Maksukyvyttömyys/konkurssi

Slovakia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Slovakiassa kaikentyyppiset maksukyvyttömyysmenettelyt ovat mahdollisia velallista vastaan.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Erityyppiset maksukyvyttömyysmenettelyt voidaan aloittaa seuraavin edellytyksin:

Konkurssiin asettamisen ja selvitysmenettelyn aloittamisen edellytykset:

  • Konkurssi- ja selvitysmenettely (ˮkonkurssimenettelyˮ) jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa alkaa konkurssihakemuksen jättämisestä ja päättyy konkurssipäätöksen antamiseen. Toinen osa alkaa konkurssipäätöksen antamisen jälkeen ja jatkuu konkurssimenettelyn päättymiseen saakka.
  • Ensimmäisen osan käynnistyminen edellyttää henkilöä, jolla on oikeus jättää hakemus konkurssimenettelyn aloittamisesta (jos menettely alkaa hakemuksella) ja jonka jättämän hakemuksen perusteella on kohtuullista olettaa, että velallinen on maksukyvytön. Lisäksi edellytyksenä on ennakkomaksun suorittaminen tuomioistuimelle.
  • Toisen osan (konkurssipäätöksen antaminen) edellytyksenä on, että velkojia on useita, että velallinen on ylivelkaantunut tai maksukyvytön maksuvalmiusongelmien vuoksi ja että konkurssimenettelyn kustannusten kattamiseen on riittävästi varoja.
  • Henkilö, jolla on oikeus jättää hakemus: menettely voidaan aloittaa hakemuksella tai ilman hakemusta. Konkurssihakemuksen voi jättää velallinen, velkoja, selvitysmies tai muu laissa määritetty henkilö. Konkurssimenettely aloitetaan ilman hakemusta erityisesti siinä tapauksessa, että velkasaneeraus on epäonnistunut. Tuomioistuin päättää silloin yhdellä päätöksellä konkurssimenettelyn aloittamisesta ja konkurssiin asettamisesta.
  • Hakemuksen on täytettävä yleiset ja tietyt erityiset, hakemuksen jättäjästä riippuvat muodollisuudet. Jos hakemuksen jättää velkoja, mukana on oltava todisteet velallisen maksuvalmiusongelmista johtuvasta maksukyvyttömyydestä. Jos hakemuksen jättää velallinen (oletuksena on maksuvalmiusongelmista johtuva maksukyvyttömyys tai ylivelkaantuminen), siihen on sisällyttävä luettelo velallisen varoista, veloista ja asianomaisista osapuolista sekä uusin tilinpäätös, jos se on saatavilla.
  • Hakijan on maksettava ennakkomaksu tuomioistuimen pankkitilille ennen hakemuksen jättämistä.
  • Maksukyvyttömyys tarkoittaa velallisen ylivelkaantumista tai maksukyvyttömyyttä maksuvalmiusongelmien vuoksi. Velallinen on ylivelkaantunut, jos velallinen on kirjanpitovelvollinen sovellettavan lainsäädännön (kirjanpitolaki nro 431/2002) mukaisesti, jos velkojia on useita ja jos velkojen arvo on suurempi kuin velallisen varojen arvo. Oikeushenkilö on maksukyvytön maksuvalmiusongelmien vuoksi, jos kahden tai useamman velan maksu useammalle kuin yhdelle velkojalle on yli 30 päivää myöhässä. Luonnollinen henkilö on maksukyvytön maksuvalmiusongelmien vuoksi, jos hän ei pysty maksamaan vähintään yhtä velkaa 180 päivän kuluttua maksun erääntymisestä.
  • Riittävät varat: jos on epävarmaa, onko konkurssimenettelyn kustannusten kattamiseen riittävästi varoja, tuomioistuin nimeää väliaikaisen pesänhoitajan tai selvitysmiehen (ˮselvittäjäˮ tai ˮmaksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjäˮ) tarkastelemaan asiaa.

Velkasaneerauksen aloittamisen edellytykset:

Velkasaneeraus jakautuu konkurssimenettelyn tavoin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa (kun saneerausmenettely aloitetaan) tuomioistuin tutkii, täyttyvätkö velkasaneerauksen edellytykset. Tämä osa alkaa, kun menettelyn aloittamiseen oikeutettu henkilö (velallinen tai velkoja) jättää hakemuksen, jonka mukana on selvittäjän suositus velallisen velkasaneerauksesta. Toinen osa alkaa, kun velkasaneeraus hyväksytään ja velallinen laatii selvittäjän ja tuomioistuimen valvonnassa ja yhteistyössä velkojien kanssa saneerausohjelman, keskustelee siitä, hyväksyy sen ja vahvistuttaa sen tuomioistuimessa.

  • Velallinen voi jättää velkasaneeraushakemuksen, jos selvittäjä on suosittanut velkasaneerausta velallisen pyytämässä lausunnossa. Lausunto saa olla enintään 30 päivää vanha.
  • Velkoja voi jättää velkasaneeraushakemuksen, jos selvittäjä on suosittanut velallisen velkasaneerausta velkojan pyytämässä, enintään 30 päivää vanhassa lausunnossa ja velallinen on suostunut hakemuksen jättämiseen.

Velkajärjestelyn aloittamisen edellytykset:

Velkajärjestelyn aloittamisen edellytyksenä on, että velallinen on luonnollinen henkilö (elinkeinonharjoittaja tai kuluttaja), konkurssimenettely on päättynyt ja velallinen on jättänyt hakemuksen sekä täyttänyt velvollisuutensa konkurssimenettelyn aikana. Velallisella ei kuitenkaan ole oikeutta hakea vapautusta veloista, jos konkurssimenettely on lopetettu sen vuoksi, etteivät velallisen varat riitä edes pesältä olevien saatavien maksamiseen. Edellytyksenä on lisäksi, että velallinen on maksukyvytön maksuvalmiusongelmien vuoksi ja on ilmoittanut siitä, että edellisestä velkajärjestelystä on kulunut kymmenen vuotta, että velallista vastaan on vireillä (omaisuuden) ulosmittaus- tai vastaava menettely ja ettei velallinen suorita parhaillaan vapausrangaistusta.

  • Hakemus voidaan jättää yhdessä konkurssihakemuksen kanssa tai konkurssimenettelyn aikana sen päättymiseen saakka. Hakemuksen jättää velallinen, jota edustaa kuitenkin oikeusapukeskus (Centrum právnej pomoci). Hakemus voidaan jättää vain sähköisesti.
  • Velallinen vapautuu veloista, kun tuomioistuin antaa konkurssipäätöksen (konkurssiin perustuva velkajärjestely) tai päättää maksuohjelmasta (maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely). Velkajärjestelyyn ei tarvita muita päätöksiä.
  • Velvoitteiden täyttäminen: Tuomioistuin hyväksyy velkajärjestelyn, jos se katsoo, että velallinen on täyttänyt sovellettavassa lainsäädännössä asetetut velvoitteet konkurssimenettelyn aikana. Muussa tapauksessa hakemus hylätään. Velallisella oletetaan olevan rehellinen tarkoitus. Velkojat voivat riitauttaa sen ”perinteisessä” siviilioikeudellisessa menettelyssä, mutta eivät velkajärjestelymenettelyn aikana.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssimenettelyn piiriin kuuluu

  1. omaisuus, joka velallisella oli konkurssipäätöksen antamisajankohtana
  2. omaisuus, jonka velallinen on hankkinut konkurssimenettelyn aikana
  3. velallisen velkojen vakuutena oleva omaisuus
  4. mahdollinen muu lainsäädännössä määritetty omaisuus.

Konkurssimenettelyn piiriin kuuluva omaisuus muodostaa konkurssipesän, joka jakautuu yleiseen pesään ja vakuusvelkojien erillisiin pesiin.

Seuraavat eivät kuulu konkurssimenettelyn piiriin: omaisuus, jota ei voida ulosmitata tuomioistuimen päätökseen perustuvassa täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettelyssä, tullinmaksusitoumukset tullivelan määrään saakka, verovakuus sekä konkurssimenettelyn ulkopuolelle erillisen lainsäädännön mukaisesti jäävä omaisuus. Velallisen tulot kuuluvat konkurssimenettelyn piiriin siltä osin kuin ne ovat ulosmitattavissa täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettelyssä. Se osa nettopalkasta, joka voitaisiin muutoin vähentää etuoikeutettujen saatavien maksamiseksi, kuuluu konkurssimenettelyn piiriin vain siltä osin kuin maksetaan pesältä oleva saatava.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Osapuolten tehtävät erityyppisissä menettelyissä:

• Velallisen yleiset velvollisuudet:

o     Velallinen on velvollinen ehkäisemään maksukyvyttömyyttä. Jos maksukyvyttömyys uhkaa, velallisen on viipymättä toteutettava asianmukaisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä sen torjumiseksi. Velkasaneeraushakemuksen jättäminen ei vapauta velallista velvollisuudesta jättää myös konkurssihakemus (konkurssimenettely keskeytetään, jos velkasaneeraus sallitaan).

Osapuolten tehtävät konkurssissa:

• Selvittäjä:

o     Konkurssimenettelyssä selvittäjän ensisijaisena tehtävänä on hoitaa konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta, realisoida se ja käyttää saatava tuotto velallisen velkojen maksamiseen.

o     Kun konkurssipäätös on annettu, velallisen oikeus määrätä konkurssimenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja toimia omasta puolestaan tätä omaisuutta koskevissa asioissa siirtyy selvittäjälle, joka toimii nyt velallisen nimissä ja lukuun.

Osapuolten tehtävät velkasaneerauksessa:

• Selvittäjä:

o     Selvittäjän päätehtävänä on laatia saneerausohjelma yhteistyössä velallisen ja velkojien kanssa.

o     Selvittäjä tutkii ilmoitetut saatavat ja vahvistaa tai kiistää ne.

o          Selvittäjä valvoo velallista muun muassa hyväksymällä velkasaneerauksen sallivassa tuomioistuimen päätöksessä määritetyt velallisen oikeustoimet.

• Velallinen:

• Velallinen suorittaa saneerausohjelmassa määritetyt tehtävät.

• Velallisella on myös oikeus ehdottaa selvittäjälle ilmoitetun saatavan kiistämistä.

• Velallinen toimii omissa nimissään ja omaan lukuunsa.

Osapuolten tehtävät (kummankin tyyppisessä) velkajärjestelyssä:

• Velallinen:

o     Velkajärjestelyn sallimisesta alkaa kolmen vuoden koeaika, jolloin velallisen on luovutettava selvittäjälle kunkin vuoden lopussa tuomioistuimen vahvistama rahamäärä, enintään kuitenkin 70 prosenttia velallisen kuluneen vuoden kokonaisnettotuloista. Vähennettyään palkkionsa selvittäjä maksaa jäljelle jäävästä määrästä kullekin velallisen velkojalle sille kuuluvan osuuden lopullisen jakosuunnitelman mukaisesti.

o     Velallisen on tänä koeaikana pyrittävä kohtuullisin keinoin löytämään työtä tai työllistämään itsensä sopivalla tavalla tulojen hankkimiseksi sekä toimitettava kaikki selvittäjän tarvitsemat tiedot, mukaan lukien tiedot tuloista, menoista sekä mahdollisista asuinosoitteen, työn tai työpaikan muutoksista.

o     Velallisen oikeustoimiin tarvitaan koeaikana selvittäjän kirjallinen suostumus velkajärjestelyn sallivan tuomioistuimen päätöksen puitteissa.

o     Velallinen, jota edustaa oikeusapukeskus, jättää hakemuksen, johon sisältyy velallisen ansioluettelo sekä luettelot lähipiiriin kuuluvista osapuolista, nykyisestä ja aiemmasta omaisuudesta ja velkojista. Velallinen ilmoittaa olevansa maksukyvytön maksuvalmiusongelmien vuoksi ja todistaa ulosmittausmenettelyn vireilläolon.

o     Velallisen on hyväksyttävä tässä menettelyssä, että oikeus määrätä velallisen omaisuudesta siirtyy selvittäjälle.

• Selvittäjä:

o     Selvittäjä laatii luettelon konkurssipesän omaisuudesta ja määrää siitä (konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuus).

o     Selvittäjä irtisanoo tietyt sopimukset.

o     Selvittäjä realisoi pesän omaisuuden, maksaa konkurssimenettelyn kulut, laatii ehdotuksen saadun tuoton jakosuunnitelmasta ja panee sen myöhemmin täytäntöön.

o     Jos konkurssimenettelyssä käytetään maksuohjelmaa, selvittäjä laatii maksuohjelman ja toimittaa sen tuomioistuimen hyväksyttäväksi.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Konkurssi: Velallisen maksettavana ennen konkurssiin asettamista ollutta saatavaa ei voida käyttää velallisella konkurssiin asettamisen jälkeen olevan saatavan kuittaukseen. Tämä pätee myös konkurssimenettelyssä ilmoitettuihin ehdollisiin saataviin. Saatavia, joita ei ole ilmoitettu lainsäädännössä vahvistetulla tavalla, ilmoitettuja saatavia, jotka on luovutettu tai siirretty konkurssiin asettamisen jälkeen, sekä saatavia, jotka on hankittu riitautettavissa olevien oikeustoimien perusteella, ei voida käyttää velallisen saatavien kuittaukseen. Saatavaa, joka perustuu vastuuseen velallisen puolesta tehtävän konkurssihakemuksen tekemättä jättämisestä, ei voida kuitata millään saatavilla. Tämä ei estä muiden saatavien kuittausta.

Velkasaneeraus: Siviilioikeudellisia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely: Konkurssiin asettamisen jälkeen syntynyttä saatavaa ei voida käyttää ennen konkurssiin asettamista syntyneen velallisen vastasaatavan kuittaukseen. Ennen konkurssiin asettamista syntynyttä saatavaa ei voida käyttää konkurssiin asettamisen jälkeen syntyneen velallisen vastasaatavan kuittaukseen. Tämä ei estä muiden saatavien kuittausta.

Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely: Siviilioikeudellisia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Konkurssi: Jos velallinen oli tehnyt vastavuoroisiin suoritteisiin perustuvan sopimuksen ennen konkurssiin asettamista ja täyttänyt sen, mutta vastapuoli ei ollut täyttänyt sitä lainkaan tai kokonaan konkurssiajankohtana, selvittäjä voi vaatia sopimuksen täyttämistä tai vetäytyä sopimuksesta. Jos vastapuoli on täyttänyt sopimuksen osittain, selvittäjä voi vetäytyä vain niistä sopimuksen velvoitteista, jotka vastapuolella on vielä täyttämättä.

Jos velallinen oli tehnyt vastavuoroisiin suoritteisiin perustuvan sopimuksen ennen konkurssiin asettamista ja vastapuoli on täyttänyt sen, mutta velallinen ei ollut täyttänyt sitä lainkaan tai kokonaan konkurssiajankohtana, vastapuoli voi vetäytyä niistä sopimuksen velvoitteista, jotka velallisella on vielä täyttämättä. Sopimuksesta vetäytymisestä aiheutuvat vastapuolen saatavat voidaan kuitenkin sisällyttää konkurssimenettelyyn vain ilmoittamalla ne ehdollisina saatavina.

Jos velallinen oli tehnyt vastavuoroisiin suoritteisiin perustuvan sopimuksen ennen konkurssiin asettamista, mutta velallinen ja vastapuoli eivät olleet täyttäneet sitä lainkaan tai kokonaan konkurssiajankohtana, selvittäjä ja vastapuoli voivat vetäytyä vielä täyttämättä olevista sopimuksen velvoitteista. Sopimuksesta vetäytymisestä aiheutuvat vastapuolen saatavat voidaan kuitenkin sisällyttää konkurssimenettelyyn vain ilmoittamalla ne ehdollisina saatavina.

Jos velallinen oli tehnyt ennen konkurssiin asettamista sopimuksen, jonka tarkoituksena on sitoutuminen jatkuvaan tai toistuvaan toimintaan tai sitoutuminen pidättymään tietystä toiminnasta tai sallimaan tietty toiminta, selvittäjä voi irtisanoa sopimuksen kahden kuukauden irtisanomisajalla, jollei laissa tai sopimuksessa määrätä lyhyemmästä irtisanomisajasta. Selvittäjä voi irtisanoa sopimuksen myös, vaikka se olisi tehty määräajaksi. Selvittäjä voi irtisanoa vuokrasopimuksen vain siviililaissa (Občiansky zákonník) säädetyin edellytyksin. Tämä ei kuitenkaan päde työlain (Zákonník práce) nojalla tehtyihin sopimuksiin.

Jos vastapuoli on velvollinen täyttämään etukäteen sopimuksen, joka on tehty velallisen kanssa ennen konkurssiin asettamista, vastapuoli voi kieltäytyä täyttämästä sopimusta ennen kuin vastavuoroiset suoritteet on toteutettu tai varmistettu.

Jos velallisen kanssa on tehty sopimus ennen konkurssiin asettamista, kyseiseen sopimukseen perustuvat, vastapuolen suoritukseen liittyvät saatavat, jotka vastapuoli on esittänyt selvittäjälle konkurssiin asettamisen jälkeen, katsotaan pesältä oleviksi saataviksi. Jollei lainsäädännössä toisin säädetä, kaikki muut vastapuolen saatavat, jotka perustuvat velallisen kanssa ennen konkurssiin asettamista tehtyyn sopimukseen ja jotka ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen, voidaan sisällyttää konkurssimenettelyyn vain ilmoittamalla ne ehdollisina saatavina.

Jos velallinen on myynyt jonkin tavaran omistuksenpidätysehdolla ja luovuttanut sen ostajalle ennen konkurssiin asettamista, ostaja voi palauttaa tavaran tai vaatia sopimuksen täyttämistä.

Jos velallinen on ostanut ja vastaanottanut jonkin tavaran omistuksenpidätysehdolla ennen konkurssiin asettamista, mutta ei ole saanut sitä omistukseensa, myyjä ei voi vaatia tavaran palautusta, jos selvittäjä täyttää sopimukseen perustuvat velvoitteet myyjän pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä. Selvittäjä voi täyttää omistuksenpidätysehdolla myytyä tavaraa koskevat sopimuksen velvoitteet, jos tavara on velallisen hallussa ja selvittäjä toteaa ammattimaista huolellisuutta noudattaen, että velvoitteiden täyttäminen on edullisempaa pesän kannalta. Jos tavara ei ole velallisen hallussa, saatavat voidaan sisällyttää konkurssimenettelyyn vain ilmoittamalla ne.

Näitä määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin sopimukseen, joka koskee jonkin kohteen vuokraamista sovittuun hintaan määräajaksi ja siirtymistä myöhemmin kohteen vuokranneen omistukseen.

Velkasaneeraus: Vastapuoli ei voi irtisanoa velallisen kanssa tehtyä sopimusta tai vetäytyä sopimuksesta sen perusteella, että velallisen suoritus, johon vastapuolella oli oikeus ennen velkasaneerausmenettelyn aloittamista, on viivästynyt. Tästä syystä tapahtuva sopimuksen irtisanominen tai sopimuksesta vetäytyminen on tehoton. Tehottomia ovat myös sellaiset sopimusjärjestelyt, jotka antavat vastapuolelle mahdollisuuden irtisanoa velallisen kanssa tehty sopimus tai vetäytyä sopimuksesta velkasaneerauksen tai konkurssimenettelyn perusteella.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely: Sopimus, jonka tarkoituksena on sitoutuminen jatkuvaan tai toistuvaan toimintaan tai sitoutuminen pidättymään tietystä toiminnasta tai sallimaan tietty toiminta, on mahdollista irtisanoa konkurssiin asettamisen jälkeen, jos sopimus on tehty ennen konkurssiin asettamista. Selvittäjä voi irtisanoa sopimuksen, jos se koskee konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta. Muussa tapauksessa velallinen voi irtisanoa sopimuksen. Irtisanominen tulee voimaan, kun se on annettu tiedoksi vastapuolelle. Sopimus voidaan irtisanoa myös, vaikka se olisi tehty määräajaksi. Kolmantena osapuolena olevan vuokralaisen kanssa tehty sopimus asunnon vuokraamisesta voidaan irtisanoa vain siviililaissa ja erillisessä lainsäädännössä säädetyin edellytyksin.

Velallinen, selvittäjä tai vastapuoli voi vetäytyä muusta sopimuksesta, jos se on tehty ennen konkurssiin asettamista eikä sitä ole vielä täytetty. Vetäytyminen voi koskea vain niitä velvoitteita, jotka osapuolilla on keskenään täyttämättä.

Määräyksiä, jotka koskevat tavaran myyntiä omistuksenpidätysehdolla sekä sopimusta kohteen vuokraamisesta sovittuun hintaan määräajaksi ja siirtymisestä myöhemmin kohteen vuokranneen omistukseen, sovelletaan samalla tavoin kuin konkurssimenettelyssä.

Edellä esitetyt määräykset eivät koske työlain nojalla tehtyjä sopimuksia.

Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely: Velallisen sopimussuhteita koskevia erityisiä määräyksiä ei ole. Tässä yhteydessä sovelletaan ”perinteisiä” siviili- ja kauppaoikeudellisia säännöksiä.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Konkurssiin asettamisen vaikutukset:

  • Konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta koskevaa täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettelyä ei voida aloittaa konkurssimenettelyn aikana. Jo aloitettu täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettely keskeytetään konkurssiin asettamisen jälkeen.
  • Velallisen omaisuuteen liittyvän vakuusoikeuden täytäntöönpanoa ei voida aloittaa tai jatkaa velallisen vakuudellisen velan osalta. Tämä ei päde seuraaviin:
    • rahaan tai tilisaataviin pankissa tai ulkomaisen pankin sivuliikkeessä liittyvän vakuusoikeuden täytäntöönpano
    • valtion joukkovelkakirjalainat
    • siirtokelpoiset arvopaperit.
  • Jos konkurssimenettelyn piiriin kuuluva huutokauppakohde on myyty erillisen lainsäädännön nojalla ennen konkurssiin asettamista ja tarjoaja on maksanut huutokaupanpitäjälle huutokaupassa vahvistetun hinnan, kohteen omistus- tai muu oikeus siirtyy tarjoajalle. Huutokaupan tuotto kuuluu kyseiseen pesään, ja huutokaupan kulut katsotaan pesältä olevaksi saatavaksi. Jos huutokauppaa on pyytänyt velkoja, jolla on vakuudellinen saatava, saatava tuotto maksetaan velkojalle vakuudellisen saatavan määrään saakka ikään kuin konkurssia ei olisi tapahtunut.

Velkasaneerauksen vaikutukset:

•      Velkasaneerausmenettelyssä ilmoitetun saatavan osalta ei voida aloittaa velallisen omaisuutta koskevaa täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettelyä. Jo aloitettu täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettely keskeytetään konkurssiin asettamisen jälkeen ja lopetetaan myöhemmin menettelyn aikana. Jos menettelyssä on jo realisoitu omaisuutta, mutta saatua tuottoa ei ole vielä maksettu siihen oikeutetulle, tuotto, josta on vähennetty menettelyn kulut, palautetaan velalliselle.

  • Velallisen omaisuuteen liittyvän vakuusoikeuden täytäntöönpanoa ei voida aloittaa tai jatkaa velkasaneerausmenettelyssä ilmoitetun vakuudellisen saatavan osalta.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Konkurssi:

  • Kaikki oikeudenkäynnit ja muut menettelyt sekä määräaikojen kuluminen keskeytetään konkurssiin asettamisen jälkeen.
    • Menettelyä voidaan jatkaa selvittäjän ehdotuksesta. Selvittäjästä tulee menettelyn jatkamista koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen menettelyn osapuoli velallisen sijasta.
    • Seuraavia menettelyjä ei keskeytetä:
      • 15. toukokuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/59/EU tarkoitetut rahoitusmarkkinakriisien ratkaisumenettelyt
      • veromenettelyt
      • tullimenettelyt
      • pakkolunastusmenettelyt
      • elatusapumenettelyt
      • rikosoikeudelliset menettelyt (vahingonkorvauksista ei kuitenkaan voida päättää).
      • Myös edellä mainituissa menettelyissä selvittäjän muutoksenhaun määräaika päättyy vasta 30 päivän kuluttua ensimmäisestä velkojainkokouksesta.

Velkasaneeraus:

  • Kun velkasaneeraus on sallittu, kaikki velkasaneerausmenettelyssä ilmoitettuja saatavia koskevat oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt keskeytetään.
  • Saatavia voi vaatia vain ilmoittamalla ne (saatavien kiistäminen ja vahvistaminen).

Konkurssiin perustuva velkajärjestely:

  • Oikeudenkäynnit, jotka koskevat vain konkurssimenettelyssä maksettavaa saatavaa, keskeytetään. Vanhentumisaika päättyy kuitenkin vasta 60 päivän kuluttua konkurssiin asettamisesta.
  • Jos konkurssi keskeytetään myöhemmin sillä perusteella, ettei konkurssimenettelylle ole edellytyksiä, menettelyn keskeyttäminen jätetään huomiotta.
  • Jos toinen velkoja on kiistänyt saatavan, johon velkajärjestely ei vaikuta, saatavan kiistäminen antaa velkojalle oikeuden osallistua menettelyyn väliintulijana.

Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely:

  • Velkajärjestelyllä ei ole vaikutusta oikeudenkäynteihin eikä muihin menettelyihin.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Konkurssi:

  • Velkojat:
    • Velkojat käyttävät konkurssimenettelyn toteuttamiseen liittyvää päätösvaltaa joko itsenäisesti tai velkojaelinten kautta. Näin velkojat voivat vaikuttaa konkurssimenettelyyn ja valvoa omaisuuden hallinnointia ja realisointia. Velkojat voivat antaa selvittäjälle menettelyohjeita ja muun muassa kiistää saatavia.
    • Tuomioistuin valvoo selvittäjän työtä konkurssimenettelyn aikana.

Velkasaneeraus:

  • Velkojat:
    • Velkojien tehtävänä on osallistua velkojaelinten kautta saneerausohjelman laatimiseen ja hyväksymiseen.
    • Velkojalla, joka ilmoittaa saatavan selvittäjälle, on oikeus ehdottaa selvittäjälle (toisen) ilmoitetun saatavan kiistämistä.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely:

  • Velkojat:
    • Velkojien on ilmoitettava saatavansa.
    • Vakuusvelkojat voivat harkita saataviensa ilmoittamista, mutta myös panna täytäntöön vakuusoikeutensa.
    • Velkoja voi kiistää muiden velkojien saatavat.
    • Velkoja voi toimia velkojien edustajana.
  • Velkoja voi myöhemmin (menettelyn päätyttyä) nostaa kanteen velallista vastaan velkajärjestelyn peruuttamiseksi epärehellisen tarkoituksen vuoksi.

Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely:

  • Velkojat:
    • Maksuohjelma koskee vain vakuudettomia velkojia. Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely ei vaikuta vakuusvelkojiin.
    • Velkojien on hyväksyttävä tuomioistuimen myöntämä suoja velkojia vastaan.
    • Velkoja, johon maksuohjelma vaikuttaa, voi vastustaa maksuohjelmaa, kun selvittäjä on ilmoittanut sen laatimisesta. Velkoja voi vastustaa myös vakuudettomille velkojille ehdotettua prosenttiosuutta.
    • Velkoja voi myöhemmin (menettelyn päätyttyä) nostaa kanteen velallista vastaan velkajärjestelyn peruuttamiseksi epärehellisen tarkoituksen vuoksi.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Konkurssi

  • Kun konkurssipäätös on annettu, velallisen oikeus määrätä konkurssimenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja toimia omasta puolestaan tätä omaisuutta koskevissa asioissa siirtyy selvittäjälle, joka toimii nyt velallisen nimissä ja lukuun.
  • Jos velallisen konkurssimenettelyn aikana tekemät oikeustoimet ovat vahingollisia konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden kannalta, ne ovat tehottomia suhteessa velkojiin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta niiden pätevyyteen.
  • Ne, joilla on konkurssimenettelyn piiriin kuuluvia velkoja, ovat velvollisia maksamaan velat selvittäjälle konkurssimenettelyssä. Tätä velvollisuutta sovelletaan, vaikka velat maksettaisiin jollekin muulle taholle, paitsi jos selvittäjä vastaanottaa kyseiset maksut.
  • Velallinen voi kieltäytyä lahjasta tai perinnöstä konkurssimenettelyn aikana vain selvittäjän suostumuksella. Muussa tapauksessa lahjasta tai perinnöstä kieltäytyminen on tehoton suhteessa velkojiin.
  • Jos selvitystilassa olevasta oikeushenkilöstä tehdään konkurssipäätös, selvitystila keskeytetään, kunnes konkurssimenettely on peruutettu.
  • Toimivaltainen taho (velkojatoimikunta, vakuusvelkoja tai erityistapauksissa tuomioistuin) antaa selvittäjälle ohjeita ja suosituksia omaisuuden hoidosta, velallisen yrityksen tai sen osan toiminnasta ja omaisuuden realisoinnista. Tähän kuuluu myös omaisuuden tai sen olennaisen osan vuokralle antaminen (rajoituksin, kun yritys on toiminnassa).
  • Toimivaltainen taho antaa ohjeita myös seuraavista:
    • sopimuksen tekeminen velallisen yrityksen toimintaan liittyvästä väliaikaisesta rahoituksesta
    • yrityksen toiminnan jatkaminen, jos velallinen on tietyntyyppinen rahoituslaitos
    • velallisen omaisuutta koskevan panttioikeuden perustaminen
    • sellaisen velallisen yrityksen toimintaan liittyvän sopimuksen tekeminen, jossa selvittäjä sitoutuu jatkamaan toimintaa tietyn ajanjakson tai tietyn liikevaihtoon liittyvän prosenttiosuuden saavuttamisen jälkeen.
    • Selvittäjän on pyydettävä ja odotettava ohjeita ennen ensimmäisen oikeustoimen tekemistä asiassa. Jos toimivaltainen taho ei vastaa, selvittäjä pyytää tuomioistuinta päättämään, miten asiassa edetään. Tuomioistuimen päätös sitoo selvittäjää. Selvittäjän pyynnössä on oltava kaikki tarvittavat tiedot.
    • Kun kyse on muista asioista, toimivaltainen taho voi suosittaa selvittäjälle sopivaa menettelytapaa. Jos selvittää kieltäytyy noudattamasta suositusta, toimivaltainen taho voi pyytää tuomioistuinta päättämään, miten asiassa edetään. Tuomioistuimen päätös sitoo selvittäjää.
    • Jos toimivaltainen taho ohjeistaa selvittäjää toimimaan tavalla, joka on vastoin muiden velkojien etuja tai omaisuuden realisointia koskevia sääntöjä, selvittäjä kieltäytyy noudattamasta ohjeita ja pyytää toimivaltaista tahoa muuttamaan niitä. Jos ohjeita ei muuteta, selvittäjä pyytää tuomioistuinta päättämään, miten asiassa edetään. Tuomioistuimen päätös sitoo selvittäjää.
    • Selvittäjä hoitaa konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta ammattimaista huolellisuutta noudattaen. Tarkoituksena on näin varmistaa omaisuuden asianmukainen suoja menettämistä, vahingoittumista, tuhoutumista tai muuta heikentymistä vastaan sekä omaisuuden hoidosta aiheutuvien kulujen pysyminen tarkoituksenmukaisina ja kohtuullisina.
    • Hoitaessaan konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta selvittäjä ei saa suosia yhtä velkojaa eikä asettaa henkilökohtaisia etuja tai muiden etuja kaikkien velkojen yhteisen edun edelle.
    • Selvittäjä voi antaa konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa velallisen omaisuutta vuokralle. Selvittäjän velvollisuutena on sopia vuokrasta, joka on vähintään samaa tasoa kuin millä vastaavaa kohdetta yleensä vuokrataan tietyssä paikassa ja tiettynä aikana. Selvittäjän on myös varmistettava, ettei vuokrasopimuksesta aiheudu velalliselle muita kuin lakisääteisiä velvoitteita, että vuokralaisen vuokrasopimukseen perustuvat velvoitteet on varmistettu asianmukaisesti ja että vuokrasopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla. Jos nämä edellytykset eivät täyty, selvittäjä voi tehdä vuokrasopimuksen vain toimivaltaisen tahon suostumuksella. Saatavia vuokratuloja pidetään konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden realisoinnista saatavana tuottona.
    • Selvittäjä voi konkurssiin asettamisen jälkeen jatkaa joitakin velallisen liiketoimintaan liittyviä toimia, jos ne kasvattavat konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden arvoa tai estävät arvon alenemista. Jos kyseisten toimien kustannukset ovat suuremmat kuin niiden tuottamat tulot, selvittäjä lopettaa toimet viipymättä.
  • Omaisuuden realisointi
  • Konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden realisoinnin tarkoituksena on saada mahdollisimman suuri tuotto mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman vähäisin kustannuksin. Realisoidessaan omaisuutta selvittäjä valitsee ammattimaista huolellisuutta noudattaen menetelmän, joka täyttää parhaiten realisoinnin tarkoituksen ja on lainsäädännössä vahvistettujen realisointisääntöjen mukainen.
  • Konkurssiin asettamisen yhteydessä nimetty selvittäjä realisoi viipymättä omaisuuden, joka on välittömässä vaarassa turmeltua, tuhoutua tai heikentyä muulla tavoin olennaisesti. Tähän ei tarvita toimivaltaisen tahon ohjeita tai tuomioistuimen päätöstä. Selvittäjä voi aloittaa muun omaisuuden realisoinnin ensimmäisen velkojainkokouksen jälkeen.
  • Selvittäjä pitää avoimesti kirjaa konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden realisoinnista, erikseen yleisen pesän ja kunkin erillisen pesän osalta. Realisoituaan omaisuuserän selvittäjä kohdentaa saadun tuoton siihen luettelon osaan, joka oli realisoinnin kohteena. Jos selvittäjä realisoi yhdessä useita kohteita eikä yksittäisiä tuottoja voida määrittää, selvittäjä jakaa yhteiset tuotot kohteiden kesken niiden luetteloon perustuvan suhteellisen arvon mukaisesti.
  • Selvittäjä tallettaa konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden realisoinnista saadut tuotot pankin tai ulkomaisen pankin sivuliikkeen tilille. Pankin tai ulkomaisen pankin sivuliikkeen tilille maksamaa korkoa pidetään konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden realisoinnista saatavana tuottona.
  • Selvittäjä voi omaisuuden realisoimiseksi
    • a) julkistaa julkisen tarjouskilpailun
    • b) jättää omaisuuden huutokaupattavaksi
    • c) jättää omaisuuden arvopaperikauppiaan myytäväksi
    • d) järjestää huutokaupan, tarjouskaupan tai muun omaisuuden myyntiin johtavan kilpailumenettelyn
    • e) myydä omaisuuden muulla sopivalla tavalla.
    • Realisoidessaan yrityksen selvittäjä siirtää sopimuksella ostajalle kaikki yritykselle kuuluvat tavarat, oikeudet ja muun omaisuuden. Yrityksen veloista ostajalle siirtyvät vain ne, jotka ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen velallisen yrityksen toiminnan yhteydessä, sekä sopimuksessa lueteltuihin työsuhteisiin liittyvät muut kuin monetaariset velat (nemo plus iuris -periaatetta ei sovelleta).
    • Jos selvittäjä realisoi konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta muuten kuin myymällä yrityksen, osan yrityksestä tai olennaisen osan yrityksen omaisuudesta, konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa kiinteää omaisuutta voi realisoida vain huutokaupalla. Selvittäjä ilmoittaa huutokaupasta virallisessa kauppalehdessä (Obchodný vestník).
    • Osakkeiden siirtoon suostumista, osakkeiden siirron pyytämistä ja osakkeiden hankinnan pyytämistä koskevat oikeudet sekä muut sopimukseen perustuvat etuosto-oikeudet eivät sido selvittäjää omaisuuden realisoinnin yhteydessä. Jos realisoitavaan omaisuuteen liittyy lakisääteinen etuosto-oikeus tai esineoikeutena oleva etuosto-oikeus, selvittäjä tarjoaa etuosto-oikeuden kohdetta kirjallisesti siihen oikeutetulle. Tämä etuosto-oikeus ei sido selvittäjää, jos sen haltija ei käytä oikeuttaan 60 päivän kuluessa kirjallisen tarjouksen saamisesta.
    • Kaikki vakuusoikeudet raukeavat omaisuuden realisoinnin yhteydessä, lukuun ottamatta panttioikeutta, jonka selvittäjä on perustanut konkurssiin asettamisen jälkeen toimivaltaisen tahon ohjeiden mukaisesti, tai sellaista kolmannen osapuolen omaisuutta koskevaa vakuusoikeutta, jolla on parempi etuoikeusasema kuin velallisen velkaa koskevalla vakuusoikeudella.
    • Jos jokin kohde luovutetaan vastiketta vastaan, ostaja saa sen omistukseensa, vaikka velallinen ei olisi kohteen omistaja, paitsi jos ostaja tiesi tai ostajan olisi pitänyt tietää, että velallinen tai kolmas osapuoli, jonka omaisuus on velallisen velan vakuutena, ei ole kohteen omistaja. Selvittäjä on vastuussa kohteen alkuperäiselle omistajalle tässä yhteydessä mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta, jollei selvittäjä pysty osoittamaan, että hän on toiminut ammattimaista huolellisuutta noudattaen.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely

  • Kun konkurssipäätös on annettu, velallisen oikeus määrätä maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja toimia omasta puolestaan tätä omaisuutta koskevissa asioissa siirtyy selvittäjälle, joka toimii nyt velallisen nimissä ja lukuun.
  • Jos velallisen konkurssimenettelyn aikana tekemät oikeustoimet ovat vahingollisia konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden kannalta, ne ovat tehottomia suhteessa velkojiin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta niiden pätevyyteen.
  • Velallinen ja velallisen suostumuksella hänen läheisensä saavat käyttää konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa kohdetta tavalliseen tapaan. He ovat kuitenkin velvollisia suojaamaan sitä menettämiseltä, vahingoittumiselta tai tuhoutumiselta ja pidättymään kaikesta, mikä voisi alentaa sen arvoa enemmän kuin tavanomainen kuluminen. Jokaisen, joka käyttää konkurssipesään kuuluvaa kohdetta, on annettava selvittäjän tutkia se milloin tahansa. Jos jollakulla muulla kuin velallisella tai velallisen läheisellä on kyseisen kohteen käyttöoikeus, kohdetta saa käyttää vain selvittäjän luvalla. Kaikki tällaisesta kolmannen osapuolen käytöstä saatavat tulot kuuluvat konkurssipesään.
  • Selvittäjä realisoi konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan suuriarvoisen kiinteän omaisuuden huutokaupalla ja pieniarvoisen kiinteän omaisuuden irtaimena omaisuutena.
  • Kun kiinteä omaisuus realisoidaan huutokaupalla, alimman tarjouksen suuruuden määrittää vakuusvelkoja, jonka vakuusoikeus huutokauppakohteeseen on etuoikeusasemaltaan paras, tai velkojien edustaja, jos huutokauppakohteeseen ei ole vakuusoikeutta.
  • Velallisen asunnon realisointi
  • Selvittäjä voi realisoida velallisen asunnon vain huutokaupalla.
  • Velallisen asuntoa ei voida realisoida, jos saatava tuotto ei asunnon verovapaan arvon (10 000 euroa) vähentämisen jälkeen kattaisi realisointikustannuksia ja vähintään joidenkin rekisteröityjen velkojien saatavia. Selvittäjä arvioi velallisen asunnon arvon. Jos joku velkojista kuitenkin toimittaa asiantuntijalausunnon ja maksaa ennakkomaksun huutokaupan kulun vahvistamiseen liittyvästä notaarin palkkiosta, päätös tehdään asiantuntijalausunnon perusteella. Jos asuntoa ei silloin realisoida, kyseisen velkojan on maksettava realisointikustannukset.
  • Jos velallisen asunto realisoidaan, selvittäjä maksaa asunnon verovapaata arvoa vastaavan määrän (jakosuunnitelman ulkopuolella) erityiselle pankkitilille, jonka selvittäjä on avannut tätä tarkoitusta varten velallisen nimissä ja lukuun, ja ilmoittaa asiasta velalliselle ilman aiheetonta viivytystä. Vain selvittäjällä on oikeus tallettaa tai siirtää varoja velallisen erityistilille.
  • Velallisen erityistilillä olevat varat ovat konkurssimenettelyn, ulosmittausmenettelyn tai vastaavan täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolella 36 kuukautta tilin avaamisesta.
  • Erityistili ei ole velallisen käytettävissä näiden 36 kuukauden aikana, mutta hänellä on oikeus pyytää pankkia tai ulkomaisen pankin sivuliikettä nostamaan tililtä käteistä. Kuukausittain nostettavasta enimmäismäärästä säädetään Slovakian hallituksen asetuksessa (250 euroa).
  • Jos velallisen realisoitu asunto on puolisoiden yhteistä omaisuutta, selvittäjä avaa myös toiselle entiselle omistajalle velallisen erityistilin.
  • Irtaimen omaisuuden realisointi
  • Selvittäjä realisoi konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan irtaimen omaisuuden yhtenä tai useampana ryhmänä tarjouskaupan avulla. Selvittäjä julkaisee sitä varten virallisessa kauppalehdessä tiedot tarjouskaupan kohteena olevasta omaisuudesta sekä tarjousten jättämisen määräajan, jonka on oltava vähintään kymmenen vuorokautta tarjouskaupan julkaisemispäivämäärästä. Tarjoukset otetaan huomioon vain, jos tarjoaja on tallettanut selvittäjän tilille täyden ennakkomaksun ostohinnasta. Omaisuus myydään korkeimman tarjouksen tehneelle. Jos useat tarjoajat ovat tehneet samansuuruisen tarjouksen, ostaja ratkaistaan arvalla. Ostajan on järjestettävä omaisuuden poiskuljetus omalla kustannuksellaan.
  • Jos konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaa irtainta omaisuutta ei pystytä realisoimaan kolmannellakaan tarjouskaupalla, omaisuus ei kuulu enää konkurssimenettelyn piiriin. Jos saatavan ilmoittanut velkoja ilmaisee olevansa kiinnostunut kyseisestä omaisuudesta, selvittäjä siirtää sen sille saatavan ilmoittaneelle velkojalle, joka tekee korkeimman tarjouksen kymmenen päivän kuluessa kolmannen tarjouskaupan päättymisestä. Jos useat saatavia ilmoittaneet velkojat ovat tehneet samansuuruisen tarjouksen, ostaja ratkaistaan arvalla. Kyseisen velkojan on järjestettävä omaisuuden poiskuljetus omalla kustannuksellaan.
  • Selvittäjä voi realisoida irtainta omaisuutta myös muulla tavoin velkojien edustajan tai asianomaisen vakuusvelkojan kirjallisen määräyksen mukaisesti. Jos vakuusvelkojia on useita, kirjallisen määräyksen voi antaa vain se velkoja, jonka vakuusoikeus on etuoikeusasemaltaan paras.
  • Velallisen saatavien ja muun omaisuuden realisointi
  • Jos velallisen saatavat kuuluvat konkurssipesään, selvittäjä pyrkii perimään ne ilman tuomioistuimen tai muun viranomaisen apua. Jos selvittäjä ei ole onnistunut perimään saatavia kuuden kuukauden kuluttua konkurssiin asettamisesta, saatavat realisoidaan siirtämällä ne irtaimeksi omaisuudeksi. Saatavan siirtämisen kieltävät tai sitä rajoittavat järjestelyt eivät sido selvittäjää. Nämä rajoitukset lakkaavat olemasta voimassa, kun saatava on siirretty.
  • Jos saatava kuuluu konkurssipesään, sen vanhentumisaika keskeytyy ja jatkuu vasta, kun saatava ei enää kuulu konkurssimenettelyn piiriin. Tuomioistuin tai muu viranomainen keskeyttää konkurssimenettelyn piiriin kuuluvaan saatavaan liittyvät menettelyt, kunnes saatava ei enää kuulu konkurssimenettelyn piiriin.
  • Selvittäjä realisoi muun omaisuuden vastaavalla tavalla kuin irtaimen omaisuuden tai saatavat.
  • Oikeus ostaa takaisin omaisuutta konkurssipesästä
  • Oikeutetulla henkilöllä (määritelty jäljempänä) on velallisen suostumuksella oikeus ostaa takaisin omaisuutta konkurssipesästä milloin tahansa hinnalla, joka on vahvistettu asiantuntijalausunnon perusteella. Tässä tapauksessa ei sovelleta realisointisääntöjä koskevia määräyksiä.
  • Oikeutetulla henkilöllä on velallisen suostumuksella oikeus ostaa takaisin omaisuutta konkurssipesästä huutokaupassa tai tarjouskaupassa määräytyneellä hinnalla tai velkojan tarjoamalla hinnalla, jos oikeutettu henkilö maksaa kyseisen hinnan selvittäjälle kymmenen päivän kuluessa huutokaupan tai tarjouskaupan päättymisestä tai velkojan tarjouksen tekemisestä.
  • Jos velallisen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen, sisarus tai puoliso käyttää velallisen suostumuksella oikeutta ostaa velallisen asunto takaisin konkurssipesästä, asunnon verovapaa arvo kuitataan ostohintaa vastaan.
  • Kun kyse on oikeudesta ostaa takaisin omaisuutta konkurssipesästä, oikeutetulla henkilöllä tarkoitetaan velallisen ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa sukulaista, sisarusta, puolisoa tai kuntaa, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee.
  • Jos oikeutta ostaa takaisin omaisuutta konkurssipesästä loukataan, oikeutetulla henkilöllä on oikeus vaatia, että kyseisen omaisuuden hankkija tarjoutuu myymään omaisuuden oikeutetulle henkilölle. Tämä oikeus raukeaa, jos sitä ei käytetä kolmen kuukauden kuluessa kyseisen omaisuuden realisoinnista.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Konkurssi

  • Velkoja voi ilmoittaa kaikki velalliselta olevat saatavat, myös ne, jotka eivät ole vielä erääntyneet maksettaviksi.
  • Myös vakuudellinen saatava (vakuusoikeus velallisen omaisuuteen) voidaan ilmoittaa.
  • Velkoja voi ilmoittaa joltain muulta kuin velalliselta olevan vakuudellisen saatavan, jos vakuusoikeus koskee velallisen omaisuutta (saatavan maksamiseen liittyy tällaisissa tapauksissa tiettyjä rajoituksia). Jos tällaista saatavaa ei ilmoiteta, se katsotaan etuoikeusasemaltaan heikommaksi saatavaksi pesältä.
  • Myös tulevat ja ehdolliset saatavat voidaan ilmoittaa.
  • Saatavia, joita ei ilmoiteta hakemuksella, kutsutaan pesältä oleviksi saataviksi.
  • Ne jakautuvat yleiseltä pesältä oleviin saataviin ja erilliseltä pesältä oleviin saataviin (turvattu vakuusoikeudella).
  • Saatavat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin:
    • pesän realisointikustannukset, jakosuunnitelma, selvittäjän palkkio ja väliaikaisen selvittäjän palkkio ja kulut
    • oikeus konkurssimenettelyn kulujen ennakkomaksun palautukseen
    • konkurssimenettelyn hoitoon liittyvien selvittäjän välttämättömien kulujen korvaaminen
    • konkurssiin asettamisen jälkeen erääntynyt lapsen elatusapu ja sen kalenterikuukauden elatusapu, jonka aikana konkurssi asetettiin
    • pesän hoitoon liittyvät kustannukset ja yrityksen toiminnan yhteydessä syntyneet saatavat konkurssimenettelyn aikana, mukaan lukien selvittäjän tekemiin sopimuksiin liittyvät saatavat
    • selvitysmiehen ja vastaavan edustajan palkkio ja heidän välttämättömien kulujensa korvaaminen konkurssiin asettamisen jälkeen
    • työntekijän palkka ja muut korvaukset, jotka perustuvat työsopimukseen tai työsuhteen ulkopuolista työtä koskevaan sopimukseen (”työkorvaukset”), konkurssiin asettamisen jälkeiseltä ajalta ja siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana konkurssi asetettiin, sen suuruisina, mitä selvittäjä on määrännyt tai mitä selvittäjä ja työntekijä, jolle selvittäjä on antanut pesän hoitoon liittyviä tehtäviä, ovat sopineet
    • työntekijän työkorvaukset konkurssiin asettamisen jälkeiseltä ajalta ja siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana konkurssi asetettiin, sen suuruisina, mitä selvittäjä on määrännyt tai mitä selvittäjä ja työntekijä, jolle selvittäjä on antanut yrityksen toimintaan liittyviä tehtäviä konkurssimenettelyn aikana, ovat sopineet
    • veroihin, maksuihin, tulleihin, sairausvakuutusmaksuihin, sosiaaliturvamaksuihin, vanhuuseläkemaksuihin ja lisäeläkemaksuihin liittyvät saatavat, jotka ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen, jos kyse on yrityksen toimintaan liittyvistä saatavista konkurssimenettelyn aikana
    • työkorvaukset konkurssiin asettamisen jälkeiseltä ajalta ja siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana konkurssi asetettiin, suuruudeltaan enintään neljä kertaa kuukausittainen vähimmäistoimeentulo työsuhteen kultakin konkurssiin asettamisen jälkeiseltä kalenterikuukaudelta, mukaan lukien kalenterikuukausi, jonka aikana konkurssi asetettiin, ja kalenterikuukausi, jonka aikana työsuhde päättyi
    • veroihin, maksuihin, tulleihin, sairausvakuutusmaksuihin, sosiaaliturvamaksuihin, vanhuuseläkemaksuihin ja lisäeläkemaksuihin liittyvät saatavat, jotka ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen, jos kyse on omaisuuden hoitoon ja realisointiin liittyvistä saatavista
    • saatavat, jotka liittyvät hyvityksiin takuurahastosta, jos kyse on työntekijälle maksetusta, työntekijän työkorvauksiin (pesältä oleva saatava) liittyvästä etuudesta.
  • Selvittäjä maksaa yleiseltä pesältä olevat saatavat juoksevasti. Jos samalla sijalla olevia saatavia yleiseltä pesältä ei voida maksaa kokonaan, ne maksetaan suhteutetusti.
  • Erilliseltä pesältä olevat saatavat liittyvät erilliseen pesään.
  • Selvittäjä maksaa erilliseltä pesältä olevat saatavat juoksevasti. Jos samalla sijalla olevia saatavia erilliseltä pesältä ei voida maksaa kokonaan, ne maksetaan suhteutetusti.
  • Pesältä olevat saatavat ilmoitetaan selvittäjälle. Selvittäjä ilmoittaa velkojalle pyynnöstä, hyväksyykö selvittäjä velkojan pesältä olevan saatavan oikeusperusteen, määrän ja aseman.
  • Jos selvittäjä ei hyväksy pesältä olevaa saatavaa, velkojaa kehotetaan nostamaan kanne selvittäjää vastaan ja pyytämään, että tuomioistuin ratkaisee pesältä olevan saatavan oikeusperusteen tai määrän. Jos velkoja ei nosta kannetta ajoissa, pesältä oleva saatava jätetään huomiotta konkurssimenettelyssä siltä osin kuin selvittäjä ei ole hyväksynyt sitä.
  • Selvittäjä on vastuussa velkojille ja muille henkilöille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jotka johtuvat selvittäjän kohtuuttomista tai liiallisista omaisuuden hoitoon tai realisointiin tai yrityksen toimintaan liittyvistä kuluista, jollei selvittäjä pysty osoittamaan, että hän on toiminut ammattimaista huolellisuutta noudattaen.
    • Selvittäjä pitää avoimesti kirjaa pesältä olevista saatavista ja on velvollinen toimittamaan tulosteen tästä kirjanpidosta tuomioistuimelle.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely

  • Velkajärjestelyyn voi liittyä kolmentyyppisiä saatavia:
    • Saatavat, jotka voidaan maksaa vain konkurssimenettelyssä tai maksuohjelman perusteella. Kyse on pääosin saatavista, jotka ovat syntyneet ennen konkurssiin asettamista tai suojan myöntämistä velkojia vastaan, sekä liitännäissaatavista ja saatavista, jotka liittyvät ennen konkurssia tehdyn sopimuksen irtisanomiseen tai siitä vetäytymiseen.
    • Saatavat, joita ei voida periä velalliselta velkajärjestelyssä. Tällaisia ovat saatavien liitännäiskulut (tietty osa niistä), vekseli- tai velkakirjasaatavat, sopimussakot, muut sakot, lähipiiriin kuuluvien osapuolten saatavat ja velkajärjestelyyn osallistuvien kulut.
    • Saatavat, joihin velkajärjestely ei vaikuta (velkoja voi halutessaan ilmoittaa ne):
      • saatavat, joita ei ole ilmoitettu velkajärjestelyyn liittyvässä konkurssimenettelyssä, koska selvittäjä ei ole ilmoittanut velkojalle kirjallisesti konkurssiin asettamisesta velkajärjestelyä varten
      • saatavat oikeusapukeskukselta
      • vakuudelliset saatavat siltä osin kuin vakuusoikeuden kohde kattaa ne
      • tahallisen henkilövahingon korvausvelvollisuuteen liittyvät saatavat, mukaan lukien liitännäiskulut
      • elatusapusaatavat, mukaan lukien liitännäiskulut
      • velallisen maksettavana olevat työkorvaukset
      • rikoslakiin perustuvat sakot
      • muut kuin monetaariset saatavat.
      • Jos velkajärjestelyyn liittyvässä konkurssimenettelyssä ei ilmoiteta vakuudellista saatavaa, vakuusvelkojalla on oikeus vaatia vain vakuusoikeuden kohteeseen perustuvaa maksua.
      • Velkajärjestelyyn liittyvässä konkurssimenettelyssä ei voi panna vireille pesältä olevia saatavia koskevia vaateita. Kun pesä on realisoitu ja kaikki saadun tuoton jakosuunnitelmaan mahdollisesti vaikuttavat riidat on ratkaistu, selvittäjän on laadittava jakosuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä viimeistään 60 päivän kuluttua konkurssiin asettamisesta. Selvittäjä ilmoittaa jakosuunnitelman valmistelusta virallisessa kauppalehdessä.
      • Selvittäjä vähentää saadusta tuotosta ensin konkurssimenettelyn kulut ja tapauksen mukaan velallisen asunnon verovapaan arvon ja maksaa sitten ilmoitetut velallisen lasten elatusapusaatavat. Loput saadusta tuotosta selvittäjä jakaa kaikkien rekisteröityjen velkojien kesken velkojien vahvistettujen saatavien määrän mukaisessa suhteessa. Jokainen velkoja vastaa saatavien maksuun liittyvistä kuluista.
      • Konkurssimenettelyn kuluja ovat seuraavat:
  • selvittäjän palkkio sekä omaisuuden realisoinnista ja jakosuunnitelman laatimisesta aiheutuneet kulut
  • konkurssimenettelyn hoitoon liittyvät selvittäjän välttämättömät kulut
  • konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden hoitoon liittyvät kulut
  • ennakkomaksu asiantuntijalausunnon kustannuksista
  • selvittäjän velkojan pyynnöstä tekemien tutkimusten kulut, joiden määrän hyväksyy velkojien edustaja tai velkojainkokous.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Saatavien ilmoittaminen konkurssimenettelyssä

  • Muut kuin pesältä olevat saatavat ilmoitetaan konkurssimenettelyssä hakemuksella.
  • Hakemus on jätettävä selvittäjälle saatavien ilmoittamista koskevassa säännönmukaisessa määräajassa eli 45 päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta. Velkoja lähettää jäljennöksen hakemuksesta myös tuomioistuimelle.
  • Jos velkoja lähettää hakemuksen selvittäjälle myöhemmin, se otetaan huomioon, mutta velkoja ei voi käyttää äänioikeutta tai muita ilmoitettuun saatavaan liittyviä oikeuksia. Tämä ei rajoita velkojan oikeutta saada oma osuutensa maksusta. Velkojalle voidaan kuitenkin maksaa vain osuus yleisen pesän tuoton jakosuunnitelmaan sisältyvästä tuotosta, jos jakosuunnitelman valmistelusta ilmoitettiin virallisessa kauppalehdessä sen jälkeen, kun selvittäjä vastaanotti hakemuksen. Selvittäjä julkaisee virallisessa kauppalehdessä tiedon tämän saatavan kirjaamisesta saatavaluetteloon sekä velkojan nimen ja saatavan määrän.
  • Jos kyseessä on vakuudellinen saatava, vakuusoikeutta on käytettävä ajallaan ja asianmukaisesti lähettämällä hakemus selvittäjälle saatavien ilmoittamista koskevassa säännönmukaisessa määräajassa eli 45 päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta. Muussa tapauksessa se raukeaa. Hakemusta voi käyttää myös tulevan saatavan tai tietyn edellytyksen täyttymisestä riippuvan saatavan (”ehdollinen saatava”) ilmoittamiseen. Velkoja voi kuitenkin käyttää ehdolliseen saatavaan liittyviä oikeuksia vasta todistettuaan selvittäjälle, että tällainen saatava on syntynyt.
  • Hakemuksen lähettämisellä selvittäjälle on samat vanhentumisaikaa ja oikeuden raukeamista koskevat oikeudelliset vaikutukset kuin oikeuden käyttämisellä tuomioistuimessa.
  • Konkurssimenettelyssä velkoja ilmoittaa myös joltain muulta kuin velalliselta olevan saatavansa, jos siihen liittyy vakuusoikeus velallisen omaisuuteen.
  • Jos velkoja ei ilmoita tällaista vakuudellista saatavaa säännönmukaisessa määräajassa, velkojan vakuusoikeus jätetään huomiotta. Velkojalla on kuitenkin oikeus saada kyseisestä pesästä se, mitä pesään on näin tullut lisää. Velkoja voi käyttää tätä oikeutta vaatimalla saatavaa kyseiseltä pesältä. Saatava maksetaan kuitenkin vasta, kun kaikki muut pesältä olevat saatavat on maksettu.

Konkurssimenettelyyn liittyvän hakemuksen yksityiskohdat

  • Hakemus on tehtävä määrätyllä lomakkeella, ja sen on sisällettävä olennaiset tiedot. Muussa tapauksessa hakemusta ei oteta huomioon. Olennaiset tiedot ovat seuraavat:

a) velkojan etunimi, sukunimi ja asuinosoite tai velkojan nimi ja rekisteröity toimipaikka

b) velallisen etunimi, sukunimi ja asuinosoite tai velallisen nimi ja rekisteröity toimipaikka

c) saatavan oikeusperuste

d) saatavan asema yleisestä pesästä maksettaessa

e) saatavan kokonaismäärä

f) velkojan allekirjoitus.

  • Kustakin vakuudellisesta saatavasta on jätettävä erillinen hakemus, jossa ilmoitetaan vakuuden kattama määrä sekä vakuusoikeuden tyyppi, asema, kohde ja oikeusperuste.
  • Ehdollista saatavaa koskevassa hakemuksessa on myös määritettävä tilanne, jossa saatavan on määrä syntyä, tai edellytys, josta saatava on riippuvainen.
  • Saatavan kokonaismäärä jaetaan hakemuksessa pääomaan ja liitännäiskuluihin, ja liitännäiskulut jaetaan niiden oikeusperusteen mukaan.
  • Saatavat ilmoitetaan euroina. Muussa tapauksessa selvittäjä muuntaa saatavan määrän euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin tai Slovakian keskuspankin (Národná banka Slovenska) konkurssipäivänä määrittämää ja julkistamaa viitekurssia. Jos saatava ilmoitetaan valuutassa, jonka viitekurssia Euroopan keskuspankki ja Slovakian keskuspankki eivät määritä tai julkista, selvittäjä määrittää saatavan määrän ammattimaista huolellisuutta noudattaen.
  • Hakemukseen liitetään asiakirjoja, jotka todistavat siinä esitetyt tiedot oikeiksi. Jos velkoja on kirjanpitoyksikkö, hakemuksessa on ilmoitettava, onko saatava sisällytetty velkojan kirjanpitoon ja missä määrin, tai perusteltava, miksi näin ei ole tehty.
  • Muuta kuin monetaarista saatavaa koskevassa hakemuksessa on oltava asiantuntijalausunto, jossa määritetään muun kuin monetaarisen saatavan arvo. Muussa tapauksessa hakemusta ei oteta huomioon.
  • Velkojan, jolla ei ole asuinosoitetta, rekisteröityä toimipaikkaa tai yrityksen organisaatioyksikköä Slovakiassa, on nimettävä asiakirjojen tiedoksiantoa varten edustaja, jolla on asuinosoite tai rekisteröity toimipaikka Slovakiassa, ja ilmoitettava edustajan nimeämisestä kirjallisesti selvittäjälle. Muussa tapauksessa asiakirjat annetaan tiedoksi velkojalle vain julkaisemalla ne virallisessa kauppalehdessä.

Puutteelliset hakemukset konkurssimenettelyssä

  • Saatavien ilmoittamisen säännönmukaisen määräajan päätyttyä selvittäjä toimittaa tuomioistuimelle ilman aiheetonta viivytystä luettelon asiakirjoista, joita selvittäjä ei pidä hakemuksina, ja antaa niistä lausuntonsa. Tuomioistuin päättää ilman aiheetonta viivytystä, onko kyseisiä asiakirjoja pidettävä hakemuksina. Tuomioistuin lähettää päätöksensä selvittäjälle, joka ilmoittaa siitä asianomaisille tahoille.
  • Hakemusta, joka koskee saatavan ilmoittamista konkurssimenettelyssä, ei voi korjata eikä muuttaa.
  • Saatavaluettelo konkurssimenettelyssä
  • Selvittäjä kirjaa ilmoitetut saatavat saatavaluetteloon. Selvittäjä vahvistaa velkojan pyynnöstä viipymättä, onko velkojan saatava kirjattu saatavaluetteloon.
  • Saatavaluettelo on konkurssimenettelyssä perustana ilmoitettuun saatavaan liittyvien oikeuksien käyttämiselle.

Saatavien kiistäminen ja vahvistaminen konkurssimenettelyssä

  • Slovakian lainsäädännössä ei puhuta saatavien ”hyväksymisestä” tai ”hyväksymättä jättämisestä” vaan saatavien ”kiistämisestä” tai ”vahvistamisesta”.
  • Selvittäjä vertailee jokaista ilmoitettua saatavaa velallisen kirjanpitoon ja muihin asiakirjoihin sekä velkaluetteloon ja ottaa huomioon velallisen ja muiden osapuolten lausunnot. Lisäksi selvittäjä suorittaa omia tutkimuksia. Jos saatava todetaan kyseenalaiseksi, selvittäjä on velvollinen kiistämään saatavan kyseenalaiset osat.
  • Selvittäjä tai saatavan ilmoittanut velkoja voi kiistää saatavan (velkoja lähettämällä määrätyn lomakkeen selvittäjälle) sen oikeusperusteen, täytäntöönpanokelpoisuuden, määrän, aseman, siihen liittyvän vakuusoikeuden tai vakuusoikeuden aseman perusteella. Jos saatavan on ilmoittanut Euroopan unionin elin, toimielin tai virasto, kyseisen elimen, toimielimen tai viraston ilmoittamaa oikeusperustetta ja määrää ei voi kiistää.
  • Saatavan voi kiistää
    • 30 päivän kuluessa saatavien ilmoittamisen säännönmukaisen määräajan päättymisestä
    • 30 päivän kuluessa saatavan kirjaamisesta saatavaluetteloon virallisessa kauppalehdessä, jos saatava on ilmoitettu myöhemmin.
    • Tuomioistuin voi selvittäjän pyynnöstä tai muuten pidentää selvittäjän määräaikaa saatavien kiistämiselle enintään 30 päivällä kerrallaan, jos hakemuksia on paljon tai jos siihen on muita tärkeitä perusteita.
    • Saatavan kiistäminen on aina perusteltava. Jos kiistetään tietty määrä, kyseinen määrä on ilmoitettava. Jos kiistetään saatavan asema, kiistäjän on ilmoitettava hyväksymänsä asema. Jos kiistetään vakuusoikeus, kiistetty laajuus on ilmoitettava. Muussa tapauksessa kiistäminen on tehoton. Jos tuomioistuin on vahvistanut kiistetyn saatavan ainakin osittain, saatavan kiistäjä on vastuussa kyseiselle velkojalle kiistämisestä mahdollisesti aiheutuneista vahingoista, jollei hän pysty osoittamaan toimineensa ammattimaista huolellisuutta noudattaen.
    • Selvittäjä kirjaa tiedon saatavan kiistämisestä saatavaluetteloon ilman aiheetonta viivytystä ja ilmoittaa asiasta kirjallisesti velkojalle, jonka saatava on kiistetty.
    • Kun velkoja on kiistänyt saatavan, kiistäminen on pätevä, jos
      • se on tehty määrätyllä lomakkeella ja
      • selvittäjän pankkitilille on maksettu 350 euroa käyttäen ”vaihtuvana tunnuksena” saatavan numeroa saatavaluettelossa. Selvittäjä ilmoittaa tätä varten virallisessa kauppalehdessä pankkitilin, jolle kyseinen maksu voidaan tallettaa. Talletuksen voi tehdä vain saatavan kiistämistä koskevan määräajan kuluessa, ja jokaisen erillisellä hakemuksella kiistetyn saatavan osalta on tehtävä erillinen talletus. Talletettu maksu kuuluu yleiseen pesään. Jos saatavan kiistämiselle on täydet tai osittaiset perusteet, saatavan kiistäneellä velkojalla on oikeus saada tallettamansa maksu takaisin. Palautusta voi hakea pesältä olevana saatavana.
      • Velallisella on oikeus vastustaa ilmoitettua saatavaa velkojia koskevan saatavien kiistämisen määräajan kuluessa. Vastustaminen kirjataan saatavaluetteloon, mutta se ei vaikuta saatavan vahvistamiseen.
      • Velkojalla on oikeus nostaa kanne kiistetyn saatavan ratkaisemiseksi tuomioistuimessa. Kanne on nostettava kaikkia saatavan kiistäneitä vastaan. Tätä oikeutta on käytettävä tuomioistuimessa kaikkia kyseisiä henkilöitä vastaan 30 päivän kuluessa siitä, kun selvittäjä on ilmoittanut saatavan kiistämisestä kirjallisesti velkojalle. Muussa tapauksessa oikeus raukeaa. Kanne voidaan nostaa konkurssimenettelyä hoitavassa tuomioistuimessa. Kiistetyn saatavan ratkaisemista koskevaa oikeutta käytetään ajoissa myös siinä tapauksessa, että kanne nostetaan määräajassa tuomioistuimessa, joka ei ole toimivaltainen. Menettelyyn sovelletaan yleisiä menettelysäännöksiä.
      • Jos velkoja, jonka saatavan asema kiistetään, ei nosta kannetta, sovelletaan alinta hyväksyttyä asemaa.
      • Jos velkojan saatava kiistetään ja muulla taholla kuin tuomioistuimella on toimivalta päättää saatavasta, tuomioistuimella, joka on toimivaltainen arvioimaan tämän päätöksen laillisuutta, on toimivalta myös saatavan ratkaisumenettelyssä. Tämä pätee myös, jos muu taho kuin tuomioistuin ei ole tehnyt tällaista päätöstä.
      • Velkoja voi pyytää kanteessaan saatavan oikeusperusteen, täytäntöönpanokelpoisuuden, aseman, määrän, siihen liittyvän vakuusoikeuden tai vakuusoikeuden aseman ratkaisemista. Velkoja voi tavoitella kanteessa enintään sitä, mitä velkoja on todennut hakemuksessa.
      • Kiistettyä saatavaa koskeva ratkaisu on voimassa kaikkien konkurssimenettelyn osapuolten osalta.
      • Kun saatavan kiistämisen määräaika on päättynyt, saatava katsotaan vahvistetuksi siltä osin kuin sitä ei ole kiistetty.
      • Selvittäjä voi hyväksyä vain selvittäjän kiistämän saatavan ja velkojan kiistämän saatavan kyseisen velkojan suostumuksella, jos tuomioistuin ei ole vielä ratkaissut sitä. Kiistetyn saatavan hyväksyminen merkitsee sitä, että se katsotaan vahvistetuksi sallitussa laajuudessa.
      • Saatava, jonka tuomioistuin tai muu viranomainen on ratkaissut lopullisesti, katsotaan vahvistetuksi sallitussa laajuudessa.
      • Selvittäjä toimittaa kiistetyn saatavan esittäneen velkojan pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä tuomioistuimelle hakemuksen saatavasta, jonka toinen velkoja on kiistänyt pätevästi, sekä (kiistetyn) saatavan ilmoittaneen velkojan ja kiistävän velkojan toimittamat asiakirjat ja selvittäjän lausunnon siitä, onko saatava merkitty kirjanpitoon, ja jos on, missä määrin, onko velallinen riitauttanut sen, ja jos on, missä määrin sekä hyväksyykö selvittäjä sen, ja jos hyväksyy, missä määrin ja millä perustein. Tuomioistuin päättää näiden asiakirjojen perusteella ilman aiheetonta viivytystä, antaako se ja missä määrin se antaa velkojalle äänioikeuden ja muut kiistettyyn saatavaan liittyvät oikeudet. Tuomioistuin antaa päätöksensä tiedoksi selvittäjälle ja velkojalle, jonka kiistettyyn saatavaan liittyvistä oikeuksista se on päättänyt. Päätöstä ei julkaista virallisessa kauppalehdessä. Velkoja, jonka kiistettyyn saatavaan liittyviä oikeuksia tuomioistuimen päätös koskee, voi valittaa päätöksestä.

Saatavien ilmoittaminen velkasaneerausmenettelyssä

  • Hakemus toimitetaan selvittäjälle 30 päivän kuluessa velkasaneerauksen sallimisesta. Tämän määräajan jälkeen lähetettyä hakemusta ei oteta huomioon.

Velkasaneerausmenettelyyn liittyvän hakemuksen yksityiskohdat

  • Konkurssimenettelyyn liittyvän hakemuksen yksityiskohtia koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Jos kyseessä on vakuudellinen saatava, vakuusoikeutta on käytettävä ajallaan ja asianmukaisesti hakemuksessa. Muussa tapauksessa saatava katsotaan vakuudettomaksi saatavaksi.
  • Saatava voidaan korjata tai muuttaa vain toimittamalla uusi hakemus selvittäjälle saatavien ilmoittamista koskevan määräajan kuluessa.
  • Selvittäjä vahvistaa pyynnöstä, että velkojan saatava on kirjattu saatavaluetteloon.
  • Jos asiassa on epäselvyyttä, selvittäjä voi milloin tahansa velkasaneerausmenettelyn aikana pyytää tuomioistuinta päättämään, otetaanko hakemus huomioon.

Saatavaluettelo velkasaneerausmenettelyssä

  • Selvittäjä kirjaa ilmoitetut saatavat ja hakemuksissa esitetyt tiedot saatavaluetteloon niin, että luettelo on valmis kymmenen päivän kuluessa saatavien ilmoittamisen määräajan päättymisestä.
  • Laatiessaan saatavaluetteloa selvittäjä pyytää velallista ottamaan kantaa kirjattuihin saataviin selvittäjän asettamassa määräajassa, jonka on oltava vähintään viisi ja enintään kymmenen arkipäivää.
  • Selvittäjä lähettää tuomioistuimelle kolmen päivän kuluessa saatavien ilmoittamisen määräajan päättymisestä jäljennöksen saatavaluettelosta, johon on merkitty kiistetyt saatavat. Tuomioistuimelle lähetettyyn saatavaluetteloon kirjatut tiedot ovat ratkaisevia arvioitaessa, missä määrin ilmoitetut saatavat on kiistetty.
  • Jos saatavaluetteloon kirjatut tiedot muuttuvat velkasaneerauksen aikana, selvittäjä kirjaa muutoksen saatavaluetteloon heti saatuaan tietää siitä ja ilmoittaa saatavaluettelon muuttumisesta viipymättä kirjallisesti tuomioistuimelle.
  • Saatavaluettelo on osa selvittäjän asiakirja-aineistoa.

Saatavien kiistäminen ja vahvistaminen velkasaneerausmenettelyssä

  • Selvittäjä vertailee jokaista ilmoitettua saatavaa velallisen kirjanpitoon ja muihin asiakirjoihin sekä velallisen velkojen luetteloon ja ottaa huomioon velallisen ja muiden osapuolten lausunnot ammattimaista huolellisuutta noudattaen. Selvittäjä suorittaa myös omia tutkimuksia. Jos saatavan oikeusperuste, täytäntöönpanokelpoisuus, määrä, asema, siihen liittyvä vakuusoikeus tai vakuusoikeuden asema todetaan kyseenalaiseksi, selvittäjä on velvollinen kiistämään saatavan kyseenalaiset osat.
  • Selvittäjä voi kiistää saatavan vain 30 päivän kuluessa saatavien ilmoittamisen määräajan päättymisestä. Selvittäjä kiistää saatavan kirjaamalla tiedon kiistämisestä sekä kiistämisen perusteet ja laajuuden saatavaluetteloon. Jos selvittäjä kiistää saatavan määrän, myös vahvistettu saatavan määrä kirjataan saatavaluetteloon. Kun saatavan kiistämisen määräaika on päättynyt, saatava katsotaan vahvistetuksi siltä osin kuin sitä ei ole kiistetty. Ilmoitettu saatava katsotaan vahvistetuksi ilmoitettuun saatavaan liittyvien oikeuksien käyttämistä varten myös silloin, kun vain sen määrä on kiistetty.
  • Velallisella tai velkojalla, joka toimitti saatavan selvittäjälle, on oikeus ehdottaa selvittäjälle ilmoitetun saatavan kiistämistä. Selvittäjän on arvioitava jokaista ehdotusta ammattimaista huolellisuutta noudattaen ja ilmoitettava kirjallisesti ehdotuksen tekijälle, miten ehdotusta on käsitelty. Selvittäjä kirjaa saatavan kiistämistä koskevan ehdotuksen ja tiedon sen käsittelystä saatavaluetteloon.
  • Velkoja, jonka saatava on kiistetty, voi nostaa kanteen velallista vastaan 30 päivän kuluessa saatavien ilmoittamisen määräajan päättymisestä ja pyytää siinä tuomioistuinta ratkaisemaan kiistetyn saatavan oikeusperusteen, täytäntöönpanokelpoisuuden, määrän, siihen liittyvän vakuusoikeuden tai vakuusoikeuden aseman. Velkoja voi tavoitella kanteessa enintään sitä, mitä velkoja on todennut hakemuksessa. Kanne nostetaan velkasaneerausmenettelyä hoitavassa tuomioistuimessa.
  • Jos velkoja, jonka saatava on kiistetty, ei nosta kannetta kiistetyn saatavan ratkaisemiseksi lakisääteisessä määräajassa tai jos velkoja peruuttaa kiistetyn saatavan ratkaisemista koskevan hakemuksen, velkojan ilmoittama saatava jätetään huomiotta velkasaneerausmenettelyssä siltä osin kuin se on kiistetty. Jos tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman, kyseistä saatavaa ei voida periä velalliselta täytäntöönpanomenettelyssä siltä osin kuin se on kiistetty.
  • Kiistettyä saatavaa koskeva tuomioistuimen ratkaisu on voimassa kaikkien osalta. Kun kiistettyä saatavaa koskeva tuomioistuimen ratkaisu saa lainvoiman, saatava katsotaan vahvistetuksi tuomioistuimen määräämässä laajuudessa. Saatava voidaan periä velalliselta täytäntöönpanomenettelyssä vain kyseisessä laajuudessa.
  • Velallinen voi hyväksyä kiistetyn saatavan kirjallisesti velkojan suhteen siihen saakka, kun saatavaa koskevan kanteen nostamisen määräaika on päättynyt tai tuomioistuin on antanut lopullisen ratkaisun saatavasta. Kiistetty saatava katsotaan silloin vahvistetuksi hyväksytyssä laajuudessa. Jos selvittäjä on kiistänyt saatavan velkojan pyynnöstä, velallinen voi hyväksyä kiistetyn saatavan vain velkojan suostumuksella.
  • Tieto saatavan vahvistamisesta kirjataan saatavaluetteloon velkasaneerauksen aikana. Selvittäjän on kirjattava tieto saatavan vahvistamisesta saatavaluetteloon heti, kun saatava katsotaan vahvistetuksi tai kun velallinen on hyväksynyt saatavan.
  • Jos tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin kiistetyn saatavan ollessa tuomioistuimen ratkaistavana, tuomioistuin keskeyttää päätöksellään kiistettyä saatavaa koskevan menettelyn.

Saatavien ilmoittaminen velkajärjestelymenettelyssä

Konkurssiin perustuva velkajärjestely

  • Velallisen on liitettävä konkurssiin perustuvaa velkajärjestelyä koskevaan hakemukseen velkojaluettelo, jonka perusteella selvittäjä ilmoittaa konkurssiin asettamisesta kirjallisesti jokaiselle luettelossa olevalle velkojalle.
  • Velkoja voi ilmoittaa saatavan 45 päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta tai myöhemmin siihen saakka, kun selvittäjä ilmoittaa aikovansa laatia jakosuunnitelman.
  • Jos velkoja lähettää hakemuksen selvittäjälle 45 päivän määräajan jälkeen, se otetaan huomioon, mutta velkoja ei voi käyttää äänioikeutta.
  • Konkurssia koskevia määräyksiä sovelletaan hakemukseen soveltuvin osin (lomake, hakemuksen sisältö, valuutta ja liitteet). Myös puutteellisia hakemuksia ja saatavaluetteloa koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.
  • Vain toinen rekisteröity velkoja voi kiistää ilmoitetun saatavan. Määräyksiä saatavien kiistämisestä ja ilmoittamisesta konkurssin yhteydessä sovelletaan soveltuvin osin. Kiistetyn saatavan vahvistamiseen riittää kuitenkin saatavan kiistäneen velkojan hyväksyntä. Selvittäjän suostumusta ei tarvita.
  • Velallinen vapautetaan konkurssiin perustuvassa velkajärjestelyssä kaikkien saatavien (ei pelkästään ilmoitettujen saatavien) maksamisesta.
  • Tämä voidaan kuitenkin estää nostamalla kanne velkajärjestelyn peruuttamiseksi, jos velallisella on ollut epärehellinen tarkoitus. Lainsäädännössä mainitaan esimerkkinä epärehellisestä tarkoituksesta se, että velallinen on selvittäjän pyynnöstä huolimatta jättänyt jonkun velkojan (luonnollisen henkilön) pois velkojaluettelosta.

Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely

  • Velallisen on liitettävä luettelo veloistaan velkajärjestelyhakemukseen.
  • Velkojat eivät ilmoita saatavia tämäntyyppisessä menettelyssä, vaan selvittäjä tutkii velallisen olosuhteita.
  • Velallinen vapautetaan veloista, kun maksuohjelma on vahvistettu. Tämä voidaan kuitenkin estää nostamalla kanne velkajärjestelyn peruuttamiseksi, jos velallisella on ollut epärehellinen tarkoitus. Lainsäädännössä mainitaan esimerkkinä epärehellisestä tarkoituksesta se, että velallinen on selvittäjän pyynnöstä huolimatta jättänyt jonkun velkojan (luonnollisen henkilön) pois velkojaluettelosta.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Saatujen tuottojen jakaminen konkurssissa

  • Tuottojen jakaminen vaihtelee konkurssimenettelyssä sen mukaan, minkä tyyppisestä velkojasta on kyse (vakuusvelkojat, vakuudettomat velkojat, velkojat, joilla on etuoikeudeltaan huonompia saatavia, sopimussakot ja velalliseen liittyvien velkojien saatavat):
    • Vakuusvelkojan vakuudellinen saatava maksetaan (siltä osin kuin se on vahvistettu) vakuusvelkojan erillisen pesän muodostavan omaisuuden realisoinnista saadusta tuotosta, josta on vähennetty pesältä olevat, lueteltuihin erillisen pesän muodostaviin omaisuuseriin kohdistuvat saatavat. Jos vakuusvelkojan vakuudellista saatavaa ei voida maksaa kokonaan, loput siitä maksetaan vakuudettomana saatavana.
    • Vakuudettomat saatavat maksetaan (siltä osin kuin ne on vahvistettu) yleisen pesän muodostavan omaisuuden realisoinnista saadusta tuotosta, josta on vähennetty pesältä olevat, lueteltuun yleisen pesän muodostavaan omaisuuserään kohdistuvat saatavat. Jos vakuudettomia saatavia ei voida maksaa kokonaan, ne maksetaan suhteutetusti määriensä perusteella.
    • Etuoikeudeltaan huonommat saatavat maksetaan (siltä osin kuin ne on vahvistettu) yleisen pesän muodostavan ja siihen jäävän omaisuuden realisoinnista saadusta tuotosta, kun muut vakuudettomat saatavat on maksettu kokonaan. Jos etuoikeudeltaan huonompia saatavia ei voida maksaa kokonaan, ne maksetaan suhteutetusti määriensä perusteella. Sopimussakot ja velalliseen liittyvien velkojien saatavat maksetaan samalla tavalla.
    • Tuotot jaetaan konkurssimenettelyssä jakosuunnitelman perusteella. Selvittäjä kokoaa ennen suunnitelman laatimista luettelon pesältä olevista saatavista, jotka maksetaan kyseiseen pesään (joko vakuudellisten saatavien erilliseen pesään tai yleiseen pesään) kuuluvasta tuotosta. Selvittäjä julkaisee luettelon ja ilmoittaa jakosuunnitelman valmistelusta virallisessa kauppalehdessä. Laissa määritetyt henkilöt, ensisijaisesti velkojaelimet ja velkojat, voivat tutkia luetteloa ja esittää siitä vastalauseita asetetussa määräajassa. Vastalauseet voivat koskea saatavan asemaa tai laajuutta tai saatavan kohdentamatta jättämistä tai pois jättämistä. Määräajan päätyttyä selvittäjä laatii jakosuunnitelman ja toimittaa sen velkojatoimikunnan hyväksyttäväksi (jos velkojatoimikunta ei ole toiminnassa, jakosuunnitelma toimitetaan tuomioistuimeen). Kun suunnitelma on hyväksytty, selvittäjä maksaa riidattoman osan tuotosta asianomaiselle velkojalle ja pitää itsellään riidanalaisen osan, kunnes tuomioistuin on päättänyt asiasta.
    • Jakosuunnitelma (erillistä pesää tai yleistä pesää varten) laaditaan yleensä heti, kun kyseinen omaisuuserä on realisoitu. Selvittäjä laatii myös osittaisen jakosuunnitelman, jos se on asian luonteen perusteella mahdollista. Konkursseissa on kuitenkin useimmiten vain yksi (lopullinen) jakosuunnitelma.
    • Jakosuunnitelmaan sisältyvät myös ehdolliset ja kiistetyt saatavat. Kiistetyt saatavat maksetaan vain, jos tuomioistuin vahvistaa ne. Ehdolliset saatavat maksetaan vain, jos ne syntyvät.
    • Kun lueteltu omaisuus on realisoitu kokonaan ja kaikki siihen liittyvät riidat on ratkaistu, selvittäjä laatii lopullisen tuoton jakosuunnitelman vakuudettomia velkojia varten. Lopulliseen jakosuunnitelmaan sisältyvät myös kaikki edeltävät jakosuunnitelmat.

Tuottoja ei jaeta velkasaneerauksessa eikä maksuohjelmaan perustuvassa velkajärjestelyssä.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely:

  • Kun pesä on realisoitu ja kaikki saadun tuoton jakosuunnitelmaan mahdollisesti vaikuttavat riidat on ratkaistu, selvittäjän on laadittava jakosuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä viimeistään 60 päivän kuluttua konkurssiin asettamisesta. Selvittäjä ilmoittaa jakosuunnitelman valmistelusta virallisessa kauppalehdessä.
  • Selvittäjä vähentää saadusta tuotosta ensin konkurssimenettelyn kulut ja tapauksen mukaan velallisen asunnon verovapaan arvon ja maksaa sitten ilmoitetut velallisen lasten elatusapusaatavat suhteutetusti. Loput saadusta tuotosta selvittäjä jakaa kaikkien rekisteröityjen velkojien kesken velkojien vahvistettujen saatavien määrän mukaisessa suhteessa. Jokainen velkoja vastaa saatavien maksuun liittyvistä kuluista.
  • Jos velkojan pankkitili tai osoite ei ole selvittäjän tiedossa kolmen kuukauden kuluttua jakosuunnitelman laatimisesta, kyseiset maksut menevät valtiolle. Selvittäjä maksaa maksut konkurssiin asettaneen tuomioistuimen pankkitilille.
  • Selvittäjä on vastuussa velkojille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jotka johtuvat saadun tuoton jakosuunnitelman toteuttamisesta lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen vastaisesti, jollei selvittäjä pysty osoittamaan, että hän on toiminut ammattimaista huolellisuutta noudattaen.
    • Konkurssimenettelyn kulut maksetaan vakuudettomille velkojille kuuluvasta tuotosta seuraavassa järjestyksessä:
    • selvittäjän palkkio sekä omaisuuden realisoinnista ja jakosuunnitelman laatimisesta aiheutuneet kulut
    • konkurssimenettelyn hoitoon liittyvät selvittäjän välttämättömät kulut
    • konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden hoitoon liittyvät kulut
    • ennakkomaksu asiantuntijalausunnon kustannuksista
    • selvittäjän velkojan pyynnöstä tekemien tutkimusten kulut, joiden määrän hyväksyy velkojien edustaja tai velkojainkokous.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Konkurssi

  • Tuomioistuin päättää pyynnöstä tai ilman pyyntöä konkurssimenettelyn lopettamisesta, jos se toteaa, etteivät velallisen varat riitä edes pesältä olevien saatavien maksamiseen. Tuomioistuin päättää lisäksi selvittäjän palkkiosta ja kuluista, jotka maksetaan velallisen varoista, väliaikaisen selvittäjän palkkiota ja kuluja koskevasta ennakkomaksusta ja konkurssimenettelyjen kuluja koskevasta ennakkomaksusta.
  • Tuomioistuin päättää pyynnöstä tai ilman pyyntöä konkurssimenettelyn lopettamisesta myös, jos se toteaa, että konkurssimenettelyn edellytykset eivät ole täyttyneet. Tuomioistuin päättää selvittäjän palkkiosta ja kuluista samalla tavalla kuin lopettaessaan konkurssimenettelyn varojen riittämättömyyden vuoksi.
  • Tuomioistuin päättää selvittäjän pyynnöstä konkurssimenettelyn lopettamisesta, kun saadun tuoton lopullinen jakosuunnitelma on toteutettu.
  • Tuomioistuin julkaisee konkurssimenettelyn lopettamista koskevan päätöksensä viipymättä virallisessa kauppalehdessä ja antaa sen myös tiedoksi velalliselle ja selvittäjälle. Selvittäjällä ja velkojalla, jonka vahvistettua saatavaa ei ole maksettu kokonaan eikä edes osittain, on oikeus valittaa päätöksestä.
  • Tuomioistuin ilmoittaa konkurssimenettelyn lopettamista koskevan päätöksen lainvoimaisuudesta virallisessa kauppalehdessä. Useat vaikutukset ja mahdollisen velkojatoimikunnan toiminta päättyvät, kun ilmoitus on julkaistu. Tämä ei vaikuta konkurssimenettelyn aikana tehtyjen oikeustoimien pätevyyteen ja seurauksiin.
  • Selvittäjä päättää tilit ja laatii tilinpäätöksen erityisen lainsäädännön mukaisesti konkurssimenettelyn päättymispäivänä. Lisäksi selvittäjä luovuttaa kaikki tarvittavat asiakirjat ja jäljellä olevan omaisuuden velalliselle tai selvitysmiehelle ja huolehtii tarvittavista konkurssimenettelyn lopettamiseen liittyvistä järjestelyistä. Kun selvittäjä on hoitanut tämän kaiken, tuomioistuin vapauttaa hänet tehtävästään.
  • Konkurssimenettely voidaan lopettaa myös muutoksenhakutuomioistuimen päätöksellä, jolla kumotaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös tai muutetaan sitä konkurssiin asettamisen osalta. Tuomioistuin antaa päätöksen tiedoksi velalliselle ja selvittäjälle ja julkaisee sen viipymättä virallisessa kauppalehdessä. Tämän jälkeen konkurssimenettelyn vaikutukset lakkaavat, rauenneet vakuusoikeudet palautuvat ja selvittäjän ja mahdollisen velkojatoimikunnan tehtävät päättyvät.
  • Tuomioistuin päättää edellä mainitussa päätöksessä selvittäjän palkkiosta, joka konkurssihakemuksen jättäjän on maksettava tuomioistuimen päätöksen mukaisesti.
  • Jos velallinen on luonnollinen henkilö ja hän kuolee konkurssimenettelyn aikana, velallisen perilliset tulevat hänen sijaansa konkurssimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden osalta. Jos perillisiä ei ole tai jos perilliset ovat kieltäytyneet perinnöstä, valtio tulee velallisen sijaan.
  • Kun konkurssimenettely on päättynyt, saatavaluettelo-otteen perusteella on mahdollista jättää hakemus sellaista vahvistettua saatavaa koskevan täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettelyn aloittamisesta, jota velallinen ei ole nimenomaisesti vastustanut selvittäjän asettamassa määräajassa. Selvittäjä luovuttaa saatavaluettelon tuomioistuimelle konkurssimenettelyn päätyttyä.

Velkasaneeraus

  • Tuomioistuin päättää hakemuksesta, jonka saneerausohjelman alullepanija on jättänyt hyväksymiskokouksessa hyväksytyn saneerausohjelman vahvistamiseksi. Hakemus on jätettävä kymmenen päivän kuluessa hyväksymiskokouksesta, ja siihen on sisällyttävä hyväksymiskokouksen pöytäkirja ja hyväksytty saneerausohjelma.
  • Saneerausohjelman vahvistamista koskeva hakemus voidaan jättää, vaikka ohjelmaa ei olisi hyväksytty hyväksymiskokouksessa tai velallinen ei olisi hyväksynyt sitä.
  • Jos saneerausohjelman alullepanija ei jätä hakemusta ohjelman vahvistamista koskevan lakisääteisen määräajan kuluessa, selvittäjä pyytää viipymättä tuomioistuinta asettamaan velallisen konkurssiin.
  • Jos jossain ryhmässä ei ole saavutettu saneerausohjelman hyväksymiseen tarvittavaa enemmistöä äänistä, saneerausohjelman alullepanija voi pyytää ohjelman vahvistamishakemuksessa tuomioistuinta päättämään asiasta kyseisen ryhmän sijaan edellyttäen, että
  • saneerausohjelmaa vastustaneeseen ryhmään kuuluvat osapuolet eivät joudu ohjelman vuoksi selvästi huonompaan asemaan kuin tilanteessa, jossa ohjelma olisi hylätty tuomioistuimen päätös pohjautuu ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella kyseisten saatavien todennäköiseen maksamiseen konkurssimenettelyssä velkasaneerausmenettelyn alkamispäivänä, jollei toisin todisteta
  • saneerausohjelman hyväksymiseen tarvittava ääntenenemmistö on saavutettu suurimmassa osassa ohjelman mukaisesti perustetuista ryhmistä ja
  • saneerausohjelman hyväksymistä on puoltanut ehdoton enemmistö läsnä olleista velkojista, joiden äänimäärä määräytyy velkojan vahvistettujen saatavien määrän mukaan.
  • Tuomioistuin päättää suostumuksen korvaamisesta saneerausohjelman vahvistamista tai hylkäämistä koskevassa päätöksessään.
    • Jos saneerausohjelman hylkäämiseen ei ole perusteita, tuomioistuin vahvistaa sen 15 päivän kuluessa ohjelman vahvistamishakemuksen vastaanottamisesta. Tuomioistuimen vahvistama ohjelma on vahvistamispäätöksen liitteenä. Tuomioistuin päättää saneerausohjelman vahvistamista koskevassa päätöksessä myös velkasaneerausmenettelyn lopettamisesta.
    • Tuomioistuin julkaisee päätöksensä viipymättä virallisessa kauppalehdessä. Tuomioistuimen vahvistamaa saneerausohjelmaa ei julkaista. Tämä ei kuitenkaan päde uutta lainaa koskeviin määräyksiin.
    • Tuomioistuimen vahvistama saneerausohjelma on osa asiaa koskevaa asiakirja-aineistoa. Saneerausohjelman osapuolilla ja heidän edustajillaan on oikeus tutkia asiakirja-aineistoa ja tuomioistuimen vahvistamaa ohjelmaa sekä ottaa niistä otteita, jäljennöksiä ja valokopioita tai pyytää tuomioistuinta ottamaan valokopioita maksua vastaan.
    • Tuomioistuin hylkää saneerausohjelman, jos
      • saneerausohjelman yksityiskohtia tai laatimismenettelyä tai siitä äänestämistä koskevaa lainsäädäntöä tai ohjelmaa koskevia muita määräyksiä on rikottu olennaisesti ja rikkomisesta on aiheutunut haittaa jollekin saneerausohjelman osapuolelle
      • saneerausohjelma on saatu hyväksytyksi petollisella menettelyllä tai tarjoamalla erityisiä etuja jollekin saneerausohjelman osapuolelle
      • saneerausohjelmaa ei ole hyväksytty hyväksymiskokouksessa; tämä ei päde, jos tuomioistuimen päätös on korvannut kokouksen suostumuksen
      • saneerausohjelman nojalla ei lasketa liikkeelle velallisen tai hankkivan tahon osakkeita tai muita osuuksia vastineeksi uusista käteissijoituksista tai vaihtaen velkojien saatavia vakuudettomien saatavien ryhmässä, työntekijöiden vakuudettomien saatavien ryhmää lukuun ottamatta, vähintään kahtena edellisenä vuotena jaetun voiton määrää vastaavasti
      • saneerausohjelma on epäoikeudenmukainen velkojaryhmille, koska siinä ennakoidaan myös, että ohjelmaan sisältyvä oikeus tai velvollisuus voi syntyä, muuttua tai raueta niin, että vakuudettomien saatavien ryhmän velkojat saavat maksun myöhemmin kuin vakuusvelkojat ilman perusteltua syytä
      • saneerausohjelma on olennaisella tavalla velkojien yhteisen edun vastainen
      • vakuudettomasta saatavasta maksetaan alle 50 prosenttia; tämä ei päde, jos kyseinen velkoja suostuu kirjallisesti maksuosuuden pienentämiseen
      • vakuudettomat saatavat maksetaan ohjelman keskeisen osan mukaan yli viiden vuoden aikana; tämä ei päde, jos kyseinen velkoja suostuu kirjallisesti saataviensa pidempään maksuaikaan.
    • Tuomioistuin julkaisee saneerausohjelman hylkäämistä koskevan päätöksensä viipymättä virallisessa kauppalehdessä. Saneerausohjelman alullepanija voi valittaa päätöksestä 15 päivän kuluessa sen julkaisemisesta virallisessa kauppalehdessä. Muutoksenhakutuomioistuin ratkaisee valituksen 30 päivän kuluessa sen jättämisestä.
    • Kun saneerausohjelman hylkäämispäätös saa lainvoiman, tuomioistuin antaa päätöksen velkasaneerausmenettelyn keskeyttämisestä, aloittaa konkurssimenettelyn ja asettaa velallisen konkurssiin. Tuomioistuin nimeää päätöksessään myös selvittäjän menettelyä varten. Tuomioistuin julkaisee päätöksen viipymättä virallisessa kauppalehdessä, minkä jälkeen velkasaneerausmenettelyn vaikutukset lakkaavat ja velkojatoimikunnan toiminta ja selvittäjän tehtävä päättyvät. Tuomioistuin antaa päätöksen tiedoksi velalliselle ja päätöksellä nimetylle selvittäjälle.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely

Menettely päättyy, jos

  • selvittäjä toteaa, että konkurssipesästä ei pystytä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia (velallinen vapautuu edelleen veloista)
  • yksikään velkoja ei rekisteröidy konkurssimenettelyä varten (velallinen vapautuu edelleen veloista)
  • selvittäjä panee täytäntöön saadun tuoton jakosuunnitelman (eli jakaa omaisuuden realisoinnista saadut varat velkojien kesken); velallinen vapautuu edelleen veloista.
  • Tuomioistuin peruuttaa velkajärjestelyn myös, jos konkurssimenettelyn edellytykset eivät täyty.

Kummassakin tapauksessa selvittäjä ilmoittaa julkisesti, että konkurssimenettely on päättynyt. Konkurssimenettelyn päätyttyä

  • selvittäjän tehtävä päättyy
  • velkojien edustajan tehtävä päättyy
  • selvittäjän valtuudet hoitaa velallisen omaisuutta ja toimia sitä koskevissa asioissa raukeavat
  • velallisen velvollisuus maksaa selvittäjälle saatavia konkurssimenettelyssä raukeaa
  • saatavien kuittausmahdollisuus palautuu
  • sopimusten irtisanomista ja niistä vetäytymistä koskevat rajoitukset raukeavat
  • kiistetyn saatavan ratkaisumenettely päättyy.

Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely

  • Menettely päättyy, jos tuomioistuin toteaa, että edellytykset suojan myöntämiselle velkojia vastaan eivät ole täyttyneet maksuohjelman vahvistamista koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen.
  • Menettely päättyy, jos tuomioistuin on myöntänyt velalliselle suojan velkojia vastaan ja velvoittanut hänet maksamaan ennakkomaksun selvittäjälle, mutta velallinen ei ole maksanut sitä seitsemän päivän kuluessa selvittäjän pyynnöstä.
  • Menettely päättyy, jos selvittäjä ilmoittaa julkisesti, että maksuohjelmaa ei voida vahvistaa velallisen olosuhteiden vuoksi.
  • Menettely päättyy, jos tuomioistuin päättää, että maksuohjelmaa ei voida vahvistaa velallisen olosuhteiden vuoksi.
  • Menettely päättyy, kun tuomioistuin vahvistaa maksuohjelman (velallinen vapautuu veloista vain tässä tapauksessa).

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Konkurssi

  • Kun konkurssimenettely on päättynyt, saatavaluettelo-otteen perusteella on mahdollista jättää hakemus sellaista vahvistettua saatavaa koskevan täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettelyn aloittamisesta, jota velallinen ei ole nimenomaisesti vastustanut selvittäjän asettamassa määräajassa. Selvittäjä luovuttaa saatavaluettelon tuomioistuimelle konkurssimenettelyn päätyttyä.

Velkasaneeraus

  • Saneerausohjelman julistamista tehottomaksi velkojan suhteen on mahdollista hakea seuraavin edellytyksin:
    • Velkoja on äänestänyt saneerausohjelman hyväksymistä vastaan ja merkityttänyt perustellun vastalauseen pöytäkirjaan,
    • tai velkoja on saneerausohjelman osapuoli, esimerkiksi valtiontuen myöntäjä.
    • Saatavista, jotka kuuluvat samaan ryhmään kuin velkojan vahvistettu saatava, suoritetaan saneerausohjelman mukaan erilainen osuus tai ne maksetaan eri tavalla, jolloin kyseisten saatavien velkojat ovat etuoikeutettuja vahvistetun saatavan velkojaan nähden, tai
    • osakkeenomistajien omistusoikeuksista, jotka kuuluvat samaan ryhmään kuin velkojan omistusoikeus, täytetään saneerausohjelman mukaan erilainen osuus tai ne täytetään eri tavalla, jolloin kyseiset osakkeenomistajat ovat etuoikeutettuja velkojaan nähden, tai
    • saneerausohjelman alullepanija ei ole sisällyttänyt velkojan vahvistettua saatavaa velkojan pyytämään ryhmään, minkä seurauksena velkoja on joutunut huonompaan asemaan kuin tilanteessa, jossa ohjelma olisi hylätty, ja tuomioistuimen päätös perustuu velkojan saatavien todennäköiseen maksamiseen konkurssimenettelyssä tai
    • saneerausohjelman alullepanija ei ole sisällyttänyt velkojan vahvistettua saatavaa vakuudellisten saatavien ryhmään velkojan pyytämässä laajuudessa, minkä seurauksena velkoja on joutunut huonompaan asemaan kuin tilanteessa, jossa ohjelma olisi hylätty, ja tuomioistuimen päätös perustuu velkojan saatavien todennäköiseen maksamiseen konkurssimenettelyssä tai
    • vahvistetun saneerausohjelman täytäntöönpano johtaisi kielletyn valtiontuen antamiseen.
    • Saneerausohjelma voidaan julistaa tehottomaksi myös seuraavin perustein (hakijana kuka tahansa velkoja):
      • Jos velallinen tai hankkiva taho ei maksa saneerausohjelman osapuolen saatavaa tai täytä muuta ohjelman mukaista velvoitettaan ohjelman osapuolta kohtaan ajallaan ja asianmukaisesti 30 päivän kuluessa asiaa koskevan ilmoituksen saamisesta, saneerausohjelma on tehoton kyseisen saatavan suhteen.
      • Kun velkasaneerausmenettely on päättynyt, velallinen tai hankkiva taho ei voi jakaa voittoa tai muita pääomavaroja jäsentensä kesken ennen kuin vakuudettomien saatavien ryhmän velkojien vahvistetut saatavat on maksettu saneerausohjelman mukaisesti (voiton tai muiden pääomavarojen jako voidaan riitauttaa konkurssimenettelyssä). Tehottomaksi julistamista hakee vakuudeton velkoja.
      • Jos velallinen tai hankkiva taho tuottaa voittoa, joka ilmoitetaan tilinpäätöksessä, ja velallinen tai hankkiva taho ei tarvitse tätä voittoa yrityksen tai sen olennaisen osan toiminnassa pitämiseen saneerausohjelman mukaisesti, vakuudettomalla velkojalla on oikeus vaatia saneerausohjelman vahvistaneessa tuomioistuimessa, että tätä voittoa käytetään velkojan alkuperäisen saatavan maksamiseen suorittamalla velkojalle saatavan koko määrän ja saneerausohjelman mukaisesti jo maksetun määrän erotus. Tuomioistuin ei voi kuitenkaan myöntää velkojalle suurempaa osuutta tästä voitosta kuin saman ryhmän muille velkojille.
  • Jos saneerausohjelma on julistettu tehottomaksi suhteessa velkojaan, velallisen ja hankkivan tahon on maksettava yhteisvastuullisesti velkojan alkuperäinen saatava siltä osin kuin se on ilmoitettu ja vahvistettu sekä saatavan vahvistetulle osalle velkasaneerauksen aloittamisesta lähtien kertynyt korko. Velallisen ja hankkivan tahon on maksettava velkojan saatava alun perin asetetussa määräajassa.
  • Jos saneerausohjelma on julistettu tehottomaksi suhteessa velallisen osakkeenomistajaan, velallisen ja hankkivan tahon on maksettava osakkeenomistajalle yhteisvastuullisesti määrä, joka vastaa osakkeenomistajan osuutta velallista koskevan likvidaatiomenettelyn tuotosta ajankohtana, jona tuomioistuin vahvisti saneerausohjelman. Likvidaatiomenettelyn tuotoksi arvioidaan nolla, jollei osakkeenomistaja toisin todista.
  • Jos saneerausohjelma on julistettu tehottomaksi suhteessa velalliseen ja hankkivaan tahoon, velkojan alkuperäinen saatava voidaan periä täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettelyssä.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely

Hakemuksen jättäneellä velallisella oletetaan olevan rehellinen tarkoitus. Velkojat voivat riitauttaa sen ”perinteisessä” siviilioikeudellisessa menettelyssä. Riitauttaminen ei ole mahdollista velkajärjestelymenettelyn aikana, vaan vasta sen päätyttyä.

Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely

Hakemuksen jättäneellä velallisella oletetaan olevan rehellinen tarkoitus. Velkojat voivat riitauttaa sen ”perinteisessä” siviilioikeudellisessa menettelyssä. Riitauttaminen ei ole mahdollista velkajärjestelymenettelyn aikana, vaan vasta sen päätyttyä.

Velallisella ei ole rehellistä tarkoitusta, jos

  • velallinen ei ole ilmoittanut kaikkea omaisuuttaan omaisuusluettelossa, ei myöskään selvittäjän pyynnöstä, vaikka hän on tiennyt tai hänen olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää kyseisestä omaisuudesta; vähäarvoista omaisuutta ei oteta huomioon
  • velallinen ei ole maininnut velkojaa (luonnollista henkilöä) velkojaluettelossa, ei myöskään selvittäjän pyynnöstä, vaikka hän on tiennyt tai hänen olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää kyseisestä henkilöstä, ja velkojan saatava on tästä syystä jäänyt ilmoittamatta; velkojia, joiden saatavat ovat vähäisiä, ei oteta huomioon
  • velallisen antamat tärkeät tiedot ovat vääriä tai velallinen ei ole antanut tärkeitä tietoja hakemuksessa, hakemuksen liitteessä tai selvittäjän pyynnöstä, vaikka hän on tiennyt tai hänen olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää, että tiedot ovat tärkeitä
  • velallinen on kieltäytynyt tarvittavasta yhteistyöstä selvittäjän kanssa ilman hyväksyttävää syytä, vaikka tällaista yhteistyötä olisi voitu kohtuudella vaatia häneltä
  • velallisen käyttäytymisestä ennen hakemuksen jättämistä voidaan päätellä, että hän on tarkoituksellisesti aiheuttanut maksuvalmiusongelmista johtuvan maksukyvyttömyyden voidakseen jättää hakemuksen
  • velallinen ei ollut maksukyvytön maksuvalmiusongelmien vuoksi hakemuksen jättämisajankohtana ja hän tiesi sen tai hänen olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää se
  • velallisen käyttäytymisestä ennen hakemuksen jättämistä voidaan päätellä, että hän on velkaa ottaessaan luottanut voivansa selviytyä veloistaan konkurssin tai maksuohjelman avulla
  • velallisen käyttäytymisestä ennen hakemuksen jättämistä voidaan päätellä, että hän on pyrkinyt aiheuttamaan haittaa velkojalleen tai antamaan etuoikeuksia yhdelle velkojista
  • velallinen on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt noudattamatta tuomioistuimen vahvistamaa maksuohjelmaa asianmukaisesti ja ajallaan
  • velallinen on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt maksamatta kyseisen päivän jälkeen erääntynyttä elatusapua asianmukaisesti ja ajallaan; tähän perusteeseen voi vedota vain lapsi tai lapsen laillinen holhooja
  • velallinen on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt noudattamatta velvollisuuttaan palauttaa oikeusapukeskuksen ennakkomaksu selvittäjän kiinteästä palkkiosta asianmukaisesti ja ajallaan; tähän perusteeseen voi vedota vain oikeusapukeskus
  • velallinen on hakenut vapautusta veloista, vaikka velallisen pääintressien keskus oli muualla kuin Slovakiassa hakemuksen jättämisajankohtana.
  • Tuomioistuin suhtautuu tiukemmin velallisen rehelliseen tarkoitukseen vaikuttaviin tekijöihin, jos velallisella on tai on ollut huomattavasti omaisuutta ja liiketoimintakokemusta ja hän työskentelee tai on työskennellyt ylemmässä johdossa tai toimii tai on toiminut oikeushenkilön hallintoelimissä tai jos hänellä on muuta merkityksellistä kokemusta.
  • Tuomioistuin suhtautuu lievemmin velallisen rehelliseen tarkoitukseen vaikuttaviin tekijöihin, jos velallisella on vain peruskoulutus, hän on eläkeiässä tai lähellä sitä, hänellä on vakavia terveysongelmia, hän on tilapäisesti tai pysyvästi asunnoton tai häntä on kohdannut jokin muu onnettomuus, jonka vuoksi hänen on vaikea toimia yhteiskunnassa.
  • Tuomioistuin tutkii velallisen rehellistä tarkoitusta vain, jos epärehellisen tarkoituksen perusteella on haettu velkajärjestelyn peruuttamista. Tuomioistuin ei tutki velallisen rehellistä tarkoitusta konkurssimenettelyssä tai maksuohjelman vahvistamismenettelyssä.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Konkurssi

  • Velkojainkokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestä aiheutuneet kustannukset ovat periaatteessa pesältä oleva saatava. Seuraavat tapaukset ovat poikkeuksia tästä periaatteesta:
    • Jos velkojainkokous on pidetty velkojan aloitteesta, kokousta pyytäneen velkojan on maksettava kokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, jollei velkojainkokous toisin päätä.
    • Jos saatavan kiistää vain velkoja, hakemus kiistetyn saatavan ratkaisemiseksi voidaan jättää sillä edellytyksellä, että kuluja koskeva ennakkomaksu on maksettu asianmukaisesti ja ajallaan. Jos hakija ei todista ennakkomaksun maksamista, tuomioistuin keskeyttää menettelyn.
    • Velkojatoimikunnan jäsenellä on oikeus saada korvaus tehtävänsä hoitamisesta aiheutuneista kuluista. Nämä kulut ovat yleiseltä pesältä oleva saatava, jonka määrän hyväksyy velkojatoimikunta.
    • Jos konkurssimenettelyn piiriin kuuluva omaisuus on realisoitu täytäntöönpano- tai ulosmittausmenettelyssä, mutta saatua tuottoa ei ole vielä maksettu siihen oikeutetulle, tuotto kuuluu kyseiseen pesään ja menettelyn kustannukset ovat tältä pesältä oleva saatava.
    • Velkojatoimikunnan pyytämän asiantuntijalausunnon kustannukset ovat yleiseltä pesältä oleva saatava. Vakuusvelkojan pyytämän asiantuntijalausunnon kustannukset ovat erilliseltä pesältä oleva kyseisen velkojan saatava (vakuusoikeuden kohde).
    • Kustannukset menettelystä, joka liittyy omaisuuden jättämiseen pois luettelosta, ovat kyseiseltä pesältä oleva saatava sen mukaan, miten tuomioistuin päättää asiasta.
    • Konkurssimenettelyn ja siihen liittyvien menettelyjen osapuolille aiheutuneita kustannuksia ei makseta konkurssimenettelyssä (erityisessä määräyksessä voidaan kuitenkin määrätä toisin, esimerkiksi kiistetyn saatavan ratkaisemiseen ja asiantuntijalausuntoon liittyvän määrän osalta).

Velkasaneeraus

  • Yleensä velallinen maksaa kustannukset. Niitä ovat
    • velkasaneerausta koskevan lausunnon kustannukset
    • selvittäjän palkkio (kiinteä palkkio ja palkkio tehtävän hoitamisesta) ja kulut
    • velkojainkokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestä aiheutuneet kustannukset
    • velkojatoimikunnan jäsenelle tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kulut; velallinen maksaa niistä velkojatoimikunnan hyväksymän määrän.

Konkurssiin perustuva velkajärjestely

  • Konkurssiin perustuvassa velkajärjestelyssä oletetaan, että velallisella on hyvin vähän omaisuutta, minkä vuoksi kustannukset ovat mahdollisimmat pienet ja niistä vastaavat velkojat. Jos velkojat tietävät tietystä omaisuudesta, heidän on huolehdittava sen siirtämisestä konkurssipesään omalla kustannuksellaan.
    • Kustannuksia, joita menettelyn osapuolille on aiheutunut konkurssimenettelyyn tai maksuohjelman vahvistamismenettelyyn osallistumisesta, ei voida periä velalliselta, kun velkajärjestely on toteutettu.
      • Tutkiessaan velallisen tilannetta selvittäjä tarkastelee omaisuusluetteloa, velkojaluetteloa sekä velallisen, velkojien ja muiden henkilöiden toimittamia tietoja. Selvittäjä suorittaa tämän varoja ja velkoja koskevan tutkimuksen ammattimaista huolellisuutta noudattaen. Lisäksi hän suorittaa muita tutkimuksia, jotka voi tehdä lyhyessä ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.
      • Selvittäjä suorittaa muita tutkimuksia velkojan pyynnöstä, jos velkoja maksaa ennakkomaksun näiden tutkimusten kustannuksista. Tällaiset tutkimukset suoritetaan velkojan kustannuksella. Konkurssimenettelyssä velkojalla on oikeus saada korvaus näistä kuluista konkurssimenettelyn kustannuksina. Korvattavan määrän hyväksyy velkojien edustaja tai velkojainkokous, jos velkojien edustajaa ei ole nimetty.
      • Vakuusvelkojan kustannuksille on erilliset säännöt, koska vakuusvelkoja voi valita, onko hän osapuolena menettelyssä.
        • Vakuussidonnainen omaisuus kuuluu konkurssipesään vain, jos etuoikeutettu vakuusvelkoja rekisteröityy.
        • Jos vain myöhemmin syntyneen velan vakuusvelkoja rekisteröityy, vakuussidonnainen omaisuus kuuluu konkurssimenettelyn piiriin ainoastaan, jos on oletettavissa, että vakuusvelkoja, jolla on myöhempi vakuusoikeus, saa maksun. Määritettäessä, kuuluuko vakuussidonnainen omaisuus konkurssimenettelyn piiriin, omaisuuden arvo arvioidaan asiantuntijalausunnon perusteella, joka on laadittu selvittäjän ohjeiden mukaisesti myöhemmän vakuusvelkojan pyynnöstä ja tämän kustannuksella. Jos myöhempi vakuusvelkoja ei maksa ennakkomaksua asiantuntijalausunnon kustannuksista selvittäjän asettamassa määräajassa, vakuussidonnaisen omaisuuden ei oleteta kuuluvan konkurssimenettelyn piiriin.
      • Selvittäjä voi halutessaan kutsua koolle velkojainkokouksen, jos hän pitää sitä tarpeellisena. Selvittäjä kutsuu velkojainkokouksen koolle rekisteröidyn velkojan pyynnöstä, jos velkoja maksaa ennakkomaksun kokouksen järjestämiskustannuksista ja selvittäjän kiinteän palkkion kokouksen järjestämisestä.

Maksuohjelmaan perustuva velkajärjestely

  • Menettelyn kustannukset maksaa ensisijaisesti velallinen.
  • Järjestelmä on suunniteltu niin, että menettely (paitsi virallista hakemusta koskeva osa) alkaa vasta, kun ennakkomaksu selvittäjän palkkiosta ja menettelyn välttämättömistä kuluista on maksettu.
  • Kustannuksia, joita menettelyn osapuolille on aiheutunut konkurssimenettelyyn tai maksuohjelman vahvistamismenettelyyn osallistumisesta, ei voida periä velalliselta, kun velkajärjestely on toteutettu.
  • Jos velkoja ei hyväksy ehdotettua maksuohjelmaa, velkoja voi esittää vastalauseen selvittäjälle. Selvittäjä ottaa kantaa vastalauseeseen, ja tuomioistuin ratkaisee asian.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

  • Konkurssilaissa (Zákon č. 7/2005 Z.z. o konkurze a reštrukturalizácii) säädetään velkojia vahingoittavien oikeustoimien tekemisestä tehottomiksi tietyin edellytyksin. Tehottomuudella on seurauksia vain, jos velallisen oikeustoimet riitautetaan. Selvittäjällä ja velkojilla on oikeus riitauttaa ne, mutta velkojalla on tämä oikeus vain, jos selvittäjä ei riitauta oikeustoimea kohtuullisessa ajassa velkojan pyynnöstä. Oikeus riitauttaa oikeustoimi raukeaa, jos sitä ei käytetä velallisen suhteen tai tuomioistuimessa vuoden kuluessa konkurssiin asettamisesta. Oikeustoimen riitauttamista koskevaa oikeutta katsotaan käytetyn velallisen suhteen vain, jos velallinen tunnustaa oikeuden kirjallisesti. Myös oikeustoimet, joiden perusteella voidaan panna täytäntöön tai on jo täytetty oikeuksia, voidaan lainsäädännön mukaan riitauttaa.
  • Jos konkurssiin asettamista edeltää velkasaneerausmenettely ja konkurssiin asettaminen on tapahtunut tämän menettelyn aikana, ajankohta, jolloin konkurssilain nojalla riitautettavissa oleva oikeustoimi on tehty, määräytyy velkasaneerausmenettelyn alkamisen mukaan.
  • Oikeustoimien on oltava velallisen tekemiä, ja niiden on oltava tehty ilman minkään velkojan ilmoitetun saatavan maksamiseen liittyvää korvausta, suosimista tai haittaa. Oikeustoimien on liityttävä velallisen omaisuuteen.
  • Konkurssilaissa määritetään myös muita yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat velkojan vahingoittamistarkoituksen todistamista. Joissain tapauksissa tätä tarkoitusta ei tarvitse todistaa lainkaan, kun taas toisissa se on oletus, joka voidaan osoittaa vääräksi. Laissa säädetään myös tuomioistuimessa sovellettavista pätemättömyyden oikeudellisista vaikutuksista eli sen osapuolen hankkiman omaisuuden palauttamisesta, jota vastaan oikeutta on käytetty.
  • Velkasaneerauksessa velkojia vahingoittavilla oikeustoimilla on merkitystä velkojien edun selvittämisessä: verratessaan saneerausohjelman ja mahdollisen konkurssin tuloksia selvittäjän on otettava huomioon myös pätemättömät oikeustoimet.
  • Niitä lukuun ottamatta oikeustoimia ei riitauteta velkasaneerauksen aikana.
  • Joissain tapauksissa laissa säädetään kuitenkin oletuksista, jotka koskevat siirtymistä velkasaneerauksesta konkurssimenettelyyn. Jos ne toteutuvat, tietyt oikeustoimet ovat pätemättömiä.
    • Selvittäjä voi hyväksyä velallisen oikeustoimia vain, jos ne lisäävät velallisen omaisuuden arvoa tai jos ne ovat tarpeen velkasaneerauksen tavoitteen saavuttamiseksi. Jos velallinen tekee selvittäjän suostumusta edellyttävän oikeustoimen ilman tämän suostumusta, sillä ei ole vaikutusta oikeustoimen pätevyyteen. Oikeustoimi voidaan kuitenkin riitauttaa konkurssimenettelyssä, jos velallinen on asetettu konkurssiin kahden vuoden kuluessa velkasaneerausmenettelyn aloittamisesta.
    • Kun velkasaneerausmenettely on päättynyt, velallinen tai hankkiva taho ei voi jakaa voittoa tai muita pääomavaroja jäsentensä kesken ennen kuin vakuudettomien saatavien ryhmän velkojien vahvistetut saatavat on maksettu saneerausohjelman mukaisesti. Voiton tai muiden pääomavarojen jako voidaan riitauttaa konkurssimenettelyssä, ja sitä voidaan myös käyttää perusteena saneerausohjelman tehottomuudelle.
    • Myös sellaiset velallisen tai selvittäjän velkasaneerausmenettelyn aikana tekemät oikeustoimet, jotka tuovat saneerausohjelman osapuolelle muuta kuin ohjelmassa tarkoitettua hyötyä, ovat mitättömiä.
  • Velkajärjestely ei vaikuta velkojien oikeuteen vaatia siviilioikeudellisten säännösten nojalla saataviensa maksamista sellaisista varoista, jotka on poistettu velallisen omaisuudesta pätemättömällä oikeustoimella. Myöhemmissä rehelliseen tarkoitukseen liittyvissä menettelyissä otetaan lisäksi huomioon velallisen käyttäytyminen, josta voidaan päätellä, että velallinen on tarkoituksellisesti aiheuttanut maksuvalmiusongelmista johtuvan maksukyvyttömyyden tai että velallinen on pyrkinyt aiheuttamaan haittaa tai antamaan etuoikeuksia jollekin velkojalle.
Päivitetty viimeksi: 14/05/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.