Definition

A judicial auction is normally preceded by a seizure, this is the act through which the creditor or the competent authority identifies and secures the assets suitable to satisfy the claim. Immovable and movable property can be seized, as well as credits which the debtor holds vis-à-vis a third party. In the case of credits, however, the enforcement proceedings do not terminate with the sale but with the allocation of the debtor’s credit to his or her creditor.

There are different types of judicial auctions in the EU countries, whose national law provide for the relevant legal framework. In some EU countries a judicial auction can be held on line, thus avoiding participants appearing personally before the judge or in the Court or in other public or private entities.

A judicial auction – which is usually directed by a judge, who can assign the sales operation to a third party (an independent professional or a company specifically authorised to perform this task) but can also be entirely managed by other subjects (e.g. bailiff, or other enforcement authority) – is normally preceded by appropriate advertisements.

The national pages will start having data added shortly. If the flag on the right of this page for the relevant country is greyed out then the information has not yet been added.

Glossary of terms related to judicial auctions

1. Award – the asset for sale is awarded to the person who has offered the highest price at the end of the judicial auction.
2. Basic price – value of the debtor’s seized properties (real estate or personal property) that have been foreclosed by the creditor or the competent authority.
3. Bid in competition with other people/companies – competitive bidding for an asset at a judicial auction.
4. Counter bid – a new bid for an item made by a person/company in a judicial auction, at a higher price – to attempt to secure the purchase.
5. Deposit – to attend a judicial auction, a person must pay a deposit before the auction starts. The person will get the deposit back at the end of the auction, if they do not buy the asset for sale.
6. Expert who estimates the value of seized assets – expert (in the relevant market) usually used to estimate the value of assets. The expert must give the asset’s fair market value, taking into account the general situation on that market and the condition it is in.
7. Person or company in charge of the sales operation – person or company responsible for giving information to people interested in buying the asset, advertising the sale of it, carrying out the bidding procedure during the auction, etc.
8. Possibility of previewing the asset for sale – chance for potential buyers to see the item in question, and the condition it is in (sometimes via photos, other times in person).
9. Sale advertisement – to sell a seized asset at a judicial auction, the judge or their delegate or the competent authority must advertise the sale (how and when the asset will be sold). Judicial auctions are usually advertised on the internet, but also often in newspapers.
10. Seized asset – debtor’s property (real estate or personal property) that is foreclosed by a creditor or the competent authority if the debtor does not voluntarily pay their debt. To foreclose an asset, the creditor or the competent authority must send the debtor a seizure order. This is an act in which the creditor or the competent authority identifies the asset that can be used to pay the debt.
11. Transfer – the act transferring ownership of the sale asset from the debtor to the buyer.

List of the EU countries in which the on-line judicial auction is already in place

1. Austria (in cooperation with Germany)
2. Croatia
3. Estonia
4. Finland
5. Germany (in cooperation with Austria)
6. Hungary
7. Italy
8. Latvia (only for enforcement procedures relating to immovable assets)
9. Portugal
10. Spain
11. The Netherlands (only for enforcement procedures relating to immovable assets)
12. Slovenia (only for enforcement procedures relating to immovable assets).

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Kansallisessa lainsäädännössä säädetään erilaisista toimista, joita sovelletaan täytäntöönpanomenettelyissä kohteesta riippuen.

Irtaimen omaisuuden myynti:

Irtaimen omaisuuden ulosmittauksen edellytyksenä on, että omaisuus on merkitty ulosottoviranomaisen laatimaan luetteloon. Velallisen irtainta omaisuutta voidaan takavarikoida myös omaisuusselvityksen yhteydessä tai ulosmittausilmoitusta vastaanotettaessa, jos omaisuus on ilmoituksen mukaan ulosoton kohteena. Ulosottoviranomainen selvittää velkojan määrittämän omaisuuden, jos se on velallisen hallussa, paitsi jos olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että omaisuus kuuluu toiselle henkilölle.

Ulosmitatun omaisuuserän myynnistä vastaa ulosottoviranomainen, joka on merkinnyt sen omaisuusluetteloon. Irtaimen omaisuuden, omaisuuserien tai omaisuusryhmien myynti tapahtuu toimipisteiden tai pörssien kautta, julkisessa huutokaupassa, jossa tarjoukset tehdään suullisesti, tai omaisuuden pakkomyyntiä koskevien sääntöjen mukaisesti.

Velallinen voi hyväksyä omaisuuden myynnin yksityisen ulosottomiehen toimipisteessä tämän määräämällä hinnalla tai yksityisen ulosottomiehen nimeämässä muussa toimipisteessä antamalla kirjallisen suostumuksensa omaisuuden luovuttamiselle toimipisteeseen.

Jos omaisuus voidaan myydä pörssissä, velkoja tai velallinen voi nimetä pörssin, jossa se haluaa omaisuuserän myytävän, toimittamalla tätä varten erillisen kirjallisen suostumuksen. Toimipiste tai pörssi saa transaktion myyntihinnasta 15 prosentin palkkion, joka vähennetään maksusuorituksen vastaanottohetkellä.

Ulosottoviranomainen myy yli 5 000 levin arvoiset esineet sekä moottoriajoneuvot, alukset ja ilma-alukset kiinteän omaisuuden pakkomyyntimenettelyn mukaisesti.

Ulosottoviranomainen ilmoittaa omaisuuden myynnistä ilmoituksella, joka laitetaan esille asianmukaisiin paikkoihin piirituomioistuimessa (rayonen sad), ulosottoviranomaisen toimistossa sekä kunnan- tai kaupungintalolla. Piirituomioistuin kirjaa rekisteriinsä kertomuksen ilmoituksen jättämisestä. Jos omaisuuden siirtäminen toimipisteeseen aiheuttaisi haittaa sen myynnille, ulosottoviranomainen asettaa ilmoituksen näkyvälle paikalle toimipisteen tiloihin ja huolehtii siitä, että halukkaat voivat tutustua omaisuuteen sen sijaintipaikassa.

Ulosottoviranomainen määrittää hinnan, jolla omaisuus myydään toimipisteessä. Julkisessa huutokaupassa, jossa tarjoukset tehdään suullisesti, sekä pakkomyynnissä aloitustarjous on 85 prosenttia omaisuuserän arvosta. Asianosaisen pyynnöstä nimitetään asiantuntija määrittämään omaisuuden arvo. Asiantuntija nimitetään viran puolesta, kun arvon määrittämiseen tarvitaan esimerkiksi tieteen, taiteen tai käsityön erityisosaamista. Omaisuuden arvosta voidaan antaa lausunto suullisesti. Myös suulliset lausunnot kirjataan kertomukseen.

Kun on kyse yli 5 000 levin arvoisesta omaisuuserästä tai moottoriajoneuvosta, aluksesta tai ilma-aluksesta, ulosottoviranomaisen on nimettävä asiantuntija määrittämään arvo. Irtaimen omaisuuden myyntihinta ei saa olla alhaisempi kuin sen vakuutusarvo. Tätä sääntöä ei sovelleta saman omaisuuserän seuraaviin myynteihin.

Ensimmäisessä myynti-ilmoituksessa kumpi tahansa osapuoli voi riitauttaa ulosottoviranomaisen omaisuuserälle määrittämän hinnan ja pyytää asiantuntijan nimittämistä uutta arvostusta varten. Ulosottoviranomainen asettaa määräajan kulujen maksamiselle. Kun osapuoli on maksanut asiaankuuluvat kulut asetetussa määräajassa, ulosottoviranomaisen on nimitettävä yksi tai useampi asiantuntija omaisuuserän uutta asiantuntija-arviota varten. Näin määritettyä uutta arvoa ei voi riitauttaa.

Jos tavaraa ei myydä kolmen kuukauden kuluessa sen siirrosta toimipisteeseen tai myynti-ilmoituksen julkaisemispäivästä, se myydään julkisessa huutokaupassa, jossa tarjoukset tehdään suullisesti, hintaan, joka on 50 prosenttia alkuperäisestä hinnasta. Julkinen huutokauppa järjestetään ulosottoviranomaisen vahvistamana ajankohtana sen rakennuksen edessä, jossa selvitettyä omaisuutta säilytetään, tai muussa osapuolten yhteisesti sopimassa paikassa. Jos sopimukseen ei päästä, myynti tapahtuu ulosottoviranomaisen määrittämässä paikassa aikaisintaan yhden viikon ja viimeistään kolmen viikon kuluttua omaisuuden luettelointipäivästä. Jos velkoja ei maksa myyntikuluja viikon kuluessa omaisuuden luetteloinnista, myyntiä ei järjestetä ja luetteloitu omaisuus vapautetaan. Ulosottoviranomainen laatii myyntipäivänä kertomuksen, josta käy ilmi tietojen luovuttamisen ja osapuolille tiedottamisen ajankohta ja tapa. Huutokauppa alkaa ennalta asetettuna ajankohtana ja päättyy sen jälkeen, kun viimeinen luetteloitu omaisuuserä on tarjottu myytäväksi. Huutokauppaan osallistuminen ei edellytä vakuuden maksamista.

Kiinteistöjen pakkomyynti:

Jos täytäntöönpanomenettely koskee kiinteää omaisuutta, ulosottoviranomainen lähettää vapaaehtoista maksua koskevan kehotuksen, jossa yksilöidään, mistä kiinteistöstä on kyse. Samalla lähetetään kirje rekisterivirastolle kiinteistön ulosmittauksen kirjaamiseksi.

Ulosottoviranomainen selvittää velkojan määrittämän omaisuuden sen jälkeen, kun on tarkistettu, että omaisuus on ollut velallisen omistuksessa ulosmittauspäivänä. Omistusoikeus tarkistetaan vero- tai asiakirjarekistereistä tai muulla tavalla, kuten haastattelemalla naapureita. Jos omistusoikeudesta ei ole luotettavaa näyttöä, huomioon otetaan omaisuuden hallussapito ulosmittauspäivänä.

Omaisuusselvityksessä ilmoitetaan myös päivä, jona kiinteistön arvostustiedot on toimitettava, jos arvostus tehdään selvityksen jälkeen. Tässä tapauksessa osapuolten katsotaan saaneen tiedon siitä, että arvostus on tehty, riippumatta siitä, olivatko ne läsnä omaisuusselvityksen tekohetkellä. Omaisuusselvityksessä ilmoitetaan myös omaisuuden myyntipaikka ja -aika, jos velkoja sitä pyytää. Tässä tapauksessa velallisen katsotaan saaneen tiedon myynnistä riippumatta siitä, oliko se läsnä omaisuusselvityksen tekohetkellä.

Ulosottoviranomainen nimittää asiantuntijan määrittämään kiinteistön arvon. Asiantuntija on merkittävä riippumattomista arvioijista annetussa laissa (Zakon za nezavisimite otseniteli) säädettyyn riippumattomien arvioijien rekisteriin tai oikeuslaitoksesta annetun lain (Zakon za sadebnata vlast) nojalla asiantuntijoiksi hyväksyttyjen ammattilaisten luetteloon. Asiantuntijan lausunto välitetään osapuolille, jotka voivat riitauttaa sen 7 päivän kuluessa. Jos asiantuntijalausunto riitautetaan, riitauttava osapuoli nimeää toisen arvostuskertomuksen laatimista varten asiantuntijan, joka täyttää edellä asetetut vaatimukset, ja maksaa siihen liittyvät kustannukset. Toista arvostusta ei suoriteta, jos alkuperäistä arvostusta ei kyseenalaisteta. Jos arvostuksia tehdään kaksi tai useampia, kiinteistön arvoksi määritetään kaikissa arvostuskertomuksissa ilmoitettujen arvojen aritmeettinen keskiarvo. Kiinteistön avaustarjous on 80 prosenttia sen arvosta. Ensimmäisen pakkomyynnin avaustarjous ei saa olla pienempi kuin veropäätöksessä ilmoitettu arvo, jos sellainen on saatavilla.

Ulosottoviranomaisen on laadittava myynti-ilmoitus viikon kuluessa omaisuuden luettelointipäivästä. Ilmoitukseen on sisällytettävä kuvaus kiinteistöstä ja sen omistajasta sekä maininta siitä, onko kiinteistö kiinnitetty. Lisäksi ilmoituksessa on mainittava kaikki kiinteistöä koskevat rajoitetut esineoikeudet, rekisteröidyt saatavat, ulosmittaukset ja ulosmittauksen yhteydessä vahvistetut vuokrasopimukset, avaustarjous sekä myyntipaikka ja -päivä. Ilmoitus laitetaan esille asianmukaisiin paikkoihin yksityisen ulosottomiehen toimistossa, piirituomioistuimessa, kiinteistön sijaintipaikan kunnan- tai kaupungintalolla sekä itse kiinteistössä. Ilmoitus julkaistaan myös täytäntöönpanopaikan maakuntatuomioistuimen (okrazhen sad) verkkosivustolla vähintään päivää ennen ilmoituksen mukaista myynnin alkamispäivää. Ulosottoviranomainen laatii kertomuksen, josta käy ilmi ilmoituksen julkaisupäivä. Piirituomioistuin kirjaa kertomuksen rekisteriinsä. Ulosottoviranomainen määrittää ajankohdat, jolloin mahdolliset ostajat voivat tutustua kiinteään omaisuuteen.

Myynti tapahtuu piirituomioistuimen tiloissa. Myyntiaikaa on kuukausi, ja se päättyy ilmoituksessa mainittuna päivänä. Myyntiasiakirjoja säilytetään piirituomioistuimen kirjaamossa, ja ne ovat kaikkien kiinteistöstä kiinnostuneiden saatavilla. Ulosottoviranomaisen tilille maksetaan huutokauppaan osallistumista varten vakuus, joka vastaa 10:tä prosenttia avaustarjouksesta. Velkoja ei maksa vakuutta, jos hänen saatavansa on suurempi kuin talletuksen määrä. Jos tarjoajia ei ole tai päteviä tarjouksia ei tehdä taikka jos ostaja jättää myyntihinnan maksamatta eikä kiinteistöä näin ollen luovuteta ostajaksi ilmoitetulle tarjoajalle, velkojalla on oikeus yhden viikon kuluessa tiedoksiannosta pyytää uuden myynnin järjestämistä.

Uusi myynti toteutetaan ensimyyntiä koskevien sääntöjen mukaisesti. Varhaisin myynnin alkamispäivä on vähintään kuukauden kuluttua ensimmäisen myynnin päättymisestä, ja aloitustarjous on 90 prosenttia ensimmäisen myynnin aloitustarjouksesta. Jos kiinteistöä ei myydä toisella myynnillä eikä pyyntöjä uuden aloitustarjouksen määrittämiseksi tule viikon kuluessa myynti-ilmoituksesta, omaisuuserä jätetään ulosoton kohteena olevan omaisuuden ulkopuolelle ja sen ulosmittaus lopetetaan ulosottoviranomaisen pyynnöstä.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä ulosottoviranomainen myy takavarikoidun ja ulosmitatun omaisuuden 1 ja 6 kohdassa kuvatuilla menetelmillä. Ainoa poikkeus sääntöön on irtaimen omaisuuden myynti toimipisteessä tai pörssissä.

Velallinen voi hyväksyä omaisuuden myynnin yksityisen ulosottomiehen toimipisteessä tämän määräämällä hinnalla tai yksityisen ulosottomiehen nimeämässä muussa toimipisteessä antamalla kirjallisen suostumuksensa omaisuuden luovuttamiselle toimipisteeseen.

Jos omaisuuserä voidaan myydä pörssissä, velkoja tai velallinen voi nimetä pörssin, johon se haluaa myytävän omaisuuserän, toimittamalla erillisen kirjallisen suostumuksen myyntiä varten.

Omaisuuden luovutus vahvistetaan ulosottoviranomaisen ja pörssin tai toimipisteen hoitajan allekirjoittamalla ilmoituksella. Toimipiste tai pörssi saa transaktion myyntihinnasta 15 prosentin palkkion, joka vähennetään maksusuorituksen vastaanottohetkellä.

Kaikki täytäntöönpanomenettelyssä velalliselta, ulosmittauksen kohteena olevalta kolmannelta osapuolelta, myynnin yhteydessä tarjoajilta ja ostajilta sekä irtaimen omaisuuden myynnin hoitaneilta toimipisteiltä tai pörsseiltä saadut varat maksetaan ulosottoviranomaisen tilille.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysimääräisesti

Bulgarian lainsäädännön mukaisissa täytäntöönpano- ja konkurssimenettelyissä ei ole pakkohuutokauppoja, joihin sääntöjä ei sovellettaisi täysimääräisesti. Pakkohuutokauppojen toimittamisen ehdoissa voi kuitenkin olla tiettyjä eroja sovellettavista säädöksistä riippuen.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Bulgariassa pidetään seuraavia varallisuusrekistereitä:

Kiinteistörekisteri:

Rekisteriviraston (Agentsiya po vpisvaniyata) ylläpitämä rekisteri on Bulgarian kiinteistöt käsittävä tietokanta, jossa kiinteistöt on luokiteltu eriin. Rekisteriin kirjataan saantokirjat ja muut asiakirjat, joilla tunnustetaan, siirretään tai lopetetaan omistusoikeus tai muut esineoikeudet kiinteään omaisuuteen tai tehdään niihin muutoksia. Kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistön ulosmittaukset ja kiinnitykset. Rekisteriin kirjataan edellä mainittuihin olosuhteisiin liittyvät viimeisimmät tiedot, ja sen avulla voidaan seurata kronologisesti näiden olosuhteiden ja rekisteriin tallennettujen asiakirjojen muutoksia. Kiinteistörekisteristä voi tarkistaa kiinteistöjen omistusoikeudet ja omistajat sekä kiinteää omaisuutta koskevat esineoikeudet ja muut rajoitukset. Rekisteriin voi tutustua Bulgarian rekisteriviraston toimistojen tiloissa tai rekisteröityneenä käyttäjänä verkossa erikseen vahvistettua maksua vastaan.

Kansallinen ajoneuvorekisteri:

Rekisteriä ylläpitää sisäasiainministeriö (Ministerstvo na vatreshnite raboti). Se sisältää tietoja ajoneuvojen rekisteröinnistä, muutoksista rekisteröityjen ajoneuvojen omistusoikeuksissa (ml. tiedot tehdyistä sopimuksista) sekä tietoja kiinnityksistä tai muista asetetuista rajoituksista.

Käyttöoikeus rekisterin tietoihin on viran puolesta notaareilla sekä yksityisillä ja valtiollisilla ulosottomiehillä.

Todistukset ajoneuvojen rekisteröinnistä tai rekisteristä poistamisesta myönnetään ajoneuvojen omistajille sisäasiainministeriön valtion käsittelymaksuista annetun lain (Zakon za darzhavnite taksi) mukaisesti perimää maksua vastaan.

Maksua ei peritä, kun rekisteröityjä ajoneuvoja koskevia tietoja toimitetaan sisäasiainministeriölle, oikeusviranomaisille, kansallisesta turvallisuudesta ja yleisestä järjestyksestä vastaaville elimille ja kansallisen veroviraston (Natsionalna agentsiya za prihodite) elimille viran puolesta esitetyn pyynnön perusteella.

Kolmansille osapuolille luovutetaan rekisteröityjä ajoneuvoja koskevia tietoja oikeusviranomaisten määräyksestä sisäasiainministeriön valtion käsittelymaksuista annetun lain mukaisesti perimää maksua vastaan.

Bulgarian tasavallan siviili-ilma-alusrekisteri:

Rekisteriä ylläpitää liikenne- ja viestintäministeriön (Ministerstvo na transporta i saobshteniyata) siviili-ilmailuhallinnon pääosasto (Glavna Direktsiya ’Grazhdanska vasduhoplavatelna administratsiya’).

Bulgarian tasavallan siviili-ilma-alusrekisteriin kirjataan kaikki siviili-ilma-aluksen omistusoikeuden vahvistamiseen liittyvät seikat sekä kaikki omistusoikeuden siirtoon, varallisuusoikeuksien tai obligaatio-oikeuksien vahvistamiseen ja siirtämiseen sekä rasitteiden vahvistamiseen liittyvät muutokset.

Transaktiot tulevat voimaan kolmansiin osapuoliin nähden sen jälkeen, kun ne on merkitty rekisteriin. Rekisterimerkintöjen tarkoitus on tietojen luovuttaminen vilpittömässä mielessä toimiville kolmansille osapuolille.

Siviili-ilma-alusrekisteri on julkisesti saatavilla siviili-ilmailuhallinnon pääosaston verkkosivustolla lukuun ottamatta rekisteröidyn siviili-ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän tietoja. Siviili-ilmailuhallinnon pääosasto myöntää rekisteröintitodistukset siviili-ilma-alusten omistajille, haltijoille ja käyttäjille tai heidän edustajilleen ministerineuvoston (Ministerski Savet) vahvistamaa maksua vastaan. Siviili-ilma-alusten omistajien, haltijoiden tai käyttäjien henkilöllisyyden todentamista koskevia todistuksia annetaan ainoastaan julkisille tai oikeusviranomaisille, tuomioistuimille tai ulosottoviranomaisille, jotka käyttävät lakisääteisiä valtuuksiaan, tai siviili-ilma-alusten omistajille tai heidän edustajilleen.

Bulgarian tasavallan alusrekisteri:

Rekisteri kattaa kaikki Bulgarian lipun alla purjehtivat alukset, ja se koostuu rekisterivelvoitteen alaisista alusluokkakohtaisista rekistereistä. Näitä rekistereitä ylläpitävät merihallinnon toimeenpanoviraston alueelliset yksiköt (Izpalnitelna agentsiya ’Morska administratsiya’), jotka toimivat liikenne- ja viestintäministerin alaisuudessa. Rekistereitä ylläpidetään seuraavien alusluokkien osalta:

1. enintään 20 metrin pituiset pienet jokialukset ja enintään 40 bruttotonnia painavat merialukset
2. yli 20 metrin pituiset suuret jokialukset ja yli 40 bruttotonnia painavat merialukset
3. alukset, jotka vuokrataan ilman miehistöä
4. yli 12 metriä pitkät rakenteilla olevat alukset.

Bulgarian tasavallan alusrekisteri mahdollistaa lainkäyttövallan ja valvonnan, joka koskee Bulgarian lipun alla purjehtivien alusten tunnistamista, omistusoikeuksia, omistusoikeuksiin liittyviä ja taloudellisia rasitteita, määräämisoikeuden rajoittamista sekä alusten omistajien ja alusten vuokraajien velvollisuuksia.

Rekistereitä pidetään sekä paperi- että sähköisessä muodossa.

Vaikka rekisterit ovat periaatteessa julkisia, niihin tallennettujen tietojen saatavuutta rajoitetaan ja säännellään. Pääsyä rekistereihin on rajoitettu omistusoikeuden asianmukaisen suojelun varmistamiseksi. Asianomaiset osapuolet voivat pyytää oikeaksi todistettuja otteita rekisteristä maksua vastaan. Toimivaltaiset osastot antavat rekisteriotteita henkilöille, joilla on oikeutettu etu saada tietoja aluksista. Lisäksi rekistereistä voidaan luovuttaa yleisiä tilastotietoja muun muassa alusten määrästä ja tyypeistä.

Pääsy tietokantaan on myönnetty korruptiontorjunnasta ja rikoksella saatujen varojen takavarikoinnista vastaavalle komissiolle (Komisiya za protivodeystvie na koruptsiyata i za otnemane na nezakonno pridobitoto imushtestvo), kansalliselle verovirastolle, valtion turvallisuusvirastolle (Darzhavna agentsiya ’Natsionalna sigurnost’) ja rajapoliisille (Granichna politsiya) asianomaisten toimielinten ja merihallinnon toimeenpanoviraston välillä tehtyjen kahdenvälisten sopimusten nojalla. Lisäksi on säädetty mahdollisuudesta myöntää pääsy muille toimielimille sekä tuomioistuimille ja ulosottoviranomaisille. Käyttöoikeuteen liittyy yksilöllinen salasana. Pääsy tapahtuu ulkoisesta IP-osoitteesta ja palomuurin kautta. Turvallisuussyistä jokainen järjestelmään kirjautuminen voidaan jäljittää. Ulkopuoliset käyttäjät voivat tehdä hakuja tietokannasta käyttäen varustajan yksilöllistä tunnistenumeroa (jos varustaja on Bulgarian kansalainen) tai ulkomaalaisen yksilöllistä tunnistenumeroa (jos omistaja on ulkomaan kansalainen) ja saada rekisteristä muita kuin luottamuksellisia tietoja. Kyseessä olevat tiedot eli se, omistaako henkilö aluksen, aluksen tyyppi ja satamarekisterinumero, ovat nimenomaan rekisteriin pääsyn saaneiden laitosten tehtävien kannalta merkityksellisiä tietoja.

Rekisteriin merkitsemisen edellytykset tulevat voimaan vilpittömässä mielessä toimiviin kolmansiin osapuoliin nähden vasta sen jälkeen, kun ne on merkitty rekisteriin.

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen varat ja velat

Suurin osa edellä mainituista kansallisista rekistereistä on kokonaan tai osittain julkisia. Joissakin tapauksissa tietyistä hauista voidaan periä maksu.

Julkishallinnolla ja oikeusviranomaisilla sekä tuomioistuimilla ja ulosottoviranomaisilla on täydet valtuudet tarkastella eri rekistereihin tallennettuja tietoja.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Irtainta ja kiinteää omaisuutta, paperimuodossa olevia arvopapereita, yritysten erillisiä osia sekä täytäntöönpanokelpoisia teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan myydä sähköisen huutokaupan sääntöjen mukaisesti. Ulosottoviranomainen järjestää sähköisen huutokaupan täytäntöönpanomenettelyn osapuolen kirjallisesta pyynnöstä.

Sähköinen huutokauppa järjestetään oikeusministeriön (Ministerstvo na pravosadieto) tähän tarkoitukseen suunnitellulla verkkoalustalla.

Huutokauppaan osallistumista varten kukin tarjoaja maksaa vakuuden, joka vastaa 10:tä prosenttia avaustarjouksesta. Tarjoajat rekisteröidään sähköiseen järjestelmään joko sähköisellä allekirjoituksella tai ulosottoviranomaisen toimistossa. Tarjoajien rekisteröityminen sähköiseen huutokauppaan on voimassa kuukauden ja päättyy ilmoituksessa mainittuna päivänä klo 17.00.

Sähköinen huutokauppa on avoinna seitsemän päivän ajan. Huutokauppa päättyy kyseisen ajanjakson viimeisenä päivänä klo 17.00, jos huutokaupan viimeisten 10 minuutin aikana ei tehdä uusia tarjouksia. Jos huutokaupassa tehdään uusi tarjous huutokaupan viimeisten 10 minuutin aikana, huutokauppaa jatketaan automaattisesti 10 minuutilla, kuitenkin enintään 48 tunniksi. Huutokauppa päättyy, kun tarjousta ei ole tehty viimeisten 10 minuutin aikana.

Tarjoukset tehdään yksi kerrallaan. Tarjoajan viimeinen tarjous julkaistaan sähköisten huutokauppojen verkkoalustalla.

Kun sähköinen huutokauppa on päättynyt, verkkoalusta lähettää automaattisesti kaikille valtuutetuille tarjoajille viestin omaisuutta koskevasta viimeisestä tarjouksesta.

Ensimmäisenä työpäivänä huutokaupan päättymisen jälkeen ulosottoviranomainen tarkastaa kaikki huutokauppaan liittyvät olosuhteet ja laatii kertomuksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti kaikki vastaanotetut osallistumishakemukset, mukaan lukien tiedot valtuutetuista ja ei-valtuutetuista tarjoajista perusteluineen, saadut tarjoukset ja mahdolliset tarjouksen aikana ilmenneet tekniset ongelmat. Lopuksi ulosottoviranomainen vahvistaa korkeimman tarjouksen tekijän ostajaksi. Sähköisen huutokaupan katsotaan päättyneen, kun ulosottoviranomainen allekirjoittaa kertomuksen. Kertomus julkaistaan keskitetyllä verkkoalustalla välittömästi, jotta kaikilla tarjoajilla on pääsy siihen.

Oikeusministeriö perustaa sähköisiä pakkohuutokauppoja varten yhden verkkoalustan, johon sisältyy pakkohuutokauppoja koskeva rekisteri ja niiden toteuttamisjärjestelmä. Oikeusministeriö ylläpitää alustaa ja antaa asetuksen sähköisten pakkohuutokauppojen verkkoalustan perustamisesta, säännöistä ja toiminnasta.

Sähköisten pakkohuutokauppojen verkkoalusta ja ulosmittausten keskitetty asiointipiste toimivat samassa tietojärjestelmässä. Tämä lähestymistapa varmistaa, että tieto kulkee automaattisesti ulosmittausten keskitetystä asiointipisteestä myyntialustaan ja päinvastoin.

Ulosmittausten keskitettynä asiointipisteenä toimiva tietojärjestelmä on keskitetty tietokanta, joka sisältää kaikki irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat ulosmittaukset, jotka lain mukaan on rekisteröitävä.

Oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja maatalousministeriö (Ministerstvo na zemedelieto) vaihtavat sähköisesti tietoja kunkin toimielimen ylläpitämiin rekistereihin rekisteröitävästä irtaimesta omaisuudesta ulosmittausten keskitettynä asiointipisteenä toimivan tietojärjestelmän avulla.

Bulgarian ulosmittausten keskitettynä vastaanottopisteenä toimivalla tietojärjestelmällä varmistetaan, että tietoja irtaimesta omaisuudesta, jota rekisteröintivelvollisuus koskee ja johon kohdistuu täytäntöönpanomenettelyn mukaisia ulosmittaustoimia, säilytetään yhdessä keskustietokannassa. Kaikilla toimivaltaisilla elimillä ja henkilöillä Bulgariassa ja sen ulkopuolella on pääsy järjestelmään.

Oikeusministeriö lähettää sähköisen hallintopalvelun välityksellä ilmoitukset määrätyistä ulosmittauksista ulosmittausten keskitetyn asiointipisteen tietojärjestelmään sisältyvien tietojen perusteella. Järjestelmässä voidaan myös tehdä tiedusteluja kenelle tahansa henkilölle määrätyistä ulosmittauksista sähköisestä hallinnosta annetussa laissa (Zakon za elektronnoto upravlenie) säädetyin edellytyksin. Palveluita pyydetään oikeusministeriön sähköisen portaalin kautta.

Oikeusministeriö perii palveluistaan maksun, joka määräytyy ministerineuvoston hyväksymän tariffin perusteella.

Valtion ja kuntien toimielimillä, paikallishallinnoilla ja julkisia virkatehtäviä hoitavilla on viran puolesta maksuton pääsy tietojärjestelmään.

Huom.

Tietojärjestelmä, mukaan lukien Bulgarian tasavallassa ulosmittausten keskitettynä asiointipisteenä toimiva tietojärjestelmä ja sähköisten pakkohuutokauppojen verkkoalusta, otetaan käyttöön 1. heinäkuuta 2023.

Huutokauppailmoitus julkaistaan ulosottomiehen virallisella ilmoitustaululla, tai kunnallinen viranomainen julkaisee sen tavanomaisesti käyttämällään tavalla. Ilmoitus julkaistaan myös Tšekin huutokauppaportaalissa (Portál dražeb) (http://www.portaldrazeb.cz) ja täytäntöönpanotoimien keskusrekisterissä (Centrální evidence exekucí) (http://www.ceecr.cz).

Kiinteistöhuutokaupoissa ulosottomies nimittää asiantuntijan selvittämään kiinteistön tavanomaisen arvon, mukaan lukien mahdolliset kalusteet ja varusteet sekä kiinteistöön liittyvät yksilölliset oikeudet ja puutteet. Ulosottomies määrittää kiinteistön arvon asiantuntijan selvityksen perusteella. Tämän arvon pohjalta määritellään rajahinta, joka on kaksi kolmasosaa ensimmäisen huutokaupan lopullisesta hinnasta.

Irtaimen omaisuuden arvo määritetään hinnoista annetun lain 526/1990 mukaisesti tai ulosottomiehen tai muun täytäntöönpanoviranomaisen arvion perusteella. Jos edellä mainituilla ei ole riittävästi tietoa tai kokemusta, arviota laatimaan nimitetään asiantuntija. Rajahinta on kolmannes lopullisesta hinnasta.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Tšekissä on kaksi täytäntöönpanomuotoa.

• Täytäntöönpano

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysimääräisesti

Kaikkiin pakkohuutokauppoihin sovelletaan lain 99/1963 (siviiliprosessilaki) ja lain 120/2001 (täytäntöönpanolaki) asiaankuuluvia säännöksiä sekä täytäntöönpanotoimia ja muita toimia koskevista menettelyistä annetun täytäntöönpanoasetuksen 418/2001 säännöksiä.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Tšekissä on käytössä seuraavat julkiset rekisterit, joihin varallisuus kirjataan:

• Kiinteä omaisuus – kiinteistörekisteri (katastr nemovitostí)
• Irtain omaisuus – ajoneuvorekisteri (registr vozidel), alusrekisteri (plavební rejstřík) ja ilma-alusrekisteri (letecký rejstřík)
• Arvopaperit – Arvopaperikeskus (Centrální depozitář cenných papírů)

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen varat ja velat

Tšekin tasavallan velallisten keskusrekisteri (Centrální registr dlužníků České republiky) (http://www.centralniregistrdluzniku.cz) pitää velallisista luetteloa, johon sekä velkojat että velalliset voivat tutustua. Rekisteriin tutustuminen edellyttää maksutonta rekisteröitymistä.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Huutokauppailmoituksessa on aina ilmoitettava, missä huutokauppa järjestetään. Se voidaan järjestää myös internetissä. Valtiolla ei kuitenkaan ole virallista verkkosivua verkkohuutokauppoja varten. Epävirallisia portaaleja ovat https://www.exdrazby.cz, http://www.okdrazby.cz ja http://www.drazby-exekutori.cz. Osallistuakseen huutokauppaan osallistujien on todistettava henkilöllisyytensä ja maksettava vakuus.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Ulosmitatun omaisuuden myy ulosottomies. Ulosmitattua omaisuutta ei tarvitse myydä huutokaupalla, jos velallinen ja kantaja pääsevät sopuun saatavien kattamisesta eli jos he sopivat, että ulosoton kohteena oleva saatava voidaan suorittaa jollakin toisella tavalla. Tällaiseen sopimukseen on päästävä kaikkien kantajien kanssa. Sopimuksista on ilmoitettava ulosottomiehelle. Muussa tapauksessa ulosottomies noudattaa tavanomaista menettelyä.

Jos eri velkojat ovat jättäneet velan täytäntöönpanoa koskevat hakemuksensa eri ulosottomiehille ja jokin ulosottomiehistä on jo ulosmitannut velallisen kiinteää omaisuutta, toinen täytäntöönpanomenettelyn käynnistänyt ulosottomies ei voi ulosmitata velallisen rekisteröityä kiinteää omaisuutta ennen kuin ensimmäinen ulosottomies vapauttaa sen.

Huutokaupattavan omaisuuden arvon ja lähtöhinnan arvioi asiantuntija.

Internetissä järjestettävät verkkohuutokaupat toimitetaan siihen tarkoitetulla huutokauppasivustolla. Huutokaupasta julkaistaan ilmoitus vähintään kymmenen päivää ennen huutokauppaa virallisessa Ametlikud Teadaanded -lehdessä ja internetissä. Ulosottomies voi laittaa ilmoituksen myös huutokauppapaikkakunnalla myytävään sanomalehteen. Kantajan tai velkojan pyynnöstä ulosottomies voi julkaista ilmoituksen myös muissa julkaisuissa kantajan tai velkojan kustannuksella.

Kiinnostuneet voivat tutustua huutokaupattavaan omaisuuteen ilmoituksen julkaisemisesta huutokaupan alkuun asti. Heillä on myös oikeus tutusta huutokaupattavan omaisuuden suhteen jätettyihin hakemuksiin ja omaisuutta koskeviin todistuksiin, kuten arvonmääritysraportteihin. Kun omaisuutta myydään täytäntöönpanomenettelyssä, ulosottomies ja velallinen eivät ole vastuussa myytävän omaisuuden mahdollisista vioista tai virheistä. Ulosottomies tai velallinen voi kuitenkin olla vastuussa, jos vahinko on aiheutettu laittomasti. Ulosottomies määrää, milloin omaisuuteen voi tutustua. Jos omaisuus on velallisen hallussa, velallisella on oikeus vaatia, että omaisuuteen tutustuminen tapahtuu täytäntöönpanotoimille määritetyn ajan puitteissa. Ulosottomiehen on otettava omistajan etu huomioon.

Jos huutokaupattavasta omaisuudesta on useita kiinnostuneita, he kaikki voivat tehdä tarjouksia, jos ovat rekisteröityneet huutokauppaan asianmukaisesti. Tarjousten tekeminen aloitetaan lähtöhinnasta, ja osallistujat voivat tehdä tarjouksia korotusmenettelyn mukaisesti huutokaupan myyntiajan aikana. Jos huutokaupassa tehdään uusi tarjous ennen jatkoajan ja huutokaupan päättymistä, huutokauppaa jatketaan uudella jatkoajalla ja se jatkuu niin kauan kuin tarjouksia tehdään. Jatkoaika voi olla 1–60 minuuttia. Verkkohuutokaupassa voittavaksi tarjoukseksi katsotaan huutokauppasivustolla huutokaupan päättymiseen mennessä tehty korkein tarjous. Voittava tarjous ilmoitetaan huutokauppasivustolla huutokauppaa seuraavan työpäivän aikana.

Ulosottomies voi määrätä vakuuden, joka huutokaupan osallistujien on maksettava. Vakuus voi olla enintään kymmenen prosenttia lähtöhinnasta. Jos vakuus on määrätty, huutokauppaan voi osallistua vain maksamalla vakuuden. Vakuuden voi maksaa sähköisesti eli verkkopankissa ulosottomiehen ilmoittamalle pankkitilille tai huutokauppasivustolla maksupalveluntarjoajan välityksellä. Suullisessa huutokaupassa voi maksaa käteisellä enintään 640 euron vakuuden.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Täytäntöönpanomenettelyä varten ulosmitatun omaisuuden myynnin hoitaa ulosottomies. Yksinkertaistetun huutokaupan toimittaa haastemiesten ja konkurssipesän pesänhoitajien liiton valtuuttama henkilö. Konkurssipesä myydään huutokaupalla täytäntöönpanomenettelystä annetun lain mukaisesti, ja omaisuuden myy pesänhoitaja.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysimääräisesti

Viron ulosotto- ja konkurssimenettelyissä ei ole huutokauppatyyppejä, joihin edellä kuvattuja sääntöjä sovellettaisiin vain osittain. Huutokauppojen toimittamisen ehdoissa voi kuitenkin olla tiettyjä eroja sovellettavista säädöksistä riippuen.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Virossa on käytössä seuraavat rekisterit:

• Sähköinen kiinteistörekisteri on sähköinen palvelu, josta voi nopeasti ja helposti tarkistaa rekisteröidyn kiinteän omaisuuden yleiset tiedot, pinta-alan ja omistajan, omaisuuteen sovellettavat rajoitukset ja sitä koskevat kiinnitykset. Palvelun käyttö edellyttää käyttäjän tunnistautumista. Kiinteistörekisterin eri osien tietoihin voi tutustua hinnaston mukaista maksua vastaan.
• Rakennusrekisteri on julkinen sähköinen rekisteri, jonka tarkoituksena on koota, säilyttää ja julkaista tietoa rakenteilla tai käytössä olevista rakennuksista.
• Liikennerekisterissä on tietoa ajoneuvoista ja perävaunuista. Liikennerekisteri on julkinen sähköinen tietokanta, mutta osaan sen tiedoista (mm. ajoneuvojen omistajia koskevat tiedot) on rajoitettu pääsy.
• Arvopaperirekisteri on Viron arvopapereiden keskusrekisterin ylläpitämä sähköinen palvelu, joka on tarkoitettu sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Palvelusta voi hakea ja saada nopeasti tietoa rekisteriin ilmoitetuista arvopapereista ja arvopaperitileistä tiettyjen rajojen puitteissa. Palvelun käyttö edellyttää käyttäjän tunnistautumista.
• Sähköisessä kaupparekisterissä on tiedot kaikista Virossa rekisteröidyistä oikeushenkilöistä. Yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ja säätiöiden lisäksi rekisteristä saa myös tietoa valtion viranomaisista ja paikallisviranomaisista, julkisyhteisöistä sekä ylimmistä valtioelimistä ja tuomioistuimista. Omia tietojaan voi tarkastella maksutta kirjautumalla palveluun omalla henkilökortillaan.
• Aviovarallisuusasioiden rekisterissä on tietoa aviopuolisoiden valitsemista varallisuussuhteista ja heidän tekemistään avioehtosopimuksista. Rekisteriin kirjatut tiedot ovat julkisia ja sähköisessä palvelussa kaikkien saatavilla maksutta.
• Alusrekisteri on sähköinen rekisteri, jossa on tietoa rekisteröidyistä ja rakenteilla olevista aluksista sekä niihin liittyvistä esineoikeuksista. Alusrekisterin tiedot ovat julkisia ja oikeudellisesti luotettavia. Tiedot ovat kaikkien saatavilla maksutta.
• Ilma-alusrekisterin tarkoituksena on koota ja käsitellä ilma-alusten rekisteröintiä ja tunnistamista varten tarvittavia tietoja.
• Luottotietorekisteri on Creditinfon ylläpitämä virallinen rekisteri ja Viron ainoa rekisteri, jossa on yhdenmukaista ja laadukasta tietoa maksulaiminlyönneistä. Viron pankit perustivat rekisterin vuonna 2001. Rekisteristä voi hakea tietoja maksua vastaan.
• Patentteja ja tavaramerkkejä koskevista julkisista sähköisistä rekistereistä voi hakea tietoa maksutta.

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen omaisuuden tai saatavat

Suurin osa edellä mainituista kansallisista rekistereistä on kokonaan tai osittain julkisia. Tietojen hakeminen voi edellyttää hakijan tunnistautumista henkilökortin tai mobiili-ID:n (mobiilivarmenteen) avulla taikka pankin välityksellä. Joidenkin tietojen hakeminen voi olla maksullista.

Ulosottomiesten ja konkurssipesän pesänhoitajien on haettava lupa päästäkseen sähköisesti eri rekistereistä tarvitsemiinsa tietoihin.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Täytäntöönpanomenettelyjen yhteydessä toimitettavissa huutokaupoissa ulosmitattu kiinteä ja irtain omaisuus myydään lainsäädännön mukaisesti. Verkkohuutokauppoihin voi tutustua ja osallistua siihen tarkoitetulla huutokauppasivustolla. Sivusto on julkinen ja sitä ylläpitää haastemiesten ja konkurssipesän pesänhoitajien liitto.

Julkisesta huutokaupasta julkaistaan ilmoitus vähintään kymmenen päivää ennen huutokauppaa virallisessa Ametlikud Teadaanded -lehdessä ja internetissä. Kun kyse on kiinteistöstä, ilmoitus julkaistaan vähintään 20 päivää ennen. Ulosottomies voi laittaa ilmoituksen myös huutokauppapaikkakunnalla myytävään sanomalehteen. Kantajan tai velkojan pyynnöstä ulosottomies voi julkaista ilmoituksen myös muissa julkaisuissa kantajan tai velkojan kustannuksella.

Henkilön, joka haluaa osallistua tiettyyn huutokauppaan, on rekisteröidyttävä kyseistä huutokauppaa varten sovellettavien sääntöjen mukaisesti huutokauppailmoituksessa mainittuun päivämäärään mennessä. Lisäksi hänen on maksettava vakuus, jos sellainen on asetettu huutokauppaan osallistumisen ehdoksi eikä hänellä ole lakiin perustuvaa oikeutta vapautukseen vakuuden maksusta. Tarjouksia voivat tehdä huutokauppaan rekisteröityneet osallistujat, joilla on siihen tarvittava oikeustoimikelpoisuus ja joiden osallistumista huutokauppaan ei ole rajoitettu lailla tai muulla tavoin. Julkiseen huutokauppaan osallistumista koskeva hakemus on allekirjoitettava sähköisesti tai käsin. Osallistumishakemuksen voi jättää lähettämällä sen sähköpostilla ulosottomiehelle huutokauppailmoituksessa mainittuun osoitteeseen tai lataamalla sen huutokauppasivustolle. Osallistumishakemusta ei tarvitse salata, mutta tarkan rekisteröitymismenettelyn määrittelee ulosottomies. Jos huutokauppa on suullinen, kirjekuori on suljettava. Voidakseen tehdä tarjouksia huutokauppasivustolla osallistujan on kirjauduttava sivustolle henkilökortin, mobiili-ID:n tai käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Vaaditut maksut (mm. vakuus, kulut ja ostohinta) voi maksaa sähköisesti verkkopankissa ulosottomiehen osoittamalle pankkitilille tai huutokauppasivustolla maksupalveluntarjoajan välityksellä.

Tarjoajan on rekisteröidyttävä huutokauppaan sen alkuun mennessä. Kaikille tarjoajille ilmoitetaan huutokaupan alkamisesta. Ilmoitus lähetetään tarjoajille sähköpostitse. Kuka tahansa voi vapaasti seurata huutokaupan etenemistä julkisella huutokauppasivustolla. Tarjoukset on tehtävä tietyn aikarajoituksen puitteissa (eBayn käyttämä malli).Huutokaupan osallistujille on tarjolla käyttäjätukea (viroksi, venäjäksi ja englanniksi). Huutokauppaan osallistuvat tarjoajat pysyvät nimettöminä huutokaupan päättymiseen asti.

EU:n jäsenvaltioiden yhdessä järjestämät julkiset huutokaupat edistäisivät jäsenvaltioiden kansalaisten ja yritysten välisiä suhteita, tekisivät huutokaupoista avoimempia ja keräisivät enemmän osallistujia. Tällaiset huutokaupat voisivat myös nopeuttaa omaisuuden myyntiä.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Ulosmittaus tarkoittaa sitä, että ulosottomies ottaa haltuunsa velallisen omistaman esineen (siviiliprosessilain 954 §) tai kiinteän omaisuuden tai velallisella olevan, kiinteään omaisuuteen kohdistuvan esineoikeuden (siviiliprosessilain 992 §). Ulosottomies laatii tästä toimenpiteestä pöytäkirjan täysi-ikäisen henkilön läsnä ollessa. Ulosmitattavan omaisuuden arvon arvioi ulosottomies tai tämän palkkaama asiantuntija. Jos kyseessä on kiinteä omaisuus, on aina hankittava riippumattoman asiantuntijan arvio sen käyvästä arvosta.

Ulosmittauspöytäkirjassa on esitettävä seuraavat tiedot:

1. tarkka kuvaus ulosmitatusta irtaimesta omaisuudesta, jonka ominaislaadusta ei saa olla epäselvyyttä;
2. ulosottomiehen tai asiantuntijan arvio ulosmitatun omaisuuden arvosta;
3. lähtöhinta, jonka kiinteän omaisuuden osalta on oltava ulosmitatun kiinteän omaisuuden markkina-arvo;
4. tiedot asiakirjasta, johon täytäntöönpano perustuu, velalliselle tiedoksi annetusta täytäntöönpanomääräyksestä ja ulosmitatun omaisuuden arvioidusta arvosta;
5. huutokaupan ajankohta (huutokauppa on järjestettävä, kun huutokaupasta on kulunut vähintään seitsemän (7) kuukautta, mutta enintään kahdeksan (8) kuukautta), järjestämispaikka ja huutokaupanpitäjän nimi.

Ote ulosmittauspöytäkirjasta, johon sisältyy pakkotäytäntöönpanoa vaatineen sekä sen kohteena olevan henkilön etu- ja sukunimi, lyhyt kuvaus ulosmitatusta omaisuudesta, huutokaupan lähtöhinta, huutokaupanpitäjän nimi ja tarkka osoite, huutokaupan järjestämispaikka, päivämäärä ja kellonaika, on saatavilla 15 päivän ajan ulosmittauksen täytäntöönpanosta julkisia huutokauppoja koskevalla verkkosivustolla (jota ylläpitää oikeusalan toimijoiden vakuutusrahasto).

Jos edellä kuvatut muotovaatimukset eivät täyty, huutokauppa on tehoton eikä sitä saa toimittaa.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Ulosmitattu irtain omaisuus myydään verkkoalustan välityksellä. Huutokaupan toimittaa sen tuomiopiirin notaari, jonka alueella omaisuus ulosmitattiin (siviiliprosessilain 959 §). Ulosmitattu kiinteä omaisuus huutokaupataan vastaavasti verkkoalustan välityksellä, ja huutokaupan toimittaa sen tuomiopiirin notaari, jonka alueella kiinteä omaisuus sijaitsee (siviiliprosessilain 998 §).

Huutokauppa toteutetaan sähköisillä tarjouspyynnöillä sen jälkeen, kun tarjoajat ovat antaneet tarjousvakuuden ja heidän henkilöllisyytensä on todennettu sähköisissä järjestelmissä siviiliprosessilain 959 §:n mukaisesti. Huutokaupat järjestetään arkipäivisin, erityisesti keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin, siinä rauhantuomioistuimessa (eirinodokeio), jonka tuomiopiirin alueella ulosmittaus toimitettiin.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta kaikilta osin

Erityisten omaisuuserien ulosmittaus (siviiliprosessilain 1022–1033 §):

Ulosmittaus voi kohdistua myös sellaisiin täytäntöönpanon kohteena olevan henkilön omistusoikeuksiin, joita ei voida ulosmitata siviiliprosessilain 953 §:n 1 ja 2 momentissa, 982 §:ssä tai 992 §:ssä säädetyllä menettelyllä. Tällaisia ovat muun muassa teollis- ja tekijänoikeudet, patenttioikeudet, tekijänpalkkiot elokuvista sekä vastasuoritukseen perustuvat saatavat kolmansilta edellyttäen, että näiden oikeuksien siirtäminen on sallittua aineellisoikeudellisten säännösten nojalla (siviiliprosessilain 1022 §).

Jos ulosmitattu oikeus on määrätty huutokaupattavaksi, rauhantuomioistuin nimittää huutokaupanpitäjän (siviiliprosessilain 1026 §). Tällaiseen huutokauppaan sovelletaan irtaimen omaisuuden huutokauppaa koskevia, voimassa olevia määräyksiä.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Ei ole.

5. Tietokannat, joita velkoja voi käyttää velallisen varallisuuden tai saatavien selvittämiseksi

Käytössä ei ole tietokantoja, joiden avulla voitaisiin selvittää velallisen varallisuus tai saatavat. Käytössä on ainoastaan julkisten tulojen riippumattoman viraston (AADE) (Aneksartiti Arhi Dimosion Esodon, ΑΑΔΕ) ylläpitämä keskusjärjestelmä, johon tietyillä viranomaisilla (muun muassa syyttäjälaitoksella, veroviranomaisella ja rahanpesun torjunnasta vastaavalla viranomaisella) on pääsy ja josta käyvät ilmi Kreikan pankeissa olevat pankkitilit.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Vuoden 2018 alusta kaikki huutokaupat toteutetaan sähköisesti verkkoalustan eauction.gr kautta.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Pakkohuutokauppaa koskeva ilmoitus julkaistaan Espanjan virallisen lehden (B.O.E.) internet-sivuston oikeuslaitos-osiossa ja erityisellä huutokauppasivustolla.

Arvonmäärityksen tekevät asiantuntijat, jotka nimitetään tähän tehtävään siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamento Civil) 637 §:n mukaisella menettelyllä. Joskus arvonmääritystä ei tarvita, jos huutokauppa-arvo on määritetty jo aikaisemmin esimerkiksi ulosmittauksen yhteydessä. Arvonmääritys ei myöskään ole tarpeen vapaaehtoisen huutokaupan yhteydessä, sillä siinä voidaan kaupata omaisuutta ilman vähimmäishintaa tai hinta-arviota taikka jommankumman osapuolen ehdottamaan hintaan.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Espanjan lain mukaan myynnin voi hoitaa myös pakkohuutokauppoihin erikoistunut henkilö tai organisaatio. Tällainen organisaatio voi olla luonteeltaan joko yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen. Myynti (tai huutokauppa) voidaan toteuttaa oikeusviranomaisten suostumuksella tämän henkilön tai organisaation sääntöjen mukaisesti, kunhan säännöt eivät ole ristiriidassa täytäntöönpanon tavoitteen kanssa ja kunhan suojataan siviiliprosessilain 641 §:n mukaisesti sekä täytäntöönpanijan että sen henkilön etuja, johon täytäntöönpano kohdistuu.

Kyseisen pykälän ensimmäisen momentin mukaan tällaisia toimia voivat hoitaa asianajajayhdistykset (Colegios de Procuradores). Ne ovatkin perustaneet oman verkkohuutokauppasivuston.

Joissain tapauksissa myös konkurssipesän hoitaja voi myydä omaisuutta suoraan maksukyvyttömyysmenettelyn realisointivaiheessa.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysimääräisesti

Tällä hetkellä huutokauppasivustolla ilmoitetaan kaikista Espanjassa järjestettävistä huutokaupoista riippumatta siitä, hoitaako niitä oikeusviranomainen vai notaari, lukuun ottamatta ns. hallinnollisia huutokauppoja (subastas administrativas, joita hoitaa valtiokonttori tai sosiaaliturvalaitos), mutta nekin on tarkoitus sisällyttää sivustolle lähiaikoina.

Sivustolla ei myöskään ilmoiteta erikoistuneiden organisaatioiden jo ilmoittamista huutokaupoista. Tällaisia ovat muun muassa maksukyvyttömyysmenettelyt, joiden yhteydessä tuomioistuin on hyväksynyt omaisuuden luovuttamisen muulla tavalla, ja täytäntöönpanomenettelyt, joiden yhteydessä osapuolet sopivat yhteisesti muunlaisesta omaisuudenluovutuksesta kauppasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä (siviiliprosessilain 640 §).

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

• Kiinteistöt: Pakkohuutokaupalla myytäviä kiinteistöjä koskevat tiedot (mm. omistaja, kiinteistön kunto ja sijainti sekä kiinteistöön liittyvät oikeudet ja rasitteet, kuten esim. käyttöoikeus) ilmoitetaan omaisuusrekistereissä (Registros de la Propiedad).
• Irtain omaisuus: Lisäksi on olemassa irtaimistorekisteri (Registro de Bienes Muebles), johon kirjataan lentokoneet, veneet ja laivat, autot ja muut moottoriajoneuvot, teollisuuskoneet, toimistotilat, pääomahyödykkeet jne.
• Muut omaisuusrekisterit: Joihinkin muihin omaisuuseriin sovelletaan niiden luonteen vuoksi erityisiä tiedonjulkistamisvaatimuksia, kuten aineettomaan omaisuuteen Espanjan patentti- ja tavaramerkkivirastossa.

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen varallisuuden tai saatavat

Omaisuusrekisterissä ja irtaimistorekisterissä on tietoja kunkin omaisuuserän omistusoikeudesta ja velkojien määrästä.

Lisäksi tietoja voi hakea maarekisterin (Catastro) verkkosivustolta. Jos huutokaupattavan kiinteistön rekisterinumero julkaistaan, huutokauppasivusto luo linkin, jonka kautta saadaan Google Earthin tai vastaavan alustan avulla näkyviin satelliittikuva.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Huutokauppasivusto

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

A. Pakkomyynnin valmistelu

Velkojalla on kiinteän omaisuuden pakkomyynnin yhteydessä seuraavat velvollisuudet:

• kiinnittää yleisön nähtäville tuomioistuimen tiloihin pakkomyyntiä koskeva ilmoitus, jossa kerrotaan, mikä kiinteistö on ulosmitattu ja kuvaillaan se lyhyesti (kiinteistön luonne, mahdollinen käyttö, pinta-ala) ja mainitaan lähtöhinta.
• kiinnittää myytävän kiinteistön ovelle ilmoituksen tiivistelmä.
• julkaista ilmoitus paikallisessa sanomalehdessä, jossa julkaistaan oikeudellisia ilmoituksia.

Velkoja voi ilmoittaa pakkomyynnistä laajemminkin joko omalla vastuullaan tai tuomioistuimen luvalla.

Irtaimen omaisuuden pakkomyynnistä on ilmoitettava velallisen asuinpaikkakunnan kunnantalolla ja myyntipaikassa.

Myynnistä vastaava ammattihenkilö (huutokaupantoimittaja) voi lisäksi ilmoittaa myynnistä omalla verkkosivustollaan, tai jos kyseessä on tuomioistuimen huutokaupanpitäjä (commissaire-priseur judiciaire), ammattikunnan virallisilla verkkosivustoilla: https://www.interencheres.com/ tai https://www.interencheres.com/. Irtaimen omaisuuden pakkomyynnistä voidaan ilmoittaa myös myyntiesitteessä tai luettelossa. Ilmoituksissa voi olla kuvaus myyntikohteesta ja hinta-arvio.

Pakkohuutokaupalla myytävän irtaimiston esittelee joko tuomioistuimen huutokaupanpitäjä tai muu myynnistä vastaava henkilö. On myös mahdollista järjestää irtaimiston ennakkonäyttö.

Ulosmitattuun kiinteistöön voi tutustua tuomioistuimen ilmoittamina ajankohtina (siviilioikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain R.322-26 §) ulosottomiehen läsnä ollessa. Ulosottomiehen laatimaan myyntiasiakirjaan, jossa on kuvaus myytävästä omaisuudesta ja myyntiehdot, voi tutustua myynnistä vastaavan tuomioistuimen kirjaamossa tai tietyissä tapauksissa asiaa hoitavan asianajajan toimistossa.

B. Kohteen hinnoittelu ja huutokaupan kulku:

Kiinteistön ulosmittauksen yhteydessä myyntiasiakirjan laatiminen on velkojan tehtävä: velkoja määrittää lähtöhinnan, jonka velallinen voi kuitenkin riitauttaa. Siinä tapauksessa täytäntöönpanosta vastaava tuomari antaa päätöksen asiaa selvitettyään.

Huutokaupantoimittaja hinnoittelee ulosmitatun irtaimen omaisuuden asettamalla sille lähtöhinnan. Tarvittaessa huutokaupantoimittaja voi käyttää hinnoittelussa apuna asiantuntijaa.

Irtaimen omaisuuden huutokaupassa kohde myydään viimeisen korkeimman tarjouksen tekijälle. Huutokaupan kestoa ei ole rajoitettu, mutta tarjoaminen voidaan keskeyttää vasta kolmen huudon jälkeen. Irtaimen omaisuuden pakkohuutokaupassa ei vaadita vakuustalletusta tai takuita.

Kiinteistön pakkomyynti perustuu järjestelmään, jossa tarjouksia korotetaan niin, että jokainen uusi tarjous on edellistä korkeampi. Huutokauppa lopetetaan, kun viimeisestä tarjouksesta on kulunut 90 sekuntia (aika lasketaan akustisella ja visuaalisella menetelmällä, jossa yleisö voi seurata sekuntien kulumista).

Kiinteän omaisuuden pakkohuutokauppaan osallistuvien on annettava asianajajalleen pankkivakuus, jota ei voi peruuttaa, tai sekki, joka osoitetaan pesänhoitajalle tai talletuksia ja pantteja vastaanottavalle rahastolle (Caisse des Dépôts et Consignations).Vakuuden tai sekin arvon on oltava 10 prosenttia lähtöhinnasta (kuitenkin vähintään 3 000 euroa). Summa palautetaan huutokaupan päätteeksi, jos kyseinen henkilö ei ole tehnyt voittavaa tarjousta.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Irtaimen omaisuuden pakkohuutokaupan voivat toimittaa ainoastaan tuomioistuimen huutokaupanpitäjät (commissaire-priseur judiciaire), notaarit, valtuutetut välittäjät ja ulosottomiehet (etenkin kun kyseessä on ulosmitattu irtain omaisuus).

Kiinteistön pakkohuutokauppa voidaan toimittaa yksinomaan täytäntöönpanosta vastaavan alioikeuden tuomarin johdolla.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysimääräisesti

Irtainta omaisuutta voidaan myydä myös vapaaehtoisella julkisella huutokaupalla. Tällaisiin huutokauppoihin sovelletaan paljon joustavampia sääntöjä kuin pakkohuutokauppoihin. Sovellettavat säännöt ovat kauppalain (code de commerce) L. 321-1 § ja sitä seuraavat pykälät sekä R. 321-1 § ja sitä seuraavat pykälät. Vapaaehtoinen myynti ei kuulu oikeudellisten pakkotäytäntöönpanomenettelyjen piiriin.

Irtain omaisuus voidaan myydä esimerkiksi yhteisomistuksen purkamiseksi, tai konkurssivalvojana toimiva tuomari voi myydä irtaimiston sen omistajaa vastaan aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä. Kummassakin tapauksessa myyntiehdot vahvistetaan myyntiä koskevassa tuomioistuimen päätöksessä.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Velkoja voi saada tietoa velallisen kiinteästä omaisuudesta kiinteistörekisteristä (cadastre). Kiinteistörekisteriote on hallinnollinen ja verotusta koskeva asiakirja, josta ilmenee, millaista omaisuutta velallisella on tietyssä kunnassa (onko esimerkiksi kyseessä rakennus vai rakentamaton tontti, tontin pinta-ala ja mahdollisen rakennuksen tyyppi). Kuntakohtainen kiinteistörekisteri sisältää tiedot kunkin omistajan eri kiinteistöistä julkaistuista asiakirjoista, joista käy ilmi kunkin kiinteistön oikeudellinen asema. Rekisteriä ylläpitää kiinteistötietopalvelu (services de la publicité foncière), joka on verohallinnon (Direction Générale des Finances Publiques) alainen hallinnollinen palvelu.

Irtaimen omaisuuden osalta ajoneuvorekisterikeskuksesta (Système d'Immatriculation des Véhicules, SIV) voi tiedustella moottoriajoneuvojen ja kaksipyöräisten ajoneuvojen rekisteritodistusten haltijoiden henkilötietoja sekä ajoneuvon rekisterinumeroa ja ominaisuuksia. Lisäksi Ranskassa on omat pakolliset rekisterit laivoille (asiaa koskevia säännöksiä laaditaan parhaillaan), veneille (liikenneministeriön ylläpitämä sähköinen rekisteri) ja ilma-aluksille (siviili-ilmailusta vastaavan ministeriön ylläpitämä rekisteri). Teollis- ja tekijänoikeudet on talletettu kansalliseen rekisteriin, johon velkojilla on suora pääsy ja jota ylläpitää kansallinen teollis- ja tekijänoikeusvirasto (Institut national de la propriété intellectuelle, INPI). Ranskassa julkiseen levitykseen tarkoitettujen elokuvien nimet on koottu julkiseen elokuva- ja audiovisuaaliteosten rekisteriin, jota hallinnoi verohallinnon alainen yksikkö. Kirjallisten teosten, joihin liittyy mahdollisuus ostaa mukauttamisoikeuksia, nimet on koottu omaan rekisteriinsä.

Kiinteän omaisuuden tiedot on koottu kuntakohtaisiin kiinteistörekistereihin, joissa on erilaisia asiakirjoja (katasterikartta, maa-alueen jako tonttimaahan ja katuihin, verorekisteri). Näistä vain katasterikartta on saatavilla digitaalisena. Kiinteistörekisteriä ylläpitää paikallinen kiinteistötietopalvelu, joka on asianomaisen alioikeuden (tribunal de grande instance) alainen yksikkö. Ranskassa ei ole koko maan kattavaa kansallista kiinteistörekisteriä.

Moottoriajoneuvojen osalta kussakin prefektuurissa on oma rekisterinsä, minkä lisäksi SIV ylläpitää kansallista digitaalista rekisteriä.

Liikenneministeriö ylläpitää digitaalista venerekisteriä. Laivoja varten Ranskassa on kuusi eri rekisteriä, joita ylläpitää niin ikään liikenneministeriö.

Ilma-aluksia koskevaa rekisteriä ylläpitää siviili-ilmailusta vastaava ministeriö. Rekisteri on saatavilla verkossa.

Tietoa eri teollis- ja tekijänoikeuksista ylläpitää keskitetysti kansallinen teollis- ja tekijänoikeusvirasto (INPI). Sen verkkosivuston kautta on mahdollista tutustua useisiin asiakirjakantoihin.

Kiinteistörekisteripalveluista vain katasterikartta on saatavilla verkossa, mutta ei kiinteistörekisteri, jossa on tiedot kiinteistöjen omistajista. Verkossa toimivat myös ajoneuvorekisterikeskus, Ranskassa rekisteröityjä laivoja koskeva kansainvälinen rekisteri ja INPI:n ylläpitämät rekisterit.

Useimpiin julkisiin rekistereihin sovelletaan yleisön ja viranomaisten välisistä suhteista annetun lain säännöksiä. Lain mukaan hallinnollisiin asiakirjoihin voi tutustua maksutta niiden säilytyspaikassa, tai niistä voi pyytää kopion, jolloin peritään enintään kopioinnista aiheutuvia kuluja vastaava maksu. Sähköpostitse lähetettävistä asiakirjoista ei peritä maksua, jos asiakirja on alun perin saatavilla digitaalisena.

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen varat ja velat

Siviilioikeudellisesta täytäntöönpanomenettelystä annetun lain (CPCE) L.152-1 §:n nojalla ulosottomiehillä on oikeus saada valtionhallinnolta sekä alue-, departementti- ja kunnanhallinnolta ja hallintoviranomaisen valvomilta julkisilta laitoksilta tai elimiltä tiedot, joissa yksilöidään velallisen osoite, velallisen työnantajan tai kolmantena osapuolena olevan velallisen taikka velallisen käteisvarojen tai velkamäärien hoitajan henkilöllisyys ja osoite sekä kiinteistöomaisuuden koostumus.

Ulosottomies voi hakea tietoa mahdollisista velallisen nimissä olevista pankkitileistä ja siitä, missä nämä tilit ovat, suoraan FICOBAsta (veroviranomaisten ylläpitämä pankkitilitietojen kansallinen tietokanta, jonka tiedot ovat peräisin pankeilta).

Ulosottomies voi myös pyytää tietoja terveys- ja työttömyysvakuutuskassoilta.

CPCE:n L. 152-2 §:n mukaan pankit ovat velvollisia antamaan tietoja velkojan valtuuttamalle ulosottomiehelle, jos velallisen nimissä on avattu yksi tai useita tilejä, ja näiden tilien sijainnista. Niiden ei kuitenkaan tarvitse antaa muita tietoja.

Velkojan valtuuttamalla ulosottomiehellä on pääsy myös ajoneuvorekisterikeskuksen tietoihin, joista selviävät moottoriajoneuvojen ja kaksipyöräisten ajoneuvojen rekisteritodistusten haltijan henkilötiedot sekä ajoneuvon rekisterinumero ja ominaisuudet.

Velkojalla ei ole suoraa pääsyä näihin tietokantoihin, mutta hän voi hankkia tiedot pakkotäytäntöönpanoon valtuutetun ulosottomiehen avulla.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Ranskassa irtainta omaisuutta voidaan huutokaupata internetissä kahdella tavalla: tavallisissa huutokaupoissa, jotka toteutetaan osittain verkossa:

• myynti tapahtuu fyysisesti myyntipaikassa ja tilaisuus lähetetään suorana internetissä joko yksityisen huutokaupantoimittajan verkkosivustolla tai jollakin tuomioistuimen huutokaupanpitäjän verkkosivustolla (https://www.interencheres.com/ tai https://www.drouotonline.com/en). Tällaiset julkiset pakkohuutokaupat ovat sallittuja, koska niille ei ole mitään estettä, ja ne yleistyvät koko ajan.
• verkkohuutokaupoissa, jotka toteutetaan kokonaan verkossa, ilman fyysistä läsnäoloa tietyssä paikassa. Tällainen myynti ei ole sallittua pakkohuutokaupoissa nykyisen lainsäädännön mukaan oikeusteknisistä syistä (sen sijaan vapaaehtoinen huutokauppa voidaan toteuttaa myös pelkästään verkossa).

(Osittain) verkossa toteutettavassa huutokaupassa voidaan myydä vain irtainta omaisuutta.

Huutokaupantoimittajat voivat ilmoittaa huutokaupasta myös Ranskan ulkopuolella. Tarjouksen voi tehdä kuka tahansa riippumatta olinpaikasta tai kansalaisuudesta ja siitä, tapahtuuko myynti verkossa vai ei (käytössä on myös etähuutokauppamenettelyjä, joissa tarjoukset tehdään kirjallisesti tai puhelimitse).

Asiakkaan (mahdollisen tarjoajan) ei tarvitse toimittaa allekirjoitustaan voidakseen osallistua verkossa toimitettavaan huutokauppaan. Huutokaupantoimittaja voi kuitenkin vaatia katevarauksen tekemistä. Huutokaupantoimittaja hoitaa tarvittavan rekisteröinnin. Se voidaan periaatteessa tehdä miten tahansa, yleisimmin verkkosivustolla, jonka kautta huutokauppa lähetetään. Tarjouksia voi esittää myös kirjallisesti riippumatta siitä, millä tavoin huutokauppa toteutetaan.

Huutokaupantoimittaja määrittää käytössä olevat maksutavat.

Etätarjoajien ei tarvitse osallistua huutokauppaan henkilökohtaisesti (mutta he voivat halutessaan tehdä niin). He voivat seurata huutokauppaa suorana ja tehdä tarjouksia reaaliaikaisesti. He voivat myös rekisteröidä yhden tai useita tarjouksia ennen myyntiä. Tällaisissa tapauksissa etukäteen tehty tarjous otetaan huomioon alusta alkaen. Huutokaupan aikana on yleensä tarjolla myös puhelinyhteys.

Mahdollinen tulkkaus riippuu huutokaupantoimittajasta ja hänen avustajistaan, koska tästä ei ole annettu erityisiä säännöksiä.

Huutokauppasivustojen teknisen rakenteen vuoksi internetissä pidettävään huutokauppaan osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Huutokauppa on kuitenkin yleisölle avoin varsinaisessa myyntipaikassa.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Kroatiassa irtaimen omaisuuden ja kiinteistöjen pakkohuutokaupassa noudatetaan täytäntöönpanolain (Ovršni zakon; Kroatian virallisen lehden (Narodne Novine) nrot 112/12, 25/13, 93/14, 55/16 ja 73/17) säännöksiä. Pakkohuutokaupan on voinut toimittaa internetissä 1. tammikuuta 2015 lähtien menettelyissä, jotka on pantu vireille kyseisen päivämäärän jälkeen.

Kiinteistöt

Kiinteistöä koskevissa täytäntöönpanomenettelyissä täytäntöönpanosta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin, kiinteistön arvo määritetään, kiinteistö myydään ja täytäntöönpanoa hakeneen velkojan tai velkojien saatavat maksetaan myyntituloilla.

Kiinteistön arvon määrittää tuomioistuin harkintavaltaansa käyttäen. Tuomioistuimen päätös perustuu valtuutetun asiantuntijatodistajan tai arvioitsijan perusteltuun lausuntoon. Kiinteistön arvon määrityksessä otetaan huomioon kiinteistöä koskevat oikeudet ja rasitteet, jotka pysyvät voimassa myös kiinteistön myynnin jälkeen ja vähentävät sen arvoa.

Kun kiinteistön arvo on määritetty, tuomioistuin antaa sen myyntiä koskevan päätöksen, jossa määritellään kiinteistön arvo ja myyntiehdot.

Täytäntöönpanolain 92 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, että osapuolet voivat määrittää omaisuuden arvon tuomioistuinmenettelyssä tai sen ulkopuolella tehtävällä sopimuksella. Sopimus muodostaa perustan panttioikeudelle tai vastaavalle oikeudelle, jonka avulla kyseessä oleva saatava voidaan suorittaa.

Kiinteistöt myydään internetissä toimitettavalla pakkohuutokaupalla eli verkkohuutokaupalla. Huutokaupan toimittaa rahoitusvirasto (Financijska agencija, FINA) toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. Myyntipyyntö ja muut kiinteistön myyntiä koskevat asiakirjat toimitetaan siihen FINAn aluekeskukseen, joka on toimivaltainen täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen oikeudenkäyttöalueella.

Verkkohuutokauppa aloitetaan julkaisemalla osallistumiskutsu.

Kiinteistön myyntihinnan on ensimmäisessä verkkohuutokaupassa oltava vähintään neljä viidesosaa kiinteistölle määritetystä arvosta. Toisessa verkkohuutokaupassa myyntihinnan on oltava vähintään kolme viidesosaa kiinteistön arvosta (täytäntöönpanolain 102 §:n 1 ja 2 momentti).

Tarjouksia otetaan vastaan kymmenen työpäivän ajan. Jos ensimmäisessä verkkohuutokaupassa ei saada hyväksyttäviä tarjouksia, käynnistetään toinen verkkohuutokauppa julkaisemalla sitä koskeva osallistumiskutsu ensimmäisen verkkohuutokaupan päättymispäivää seuraavana päivänä.

Jos toisessakaan verkkohuutokaupassa ei saada hyväksyttäviä tarjouksia, FINA ilmoittaa asiasta tuomioistuimelle. Tällöin tuomioistuin keskeyttää täytäntöönpanon.

Verkkohuutokauppa päättyy osallistumiskutsussa ilmoitettuna ajankohtana (täytäntöönpanolain 103 §:n 1 momentti).

Kun kiinteistö on saatu myytyä verkkohuutokaupalla, FINA ilmoittaa myynnistä tuomioistuimelle. Tämän jälkeen tuomioistuin antaa kiinteistöä koskevan päätöksen. Siinä määrätään, että päätöksen tultua lainvoimaiseksi ja ostajan maksettua kauppahinnan päätöksen kohteena olevan kiinteistön omistusoikeus siirretään kiinteistörekisterissä ostajalle ja rekisteristä poistetaan kaikki kiinteistöä koskevat oikeudet ja rasitteet, joiden voimassaolo päättyy kiinteistön myynnin yhteydessä.

Kun päätös kiinteistön siirtämisestä ostajalle tulee lainvoimaiseksi, tuomioistuin määrää päivämäärän kauppahinnan jakamista koskevalle istunnolle.

Irtain omaisuus

Irtainta omaisuutta koskevassa täytäntöönpanomenettelyssä omaisuus ulosmitataan ja sen arvo määritetään. Tämän jälkeen omaisuus takavarikoidaan, lähetetään ja uskotaan tuomioistuimen, täytäntöönpanoa hakevan velkojan tai kolmannen osapuolen haltuun. Lopuksi omaisuus myydään ja täytäntöönpanoa hakevan velkojan saatava katetaan myyntituloilla.

Irtain omaisuus myydään suullisella pakkohuutokaupalla tai suoralla kaupalla. Myyntitavan päättää tuomioistuin. Valinnan yhteydessä pyritään varmistamaan paras mahdollinen lopputulos.

Irtaimen omaisuuden myynnistä ilmoitetaan hyvissä ajoin tuomioistuimen ilmoitustaululla, mutta siitä voidaan ilmoittaa myös samalla tavalla kuin kiinteistön myynnistä.

Myyntipaikka, -päivä ja -kellonaika ilmoitetaan täytäntöönpanoa hakevalle velkojalle ja sen kohteena olevalle velalliselle.

Täytäntöönpanoa hakevan velkojan esityksestä irtain omaisuus voidaan myydä myös verkkohuutokaupalla, johon sovelletaan kiinteistön verkkohuutokauppaa koskevia täytäntöönpanolain säännöksiä (149 §:n 7 momentti) soveltuvin osin.

Irtaimen omaisuuden huutokauppahinnan on oltava vähintään puolet sen arvioidusta arvosta. Omaisuutta ei voida myydä tätä halvemmalla myöskään tuomioistuimen suoralle kaupalle vahvistaman määräajan aikana.

Jos irtainta omaisuutta ei saada myytyä huutokaupalla tai suoralla kaupalla, täytäntöönpanoa lykätään.

Kun irtain omaisuus on saatu myytyä, ostajan on maksettava kauppahinta ja otettava irtain omaisuus haltuunsa mahdollisimman pian huutokaupan päättymisen tai suoran kaupan solmimisen jälkeen. Jos ostaja ei maksa kauppahintaa, huutokauppa katsotaan tuloksettomaksi.

Täytäntöönpanomenettelyssä ulosmitatun irtaimen omaisuuden myynti voidaan antaa sertifioidun välittäjän toimitettavaksi. Sertifioitujen välittäjien toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa Kroatian kauppakamari (Hrvatska gospodarska komora).

Irtaimen omaisuuden huutokaupan toteuttaa välittäjän tiloissa julkinen notaari.

Kun irtain omaisuus on myyty, välittäjä luovuttaa sen ostajalle kauppahinnan maksua vastaan.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Kiinteistöt

Kiinteistöjen myynnistä vastaa Kroatiassa rahoitusvirasto FINA. Virallisella lomakkeella tehtävän myyntipyynnön lisäksi tuomioistuimen on toimitettava FINAlle täytäntöönpanopäätös, kiinteistörekisteriote ja myyntiä koskeva päätös.

Jos kiinteistö myydään suoralla kaupalla, kiinteistön myynti toimitetaan kiinteistökauppaan valtuutetun henkilön, ulosottomiehen tai julkisen notaarin välityksellä taikka muulla tavalla.

Irtain omaisuus

Irtaimen omaisuuden suullisen huutokaupan toimittaa ulosottomies. Tuomioistuin voi päätöksellään antaa huutokaupan julkisen notaarin toimitettavaksi (täytäntöönpanolain 149 §:n 2 momentti). Täytäntöönpanomenettelyssä ulosmitatun irtaimen omaisuuden myynti voidaan antaa sertifioidun välittäjän toimitettavaksi (täytäntöönpanolain 152 §:n 1 momentti).

Täytäntöönpanoa hakevan velkojan esityksestä irtain omaisuus myydään FINAn toimittamalla verkkohuutokaupalla.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysin

Kiinteistöt

Kiinteistöt myydään internetissä toimitettavalla pakkohuutokaupalla. Verkkohuutokauppa aloitetaan julkaisemalla osallistumiskutsu (täytäntöönpanolain 97 §:n 1 momentti).

Osapuolet, panttioikeuden omaavat velkojat ja kiinteistön myynnin yhteydessä raukeavien henkilö- tai omaisuusrasitteiden haltijat voivat sopia kiinteistön verkkohuutokaupan alkuun mennessä, että kyseinen kiinteistö myydään suoralla kaupalla kiinteistökauppaan valtuutetun henkilön, ulosottomiehen tai julkisen notaarin välityksellä taikka muulla tavalla tietyn ajan kuluessa (täytäntöönpanolain 97 §:n 6 momentti).

Jos kiinteistö myydään suoralla kaupalla, tuomioistuin antaa päätöksen kiinteistön myynnistä suoralla kaupalla varmistettuaan, että myynnin oikeudelliset edellytykset täyttyvät (täytäntöönpanolain 104 §:n 1 momentti).

Päätös julkaistaan tuomioistuimen ilmoitustaululla ja lähetetään kaikille niille, joille toimitetaan tieto kiinteistön myynnistä ostajalle (täytäntöönpanolain 104 §:n 2 momentti).

Irtain omaisuus

Irtain omaisuus myydään suullisella pakkohuutokaupalla tai suoralla kaupalla. Myyntitavan päättää tuomioistuin. Valinnassa otetaan huomioon se, että irtain omaisuus myydään eniten tarjoavalle (täytäntöönpanolain 149 §:n 1 momentti).

Suoran kaupan osapuolina ovat ostaja ja ulosottomies tai välittäjä. Ulosottomies myy irtaimen omaisuuden täytäntöönpanomenettelyn kohteena olevan velallisen puolesta ja lukuun, välittäjä taas omasta puolestaan ja velallisen lukuun (täytäntöönpanolain 149 §:n 3 momentti).

Täytäntöönpanoa hakevan velkojan esityksestä irtain omaisuus voidaan myydä myös verkkohuutokaupalla, johon sovelletaan irtaimen omaisuuden verkkohuutokauppaa koskevia täytäntöönpanolain säännöksiä (149 §:n 7 momentti) soveltuvin osin.

Kiinteistö tai irtain omaisuus, josta on annettu tuomioistuimen tai notaarin vahvistama vakuus siirtämällä sen omistus ja siihen liittyvät oikeudet, voidaan myydä kiinteistön tai irtaimen omaisuuden myynnistä täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä annettujen säännösten mukaisesti.

4. Kansalliset omaisuusrekisterit

Kroatiassa ovat käytössä seuraavat rekisterit:

• kiinteistörekisteri, jossa on tiedot Kroatiassa sijaitsevien kiinteistöjen oikeudellisesta asemasta
• moottoriajoneuvorekisteri
• alusrekisteri
• ilma-alusrekisteri
• osake- ja arvo-osuusrekisteri
• tuomioistuinten ja notaarien vahvistamia vakuuksia koskeva rekisteri (panttioikeusrekisteri)
• keskitetty pankkitilirekisteri
• muut rekisterit.

Monet valtion viranomaiset ylläpitävät sähköisiä rekisterejä, joita voi myös käyttää sähköisesti (mm. kauppatuomioistuimien oikeushenkilörekisterien kautta).

Valtion viranomaisten hallussa olevista tiedoista peritään yleensä maksu, jonka suuruus riippuu viranomaisesta ja määräytyy hallinnollisista maksuista annetun lain (Zakon o upravnim pristojbama; virallisen lehden nro 115/16) ja hallinnollisia maksuja koskevasta hinnastosta annetun asetuksen (Uredba o tarifi upravnih pristojbi; virallisen lehden nro 8/17) mukaisesti. Enintään 100 kunan maksut maksetaan leimamerkeillä. Yli 100 kunan maksut voi maksaa verkkopankissa.

Täytäntöönpanomenettelyissä myytävien kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden luetteloja säännellään täytäntöönpanomenettelyissä myytäviä kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta koskevan rekisterin sisältöä ja pitämistä koskevilla säännöillä (Pravilnik o sadržaju i načinu vođenja očevidnika nekretnina i pokretnina koje se prodaju u ovršnom postupku; virallisen lehden nrot 115/12 ja 156/14).

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen omaisuuden tai saatavat

Täytäntöönpanolain 18 §:ssä säädetään valtion viranomaisten velvollisuudesta antaa velallista koskevia tietoja täytäntöönpanoa tai vakuutta koskevan menettelyn vireillepanoa harkitsevan henkilön pyynnöstä kahdeksan päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

• Sisäasiainministeriön on annettava tieto siitä, onko henkilö merkitty ajoneuvorekisterissä ajoneuvon omistajaksi, ja ilmoitettava ajoneuvon laji, merkki, tyyppi, malli, valmistusvuosi ja rekisterinumero sekä ajoneuvoon mahdollisesti kohdistuvat rasitteet. Sisäasiainministeriön on ilmoitettava henkilön nimen ja syntymäajan lisäksi tämän henkilökortin numero.
• Keskussäilytysyhteisön (Središnje klirinško depozitarno društvo) ja muiden rekisteröityjä arvopapereita tai arvo-osuuksia, osakkeita, velkakirjoja, valtionobligaatioita, keskuspankin obligaatioita, yritystodistuksia, talletustodistuksia ja muita sarjana liikkeelle laskettavia arvopapereita koskevia rekistereitä pitävien valtuutettujen henkilöiden on annettava tieto siitä, onko niiden pitämään rekisteriin merkityllä henkilöllä tileille rekisteröityjä arvopapereita.
• Satamaviranomaisen on annettava tieto siitä, onko henkilö merkitty sen rekisteriin aluksen, huviveneen, kelluvan laitteen, kiinteän avomerilaitteen, veneen taikka tällaisen rakenteilla olevan laitteen omistajaksi.
• Kiinteistörekisteristä (katasteri) vastaavan viranomaisen on annettava tulosteet luonnollista tai oikeushenkilöä koskevista kiinteistötiedoista.
• Henkilön työnantajan tai pysyvän käteistulon maksajan on annettava tieto siitä, miten palkka tai muu pysyvä käteistulo maksetaan henkilölle, jota vastaan kantaja aikoo panna vireille menettelyn.
• Muiden omaisuudeksi katsottavia oikeuksia koskevia rekistereitä pitävien viranomaisten tai henkilöiden on annettava tieto siitä, onko rekisteriin merkitty henkilö merkitty jonkin oikeuden haltijaksi.

Henkilön, jonka täytäntöönpanoa hakeva velkoja väittää olevan velkaa täytäntöönpanon kohteena olevalle velalliselle tai pitävän hallussaan täytäntöönpanoa hakevan velkojan omaisuutta, on tuomioistuimen pyynnöstä annettava kahdeksan päivän kuluessa lausunto siitä, onko täytäntöönpanon kohteena olevalla velallisella häneltä saatavia ja onko hänellä hallussaan tämän omaisuutta.

Valtiovarainministeriön alaisen verohallinnon on annettava täytäntöönpanolain 217 §:n mukaiset tiedot kahdeksan päivän kuluessa sellaisen henkilön pyynnöstä, joka on ilmoittanut panevansa vireille täytäntöönpanomenettelyn periäkseen työsuhteesta johtuvan, rahasaatavia koskevan kanteen kohteena olevan bruttomääräisen summan.

Edellä lueteltujen viranomaisten ja henkilöiden ei tarvitse ryhtyä toimiin tietoja pyytäneen henkilön pyynnön johdosta ennen kuin ne ovat saaneet maksun työstä.

Tietopyynnön esittäjän on eriteltävä pyynnössään saatava, jota koskevan täytäntöönpano- tai vakuusmenettelyn hän aikoo panna vireille, ja liitettävä pyyntöön asiakirja, johon saatava perustuu.

Tietopyynnön esittämiseen ei tarvita asianajajaa. Pyynnön hinta riippuu siitä, mille valtion viranomaiselle se esitetään.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Internetissä toimitettavaa kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden pakkohuutokauppaa eli verkkohuutokauppaa säännellään täytäntöönpanolailla ja seuraavilla täytäntöönpanomääräyksillä:

• täytäntöönpanomenettelyssä myytävän kiinteistön ja irtaimen omaisuuden myyntitapaa ja -menettelyä koskevat säännöt (Pravilnik o načinu i postupku provedbe prodaje nekretnina i pokretnina u ovršnom postupku; virallisen lehden nrot 156/14, 1/19 ja 28/21) eli myyntisäännöt
• täytäntöönpanomenettelyssä myytävän kiinteistön ja irtaimen omaisuuden myynnistä perittävien maksujen lajia ja suuruutta koskevat säännöt (Pravilnik o vrstama i visini naknada za obavljanje poslova provedbe prodaje nekretnina i pokretnina u ovršnom postupku; virallisen lehden nro 156/14)
• täytäntöönpanomenettelyssä myytäviä kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta koskevan rekisterin sisältöä ja pitämistä koskevat säännöt (Pravilnik o sadržaju i načinu vođenja očevidnika nekretnina i pokretnina koje se prodaju u ovršnom postupku; virallisen lehden nrot 115/12 ja 156/14).

Verkkohuutokauppa aloitetaan julkaisemalla osallistumiskutsu.

Verkkohuutokaupan osallistumiskutsussa on ilmoitettava myyntitapa ja -ehdot, huutokaupan alkamis- ja päättymispäivä ja -kellonaika, ajankohta, jolloin kiinteistöstä kiinnostuneet henkilöt voivat tutustua kiinteistöön, ja muut tarvittavat tiedot.

FINA julkaisee verkkohuutokauppaa koskevan osallistumiskutsun julkisissa tiedotusvälineissä, jos jokin osapuolista esittää sille asiaa koskevan kirjallisen pyynnön ja maksaa ilmoituskustannukset.

Tarjousten jättäminen voidaan aloittaa aikaisintaan 60 päivän kuluttua osallistumiskutsun julkaisemisesta FINAn verkkosivustolla.

Verkkohuutokauppaan voivat osallistua ostajina vain ne, jotka ovat maksaneet vaaditun vakuuden (täytäntöönpanolain 99 §:n 1 momentti).

Verkkohuutokauppajärjestelmään pääsy edellyttää voimassa olevaa sähköistä varmennetta, jonka avulla voidaan todentaa tarjoajan henkilöllisyys, ja varmennetta, jonka avulla tarjoaja voi allekirjoittaa tarjouksensa kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella (myyntisääntöjen 14 §:n 2 momentti).

Kirjautuessaan tiettyyn verkkohuutokauppaan ensimmäistä kertaa tarjoajan on täytettävä verkkohuutokauppaan osallistumista koskeva rekisteröitymislomake.

Tarjoaja allekirjoittaa lomakkeen kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella.

Kun tarjoaja on täyttänyt myyntisääntöjen 15 §:ssä tarkoitetun sähköisen lomakkeen, verkkohuutokauppajärjestelmä antaa hänelle yksilöllisen tunnisteen kyseistä verkkohuutokauppaa varten.

Lomakkeet ovat erottamaton osa myyntisääntöjä.

Verkkohuutokaupassa voi jättää tarjouksia kymmenen työpäivän ajan, ja niitä otetaan vastaan kellon ympäri niin työ- kuin muinakin päivinä.

Tarjousten jättämisen määräajaksi määritetään ajankohta, joka on työpäivänä kello 9:n ja 15:n välisenä aikana. Jos paras hyväksyttävä tarjous jätetään 10 minuutin kuluessa ennen verkkohuutokaupan osallistumiskutsussa ilmoitetun tarjousten jättämisen määräajan päättymistä, tarjousten jättämisaikaa pidennetään poikkeuksellisesti 10 minuutilla kunkin parhaan hyväksyttävän tarjouksen saamisen jälkeen, kunnes viimeisen parhaan hyväksyttävän tarjouksen saamisesta on kulunut 10 minuuttia.

Myyntikohteen ohjehinnan, joka on tarjousten lähtöhinta, määrittelee tuomioistuin. Verkkohuutokaupan päätyttyä FINA toimittaa tuomioistuimelle myyntisääntöjen 25 §:ssä tarkoitetut tiedot.

Verkkohuutokauppamenettelystä vastaa FINA, ja maksut maksetaan pankkisiirtona. Tarjoajan ei tarvitse olla huutokaupassa läsnä henkilökohtaisesti, vaan hän voi osallistua menettelyyn etänä.

Tuomioistuin antaa kirjallisen päätöksen (ratkaisun), joka julkaistaan tuomioistuimen ilmoitustaululla ja FINAn verkkosivustolla.

Täytäntöönpanoa hakevan velkojan esityksestä irtain omaisuus voidaan myydä myös verkkohuutokaupalla, johon sovelletaan kiinteistön verkkohuutokauppaa koskevia täytäntöönpanolain säännöksiä (149 §:n 7 momentti) soveltuvin osin.

1. Δημοσιότητα και καθορισμός της τιμής σε σχέση με την πώληση κατασχεθέντων περιουσιακών στοιχείων

Ulosmitatun omaisuuden arvo määritetään Kyproksen käypien markkinahintojen perusteella. Jos kyse on kiinteästä omaisuudesta, huutokaupanpitäjä määrittää sille arvonmäärityksen perusteella vähimmäishinnan. Jos ylin tarjous jää alle tämän hinnan, omaisuutta ei myydä.

Jos kyse on irtaimesta omaisuudesta, ulosottomies ulosmittaa sen velkojan hyväksi annetun täytäntöönpanomääräyksen nojalla, määrittää vähimmäishinnan käyvän markkinahinnan perusteella ja toimittaa huutokaupan. Jos ylin tarjous jää alle vähimmäishinnan, voidaan järjestää uusi huutokauppa.

Huutokaupasta ilmoitetaan päivälehdissä. Jos huutokauppa koskee kiinteää omaisuutta, ilmoitus asetetaan nähtäville sen kunnan tai seurakunnan tiloissa, jonka alueella omaisuus sijaitsee, ja julkaistaan lisäksi sisäministeriön verkkosivuilla.

2. Τρίτα μέρη που δύνανται να διεξαγάγουν την πράξη πώλησης

Omaisuuden myynnin huutokaupalla voi toimittaa pätevä yksityinen huutokaupanpitäjä. Päteväksi huutokaupanpitäjäksi katsotaan henkilö, jonka Kyproksen sisäministeriön kiinteistörekisteri- ja maanmittausosasto on valtuuttanut toimittamaan kiinteistöjen julkisia pakkohuutokauppoja.

Irtaimen omaisuuden myynti tuomion täytäntöönpanemiseksi tapahtuu julkisella huutokaupalla, jonka toimittaa Kyproksen tuomioistuinlaitoksen ulosottomies. Ulosottomiehellä on valtuudet myydä ulosmitattua irtainta omaisuutta velkojien hyväksi annetun määräyksen täytäntöönpanemiseksi.

3. Είδη πλειστηριασμών στα οποία οι κανόνες τυχόν δεν εφαρμόζονται πλήρως

Jos velkojat (yritykset, pankit tai luonnolliset henkilöt) ovat ottaneet haltuunsa irtainta omaisuutta tuomioistuimen täytäntöönpanomääräyksen nojalla, ne voivat joissakin tapauksissa itse toimittaa huutokaupan. Tällaiseen huutokauppaan sovellettavat säännöt poikkeavat niistä säännöistä, joita sovelletaan julkisiin huutokauppoihin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

4. Πληροφορίες σχετικά με τα εθνικά μητρώα περιουσιακών στοιχείων

Kyproksessa pidetään seuraavia varallisuusrekisterejä:

1. Kiinteistörekisteri- ja maanmittausosasto pitää rekisteriä, johon kirjataan kaikkien kansalaisten omistamien kiinteistöjen lainhuudatustodistukset.
2. Tieliikenneosasto (Road Transport Department) pitää rekisteriä kaikista Kyproksen tasavallan alueella rekisteröidyistä ajoneuvoista.
3. Kauppamerenkulkuosasto (Department of Merchant Shipping) pitää rekisteriä kaikista Kyproksessa rekisteröidyistä aluksista.
4. Kaupparekisteriosaston (Department of Registrar of Companies and Official Receiver) yritysrekisteriin (Companies Section) kirjataan Kyproksessa rekisteröidyt yhtiöt, osuustoimintayritykset ja toiminimet.
5. Siviili-ilmailuosasto (Department of Civil Aviation) pitää ilma-alusrekisteriä ja vastaa ilma-alusten kirjaamisesta rekisteriin, siirtämisestä ja rekisteristä poistamisesta.
6. Kaupparekisteriosaston tekijän- ja teollisoikeusjaosto (Intellectual and Industrial Property Section) pitää tavaramerkkirekisteriä.

5. Πληροφορίες σχετικά με τις βάσεις δεδομένων που μπορούν να χρησιμοποιηθούν για τον εντοπισμό από τον πιστωτή των υλικών περιουσιακών στοιχείων ή των απαιτήσεων του οφειλέτη

Luettelo konkurssin tehneistä henkilöistä ja puretuista yhtiöistä julkaistaan Kyproksen kaupparekisteriosaston verkkosivustoilla. Näin velkoja saa vaivatta selville, onko velallinen maksukykyinen. Sen sijaan sellaista sähköistä tietokantaa, josta velkoja saisi suoraan tietoa velallisen varallisuudesta, ei ole. Velkoja, jonka oikeudet on tunnustettu tuomiossa, voi itse hakea tai antaa lakimiehen tehtäväksi hakea kiinteistörekisteristä tietoja velallisen nimiin rekisteröidystä kiinteistöstä. Tätä varten kiinteistörekisteriin on toimitettava oikeaksi todistettu jäljennös tuomiosta tai haasteesta.

6. Πληροφορίες σχετικά με τους διαδικτυακούς δικαστικούς πλειστηριασμούς

Kyproksessa ei järjestetä pakkohuutokauppoja verkossa.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Ulosmittaus ei välttämättä johda siihen, että ulosmitattu omaisuus myydään.  Sen sijaan velkoja ja velallinen voivat sopia asioistaan.  Jos velkojia on useita, on päästävä sopimuksen niiden kaikkien kanssa, jotta myynti vältettäisiin.  Jos sopimusta ei synny, tuomioistuin antaa määräyksen pakkohuutokaupasta.

Asiantuntija määrittelee ulosmitatun omaisuuden (perus)arvon, jos on kyse kiinteästä omaisuudesta.  Jos on kyse irtaimesta omaisuudesta, huutokaupassa tehdyt ostotarjoukset alkavat nollasta ja omaisuuden arvo on yhtä kuin korkein huudettu tarjous.  Jos irtaimesta omaisuudesta on pyydetty arvio, ostotarjousten tekeminen ei ala nollasta vaan alin tarjous on 60 prosenttia arvioidusta hinnasta.

Ulosmitatusta omaisuudesta ilmoitetaan tuomioistuinten tiedotuksia julkaisevalla valtionhallinnon verkkosivustolla, myynnin toteuttavan huutokaupanpitäjän verkkosivustolla ja päivälehdissä (yleensä myynti-ilmoitus julkaistaan kahdessa päivälehdessä kerran kuukaudessa). Lisäksi ilmoitus pannaan nähtäville tuomioistuinrakennuksessa, jossa huutokauppa toimitetaan.

Ulosmitattua, myytävää omaisuutta koskevia tietoja ja omaisuuteen liittyviä asiakirjoja voi saada tuomioistuinten tiedotuksia julkaisevalta valtionhallinnon verkkosivustolta sekä myynnin toteuttavan huutokaupanpitäjän verkkosivustolta.  Kuka tahansa voi pyytää kyseisiä tietoja.

Kuka tahansa voi pyytää tuomioistuimelta mahdollisuutta tutustua ulosmitattuun, myytäväksi tarkoitettuun omaisuuteen, jos on kyse kiinteästä omaisuudesta.  Ennen kiinteän omaisuuden myyntiä tuomioistuimen asiantuntija laatii raportin kiinteistön kunnosta. Tämä raportti on julkinen.  Irtain omaisuus on kaikkien kiinnostuneiden nähtävillä kaksi tuntia ennen myynnin aloittamista.

Myyntipäivänä tarjoukset tehdään suullisesti huutokaupanpitäjälle, jonka tuomioistuin on määrännyt myymään omaisuuden.

Huutokaupan voittanut henkilö saa huutamansa omaisuuden haltuunsa vain jos hän maksaa koko kauppahinnan. Osamaksua ei hyväksytä.  Kiinteän omaisuuden osalta koko kauppahinta on maksettava tuomioistuimelle seitsemän päivän kuluessa myynnistä ja irtaimen omaisuuden osalta 24 tunnin kuluessa.   Sähköinen maksu ei ole mahdollinen, vaan maksu on tehtävä tuomioistuimen kirjaamossa.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Myynnin toimittaa tuomioistuimen valtuuttama huutokaupanpitäjä. Myyntitoimeksiantoa ei voi siirtää kolmansille henkilöille.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysimääräisesti

Näitä sääntöjä sovelletaan kaikentyyppisiin huutokauppoihin.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Maltalla on seuraavat kansalliset varallisuusrekisterit:

Kiinteä omaisuus – väestörekisteri (Ir-Reġistru Pubbliku) ja kiinteistörekisteri (r-Reġistru tal-Artijiet)

Irtain omaisuus – Maltan liikenteen (Transport Malta) ajoneuvo-, alus- ja ilma-alusrekisteri

Yhtiöiden osakkeet ja osuudet – Maltan rahoituspalveluviranomainen ja Maltan arvopaperipörssi

Muut rahoitusvälineet – Maltan arvopaperipörssi

Tavaramerkit ja patentit – Kauppaministeriö

Mainitut julkiset viranomaiset pitävät näitä rekistereitä yllä sähköisesti.  Joissakin näistä rekistereistä tiedot ovat yleisön käytettävissä sähköisesti.  Väestörekisterin ja Maltan rahoituspalveluviranomaisen tiedot ovat yleisön käytettävissä maksua vastaan.  Maltan liikenteen rekisterit eivät ole yleisön käytettävissä.  Maksu Maltan rahoituspalveluviranomaisen tiedoista voidaan tehdä verkossa.  Maksu väestörekisterin tiedoista on tehtävä väestörekisterin toimistossa.

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen varallisuuden tai saatavat

Velkojat voivat hyödyntää kiinteää omaisuutta ja yhtiöitä koskevia tietokantoja.  Maltan rahoituspalveluviranomainen tarjoaa suoran sähköisen yhteyden yhtiöitä koskeviin rekisteritietoihin.  Kiinteää omaisuutta koskevia tietoja velkojat saavat väestörekisteristä ja kiinteistörekisteristä.  Mainittujen rekistereiden käyttämiseen ei tarvita lupaa.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Huutokauppatarjouksia ei voi tehdä verkossa.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Kiinteistöomaisuuden arvioi asiantuntija, jonka ulosottomies valtuuttaa tähän tehtävään erillisten säännösten nojalla. Jos kiinteistö on arvioitu kiinteistömarkkinoilla myymistä varten viimeksi alle kuusi kuukautta ennen ulosmittausta ja arviointi täyttää pakkohuutokauppaa varten tehtävää arviointia koskevat vaatimukset, uutta arviointia ei kuitenkaan tehdä. Jos sen sijaan kiinteistön kunnossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia arviointiin perustuvan kuvauksen laatimisen ja pakkohuutokaupan välisenä aikana, velkojan tai velallisen pyynnöstä voidaan laatia uusi arviointi ja kuvaus.

Ulosmitattu kiinteistö myydään julkisella pakkohuutokaupalla. Pakkohuutokauppa voidaan pitää aikaisintaan kahden viikon kuluttua siitä, kun kiinteistön kuvaus ja arviointi on vahvistettu lopullisessa muodossaan, tai sen jälkeen kun tuomio, johon pakkohuutokauppa perustuu, on saanut lainvoiman.

Ulosottomies ilmoittaa pakkohuutokaupan ajankohdan ja kohteen julkisella kuulutuksella, joka toimitetaan menettelyn osapuolille, kunnan viranomaisille, kiinteistön sijaintipaikan veroviranomaisille sekä sosiaaliviranomaisille.

Lisäksi pakkohuutokauppaa koskeva kuulutus asetetaan nähtäville oikeustaloon ja kunnantaloon vähintään kaksi viikkoa ennen huutokauppapäivää ja julkaistaan paikkakunnalla ilmestyvässä suurilevikkisessä sanomalehdessä ja Puolan ulosottomiesten liiton verkkosivuilla. Ulosottomies voi ilmoittaa pakkohuutokaupasta myös muulla osapuolen haluamalla tavalla osapuolen pyynnöstä ja tämän kustannuksella.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Pakkohuutokauppa on julkinen tilaisuus, jonka ulosottomies toimittaa tuomarin tai tuomioistuinlakimiehen (referendarz sądowy) läsnä ollessa ja tämän valvonnassa. Kiinteistön pakkohuutokaupan toimittaa kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa toimiva ulosottomies.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysimääräisesti

• Pakkotäytäntöönpano, joka koskee kiinteistön osaa;
• Pakkotäytäntöönpano, joka koskee pysyvää nautintaoikeutta;
• Pakkotäytäntöönpano, joka koskee rakentamatonta tonttia tai tonttia, jolle on rakennettu asuin- tai liikerakennus, jos täytäntöönpanohakemuksen jättämiseen mennessä ei ole tehty ilmoitusta rakennuksen valmistumisesta tai haettu rakennuslaissa (prawo budowlane) tarkoitettua muuttolupaa;
• Pakkotäytäntöönpano, joka koskee alusrekisteriin kirjattuja aluksia;
• Pakkotäytäntöönpano, joka koskee yrityksen tai maatilan myyntiä;
• Pakkotäytäntöönpano, jonka tarkoituksena on kiinteistön yhteisomistuksen lakkauttaminen julkisen huutokaupan avulla.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Alioikeudet (sąd rejonowy) ylläpitävät kiinteistörekistereitä (księga wieczysta), joista käy ilmi kiinteistön oikeudellinen asema. Rekistereitä käytetään sähköisessä muodossa. Rekisterit ovat julkisia, ja ne on jaettu neljään osaan:

1) ensimmäisessä osassa ovat kiinteistöjen tunnistetiedot ja niiden omistukseen liittyvät oikeudet;

2) toisessa osassa ovat omistusoikeutta ja pysyvää nautintaoikeutta koskevat tiedot;

3) kolmannen osan tiedot koskevat rajoitettuja esineoikeuksia, kiinnityksiä lukuun ottamatta, kiinteistön luovuttamista tai pysyvää nautintaoikeutta koskevia rajoituksia, sekä muita oikeuksia ja vaateita, kiinnitykseen liittyviä vaateita lukuun ottamatta;

4) neljännen osan tiedot koskevat kiinnityksiä.

Kiinteistörekisterien lisäksi kiinteistöjä koskevia tietoja on tontti- ja rakennusrekisterissä (ewidencja gruntów i budynków), josta säädetään 17.5.1989 annetussa laissa Prawo geodezyjne i kartograficzne (konsolidoitu teksti: Dziennik Ustaw 193/2010, 1287 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna). Tämän rekisterin ylläpitämisestä vastaavat piirikuntien johtajat (starosta powiaty).

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen varallisuuden tai saatavat

Velkojat voivat selvittää velallisen varallisuuden edellä 4 kohdassa tarkoitettujen tietokantojen eli kiinteistörekisterien sekä tontti- ja rakennusrekisterien avulla. Lisäksi velallisen kiinnitetystä omaisuudesta voi saada tietoa kiinnitysrekistereistä.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Pakkohuutokauppoja ei järjestetä internetissä. Ainoastaan pakkohuutokauppoja koskevat kuulutukset julkaistaan Puolan ulosottomiesten liiton verkkosivuilla (lakisääteinen velvollisuus) ja yleensä myös huutokaupan järjestämisestä vastaavan ulosottomiehen verkkosivuilla.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Nykyään suositellaan, että ulosmitattu omaisuus myydään https://www.e-leiloes.pt/-huutokauppasivuston kautta siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 837 §:n ja 29. elokuuta 2013 annetun päätöksen (portaria) nro 282/2013 20 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti.

Huutokauppasivuston toiminnassa sovellettavat säännöt on vahvistettu oikeusministerin päätöksellä (despacho) nro 12624/2015, joka on julkaistu Portugalin virallisessa lehdessä (Diário da República, toinen sarja, nro 219, 9.11.2015).

Huom. Portugalin eri viranomaisten verkkosivuille on viime aikoina tehty lukuisia kyberhyökkäyksiä, minkä takia e-leilões-verkkosivuston käyttöä Portugalin ulkopuolelta on rajoitettu.

Jotta sivustoa voidaan käyttää Portugalin ulkopuolelta, käyttäjän IP-osoite on ilmoitettava sähköpostitse osoitteeseen suporte@solicitador.net. IP-osoitteen saa selville esimerkiksi seuraavan linkin kautta: https://www.whatismyip.com/.

Myynti-ilmoituksia säännellään päätöksen nro 12624/2015 6 §:ssä:

6 §

Huutokaupoista ilmoittaminen

1. Huutokaupoista ilmoitetaan https://www.e-leiloes.pt/-verkkosivustolla. Lisäksi kaikki tiedot tai osa niistä voidaan toimistoasianajajien liiton (Câmara dos Solicitadores) päätöksellä jakaa myös muilla verkkosivustoilla, lehdistössä tai sähköpostitse. Huutokaupasta vastaava ulosottoviranomainen voi tästä riippumatta ilmoittaa huutokaupasta myös muilla tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla.
2. Verkkosivustolla www.e-leiloes.pt julkaistavassa ilmoituksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:
   1. oikeudenkäynnin viitenumero, tuomioistuin ja huutokaupan järjestävä yksikkö;
   2. huutokaupan alkamispäivä;
   3. päivämäärä ja kellonaika, johon mennessä huutokaupan on päätyttävä;
   4. myytävän omaisuuserän (tai omaisuuserien) perushinta:
   5. viimeksi tehdyn tarjouksen arvo;
   6. jos myytävä kohde on irtainta omaisuutta, valokuva siitä tai myytävien esineiden kokonaisuudesta;
   7. lyhyt kuvaus myytävästä kohteesta;
   8. myytävän kohteen luonne;
   9. jos myytävä kohde on kiinteistö, sen sijainti ja siihen kuuluvat osat, kiinteistörekisterinumero ja lainhuutotiedot, alue, kunta ja likimääräinen maantieteellinen sijainti, ulkopuolelta otettu valokuva kiinteistöstä ja mahdollisuuksien mukaan valokuva sisätiloista, jos kyseessä on kaupunkitalo tai muu kaupunkirakennus;
   10. tiedot säilyttäjästä tai varastointipaikasta;
   11. omaisuuden näyttöpaikka ja -aika sekä säilyttäjän yhteystiedot;
   12. menettelystä vastaavaa ulosottoviranomaista koskevat tiedot, muun muassa nimi, ammattirekisterinumero, puhelinnumerot, faksinumero ja sähköpostiosoite sekä yhteydenottoajat;
   13. muut asiat, joista omaisuudesta kiinnostuneille osapuolille on lain mukaisesti ilmoitettava, kuten onko pakkotäytäntöönpano tai ulosmittaus riitautettu tai onko muutoksenhaku vireillä, sekä tiedot mahdollisista panttioikeuksista, jotka jäävät voimaan myynnin jälkeen, tai menettelyn aikana ilmoittautuneista etuoikeuksien haltijoista;
   14. myytävän omaisuuden omistavan velallisen nimi tai sen omistavien velallisten nimet.

Ulosmitatun omaisuuden hinta/arvo

Perusarvolla tarkoitetaan omaisuuserän tai omaisuuserien muodostaman kokonaisuuden arvoa, joka on vahvistettu myynnin määränneessä oikeudenkäynnissä: joko siviiliprosessilain mukaisessa pakkotäytäntöönpanomenettelyssä tai yritysten maksukyvyttömyyttä ja yrityssaneerausta koskevan lain (Código da Insolvência e da Recuperação de Empresas) mukaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Vähimmäisarvolla tarkoitetaan alhaisinta arvoa, josta omaisuus voidaan myydä ja joka vastaa siviiliprosessilain 816 §:n mukaisesti 85:tä prosenttia perusarvosta. Joissakin tapauksissa vähimmäisarvo voi olla yhtä suuri kuin perusarvo.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Huutokauppasivuston toimintasäännöt on vahvistettu oikeusministerin päätöksellä (despacho) nro 12624/2015, joka on julkaistu Portugalin virallisessa lehdessä (Diário da República, toinen sarja, nro 219, 9.11.2015). Päätöksen mukaan sivustoa kehittää ja hallinnoi toimistoasianajajien liitto (Câmara dos Solicitadores), nyttemmin toimistoasianajajien ja ulosottoviranomaisten liitto (Ordem dos Solicitadores e Agentes de Execução).

Ulosottoviranomaisten toimittamassa yksityisoikeudellisessa pakkotäytäntöönpanomenettelyssä myynnistä vastaa aina ulosottoviranomainen.

Jotta sivustoa voidaan käyttää Portugalin ulkopuolelta, käyttäjän IP-osoite on ilmoitettava sähköpostitse osoitteeseen suporte@solicitador.net. IP-osoitteen saa selville esimerkiksi seuraavan linkin kautta: https://www.whatismyip.com/.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysin

Esimerkki tästä on omaisuus, joka on myytävä säännellyillä markkinapaikoilla tai suoraan.

Portugalin siviiliprosessilain 837 § – Myynti nettihuutokaupassa

1. Lukuun ottamatta 830 ja 831 §:ssä tarkoitettuja tapauksia, ulosmitattu kiinteä omaisuus olisi suotavaa myydä nettihuutokaupassa oikeusministerin päätöksessä määriteltävin ehdoin.

Portugalin siviiliprosessilain 830 § – Omaisuuden myynti säännellyillä markkinoilla

Rahoitusvälineet ja noteeratut hyödykkeet myydään säännellyillä markkinoilla.

Portugalin siviiliprosessilain 831 § – Suora myynti

Myynti toteutetaan suoraan tapauksissa, joissa laillisesti edellytetään omaisuuden luovuttamista tietylle taholle tai joissa pakkotäytäntöönpanoon oikeutettu osapuoli haluaa käyttää tätä oikeutta ja hänen kanssaan on tehty kaikkia osapuolia sitova esisopimus myynnistä.

Vaikka nettihuutokauppa on Portugalissa ensisijainen pakkomyyntikeino, siviiliprosessilaissa on säädetty muunkin tyyppisiä kauppatapoja:

1. myynti suljetulla tarjouskilpailulla
2. myynti säännellyillä markkinoilla
3. myynti suoraan henkilöille tai elimille, joilla on oikeus ostaa omaisuus
4. myynti yksityisten neuvottelujen perusteella
5. myynti huutokauppayrityksessä
6. myynti valtion varastosta tai vastaavasta
7. myynti nettihuutokaupassa.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Portugalissa on muun muassa seuraavia sääntely- ja rekisteröintiviranomaisia:

• Rekisteri- ja notariaattitoiminnasta vastaava virasto Instituto dos Registos e do Notariado, I. P. (IRN) on viranomainen, jonka tehtävänä on rekisteröintipalveluja koskevan politiikan toteutus ja seuranta. Sen tavoitteena on taata henkilötietojen, kansalaisuuden, kiinteistöjen, yritysten, irtaimen omaisuuden ja oikeushenkilöiden rekisteröintipalvelujen tarjoaminen yksityishenkilöille ja yrityksille. Tämän lisäksi virasto huolehtii muun muassa kiinteistöjä, veneitä ja ilma-aluksia koskevan notaaritoiminnan sääntelystä, valvonnasta ja tarkastuksista.
• Portugalin arvopaperimarkkinaviranomainen Comissão do Mercado de Valores Mobiliários (CMVM) huolehtii rahoitusvälinemarkkinoiden ja niiden toimijoiden turvaamisesta, valvonnasta ja sääntelystä. Sen tavoitteena on edistää muun muassa osakkeisiin ja rahoitusvälineisiin liittyvää sijoittajien suojaa.
• Teollis- ja tekijänoikeuksien virasto Instituto Nacional de Propriedade Industrial (INPI) keskittyy toiminnassaan tekijän- ja teollisoikeuksien myöntämiseen ja suojelemiseen niin Portugalissa kuin sen ulkopuolella yhteistyössä niiden kansainvälinen organisaatioiden kanssa, joiden jäsen Portugali on.

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen omaisuuden tai saatavat

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, että ainoastaan ulosottoviranomainen voi käyttää salassapidettäviä tietokantoja. Velkojalla ei ole niihin suoraa pääsyä.

Julkisiin tietokantoihin pääsyä säännellään 30. maaliskuuta 2009 annetulla päätöksellä (portaria) nro 331-A/2009, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksillä nro 350/2013 (3.12.2013) ja nro 288/2015 (17.9.2015).

Pääsyä Portugalin keskuspankin tietokantoihin säännellään 29. elokuuta 2013 annetulla päätöksellä nro 282/2013.

Ulosottoviranomaisella on nykyisin verkossa suora pääsy muun muassa seuraaviin tietokantoihin:

1. Portugalin vero- ja tulliviranomainen (Autoridade Tributária e Aduaneira)
2. sosiaaliturvaviranomaisten tietokanta (Segurança Social)
3. yleinen eläkerahasto (Caixa Geral de Aposentações)
4. kiinteistörekisteri (Registo Predial)
5. kaupparekisteri (Registo Comercial)
6. kansallinen oikeushenkilörekisteri (Registo Nacional de Pessoas Coletivas)
7. ajoneuvorekisteri (Registo Automóvel)
8. Portugalin keskuspankki (Banco de Portugal)
9. valtion velanhallinnasta vastaava virasto (Instituto de Gestão de Crédito Público)
10. CITIUS (tuomioistuinten toimintaa tukeva tietotekninen portaali).

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Huutokauppasivuston toiminnassa sovellettavat säännöt on vahvistettu oikeusministerin päätöksellä (despacho) nro 12624/2015, joka on julkaistu Portugalin virallisessa lehdessä (Diário da República, toinen sarja, nro 219, 9.11.2015).

Lisätietoja on saatavilla seuraavilta verkkosivustoilta:

• Nettihuutokauppasivuston toimintasäännöt (Regras de funcionamento)
• Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (Respostas a perguntas frequentes)

https://www.e-leiloes.pt/faqs.aspx

Jotta sivustoa voidaan käyttää Portugalin ulkopuolelta, käyttäjän IP-osoite on ilmoitettava sähköpostitse osoitteeseen suporte@solicitador.net. IP-osoitteen saa selville esimerkiksi seuraavan linkin kautta: https://www.whatismyip.com/.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Pakkotäytäntöönpanomenettelystä säädetään Romanian siviiliprosessilaissa, joka sisältää täytäntöönpanomääräyksellä asetettujen velvoitteiden pakkotäytäntöönpanoa koskevat yleiset säännöt. Pakkotäytäntöönpanoa koskevien yksityisoikeudellisten sääntöjen lisäksi velallisiin, joille on asetettu velvoitteita, sovelletaan erityistilanteissa kahta muuta erillistä sääntötyyppiä. Nämä ovat verosaatavien ja rikoksen kautta syntyneiden saatavien täytäntöönpano.

Täytäntöönpanomääräyksestä johtuvien yleisten saatavien (muiden kuin verosaatavien ja rikoksen kautta syntyneiden saatavien) ulosmittauksesta Romanian alueella vastaavat haaste- ja ulosottomiehet (executori judecătorești). He toimivat oikeusministerin antamalla määräyksellä.

Kun täytäntöönpano on hyväksytty edellä esitetyn mukaisesti ulosmitattavien velkojen lajin osalta, velallisen irtain ja/tai kiinteä omaisuus myydään julkisella huutokaupalla yksityisoikeuden sääntöjen mukaisesti.

Ulosottomies voi arvioida itse ulosmitatun kiinteän omaisuuden arvon (siten, että sen perusteena on kaupallinen arvo suhteessa asianomaisen alueen keskimääräisiin markkinahintoihin). Arvioita suorittamaan voidaan myös nimittää asiantuntija maksua vastaan, jos ulosottomiehen arviointi ei ole mahdollinen tai osapuolet niin pyytävät.

Ulosottomies voi määrittää myös ulosmitattavan irtaimen omaisuuden arvon samalla tavoin (kaupallisen arvon ja keskimääräisen markkinahinnan perusteella), tai tätä varten nimitetään asiantuntija osapuolten pyynnöstä tai tilanteessa, jossa ulosottomies ei voi esittää arviota.

Ulosottomies ilmoittaa irtaimen omaisuuden pakkohuutokaupasta kiinnittämällä asiaa koskevia ilmoituksia huutokauppapaikalle, omalle toimipaikalleen, sen kunnan kunnantalolle, jossa omaisuus myydään, sekä muille julkisille paikoille. Romanian siviiliprosessilaissa edellytetään, että asiasta ilmoitetaan myös paikallisissa ja kansallisissa sanomalehdissä sekä tällaisen omaisuuden myyntiin tarkoitetuilla verkkosivuilla.

Edellä mainittua ilmoitusmenettelyä sovelletaan myös kiinteään omaisuuteen, minkä lisäksi sen myynti eroaa irtaimen omaisuuden myynnistä hieman siten, että omaisuuden arvo määrittää ilmoitustavan. Kiinteän omaisuuden pakkohuutokaupasta ilmoitetaan kansallisesti ilmestyvässä sanomalehdessä, jos sen arvo on yli 250 000 Romanian leuta. Ilmoitus on julkaistava myös pakkotäytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden sähköisessä myyntirekisterissä (Registrul electronic de publicitate a vânzării bunurilor supuse executării silite).

Pakkotäytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden ominaispiirteet esitetään myynti-ilmoituksessa.

Omaisuuden näyttöä koskevaa menettelyä ei ole säännelty laissa.

Lain mukaan ulosottomies määrää tarjousvakuuden, joka on maksettava ennen huutokaupan alkamista. Ulosottomies säilyttää vakuuden hallussaan. Vakuus voidaan maksaa sähköisesti, ja ulosottomiehen on liitettävä ostotarjoukseen todiste sen maksamisesta.

Omaisuus myydään korkeimman tarjouksen tekijälle, tai jos tarjoajia on vain yksi, ainoan tarjouksen tekijälle, jos tämä on tarjonnut huutokaupassa edellytetyn lähtöhinnan.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Myynti julkisella huutokaupalla kuuluu yksinomaan ulosottomiehen vastuulle Romanian siviiliprosessilaissa säädetyn pakkotäytäntöönpanomenettelyn puitteissa. Kun on kyse tietynlaisista saatavista eli verosaatavista ja rikoksen kautta syntyneistä saatavista, myynnistä vastaavat joko veroviranomaiset (verosaatavien osalta) erityisten huutokauppaa ja siihen osallistuvia koskevien menettelysääntöjen mukaisesti tai rikoksella hankittujen varojen realisoinnista vastaava valtion viranomainen (Agenția Națională de Administrare a Bunurilor Indisponibilizate, A.N.A.B.I.). A.N.A.B.I. voi antaa realisoinnin myös ulosottomiehen tehtäväksi yhteistyösopimuksen nojalla.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä sovelleta täysimääräisesti

Omaisuuden myyntiin julkisella huutokaupalla sovelletaan yhteisiä sääntöjä, joihin sisältyy tiettyjä poikkeuksia. Nämä poikkeukset koskevat konsolidoituun yleiseen talousarvoon, EU:n talousarvioon tai Euroopan atomienergiayhteisön talousarvioon maksettaviin tuloihin liittyviä täytäntöönpanomääräyksiä. Lisäksi on olemassa poikkeuksia, jotka koskevat rikoksella hankittujen varojen realisointia.

4. Kansalliset varallisuusrekisterit

Romaniassa ei ole kansallista varallisuusrekisteriä, joka sisältäisi omaisuuteen liittyviä tietoja.

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen varallisuuden tai saatavat

Velkojat voivat päästä tarkastelemaan velallisen omaisuutta tai velkaa koskevia tietoja ainoastaan osana hyväksyttyä täytäntöönpanomenettelyä ja ulosottomiehen välityksellä.

Näin ollen velkojilla on vain rajoitettu pääsy tietokantoihin, joista käy ilmi velallisen omaisuutta koskeva tilanne. Esimerkiksi kiinteää omaisuutta koskevat täytäntöönpanotoimet kirjataan kiinteistörekisteriin (Cartea Funciară) pyynnöstä ja maksua vastaan, joten kuka tahansa voi saada tietoa omaisuudesta. Toisaalta tämän tyyppisestä tiedosta ei ole hyötyä kaikkien velallisten kohdalla, sillä hakuja voi tehdä ainoastaan omaisuuserän, ei henkilön, perusteella. Henkilötietoja suojataan erityissäännöksin, joten – kuten edellä on todettu – tällaisia tietoja voi saada ainoastaan viranomaisten välityksellä ja tietyissä tapauksissa tuomioistuimen vahvistuksella.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Pakkotäytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden sähköisen myyntirekisterin tietokannan kautta ulosottomiesten on ilmoitettava kansallisesti sellaisen irtaimen omaisuuden myynnistä, jonka arvo on yli 2 000 Romanian leuta, ja pakkotäytäntöönpanon kohteena olevan kiinteän omaisuuden myynnistä. Rekisteri on perustettu haaste- ja ulosottomiehistä annetun lain nro 188/2000 35 §:n 2 momentin nojalla ja se on ollut käytössä vuodesta 2012. Ilmoittaminen tässä rekisterissä on ulosottomiehen lakisääteinen velvollisuus, jonka laiminlyönti johtaa kurinpitotoimiin ulosottomiehistä annetun lain nro 188/2000 47 §:n nojalla.

Pakkotäytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden sähköisen myyntirekisterin uusi järjestelmäalusta hyväksyttiin 5. joulukuuta 2014 haaste- ja ulosottomiesten kansallisen yhdistyksen johtokunnan päätöksellä nro 67.

1. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä ilmoittaminen ja myyntikohteen hinnoittelu

Täytäntöönpanomenettelyissä ja muissa oikeudellisissa menettelyissä irtain omaisuus, kiinteä omaisuus ja oikeudet myydään julkisella huutokaupalla. Omaisuuden myyntiin sovelletaan täytäntöönpanomenettelyn sääntöjä. Sloveniassa pakkohuutokauppa voidaan toimittaa perinteisesti tai internetissä.

Vaikka Sloveniassa ei ole vielä mahdollista myydä omaisuutta konkurssimenettelyssä yksittäisen verkkoportaalin kautta – toisin kuin silloin, kun myynti (lukuun ottamatta irtaimen omaisuuden myymistä) ja myynnistä ilmoittaminen tapahtuvat täytäntöönpanomenettelyssä –, markkinoilla toimivat ulkopuoliset palveluntarjoajat voivat hoitaa konkurssivelallisen omaisuuden myynnin julkisessa verkkohuutokaupassa. Tämä myyntimenetelmä (julkinen verkkohuutokauppa) on jo otettu käyttöön maksukyvyttömyysmenettelyissä, ja pesänhoitajat hyödyntävät sitä.

Irtain omaisuus

Täytäntöönpanomenettelyssä irtain omaisuus ulosmitataan, sen arvo määritetään, omaisuus myydään ja myyntitulot maksetaan velkojalle (saatavien täytäntöönpanosta ja vakuuksista annetun lain (Zakon o izvršbi in zavarovanju), jäljempänä ’ZIZ-laki’, 81 §:n 1 momentti).

Ulosmittaus voi koskea velallisen hallussa olevaa omaisuutta tai velkojan hallussa olevaa velallisen omaisuutta. Kolmannen osapuolen hallussa oleva velallisen omaisuus voidaan ulosmitata kolmannen osapuolen suostumuksella (ZIZ-lain 83 §).

Ulosmittauksen yhteydessä velkoja saa ulosmitattuun omaisuuteen panttioikeuden (ZIZ-lain 87 §). Tapauksissa, joissa ulosmitataan omistuksettomien panttioikeuksien ja ulosmitatun irtaimen omaisuuden rekisterissä olevaa irtainta omaisuutta, panttioikeus annetaan, kun ulosmittaus merkitään rekisteriin (ZIZ-lain 87 §).

Ulosmitatun omaisuuden asiantuntija-arviointi

Ulosmitatun omaisuuden arvo määritetään ulosmittaushetkellä, paitsi jos välitön arviointi on mahdotonta omaisuuden erityisen arvon vuoksi tai jos tapaukseen liittyy omistuksettomien panttioikeuksien ja ulosmitatun irtaimen omaisuuden rekisterissä olevan irtaimen omaisuuden ulosmittaus. Arvonmäärityksen suorittaa ulosmittauksen toimittava ulosottomies. Jos jokin osapuolista niin pyytää, arviointi voidaan teettää myös osapuolen valitsemalla tuomioistuimen asiantuntijalla niin, että kyseinen osapuoli maksaa arviointikustannukset (ZIZ-lain 89 §). Ulosmitattu omaisuus voidaan myydä vasta, kun täytäntöönpanopäätös on lainvoimainen, paitsi jos velallinen antaa sitä ennen suostumuksensa omaisuuden myyntiin, omaisuus on herkästi pilaantuvaa tai on vaarana, että ulosmitatun omaisuuden arvo laskee merkittävästi (ZIZ-lain 92 §).

Ulosmitattu omaisuus myydään julkisella huutokaupalla tai ostajan ja ulosottomiehen tai välittäjänä toimivan henkilön välisellä suoralla sopimuksella. Julkinen huutokauppa voidaan toteuttaa myös internetissä (julkinen verkkohuutokauppa). Ulosottomies valitsee omaisuuden myyntitavan ja -päivän heti ulosmittauksen jälkeen sen periaatteen mukaisesti, että omaisuudesta on saatava mahdollisimman hyvä hinta, ja merkitsee tiedot ulosmittauksesta tehtävään pöytäkirjaan (ZIZ-lain 93 §). Jos ulosottomies valitsee myyntitavaksi julkisen huutokaupan, sen paikka ja päivämäärä merkitään pöytäkirjaan. Ulosottomies ilmoittaa omaisuuden myyntitavan ja -päivämäärän erityisellä ilmoituksella, joka annetaan tiedoksi velkojalle ja velalliselle (ulosottomiehen tehtävien suorittamista koskevien sääntöjen [Pravilnik o opravljanju službe izvršitelj] 82 §).

Myynnistä ilmoittaminen: Jos ulosottomies päättää, että omaisuus myydään julkisella huutokaupalla, huutokaupasta ilmoitetaan tuomioistuimelle vähintään kahdeksan päivää ennen huutokauppaa ja tuomioistuin ilmoittaa siitä ilmoitustaulullaan. Ulosottomiehen on julkaistava ilmoitus ja valokuva omaisuudesta irtaimen omaisuuden myynnin hakukoneessa sekä syötettävä hakukoneeseen irtainta omaisuutta koskevat tiedot (ZIZ-lain 93 §). Ulosottomies ilmoittaa julkisesta huutokaupasta tuomioistuimen ilmoitustaululla ja ulosmittauspäätöksen antaneen toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla. Ulosottomiehen on pyydettävä, että julkisesta huutokaupasta ilmoitetaan myös virallisessa rekisterissä, jos sellainen on olemassa. Velkojan tai velallisen pyynnöstä ulosottomies voi ilmoittaa julkisesta huutokaupasta myös tiedotusvälineissä. Tällöin ilmoituskustannukset maksaa julkista huutokauppaa hakenut osapuoli (sääntöjen 89 artikla).

Mahdollisuus tutustua myytävään omaisuuteen: Julkista huutokauppaa koskevasta ilmoituksesta on käytävä ilmi huutokaupan paikka, päivämäärä ja kellonaika, myytävä omaisuus ja sen kuvaus sekä paikka, jossa omaisuuteen voi tutustua ennen huutokauppaa (ulosottomiehen tehtävien suorittamista koskevien sääntöjen 89 artikla). Kiinnostuneet ostajat voivat myös etsiä täytäntöönpanomenettelyjen myyntikohteita ja tutustua omaisuudesta otettuihin valokuviin e-dražbe-portaalissa verkkohuutokaupan hakukoneessa osoitteessa SodneDrazbe.si. Myytävää omaisuutta voi etsiä ja tarkastella seuraavilla kriteereillä: tuomioistuin, asian numero, myyntimuoto, myyntimenetelmä, myyntityyppi, myynnin alkamispäivä, julkaisun tila, myynnin kohde, kohteen tyyppi, kaupunki, alue ja lähtöhinta. Haun voi tehdä myös hakukenttään kirjoittamalla.

Vakuus: Ennen huutokaupan alkua ulosottomiehen on määritettävä, edellyttävätkö omaisuuden luonne ja arvo vakuuden pyytämistä huutokaupan osallistujilta. Vakuus voi olla enintään 10 prosenttia omaisuuden lähtöhinnasta.

Huutokaupantoimittaja: Julkisen huutokaupan toimittaa ulosottomies, joka voi omalla kustannuksellaan valtuuttaa huutokaupanpitäjän, jos omaisuuden määrä ja laatu sitä edellyttävät. Huutokauppa on yleisölle avoin (ulosottomiehen tehtävien suorittamista koskevien sääntöjen 92 artikla).

Lähtöhinta: Ulosmitattua omaisuutta ei voida myydä ensimmäisessä huutokaupassa alle sen arvioidun arvon. Jos hinta ei ensimmäisessä huutokaupassa nouse arvioidun arvon tasolle, ulosottomies toimittaa toisen huutokaupan, jos joku osapuolista sitä pyytää. Toisessa huutokaupassa myyntihinta voi olla omaisuuden arvioitua arvoa alempi, mutta sen on oltava kuitenkin vähintään kolmannes arvosta (ZIZ-lain 94 §).

Tarjousten tekeminen ja hyväksyminen: Kun huutokaupan aloituksesta on kulunut vähintään 15 minuuttia, ulosottomies pyytää osallistujia tekemään tarjouksia (huutaminen). Huutokauppa jatkuu, kunnes kaikki kiinnostuneet ovat tehneet tarjouksensa. Ulosottomies myy omaisuuden eniten tarjonneelle, jos uusia tarjouksia ei tehdä kahden kehotuksen jälkeen. Jos ostaja ei maksa ostohintaa huutokaupan päätteeksi, ulosottomies voi myydä omaisuuden seuraavaksi eniten tarjonneelle, jos velkoja antaa siihen suostumuksensa allekirjoittamalla huutokauppapöytäkirjan. Jos velkoja ei ole paikalla huutokaupassa, ulosottomies voi myydä omaisuuden välittömästi seuraavaksi eniten tarjonneelle, jos tarjous on vähintään 50 prosenttia korkeimmasta tarjouksesta ja korkeampi kuin lähtöhinta. Muussa tapauksessa ulosottomies laittaa omaisuuden uudelleen myyntiin samassa huutokaupassa. Edellinen korkeimman tarjouksen tekijä ei saa osallistua uusintahuutokauppaan (ulosottomiehen tehtävien suorittamista koskevien sääntöjen 94 artikla).

Ostohinnan maksaminen ja omaisuuden haltuunotto: Ostajan on maksettava ostohinta ja otettava omaisuus haltuunsa välittömästi huutokaupan jälkeen. Ulosottomiehen on annettava ostajalle asiakirja, jossa on myynnin tiedot ja rekisteritiedot, jos myydystä omaisuudesta pidetään rekisteriä. Asiakirjan perusteella ulosottomies poistaa omaisuuden myyntiin liittyvät rasitteet ja/tai kiellot ja merkitsee uuden omistajan rekisteriin, jos kyseiseen rekisteriin kirjataan myös omistusoikeutta koskevat tiedot. Jos velkoja antaa luvan, ulosottomies voi luovuttaa omaisuuden ostajalle omalla riskillään jo ennen ostohinnan maksua sitä summaa vastaan, johon velkoja on oikeutettu ostohinnasta. Jos ostaja ei maksa ostohintaa eikä velkoja anna suostumustaan omaisuuden luovuttamiseen, ulosottomies voi myydä omaisuuden seuraavaksi eniten tarjonneelle. Omaisuus siirtyy ostajan omistukseen ilman rasitteita, vaikka velallinen ei olisikaan ollut sen omistaja. Ostajalla ei ole oikeutta omaisuuden vikoja koskevaan takuuseen (ZIZ-lain 96 §).

Omistus- ja muut aineelliset oikeudet

Ulosottomies myy omistus- ja muut aineelliset oikeudet noudattaen ulosottomiehen tehtävien suorittamista koskevia sääntöjä irtaimen omaisuuden arvon määrittämisestä ja myynnistä. Ulosottomies laatii ulosmitatuista oikeuksista luettelon ulosottomiehen tehtävien suorittamista koskeviin sääntöihin sisältyvien irtaimen omaisuuden ulosmittausta koskevien säännösten mukaisesti. Luettelossa kuvataan tarkasti oikeuksien sisältö ja laajuus ottaen huomioon olemassa olevat oikeuksia koskevat asiakirjat. Lisäksi määritetään, mitä velallisen on annettava tai tehtävä vastasuorituksena tai korvauksena saadakseen käyttää näitä oikeuksia (ulosottomiehen tehtävien suorittamista koskevien sääntöjen 108 artikla).

Kiinteä omaisuus

Kiinteää omaisuutta koskevassa täytäntöönpanomenettelyssä kirjataan täytäntöönpanopäätös kiinteistörekisteriin, määritetään kiinteän omaisuuden arvo, myydään omaisuus ja maksetaan velkojan saatava myyntituloista (ZIZ-lain 167 §).

Ulosmitatun omaisuuden asiantuntija-arviointi: Tuomioistuin voi määrittää kiinteän omaisuuden arvon jo ennen kuin täytäntöönpanopäätös on lainvoimainen. Tuomioistuin määrittää kiinteän omaisuuden arvon tuomioistuimen asiantuntijan arvion ja arviointihetken markkinahinnan perusteella. Arvon määrittämisessä otetaan huomioon mahdolliset myynnin jälkeen voimaan tulevat oikeudet, kuten nautintaoikeudet (ZIZ-lain 178 §), jotka voivat alentaa omaisuuden arvoa. Kiinteän omaisuuden arvo vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä, josta voi valittaa (ZIZ-lain 179 §).

Myynnistä ilmoittaminen: Kun arvonmääritystä koskevasta päätöksestä on tullut lainvoimainen, tuomioistuin antaa määräyksen kiinteän omaisuuden myynnistä. Määräyksessä määritellään kiinteän omaisuuden myyntitapa ja myynnin ehdot sekä myyntiajankohta ja -paikka, jos omaisuus myydään huutokaupalla. Kiinteä omaisuus myydään sen jälkeen, kun täytäntöönpanopäätös ja kiinteän omaisuuden arvonmääritystä koskeva päätös ovat tulleet lainvoimaisiksi. Tuomioistuin ilmoittaa myyntiä koskevasta määräyksestä ilmoitustaulullaan ja verkkosivustollaan sekä muiden tavanomaisten paikallisten kanavien kautta. Maatalousmaan myynnistä tuomioistuin ilmoittaa sen hallintoviranomaisen ilmoitustaululla, jonka alueella kiinteä omaisuus sijaitsee. Siitä voidaan ilmoittaa myös kyseisen viranomaisen verkkosivustolla. Velkoja voi julkaista kiinteän omaisuuden myyntiä koskevan määräyksen tiedotusvälineissä. Velkoja myös maksaa julkaisukulut. Myyntipäivä voi olla aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun myyntiä koskevasta määräyksestä on ilmoitettu tuomioistuimen ilmoitustaululla. Tuomioistuin antaa myyntiä koskevan määräyksen tiedoksi asian osapuolille, panttioikeuden omaavalle velkojalle, muille menettelyyn osallistuville, joilla on rekisteröity etuosto- tai lunastusoikeus, ja toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle (ZIZ-lain 181 §).

Yleissääntönä on, että kiinteä omaisuus myydään julkisella huutokaupalla. Julkinen huutokauppa toimitetaan verkkohuutokauppana, ellei tuomari katso, että kiinteä omaisuus olisi sopivampaa myydä julkisella huutokaupalla. Tuomari voi myös päättää, että kiinteän omaisuuden julkinen huutokauppa toimitetaan, vaikka ensimmäiseen julkiseen verkkohuutokauppaan ei olisi rekisteröitynyt yhtään tarjoajaa. Ellei tuomioistuin toisin päätä, kiinteän omaisuuden julkinen huutokauppa toimitetaan tuomioistuimen tiloissa. Velkojat, panttioikeuden omaavat velkojat ja maan kiinnitykseen perustuvan velan velkojat voivat täytäntöönpanomenettelyn aikana myyntiä koskevan määräyksen antamiseen asti sopia, että kiinteä omaisuus myydään keräämällä sitovia tarjouksia tai suoran tarjouksen perusteella (ZIZ-lain 183 §).

Kiinteän omaisuuden myyntiä koskeva määräys sisältää seuraavat tiedot:

1. yksityiskohtainen kuvaus kiinteästä omaisuudesta, mukaan lukien kalusto ja kalusteet
2. tiedot rakennusta koskevista nautintaoikeuksista ja esineoikeudellisista rasitteista, jotka ostajan on hyväksyttävä
3. tuomioistuimen päätöksessään määrittämä kiinteän omaisuuden arvo
4. hinta, jolla kiinteä omaisuus voidaan myydä
5. määräaika, johon mennessä ostajan on maksettava kauppahinta
6. myyntitapa
7. tarjoajalta vaadittavan vakuuden määrä (ZIZ-lain 184 §).

Mahdollisuus tutustua myytävään omaisuuteen: Tuomioistuin voi sallia kiinteän omaisuuden ostamisesta kiinnostuneiden tutustua omaisuuteen pyynnöstä ja omalla kustannuksellaan. Tuomioistuin määrää tutustumistavasta ja ulosottomiehen mahdollisesta läsnäolosta kiinteän omaisuuden myyntiä koskevassa määräyksessään (ZIZ-lain 176 §). Kiinnostuneet ostajat voivat myös etsiä täytäntöönpanomenettelyjen myyntikohteita ja tutustua valokuviin e-dražbe-portaalissa verkkohuutokaupan hakukoneessa osoitteessa SodneDrazbe.si. Myytävää omaisuutta voi etsiä ja tarkastella seuraavilla kriteereillä: tuomioistuin, asian numero, myyntimuoto, myyntimenetelmä, myyntityyppi, myynnin alkamispäivä, julkaisun tila, myynnin kohde, kohteen tyyppi, kaupunki, alue, kerros, pinta-ala, huoneiden lukumäärä, rakennusvuosi, yritys, jossa osakkeenomistajalla on omistus, ja lähtöhinta. Haun voi tehdä myös hakukenttään kirjoittamalla.

Vakuus: Julkiseen huutokauppaan voivat osallistua ne, jotka ovat maksaneet vakuuden vähintään kolme työpäivää ennen huutokaupan alkua. Vakuus on kymmenesosa kiinteän omaisuuden määritetystä arvosta. Velkojan, jonka esityksestä tuomioistuin on myöntänyt luvan huutokaupalle, ei tarvitse maksaa vakuutta. Sama koskee panttioikeuden omaavaa velkojaa tai maan kiinnitykseen perustuvan velan velkojaa, jos heidän saatavansa ovat vakuussummaa suuremmat ja jos vakuus voidaan kattaa kauppahinnalla ottaen huomioon kyseisten henkilöiden ensisijaisuuden maksunsaajina ja kiinteälle omaisuudelle määritellyn arvon. Julkisessa verkkohuutokaupassa vapautusta vakuuden maksamisesta on ehdotettava kolme työpäivää ennen julkisen verkkohuutokaupan alkua. Vakuus maksetaan takaisin hävinneiden tarjoajien pankkitileille 15 päivän kuluessa julkisen huutokaupan päättymisestä tai tarjousten avaamismenettelyn päättymisestä, ellei laissa toisin säädetä (ZIZ-lain 185 §).

Lähtöhinta: Kiinteän omaisuuden myyntihinnan on ensimmäisellä myyntikerralla oltava vähintään 70 prosenttia omaisuuden määritetystä arvosta. Jos kiinteää omaisuutta ei saada myytyä ensimmäisellä myyntikerralla, tuomioistuin ilmoittaa toisesta myyntikerrasta velkojan ehdotuksesta. Toisella myyntikerralla myyntihinnan on oltava vähintään puolet omaisuuden arvosta. Ensimmäisen ja toisen myyntikerran välissä on oltava vähintään 30 päivää. Osapuolet, panttioikeuden omaava velkoja ja maan kiinnitykseen perustuvien velkojen velkojat voivat antaa täytäntöönpanoa käsittelevässä tuomioistuimessa tai missä tahansa muussa tuomioistuimessa virallisen lausunnon, jossa ne sopivat, että kiinteä omaisuus voidaan myydä ensimmäisellä myyntikerralla huutokaupalla hintaan, joka on alle 70 prosenttia omaisuuden määritetystä arvosta, tai toisella myyntikerralla hintaan, joka on alle puolet sen arvosta (ZIZ-lain 188 §).

Myynti huutokaupalla ja tarjouksen hyväksyminen: Kun tuomioistuin toteaa, että myynnin edellytykset täyttyvät, se ilmoittaa huutokaupan käynnistämisestä. Huutokauppa kestää niin kauan kuin tarjoajat korottavat tarjouksiaan. Tarjous sitoo tarjoajaa, kunnes joku tekee korkeamman tarjouksen (vastatarjous). Tuomioistuin voi yhden tai useamman velkojan pyynnöstä sallia huutokaupan osallistujille lyhyen harkintatauon. Huutokauppa päättyy, kun kukaan tarjoajista ei enää tarjoa korkeampaa hintaa sen jälkeen, kun tuomari on kahteen kertaan kysynyt, haluaako joku korottaa tarjoustaan. Kun huutokauppa on päättynyt, tuomioistuin määrittää korkeimman tarjouksen ja julistaa, että kiinteä omaisuus myydään kyseiselle tarjoajalle. Tuomioistuin antaa tarjouksen hyväksymisestä päätöksen, joka annetaan tiedoksi kaikille huutokauppaan osallistuneille sekä niille, joille on annettu tiedoksi myös myyntiä koskeva määräys. Tarjouksen hyväksymistä koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta. Ostajan tarjouksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä voi kuitenkin valittaa, jos huutokaupassa on toimittu sääntöjen vastaisesti (ZIZ-lain 189 §).

Ostohinnan maksaminen: Kun tarjous on hyväksytty, ostajan on maksettava ostohinta myyntiä koskevassa määräyksessä ilmoitettuun määräaikaan mennessä (ZIZ-lain 191 §). Määräajan on oltava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua myyntipäivästä riippumatta siitä, maksetaanko ostohinta yhdessä vai useammassa erässä (ZIZ-lain 184 §).

Omaisuudenluovutus: Kun tuomioistuin on antanut tarjouksen hyväksymistä koskevan päätöksen ja ostaja on maksanut ostohinnan, tuomioistuin antaa päätöksen, jolla kiinteä omaisuus luovutetaan ostajalle (omaisuudenluovutus). Kun päätös on tullut lainvoimaiseksi, ostajan omistusoikeus kirjataan kiinteistörekisteriin ja omaisuutta koskevat oikeudet ja rasitteet poistetaan rekisteristä tarjouksen hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisesti. Tuomioistuin määrittää päätöksessä myös sen, mihin mennessä velallisen on muutettava pois asunnosta tai tyhjennettävä liiketila. Omaisuudenluovutusta koskeva päätös on myös täytäntöönpanoasiakirja, jonka nojalla kiinteän omaisuuden on vapauduttava ja se on luovutettava. Päätös voidaan panna täytäntöön, kun siitä on tullut lainvoimainen (ZIZ-lain 192 §).

Kiinteän omaisuuden julkinen verkkohuutokauppa: Muutetussa ZIZ-L-laissa (UL RS, N:o 11/18) julkisten verkkohuutokauppojen toimittamistapaan on tehty useita muutoksia. Asiaa säännellään tarkemmin myynnin ilmoittamista verkossa toimivalla hakukoneella ja julkisia verkkohuutokauppoja täytäntöönpanomenettelyissä koskevilla säännöillä (Pravilnik o objavah prodaj v spletnem iskalniku in spletnih javnih dražbah v izvršilnih postopkih, UL RS, N:o 195/20). Julkiseen verkkohuutokauppaan pääsee osoitteessa SodneDrazbe.si.

Julkiseen verkkohuutokauppaan rekisteröityminen ja rekisteröinnin hyväksyminen: Kiinnostuneet ostajat voivat rekisteröityä julkiseen verkkohuutokauppaan e-dražbe-portaalissa SI-PASS-tilin kautta. Rekisteröinnin yhteydessä kiinnostuneen ostajan on valittava, osallistuuko hän huutokauppaan tarjoajana (esimerkiksi tarjoajana tai tarjoajana, joka on samalla velkoja, panttioikeuden omaava velkoja tai maan kiinnitykseen perustuvien velkojen velkoja, vai etuosto- tai lunastusoikeuden haltijana), annettava tiedot tilistä, jolle vakuus on määrä palauttaa (jos tili on eri kuin se, jolta vakuus maksettiin), ja ilmoitettava, haetaanko vakuuden maksamisesta vapautusta (silloin mukaan on liitettävä vapautusta koskeva ehdotus). Jos omaisuuden ostamiseen sovelletaan erityisehtoja, kiinnostuneen ostajan on toimitettava asiakirjat, jotka osoittavat näiden erityisehtojen täyttyvän. Jos julkista verkkohuutokauppaa varten on maksettava vakuus, kiinnostuneelle ostajalle, joka rekisteröityy julkiseen verkkohuutokauppaan e-dražbe-portaalissa, lähetetään tieto vakuuden suuruudesta, maksun yhteydessä ilmoitettava viitenumero ja sen tilin numero, jolle vakuus maksetaan. Jos useampi kiinnostunut ostaja haluaa yhdessä ostaa julkisessa verkkohuutokaupassa myytävän kohteen, vain yksi ostajista rekisteröityy julkiseen verkkohuutokauppaan ja liittää rekisteröintiin asiakirjat, joista käyvät ilmi osuudet, joilla kiinnostuneet ostajat haluavat omistaa myyntikohteen. Samalla ostajan on toimitettava valtakirjat, joilla muut kiinnostuneet ostajat ovat valtuuttaneet tämän osallistumaan julkiseen verkkohuutokauppaan puolestaan. Kun ilmoituksen laatija on käsitellyt kiinnostuneen ostajan rekisteröitymisen julkiseen verkkohuutokauppaan ja tarkastanut, onko kiinnostunut ostaja maksanut vakuuden, ilmoituksen laatija hyväksyy tai hylkää rekisteröinnin ja ilmoittaa kiinnostuneelle ostajalle päätöksestään e-dražbe-portaalissa. Mahdollinen rekisteröinnin hylkääminen on perusteltava.

Jos rekisteröinti hyväksytään, tarjoaja saa e-dražbe-portaalissa yksilöllisen koodin voidakseen osallistua nimettömänä julkiseen verkkohuutokauppaan.

Julkisen verkkohuutokaupan eteneminen: Julkinen verkkohuutokauppa alkaa automaattisesti myyntiä koskevassa määräyksessä tai julkista verkkohuutokauppaa koskevassa ilmoituksessa määritettynä ajankohtana. Se kestää niin kauan kuin myyntiä koskevassa määräyksessä tai julkista verkkohuutokauppaa koskevassa ilmoituksessa on määritetty. Tarjoaja korottaa lähtöhintaa tai sillä hetkellä parasta tarjousta vähintään vähimmäiskorotuksella, joka on määritetty myyntiä koskevassa määräyksessä tai julkista verkkohuutokauppaa koskevassa ilmoituksessa. Jos vähimmäiskorotusta ei ole määritetty, tarjoaja voi itse päättää korotuksen suuruuden. Julkisen verkkohuutokaupan aikana tarjoajalle ilmoitetaan e-dražbe-portaalissa sillä hetkellä paras tarjous sekä se, onko tarjoajan tekemä tarjous sillä hetkellä paras. Jos kaksi minuuttia ennen julkisen verkkohuutokaupan päättymistä tehdään tarjous, huutokaupan kestoa pidennetään (kulloinkin) vielä kahdella minuutilla.

Raportti julkisen verkkohuutokaupan etenemisestä: Kun julkinen verkkohuutokauppa on päättynyt, järjestelmä luo automaattisesti raportin huutokaupan etenemisestä. Tarjoajille annetaan e-dražbe-portaalissa saataville raportista versio, josta on poistettu nimet. Ilmoituksen laatijat pääsevät tarkastelemaan raportin versiota, jossa nimet ovat näkyvissä.

Oikeuden tai osakkeenomistajan osuuden myyminen

Osakkeenomistajan osuutta koskeva täytäntöönpano tapahtuu siten, että täytäntöönpanopäätös rekisteröidään, osuus myydään ja velkojalle maksetaan myynnin tuotto. Täytäntöönpanopäätöksellä tuomioistuin estää osakkeenomistajaa luopumasta osuudestaan. Tuomioistuin antaa yhtiötä koskevan täytäntöönpanopäätöksen tiedoksi ja rekisteröi sen tuomioistuimen yhtiörekisteriin. Rekisteröinnillä velkoja saa panttioikeuden osakkeenomistajan osuuteen. Panttioikeutta sovelletaan myös muihin myöhemmin osuuden hankkiviin henkilöihin. Kiinteää omaisuutta koskevasta täytäntöönpanosta annettuja säännöksiä (ZIZ-lain 164 §) sovelletaan soveltuvin osin osakkeenomistajan osuutta koskevaan täytäntöönpanoon. Samoin kuin kiinteän omaisuuden tapauksessa myös osakkeenomistajan osuus voidaan myydä julkisella verkkohuutokaupalla.

2. Kolmannet osapuolet, jotka voivat toimittaa myynnin

Irtain omaisuus

Irtaimen omaisuuden julkisen huutokaupan toimittaa ulosottomies, joka voi omalla kustannuksellaan tarvittaessa valtuuttaa tarjouskilpailuun huutokaupanpitäjän, jos irtaimen omaisuuden määrä ja laatu sitä edellyttävät. Huutokauppa on julkinen (ZIZ-lain 93 § ja ulosottomiehen tehtävien suorittamista koskevien sääntöjen 92 §).

Irtainta omaisuutta voidaan myydä myös ostajan ja ulosottomiehen välisellä suoralla sopimuksella tai välittäjänä toimivan henkilön kautta. Ulosottomies valitsee omaisuuden myyntitavan ja -päivän heti ulosmittauksen jälkeen sen periaatteen mukaisesti, että omaisuudesta on saatava mahdollisimman hyvä hinta, ja merkitsee tiedot ulosmittauksesta tehtävään pöytäkirjaan (ZIZ-lain 93 §).

Kiinteä omaisuus

Kiinteän omaisuuden julkisen huutokaupan toimittaa tuomari. Kiinteän omaisuuden julkinen verkkohuutokauppa toimitetaan automatisoidusti verkkoportaalissa SodneDrazbe.si.

3. Huutokauppatyypit, joihin sääntöjä ei välttämättä täysin sovelleta

Slovenian lainsäädäntö ei mahdollista täytäntöönpanomenettelyissä muunlaisia huutokauppoja. Konkurssimenettelyissä Slovenian lainsäädännössä sallitaan julkisen verkkohuutokaupan lisäksi julkinen huutokauppa, jossa lähtöhintaa korotetaan, sekä julkinen huutokauppa, jossa lähtöhintaa alennetaan. Irtainta ja kiinteää omaisuutta voidaan myös myydä eri tavoin. Irtainta omaisuutta voidaan myydä julkisen huutokaupan sijaan ostajan ja ulosottomiehen, pesänhoitajan tai välittäjänä toimivan henkilön välisellä suoralla sopimuksella (ZIZ-lain 93 §:n 1 momentti). Kiinteä omaisuus myydään julkisella huutokaupalla, jos velkojat, panttioikeuden omaavat velkojat ja maan kiinnitykseen perustuvan velan velkojat eivät sovi myyntiä koskevan määräyksen antamiseen mennessä, että

• kiinteä omaisuus myydään keräämällä sitovia tarjouksia tai
• kiinteää omaisuutta ei myydä suoralla sopimuksella tietyn ajan kuluessa (ZIZ-lain 183 §).

4. Kansalliset omaisuusrekisterit

Sloveniassa ovat käytössä seuraavat omaisuusrekisterit:

• kiinteistörekisteri kiinteää omaisuutta koskevista omistusoikeuksista ja muista esineoikeuksista
• moottoriajoneuvorekisteri
• Slovenian alusrekisteri
• ilma-alusrekisteri
• arvo-osuusrekisteri
• omistuksettomien panttioikeuksien ja ulosmitatun irtaimen omaisuuden rekisteri, pankkitilirekisteri
• palkan ja muun henkilökohtaisen tulon (esimerkiksi eläkkeen) saajia koskeva rekisteri.

Nämä rekisterit ovat sähköisiä. Kustakin rekisteristä vastaa tietty laitos.

Rekistereihin on pääsy kaikilla, jotka voivat osoittaa, että tietojen saanti on heidän oikeudellisen etunsa mukaista (ZIZ-lain 4 §:n 6 momentti). Velkoja voi osoittaa asian esittämällä täytäntöönpanoasiakirjan (esimerkiksi täytäntöönpanokelpoisen tuomion), jonka nojalla velallinen on määrätty maksamaan velkojan saatava. Tällöin velkoja voi pyytää rekisterinpitäjältä tietoa velallisen omaisuudesta. Tuomioistuimilla on sähköinen yhteys moniin edellä mainituista rekistereistä.

Tietojen saaminen rekistereistä ei edellytä erillistä maksua tuomioistuimelle, mutta tiettyjen rekisterien (tietokantojen) ylläpitäjät voivat veloittaa velkojalta pienen maksun. Esimerkiksi Slovenian sairausvakuutuslaitos (Zavod za zdravstveno zavarovanje), joka ylläpitää palkka- ja muuta henkilökohtaista tuloa (kuten eläkkeitä) koskevaa rekisteriä, veloittaa velallisen työllisyystiedoista neljän euron maksun. Maksun voi maksaa sähköisesti.

5. Tietokannat, joista velkojat voivat selvittää velallisen omaisuuden tai saatavat

ZIZ-lain 4 §:n 6 momentin mukaan tietokannan ylläpitäjän on annettava velkojalle tämän pyynnöstä tiedot velallisen omaisuudesta, jos velkoja on osoittanut, että tietojen saaminen on hänen oikeudellisen etunsa mukaista (esimerkiksi täytäntöönpanoasiakirjan avulla). Kyse on seuraavista toimijoista:

• Slovenian sairausvakuutuslaitos antaa tietoa palkan tai muun henkilökohtaisen tulon (esimerkiksi eläkkeen) maksajasta.
• Slovenian julkisten oikeudellisten asiakirjojen rekisteristä ja siihen liittyvistä palveluista vastaava virasto (Agencija Republike Slovenije za javnopravne evidence in storitve, AJPES) antaa tietoja pankkitilirekisteristä.
• Arvopaperikeskus (Centralna klirinško depotna družba d.d., KDD) antaa tietoja arvo-osuusrekisteristä.
• Tuomioistuinrekisteriä ylläpitävä tuomioistuin antaa tietoa velallisen omistamista yritysten osakkeista ja muusta osallisuudesta oikeushenkilöihin. Tuomioistuinrekisteriä voi käyttää myös sähköisesti verkkosivuston kautta.
• Kiinteistörekisteriä ylläpitävä tuomioistuin antaa tietoa kiinteästä omaisuudesta, johon liittyen velallisella on oikeuksia.
• Sisäasiainministeriö antaa tietoja moottoriajoneuvo- ja perävaunurekisteristä.
• Slovenian merenkulkuvirasto antaa tietoja alusrekisteristä (alle 24 metriä pitkistä aluksista).
• Siviili-ilmailuvirasto antaa tietoja ilma-alusrekisteristä.

Useimmissa tapauksissa velkoja saa pääsyn rekisteriin pyytämällä rekisterin ylläpitäjältä tietoa velallisen omaisuudesta. Osaa rekistereistä (muun muassa tuomioistuinrekisteriä) velkoja voi käyttää sähköisesti verkkosivuston kautta.

Velallisen omaisuutta koskevan tiedon saaminen ei edellytä lakimiehen käyttöä, eikä siitä tarvitse maksaa valtiolle veroa. Tiettyjen rekisterien ylläpitäjät veloittavat velallisen työllisyystiedoista pienen, neljän euron maksun (esimerkiksi Slovenian sairausvakuutuslaitos). Maksun voi maksaa sähköisesti.

6. Pakkohuutokauppa internetissä

Kiinteän omaisuuden ja oikeuksien pakkohuutokauppa täytäntöönpanomenettelyissä on verkkohakukoneen käyttöä myyntiin ja kiinteän omaisuuden julkisia verkkohuutokauppoja täytäntöönpanomenettelyissä koskevien teknisten edellytysten täyttämisestä annetun määräyksen (Odredba o izpolnitvi tehničnih pogojev za uporabo spletnega iskalnika prodaj in izvajanje spletnih javnih dražb nepremičnin v izvršilnih postopkih, UL RS, N:o 3/2021) nojalla toimitettu 1. helmikuuta 2021 alkaen yleensä internetissä noudattaen myynnin ilmoittamista verkossa toimivalla hakukoneella ja julkisia verkkohuutokauppoja täytäntöönpanomenettelyissä koskevia sääntöjä (UL RS, N:o 195/2020).

Myyntikohteita koskevia tietoja pääsee tarkastelemaan maksutta. Rekisteröitymällä huutokauppaan SI-PASS-järjestelmän kautta osallistuja voi olla mukana huutokaupassa riippumatta siitä, missä hän kulloinkin on. Näin myös taataan osallistujan nimettömyys.

Verkkosivusto: https://sodnedrazbe.si/.

1. Offentliggörande och prissättning vid försäljning av utmätta tillgångar

Ulosmitattu omaisuus myydään Ruotsin kruununvoudin viraston (Kronofogdemyndigheten) kautta. Omaisuus myydään julkisella huutokaupalla tai vapaalla myynnillä. Irtaimen omaisuuden myynti voidaan antaa ulkopuolisen huutokaupanpitäjän tehtäväksi. Kiinteistöt voidaan antaa kiinteistönvälittäjän myytäväksi.

Kruununvoudin virasto voi myös antaa velalliselle luvan myydä omaisuuden itse. Samassa yhteydessä päätetään pakkomyynnin keskeyttämisestä. Velallinen voi myös sopia velkojan kanssa tilanteen ratkaisemisesta jollakin muulla tavalla. Tällöin velkoja voi peruuttaa ulosmittauksen.

Ulosmitattu omaisuus täytyy aina arvioittaa ulosottomiehellä. Kruununvoudin virasto antaa toisinaan asiantuntijan arvioida kiinteistön ja laatia siitä perusteellisen kuvauksen. Asiantuntevaa arvioijaa käytetään säännönmukaisesti arvioitaessa kiinteistöjä ja asumisoikeuksia (bostadsrätt). Myös muun arvokkaamman omaisuuden arviointi annetaan usein asiantuntevan arvioijan tehtäväksi.

Kruununvoudin virasto julkaisee pakkohuutokauppailmoitukset verkkosivuillaan. Monesti myynnistä ilmoitetaan myös jollain toisella sivustolla ostajien houkuttelemiseksi. Lisäksi myynnistä ilmoitetaan Ruotsin virallisessa lehdessä Post- och Inrikes Tidningar, joka on useiden viranomaisten ja kuntien ilmoituksia sisältävä verkkojulkaisu. Virallisessa lehdessä julkaisemisen tarkoituksena on lähinnä löytää tuntemattomia velkojia ja muita tahoja, joita pakkohuutokauppa koskee.

Kruununvoudin viraston verkkosivuilla julkaistaan muun muassa myytävän omaisuuden arvioitu arvo ja sen kuvaus. Liitteenä voi olla myös valokuvia ja muita asiakirjoja. Samoin kerrotaan myyntiehdot ja seikat, jotka ostajan on otettava huomioon. Jos kruununvoudin virasto antaa myynnin jonkin toisen tahon tehtäväksi, vastaavat tiedot löytyvät kyseisen tahon verkkosivuilta. Monesti tiedot ovat tällöin myös kruununvoudin viraston verkkosivuilla.

Kruununvoudin virasto järjestää aina myytävän omaisuuden esittelyn, jotta ostaja voi täyttää tarkastamisvelvollisuutensa.

Pakkohuutokaupassa hyväksytään korkein tarjous. Jos tarjoajia on useampia, järjestetään tarjouskilpailu, jossa tarjouksia voi korottaa. Jos virasto sen sijaan käyttää tarjouksiin perustuvaa vapaata myyntiä, korkeimman tarjouksen tekijä selviää tarjousten avaamisen yhteydessä.

Jos myynti järjestetään sähköisen huutokaupan muodossa, tarjouskilpailun voittaneen on suoritettava maksu 48 tunnin kuluessa, yleensä maksukortilla. Perinteisessä, paikan päällä järjestettävässä huutokaupassa maksu on suoritettava heti huutokaupan yhteydessä maksukortilla, postisiirrolla, sekillä tai käteisellä.

Kun omaisuutta ostetaan yli 10 000 kruunun arvosta, kruununvoudin virasto voi myöntää enintään kuukauden mittaisen maksunlykkäyksen. Käsiraha eli 10 prosenttia myyntihinnasta on aina maksettava heti.

2. Tredje parter med rätt att genomföra försäljningen

Ulosmitattu omaisuus myydään pääsääntöisesti kruununvoudin viraston toteuttamalla julkisella huutokaupalla. Virasto voi antaa myynnin myös ulkoisen toimijan tehtäväksi. Irtaimen omaisuuden huutokauppa voidaan antaa jonkin toisen tahon toimitettavaksi. Kiinteän omaisuuden myynnin virasto voi antaa kiinteistönvälittäjän tehtäväksi.

3. Auktionstyper för vilka reglerna eventuellt inte är tillämpliga fullt ut

Myyntiluokkia on neljä: irtain omaisuus, alukset, ilma-alukset ja kiinteistöt. Eri luokkia koskevat osittain eri säännöt. Sovellettavista säännöistä annetaan tarkempia tietoja myynnistä ilmoittamisen yhteydessä. Pakkomyyntiin, joka toteutetaan asumisoikeusyhdistyksen pyynnöstä silloin, kun käyttöoikeus menetetään, sovelletaan tiettyjä erityismääräyksiä.

4. Information om nationella register över tillgångar

Kruununvoudin virasto voi omaisuuden etsintää suorittaessaan tehdä hakuja tai esittää tiedusteluja muun muassa seuraavissa rekistereissä:

• Kiinteistörekisteri: kaikki Ruotsissa sijaitsevat kiinteistöt
• Tieliikennerekisteri: kaikki Ruotsissa rekisteröidyt siviiliajoneuvot
• Verorekisteri: tiedot suoritetuista maksuista
• Sairausvakuutuskassa: tiedot suoritetuista maksuista
• Eläkevirasto: tiedot suoritetuista maksuista
• Kaupparekisteri: tiedot kaikista ruotsalaisista osakeyhtiöistä, avoimista yhtiöistä, taloudellisista yhteenliittymistä, ml. asumisoikeusyhdistykset, ja yksityisistä elinkeinonharjoittajista
• Arvopaperirekisteri: Euroclearin ylläpitämä; kaikkien noteerattujen osakkeiden omistustiedot
• Alusrekisteri: tiedot kaikista ruotsalaisista aluksista
• Ilma-alusrekisteri: tiedot kaikista ruotsalaisista ilma-aluksista
• Aserekisteri: ampuma-aseiden hallussapitotiedot.

Rekisterit ovat sähköisiä, ja kruununvoudin virasto voi esittää niistä useimmissa tiedusteluja sähköisesti. Vaikka rekisterin tiedot kuuluisivat salassapitovelvollisuuden piiriin, kruununvoudin virastolla on kuitenkin oikeus tutustua niihin sen selvittämiseksi, onko velallisella ulosmitattavaa omaisuutta. Viraston tiedusteluihin annettavista vastauksista ei yleensä peritä maksua.

Tiettyihin rekistereihin (esim. kiinteistörekisteri, alusrekisteri ja ilma-alusrekisteri) tehdään myös merkintä silloin, kun kruununvoudin virasto on ulosmitannut omaisuutta.

5. Information om databaser som gör det möjligt för borgenärer att identifiera gäldenärers tillgångar eller fordringar

Kruununvoudin virasto ei voi tällä hetkellä tarjota sähköistä palvelua, jonka kautta hakija voisi selvittää velallisen omaisuutta tai saamisia.

6. Information om offentliga auktioner på nätet

Kruununvoudin virasto on voinut vuodesta 2014 lähtien käyttää sähköisiä huutokauppoja eli ns. verkkohuutokauppoja. Mahdollisuus koskee vain irtainta omaisuutta. Sähköisten huutokauppojen käyttö perustuu ulosottoasetuksen 9 lukuun, jossa säädetään siitä, miten tarjous voidaan esittää.

Ruotsin hallitukselle marraskuussa 2016 luovutetussa selvityksessä ehdotetaan, että myös kiinteistöjä voitaisiin myydä sähköisellä huutokaupalla. Kiinteistöjen myynti on irtaimiston myyntiä monimutkaisempi menettely, ja sähköisen huutokaupan mahdollistaminen sen yhteydessä vaatii useita lainsäädäntömuutoksia.

Nykyään verkkohuutokauppaan voi osallistua myös ulkomailta.

Kaikista verkkohuutokaupoista ilmoitetaan kruununvoudin viraston verkkosivuilla.

Jos myynnistä huolehtii ulkopuolinen huutokaupanpitäjä, verkkohuutokaupasta ilmoitetaan asianomaisen huutokaupanpitäjän verkkosivuilla. Ulkopuolinen huutokaupanpitäjä on tehtävänannossa määrättävä noudattamaan ulosottokaaren 9 luvun ja ulosottoasetuksen 9 luvun mukaisia myyntiä koskevia säännöksiä. Sopimukset ulkopuolisten huutokaupanpitäjien kanssa tehdään säännönmukaisesti julkisena hankintana. Hankinnan yhteydessä esitetään vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa palveluntarjoajan taloudellista asemaa ja ammattipätevyyttä.

Verkkohuutokauppaan osallistuminen ja tarjouksen tekeminen edellyttävät rekisteröitymistä verkkosivuilla. Tarjoaminen on kuitenkin julkista, ja sitä voi seurata rekisteröitymättä. Rekisteröitymisen yhteydessä ilmoitetaan muun muassa henkilötunnus, sähköpostiosoite, postiosoite, puhelinnumero ja nimimerkki, jota käytetään julkaistavissa tarjouksissa. Tarjoajan ei tarvitse todistaa henkilöllisyyttään. Jos tarjoajalla ei ole ruotsalaista henkilötunnusta tai hän ei muusta syystä voi tai halua rekisteröityä verkossa, rekisteröityminen on mahdollista myös manuaalisesti.

Ostohinta maksetaan verkkohuutokaupassa maksukortilla.

Verkkohuutokauppaan ei ole mahdollista osallistua paikan päällä viraston tiloissa.

Tarjouskilpailussa tarjouksia voi tehdä ja korottaa määrättyyn ajankohtaan saakka. Jos tarjous tehdään alle kaksi minuuttia ennen määräajan päättymistä, määräaikaa jatketaan kahdella minuutilla.

Kruununvoudin virasto vastaa kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse. Vastauksen saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, jos huutokauppa on käynnissä enää vähän aikaa. Virasto vastaa ruotsiksi, mutta sen on pystyttävä antamaan perustietoja myös kansallisilla vähemmistökielillä sekä tietoja ja ohjeita tietyille vähemmistöryhmille erityisillä hallintoalueilla. Muilla kielillä esitettyihin kysymyksiin on monesti mahdollista saada apua.

Kruununvoudin virasto kääntää myyntiä koskevat asiakirjat ainoastaan poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos on ilmeistä, että suuri osa asiakaskunnasta on ulkomailla.

Julkisuusperiaatteen johdosta monet Ruotsin viranomaisten hallussa olevat tiedot ovat julkisia. Tietoa siitä, kuka käynnissä olevassa huutokaupassa tehdyn tarjouksen taustalla on, ei kuitenkaan luovuteta. Myös tietyt arkaluonteiset tiedot saattavat kuulua salassapitovelvollisuuden piiriin. Asiaa tarkastellaan tapauskohtaisesti, jos joku pyytää tietoja.

Englannissa ja Walesissa ei enää edellytetä, että piirituomari valtuuttaa ja nimittää huutokaupanpitäjät ja omaisuuden noutamisesta vastaavat yritykset. Tuomioistuimista ja tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain (The Tribunals, Courts and Enforcement Act) liitteessä 12 olevan 41 §:n mukaan ulosmitattu omaisuus myydään huutokaupalla, ellei tuomioistuin toisin määrää.

Omaisuuden noutamisesta vastaavat yritykset ja huutokaupanpitäjät voivat ilmoittautua yksittäisille tuomioistuimille ja antaa tiedot hinnoistaan ja voimassa olevista vakuutuksistaan niin, että kukin tuomioistuin voi päättää, mitä yrityksiä se määrää hoitamaan huutokauppoja. Päätös yritysten valinnasta kuuluu lautakunnalle, joka koostuu päällikkötason virkamiehistä ja jonka antaa asiassa virallisen päätöksen ottaen huomioon annetut hinta- ja muut tiedot.

Valinnan jälkeen tuomioistuimen kirjaamossa asetetaan esille luettelo, josta valittujen yritysten nimet ja osoitteet käyvät ilmi. Luetteloa tarkistetaan vuosittain ja joka tapauksessa aina jonkin yrityksen vakuutustodistuksen voimassaoloajan mennessä umpeen. Luetteloon valittuja palveluntarjoajia olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä vuorotellen. Jos on mahdollista käyttää säännöllisesti vain yhtä yritystä, sovelletaan tiettyjä perusperiaatteita.

Ulosottomiehen on toimitettava velalliselle ja mahdollisille muille omaisuuden omistajille ilmoitus omaisuuden myynnistä vähintään seitsemän päivää ennen myyntiä.

Kun myynti on toimitettu ja myynnistä saadut varat vastaanotettu huutokaupanpitäjiltä, ulosottomiehellä tai vastuuvirkamiehellä on velvollisuus vahvistaa, että kaikki ulosmitattu ja velalliselta takavarikoitu omaisuus on myyty ja kauppahinta vastaanotettu. Ulosottomies antaa tällaisen vahvistuksen sisältävän todistuksen.

Omaisuuden takavarikoimista koskevan asetuksen 34–43 §:ssä on lisätietoja ulosmitatun omaisuuden noutamisesta, varastoimisesta ja myynnistä.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Pakkohuutokauppa - Pohjois-Irlanti

Tuomioiden täytäntöönpanovirasto (Enforcement of Judgments Office) on oikeusministeriön alaisen Pohjois-Irlannin oikeusviraston (Northern Ireland Courts and Tribunal Service) osasto. Täytäntöönpanoviraston vastuulla on panna Pohjois-Irlannissa täytäntöön tuomioistuinten antamat siviilioikeudelliset määräykset, jotka liittyvät rahaan tai irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen. Omaisuuden ulosmittaamisesta ja myymisestä säädetään tuomioiden täytäntöönpanosta Pohjois-Irlannissa vuonna 1981 annetussa määräyksessä (Judgments Enforcement (Northern Ireland) Order 1981), jäljempänä ’vuoden 1981 määräys’, jonka nojalla omaisuus voidaan käyttää tuomiolla vahvistetun saatavan maksuun.

Tuomioiden täytäntöönpanovirastolla on toimivallassaan useita keinoja, joiden avulla se voi panna täytäntöön rahamääräistä saatavaa koskevan tuomioistuimen määräyksen. Näihin toimivaltuuksiin kuuluu vuoden 1981 määräyksen 31 §:n nojalla annettu ulosmittausmääräys.

Vuoden 1981 määräyksen nojalla täytäntöönpanovirastolla on oikeus ulosmitata omaisuuseriä ja myydä niitä pakkohuutokaupalla. Myynnin tuotolla maksetaan ensin ulosottokulut ja loppuosalla katetaan maksamattomia velkoja (ks. vuoden 1981 määräyksen 31, 34 ja 40 §). Vuoden 1981 määräyksen 38 §:n nojalla täytäntöönpanovirastolla on ulosmittausmääräystä toteuttaessaan oikeus päästä maa-alueelle, jota velallinen tai tämän puoliso tai huollettava sekä tietyissä tilanteissa kuka tahansa pitää hallussaan tai käyttää.

Täytäntöönpanovirasto voi antaa ulosmittausmääräyksen, jos ulosmitattavissa olevat varat näyttäisivät olevan riittävän suuret velkojen maksamiseksi. Päätöksen määräyksen antamisesta tekee viraston hakemuksesta ulosottoasioista vastaava virkamies (Master for the Enforcement of Judgments) vuonna 1981 annettujen tuomioiden täytäntöönpanoa Pohjois-Irlannissa koskevien sääntöjen (Judgments Enforcement rules (Northern Ireland) 1981), jäljempänä ’vuoden 1981 säännöt’, 30 §:n 1 momentin mukaisesti. Ennen kuin virasto tekee ulosottoasioista vastaavalle virkamiehelle hakemuksen omaisuuden ulosmittausmääräyksestä, se pyrkii käytännössä löytämään muita täytäntöönpanokeinoja. Tällainen voi olla esimerkiksi palkan ulosmittausmääräys, jossa velallisen palkasta vähennetään tietty rahamäärä velan maksamiseksi.

On olemassa rajoituksia sen suhteen, minkä tyyppisiä omaisuuseriä voi ulosmitata. Esimerkiksi velallisen vaatteita tai välttämättömiä huonekaluja ei saa ulosmitata (ks. vuoden 1981 määräyksen 33 §).

Vuoden 1981 sääntöjen 30–33 §:ssä säädetään menettelystä, jota tuomioiden täytäntöönpanovirasto noudattaa antaessaan ulosmittausmääräystä.

Skotlannissa omaisuus voidaan ulosmitata velan perimiseksi tuomioistuimen vahvistaman saatavan perusteella sekä eräissä muissa tilanteissa, kuten silloin kun velasta on annettu virallinen maksamismääräys (document of debt).  Ulosmittaus voidaan toimittaa, kun velalliselle kuuluva omaisuus on kolmannen osapuolen hallussa (arrestment), kun omaisuus on velallisen hallussa (attachment) ja kun on kyse sellaisesta velallisen koti-irtaimistosta, joka ei ole välttämätön velalliselle (exceptional attachment).  Joissakin tapauksissa velallisen omaisuus voidaan huutokaupata tuomioistuimen valvonnassa.

Vuonna 2002 annetun Skotlannin velkajärjestely- ja ulosottolain (Debt Arrangement and Attachment (Scotland) Act 2002), jäljempänä ’vuoden 2002 laki’, 2 osassa säädetään omaisuuden ulosottoon sovellettavasta menettelystä.  Ulosottomiehen (Sheriff officer) on 14 päivän kuluessa ulosotosta toimitettava asiasta ilmoitus alioikeudelle (Sheriff Court).  Kun alioikeus on saanut ilmoituksen, ulosottomies voi määrätä, että ulosmitattu omaisuus noudetaan velalliselta ja myydään julkisessa huutokaupassa. Ulosottomiehen on oltava läsnä huutokaupassa ja pidettävä kirjaa myydystä omaisuudesta ja saaduista kauppahinnoista.  Huutokaupassa saaduista varoista voidaan maksaa ulosottomiehen palkkio ja kulut, minkä jälkeen velkojalle maksetaan tämän saatavaa vastaava määrä.  Mahdollinen ylijäämä palautetaan velalliselle.  Jos omaisuus ei mene kaupaksi, sen omistusoikeus siirtyy velkojalle.  Ulosmitatun omaisuuden huutokauppa järjestetään tavallisesti huutokauppakamarilla, mutta jos tämä on epäkäytännöllistä, huutokauppa voidaan vuoden 2002 lain mukaan järjestää myös muualla, ei kuitenkaan velallisen asunnossa.

Kun omaisuus on ulosmitattu mutta velallinen ei ole allekirjoittanut asiakirjaa, jonka nojalla omaisuus voidaan luovuttaa velkojalle, velkojan on nostettava tuomioistuimessa omaisuuden siirtämistä koskeva kanne (action of furthcoming).  Tällä kanteella tuomioistuimelta pyydetään lupaa siirtää omaisuus velkojalle, joka voi sitten myydä omaisuuden ja saada näin maksun koko saamisestaan tai sen osasta.