluonteen vuoksi.

Maatalousmaan omistus- ja käyttöoikeutta koskevassa laissa (Zakon za sobstvenostta i polzvaneto na zemedelskite zemi) säädetään erityissäännöistä, jotka koskevat tällaisen omaisuuden eli maatalousmaan perimystä.

Kyseisen lain 3 b §:n nojalla vieraan valtion kansalaisten, jotka saavat omistusoikeuden maatalousmaahan lakimääräisen perimyksen nojalla, mutta jotka eivät täytä Bulgarian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin koskevassa sopimuksessa määrättyjä edellytyksiä, tai jollei Bulgarian tasavallan perustuslain 22 §:n 2 momentin mukaista menettelyä noudattaen ratifioidussa kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä, on siirrettävä omistusoikeus kolmen vuoden kuluessa perimyksen alkamisesta (tai omaisuuden palauttamisesta) henkilöille, joilla on oikeus hankkia tällaista omaisuutta.

Vastaavasti metsälain (Zakon za gorite) 24 §:n 1 momentissa säädetään rajoituksista, joita sovelletaan metsäksi määriteltyyn omaisuuteen. Vieraan valtion kansalaisten, jotka ovat saaneet lakimääräisen perimyksen nojalla omistusoikeuden metsiin ja metsämaahan, mutta eivät täytä Bulgarian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin koskevassa sopimuksessa määrättyjä edellytyksiä, tai jollei Bulgarian tasavallan perustuslain 22 §:n 2 momentin mukaista menettelyä noudattaen ratifioidussa kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä, on siirrettävä omistusoikeus kolmen vuoden kuluessa perimyksen alkamisesta henkilöille, joilla on oikeus hankkia tällaista omaisuutta.

2 Sovelletaanko näitä erityissääntöjä tämän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla edellä mainittujen omaisuuserien perimykseen riippumatta siitä, mitä lakia perimykseen muutoin sovelletaan?

Erityislain säännöt ovat yleisesti ottaen ensisijaisia, jos erityislain säännöt ovat ristiriidassa yleisten sääntöjen kanssa. Siksi edellä mainittuja rajoittavia sääntöjä sovelletaan aina, kun siihen on olemassa olennaiset edellytykset.

3 Onko tämän jäsenvaltion lainsäädännössä erityisiä menettelyjä, joilla varmistetaan edellä mainittujen erityissääntöjen noudattaminen?

Maatalousmaan omistus- ja käyttöoikeutta koskevalla lailla on otettu käyttöön erityinen menettely, jolla varmistetaan kyseisen lain 3 b §:n 1 momentissa säädetyn velvoitteen noudattaminen antamalla valtiolle mahdollisuus ostaa maatalousmaa ministerineuvoston asetuksessa vahvistetulla hinnalla, jos vieraan valtion kansalainen ei siirrä omistusoikeutta kyseisessä säännössä asetetussa määräajassa.

Vastaavasti metsälaissa säädetään metsäomaisuuden osalta, että valtio voi ostaa maan ministerineuvoston asetuksessa vahvistetulla hinnalla, jos kyseisen lain 24 §:n 1 momentin mukaista määräaikaa ei noudateta.