Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.
Swipe to change

Elatusapu

Saksa
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä käsitteillä ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” tarkoitetaan käytännössä? Kuka on velvollinen maksamaan elatusapua kenelle?

Lapset vanhemmille,

  • vanhemmat lapsille,
  • aviopuolisot toisilleen,
  • (lasten)lastenlapset (iso)isovanhemmilleen,
  • (iso)isovanhemmat (lasten)lastenlapsilleen,
  • ei avioliitossa elävät vanhemmat toisilleen,
  • rekisteröidyssä parisuhteessa elävät toisilleen.

2 Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? Sovelletaanko alaikäisten ja aikuisten elatusapuun eri sääntöjä?

Lapsille maksettavaan elatusapuun ei sovelleta ikärajaa. Elatusapua on maksettava niin kauan kun lapsi tarvitsee sitä toimeentuloaan varten (sillä ei kuitenkaan kateta mahdollisia velkoja). Ammatillisen koulutuksen päättymisen jälkeen lapsen katsotaan yleensä pystyvän huolehtimaan omasta toimeentulostaan. Saksan elatusapulainsäädännön mukaan alaikäisiä lapsia kohdellaan yleensä suotuisammin kuin täysi-ikäisiä. Elatusvelvollisia koskevat vaatimukset ovat tiukempia ja alaikäiset lapset ovat etusijalla täysi-ikäisiin nähden elatusapua maksettaessa.

3 Pitääkö minun kääntyä toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseni elatusapua? Mitkä ovat hakemusmenettelyn tärkeimmät vaiheet?

Jotta elatusvelvollisuus tunnustettaisiin, elatusapuun oikeutetun henkilön on yleensä käännyttävä tuomioistuimen, nuorisoviranomaisten (Jugendamt) tai notaarin puoleen, jos hän tarvitsee täytäntöönpanoasiakirjan rahasaataviensa perimiseksi pakkotäytäntöönpanon avulla.

Riitautetut asiat käsitellään aina tuomioistuimessa. Notaari tai nuorisoviranomaiset voivat kuitenkin vahvistaa velvollisuuden vaateiden täyttämiseen. Nuorisoviranomaisten toimivalta on pienempi kuin notaareilla: ne vahvistavat elatusvelvollisuuden silloin, kun kyse on lapsen 21. ikävuoteen ulottuvasta elatusavusta taikka lapsen syntymästä johtuvista äidin tai isän vaateista.

Kaikki lakisääteiset elatusvaateet on vahvistutettava perheasioita käsittelevässä tuomioistuimessa (Familiengericht). Menettelyssä noudatetaan lakia menettelyistä perheoikeudellisissa ja hakemusasioissa (Gesetz über das Verfahren in Familiensachen und in den Angelegenheiten der freiwilligen Gerichtsbarkeit, FamFG) sekä siviiliprosessilakia (Zivilprozessordnung, ZPO).

4 Voiko elatusapua hakea sukulaisen (jos voi, miten kaukaisen?) tai alaikäisen lapsen puolesta?

Siviilioikeuden lakikokoelman (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) 1629 §:n 1 momentin mukaan vanhemmat edustavat lasta yhdessä. Toinen vanhempi voi edustaa lasta yksin, jos hän on lapsen yksinhuoltaja tai jos päätösvalta on siirretty hänelle BGB:n 1628 §:n nojalla. Yleensä vanhemmat esittävät lapsen oikeutta koskevan vaateen lapsen nimissä hänen laillisina edustajinaan. BGB:n 1629 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan isä ja äiti eivät kuitenkaan saa edustaa lasta silloin, kun BGB:n 1795 §:n säännökset estävät huoltajan toimimisen lapsen edustajana eturistiriidan vuoksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lapsen ja toisen vanhemman puolison väliset riita-asiat. Tällöin lapselle on nimitettävä toinen huoltaja (Ergänzungspfleger), joka edustaa lasta ja esittää vaateen tämän puolesta. Elatusvaateet ovat niin ikään tällainen poikkeustilanne. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, se vanhemmista, joka vastaa lapsen hoidosta, voi BGB:n 1629 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan esittää lasta koskevan elatusvaateen toiselle vanhemmalle. BGB:n 1629 §:n 3 momentissa säädetään poikkeuksesta tähän periaatteeseen silloin, kun lapsen vanhemmat ovat edelleen naimisissa mutta asuvat erillään tai heidän välillään on vireillä avioliitto-oikeuden alaan kuuluva asia. Tällöin toinen vanhemmista voi esittää lasta koskevan elatusvaateen vain omissa nimissään. Näin vältetään se, että lapsesta tulisi asianosainen vanhempien välisessä avioeroasiassa.

5 Jos haluan panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä saan tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Elatusapua koskevissa asioissa toimivalta on perheasioita käsittelevällä tuomioistuimella (Familiengericht), joka toimii käräjäoikeuden (Amtsgericht) jaostona. Tuomioistuinten alueellinen toimivalta määräytyy elatusapuasioissa FamFG:n 232 §:n mukaan.

Jos vireillä on avioliitto-oikeuden alaan kuuluva asia, alueellinen toimivalta on pääsääntöisesti tuomioistuimella, joka vastaa tai vastasi ensimmäisenä oikeusasteena avioeron käsittelystä. Muissa tapauksissa alueellinen toimivalta määräytyy vastaajan vakituisen asuinpaikan mukaan. Tätä periaatetta ei kuitenkaan sovelleta menettelyissä, jotka koskevat alaikäisen tai samalla tavoin kohdeltavan lapsen elatusvelvollisuutta. Tällöin toimivalta on tuomioistuimella, jonka tuomiopiirissä sijaitsee lapsen tai sen vanhemman vakituinen asuinpaikka, jolla on oikeus edustaa lasta. Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun lapsen tai vanhemman vakituinen asuinpaikka on ulkomailla.

Lapsen hakemus, jolla on tarkoitus saada molemmat vanhemmat täyttämään elatusvelvollisuutensa, voidaan esittää myös sille tuomioistuimelle, joka olisi toimivaltainen käsittelemään vain toista vanhempaa koskevan hakemuksen.

6 Pitääkö minun mennä jonkun välikäden (asianajajan, keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseni panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä on noudatettava?

Asianosaisten on yleensä käytettävä asianajajaa tuomioistuimessa käsiteltävissä elatusapuasioissa. Oikeudellisen edustajan käyttäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä välitoimia koskevassa menettelyssä (einstweilige Anordnung). Lapsi ei tarvitse asianajajaa myöskään silloin, kun nuorisoviranomaiset (Jugendamt) edustavat häntä oikeudellisina neuvonantajina elatusvaateen vahvistamista koskevassa asiassa.

7 Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos varani eivät riitä, voinko saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Elatusasioiden käsittely tuomioistuimessa on maksullista (käsittelymaksut ja kulut). Käsittelymaksu (suuruudeltaan kolme kertaa tietty perusmaksu) erääntyy, kun hakemus pannaan vireille tuomioistuimessa. Maksun suuruus määräytyy käsiteltävän asian arvon perusteella (Verfahrenswert). Myös asianajajien palkkio määräytyy käsiteltävän asian arvon perusteella. Arvon määritysperustana on hakemuksen esittämistä seuraavien kahdentoista kuukauden ajalta vaaditun elatusavun määrä. Joka tapauksessa rajana on vaadittu kokonaissumma. Summaan lisätään hakemuksen esittämishetkellä jo erääntyneet elatusmaksut.

Esimerkki:

Jos 10-vuotiaan lapsen laillinen edustaja hakee elatusavun vähimmäismäärää (nykyisin 364 euroa kuukaudessa) koskevan vaateen vahvistamista, käsiteltävän asian arvo on 4 368 euroa. Yleinen käsittelymaksu on tällöin 339 euroa (113 euroa x 3). Jos arkkitehdin puoliso hakee avioeron vuoksi ja sairausvakuutuksen kattamiseksi elatusapua 1 900 euroa kuukaudessa, käsiteltävän asian arvo on 22 800 euroa. Yleinen käsittelymaksu on tällöin 933 euroa (311 euroa x 3). Kustannusten suuruudesta ei siis voida antaa mitään yleistä arviota. Oikeudenkäyntikulujen lisäksi maksettavaksi voi tapauksen mukaan tulla myös asianajajan palkkio.

Seuraavassa taulukossa esitetään maksujen suuruus 500 000 euron arvoon saakka:

Asian arvo
enintään ... euroa

Maksu
... euroa

Asian arvo
enintään ... euroa

Maksu
... euroa

300

25

40 000

398

600

35

45 000

427

900

45

50 000

456

1 200

55

65 000

556

1 500

65

80 000

656

2 000

73

95 000

756

2 500

81

110 000

856

3 000

89

125 000

956

3 500

97

140 000

1 056

4 000

105

155 000

1 156

4 500

113

170 000

1 256

5 000

121

185 000

1 356

6 000

136

200 000

1 456

7 000

151

230 000

1 606

8 000

166

260 000

1 756

9 000

181

290 000

1 906

10 000

196

320 000

2 056

13 000

219

350 000

2 206

16 000

242

380 000

2 356

19 000

265

410 000

2 506

22 000

288

440 000

2 656

25 000

311

470 000

2 806

30 000

340

500 000

2 956

35 000

369

Maksujen ensisijainen maksaja on se, jolle tuomioistuin ne päätöksessään määrää. Periaatteena on, että ne maksaa oikeusjutun häviäjä.

Jos hakija ei pysty maksamaan tuomioistuinkäsittelystä aiheutuvia kustannuksia tai pystyy maksamaan ne vain osittain tai erissä henkilökohtaisen tai taloudellisen tilanteensa vuoksi, hän voi saada oikeusapua tuomioistuimissa käytäviin elatusapumenettelyihin. Oikeusapu kuitenkin evätään, jos hakijan vaatimus tai väite on selkeästi perusteeton tai tehty vilpillisessä mielessä. Oikeusapu kattaa menettelystä aiheutuneet kustannukset ja oman asianajajan kulut osittain tai kokonaan hakijan tuloista ja varallisuudesta riippuen.

8 Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Miten sen määrä lasketaan? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perhetilanteen muuttuessa? Jos voidaan, miten (esim. automaattinen indeksointi)?

Elatusapu maksetaan yleensä rahana. Elatusmaksun suuruus määräytyy elatukseen oikeutetun tarpeiden ja elatusvelvollisen maksukyvyn mukaan. Ylemmät alueelliset tuomioistuimet (Oberlandesgericht) ovat laatineet taulukkoja ja ohjeita, joiden avulla määritetään elatusmaksun perustana olevat kiinteät summat. Tunnetuin on ns. Düsseldorfin taulukko, jota käytetään yleisesti lapselle maksettavan elatusavun määrittämiseen.

Jos tuomioistuimen päätöksen perustana olleet käytännön olosuhteet muuttuvat, päätöstä voidaan muuttaa elatusapuun oikeutetun tai elatusapuvelvollisen hakemuksesta. Alaikäiselle maksettava elatusapu voidaan BGB:n 1612a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan myös sitoa indeksiin, jolloin se ilmaistaan prosenttiosuutena kulloinkin voimassa olevasta elatusavun vähimmäismäärästä. Elatusavun vähimmäismäärästä säädetään BGB:n 1612a §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa, ja vähimmäismäärä kasvaa asteittain kolmessa portaassa lapsen iän mukaan. Jos tuomioistuimen päätöksessä on vahvistettu elatusavun määrä on sidottu indeksiin, päätöstä ei tarvitse muuttaa, kun lapsi saavuttaa seuraavan ikävaiheen.

9 Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapu maksetaan periaatteessa kuukausittain etukäteen rahasuorituksena, joka osoitetaan elatukseen oikeutetulle, alaikäisestä lapsesta huolehtivalle vanhemmalle taikka muulle maksun vastaanottajaksi valtuutetulle.

10 Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä pakkotoimia voidaan käyttää?

Yksi mahdollisuus on vahvistetun elatussaatavan ulosmittaus, joka toteutetaan pakkotäytäntöönpanoa koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti.

Elatusvelvollisen maksuvelvollisuutta tehostaa myös se, että velvollisuuden täyttämättä jättämisestä on rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Elatusvelvollisuutensa täyttämättä jättänyt voidaan tuomita enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen tai sakkorangaistukseen. Jos vankeusrangaistus on ehdoton, mutta sen täytäntöönpanoa lykätään koeajaksi, tuomioistuin voi kehottaa tuomittua täyttämään velvollisuutensa. Tuomioistuin keskeyttää lykkäyksen, jos tuomittu törkeästi tai jatkuvasti rikkoo kehotusta vastaan ja antaa siten aihetta uskoa, että hän jatkaa elatusvelvollisuuden täyttämättä jättämistä. Ensikertalaisen kohdalla syyttäjä voi jättää syytteen väliaikaisesti nostamatta ja tuomioistuin voi keskeyttää käsittelyn tilapäisesti, jos syytettyä kehotetaan samalla täyttämään elatusvelvollisuutensa määrätyn rahasumman osalta.

11 Lyhyt kuvaus täytäntöönpanoa koskevista rajoituksista, erityisesti velallisen suojaa koskevista säännöistä sekä määräajoista tai vanhentumisajoista.

Irtaimen omaisuuden ulosmittaamisesta vastaa ulosottomies (Gerichtsvollzieher) (ZPO:n 808 §:n 1 momentti). Ulosmittauksessa on otettava erityisesti huomioon sitä rajoittavat säännökset (ZPO:n 811–812 §). Tämän vuoksi ZPO:n 811 §:ssä lueteltua omaisuutta ei saa ulosmitata. Poikkeuksena tästä on ZPO:n 811 §:n 2 momentin mukaan omistuksenpidätyksen (Eigentumsvorbehalt) piiriin kuuluva omaisuus. ZPO:n 811 §:n nojalla ulosmittauskiellon piiriin kuuluvaa omaisuutta voidaan kuitenkin ZPO:n 811a ja 811b §:n mukaan vaihtaa samankaltaisen vähemmän arvokkaaseen omaisuuteen.

Velallisen asunto voidaan tutkia ilman hänen lupaansa vain tuomioistuimen määräyksestä (ZPO:n 758a §).

Vaateiden ulosmittaamisesta määrää täytäntöönpanomenettelystä vastaava tuomioistuin. Ansiotulojen ulosmittaamisessa on otettava huomioon ulosmittaussuoja, josta säädetään ZPO:n 850 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä. Ansiotulojen ulosmittaussuojan suuruus määräytyy tulojen määrän lisäksi myös sen perusteella, kuinka monelle henkilölle velallisen on tuomioistuimen mukaan maksettava elatusapua. ZPO:n 850c §:n liitteessä on laskelmia varten taulukko ulosmittaussuojaan sovellettavista enimmäismääristä. Taulukkoa tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin ja enimmäismääriä muutetaan tarvittaessa.

Jos kyseessä on elatusvaateiden tai tahallisesta laittomasta teosta johtuvien vaateiden täytäntöönpano, täytäntöönpanomenettelystä vastaava tuomioistuin voi velkojan hakemuksesta asettaa myös taulukosta poikkeavan ulosmittaussuojan tason ZPO:n 850d tai 850f §:n nojalla. Samoin voidaan toimia ZPO:n 850f §:n 1 momentin nojalla velallisen erityisiä henkilökohtaisia tarpeita koskevan hakemuksen perusteella.

Velallisen pankkitiliin voidaan soveltaa ulosmittaussuojaa ZPO:n 850k §:n nojalla ja tällöin velallisella voi olla käytössään ns. P-tili (P-Konto). Tällainen tili varmistaa, että velallinen voi vastata omista ja huolettaviensa välttämättömistä elinkustannuksista. Kyseiseen tiliin sovelletaan automaattisesti ulosmittaussuojaa, joka kattaa poikkeuksen perusmäärän eli nykyisin 1 028,89 euroa kuukaudessa. Tätä perussuojaa voidaan korottaa tietyin edellytyksin esimerkiksi velallisen elatusapuvelvollisuuden vuoksi: perussuojaa korotetaan 387,22 euroa ensimmäisen elatusapuun oikeutetun henkilön osalta ja sen jälkeen 215,73 euroa henkilöä kohden viidenteen henkilöön asti. Myös lapsilisät ja tietyt sosiaalietuudet kuuluvat suojan piiriin. Suojan saamiseksi riittää yleensä, että velallinen toimittaa pankille asiaa koskevan todistuksen. Erityistapauksissa – eli esimerkiksi velallisen sairauteen liittyvien poikkeuksellisten tarpeiden vuoksi – täytäntöönpanomenettelystä vastaava tuomioistuin voi muuttaa ulosmittaussuojan piiriin kuuluvaa määrää tapauskohtaisesti (ZPO:n 850k §:n 4 momentti).

12 Onko olemassa viranomainen tai järjestö, joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Elatusmääräys on tavanomainen rahavaadetta koskeva täytäntöönpanomääräys, joten elatukseen oikeutetun on periaatteessa noudatettava tavanomaisia täytäntöönpanosääntöjä ja ajettava vaadettaan itse.

Nuorisoviranomaiset (Jugendamt) auttavat perimisessä kuitenkin silloin, kun lapsen osalta on tehty edunvalvontajärjestely (Beistandschaft) . Edunvalvontajärjestely käynnistetään silloin, kun hakemuksen jättänyt vanhempi on lapsen ainoa huoltaja tai kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus mutta lapsi asuu hakemuksen jättäneen vanhemman luona.

Eri asia ovat kuitenkin tapaukset, joissa elatukseen oikeutetulle maksetaan tiettyjä sosiaalietuuksia (joiden kohteena oleva tarve kuuluu oikeastaan elatusavun piiriin). Jos näiden sosiaalietuuksien saajalla on elatusvelvollista kohtaan vielä täyttämätön elatusvaade, elatusvaade siirtyy periaatteessa toimivaltaiselle viranomaiselle, joka voi hakea sitä omissa nimissään.

Tietyissä tapauksissa (kun lapsen kasvatuksesta huolehtii yksinhuoltaja eikä toinen vanhempi maksa elatusta käteissuorituksina) maksetaan rajatun ajan etuuksia elatusmaksuennakoista annetun lain nojalla (Unterhaltsvorschussgesetz, UVG). Tällöin ennakkokassa toimii sille siirrettyyn elatusvaateeseen liittyvien suoritusten vastaanottajana.

Jos taas elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksuja ja tilanne vaatii sosiaaliavun maksamista (kunhan muut etuusedellytykset täyttyvät), elatusvaateet siirtyvät (samaan tapaan kuin edellä mainittujen elatusmaksuennakoiden tapauksessa) sosiaaliturvalaitokselle, joka voi hakea niiden maksuunpanoa. Kun kyse on työnhakijalle maksettavasta perusturvasta, elatusvaade siirretään vasta, kun etuuden maksaja on kirjallisesti ilmoittanut siitä elatusvelvolliselle.

13 Voiko viranomainen tai järjestö maksaa elatusavun ennakkoon kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Kysymyksessä 12 tarkoitetut elatusmaksuennakkolakiin perustuvat etuudet samoin kuin sosiaaliapuetuudet ja työnhakijan perusturva ovat itsenäisiä, laajuudeltaan rajattuja sosiaalietuuksia eivätkä varsinaisia elatusetuuksia. Toimivaltaiset viranomaiset maksavat ne suoraan etuuteen oikeutetulle. Ne eivät myöskään ole riippuvaisia siitä, voidaanko elatusapu panna maksuun. Ne viranomaiset, joille elatusvaade on siirretty, voivat hakea sen maksuunpanoa omissa nimissään.

Toisin kuin elatusmaksuennakkolakiin perustuvat etuudet ja työnhakijan perusturva, edunvalvontajärjestely ei muodosta perustetta erilliselle etuusvaateelle toimivaltaista viranomaista kohtaan. Viranomainen ainoastaan auttaa elatukseen oikeutettua elatusvaateen hakemisessa ja täytäntöönpanossa.

14 Mitä tapahtuu, jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla:

14.1 Voiko elatusapuun oikeutettu saada apua viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Jos elatusapuun oikeutettu haluaa esittää elatusapuvaateen elatusvelvolliselle, joka asuu ulkomailla, hän voi kääntyä Bonnissa toimivan liittovaltion oikeusviraston (Bundesamt für Justiz) puoleen. Liittovaltion oikeusvirasto on nimetty Saksan keskusviranomaiseksi rajatylittävissä elatusapumenettelyissä.

14.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä?

Saksassa asuvan velkojan on esitettävä elatusvelvollisuutta koskevan neuvoston asetuksen 55 artiklan tai vuonna 1956 tehdyn YK:n yleissopimuksen 2 artiklan 1 tai 2 kohdan mukainen hakemus Bonnissa toimivalle liittovaltion oikeusvirastolle, joka toimittaa sen edelleen vastaanottavalle keskusviranomaiselle.

Saksan keskusviranomaisen yhteystiedot:
Bundesamt für Justiz
53094 Bonn
Deutschland

Sähköposti: auslandsunterhalt@bfj.bund.de

Puhelin: 0228 99410 40

Faksi: 0228 99410 5202

https://www.bundesjustizamt.de/

15 Mitä tapahtuu, jos elatusapuun oikeutettu asuu ulkomailla:

15.1 Voiko elatusapuun oikeutettu hakea apua suoraan viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Keskusviranomaisille osoitettiin uusi tehtävä elatusvelvollisuutta koskevalla neuvoston asetuksella, ja ne voivat nykyisin käsitellä myös tiettyjä elatusvelvollisen hakemuksia.

15.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä ja minkälaista apua voin saada?

Hakemukset on esitettävä asuinmaan keskusviranomaiselle, jotka toimittavat hakemuksen edelleen Saksan keskusviranomaisen käsiteltäväksi.

16 Sitooko vuoden 2007 Haagin pöytäkirja tätä jäsenvaltiota?

Kyllä.

17 Jos vuoden 2007 Haagin pöytäkirja ei sido tätä jäsenvaltiota, mitä lakia elatusvaateisiin sovelletaan yksityisoikeutta koskevien sääntöjen mukaan? Mitkä ovat tähän lakiin sisältyvät kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännöt?

Ei sovelleta.

18 Mitkä ovat elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen V luvussa tarkoitettua oikeuden saatavuutta rajat ylittävissä asioissa koskevat säännöt?

Elatusapumenettelyissä peritettävät maksut on yleensä suoritettava ennakkoon. Elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa oikeusapua myönnetään kyseisen asetuksen 44–47 artiklan mukaisesti. Ennakkomaksuvelvoitteesta voi tietyin edellytyksin saada vapautuksen, erityisesti jos on myönnetty oikeusapua.

19 Minkälaisia toimenpiteitä jäsenvaltio on toteuttanut huolehtiakseen elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen 51 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisesta?

Saksa on osoittanut keskusviranomaiselleen eli liittovaltion oikeusvirastolle tarvittavat toimivaltuudet, jotta se voi hoitaa tehokkaasti 51 artiklassa kuvatut tehtävät.

Päivitetty viimeksi: 01/06/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme