Elatusapu

1 Mitä käsitteillä ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” tarkoitetaan käytännössä? Kuka on velvollinen maksamaan elatusapua kenelle?

Elatusapu tarkoittaa velvoitetta osallistua elatusapuun oikeutetun henkilön elinkustannuksiin. Elatusvelvollisuus syntyy sukulaisuussuhteesta ja avioliittoon perustuvasta sukulaisuudesta sekä (aiemmasta) avioliitosta.

Kenen on maksettava elatusapua toiselle henkilölle?

– vanhempien elatusapu lapsilleen

– lasten elatusapu vanhemmilleen

– eronneen puolison elatusapu toiselle puolisolle (tai puretun rekisteröidyn parisuhteen osapuolen elatusapu toiselle osapuolelle).

Avioliiton aikainen puolisoiden välinen elatusvelvollisuus jatkuu avioliiton purkamisen jälkeen. Tuomioistuin voi avioeropäätöksen tai myöhemmän päätöksen yhteydessä määrätä toisen eronneen puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle, jolla ei ole riittäviä tuloja elinkustannustensa kattamiseen (ja joka ei oletettavasti pysty hankkimaan tällaisia tuloja), jos jälkimmäinen näin pyytää. Elatusapua vahvistaessaan tuomari ottaa huomioon elatukseen oikeutetun eronneen puolison tarpeet ja elatusvelvollisen eronneen puolison varat. Myös muilla kuin taloudellisilla seikoilla, kuten avioliiton tai avoliiton kestolla, voi olla merkitystä.

Jos tuomioistuin ei erikseen määritä elatusvelvollisuuden kestoa, elatusvelvollisuus päättyy automaattisesti 12 vuoden kuluttua. Tuomioistuin voi pidentää kestoa elatusapua hakevan eronneen puolison pyynnöstä silloin, kun tämä on taloudellisesti erityisen vaikeassa asemassa. Lyhyen (enintään viisi vuotta kestäneen) lapsettoman avioliiton jälkeen elatusvelvollisuus ei voi periaatteessa jatkua avioliiton kestoa pitempään.

Edellä esitetty koskee myös rekisteröidyn parisuhteen purkaneita osapuolia.

Eronneet aviopuolisot voivat sopia toistensa elatuksesta keskenään tuomioistuimen ulkopuolella. Ehdot kirjataan yleensä avioerosopimukseen. Käytännössä tuomioistuin vahvistaa avioerosopimuksen avioeropäätöksessään. Tällainen vahvistus lisää oikeusvarmuutta elatusapuun oikeutetun kannalta.

Muita tapauksia, joihin sovelletaan elatusvelvollisuutta:

Aviopuolisot ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet

Aviopuolisoiden ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolten on osallistuttava kotitalouden kustannuksiin poikkeustilanteita lukuun ottamatta. He voivat sopia muunlaisista järjestelyistä avioehdossa tai kumppanien välisessä sopimuksessa.

Lapsen biologinen isä tai äidin elinkumppani

Lapsen biologisella isällä on velvollisuus huolehtia (tunnustamattoman) lapsensa elatuksesta niin kauan kuin lapsella ei ole laillista sukulaisuussuhdetta tähän mieheen tai muuhun mieheen (eli niin kauan kuin laillista isää ei ole). Sama velvollisuus koskee äidin elinkumppania, joka on antanut suostumuksensa toimintaan, jonka johdosta lapsi on voinut saada alkunsa.

Yhteishuoltajuus

Lapsen huoltajalla, joka ei ole lapsen vanhempi mutta jolla on yhteishuoltajuus lapsen vanhemman kanssa, on elatusvelvollisuus lapseen nähden (siviililain (BW) 1 osan 253 w §). Elatusvelvollisuus on voimassa lapsen 21-vuotispäivään asti, jolloin yhteishuoltajuus päättyy.

Missä tapauksissa elatusvelvollisuus on voimassa?

Velvollisuus maksaa elatusapua on yleensä voimassa vain silloin, kun elatusapuun oikeutettu on elatusavun tarpeessa. Tarveharkinnan perusteena käytetään henkilön riittämättömiä tuloja itsensä elättämiseen ja sitä, ettei hänen voida katsoa kohtuudella pystyvän hankkimaan itselleen riittäviä tuloja.

Poikkeus

Poikkeuksena tähän sääntöön on vanhempien ja luonnollisten isien elatusvelvollisuus alaikäisiä ja nuoria aikuisia (alle 21-vuotiaita) lapsiaan kohtaan. Näissä tapauksissa elatusvelvollisuutta sovelletaan, vaikka elatusapuun oikeutettu ei olisi elatusavun tarpeessa.

2 Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? Sovelletaanko alaikäisten ja aikuisten elatusapuun eri sääntöjä?

Alle 18-vuotiaiden (alaikäisten) lasten vanhempien on maksettava lasten huollosta ja kasvatuksesta aiheutuvat kulut. Tämä tarkoittaa elinkustannuksia ja muita lapsen kasvatukseen, kuten koulutukseen ja harrastuksiin, liittyviä kuluja. Vanhempien on vastattava käytössään olevien varojen rajoissa lasten huollosta ja kasvatuksesta aiheutuvista kuluista. Velvollisuus on voimassa, vaikka lapsella olisi omia varoja ja/tai tuloja.

Nuorten aikuisten eli 18-, 19- ja 20-vuotiaiden lasten tapauksessa vanhempien on vastattava elin- ja koulutuskustannuksista. Ne rinnastetaan lapsuusajan huollosta ja kasvatuksesta aiheutuviin kuluihin. Elatusvelvollisuus ei ole sidoksissa elatusapuun oikeutetun henkilön elatuksen tarpeeseen.

Laajennettua elatusvelvollisuutta sovelletaan nuoriin aikuisiin myös silloin, kun heillä on omia työtuloja tai varoja tai kun he ovat naimisissa. Nuoren omat tulot kuitenkin määräävät, minkä suuruista elatusapua hänen katsotaan tarvitsevan.

Vanhemmilla on 21-vuotiaiden ja sitä vanhempien lastensa suhteen elatusvelvollisuus ainoastaan silloin, kun lapsi on elatusavun tarpeessa eikä pysty itse vastaamaan elatuksestaan. Näin on esimerkiksi silloin, jos lapsi on fyysisesti tai psyykkisesti vammainen.

3 Pitääkö minun kääntyä toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseni elatusapua? Mitkä ovat hakemusmenettelyn tärkeimmät vaiheet?

Osapuolet voivat itse määrittää elatusvelvollisen maksettavaksi tulevan summan ja vahvistaa sen sopimuksessa, tai tuomioistuin voi määrittää summan antamassaan päätöksessä.

Avioeroprosessin yhteydessä tuomioistuinta pyydetään myös usein päättämään eronneen puolison elatusavusta tai lapsen elatuksesta.

4 Voiko elatusapua hakea sukulaisen (jos voi, miten kaukaisen?) tai alaikäisen lapsen puolesta?

Ei voi. Elatusapuun oikeutetun henkilön lakimiehen on jätettävä hakemus. Elatusapuun oikeutetut henkilöt eivät voi jättää hakemusta suoraan. Alaikäistä lasta edustaa hänen laillinen edustajansa (yleensä vanhempi).

5 Jos haluan panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä saan tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

On erotettava toisistaan kansainvälinen toimivalta (onko Alankomaiden tuomioistuin toimivaltainen?) ja sisäinen toimivalta (millä Alankomaiden tuomioistuimella on toimivalta?).

Kansainvälinen toimivalta Euroopan unionissa

Alankomaiden tuomioistuimen kansainväliseen toimivaltaan sovelletaan Euroopan unionissa nk. Bryssel I ‑asetusta, jossa säädetään tuomioistuinten toimivallasta elatusvaateita koskevissa asioissa.

Asetuksen 2 artiklassa säädetään, että elatusapuun oikeutettu (kantaja) nostaa kanteen Alankomaissa asuvaa elatusvelvollista (vastaaja) vastaan Alankomaiden tuomioistuimessa.

Lisäksi Bryssel I ‑asetuksessa on elatusvelvollisuutta koskeva vaihtoehtoinen sääntö. Silloin kun henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa

• sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä elatusapuun oikeutetun kotipaikka tai asuinpaikka on
• tai, jos asia liittyy henkilöiden oikeudellista asemaa koskevaan asiaan, jossa päätöksen tekee esimerkiksi avioeroa käsittelevän tuomioistuimen tuomari tai isyystutkimuksesta päättävä tuomari, siinä tuomioistuimessa, joka on tuossa asiassa toimivaltainen, jollei toimivalta perustu ainoastaan toisen asianosaisen kansalaisuuteen.

Edellä olevista ensimmäinen kohta tarkoittaa sitä, että Alankomaissa asuva elatusapuun oikeutettu henkilö voi nostaa Ranskassa asuvaa elatusvelvollista vastaan kanteen esimerkiksi Alankomaiden tuomioistuimessa, jolla on kansainvälinen toimivalta asetuksen 5 artiklan 2 kohdan nojalla. Kantajan kotipaikan tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asiaa.

Lisäksi Euroopan unionissa on sovellettu elatusvelvoitteita koskeviin asioihin 18. kesäkuuta 2011 lähtien toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 4/2009.

Tämän elatusvelvoitteita koskevan asetuksen toimivaltaa koskevat säännökset ovat suurelta osin yhdenmukaiset Bryssel I ‑asetuksen säännösten kanssa. Elatusvelvoitteita koskevissa asioissa toimivalta kuuluu pääsääntöisesti vastaajan tai elatusapuun oikeutetun asuinpaikan tuomioistuimelle. Toisin kuin Bryssel I ‑asetuksessa, elatusvelvoitteita koskevan asetuksen soveltaminen ei edellytä, että vastaajan asuinpaikka on jossakin EU:n jäsenvaltiossa.

Kansainvälinen toimivalta Euroopan unionin ulkopuolella

Alankomaiden tuomioistuimen kansainväliseen toimivaltaan Euroopan unionin ulkopuolella sovelletaan seuraavia periaatteita. Jos vastaaja (elatusapuun oikeutettu tai elatusvelvollinen) asuu Euroopan unionin ulkopuolella, edellä mainittua Bryssel I ‑asetusta ei sovelleta, vaan Alankomaiden tuomioistuimen toimivalta määräytyy siviiliprosessilain (Wetboek van Burgerlijke rechtsvordering) mukaan. Sen jälkeen avioeroa käsittelevälle Alankomaiden tuomioistuimelle annetaan valtuudet panna täytäntöön väliaikaisia järjestelyjä, jotka koskevat avioeroa tai siihen liittyviä määräyksiä, kuten elatusapua tai avioparin yhteisessä kodissa asumista.

Alankomaiden tuomioistuin on lisäksi toimivaltainen päättämään erillisestä elatusapuhakemuksesta, jos elatusapuun oikeutettu tai yksi tai useampi hakemuksessa mainittu osapuoli asuu Alankomaissa, jos asia muutoin liittyy riittävässä määrin Alankomaiden toimivaltaan, jos osapuolet ovat valinneet Alankomaiden tuomioistuimen käsittelemään asiaa tai jos osapuoli saapuu oikeuden eteen eikä esitä toimivaltaväitettä.

Sisäinen toimivalta

Alankomaiden sisäiseen toimivaltaan sovellettavan säännön mukaan elatusasioita käsittelevä oikeusaste (alioikeus, muutoksenhakuaste, korkein oikeus) on alioikeus. Siviiliprosessilaissa määritetään, mikä alioikeus on toimivaltainen. Toimivalta on joko hakijan (tai yhden heistä) tai hakemuksessa mainitun yhden asianosaisen kotipaikan alioikeus tai, jos jollakin näistä osapuolista ei ole kotipaikkaa, hänen asuinpaikkansa alioikeus.

6 Pitääkö minun mennä jonkun välikäden (asianajajan, keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseni panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä on noudatettava?

Elatusavun vahvistamista, muuttamista tai lopettamista koskevan hakemuksen tekee lakimies, joka edustaa hakijaa oikeudenkäynnissä. Lakimiesten nimiä ja osoitteita voi etsiä Alankomaiden lakimiesliiton verkkosivuilta.

Lisäksi perheoikeuteen erikoistuneiden lakimiesten ja avioerosovittelijoiden liiton jäsenet ovat perehtyneet muun muassa avioero- ja elatusasioihin sekä sovitteluun ja siihen liittyviin kysymyksiin avioerotilanteissa.

7 Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos varani eivät riitä, voinko saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Oikeudenkäynneissä on osallistuttava oikeudenkäyntikuluihin maksamalla oikeudenkäyntimaksu. Sen lisäksi maksettaviksi tulevat lakimiehen ja haastemiehen palkkiot.

Jos asianosainen ei kykene maksamaan (kaikkia) lakimiehen kuluja, hänelle voidaan tietyin edellytyksin myöntää oikeusapua. Osa kustannuksista katetaan julkisista varoista, ja asianosainen maksaa omavastuuosuuden, jonka suuruus määräytyy asianosaisen tulojen ja varojen mukaan. Oikeusavun myöntää oikeusapulautakunta. Asianosaisen on toimitettava oikeusapuhakemus sen muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirin lautakunnalle, jossa lakimiehen toimisto sijaitsee. Käytännössä hakemuksen tekee usein lakimies, jos häneen on otettu yhteyttä ennen oikeusavun hakemista.

Lisäksi on toimitettava varattomuustodistus (jonka saa asuinkunnan viranomaiselta). Todistus on lähetettävä hakemuksen mukana oikeusapulautakunnalle, joka tutkii, täyttyvätkö vaatimukset oikeusavun myöntämiseksi. Jos ne täyttyvät, annetaan todistus oikeudesta oikeusapuun. Tällöin myös tuomioistuimen oikeudenkäyntimaksu on pienempi.

Oikeusapua on mahdollista saada myös kansainvälisiin riitoihin, joissa kantaja asuu Alankomaiden ulkopuolella. Tästä säädetään rajat ylittävissä asioissa annettavaa oikeusapua koskevassa direktiivissä. Oikeusapua on mahdollista hakea oikeusavusta annetun lain (Wet op de rechtsbijstand) 23 a–23 k §:n nojalla Haagin oikeusapulautakunnan kautta täyttämällä lain liitteenä oleva vakiolomake, joka on sama kaikissa jäsenvaltioissa.

Oikeusapulautakunta voi tarvittaessa avustaa lakimiehen valinnassa. Lautakunnan osoite annetaan vastauksessa kysymykseen 14.2.

8 Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Miten sen määrä lasketaan? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perhetilanteen muuttuessa? Jos voidaan, miten (esim. automaattinen indeksointi)?

Päätöksessään tuomioistuin ottaa huomioon elatusapuun oikeutetun tai elatusavun saajan tarpeet sekä sen henkilön, jolta elatusavun maksamista vaaditaan, tai elatusavun maksajan varat (taloudelliset resurssit). Tarpeet ja varat ovat suhteellisia käsitteitä. Tuomioistuimella on tietynasteinen vapaus ottaa päätöksessään huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Oikeuslaitos on laatinut ohjeita (nk. Trema-standardeja), jotka eivät kuitenkaan sido tuomioistuimia.

Tuomioistuimen päätöksen kannalta tärkeitä ovat seuraavat tulot ja menot:

• työtulot
• sivutyötulot
• opintotuet
• sosiaalietuudet
• eläke
• (ali)vuokratulot
• korko- ja muut omaisuustulot
• osallistuminen toisen yhteisen kotitalouden kustannuksiin
• mahdollisuudet tulojen kasvattamiseen (ansiokyky)
• selvitys varallisuudesta
• maksettavat vuokrat
• lainanlyhennykset ja korot sekä kiinteät kulut; myös lyhentämätön lainaosuus on ilmoitettava
• vakuutusmenot
• välttämättömistä säännöllisistä matkoista johtuvat kulut
• taloudelliset velvoitteet muita kohtaan
• elatusapuun oikeutetulle ja/tai hänen perheenjäsenilleen koituvat erityissairaanhoidon kulut
• tulonhankinnan kulut
• selvitys veloista.

Lakisääteinen indeksikorotus

Oikeusministeriö vahvistaa vuosittain prosenttiosuuden, jolla tuomioistuimen määräämää elatusapua tai sopimuksessa vahvistettua summaa korotetaan lakisääteisesti. Prosenttiosuuden laskennassa ministeriö ottaa huomioon yritysten ja valtionhallinnon sekä muiden sektorien palkkakehityksen. Korotusprosentti julkaistaan Alankomaiden virallisessa lehdessä (Staatscourant).

Tähän automaattiseen elatusavun mukautukseen sovelletaan useita poikkeuksia. Asianosaiset ja tuomioistuin voivat sulkea pois mahdollisuuden lakisääteiseen indeksikorotukseen tai vahvistaa vaihtoehtoisen indeksointimenetelmän.

9 Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Entiselle puolisolle maksettava elatusapu maksetaan suoraan elatusapuun oikeutetulle. Tuomioistuimen vahvistama elatusapu alaikäisille lapsille maksetaan suoraan vanhemmalle (tai huoltajalle), joka huolehtii lapsesta.

10 Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä pakkotoimia voidaan käyttää?

Jos tuomioistuin on määrittänyt elatusvelvollisuuden, mutta elatusvelvollinen ei maksa lapselle ja/tai puolisolle kuuluvaa elatusapua, määräys voidaan panna täytäntöön Rotterdamissa sijaitsevan valtakunnallisen elatusmaksujen perintätoimiston (LBIO) välityksellä. Myös haastemies voi panna määräyksen täytäntöön. Jos tuomioistuimen ratkaisua ei ole, asia on saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tätä varten on otettava yhteys lakimieheen.

11 Lyhyt kuvaus täytäntöönpanoa koskevista rajoituksista, erityisesti velallisen suojaa koskevista säännöistä sekä määräajoista tai vanhentumisajoista.

Jos elatusmaksuja peritään sosiaalietuuksista tai palkasta, on otettava huomioon lakisääteinen suojaosuus. Kuukausittain maksettavan elatusavun vanhentumisaika on viisi vuotta. Jos on annettu maksurästit sisältävä päätös, jossa todetaan rästissä olevien maksujen määrä, vanhentumisaika pitenee 20 vuoteen. Vaateen vanhenemisen estämiseksi vanhentumisaika on keskeytettävä.

12 Onko olemassa viranomainen tai järjestö, joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Jos lapsen ja/tai puolison elatusapua ei ole maksettu, apua saa valtakunnalliselta elatusmaksujen perintätoimistolta (LBIO). Perintätoimistolla on oltava elatusapuun oikeutetun tai elatusvelvollisen lupa perintään. Se voi tarvittaessa hoitaa perinnän pakkotäytäntöönpanon kautta eli esimerkiksi periä elatusmaksuja elatusvelvollisen palkasta, sosiaalietuuksista tai kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

Elatusmaksujen perintätoimiston palvelut ovat maksuttomia elatusapuun oikeutetulle, jos kumpikin osapuoli asuu Alankomaissa. Kun perintäpyyntö on vastaanotettu, aluksi pyritään välttämään maksullinen perintä lyhyellä sovittelulla ja/tai selityksellä. Tämä onnistuu lähes kolmessa neljästä tapauksesta. Jos perintätoimisto joutuu kuitenkin suorittamaan perinnän, elatusvelvollinen maksaa sille perinnästä syntyvät kustannukset, jotka ovat 15 prosenttia perittävistä kuukausittaisista maksuista ja rästissä olevista elatusmaksuista. Elatusvelvolliselta peritään myös täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut.

13 Voiko viranomainen tai järjestö maksaa elatusavun ennakkoon kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Vaikka elatusmaksujen perintätoimisto on valtion laitos, elatusapumaksuja ei makseta ennakkoon. Viranomaiset voivat kuitenkin tehdä niin, kun kyseessä on lapsen elatusapu tai oikeusapu.

14 Mitä tapahtuu, jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla:

14.1 Voiko elatusapuun oikeutettu saada apua viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Elatusmaksujen perintätoimisto avustaa myös elatusmaksujen kansainvälisessä perinnässä. Toiminnan perustana ovat säännökset ja yleissopimukset, joiden sopimuspuolena Alankomaat on.

Alankomaat on sopimuspuolena New Yorkissa 20. kesäkuuta 1956 allekirjoitetussa YK:n yleissopimuksessa elatusavun perimisestä ulkomailla. Siinä määrätään keskinäisestä oikeusavusta, jonka tarkoituksena on helpottaa elatusavun perintää kansainvälisissä tapauksissa. Yleissopimuksessa perustetaan välittävien ja vastaanottavien elinten järjestelmä, jonka avulla elatusapuun oikeutetut voivat helpommin panna täytäntöön elatusvaateita. Alankomaiden välittävä ja vastaanottava elin on elatusmaksujen perintätoimisto (LBIO).

New Yorkin yleissopimukseen voi vedota kuka tahansa Alankomaissa asuva henkilö, jolla on vaikeuksia elatusavun perinnässä elatusvelvolliselta, joka asuu ulkomailla (New Yorkin yleissopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa). Tämä yleissopimus koskee sekä lapsen että puolison elatusapua.

Lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälistä perintää koskeva 23. marraskuuta 2007 allekirjoitettu Haagin yleissopimus tuli voimaan Euroopan unionissa (Tanskaa lukuun ottamatta) ja muissa sopimusvaltioissa 1. elokuuta 2014. EU:n jäsenvaltioiden lisäksi yleissopimus on voimassa Albaniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Norjassa ja Ukrainassa. EU:n jäsenvaltioiden välisissä suhteissa sovelletaan kuitenkin ensisijaisesti elatusvelvoitteista annettua asetusta (EY) N:o 4/2009.

Elatusapua koskevaa Haagin yleissopimusta sovelletaan alle 21-vuotiaisiin. Sopimuksen soveltamisala voidaan laajentaa koskemaan myös muita perheenjäseniä, jos kumpikin asianosainen sopimusvaltio hyväksyy sitä koskevan julistuksen.

Elatusmaksujen perintätoimiston palvelujen saamiseksi on täytettävä kansainvälisen elatusavun perintää koskeva hakulomake. Sen voi ladata LBIO:n verkkosivuilta.

Toimet, jotka elatusmaksujen perintätoimisto ja ulkomaiset elimet suorittavat New Yorkin yleissopimuksen ja Yhdysvaltain kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa, ovat periaatteessa maksuttomia. Kustannuksia voi syntyä ulkomailla käydystä oikeuskäynnistä tai elatusavun perinnästä.

14.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä?

Lapsen ja puolison elatusapu:

Landelijk Bureau Inning Onderhoudsbijdragen (LBIO)

Postbus 8901
3009 AX Rotterdam

Oikeusapu:

Raad voor Rechtsbijstand

Postbus 450

2501 CL Den Haag

Puhelin: +31 70 370 1414

Oikeusapu rajat ylittävissä tapauksissa:

Raad voor Rechtsbijstand

Regiokantoor Den Haag

Jan Ouwehand

Laan van Meerdervoort 51B

2517 AE Den Haag

Puhelin: +31 88 787 1320

Sähköposti: j.ouwehand@rvr.org

15 Mitä tapahtuu, jos elatusapuun oikeutettu asuu ulkomailla:

15.1 Voiko elatusapuun oikeutettu hakea apua suoraan viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Elatusmaksujen perintätoimisto perii elatusmaksuja myös ulkomailla asuvien elatusapuun oikeutettujen pyynnöstä elatusvelvollisilta, jotka asuvat Alankomaissa. Jos toisessa jäsenvaltiossa asuva elatusapuun oikeutettu vaatii elatusapua Alankomaissa asuvalta elatusvelvolliselta, hän voi vedota yleissopimuksen mukaiseen järjestelmään. Hänen on tällöin käännyttävä oman maansa välittävän elimen puoleen, joka ottaa yhteyttä Alankomaiden vastaanottavaan elimeen (LBIO). Vastaanottava elin toteuttaa tarvittavat toimet elatusavun perimiseksi.

15.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä ja minkälaista apua voin saada?

Yhteystiedot: Ks. vastaus kysymykseen 14.2.

16 Sitooko vuoden 2007 Haagin pöytäkirja tätä jäsenvaltiota?

Kyllä.

17 Jos vuoden 2007 Haagin pöytäkirja ei sido tätä jäsenvaltiota, mitä lakia elatusvaateisiin sovelletaan yksityisoikeutta koskevien sääntöjen mukaan? Mitkä ovat tähän lakiin sisältyvät kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännöt?

–

18 Mitkä ovat elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen V luvussa tarkoitettua oikeuden saatavuutta rajat ylittävissä asioissa koskevat säännöt?

Oikeudenkäynneissä on osallistuttava oikeudenkäyntikuluihin maksamalla oikeudenkäyntimaksu. Sen lisäksi maksettaviksi tulevat lakimiehen ja haastemiehen palkkiot. Jos asianosainen ei kykene maksamaan (kaikkia) lakimiehen kuluja, hänelle voidaan tietyin edellytyksin myöntää oikeusapua. Osa kustannuksista katetaan julkisista varoista, ja asianosainen maksaa omavastuuosuuden, jonka suuruus määräytyy asianosaisen tulojen ja varojen mukaan.

Oikeusavun myöntää oikeusapulautakunta. Asianosaisen on toimitettava oikeusapua koskeva hakemus sen muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirin oikeusapulautakunnalle, jossa lakimiehen toimisto sijaitsee. Käytännössä hakemuksen tekee usein lakimies, jos häneen on otettu yhteyttä ennen oikeusavun hakemista. Lisäksi on toimitettava varattomuustodistus (jonka saa asuinkunnan viranomaiselta). Todistus on lähetettävä hakemuksen mukana oikeusapulautakunnalle, joka tutkii, täyttyvätkö vaatimukset oikeusavun saamiseksi. Jos ne täyttyvät, annetaan todistus oikeudesta oikeusapuun. Tällöin myös tuomioistuimen oikeudenkäyntimaksu on pienempi.

Oikeusapua on mahdollista saada myös kansainvälisiin riitoihin, joissa kantaja asuu Alankomaiden ulkopuolella. Tästä säädetään rajat ylittävissä asioissa annettavaa oikeusapua koskevassa direktiivissä. Oikeusapua on mahdollista hakea oikeusavusta annetun lain 23 a–23 k §:n nojalla Haagin oikeusapulautakunnan kautta täyttämällä lain liitteenä oleva vakiolomake, joka on sama kaikissa jäsenvaltioissa. Oikeusapulautakunta voi tarvittaessa avustaa lakimiehen valinnassa.

19 Minkälaisia toimenpiteitä jäsenvaltio on toteuttanut huolehtiakseen elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen 51 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisesta?

Elatusvelvoitteista annetun asetuksen 51 artiklan mukaisia muutoksia ei ole tehty.

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.