Maksukyvyttömyys/konkurssi

Slovenia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettelyistä ja ennaltaehkäisevästä saneerausmenettelystä on säädetty rahoitustoiminnasta, maksukyvyttömyysmenettelystä ja pakollisesta purkamisesta annetussa laissa (Zakon o finančnem poslovanju, postopkih zaradi insolventnosti in prisilnem prenehanju eli ZFPPIPP).

1. MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELY

1. Saneerausmenettelyt – yrityssaneeraus

Velkajärjestelymenettely koskee

– oikeushenkilöä, joka on yritys tai osuuskunta, jollei laissa säädetä toisin jonkin tietyn yrityksen tai osuuskunnan toiminnan osalta

– yrittäjää tai

– muuta oikeushenkilöä, mikäli laissa niin säädetään.

Velkajärjestelymenettelyyn sisältyy myös erityisiä velkajärjestelyyn liittyviä sääntöjä, jotka koskevat suurta, keskisuurta tai pientä yritystä. Menettely tarjoaa enemmän vaihtoehtoja velallisen velvoitteiden (esimerkiksi velkojien vakuudellisten saatavien) uudelleenjärjestelyä varten.

Yksinkertaistettu velkajärjestelymenettely on sallittu ainoastaan sellaiselle yritykselle, joka on yrityksiä koskevan lain (Zakon o gospodarskih družbah) säännösten mukaan mikroyritys, tai yrittäjälle, joka täyttää mikro- tai pienyrityksen kriteerit.

2. Konkurssimenettelyt

Konkurssimenettely voidaan aloittaa mitä tahansa oikeushenkilöä vastaan, ellei kyseistä oikeushenkilöä koskevassa laissa toisin säädetä. Konkurssimenettely vammaisia työllistävää yritystä (invalidsko podjetje) vastaan on sallittu vain Slovenian hallituksen suostumuksella.

Henkilökohtaiseen konkurssiin voidaan asettaa

– yrittäjän

– itsenäisen ammatinharjoittajan (lääkäri, notaari, asianajaja, maanviljelijä tai muu luonnollinen henkilö, joka ei ole yrittäjä) tai

– kuluttajan omaisuus.

Kuolinpesän konkurssiin voidaan hakea edesmenneen luonnollisen henkilön ylivelkaantunut kuolinpesä.

II. MAKSUKYVYTTÖMYYTTÄ EDELTÄVÄ MENETTELY

Ennaltaehkäisevä saneerausmenettely

Ennaltaehkäisevä saneerausmenettely on sallittu ainoastaan pääomayritykselle, joka on yrityksiä koskevan lain säännösten mukaan suuri, keskisuuri tai pieni yritys.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Maksukyvyttömyys

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen keskeinen edellytys on maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyys määritetään tilanteeksi, jossa

– velallinen on ollut pitkäaikaisesti maksukyvytön eikä ole tänä aikana voinut maksaa kaikkia velkojaan

– velallisesta on tullut pitkällä aikavälillä maksukyvytön siksi, että velallisen omaisuuden arvo on pienempi kuin velkojen määrä yhteensä (ylivelkaantuminen), tai siksi, että velkaantuneen pääomayhtiön kuluvan tilikauden tappio ja edelliseltä tilikaudelta siirtynyt tappio yhteensä on suurempi kuin puolet osakepääomasta, eikä tappiota voida kattaa edellisen tilikauden voitosta tai varauksista.

Alustava ja varsinainen maksukyvyttömyysmenettely

Maksukyvyttömyysmenettelyyn sisältyy alustava ja varsinainen menettely. Alustava maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan hakemalla maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista. Alustavan maksukyvyttömyysmenettelyn aikana tuomioistuin arvioi, ovatko menettelyn aloittamisen edellytykset olemassa. Varsinainen menettely aloitetaan tuomioistuimen päätöksellä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta.

Alustavan ja varsinaisen maksukyvyttömyysmenettelyn osapuolet

Alustavassa menettelyssä prosessitoimia voivat suorittaa kantaja eli osapuoli, joka on hakenut menettelyn aloittamista, velallinen eli osapuoli, jota koskevaa menettelyä on haettu aloitettavaksi (ellei se ole itse kantaja), ja velkoja, joka näyttää toteen, että sillä on saatavia velalliselta, jota koskevaa menettelyä on haettu aloitettavaksi (edellyttäen, että velkoja ilmoittaa osallistuvansa alustavaan menettelyyn).

Varsinaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä prosessitoimia voivat suorittaa kuka tahansa velkoja, joka tuo menettelyssä esiin, että sillä on saatavia maksukyvyttömältä velalliselta, ja maksukyvytön velallinen (joka on velkajärjestelyssä tai yksinkertaistetussa velkajärjestelyssä tai asetettu henkilökohtaiseen konkurssiin).

Menettelyn aloittaminen ja siitä tiedottaminen

Tuomioistuin antaa päätöksen menettelyn aloittamisesta, ja samana päivänä päätös julkaistaan internetsivuilla, joilla julkaistaan tuomioistuimen asiakirjoja, asianosaisille tarkoitettuja asiakirjoja sekä muuta tietoa maksukyvyttömyysmenettelystä. Tuomioistuin tiedottaa velkojille menettelyn aloittamisesta ilmoituksella, joka on julkaistava samana päivänä ja samaan aikaan kuin se julkaisee päätöksen menettelyn aloittamisesta. Tuomioistuin julkaisee päätöksessään tärkeää tietoa menettelystä. Menettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset alkavat samana päivänä kuin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus julkaistaan.

Kantaja

Velkajärjestelymenettelyn aloittamista voi hakea ainoastaan maksukyvytön velallinen tai henkilökohtaisesti vastuussa oleva velkaantuneen yhtiön osakas. Myös velkojat, joiden saatavat muodostavat vähintään 20 prosenttia kaikista saatavista, voivat hakea suurta, keskisuurta tai pientä yritystä koskevan velkajärjestelymenettelyn aloittamista. Tällaisia velkojia voivat olla esimerkiksi asiaan perehtyneet pankit, joilla on riittävästi tietoa, infrastruktuuria ja henkilökuntaa maksukyvyttömän yrityksen saneerauksen suunnittelemiseksi.

Velkajärjestelymenettelyn tarkoituksena on sopivien velkasaneeraustoimien avulla tehdä maksukyvyttömästä velallisesta maksukykyinen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Jotta velallinen voi harjoittaa liiketoimintaansa tavalliseen tapaan (ja jotta velallisen maksukyky riittää päivittäiseen liiketoimintaan) sinä epävarmana aikana, jona velkajärjestelymenettely on käynnissä, velallisen omaisuuden pakkohaltuunotto ei ole sallittua. Tämän ”edun” vastapainoksi, ja jotta velallinen ei väärinkäytä sitä, velallisen liiketoiminta on rajoitettu menettelyn ajaksi ainoastaan tavanomaiseen liiketoimintaan.

Yksinkertaistetun velkajärjestelymenettelyn aloittamista voi hakea ainoastaan maksukyvytön velallinen. Tässä menettelyssä saneeraus kohdistuu ainoastaan vakuudettomiin tavanomaisiin saataviin. Yksinkertaistettu velkajärjestely ei vaikuta etuoikeutettuihin tai vakuudellisiin saataviin eikä vero- ja sosiaaliturvamaksusaataviin.

Konkurssimenettelyn aloittamista voi hakea velallinen, velkaantuneen yhtiön vastuunalainen osakas, velkoja tai julkinen takaus-, elatus- ja työkyvyttömyysrahasto (Javni jamstveni, preživninski in invalidski sklad Republike Slovenije). Velkojan on näytettävä toteen, että sillä on saatavia velalliselta, jota koskevaa menettelyä on haettu aloitettavaksi, ja että velalliselta vaadittu maksu on viivästynyt yli kaksi kuukautta. Julkisen takaus-, elatus- ja työkyvyttömyysrahaston on näytettävä toteen, että työntekijöillä on saatavia velalliselta ja että velalliselta vaadittu maksu on viivästynyt yli kaksi kuukautta.

Ennaltaehkäisevän saneerausmenettelyn tarkoituksena on antaa sellaisen velallisen, josta on todennäköisesti tulossa maksukyvytön vuoden kuluessa, toteuttaa saneeraussuunnitelmaan perustuvia toimia taloudellisten velvoitteittensa uudelleenjärjestämiseksi ja muita tarpeellisia saneeraustoimia, joilla poistetaan maksukyvyttömyyden syyt. Ennaltaehkäisevän saneerauksen aloittamista voi hakea ainoastaan velallinen. Ennaltaehkäisevän saneerausmenettelyn edellytyksenä on, että siihen suostuu vähintään niin monta velkojaa, että heidän osuutensa kaikista velalliseen kohdistuvista rahamääräisistä saatavista muodostaa vähintään 30 prosenttia. Velallisen on liitettävä hakemukseen notaarin vahvistama kopio velkojien lausunnosta, jossa he suostuvat menettelyn aloittamiseen.

Internetsivut, joilla maksukyvyttömyysmenettelytiedot julkaistaan

Kaikissa maksukyvyttömyysmenettelyissä on julkaistava internetsivuilla seuraavat:

  • tiedot yksittäisistä velkajärjestelymenettelyistä, konkurssimenettelyistä, pakkoselvitystilamenettelyistä, yksinkertaistetuista velkajärjestelyistä, ennaltaehkäisevistä saneerauksista ja kuolinpesän konkursseista
  • menettelyn yhteydessä annetut tuomioistuimen päätökset (tiettyjä laissa säädeltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta)
  • ilmoitukset menettelyn aloittamisesta ja kuulemisajoista sekä muut ilmoitukset ja äänestyksiin liittyvät kuulutukset, jotka tuomioistuin on lain mukaan antanut
  • kuulemistilaisuuksien ja velkojatoimikunnan istuntojen pöytäkirjat
  • velkajärjestelymenettelyihin liittyvien selvittäjien ja maksukyvyttömien velallisten raportit
  • luettelot todetuista saatavista
  • osapuolten menettelyissä esittämät väitteet ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka on ZFPPIPP:n perusteella julkaistava
  • konkurssimenettelyissä myös ilmoitukset julkisista huutokaupoista ja tarjouspyynnöt, jotka liittyvät konkurssipesän realisointiin.

Internetsivuja, joilla maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyviä tiedotuksia julkaistaan, ylläpitää Slovenian tasavallan julkisista oikeudellisista asiakirjoista ja niihin liittyvistä palveluista vastaava virasto (Agencija Republike Slovenije za javnopravne evidence in storitve), jäljempänä ’AJPES’. Lainsäädännössä lähdetään siitä, että sekä maksukyvyttömyysmenettelyn osapuolet että muut henkilöt saavat tietää tuomioistuimen päätösten, menettelyn muiden osapuolten hakemusten ja muiden oikeustoimien sisällön kahdeksan päivän kuluttua niiden julkaisemisesta. Tämän vuoksi internetsivut ovat julkisia ja maksuttomia.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Velkajärjestelymenettely

Kun velkajärjestelymenettely on aloitettu, velallinen ei saa hankkiutua omaisuudestaan eroon. Se saa myydä vain liiketoimintaan liittymätöntä omaisuutta, jos tällaisen omaisuuden myynti katsotaan saneerausohjelman mukaiseksi saneeraustoimeksi. Kun velkajärjestelymenettely on aloitettu, velallinen voi ottaa lainaa ainoastaan tuomioistuimen suostumuksella, ja laina voi olla enintään saman suuruinen kuin tavanomaisen liiketoiminnan rahoittamiseen ja velkajärjestelymenettelyn kulujen kattamiseen tarvittavat likvidit varat.

Saatavat, jotka aiheutuvat velallisen tavanomaisen liiketoiminnan rahoittamisesta velkajärjestelymenettelyn ja ennaltaehkäisevän saneerausmenettelyn yhteydessä, maksetaan mahdollisissa niitä seuraavassa konkurssimenettelyssä konkurssipesän jaossa ennen etuoikeutettujen saatavien (eli menettelyn kulujen) maksamista.

Konkurssimenettely

Velallisen oikeushenkilön konkurssipesään sisältyvät konkurssivelallisen omaisuus menettelyn aloitushetkellä, kaikki omaisuus, joka on saatu konkurssipesän realisoimisen ja hoitamisen yhteydessä ja riitauttamalla konkurssivelallisen oikeustoimet, sekä omaisuus, jonka velallinen on hankkinut jatkamalla liiketoimintaa konkurssimenettelyn alettua ZFPPIPP-lakia noudattaen. Lisäksi konkurssipesään sisältyy omaisuus, joka on hankittu henkilökohtaisesti vastuussa olevia osakkaita vastaan kohdistetuilla menettelyillä, lukuun ottamatta varallisuutta, joka tarvitaan perustarpeiden tyydyttämiseen.

Henkilökohtaisen konkurssin tehneen velallisen konkurssipesään sisältyy kaikki omaisuus, jonka konkurssivelallinen hankkii vahvistuskauden aikana, kunnes velvoitteista vapaudutaan tai kunnes konkurssimenettely päätetään. Henkilökohtaisessa konkurssissa konkurssipesän ulkopuolelle jäävät seuraavat:

– välttämättömät henkilökohtaiset käyttötavarat (kuten vaatteet ja jalkineet) ja kotitaloustavarat (kuten huonekalut, jääkaappi, liesi ja pesukone) velallisen ja tämän ruokakunnan käyttöön, velallisen välttämättömät työvälineet, palkinnot ja tunnustukset, vihkisormus, henkilökohtaiset kirjeet, käsin kirjoitetut ja muut henkilökohtaiset asiakirjat (kuten kuvat ja valokuvat perheenjäsenistä)

– rahalliset avustukset (kuten lakisääteinen elatusapu, työkyvyttömyysvakuutuksen mukainen korvaus ja sosiaalietuudet)

Näiden lisäksi henkilökohtaisessa konkurssissa konkurssipesän ulkopuolelle jää se osa velallisen tuloista, joka muodostaa vähimmäistoimeentulon (velallisen käyttöön jää vähintään 76 prosenttia vähimmäispalkasta, ja mikäli velallisella on perheenjäsen tai muu henkilö huollettavanaan, henkilöä kohden määritelty summa).

Henkilökohtaisessa konkurssissa velalliselle taataan sama vähimmäistoimeentulo, jonka hän saisi yksittäisen perintätoimen ollessa kyseessä.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Tuomioistuimen toimivaltaisuus ja tehtävät

Maksukyvyttömyysmenettelyssä toimivalta on aluetuomioistuimella (okrožno sodišče). Maksukyvyttömyysmenettelyssä ratkaisun tekee yksittäinen tuomari. Ljubljanan ylioikeudella (Višje sodišče v Ljubljani) on alueellinen toimivalta kaikissa maksukyvyttömyysmenettelyä koskevissa valituksissa.

Selvittäjän nimittäminen ja tämän valtuudet

Selvittäjällä on valtuudet suorittaa maksukyvyttömyysmenettelyn aikana laissa säädettyjä tehtäviä suojellakseen velkojien etuja. Selvittäjä nimitetään velkajärjestelymenettelyyn ja konkurssimenettelyyn. Selvittäjä nimitetään tuomioistuimen päätöksellä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen yhteydessä. Suuria, keskisuuria tai pieniä yrityksiä koskevassa velkajärjestelymenettelyssä tuomioistuin nimittää erityispäätöksellä selvittäjän sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on vastaanottanut hakemuksen menettelyn aloittamisesta.

Velkajärjestelymenettelyssä selvittäjä valvoo velallisen liiketoimintaa. Tätä varten maksukyvyttömän velallisen on toimitettava kaikki valvontaa varten tarvittavat tiedot sekä sallittava kirjanpitonsa ja muiden liikeasiakirjojensa tarkastaminen. Tällaisessa menettelyssä velallisen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu. Kun menettely on aloitettu, velallinen voi hoitaa ainoastaan tavanomaisia liiketoimintaansa liittyviä (juoksevia) tehtäviä ja liiketoimintaansa liittyviä velvollisuuksia. Kun menettely on aloitettu, velallinen voi käyttää omaisuuttaan ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen tavanomaisen liiketoiminnan harjoittamiseksi. Velallinen ei saa ottaa lainaa, antaa takauksia tai vakuuksia, tehdä sopimuksia tai suorittaa muita tehtäviä, jotka johtaisivat velkojien epätasa-arvoiseen kohteluun tai haittaisivat saneerauksen toteuttamista. Velkajärjestelymenettelyn alettua velallinen voi tavanomaisten sopimusten lisäksi ja tuomioistuimen suostumuksella myydä omaisuutta, jota ei tarvita liiketoimintaa varten, mikäli omaisuuden myynti on määritelty saneerausohjelman mukaiseksi toimeksi, ja ottaa lainaa, joka voi olla enintään saman suuruinen kuin tavanomaisen liiketoiminnan rahoittamiseen ja velkajärjestelymenettelyn kulujen kattamiseen tarvittavat likvidit varat. Tuomioistuin päättää suostumuksestaan selvittäjän tai velkojatoimikunnan näkemyksen perusteella.

Kun konkurssimenettely oikeushenkilöä vastaan on aloitettu, velallisen edustajien, prokuran haltijan ja muiden velallista edustavien henkilöiden sekä johdon valtuudet hoitaa velallisen liiketoimintaa lakkaavat. Konkurssimenettelyn aikana selvittäjällä on valtuudet hoitaa maksukyvyttömän velallisen liiketoimintaa menettelyn tarpeiden mukaisesti ja edustaa velallista

  • prosessitoimissa ja muissa oikeustoimissa, jotka liittyvät saatavien vahvistamiseen sekä etuoikeuksiin ja separaatio-oikeuteen eli oikeuteen erottaa omaisuuseriä velkajärjestelyn piiriin kuuluvasta varallisuudesta
  • prosessitoimissa ja muissa oikeustoimissa, joilla riitautetaan maksukyvyttömän velallisen tekemät oikeustoimet
  • oikeudellisissa sopimuksissa sekä muissa toimissa, joita tarvitaan konkurssipesän realisoimiseksi
  • konkurssimenettelystä johtuvien maksukyvyttömän velallisen vapautusten ja muiden oikeuksien toteutumisen varmistamisessa
  • muissa oikeustoimissa, joita maksukyvytön velallinen voi lain mukaan tehdä.

Kun henkilökohtainen konkurssimenettely on aloitettu, konkurssivelallisen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu seuraavin tavoin:

1. Velallinen ei voi tehdä sopimuksia eikä muita oikeustoimia tai suorittaa tehtäviä, joihin liittyy konkurssipesään kuuluvan omaisuuden käsittely.

2. Velallinen ei voi ilman tuomioistuimen lupaa

  • ottaa lainaa tai antaa takauksia
  • avata käyttötiliä tai muuta pankkitiliä
  • luopua perinnöstä tai muista omistusoikeuksista.

Sellaisella konkurssivelallisen tekemällä oikeustoimella, joka on näiden sääntöjen vastainen, ei ole oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta tilannetta, jossa toinen sopimuspuoli ei tiennyt eikä olisi voinut tietää, että velallista koskeva henkilökohtainen konkurssimenettely oli aloitettu ennen kuin konkurssipesään kuuluvan omaisuuden luovuttamiseen liittyvä oikeustoimi tehtiin. Jos sopimus tai muu oikeustoimi on tehty yli kahdeksan päivää sen jälkeen, kun ilmoitus konkurssimenettelyn aloittamisesta on julkaistu maksukyvyttömyysmenettelyistä kertovilla julkisilla internetsivuilla, toisen sopimuspuolen katsotaan pääsääntöisesti tienneen velallista koskevan henkilökohtaisen konkurssimenettelyn aloittamisesta, ellei ole näyttöä muusta.

Ennaltaehkäisevissä saneerausmenettelyissä ei käytetä selvittäjää. Näissä menettelyissä velallisen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu. Myöskään yksinkertaistetussa velkajärjestelymenettelyssä ei käytetä selvittäjää.

Lupa toimia selvittäjänä

Selvittäjänä voi toimia vain henkilö, jolla on oikeusasioista vastaavan ministerin myöntämä voimassa oleva lupa toimia selvittäjänä maksukyvyttömyys- ja pakkoselvitystilamenettelyissä.

Oikeusasioista vastaava ministeri myöntää luvan toimia selvittäjänä henkilölle,

  • joka on Slovenian tasavallan, EU:n jäsenvaltion, ETA-jäsenvaltion tai OECD-jäsenvaltion kansalainen ja jolla on käytännön kielitaito sloveenin kielessä
  • joka on oikeustoimikelpoinen ja jonka yleinen terveydentila on hyvä
  • jolla on vähintään alempi korkeakoulututkinto tai vastaava ulkomailla suoritettu tutkinto, joka on arvioitu tai tunnustettu koulutuksen arvioinnista ja tunnustamisesta annetun lain mukaan, tai jolla on lupa toimia tilintarkastajana tai hyväksyttynä tilintarkastajana
  • jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus koulutustaan vastaavalta alalta
  • jolla on vastuuvakuutus, joka kattaa vähintään 500 000 euron vahingot vuodessa
  • joka on suorittanut tilintarkastajan ammattitutkinnon
  • joka nauttii yleistä luottamusta
  • joka on antanut oikeusasioista vastaavalle ministerille vakuutuksen, että hän hoitaa selvittäjän tehtäväänsä tunnollisesti ja vastuullisesti ja että hän pyrkii toimimaan viivyttelemättä kaikissa maksukyvyttömyysmenettelyissä, joihin hänet on nimitetty, saattaakseen menettelyn päätökseen mahdollisimman nopeasti ja jako-osuuksien maksamisen kannalta edullisimmalla tavalla.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Saatavien kuittaus velkajärjestelymenettelyn aloittamisen yhteydessä

Mikäli velkajärjestelymenettelyä aloitettaessa velkojan esittämät saatavat voidaan kuitata maksukyvyttömän velallisen vastasaatavilla, saatavat katsotaan kuitatuiksi. Tämä sääntö koskee myös muita kuin rahamääräisiä saatavia sekä saatavia, jotka eivät ole erääntyneet maksettaviksi velkajärjestelymenettelyn aloittamiseen mennessä. Velkajärjestelymenettelyn aloittaminen ei vaikuta vakuudellisiin ja etuoikeutettuihin saataviin eikä etuoikeuksiin. Suuria, keskisuuria tai pieniä yrityksiä koskevassa maksukyvyttömyysmenettelyssä voivat vahvistetut saatavat olla saneerauksen kohteena.

Saatavien kuittaus konkurssimenettelyn aloittamisen yhteydessä

Mikäli konkurssimenettelyä aloitettaessa velkojan esittämät saatavat voidaan kuitata konkurssivelallisen vastasaatavilla, saatavat katsotaan kuitatuiksi. Tämä sääntö koskee myös muita kuin rahamääräisiä saatavia sekä saatavia, jotka eivät ole erääntyneet maksettaviksi velkajärjestelymenettelyn aloittamiseen mennessä. Velkoja ei ilmoita saatavistaan konkurssivelalliselle konkurssimenettelyssä, vaan velkojan on ilmoitettava kuittauksesta selvittäjälle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus konkurssimenettelyn aloittamisesta on julkaistu. Mikäli velkoja ei tiedota kuittauksesta selvittäjälle, velkoja on vastuussa kuluista ja muista konkurssivelallisen tappioista, jotka johtuvat velkojan laiminlyönnistä. Mikäli velkojan saatava konkurssivelalliselta on ehdollinen, kuittaus tapahtuu, mikäli velkoja niin pyytää ja tuomioistuin suostuu kuittaukseen.

Sellaista saatavaa, joka koskee konkurssivelkojaa ja joka on muodostunut ennen konkurssimenettelyn aloittamista tai jonka edellinen velkoja on siirtänyt uudelle velkojalle ennen konkurssimenettelyn aloittamista, ei voida kuitata konkurssivelallisen uutta velkojaa koskevalla vastasaatavalla, jos vastasaatava on muodostunut ennen konkurssimenettelyn aloittamista.

Sellaista saatavaa, joka koskee konkurssivelkojaa ja joka on muodostunut ennen konkurssimenettelyn aloittamista, ei voida kuitata konkurssivelallisen konkurssivelkojaa koskevalla vastasaatavalla, jos vastasaatava on muodostunut ennen konkurssimenettelyn aloittamista.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Jos velallinen on pannut vireille oikeustoimia ennen konkurssimenettelyn aloittamista, ne lopetetaan konkurssimenettelyn alkaessa. Kun konkurssimenettely on aloitettu, maksupalveluntarjoajaa kielletään pakkotoimenpiteistä tai pakkotoimin toteutettavasta takaisinperinnästä tehdyllä päätöksellä suorittamasta maksuja perinnän alaisen maksukyvyttömän velallisen rahavaroista. Tarjousten, joita konkurssissa oleva velallinen on tehnyt ennen konkurssimenettelyn aloittamista, voimassaolo lakkaa, paitsi silloin, kun tarjous on hyväksytty ennen menettelyn aloittamista.

Kun konkurssimenettely aloitetaan, selvittäjä voi irtisanoa vuokra- ja leasingsopimukset, jotka konkurssissa oleva velallinen on tehnyt ennen menettelyn aloittamista, yleisistä säännöksistä ja sopimusehdoista riippumatta ilmoittamalla irtisanomisesta kuukautta aiemmin. Mikäli konkurssissa oleva velallinen irtisanoo sopimukset itse, irtisanomisaika alkaa sen kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin toinen sopimuspuoli on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen ja päättyy seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä. Toisella sopimuspuolella on oikeus konkurssivelallisen suorittamaan korvaukseen vahingoista, jotka aiheutuivat yleisten säännösten vastaisesta irtisanomisesta. Vahingonkorvausvaatimus on esitettävä konkurssimenettelyssä, ja korvaus maksetaan jakokelpoisesta pesästä velkojien saatavien maksua koskevan lain mukaisesti.

Konkurssimenettelyn aloittamisella ei ole vaikutusta maksusopimukseen tai maksusopimuksen ehtojen mukaiseen rahoitussopimukseen. Mikäli toinen sopimuspuoli esittää konkurssivelalliseen kohdistuvan nettomääräisen rahallisen saatavan sen jälkeen, kun molemminpuolisista oikeuksista ja velvollisuuksista on sovittu maksusopimuksen ehtojen mukaisesti, sopimuspuolen on ilmoitettava vaatimuksestaan konkurssimenettelyssä, ja vaatimus maksetaan jakokelpoisesta pesästä velkojien saatavien maksua koskevan lain mukaisesti.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Täytäntöönpano- ja turvaamistoimien kielto

Kun maksukyvytöntä velallista koskeva maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, ei täytäntöönpano- tai turvaamistoimia saa yleensä toteuttaa, ellei laissa toisin säädetä.

Kun velallista koskeva ennaltaehkäisevä saneerausmenettely on aloitettu, ei ennaltaehkäisevän saneerausmenettelyn alaiseen rahamääräiseen saatavaan saa kohdistaa täytäntöönpano- tai turvaamistoimia.

Jo aloitettujen täytäntöönpano- ja turvaamismenettelyjen lopettaminen

Maksukyvyttömään velalliseen kohdistuva täytäntöönpano- tai turvaamismenettely, joka on aloitettu ennen velkajärjestelymenettelyn aloittamista, lopetetaan velkajärjestelymenettelyn alettua, ja sitä jatketaan ainoastaan velkajärjestelymenettelyä hoitavan tuomioistuimen päätöksellä, mikä on laissa säädetty peruste menettelyn jatkamiselle.

Konkurssimenettelyn aloittamisella on seuraavat ennen konkurssimenettelyä aloitettuihin täytäntöönpano- ja turvaamismenettelyihin kohdistuvat oikeusvaikutukset:

  • Mikäli velkojalla ei vielä ole separaatio-oikeutta kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen kohdistuvassa täytäntöönpano- tai turvaamismenettelyssä, menettely keskeytetään konkurssimenettelyn alkaessa.
  • Mikäli velkojalla on irtaimeen omaisuuteen kohdistuvassa täytäntöönpano- tai turvaamismenettelyssä separaatio-oikeus eikä separaatio-oikeuden alaista omaisuutta ole myyty ennen konkurssimenettelyn aloittamista, menettely keskeytetään konkurssimenettelyn alkaessa.
  • Mikäli täytäntöönpanomenettelyn velkoja saa separaatio-oikeuden ennen konkurssimenettelyn aloittamista ja separaatio-oikeuden alainen omaisuus on myyty ennen konkurssimenettelyn aloittamista, konkurssimenettelyn aloittaminen ei vaikuta täytäntöönpanomenettelyyn.
  • Väliaikaiset tai ennakoivat turvaamistoimet keskeytetään konkurssimenettelyn alkaessa, ja kaikki turvaamismenettelyssä suoritetut toimenpiteet kumotaan.

Ennen ennaltaehkäisevän saneerausmenettelyn aloittamista aloitettu täytäntöönpano- tai turvaamismenettely taloudellisen vaateen täytäntöönpanemiseksi tai turvaamiseksi lopetetaan ennaltaehkäisevän saneerausmenettelyn alettua. Täytäntöönpanotuomioistuin päättää täytäntöönpano- tai turvaamismenettelyn lopettamisesta velallisen hakemuksesta.

Konkurssimenettelyn keskittämisen periaate

Velkoja voi vaatia sellaisen velvollisuuden suorittamista, joka on muodostunut ennen konkurssimenettelyn aloittamista suhteessa konkurssivelalliseen, vain kyseisen konkurssimenettelyn puitteissa ja menettelysääntöjen mukaisesti (saatavien ilmoittamista ja vahvistamista koskevat säännöt, riidanalaisista saatavista käytävää oikeudenkäyntiä koskevat ohjeet (esim. kanteen nostaminen)).

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Mikäli velkoja on ennen konkurssimenettelyn aloittamista nostanut kanteen saatavan hakemiseksi, oikeudenkäynti keskeytetään siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku) säännösten mukaisesti. Ennen konkurssimenettelyn aloittamista kanteen nostaneen velkojan on ilmoitettava saatavastaan konkurssimenettelyssä.

Perusteet oikeudenkäynnin lykkäämiseen konkurssimenettelyn takia lakkaavat samana päivänä, jolloin päätös saatavien vahvistamisesta julkaistaan. Jos velkojan saatava hyväksytään, velkojan oikeudellinen intressi jatkaa oikeudenkäyntiä päättyy ja oikeudenkäynti lopetetaan. Velkojalle maksetaan yhtä suuri suhteellinen osuus kuin muillekin velkojille, joiden vakuudettomat tavanomaiset saatavat on hyväksytty konkurssimenettelyssä.

Jos selvittäjä riitauttaa velkojan konkurssimenettelyssä esittämän saatavan, velkojan on haettava keskeytyneen oikeudenkäynnin jatkamista kuukauden kuluessa siitä, kun päätös saatavien vahvistamisesta julkaistaan. Tällöin velkojan on osoitettava oikeudenkäynnissä ainoastaan saatavan olemassaolo. Jos toinen velkoja riitauttaa velkojan saatavan, velkojan on kuukauden kuluessa siitä, kun päätös vaatimusten vahvistamisesta on julkaistu, laajennettava kannetta niin, että saatavan riitauttaneesta velkojasta tulee uusi vastaaja. Jos velkojan saatava vahvistetaan oikeudenkäynnissä, velkojalle maksetaan yhtä suuri suhteellinen osuus kuin muillekin velkojille, joiden vakuudettomat tavanomaiset saatavat on hyväksytty konkurssimenettelyssä.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Varsinaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä prosessitoimia voi suorittaa kuka tahansa velkoja, jonka tarkoituksena on vahvistaa maksukyvyttömään velalliseen kohdistuva saatava. Pääsääntönä on, että kaikilla menettelyssä asianosaisina olevilla velkojilla on oikeus hakea muutosta mihin tahansa tuomioistuimen päätökseen, ellei laissa ole säädetty, että tiettyihin päätöksiin muutosta voivat hakea ainoastaan tietyt asianosaiset. Muutoksenhaku on tehtävä 15 päivän kuluessa. Niille henkilöille, joille päätös on ZFPPIPP:n mukaan annettava tiedoksi, 15 päivän ajanjakso alkaa sinä päivänä, kun päätös on annettu heille tiedoksi. Muiden henkilöiden ollessa kyseessä 15 päivän ajanjakso alkaa sinä päivänä, kun päätös julkaistaan.

Maksukyvyttömyysmenettelyssä velkoja voi suorittaa oikeustoimia myös velkojatoimikunnan kautta. Tällä on kaikkien menettelyssä asianosaisina olevien velkojien edustajana valtuudet suorittaa laissa määritettyjä prosessitoimia. Velkojatoimikunta perustetaan velkajärjestelymenettelyssä; konkurssimenettelyssä se perustetaan vain velkojien vaatimuksesta.

Velkajärjestelymenettely

Velkojatoimikunta

Tuomioistuin perustaa velkajärjestelymenettelyssä velkojatoimikunnan, jolla on oikeus velkojien etujen suojaamiseksi tutustua velallisen kirjanpitoon (selvittää velallisen liiketoiminnan ja talouden tila) ja tehdä ehdotuksia ja esittää näkemyksiä velkojien suojaamiseksi menettelyssä. Maksukyvyttömän velallisen saneerausta varten velkojatoimikunta voi tietyin laissa säädetyin ehdoin tehdä velkajärjestelymenettelyssä päätöksen osakepääoman korottamisesta lisäpääomalla tai luontoissuorituksilla. Nämä lasketaan velkojien saataviin maksukyvyttömältä velalliselta.

Vuoden 2013 lopulla tehdyt lainsäädäntömuutokset, jotka tehtiin helpottamaan suurten ja keskisuurten yritysten tehokasta saneerausta, sisälsivät erityisiä sääntöjä suurten ja keskisuurten yritysten velkajärjestelystä, mikä vahvisti velkojien asemaa huomattavasti. Vuonna 2016 tehdyn lainsäädäntömuutoksen nojalla menettelysääntöjä sovelletaan myös pieniin yrityksiin. Selvittäjän tehtävien asianmukainen suorittaminen vaatii laajaa kokemusta ja koulutusta, ja tästä syystä selvittäjää nimitettäessä ei sovelleta automaattisen nimitysjärjestyksen mukaista nimityssääntöä, vaan tuomioistuin valitsee selvittäjän oman arviointinsa perusteella. Mikäli velkojat itse ehdottavat maksukyvyttömään velalliseen kohdistuvan velkajärjestelymenettelyn aloittamista uuden säännöksen mukaisesti, tuomioistuin nimittää selvittäjäksi kantajien ehdottaman henkilön. Uuden järjestelmän mukaan velkojatoimikunta voi myös nimittää velkojien edustajan. Tämän ansiosta velkojatoimikunta voi seurata velkaantuneen yhtiön liiketoimintaa ja johtamista entistä tehokkaammin toteuttaessaan sen saneerausta (esimerkiksi liiketoiminnan saneerauksen vaatimia toimia toiminnan kulujen optimoimiseksi tai liiketoiminnan tehokkuuden lisäämiseksi). Velkojatoimikunnan valtuuksia on lisätty entisestään antamalla sille mahdollisuus muuttaa saneerausohjelmaa.

Yksittäisen velkojan oikeussuojakeinot velkajärjestelymenettelyssä

Seuraavissa tapauksissa jokainen velkoja tai selvittäjä voi esittää vastalauseen velkajärjestelymenettelyn hoitamisesta, jos:

  • velallinen ei ole maksukyvytön ja voi maksaa kaikki velvoitteensa täysimääräisinä ja ajallaan
  • maksukyvytön velallinen voi täyttää kaikki velvoitteensa suuremmassa määrin tai lyhyemmässä ajassa kuin velkajärjestelyehdotuksessa esitetään
  • on epätodennäköistä, että saneerausohjelman toteutus tekee velallisesta maksukykyisen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
  • on epätodennäköistä, että velkojat saavat paremmat ehdot saataviensa maksuun hyväksymällä velallisen ehdottaman velkajärjestelyn kuin jos konkurssimenettely olisi aloitettu
  • maksukyvytön velallinen toimii vastoin sääntöjä, jotka rajoittavat liiketoimintaa velkajärjestelymenettelyn aikana, tai jos työntekijöiden palkkojen vähimmäismäärän tai samanaikaisesti palkkojen kanssa maksettavien verojen ja maksujen maksaminen on yli 15 päivää myöhässä.

Kuka tahansa velkoja, johon vahvistettu velkajärjestely vaikuttaa, voi pyytää tuomioistuinta kumoamaan vahvistetun velkajärjestelyn, jos maksukyvytön velallinen voi maksaa velkojan saatavan kokonaan. Kanne kannekelpoisen saatavan vahvistamiseksi on nostettava kuuden kuukauden kuluessa vahvistetussa velkajärjestelyssä asetetusta saatavan maksamisen eräpäivästä. Kuka tahansa velkoja, johon vahvistettu velkajärjestely vaikuttaa, voi hakea tuomioistuimelta vahvistetun velkajärjestelyn kumoamista, jos se on tehty vilpillisesti. Kanne kannekelpoisen saatavan vahvistamiseksi on tehtävä kahden vuoden kuluessa velkajärjestelyn vahvistavasta lainvoimaisesta päätöksestä.

Konkurssimenettely

Velkojatoimikunta

Velkojatoimikunnalla on konkurssimenettelyssä oikeus tarkastella kaikkia selvittäjän hallussa olevia asiakirjoja sekä menettelyä koskevia asiakirjoja, joita selvittäjän on säilytettävä. Konkurssimenettelyssä velkojatoimikunta voi

  • esittää näkemyksensä konkurssivelallisen liiketoiminnan lopettamisesta
  • suostua siihen, että konkurssivelallisen liiketoiminta jatkuu
  • esittää näkemyksensä selvittäjän esittämästä konkurssimenettelysuunnitelmasta
  • esittää näkemyksensä päätöksestä myydä omaisuutta
  • suostua siihen, että lähtöhinta tai alin hyväksyttävä tarjous on alle puolet omaisuuden arvioidusta realisointiarvosta
  • esittää näkemyksensä selvittäjän antamasta konkurssimenettelyn kuluarviosta ja sen muutoksista
  • esittää näkemyksensä konkurssimenettelyn lopettamisesta.

Yksinkertaistetussa velkajärjestelyssä ja ennaltaehkäisevässä saneerausmenettelyssä velkojatoimikuntaa ei muodosteta.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Selvittäjä toimii konkurssivelallisen laillisena edustajana konkurssimenettelyssä, ja hänellä on valtuudet hoitaa konkurssipesää ja realisoida se.

Selvittäjä hoitaa konkurssipesää muun muassa vuokraamalla konkurssivelallisen omaisuutta ja kasvattamalla tämän rahavaroja. Selvittäjä voi myös sopia velkajärjestelystä tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella, mitä varten hän tarvitsee velkojatoimikunnan näkemyksen ja tuomioistuimen luvan. Konkurssimenettelyn alettua konkurssivelallisen omaisuutta voi vuokrata tai liisata vain silloin, kun siitä ei aiheudu omaisuuden myynnin viivästymistä. Vuokra- tai leasingsopimus voidaan solmia vain määräajaksi, ja sen enimmäisaika on yksi vuosi. Selvittäjä voi tuomioistuimen suostumuksella antaa vuokraajalle vuokratun omaisuuden etuosto-oikeuden.

Laissa määrätään, kuinka selvittäjä voi sijoittaa konkurssivelallisen rahavaroja. Rahavaroja voi sijoittaa ainoastaan velkapapereihin, joiden liikkeeseenlaskija on Slovenian tasavalta, jokin muu EU:n jäsenvaltio, Euroopan keskuspankki tai Slovenian tai jonkin muun EU:n jäsenvaltion keskuspankki, tai velkapapereihin (lukuun ottamatta toissijaisia velkapapereita), joiden liikkeeseenlaskija on pankki, jolla on kotipaikka Slovenian tasavallassa, tai luottolaitos, jonka kotipaikka on jossain muussa EU:n jäsenvaltiossa. Käteistalletuksia voi tehdä ainoastaan sellaiseen pankkiin, jonka kotipaikka on Sloveniassa tai luottolaitokseen, jonka kotipaikka on jossain muussa EU:n jäsenvaltiossa.

Selvittäjä voi realisoinnin puitteissa myydä konkurssivelallisen omaisuutta, vaatia sen saatavia ja suorittaa muita oikeustoimia omistusoikeuksien realisoimiseksi. Sopimus konkurssivelallisen omaisuuden myynnistä voidaan tehdä julkisessa huutokaupassa tai pyytämällä sitovia tarjouksia. Sopimus voidaan ainoastaan poikkeustapauksissa tehdä suorissa neuvotteluissa ostajan kanssa. Myynti alkaa tuomioistuimen (ensimmäisellä) päätöksellä myynnistä. Tuomioistuin antaa päätöksen myynnistä selvittäjän pyynnöstä ja velkojatoimikunnan näkemyksen perusteella. Sellaisen omaisuuden myymiseen, josta erillisellä velkojalla on etuoikeutettuja saatavia (olemassa oleva kiinnitys), tarvitaan myös tämän erillisen velkojan näkemys. Samassa päätöksessä, jossa tuomioistuin päättää ensimmäisen kerran tietyn omaisuuden myymisestä, tuomioistuin päättää myös

1. myyntitavasta

2. lähtöhinnasta julkisessa huutokaupassa tai alimmasta hyväksyttävästä hinnasta pyydettäessä sitovia tarjouksia

3. vakuussummasta.

Mikäli ensimmäiseen myyntipäätökseen perustuva julkinen huutokauppa tai sitovien tarjouksien pyytäminen jää tuloksettomaksi, tuomioistuin voi seuraavassa myyntipäätöksessä

1. joko

– päättää uudelleen, että myyntitapana on julkinen huutokauppa tai sitovien tarjouksien pyytäminen ja

– määrätä alemman lähtöhinnan tai alentaa alinta hyväksyttävää tarjousta tai

2. päättää pyytää suoriin neuvotteluihin perustuvia ei-sitovia tarjouksia.

Tuomioistuin määrää sitovien tarjouksien hyväksymistä koskevassa menettelyssä alimman hyväksyttävän tarjouksen omaisuuden arvioidun arvon perusteella. Ensimmäisessä myyntipäätöksessä alin hyväksytty tarjous ei voi olla alempi kuin puolet omaisuuden arvioidusta realisointiarvosta. Seuraavassa myyntipäätöksessä tuomioistuin voi määrätä lähtöhinnaksi tai alimmaksi hyväksytyksi tarjoukseksi hinnan, joka on alle puolet omaisuuden arvioidusta realisointiarvosta, mikäli velkojatoimikunta tai erillinen velkoja suostuu siihen.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Konkurssimenettelyssä velkojien on ilmoitettava konkurssivelalliseen kohdistuvista saatavistaan, jotka ovat muodostuneet ennen konkurssimenettelyn aloittamista, lukuun ottamatta sellaisia saatavia, joista ei lain mukaan tarvitse ilmoittaa. Velkojan, joka on vastuussa konkurssivelallisen velvoitteesta yhteisvastuullisena velallisena, takaajana tai pantinantajana, on ilmoitettava konkurssimenettelyssä mahdollisesta takautuvasta saatavastaan (jota ei ole syntynyt konkurssimenettelyn alkamiseen mennessä) saada konkurssivelalliselta korvaus siinä tapauksessa, että saatava maksetaan sen jälkeen, kun konkurssimenettely on aloitettu. Mikäli konkurssivelallisen lisäksi myös muut yhteisvastuulliset velalliset tai takaajat ovat vastuussa velkojan saatavasta, velkoja voi ilmoittaa täysimääräisen saatavan ja hakea sen vahvistamista konkurssimenettelyssä, kunnes se on maksettu täysin, sillä purkavalla ehdolla, joka täyttyy, jos toinen yhteisvastuullinen velallinen tai takaaja maksaa velkojan saatavan. Mikäli velkoja ei tee ilmoitusta määräaikaan mennessä, sen konkurssivelalliseen kohdistuva saatava lakkaa, ja tuomioistuin hylkää myöhästyneen ilmoituksen.

Konkurssimenettelyssä ei ole tarpeen ilmoittaa etuoikeutettuja saatavia, jotka liittyvät konkurssimenettelyn aloittamisen vuoksi työttömiksi jääneiden työntekijöiden palkkojen maksuun konkurssimenettelyn aloittamisen ja irtisanomisajan päättymisen väliseltä ajalta tai jotka liittyvät irtisanomisajan palkkaan työntekijöille, joiden työsopimukset selvittäjä on irtisanonut, koska heidän työpanostaan ei konkurssimenettelyn alkamisen vuoksi tarvita. Tiettyjä verojen laskentaan ja maksamiseen liittyviä saatavia ei myöskään ilmoiteta.

Mikäli saatavaan liittyy separaatio-oikeus, velkojan on ilmoitettava tämä saatava konkurssimenettelyssä ilmoittamalla myös separaatio-oikeudesta. Jos konkurssivelallisella on konkurssimenettelyn alkutilanteessa rekisteröity omistusoikeus kiinteistöön ja omistusoikeus rajoittuu rekisteröityyn kiinnelainaan tai enimmäismääräiseen kiinnitykseen, joka oli voimassa ennen konkurssimenettelyn alkua, kiinnelaina tai enimmäismääräinen kiinnitys ja niihin liittyvää saatava katsotaan ilmoitetuksi konkurssimenettelyyn ajoissa.

Velkojien on ilmoitettava ennen konkurssimenettelyn aloittamista muodostuneista etuoikeuksistaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus konkurssimenettelyn aloittamisesta on julkaistu. Mikäli velkoja ei ilmoita etuoikeudesta määräaikaan mennessä, etuoikeus ei kuitenkaan lakkaa. Jos selvittäjä myy ilmoittamattoman etuoikeuden alaista omaisuutta, velkoja, jolla on etuoikeus, menettää oikeuden mutta voi vaatia kyseisen omaisuuden myynnistä saatua rahamääräistä maksua, josta vähennetään myynnistä aiheutuneet kulut. Velkojalla, jolla on etuoikeus, ei ole oikeutta vaatia vahingonkorvausta. Velkoja, joka ei ilmoita oikeudesta ennen kuin suunnitelma ensimmäisestä yleisestä jaosta on julkaistu, menettää etuoikeutensa ja oikeuden rahamääräiseen maksuun.

Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen muodostuneita konkurssivelallisen velvoitteita (tietyin poikkeuksin) pidetään menettelyn kuluina. Ne jaetaan

– juokseviin kuluihin (esimerkiksi palkat ja muut korvaukset konkurssimenettelyssä tarvittavien palvelujen tarjoajille sekä näiden lisäksi velkojan laskettavana ja maksettavana olevat verot ja maksut, selvittäjän kulut, sähkö-, vesi-, lämmitys- ja puhelinkulut sekä muut kulut, jotka liittyvät liiketilojen käyttöön konkurssimenettelyssä, konkurssipesän omaisuuden vakuutuskulut, julkaisukulut, konkurssivelallisen oikeudenkäyntikulut vaatimusten riitauttamisesta, kirjanpitokulut, hallinnolliset ja muut konkurssimenettelyssä tarvitut palvelut)

– satunnaisiin kuluihin (kuten velkajärjestelymenettelyn aikana muodostuneiden saatavien maksaminen velkojille, molemmin puolin noudattamatta jätettyihin kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvien velvollisuuksien täyttäminen, velvollisuuksien täyttäminen kiireisten oikeustoimien saattamiseksi loppuun ja liiketoiminnan jatkamiseksi, omaisuuden arvioinnista ja muusta myyntiin liittyvistä toimista aiheutuneet kulut).

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Ilmoittamalla saatavasta velkoja saa oikeuden suorittaa prosessitoimia varsinaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Saatavat on ilmoitettava määrätyn ajan kuluessa. Ainoastaan sellaiset saatavat, jotka ovat muodostuneet ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista, huomioidaan.

Velkajärjestelymenettelyssä saatavat ilmoitetaan ja todennetaan erityisesti siksi, että voidaan arvioida, onko velkojalla oikeus äänestää velkajärjestelyssä. Saatavista on ilmoitettava 30  päivän kuluessa päivästä, jona ilmoitus menettelyn aloittamisesta on julkaistu Slovenian tasavallan julkisista oikeudellisista asiakirjoista ja niihin liittyvistä palveluista vastaavan viraston (AJPES) internetsivuilla. Jos ilmoitusta ei tehdä tai se tehdään myöhässä, velkoja ei menetä saatavaansa, mutta menettää äänioikeutensa.

Konkurssimenettelyssä saatavien ilmoitus ja todentaminen on perustana sille, miten konkurssipesä määritellään jaettavaksi. Menettelyssä velkojina olevien on ilmoitettava saatavistaan kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona ilmoitus konkurssimenettelyn aloittamisesta on julkaistu AJPES:n internetsivuilla.

Henkilökohtaisessa konkurssissa velkoja ei menetä saatavaansa, jos ilmoitus on tehty määräajan jälkeen, mutta selvittäjä asettaa tällaisen saatavan lisäsaatavien luetteloon.

Velkojan, jota vastaan on nostettu kanne, jossa riitautetaan konkurssivelallisen oikeustoimia, on kuukauden kuluessa kanteen tiedoksiantamisesta ilmoitettava saatavansa konkurssimenettelyssä ehdollisena saatavana, joka toteutuu, mikäli kanne hyväksytään lainvoimaisella päätöksellä. Velkojan on esitettävä selvittäjän vuokrasopimuksen tai molemmin puolin noudattamatta jätetyn sopimuksen purkamisesta aiheutunut vahingonkorvausvaatimuksensa kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssivelallisen lausunto purkamis- tai peruuttamisoikeuksien käyttämisestä on vastaanotettu.

Vaatimuksen sisältö

Maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä tehdystä saatavailmoituksesta on käytävä ilmi

1. rahasumma, joka halutaan vahvistettavan menettelyssä saatavaksi

2. kuvaus seikoista, joihin saatava perustuu, sekä todisteet tästä, asiakirjanäyttö mukaan lukien.

Konkurssimenettelyn yhteydessä tehdyssä ilmoituksessa on lisäksi ilmoitettava pankkitili, jolle saatava maksetaan. Mikäli velkoja on ennen konkurssimenettelyn aloittamista pannut vireille oikeudenkäynnin tai muun menettelyn, on myös ilmoitettava, missä tuomioistuimessa tai muussa toimivaltaisessa elimessä menettely on aloitettu, sekä annettava tapauksen viitenumero.

Saatavan vahvistamista koskevan hakemuksen täytyy sisältää seuraavat tiedot:

1. saatavan pääoman suuruus

2. mikäli maksukyvyttömyysmenettelyn velkoja hakee pääoman lisäksi korkoa: pääomitettu summa, johon on laskettu kaikki eräpäivästä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseen saakka muodostuneet korot; jos kyseessä on selvittäjän etuoikeutetut saatavat: pääomitetun koron laskettu yhteismäärä

3. mikäli maksukyvyttömyysmenettelyn velkoja hakee pääoman lisäksi sellaisten kulujen kattamista, jotka ovat aiheutuneet saatavan perimisestä tuomioistuimessa tai muussa menettelyssä: näiden kulujen yhteismäärä

4. mikäli velkoja hakee saatavan tunnustamista etuoikeutetuksi saatavaksi: hakemus, jossa saatavaa haetaan pidettäväksi etuoikeutettuna saatavana jakotilanteessa

5. mikäli velkoja hakee saatavan tunnustamista ehdolliseksi saatavaksi: yhteenveto tilanteesta, jossa saatavaan liittyvä lykkäävä tai purkava ehto toteutuu.

Maksukyvyttömyysmenettelyssä velkoja voi ilmoittaa useita saatavia samalla hakemuksella.

Menettely saatavien vahvistamiseksi

Saatavien vahvistamismenettelyssä on kolme vaihetta:

1. Selvittäjän lausunto ilmoitetuista saatavista

Selvittäjä antaa lausunnon saatavien hyväksymisestä tai kiistämisestä laatimalla vahvistettujen saatavien perusluettelon (osnovni seznam preizkušenih terjatev). Selvittäjä ilmoittaa jokaisesta luettelossa olevasta saatavasta, onko se hyväksytty vai kiistetty. Tuomioistuin julkaisee luettelon maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvän tiedon julkaisemiseen tarkoitetuilla internetsivuilla. Velkojat voivat esittää vastalauseen mahdollisista virheistä perusluettelossa 15 päivän kuluessa luettelon julkaisusta esittämällä vastalauseen perusluetteloon (ugovor proti osnovnem seznamu). Mikäli velkojan vastalause on perusteltu, selvittäjän on annettava korjattu perusluettelo.

2. Velkojan lausunto muiden velkojien ilmoittamista saatavista

Kuka tahansa velkoja, joka on ilmoittanut saatavansa menettelyssä ajoissa, voi riitauttaa toisten velkojien saatavat esittämällä saatavan kiistävän vastalauseen (ugovor o prerekanju terjatve). Velkojan on esitettävä saatavan kiistävä vastalause velkajärjestelymenettelyssä 15  päivän kuluessa ja konkurssimenettelyssä kuukauden kuluessa vahvistettujen saatavien perusluettelon julkaisusta. Henkilökohtaisessa konkurssimenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä myös maksukyvytön velallinen, joka on menettelyssä asianosainen, voi esittää tällaisen vastalauseen. Selvittäjä kirjaa velkojien ja velallisen kiistettyihin saataviin liittyvät lausunnot vahvistettujen saatavien lisäluetteloon (dopolnjeni seznam preizkušenih terjatev). Mahdolliset virheet esitettyjen vastalauseiden huomioimisessa esitetään lisäluetteloa koskevassa vastalauseessa.

3. Tuomioistuimen päätös saatavien vahvistamisesta

Tuomioistuimen antamassa päätöksessä saatavien vahvistamisesta (sklep o preizkusu terjatev). vahvistetaan saatavat. Tämän päätöksen perusteella selvittäjä valmistelee lopullisen luettelon vahvistetuista saatavista (končni seznam preizkušenih terjatev), jonka tuomioistuin julkaisee yhdessä saatavien vahvistamista koskevan päätöksen kanssa.

Saatavien vahvistamista koskevassa päätöksessä tuomioistuin päättää vastalauseista, vahvistetuista, kiistetyistä ja todennäköisesti toteen näytettävistä saatavista sekä siitä, kenen on haettava toimenpiteitä muiden menettelyjen kautta (eli oikeudenkäynnissä) vahvistaakseen tai kumotakseen saatavan. Kanteen jättämisen määräaika on yksi kuukausi.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Konkurssipesä on konkurssivelallisen omaisuutta, joka realisoidaan menettelyn kulujen kattamiseksi ja velkojien saatavien maksamiseksi. Laissa erotetaan toisistaan yleinen konkurssipesä ja erityinen konkurssipesä. Erityisellä konkurssipesällä tarkoitetaan separaatio-oikeuden alaista omaisuutta tai rahavaroja, jotka on saatu tällaisen omaisuuden myynnistä. Kaikesta separaatio-oikeuden alaisesta omaisuudesta perustetaan erillinen konkurssipesä, ja tätä omaisuutta hoidetaan erillään yleiseen konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ja sellaisesta omaisuudesta, joka kuuluu muihin erityisiin konkurssipesiin.

Konkurssipesän realisoitu osa on jaettavaa pesää, joka on tarkoitettu velkojien saatavien maksuun. Yleisellä jaettavalla pesällä tarkoitetaan rahavaroja, jotka on saatu realisoimalla yleinen konkurssipesä ja vähentämällä tästä konkurssimenettelyn kulut. Erityisellä jaettavalla pesällä tarkoitetaan rahavaroja, jotka on saatu realisoimalla erityinen konkurssipesä ja vähentämällä tästä realisoinnin kulut.

Konkurssimenettelyn etuoikeutettujen maksujen yhteydessä velkojien ennen menettelyn aloittamista muodostuneet saatavat luokitellaan

  • vakuudellisiin saataviin, joiden maksaminen on taattu separaatio-oikeudella, jolloin saataviin kuuluu oikeus tulla maksetuksi ensimmäisenä tietystä omaisuudesta
  • vakuudettomiin saataviin, joihin kuuluvat etuoikeutetut saatavat maksetaan ensiksi, jonka jälkeen maksetaan tavalliset saatavat, toissijaiset saatavat ja lopuksi yritysten oikeuksista johtuvat saatavat.

Vakuudelliset saatavat ovat saatavia, joiden maksu on taattu separaatio-oikeudella. Separaatio-oikeus on mikä tahansa oikeus, johon sisältyy etuoikeus tulla maksetuksi tietystä omaisuudesta. Tavallisin separaatio-oikeus on panttioikeus. Konkurssimenettelyssä etuoikeutetut vakuudelliset saatavat maksetaan separaatio-oikeuden alaisen omaisuuden myynnistä saadulla rahalla.

Vakuudettomat saatavat ovat saatavia, joita ei ole taattu separaatio-oikeudella. Näiden maksaminen separaatio-oikeuden alaisesta omaisuudesta tulee kysymykseen taattujen saatavien maksamisen jälkeen. Jäljelle jääneestä omaisuudesta maksetaan järjestyksessä 1) etuoikeutetut saatavat, 2) tavalliset saatavat ja 3) mahdolliset toissijaiset saatavat.

  • Etuoikeutetut saatavat ovat (vakuudettomia) saatavia, joiden maksaminen on lain mukaan etusijalla ennen tavallisia (vakuudettomia) saatavia (esimerkiksi palkat ja palkkakorvaukset kuuden kuukauden ajalta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista, työntekijöiden irtisanomisajan palkka ja maksamattomat sosiaaliturvamaksut). Mikäli konkurssimenettely alkaa velkajärjestelymenettelyn tuloksettomuuden vuoksi, saatavat, jotka ovat muodostuneet velkajärjestelymenettelyn aikana, ovat ehdottomassa etuoikeusasemassa, ja ne maksetaan ennen etuoikeutettuja saatavia
  • tavalliset saatavat ovat vakuudettomia saatavia, jotka eivät ole etuoikeutettuja tai toissijaisia
  • toissijaiset saatavat ovat vakuudettomia saatavia, jotka maksetaan vasta sen jälkeen, kun kaikki sellaiset vakuudettomat saatavat on maksettu, jotka perustuvat velkojan ja velallisen oikeudelliseen suhteeseen, mikäli velallisesta tulee maksukyvytön. Toissijaiset saatavat voidaan velkajärjestelyssä muuttaa omistusosuudeksi. Jos niitä ei siirretä luontoissuorituksilla, vahvistettu velkajärjestely johtaa niiden lakkaamiseen.

Yritykseen liittyvät oikeudet (osakkeet tai yritysosuudet) eivät ole luonteeltaan velvoittavia oikeuksia, ja ne antavat osakkaille oikeuden suhteelliseen osaan konkurssipesästä.

Ennen kuin velkojille maksetaan konkurssipesästä (jaettavasta pesästä) jätetään pois konkurssimenettelyn kulujen kattamiseen tarvittava määrä. Velkojille maksetaan seuraavassa järjestyksessä: taatusta omaisuudesta (erityisestä jaettavasta pesästä) maksetaan ensiksi velkojille, joiden saatava on taattu separaatio-oikeudella (esimerkiksi kiinnelainalla). Yleisestä jaettavasta pesästä maksetaan ensiksi velkojille, joiden saatavat perustuvat sopimuksiin tai muihin oikeustoimiin, jotka konkurssissa oleva velallinen on tehnyt velkajärjestelymenettelyn aloittamisen ja konkurssimenettelyn aloittamisen välisenä aikana laissa määritellyn velkajärjestelymenettelyn liiketoimintaa rajoittavien sääntöjen mukaisesti. Seuraavaksi maksetaan velkojille (työntekijöille), joilla on ensisijaisia saatavia, ja lopuksi muille velkojille – niille, joilla on vakuudettomia tavallisia saatavia ja toissijaisia saatavia. Kaikki, mikä realisoidusta omaisuudesta jää jäljelle, jaetaan osakkeenomistajien kesken.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Velkajärjestelymenettely

Velkojien äänestyksessä hyväksymä velkajärjestely on vahvistettava myös tuomioistuimessa. Antamassaan päätöksessä velkajärjestelyn vahvistamisesta tuomioistuin

1. päättää, vahvistaako se velkajärjestelyn vai ei

2. vahvistaa järjestelyn sisällön toteamalla

– velkojien saatavien maksuprosentin

– maksun määräpäivän

– velkojien saataville velkajärjestelymenettelyn aloittamisesta maksun määräpäivään saakka maksettavan korkoprosentin

3. päättää, mitkä saatavat on vahvistettu velkajärjestelymenettelyssä

4. määrää velallisen maksamaan velkojien velkajärjestelymenettelyssä vahvistetut saatavat sen suuruisina, niihin määräpäiviin mennessä ja niine korkoineen, jotka on määritetty vahvistetussa velkajärjestelyssä.

Menettelyssä noudatetaan ehdotonta etuoikeussääntöä. Velallisen liiketoiminnan saneerauksen toteuttaminen tarkoittaa seuraavaa:

  • velallisen osakkeenomistajat saavat vain sen osan velallisen osakepääomasta, joka vastaa sitä velallisen omaisuuden määrää, jonka he saisivat, mikäli velalliseen kohdistuva konkurssimenettely olisi aloitettu
  • velkojien saatavat on maksettava edullisemmin ehdoin kuin siinä tapauksessa, että velalliseen kohdistuva konkurssimenettely olisi aloitettu, ottaen huomioon etuoikeusjärjestys sekä muut säännöt, jotka koskevat etuoikeutettujen, tavallisten ja toissijaisten saatavien maksua konkurssimenettelyssä
  • velallisen liiketoiminta tai sen kannattava osa jatkuu.

Saneerauksessa velallinen pyytää velkojia hyväksymään tavallisten saataviensa vähentämisen tai maksun lykkäämisen. Velallisen on tarjouduttava maksamaan yhtä suuri prosenttiosuus kaikkien velkojien tavallisista saatavista samoihin määräpäiviin mennessä sekä samalla velkajärjestelymenettelyn aloittamisesta maksun määräpäivään saakka määräytyvällä korkoprosentilla. Velallinen pääomayhtiö voi pyytää velkojaa

  • hyväksymään tavallisten saataviensa määrän vähentämisen ja maksun määräpäivän lykkäämisen
  • siirtämään saatavat velalliselle luontoissuorituksena, jolla velallisen osakepääomaa korotetaan (velan muuttaminen osakkeiksi).

Velkajärjestely ei vaikuta etuoikeutettuihin saataviin eikä etuoikeuksiin Toissijaiset saatavat lakkaavat. Taatut saatavat voidaan järjestellä uudelleen ainoastaan vapaaehtoisesti tapahtuvassa velkajärjestelyssä. Suuria, keskisuuria tai pieniä yrityksiä koskevassa velkajärjestelymenettelyssä vakuudelliset saatavat voidaan järjestellä uudelleen lykkäämällä määräpäivää tai alentamalla korkoprosenttia siten, että 75-prosenttisen enemmistön päätös koskee myös niitä velkojia, joilla on separaatio-oikeus ja jotka eivät äänestäneet velkajärjestelyn puolesta. Tässä menettelyssä velallisen liiketoiminnan kannattavan osan erottaminen omaksi yrityksekseen (spin-off) on eräs mahdollinen saneeraustoimenpide. Separaatio-oikeuksien uudelleenjärjestäminen yhteiseksi separaatio-oikeudeksi (vaatii 85-prosenttisen enemmistön) on myös sallittua.

Oikeushenkilöön kohdistuva konkurssimenettely

Konkurssimenettelyn tarkoituksena on realisoida konkurssipesä ja maksaa velkojille. Yleissääntönä on, että sopimus konkurssivelallisen omaisuuden myynnistä voidaan tehdä julkisen huutokaupan tai sitovien tarjouspyyntöjen perusteella. Julkinen huutokauppa voidaan järjestää joko nostamalla tai laskemalla lähtöhintaa. Yritys tai sen toiminta voidaan säilyttää konkurssimenettelyssä myymällä koko yritys tai sen kannattavat osat (myynti liiketoiminta jatkavana yrityksenä) julkisessa huutokaupassa.

Ennen kuin velkojille maksetaan, konkurssipesästä jätetään pois konkurssimenettelyn kulujen kattamiseen tarvittava määrä. Velkojille maksetaan seuraavassa järjestyksessä. Turvatusta omaisuudesta maksetaan ensin velkojille, joiden saatava on turvattu separaatio-oikeudella (esimerkiksi kiinnelainalla). Seuraavaksi maksetaan velkojille, joiden saatavat perustuvat sopimuksiin tai muihin oikeustoimiin, jotka konkurssivelallinen on tehnyt velkajärjestelymenettelyn aloittamisen ja konkurssimenettelyn alkamisen välisenä aikana laissa määritellyn velkajärjestelymenettelyn liiketoimintaa rajoittavien sääntöjen mukaisesti. Sitten maksetaan velkojille (työntekijöille), joilla on ensisijaisia saatavia, ja lopuksi muille velkojille – niille, joilla on vakuudettomia tavallisia saatavia ja toissijaisia saatavia. Kaikki, mikä realisoidusta omaisuudesta jää jäljelle, jaetaan osakkeenomistajien kesken.

Henkilökohtainen konkurssi

Sekä oikeushenkilöön kohdistuvassa konkurssimenettelyssä että henkilökohtaisessa konkurssimenettelyssä pyritään maksamaan kaikkien velkojien saatavat oikeassa suhteessa ja samanaikaisesti. Velkojille maksetaan siis velallisen omaisuudesta suhteellinen osuus samaan aikaan. Konkurssipesään kuuluu kaikki ylivelkaantuneen henkilön omaisuus konkurssimenettelyn alkaessa, ellei sitä ole täytäntöönpano- ja turvaamistoimia koskevan lain (Zakon o izvršbi in zavarovanju) mukaisesti jätetty perinnän ulkopuolelle. Koska luonnollisen henkilön olemassaolo ei oikeushenkilön tapaan lakkaa konkurssimenettelyn päättyessä, saatavat, joita velkojille ei ole maksettu menettelyn aikana, eivät häviä. Toisin kuin oikeushenkilöä koskevassa konkurssimenettelyssä, henkilökohtaisessa konkurssimenettelyssä velkojien saatavien perintä ei pääty konkurssimenettelyn päätyessä. Henkilökohtaisen konkurssimenettelyn lopettamista koskeva päätös, johon sisältyy luettelo maksamattomista tunnustetuista saatavista, on näiden saatavien täytäntöönpanoperuste.

Ennen kuin päätös henkilökohtaisen konkurssimenettelyn lopettamisesta on annettu, konkurssivelallisella on mahdollisuus hakea huojennusta velvoitteisiinsa, jotka ovat muodostuneen ennen henkilökohtaisen konkurssimenettelyn aloittamista ja joita ei makseta sen aikana. Mikäli konkurssissa oleva velallinen esittää tällaisen hakemuksen ja huojennus myönnetään, se osa velvoitteista, joka muutoin voitaisiin panna täytäntöön, jää täytäntöönpanon ulkopuolelle, minkä seurauksena velkojien oikeus hakea täytäntöönpanoa tuomioistuimessa lakkaa.

Vaikka velalliselle myönnettäisiin huojennus, se ei vaikuta seuraaviin velallisen velvoitteisiin:

1. työntekijän etuoikeutetut oikeudet

2. konkurssivelalliseen kohdistuvat vaatimukset, jotka perustuvat lakisääteiseen elatukseen, alentuneen perustoimintakyvyn tai alentuneen tai menetetyn työkyvyn vuoksi suoritettavaan vahingonkorvaukseen tai korvaukseen elatusavusta, jota ei ole suoritettu sitä maksaneen henkilön kuoleman vuoksi

3. rahamääräisistä seuraamuksista muodostuneet saatavat tai sellaisen rahallisen hyödyn palautus, joka on rikosoikeudenkäynnissä julistettu saaduksi rikollisella toiminnalla

4. saatavat, jotka liittyvät rikoksella hankitun rahallisen hyödyn palautukseen tai rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen

5. rahamääräisistä sakoista muodostuneet saatavat tai sellaisen rahallisen hyödyn palautus, joka on vähäistä rikosta koskevassa menettelyssä julistettu saaduksi vähäisen rikoksen tunnusmerkit täyttävällä toiminnalla

6. laittomasti hankitun omaisuuden palautusta koskevat saatavat

7. tahallisesti tai törkeän huolimattomuuden seurauksena aiheutettujen vahinkojen korvausmenettelystä aiheutuvat saatavat.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Velkajärjestelymenettely lopetetaan tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä, jossa velkajärjestelymenettely vahvistetaan.

Kuka tahansa velkoja, jonka saatavaan vahvistettu velkajärjestely vaikuttaa, voi pyytää tuomioistuinta kumoamaan vahvistetun velkajärjestelyn, jos maksukyvytön velallinen voi maksaa velkojan tavalliset saatavat suurelta osin tai kokonaan. Vahvistetun velkajärjestelyn säännösten mukaisesti kanne kannekelpoisen saatavan vahvistamiseksi on nostettava kuuden kuukauden kuluessa saatavan maksamisen eräpäivästä.

Kuka tahansa velkoja, johon vahvistettu velkajärjestely vaikuttaa, voi pyytää tuomioistuinta kumoamaan vahvistetun velkajärjestelyn, jos se on tehty vilpillisesti.

Kanne kannekelpoisen saatavan vahvistamiseksi on tehtävä kahden vuoden kuluessa siitä, kun velkajärjestelyn vahvistavasta päätöksestä on tullut lainvoimainen.

Velkajärjestelyn vahvistamista koskevan päätöksen tehnyt tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään kanteen.

Päätöksessä, jossa tuomioistuin kumoaa vahvistetun velkajärjestelyn, tuomioistuin voi määrätä velallisen maksamaan minkä tahansa osan maksamatta olevista saatavista, jotka olivat vahvistetun velkajärjestelyn kohteena, tuomioistuimen määräämän ajassa, joka ei voi olla pidempi kuin vuosi lainvoimaisesta päätöksestä.

Oikeushenkilöön kohdistuvan konkurssimenettelyn lopettaminen

Oikeushenkilöön kohdistuva konkurssimenettely lopetetaan päätöksellä konkurssimenettelyn lopettamisesta. Tuomioistuin antaa tämän päätöksen selvittäjän lopullisen selvityksen pohjalta. Selvitys laaditaan selvittäjän päätettyä kaikki lain edellyttämät toimenpiteet, ja se perustuu velkojatoimikunnan lausuntoon. Selvittäjän on jätettävä lopullinen selvitys tuomioistuimelle yhden kuukauden kuluessa siitä, kun lopullinen jako on saatu päätökseen.

Mikäli konkurssivelallisen omaisuutta löydetään sen jälkeen, kun tuomioistuin on antanut päätöksen konkurssimenettelyn päättämisestä, velalliseen kohdistuva konkurssimenettely voidaan aloittaa myöhemmin löydetyn omaisuuden osalta sellaisen velkojan hakemuksesta, joka on voinut suorittaa konkurssimenettelyssä prosessitoimia velallista vastaan ja jonka osallistumisoikeus ei ole päättynyt ennen konkurssimenettelyn päättymistä, tai konkurssivelallisen osakkaan hakemuksesta.

Henkilökohtaisen konkurssin lopettaminen

Henkilökohtainen konkurssi lopetetaan päätöksellä konkurssimenettelyn lopettamisesta.

Jos henkilökohtaisen konkurssin tehneelle velalliselle on myönnetty huojennus velvoitteista, kuka tahansa velkoja, jonka saataviin lopullinen päätös huojennuksesta vaikuttaa, voi pyytää tuomioistuinta kumoamaan tämän päätöksen, mikäli velallinen on hankkinut päätöksen piilottamalla tai esittämällä väärää tietoa omaisuudestaan tai muulla petoksella. Kanne on tehtävä kolmen vuoden kuluessa lainvoimaisesta velvoitteiden huojentamista koskevasta päätöksestä (ZFPPIPP:n 411 §). Velkojat, jotka lainvoimaisen velvoitteiden huojentamista koskevan päätöksen antamisen jälkeen löytävät velallisen omaisuutta, jota velallisella oli ennen kuin päätös huojennuksesta tehtiin (ja jota velallinen oli piilottanut), voivat myös hakea huojennuspäätöksen kumoamista vaatimalla löydettyä omaisuutta koskevan konkurssimenettelyn aloittamista. Tässä tapauksessa kannetta huojennuksen kumoamiseksi ei tarvitse esittää kolmen vuoden määräajan kuluessa.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Kukin maksukyvyttömyysmenettelyyn osallistuva velkoja vastaa omista kuluistaan.

Velallisen hakemuksesta aloitetussa velkajärjestelymenettelyssä velallinen vastaa sekä menettelyn kuluista että muista kuluista.

Suurta, keskisuurta tai pientä yritystä koskevassa velkajärjestelymenettelyssä, joka on aloitettu velkojien hakemuksesta, kantaja vastaa menettelyn aloituskustannuksista. Tässä menettelyssä kantaja vastaa myös selvittäjän kuluista. Velallinen, johon menettely kohdistuu, vastaa seuraavista aiheutuvista kuluista:

– pätevien oikeudellisten ja taloudellisten neuvonantajien palvelut velallisen taloudellista tilannetta ja liiketoimintaa koskevan selvityksen, saneerausohjelman sekä muiden sellaisten asiakirjojen laatimiseksi, jotka on jätettävä velkajärjestelyehdotuksen osana

– tilintarkastajan suorittama velallisen taloudellista tilannetta ja liiketoimintaa koskevan selvityksen tarkastus

– pätevän arvioijan suorittama saneerausohjelman arviointi.

Konkurssimenettelyssä menettelyn kulut ja sen aikana muodostuvat kustannukset veloitetaan konkurssipesästä ennen kuin saatavat maksetaan jaettavasta pesästä. Mikäli velkoja on pyytänyt konkurssimenettelyn aloittamista, velkojan on maksettava vakuus, jolla katetaan konkurssimenettelyn aloituskustannukset, ja velkojalla on oikeus saada ennakkomaksu takaisin konkurssimenettelyn kulujen maksamista koskevien sääntöjen mukaisesti.

Ennaltaehkäisevässä saneerausmenettelyssä velallisen on maksettava oma suhteellinen osuutensa menettelyyn osallistuvien velkojien kuluista, jotka vakiintuneen liiketavan mukaisesti ovat tavallisesti velallisen maksettavia. Velallinen ja velkojat sopivat näiden kulujen takaisinmaksusta saneeraussopimuksessa.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Pätemättömäksi julistamisen edellytykset

Velkojilla ja selvittäjällä on oikeus hakea velallisen tekemän oikeustoimen julistamista pätemättömäksi. Kanne tai vastalause esitetään sitä henkilöä vastaan, jolle riitautettu oikeustoimi tuo etua.

Riitauttaa voi minkä tahansa sellaisen oikeustoimen (mukaan lukien laiminlyönnin), jonka seurauksena konkurssipesän velkojien jako-osuudet eivät ole tasasuhteisia tai ne pienenevät tai joku velkoja saa muita edullisemman aseman (velkojan suosiminen pätemättömyyden objektiivisena elementtinä). Hakijan on osoitettava, että vastapuoli, jolle riitautettu oikeustoimi tuo etua, on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että velallisen taloudellinen tilanne oli huono (pätemättömyyden subjektiivinen elementti). Laissa säädetään olettamista, joiden perusteella tämä edellytys täyttyy, ja tilanteista, joissa oikeustoimea ei ole mahdollista riitauttaa. Laissa säädetään myös pätemättömäksi julistamista koskevan hakemuksen sisällöstä ja hakumenettelyn yksityiskohdista.

Riitauttamisaika

Konkurssimenettelyssä voidaan riitauttaa oikeustoimia, jotka on toteutettu aikana, joka alkaa konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä edeltävästä vuodesta ja päättyy konkurssimenettelyn alkamiseen. Vastikkeeton (tai lähes vastikkeeton) oikeustoimi voidaan riitauttaa, kun se on toteutettu aikana, joka alkaa 36 kuukautta ennen konkurssimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen jättämistä ja päättyy konkurssimenettelyn alkamiseen. Pätemättömäksi julistamista koskeva hakemus on tehtävä 12 kuukauden kuluessa lopullisesta konkurssimenettelyn aloittavasta päätöksestä.

Mitä toimia ei voida julistaa pätemättömäksi

Seuraavia oikeustoimia ei voida julistaa pätemättömäksi: konkurssivelallisen oikeustoimet, jotka on toteutettu velkajärjestelymenettelyn aikana ja velallisen liiketoiminnan hoitamista menettelyn aikana koskevien säännösten mukaisesti, konkurssivelallisen oikeustoimet velkojien saatavien maksamiseksi sen suuruisena, niihin määräpäiviin mennessä ja niine korkoineen, jotka on määritetty vahvistetussa velkajärjestelyssä, sekä vekselien tai šekkien maksaminen silloin, kun toisen osapuolen oli saatava maksu, jotta konkurssissa oleva velallinen ei menettäisi oikeuttaan takaisinperintään sivulliselta, jota vekseli tai šekki velvoittaa.

Pätemättömäksi ei myöskään voida julistaa oikeustoimia, joita velallinen on toteuttanut velkojien saatavien maksamiseksi tai muiden vahvistetun saneeraussopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa suorittamiseksi.

Henkilökohtaisen konkurssin erityispiirteet

Henkilökohtaisen konkurssin yhteydessä täyttämättä jääneen oikeustoimen tai konkurssivelallisen läheisensä eduksi toteuttaman oikeustoimen pätemättömäksi julistamista on haettava viiden vuoden kuluessa. Tämä sääntö kattaa sekä konkurssivelallista lähellä olevienluonnollisten henkilöiden kanssa tehdyt sopimukset että velalliseen tai hänen läheisiinsä liittyvät oikeushenkilöt, silloin kun velallinen omistaa tai hänen läheisensä omistavat yksittäin tai yhdessä ainakin 25 prosentin osuuden merkitystä pääomasta, tai kun hänellä tai heillä on 25 prosentin osuus äänioikeuksista tai oikeus nimittää päteviä henkilöitä edustamaan oikeushenkilöä sekä erottaa heidät tästä tehtävästä, tai kun nämä henkilöt ovat päteviä edustamaan oikeushenkilöä tai näihin liittyvien yritysten edunsaajia.

Päivitetty viimeksi: 23/05/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.