Tämän sivun alkukielistä versiota sloveeni on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.
Swipe to change

Avioero ja asumusero

Slovenia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Slovenian oikeusjärjestyksessä tunnetaan  a) avioero puolisoiden välisen sopimuksen perusteella ja b) avioero kanteen perusteella.

Jos kyseessä on avioero puolisoiden välisen sopimuksen perusteella, tuomioistuin myöntää avioeron avioliitosta ja perhesuhteista annetun lain (Zakon o zakonski zvezi in družinskih razmerjih) 64 §:n nojalla edellyttäen, että puolisot ovat päässeet yhteisymmärrykseen yhteisten lastensa huollosta, kasvatuksesta ja elatuksesta sekä tapaamisoikeudesta (tähän on pyydettävä lausunto sosiaaliviranomaisilta) ja että he ovat esittäneet notaarin vahvistaman täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan muodossa sopimuksen yhteisen omaisuutensa jakamisesta, sopineet kumpi heistä jää heidän asuntoonsa vuokralaiseksi ja sopineet tulottoman ja ilman omaa syytään työttömän puolison elatuksesta.

b) Jos avioliitto on jostakin syytä muodostunut ”kestämättömäksi”, kumpi tahansa puoliso voi hakea avioeroa jättämällä avioerokanteen. Tässä tapauksessa tuomioistuin tekee myös yhteisten lasten huoltoa, kasvatusta ja elatusta sekä tapaamisoikeutta koskevan ratkaisun. Ennen ratkaisuaan tuomioistuimen on pyydettävä sosiaaliviranomaisilta lausunto.

Olipa kyseessä avioerohakemus puolisoiden välisen sopimuksen perusteella tai avioerokanne, tuomioistuin pyytää toimivaltaista sosiaalikeskusta (centro za socialno delo) järjestämään neuvoa-antavan haastattelun, johon kummankin puolison on osallistuttava henkilökohtaisesti ilman edustajia. Sosiaalikeskus raportoi tuomioistuimelle haastattelun tuloksista.

2 Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

  • Avioliitosta ja perhesuhteista annetussa laissa tunnetaan vain yksi avioeron syy: avioliiton kestämättömyys. Tämä tarkoittaa, että avioliitto horjuu niin syvästi ja pysyvästi, että sitä ei ole mahdollista pelastaa. Avioliitto katsotaan kestämättömäksi vain, kun puolisoiden väliset suhteet eivät ole pelkästään väliaikaisesti hiertyneet vaan vakavista syistä syvästi ja pysyvästi horjuneet. Kestämättömyyttä arvioidaan käsittelyajankohdan tilanteen perusteella ottaen huomioon seikat, jotka ovat johtaneet tilanteeseen. Tuomioistuin toteaa kestämättömyyden myös silloin, kun vastaajana oleva puoliso suostuu avioeroon.
  • Avioliitto voidaan päättää jommankumman puolison pyynnöstä. Avioliiton eri tarvitse olla kestämätön kummankin puolison kannalta.
  • Syytä avioliiton kestämättömyyteen ei kysytä, eikä tuomioistuin sitä totea. Avioliitto voi päätyä eroon myös sen puolison pyynnöstä, joka on syyllinen avioliiton kestämättömyyteen.

3 Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on

Avioeron laillisista vaikutuksista kerrotaan tarkemmin seuraavassa:

3.1 aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimeen)

Henkilö, joka on avioliiton solmiessaan muuttanut sukunimensä, voi ilmoittaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lainvoimainen avioerotuomio tai tuomio avioliiton pätemättömäksi julistamisesta on annettu, haluavansa ottaa takaisin sukunimen, joka hänellä oli ennen päättyneen avioliiton solmimista. Tällaisen ilmoituksen voi tehdä vain henkilö, joka ei ole muuttanut sukunimeään avioliiton aikana (henkilönimilaki, Zakon o osebnem imenu – ZOI-1, 17 §). Sukunimen muuttaminen on hallinnollinen asia, jota ei päätä tuomioistuin vaan hallinnollinen elin.

3.2 omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä

Puolisoiden yhteistä omaisuutta jaettaessa oikeudellinen oletus on, että kummankin puolison osuus yhteisestä omaisuudesta on yhtä suuri. Jos jompikumpi puolisoista kuitenkin pitää jakamista yhtä suuriin osuuksiin epäedullisena, hän voi vaatia osuuksien määrittämistä yhteisen omaisuuden kartuttamisen perusteella. Tällöin tuomioistuin ei ota huomioon pelkästään puolisoiden tuloja vaan myös muut olosuhteet, kuten avun, jota puolisot ovat antaneet toisilleen, lasten huollon ja kasvatuksen, kodinhoidon, omaisuuden kunnossapidosta huolehtimisen ja missä tahansa muussa muodossa suoritetun työn ja osallistumisen yhteisen omaisuuden hoitoon, kunnossapitoon ja kartuttamiseen.

3.3 puolisoiden alaikäisiin lapsiin

LASTEN HUOLTO JA KASVATUS

Ø  Puolisoiden sopimukseen perustuvassa avioerossa puolisoiden on sovittava lasten kasvatuksesta ja huollosta, ja tuomioistuin arvioi, onko sopimus lasten edun mukainen. Puolisot voivat sopia,

  • että lasten huolto- ja kasvatusvastuu on molemmilla tai
  • että toinen puolisoista vastaa kaikkien lasten huollosta ja kasvatuksesta tai
  • että toisella puolisoista on huolto- ja kasvatusvastuu osasta lapsia ja toisella lopuista.

Jos puolisot eivät pääse asiasta sopimukseen, sosiaalikeskus auttaa heitä tässä.

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen huollosta ja kasvatuksesta, he voivat pyytää tuomioistuinta tekemään asiasta päätöksen hakemusmenettelyssä.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen tai sopimus ei ole lasten edun mukainen, tuomioistuin ei tee päätöstä avioerosta sopimuksen perusteella vaan tarvitaan avioerokanne.

Jos vanhemmat eivät sosiaalikeskuksen avullakaan pääse sopimukseen lasten kasvatuksesta ja huollosta, tuomioistuin päättää jommankumman tai molempien vanhempien pyynnöstä,

  • että toinen puolisoista vastaa kaikkien lasten huollosta ja kasvatuksesta tai
  • että toisella puolisoista on huolto- ja kasvatusvastuu osasta lapsia ja toisella lopuista tai
  • poikkeustapauksissa, että kaikki lapset tai osa lapsista annetaan kolmannen henkilön huollettaviksi ja kasvatettaviksi.

Tuomioistuimen on ennen päätöksen tekemistä saatava sosiaalikeskuksen lausunto, selvitettävä myös kunkin lapsen mielipide, jonka lapsi voi ilmaista itse tai sellaisen valitsemansa henkilön kautta, johon hän luottaa, edellyttäen, että lapsi pystyy ymmärtämään asian merkityksen ja seuraukset.

Ø  Jotta eroavien puolisoiden suhde heidän yhteisiin alaikäisiin lapsiinsa voidaan järjestää avioerokanteeseen perustuvassa avioerossa, tuomioistuin tekee päätöksen lasten huollosta ja kasvatuksesta selvitettyään, mikä on lasten etu. Tässäkin tapauksessa vanhemmat voivat myös sopia yhteisten lastensa kasvatuksesta ja huollosta lasten edun mukaisesti. Tällöin sovelletaan soveltuvin osin samoja säännöksiä kuin lasten huoltoon ja kasvatukseen sopimukseen perustuvan avioeron yhteydessä. Päätös siitä, kenen luona alaikäiset lapset asuvat avioeron jälkeen, lasten tapaamisoikeudesta ja elatuksesta on erottamaton osa avioeropäätöstä.

TAPAAMISOIKEUS

  • Vanhempien on pyrittävä sopimaan tapaamisoikeuden toteuttamisesta.
  • Jos he pääsevät asiasta sopimukseen, he voivat pyytää tuomioistuinta tekemään asiasta päätöksen hakemusmenettelyssä. Jos tuomioistuin toteaa, että sopimus ei ole lasten edun mukainen, se hylkää hakemuksen.
  • Jos vanhemmat eivät pääse asiasta sopimukseen, tuomioistuin tekee päätöksen jommankumman pyynnöstä (sopimukseen perustuvassa avioerotapauksessa puolisoiden täytyy liittää avioerosopimukseen tapaamisoikeutta koskeva sopimus, jonka tuomioistuin ottaa avioeropäätökseen). Tuomioistuimelle on esitettävä sosiaalikeskuksen todistus siitä, että sopimukseen on yritetty päästä.
  • Tuomioistuin päättää tapaamisoikeudesta oma-aloitteisesti vain, jos kyseessä on kanteeseen perustuva avioero tai lasten vanhempien avioliitto on julistettu pätemättömäksi.
    • Tapaamisoikeudesta päättää ensimmäisenä oikeusasteena alueellinen tuomioistuin (okrožno sodišče) hakemusmenettelyssä, ellei asiaa päätetä lasten huoltoa ja kasvatusta koskevan päätöksen tekemisen yhteydessä. Siinä tapauksessa tapaamisoikeus ratkaistaan siviilioikeudellisessa menettelyssä.
    • Tapaamisoikeudesta päätettäessä lapsen etu on ratkaiseva. Tapaamisoikeutta ei pidetä lapsen edun mukaisena, jos se aiheuttaa lapselle henkistä kuormitusta tai vaarantaa lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen.
    • Tuomioistuin selvittää ennen päätöksentekoa myös lapsen mielipiteen, jonka tämä voi ilmaista itse tai sellaisen valitsemansa henkilön kautta, johon hän luottaa, edellyttäen, että lapsi pystyy ymmärtämään asian merkityksen ja seuraukset.
    • Lapsella on oikeus tavata henkilöitä, joihin hänellä on sukulaisuussuhde ja läheinen henkilökohtainen side (esim. lapsen isovanhemmat ja (puoli)sisarukset).

Puolison ja lasten ELATUS

  • Puolisot voivat tehdä sopimuksen lasten elatuksesta. Sopimus on tehtävä tuomioistuimessa, joka tekee päätöksen hakemusmenettelyssä. Jos sopimus ei ole lapsen edun mukainen, tuomioistuin hylkää hakemuksen sopimuksen vahvistamisesta.
  • Jos puolisot eivät ole päässeet sopimuksen lasten elatuksesta keskenään eivätkä sosiaalikeskuksen avulla, he voivat pyytää tuomioistuinta ratkaisemaan asian. Tuomioistuimen on ennen päätöksen tekemistä saatava sosiaalikeskuksen lausunto ja selvitettävä myös kunkin lapsen mielipide, jos lapsi on sen itse ilmaissut ja pystyy ymmärtämään asian merkityksen ja seuraukset.
  • Vanhemmilla on velvollisuus elättää lapsensa aineellisten mahdollisuuksien ja ansiokyvyn mukaan niin, että lapsen etu toteutuu (lapsen kokonaiskehitys), yleensä siihen asti, kun näistä tulee täysi-ikäisiä tai, jos lapsi on täysi-ikäinen mutta on säännöllisessä ja täysipäiväisessä koulutuksessa, siihen asti, kun lapsi täyttää 26 vuotta.
  • Elatusapu määräytyy elatusta tarvitsevan lapsen tarpeiden mukaan ja maksajan aineellisten mahdollisuuksien ja ansiokyvyn mukaan. Elatusapua määrittäessään tuomioistuin ottaa huomioon lapsen edun niin, että elatusavulla voidaan varmistaa lapsen suotuisa fyysinen ja psyykkinen kehitys. Elatusapua tarkistetaan kerran vuodessa Slovenian kuluttajahintaindeksin mukaan.
  • Avio- tai avopuolisolla, joka asuu puolisonsa alaikäisen lapsen kanssa samassa kodissa, on velvollisuus elättää puolisonsa alaikäistä lasta, jos lapsen vanhemmat eivät pysty häntä elättämään.
  • Täysi-ikäisillä lapsilla on velvollisuus elättää vanhempiaan, jos näillä ei ole eivätkä he voi hankkia tarpeeksi varoja elatukseensa ja jos elatusta vailla olevaa vanhempaa ei voi elättää hänen puolisonsa.

3.4 toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua?

  • Ilman omaa syytään työtön puoliso, jolla ei ole varoja elatukseensa, on oikeutettu elatusapuun.
  • Elatusapua voi vaatia avioeromenettelyssä tai erillisellä kanteella vuoden kuluessa siitä, kun avioliiton päättyminen on saanut lain voiman, jos elatusavun myöntämisehdot täyttyivät eron hetkellä ja ne täyttyvät myös, kun puoliso vaatii elatusta.
  • Puolisot voivat avioeron yhteydessä sopia elatuksesta myös tekemällä notaarin luona elatussopimuksen notaarin vahvistaman täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan muodossa.
  • Elatusapu määritetään määräämättömäksi tai määrätyksi ajaksi, joka tarvitaan, että puoliso tottuu uuteen asemaansa ja saa järjestettyä asiansa.
    • Elatusavun suuruus määräytyy saajan tarpeiden ja maksajan mahdollisuuksien mukaan. Se maksetaan kuukausittain ennakolta, ja sitä voidaan vaatia maksettavaksi siitä hetkestä lukien, kun elatuskanne on jätetty. Poikkeustapauksissa elatusapu voidaan maksaa kertakorvauksena.
    • Tuomioistuin hylkää elatusvaatimuksen, jos elatusmaksun maksaminen olisi maksajan kannalta epäoikeudenmukaista niiden syiden vuoksi, jotka johtivat avioliiton kestämättömyyteen, tai jos elatusavun saaja on ennen avioeroa tai sen jälkeen syyllistynyt maksajaan tai hänen läheisiinsä kohdistuneeseen rikokseen.
    • Puoliso ei ole velvollinen elättämään toista puolisoa, jos se vaarantaisi hänen oman elatuksensa tai sellaisen alaikäisen lapsen elatuksen, jota hän on lain mukaan velvollinen elättämään.
    • Elatusapua tarkistetaan kerran vuodessa Slovenian kuluttajahintaindeksin mukaan.

4 Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Yhdessä asuminen on tärkeä avioliiton osatekijä (avioliitosta ja perhesuhteista annetun lain 3 §). Asumusero tarkoittaa puolisoiden välisen suhteen keskeisten osatekijöiden pysyvää päättymistä. Kun yhdessä asuminen päättyy, päättyy puolisoiden taloudellinen yhteys ja intiimi tunnesuhde jne.

5 Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Laissa ei ole säädetty ehtoja asumuserolle. Tuomioistuimet tekevät päätöksen asumuserosta kussakin yksittäisessä menettelyssä tapauksen olosuhteiden ja ominaispiirteiden perusteella.

6 Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

Asumusero ei vaikuta avioliiton olemassaoloon eikä merkitse avioliiton päättymistä. Avioliiton päättyminen edellyttää avioerokanteen nostamista tai avioeron hakemista avioerosopimuksen perusteella. Asumuserossa puolisoiden yhteisen omaisuuden olemassaolo lakkaa. Elatusta vailla oleva puoliso voi vuoden kuluessa asumuserosta nostaa elatuskanteen.

7 Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Avioliiton mitätöinti tarkoittaa, että avioliiton solmimiselle laissa säädetyt ehdot eivät täyttyneet avioliittoa solmittaessa (esim. kyse ei ollut vapaasta tahdosta, suostumus oli pakotettu tai annettu erehdyksessä, avioliittoa ei ollut solmittu säädetyssä menettelyssä, avioliitto oli solmittu lähisukulaisten kesken tai vaikeasti mielisairaan tai arvostelukyvyttömän henkilön kanssa). Avioliiton laillinen vaikutus lakkaa, kun avioliiton mitätöivä tuomio saa lain voiman.

8 Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?

Ø  Avioliittoa ei mitätöidä itse oikeuden perusteella vaan se on mitätöitävä tuomiolla.

Ø  Slovenian lainsäädännössä erotetaan toisistaan suhteellinen ja absoluuttinen avioliiton mitätöinti. Ero tehdään sillä perusteella, kuka voi vaatia avioliiton mitätöintiä.

a) Avioliiton suhteellisen mitätöinnin syitä ovat:

  • vaikea mielisairaus tai arvostelukyvyttömyys avioliittoa solmittaessa (mitätöintiä voi hakea kumpi tahansa puoliso, mutta vasta sitten, kun tila on päättynyt)
  • suostumus avioliittoon on pakotettu tai annettu erehdyksessä (mitätöintiä voi hakea pakotettu tai erehdyksessä suostumuksensa antanut puoliso)
  • avioliitto on solmittu alle 18-vuotiaan kanssa (mitätöintiä voivat hakea vanhemmat tai huoltaja).

a) Avioliiton absoluuttisen mitätöinnin syitä ovat: (kummankin puolison lisäksi mitätöintikanteen voi nostaa myös henkilö, joka saa välitöntä oikeudellista etua avioliiton mitätöinnistä (esim. kuolleen puolison muut perijät voivat nostaa avioliiton mitätöintikanteen, jotta jälkeen elävä puoliso menettäisi oikeuden perintöön), ja lisäksi edunsaaja voi nostaa kanteen myös avioliiton mitätöinnin jälkeen); myös syyttäjä voi nostaa kanteen:

  • puolison vaikea mielisairaus tai arvostelukyvyttömyys ja tällaisen tilan jatkuminen mitätöintiä haettaessa
  • puoliso on ollut avioliittoa solmittaessa edelleen tai jo naimisissa
  • puolisot ovat suorassa tai sivusukulaissuhteessa neljänteen polveen asti
  • puolisot eivät olleet läsnä avioliittoa solmittaessa tai toinen puolisoista ja toisen puolison edustaja ei ollut läsnä tai
  • puolisot eivät solmineet avioliittoa tarkoituksenaan elää yhdessä.

9 Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Avioliiton mitätöinnin lailliset vaikutukset tulevat voimaan, kun mitätöintituomio saa lain voiman. Puolisoiden varallisuussuhteiden, elatusta vailla olevan puolison elatuksen, puolisoiden välisten lahjojen palauttamisen ja puolisoiden ja heidän yhteisten lastensa suhteiden osalta avioliiton mitätöinnin lailliset vaikutukset ovat samat kuin avioeron.

10 Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Kesäkuussa 2008 voimaan tulleessa laissa sovittelusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevassa laissa (Zakon o mediaciji v civilnih in gospodarskih zadevah) säädetään riitojen sovittelusta siviilioikeudellisissa, kauppaoikeudellisissa, työoikeudellisissa, perheoikeudellisissa ja muissa varallisuusoikeudellisissa suhteissa, kun on kyse vaatimuksista, joista asianosaiset voivat vapaasti päättää, ellei laissa toisin säädetä. Avioliittoa ei voi purkaa ilman tuomioistuinta, jolle on jätettävä kanne tai avioerosopimus.

11 Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

  • Avioliittoa koskevissa asioissa (avioero tai avioliiton mitätöinti; Slovenian lainsäädännössä ei tunneta asumuseroa) toimivaltaisia ovat alueelliset tuomioistuimet (okrožno sodišče) (siviiliprosessilain 32 §).

Kanteisiin ja hakemuksiin on liitettävä avioliittorekisteri- ja väestörekisteriote. Istunnossa, jossa asia käsitellään, on esitettävä voimassa oleva henkilötodistus.

  • Puolisoiden on liitettävä sopimukseen perustuvaan avioerohakemukseen myös seuraavat:              
    • yhteisten lasten huoltoa, kasvatusta ja elatusta sekä tapaamisoikeutta koskeva sopimus (tähän on pyydettävä lausunto sosiaaliviranomaisilta)
    • yhteisen omaisuuden jakamista koskeva sopimus notaarin vahvistaman täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan muodossa
    • sopimus siitä, kumpi heistä jää heidän asuntoonsa vuokralaiseksi, ja
    • sopimus ilman omaa syytään työttömän ja varattoman puolison elatuksesta.

12 Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Tuomioistuin vapauttaa asianosaisen oikeudenkäyntimaksuista, jos niiden maksaminen merkittävästi vähentäisi varoja, joilla asianosainen elättää itsensä tai perheenjäsenensä. Muiden maiden kansalaiset vapautetaan oikeudenkäyntimaksuista, jos kansainvälisessä sopimuksessa niin määrätään tai jos vastavuoroisuus sitä edellyttää (oikeudenkäyntimaksuja koskeva laki, Zakon o sodnih taksah, ZST-1, 10 ja 11 §).

Asianosainen voi hakea maksutonta oikeusapua asianajajan ja asiantuntijan kuluihin. Oikeusavun myöntämisestä päättää hakijan vakituisen asuinpaikan alueellinen tuomioistuin (okrožno sodišče). Menettelyssä sovelletaan maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa (Zakon o brezplačni pravni pomoči) säädettyjä myöntämiskriteerejä (esim. aineelliset ja taloudelliset kriteerit).

13 Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Avioeroa tai avioliiton mitätöintiä koskevaan tuomioon voi hakea muutosta ylemmässä tuomioistuimessa (višje sodišče) (yleensä) 15 päivän kuluessa. Avioerotuomio, joka on annettu puolisoiden tekemän sopimuksen perusteella, voidaan riitauttaa, jos

  • siviiliprosessisäännöksiä on rikottu vakavasti
  • jos asianosainen on jättänyt erohakemuksen erehdyksessä taikka pakotettuna tai huijattuna
  • jos oikeudelliset edellytykset avioerolle puolisoiden tekemän sopimuksen perusteella eivät täyttyneet.

Avioeroasioissa asian uudelleenkäsittely (revizija, ylimääräinen muutoksenhakukeino) ei ole mahdollinen.

14 Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan tässä jäsenvaltiossa?

Asetuksen (EU) N:o 2201/2003 21 artiklan mukaan jäsenvaltiossa annettu tuomio on tunnustettava vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista.

Asianosainen voi vaatia päätöksen tekemistä tuomion tunnustamisesta tai tunnustamatta jättämisestä. Asianosaisen on tällöin jätettävä hakemus täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta Slovenian toimivaltaisessa alueellisessa tuomioistuimessa (okrožno sodišče).

15 Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista tässä jäsenvaltiossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Menettelyyn sovelletaan Slovenian lainsäädäntöä.

Asianosaisen, joka vaatii tai vastustaa tuomion tunnustamista tai jättää hakemuksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta, on esitettävä:

  • tuomion kopio, jonka aitous voidaan todeta
  • vakiolomakkeella tiedot tuomiosta avioeroasiassa.

16 Mitä lakia sovelletaan avioeroasiassa silloin kun puolisot eivät asu tässä jäsenvaltiossa tai ovat eri maiden kansalaisia?

Jos on kyse EU:n jäsenvaltioiden kansalaisista tai asukkaista, kansainvälistä toimivaltaa koskeviin kysymyksiin sovelletaan ensisijaisesti ja suoraan asetusta (EU) N:o 2201/2003 (Bryssel II -asetus).

Jos puolisot ovat kanteen nostamisen ajankohtana eri valtioiden kansalaisia, avioeroon sovelletaan Slovenian lainsäädännön mukaan (laki kansainvälisestä yksityisoikeudesta, Zakon o mednarodnem zasebnem pravu in postopku, 37 §:n 2 momentti) kumulatiivisesti niiden valtioiden lakeja, joiden kansalaisia puolisot ovat.

Jos avioero ei ole mahdollinen niiden valtioiden lakien perusteella, joiden kansalaisia puolisot ovat, avioeroon sovelletaan Slovenian lainsäädäntöä, jos jompikumpi puolisoista asui kanteen nostamisen ajankohtana vakituisesti Sloveniassa.

Jos jompikumpi puolisoista on Slovenian kansalainen, joka ei asu vakituisesti Sloveniassa, eikä avioero ole mahdollinen kansainvälisestä yksityisoikeudesta annetun lain 37 §:n 2 momentissa määritetyn lain nojalla, avioeroon sovelletaan Slovenian lakia.

Linkkejä

http://www.pisrs.si/Pis.web/

https://www.uradni-list.si/

http://www.dz-rs.si/wps/portal/Home/deloDZ/zakonodaja/preciscenaBesedilaZakonov

http://www.sodisce.si/

Päivitetty viimeksi: 05/03/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme