Tämän sivun alkukielistä versiota romania on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: englanti.
Swipe to change

Maksukyvyttömyys/konkurssi

Romania
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyyttä ehkäisevistä menettelyistä ja maksukyvyttömyysmenettelystä annetussa laissa N:o 85/2014 säädettyjä menettelyjä sovelletaan siviililain 3 §:n 2 momentissa määriteltyihin ammatinharjoittajiin (profesionişti), paitsi sellaisiin, jotka harjoittavat vapaata ammattia, ja sellaisiin, jotka kuuluvat erityissääntöjen soveltamisalaan (3 §).

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Jos menettely aloitetaan velallisen hakemuksesta, on oltava kyse maksukyvyttömyydestä, jossa velallisen käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan velkoja, jotka ovat selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä ja jotka voivat olla arvoltaan alle 40 000 leuta. Jos menettely aloitetaan velkojan hakemuksesta, on oltava kyse maksukyvyttömyydestä, jossa käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan saatavaa, joka on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt ja joka on arvoltaan yli 40 000 leuta (velkaa ei ole maksettu 60 päivässä eräpäivästä).

Maksukyvyttömyysmenettelyä sovelletaan myös riippumattomiin hallintoviranomaisiin (lain nro 85/2014 3 §:n 2 momentti).

Maksukyvyttömyysmenettelyä ei sovelleta korkeakoulutasoa edeltävän opetuksen oppilaitoksiin ja -yksiköihin, korkeakouluihin eikä tutkimuksesta ja teknisestä kehittämisestä annetun hallituksen määräyksen nro 57/2002, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä lailla nro 324/2003, 7 §:ssä tarkoitettuihin yksiköihin; säännöstä on muutettu ja täydennetty myöhemmin (lain nro 85/2014 2 §:n 3 momentti).

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Velallisen varallisuus koostuu kaikista varoista ja omistusoikeuksista, myös maksukyvyttömyysmenettelyn aikana hankituista, joihin voidaan kohdistaa pakkoperintätoimenpiteitä siviiliprosessilain nojalla (lain nro 85/2014 5 §:n 5 momentti).

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen määrätään erityinen toimitsija (administrator special) ja selvittäjä (practician în insolvenţă); menettelyn tyypin mukaan selvittäjä on joko tuomioistuimen määräämä toimitsija (administrator judiciar) tuomioistuimen valvonnan alaisessa saneerauksessa, tai tuomioistuimen määräämä selvittäjä (lichidator judiciar) konkurssimenettelyssä (faliment).

Erityinen toimitsija

on luonnollinen tai oikeushenkilö, jonka nimittää velallisen osakkeenomistajien yhtiökokous, kumppanit tai jäsenet ja joka on valtuutettu ajamaan niiden etuja menettelyssä ja, jos velallisen sallitaan hoitaa omia asioitaan, suorittamaan velallisen nimissä ja puolesta tarvittavia hallinnollisia toimia (lain nro 85/2014 5 §:n 4 momentti).

Erityisellä toimitsijalla on seuraavat velvollisuudet:

a)    osallistuminen velallisen edustajana oikeudenkäynteihin, jotka koskevat 117–122 §:ssä tarkoitettuja kanteita tai kanteita, jotka ovat seurausta 84 §:n noudattamatta jättämisestä

b)   vastalauseiden jättäminen laissa säädetyn menettelyn mukaisesti

c)   saneeraussuunnitelman ehdottaminen

d)   velallisen asioiden hoitaminen tuomioistuimen määräämän toimitsijan valvonnassa suunnitelman vahvistamisen jälkeen ja edellyttäen, ettei velalliselta ole poistettu oikeutta hoitaa omia asioitaan

e)   osallistuminen konkurssimenettelyn alkamisen jälkeen inventaarion tekemiseen ja asiakirjan allekirjoittaminen, loppukertomuksen ja rahoitusselvityksen vastaanottaminen ja vastalauseiden sopimiseksi koolle kutsuttuun kokoukseen osallistuminen ja kertomuksen hyväksyminen

f)   menettelyn päättymistä koskevan ilmoituksen vastaanottaminen.

Jos velalliselta poistetaan oikeus hallinnoida omia asioitaan, sen edustajana toimii tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä, joka myös hoitaa sen liiketoimintaa. Erityisen toimitsijan tehtävä on silloin rajoitettu osakkeenomistajien, kumppanien tai jäsenten etujen ajamiseen (lain nro 85/2014 56 §).

Tuomioistuimen määräämä toimitsija

Tuomioistuimen määräämä toimitsija voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (myös oikeushenkilön edustaja), ja hänen tai sen on oltava lain mukainen maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä. Tuomioistuimen määräämän toimitsijan päävelvollisuudet ovat seuraavat:

a) velallisen taloudellisen tilanteen ja toimitettujen asiakirjojen tarkastaminen, sellaisen kertomuksen laatiminen, jossa ehdotetaan joko yksinkertaistetun menettelyn aloittamista tai tavalliseen menettelyyn kuuluvan seurantakauden pidentämistä, ja kyseisen kertomuksen lähettäminen konkurssituomarin (judecător-sindic) hyväksyttäväksi tuomioistuimen asettamassa määräajassa, joka voi olla enintään 20 päivää toimitsijan määräämisestä

b) velallisen liiketoiminnan tarkastaminen ja perusteellisen kertomuksen laatiminen maksukyvyttömyyden tilaan johtaneista syistä ja olosuhteista; kertomuksessa on eriteltävä mahdolliset alustavat todisteet tai ilmoitukset, jotka koskevat henkilöitä, joiden syyksi tila saatetaan lukea, ja tällaisten henkilöiden vastuuseen asettamisen perusteet, ja selvitettävä todelliset mahdollisuudet velallisen liiketoiminnan saneeraukseen tai syyt, miksi saneeraus ei olisi mahdollista; kertomus on lisättävä asiakirjoihin konkurssituomarin asettamassa määräajassa, joka voi olla enintään 40 päivää toimitsijan määräämisestä

c) jos velallinen on laiminlyönyt velvollisuutensa toimittaa kirjanpitoaineisto laissa säädetyssä määräajassa, kyseisten asiakirjojen laatiminen ja, jos velallinen on toimittanut kirjanpitoaineiston, sen tarkistaminen, oikaiseminen ja viimeisteleminen

d) velallisen liiketoiminnan saneeraussuunnitelman laatiminen edellä kohdassa a tarkoitetun kertomuksen mukaisesti

e) velallisen varainhallintatoimien valvominen

f) velallisen liiketoiminnan hoitaminen kokonaan tai osittain, ja jälkimmäisessä tapauksessa konkurssituomarin nimenomaisten sellaisten ohjeiden noudattaminen, jotka koskevat toimitsijan velvollisuuksia ja maksujen velallisen aktiivatililtä suorittamista koskevia edellytyksiä

g) oikeushenkilövelallisen velkojien tai osakkeenomistajien, kumppanien tai jäsenten kokousten kutsuminen koolle, niissä puheenjohtajana toimiminen ja sihteeripalvelujen tarjoaminen

h) kanteiden nostaminen sellaisten velallisesta johtuvien vilpillisten toimien tai taloustoimien mitätöimiseksi, joiden suorittamisesta on seurannut velkojien oikeuksien heikentyminen, ja velallisen suorittamien tiettyjen sellaisten varojen luovutusten, liiketoimien ja velallisen sopimien takuiden mitätöimiseksi, joista seuraa todennäköisesti velkojien oikeuksien heikentyminen,

i) jos toimitsija toteaa, että velallisella ei ole varallisuutta tai jos tämän varallisuus ei riitä kattamaan oikeudenkäyntikuluja, tästä ilmoittaminen konkurssituomarille kiireellisesti

j) tiettyjen velallisen tekemien sopimusten irtisanominen

k) saatavien todentaminen ja tarvittaessa kiistäminen, velkojille ilmoittaminen, kun saatavia ei ole hyväksytty tai ne on hyväksytty vain osittain, ja luettelojen laatiminen saamisista

l) saatavien periminen, velallisen ennen menettelyn alkamista luovuttamia velallisen varallisuutta tai rahamääriä koskevien saatavien perintä ja sellaisten kanteiden nostaminen ja ajaminen, joiden tavoitteena on velallisen saatavien periminen, ja tarvittaessa lakimiesten palvelujen käyttäminen tätä tarkoitusta varten

m) sopimusten tekeminen, velkojen maksaminen, takaajien vapauttaminen ja vakuuksista luopuminen, mikäli näille toimille saadaan konkurssituomarin vahvistus

n) konkurssituomarille ilmoittaminen asioista, jotka edellyttävät tämän vahvistusta

o) omaisuusluettelon laatiminen velallisen varoista

p) velallisen varojen arvioinnin tilaaminen; arvioinnin on oltava valmis saamisten lopullisen luettelon toimittamiselle asetettuun määräpäivään mennessä

q) ilmoituksen, joka koskee arviointikertomuksen lisäämisestä tapauskansioon, lähettäminen kahden päivän kuluessa lisäämisestä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa julkaisussa (BPI) julkaisemista varten.

Konkurssituomari voi päätöksellään määrätä tuomioistuimen määräämälle toimitsijalle mitä tahansa muita velvollisuuksia 1 kohdassa lueteltujen lisäksi, lukuun ottamatta sellaisia, jotka kuuluvat lain mukaan tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

Tuomioistuimen määräämä toimitsija toimittaa kuukausittain raportin, jossa kuvataan, miten hän on täyttänyt tehtävänsä, myös ne, jotka liittyvät ennakkoilmoituksen perusteella toteutettujen toimien seurantaan. Raportissa on esitettävä perustelut menoille, jotka ovat syntyneet menettelyn hallinnoinnin yhteydessä, sekä muille velallisen pesästä maksetuille menoille, sekä tarvittaessa tiedot omaisuusluettelon tilanteesta. Raporttiin on sisällyttävä tiedot verosäännösten noudattamisesta, toimintaa varten tarvittavien lupien saamisesta tai uusimisesta, valvontaelinten toteuttamista toimista sekä tuomioistuimen määräämän toimitsijan palkkiosta ja sen laskumenetelmästä (lain nro 85/2014 59 §:n 1 momentti).

Tuomioistuimen määräämä toimitsija voi käyttää tehtäviensä toteuttamisessa apunaan ammattihenkilöitä kuten asianajajia, kirjanpitäjiä, arvioijia ja muita asiantuntijoita. Henkilöä ei voi nimetä 1 momentin mukaisesti, jos hän on sopimussuhteessa, joka saattaa aiheuttaa eturistiriidan. Hänen täytyy tällaisessa tilanteessa pidättäytyä tehtävästä tai hänen nimeämisensä voidaan riitauttaa siviiliprosessilaista annetun lain nro 134/2010, sellaisena kuin se on julkaistu uudelleen muutettuna ja täydennettynä, 43 ja 44 §:n mukaisesti (61 §:n 2 momentti). Tuomioistuimen määräämä toimitsija ja kaikki velkojat voivat esittää vastalauseen asiassa laadituista arviointiraporteista.

Tuomioistuimen määräämä selvittäjä

Jos konkurssituomari antaa päätöksen selvitystilaan asettamisesta, samalla määrätään selvittäjä, joka panee päätöksen täytäntöön. Tuomioistuimen määräämän toimitsijan velvollisuudet lakkaavat sinä päivänä, jona konkurssituomari vahvistaa selvittäjän velvollisuudet. Tuomioistuimen määräämän selvittäjän päävelvollisuudet ovat seuraavat:

a)   velallisen, jonka osalta yksinkertaistettu menettely aloitetaan, liiketoiminnan tarkastaminen ottamalla huomioon tosiasiallinen tilanne, ja perusteellisen kertomuksen laatiminen maksukyvyttömyyteen johtaneista syistä ja olosuhteista niin, että siinä eritellään henkilöt, joiden syyksi maksukyvyttömyyden tila saatetaan katsoa, ja perusteet, jotka ovat olemassa näiden henkilöiden vastuuseen asettamiselle

b)   velallisen liiketoiminnan hoitaminen

c)   kanteiden nostaminen sellaisten velallisen suorittamien vilpillisten toimien tai taloustoimien mitätöimiseksi, joiden suorittamisesta on seurannut velkojien oikeuksien heikentyminen, ja velallisen suorittamien tiettyjen varojen luovutusten, liiketoimien ja velallisen perustamien etuoikeusperusteiden, joista seuraa todennäköisesti velkojien oikeuksien heikentyminen, mitätöimiseksi

d)   sinettien lisääminen, omaisuusluettelon laatiminen varoista ja asianmukaisiin toimiin ryhtyminen niiden säilyttämiseksi

e)   tiettyjen velallisen tekemien sopimusten irtisanominen

f)   saatavien todentaminen ja tarvittaessa kiistäminen, velkojille ilmoittaminen, kun saatavia ei ole hyväksytty tai ne on hyväksytty vain osittain, ja luettelojen laatiminen saamisista

g)   velallisen ennen menettelyn alkamista suorittamasta varallisuuden tai rahamäärien luovutuksesta saatuja velallisen varoja koskevien saatavien perintä, saatavien perintä ja sellaisten kanteiden nostaminen ja ajaminen, joiden tavoitteena on velallisen saatavien periminen, ja tarvittaessa lakimiesten palvelujen käyttäminen tätä tarkoitusta varten

h)  maksujen vastaanottaminen velallisen puolesta ja niiden kirjaaminen velallisen aktiivatilille

i) velallisen hallussa olevan omaisuuden myyminen tämän lain mukaisesti

j) sopimusten tekeminen, velkojen maksaminen, takaajien vapauttaminen ja vakuuksista luopuminen, mihin on saatava konkurssituomarin vahvistus

k) konkurssituomarille ilmoittaminen asioista, jotka edellyttävät tämän vahvistusta l) konkurssituomarin päätöksellä määrättyjen muiden velvollisuuksien suorittaminen.

Velkojien kanssa tehtävää akordia koskevassa menettelyssä (concordat preventiv) velallinen osallistuu menettelyyn sen laillisten tai sovittujen edustajien välityksellä.

Velkojien kanssa tehtävän akordin toimitsijan (administrator concordatar) velvollisuudet ovat seuraavat:

a) luettelon laatiminen velkojista, mukaan velkojat, joiden saatavat on riitautettu tai tuomioistuimessa vireillä olevan asian kohteena, ja luettelon laatiminen velkojista, jotka ovat allekirjoittaneet akordin; jos velkojalla on saatava yhteisvastuullisilta velallisilta velkojien kanssa tehtävää akordia koskevan menettelyn nojalla, kyseinen velkoja merkitään luetteloon velkojista saatavan nimellisen arvon mukaan siihen asti, kunnes se on kokonaan katettu

b) ehdotetun akordin ja sen osien tai akordiluonnoksen ja elvytyssuunnitelman laatiminen yhdessä velallisen kanssa

c) ryhtyminen toimiin velallisen ja velkojien välillä tai velkojien välillä mahdollisesti syntyvien riitojen ratkaisemiseksi sovintoteitse

d) akordin hyväksymistä koskevan hakemuksen jättäminen konkurssituomarille

e) velallisen akordissa vastatakseen ottamien velvoitteiden täyttämisen valvominen

f) ilmoittaminen kiireellisesti velallisen velvoitteiden täyttämisen laiminlyönnistä tai epäasianmukaisesta täyttämisestä akordin osapuolina olevien velkojien kokoukselle

g) kuukausittaisten tai neljännesvuosittaisten raporttien laatiminen ja lähettäminen akordin osapuolina olevien velkojien kokoukselle akordin toimitsijan työstä ja velallisen liiketoiminnasta; akordin toimitsijan raporttiin on sisällyttävä myös toimitsijan mietintö akordin ennenaikaisen päättämisen syiden olemassaolosta tai puuttumisesta

h) akordin osapuolina olevien velkojien kokouksen koolle kutsuminen

i) hakemuksen jättäminen tuomioistuimelle velkojien kanssa tehtävää akordia koskevan menettelyn lopettamista varten

j) muiden sellaisten velvollisuuksien suorittaminen, joihin viitataan tässä luvussa ja joista määrätään velkojien kanssa tehdyssä akordissa tai jotka konkurssituomari on määrännyt (lain nro 85/2014 19 §).

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen ei vaikuta velkojan oikeuteen vaatia velallisen saatavan kuittaamista velasta, jos laissa säädetyt lakisääteisten korvausten edellytykset täyttyvät menettelyn alkamispäivänä. Myös tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä voivat kirjata kuittauksen. Tätä sääntöä sovelletaan myös keskinäisiin saataviin, joiden peruste syntyy maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Sopimusten katsotaan olevan voimassa menettelyn alkamispäivästä. Sopimuksessa mahdollisesti oleva määräys, joka koskee sopimuksen päättämistä, luonnollisen voimassaoloajan hyödyn menettämistä tai ennenaikaista erääntymistä maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen perusteella, on mitätön. Sääntöjä, joiden mukaan sopimusten voimassaolo jatkuu tai joiden mukaan velvoitteiden päättämistä tai nopeuttamista koskevat lausekkeet ovat mitättömiä, ei sovelleta kvalifioituihin rahoitussopimuksiin tai kahdenkeskisiin nettoutustoimiin, jotka perustuvat kvalifioituun rahoitussopimukseen tai kahdenkeskiseen nettoutussopimukseen.

Jotta voitaisiin maksimoida velallisen varojen arvo kolmen kuukauden vanhentumisajassa menettelyn alkamisesta alkaen, tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä voi päättää sopimuksia, voimassa olevia vuokraoikeuksia ja pitkäaikaisia sopimuksia, jos näitä sopimuksia ei ole täytetty kokonaan tai olennaisessa määrin kaikkien osapuolten osalta. Kun sopimus päätetään tällä tavalla, toinen osapuoli voi esittää korvausvaatimuksen velallista vastaan.

Jos sopimuspuoli esittää menettelyn alkamista seuraavien kolmen kuukauden aikana ilmoituksen, jossa vaaditaan tuomioistuimen määräämää toimitsijaa tai selvittämään irtisanomaan sopimus, hallinnojan tai selvittäjän on vastattava 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Vastauksen laiminlyönnistä seuraa, että sopimus katsotaan päättyneeksi eikä toimitsija tai selvittäjä voi enää vaatia sopimuksen täyttämistä.

Laissa säädetään myös tiettyjen erityisten sopimusten asemasta, kuten sellaisten, jotka koskevat julkisten palvelujen toimittamista, vuokraoikeuksia tai päänettoutussopimuksia.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Velkojien kanssa tehtävän akordin hyväksymistä koskevan päätöksen tiedoksiantopäivästä lähtien yksittäisten kanteiden, joita allekirjoittaneet velkojat ovat nostaneet velallisia vastaan, käsittely ja vanhentumisaika, joka koskee niiden oikeutta hakea velalliseen kohdistuvien vaateiden täytäntöönpanoa, keskeytetään ilman eri toimenpiteitä.

Korot, seuraamukset ja mahdolliset muut menot, joita allekirjoittaneille velkojille syntyy, eivät keskeydy, ellei toisin ole nimenomaisesti ja kirjallisesti sovittu ja ellei tällainen hyväksyntä ole ilmaistu velkojien kanssa tehtävän akordin luonnoksessa.

Konkurssituomari määrää velkojien kanssa tehtävän akordin hyväksymistä koskevalla päätöksellä, että kaikki pakkoperintämenettelyt keskeytetään.

Akordin toimitsijan pyynnöstä ja edellyttäen, että velallinen on antanut velkojille vakuuksia, konkurssituomari voi määrätä velkojille, jotka eivät ole akordin osapuolia, näiden saatavan eräpäivän lykkäämisestä enintään 18 kuukauden ajaksi. Tänä aikana ei synny saatavaan liittyviä korkoja, seuraamuksia tai muita menoja. Saatavan eräpäivän lykkäämistä koskevaa sääntöä ei sovelleta kvalifioituihin rahoitussopimuksiin eikä kahdenkeskisiin nettoutustoimiin, jotka perustuvat kvalifioituun rahoitussopimukseen tai kahdenkeskiseen nettoutussopimukseen.

Velkojien kanssa tehtävä akordi on pätevä valtion talousarviovelkojien (creditori bugetari) suhteen, ellei valtiontuesta kansallisessa ja Euroopan lainsäädännössä annettujen säännösten noudattamisesta muuta johdu.

Velkojien kanssa tehdyn ja hyväksytyn akordin voimassaoloaikana ei voida aloittaa velallisen maksukyvyttömyysmenettelyä.

Velkoja, joka saa velallista kohtaan täytäntöönpanokelpoisen oikeuden menettelyn aikana, voi liittyä akordiin tai periä saatavaansa muilla laissa säädetyillä keinoilla.

Kaikki tuomioistuimessa ja tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävät jutut ja mahdolliset saatavien pakkoperintätoimenpiteet velallisen varoista keskeytetään maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta lähtien. Ne voivat käyttää oikeuksiaan vain maksukyvyttömyysmenettelyn puitteissa jättämällä saataviensa hyväksymistä koskevan hakemuksen. Vanhentumisajat kanteiden nostamiselle lykkääntyvät menettelyn alkamisen seurauksena.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Kaikki tuomioistuimessa ja tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävät menettelyt ja mahdolliset saatavien pakkoperintätoimenpiteet velallisen varoista keskeytetään maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta.

Keskeytys ei koske seuraavia:

a) velallisen tekemät valitukset velkojan tai velkojien ennen menettelyn alkamista nostamista kanteista ja siviilioikeudelliset kanteet, jotka käsitellään yhdessä sellaisten rikoskanteiden kanssa, joiden kohteena velallinen on

b) tuomioistuinmenettelyt kanssavelallisia ja/tai kolmansia takaajia vastaan

c) tuomioistuimen ulkopuoliset menettelyt urheilukomiteoissa, jotka kuuluvat liikuntakoulutuksesta ja urheilusta annetun lain nro 69/2000, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä, nojalla toimiviin urheiluliittoihin, joiden menettelyt koskevat pelaajien yksipuolista irtisanomista yksittäisistä työsopimuksista, tai siviilioikeudellisia sopimuksia ja urheilurangaistuksia, joita sovelletaan tällaisissa tilanteissa, ja mahdollisia muita riitoja, jotka koskevat pelaajien oikeutta osallistua kilpailuihin.

d) tuomioistuinmenettelyt sen määrittelemiseksi, onko velallisella menettelyn alkamisen jälkeen syntyneitä saatavia ja/tai mikä niiden määrä on. Tällaisista vaateista on laadittava huomautusten esittämisen ja saneerauksen aikana maksupyyntö, joka lähetetään vastaanottotodistuksella varustettuna ja jota tuomioistuimen määräämän toimitsijan on tarkasteltava 15 päivän kuluessa sen lähettämisestä vastaavasti sovellettavan 106 §:n 1 momentin mukaisesti ilman, että nämä saatavat kirjataan saatavien luetteloon.

Tuomioistuimen määräämän toimitsijan asettamiin toimenpiteisiin voi hakea muutosta.

On huomionarvoista, että toimien keskeyttäminen koskee vain kanteita, jotka liittyvät saataviin velallisen varoista, eikä kanteita, jotka koskevat muita kuin varallisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvoitteita ja joiden käsittelyä siis jatketaan tuomioistuimessa, jossa ne on pantu vireille.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Maksukyvyttömän velallisen velkojille järjestetään kokous.

Tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä kutsuu velkojainkokouksen koolle ja toimii sen puheenjohtajana. Toimitsija tai selvittäjä kutsuu koolle tiedossa olevat velkojat tarpeen vaatiessa laissa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa.

Velkojat kutsutaan koolle ilmoituksella, joka julkaistaan BIP:ssä vähintään viisi päivää ennen kokousta. Ilmoituksen on sisällettävä kokouksen esityslista. Velkojien edustajina voivat olla kokouksessa henkilöt, joilla on tätä varten todistusvoimainen valtakirja tai valtion talousarviovelkojien ja muiden oikeushenkilöiden osalta yksikön johtajan allekirjoittama valtuutusasiakirja. Velkojat voivat myös äänestää kirjeitse, ellei se ole nimenomaisesti laissa kiellettyä.

Ellei laissa edellytetä erityistä enemmistöä, velkojainkokous on päätösvaltainen, jos kokouksen osallistujat edustavat vähintään 30 prosenttia velallisen varoihin nähden äänioikeudellisten saatavien kokonaismäärästä, ja kokouksen päätökset hyväksytään, kun niiden puolesta äänestää läsnä olevien äänioikeudellisten saatavien haltijoiden enemmistö saatavan arvon mukaan. Ehdollisena annettua ääntä pidetään äänenä vastaan. Velkojia, jotka antavat päteviä ääniä kirjeitse, pidetään läsnä olevina.

Sen jälkeen, kun ensimmäinen kokous on kutsuttu koolle, ensin konkurssituomari ja sen jälkeen velkojat voivat nimittää komitean, joka koostuu velkojen määrän mukaan kolmesta tai viidestä velkojasta, jotka kuuluvat äänioikeudellisiin velkojiin, joilla on etuoikeussaatavia, talousarviosaatavia ja vakuudettomia saatavia arvon mukaisessa järjestyksessä. Velkojainkomitealla on seuraava tehtävänmääritys:

a) velallisen tilanteen tarkistaminen ja suositusten antaminen velkojainkokoukselle velallisen liiketoiminnan jatkamisesta ja ehdotetuista saneeraussuunnitelmista

b) nimeämisehtojen neuvotteleminen sen toimitsijan tai selvittäjän kanssa, jonka velkojat haluavat tuomioistuimen nimettävän tuomioistuimen päätöksellä

c) tuomioistuimen määräämän toimitsijan tai selvittäjän laatimien raporttien huomioiminen, tarkistaminen ja tarvittaessa niitä koskevien vastalauseiden jättäminen

d) velkojainkokoukselle esitettävien lausuntojen laatiminen tuomioistuimen määräämän toimitsijan tai selvittäjän tekemistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista, ja muiden toimenpiteiden ehdottaminen perusteluineen

e) pyynnön esittäminen siitä, että velalliselta poistetaan oikeus hallinnoida omia asioitaan

f) oikeudellisten toimien aloittaminen velallisen velkojien vahingoksi suorittamien vilpillisten tekojen tai liiketoimien mitätöimiseksi, kun tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä ei ole aloittanut tällaisia oikeudellisia toimia.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Velallisen erityisen tilanteen mukaan ja siitä riippumatta, onko velalliselta poistettu oikeus hallinnoida omia asioitaan, selvittäjällä on seuraavassa esitetyt velvollisuudet.

Tuomioistuimen määräämä toimitsija valvoo velallisen varainhallintatoimia. Hän hoitaa velallisen liiketoimintaa kokonaan tai osittain, ja jälkimmäisessä tapauksessa hänen velvollisuuksiinsa kuuluu sellaisten konkurssituomarin nimenomaisten erittelyjen noudattaminen, jotka koskevat toimitsijan velvollisuuksia ja maksujen velallisen aktiivatililtä suorittamista koskevia edellytyksiä.

Hän perii saatavia, tekee sopimuksia, laatii omaisuusluettelon ja myy velalliselle kuuluvaa omaisuutta.

Velallinen voi käyttää varoja vain, jos sillä on edelleen oikeus hoitaa omia asioitaan nykyisen liiketoimintansa rajoissa; tuomioistuimen määräämä toimitsija valvoo ja ohjaa velallista.

Selvitystilamenettelyn alkamisen jälkeen tuomioistuimen määrittämä selvittäjä hoitaa esimerkiksi velallisen liiketoimintaa, irtisanoo sopimuksia, perii saatavia, myy omaisuutta, tekee sopimuksia ja vastaanottaa maksuja velallisen tilille. Selvitystilassa vain tuomioistuimen määräämä selvittäjä voi määrätä velallisen varoista.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Kaikkien velkojien, joiden saatavien peruste on syntynyt ennen menettelyn aloittamista, lukuun ottamatta työntekijöitä, joiden saatavat tuomioistuimen määräämä toimitsija kirjaa kirjanpitoaineiston perusteella, on jätettävä hakemus niiden saatavien hyväksymistä varten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa ja liitettävä hakemukseen tarvittavat täydentävät asiakirjat. Kaikkien hyväksymistä ja tuomioistuimen kirjaamossa kirjaamista varten toimitettujen vaateiden oletetaan olevan perusteltuja ja virheettömiä, jos velallinen, tuomioistuimen määräämä toimitsija tai velkojat eivät kiistä niitä. Saatavien luetteloon sisältyvät saatavat maksetaan osana maksukyvyttömyysmenettelyä laissa säädetyssä järjestyksessä.

Saatavat, joiden peruste syntyy menettelyn alkamisen jälkeen, tarkkailuaikana tai tuomioistuimessa käsiteltävän saneerausmenettelyn aikana, maksetaan ne toteen näyttävien asiakirjojen mukaisesti eikä niitä sisällytetä selvitettävään pesään. Tätä sääntöä sovelletaan myös saataviin, joiden peruste syntyy selvitystilamenettelyn alkamisen jälkeen.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Kaikkien velkojien, joiden saatavien peruste on syntynyt ennen menettelyn aloittamista, lukuun ottamatta työntekijöitä, joiden saatavat tuomioistuimen määräämä toimitsija kirjaa kirjanpitoaineiston perusteella, on jätettävä hakemus niiden saatavien hyväksymistä varten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa. Hakemuksessa on ilmoitettava velkojan nimi ja kotiosoite tai rekisteröity toimisto, erääntynyt määrä, saatavan perusteet ja tiedot, jotka koskevat mahdollisia perusteita etuoikeussijalle. Saatavaa koskevat täydentävät asiakirjat ja mahdolliset perusteet etuoikeussijaan on liitettävä hakemukseen viimeistään itse hakemuksen jättämiselle asetettuna määräaikana.

Hakemus saatavan hyväksymistä varten on jätettävä, vaikka saatavaa ei osoiteta täytäntöönpanoasiakirjalla. Saatavat, jotka eivät ole vielä erääntyneet menettelyn alkamispäivänä tai jotka ovat ehdollisia, hyväksytään sisällytettäväksi selvitettävään pesään.

Kun hakemus on tehty sellaisen saatavan hyväksymistä varten, jonka esittää yhdessä rikoskanteen kanssa käsiteltävässä siviilioikeudellisessa asiassa vahinkoa kärsinyt osapuoli, vaade kirjataan toistaiseksi keskeytetyksi odotettaessa kanteen lopullista ratkaisemista vahinkoa kärsineen osapuolen hyväksi.

Saatavat, jotka hyväksytään etuoikeuskohtelun piiriin, sisällytetään lopulliseen luetteloon takuun markkina-arvoon asti; tämä markkina-arvo määritetään tuomioistuimen määrään toimitsijan tai selvittäjän tilaaman ja arvioijan suorittaman arvioinnin kautta.

Kaikki saatavat kuuluvat valvontamenettelyn piiriin, lukuun ottamatta saatavia, jotka on vahvistettu täytäntöönpanokelpoisissa tuomioissa ja täytäntöönpanokelpoisissa välitystuomioissa. Menettely ei myöskään kata valtion talousarviosaatavia, jotka ilmenevät täytäntöönpanoasiakirjasta, jota ei ole kiistetty erityisten lakien mukaisissa määräajoissa.

Tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä laatii alustavan luettelon saatavista, ja asianosainen, velallinen tai velkoja voi riitauttaa sen konkurssituomarilla. Ellei menettelyn alkamisesta ole ilmoitettu prosessilaeissa säädettyjen haasteita ja ilmoituksia koskevien sääntöjen vastaisesti, saatavan, jonka peruste on syntynyt ennen menettelyn alkamista, haltija, joka laiminlyö hakemuksen jättämisen saatavan hyväksymistä varten asetetun vanhentumisajan kuluessa (vanhentumisaika on merkitty ilmoitukseen ja on enintään 45 päivää menettelyn alkamisesta alkaen), menettää oikeuden tulla lisätyksi velkojaluetteloon eikä saa sellaisen velkojan asemaa, jolla on oikeus osallistua menettelyyn kyseisen saatavan osalta. Velkojalla ei ole oikeutta periä saatavaa velalliselta tai velallisoikeushenkilön jäseniltä tai kumppaneilta, joilla on rajoittamaton vastuu, sen jälkeen, kun menettely on päättynyt, ellei velallista ole tuomittu rikollisen konkurssin (bancrută simplă) tai konkurssipetoksen (bancrută frauduloasă) perusteella tai tämän ole todettu olevan vastuussa vilpillisistä maksuista tai luovutuksista. Oikeuden menetyksen vahvistaa tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä, joka ei lisää velkojaa velkojaluetteloon.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Velallisesta pesään kuuluvien varojen ja oikeuksien, jotka ovat vakuutena etuoikeusvelkojan hyväksi, myynnistä saadut varat jaetaan seuraavassa järjestyksessä:

  1. maksut, leimaverot ja mahdolliset muut menot, jotka syntyvät asianomaisten varojen myynnistä, mukaan lukien varojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista johtuvat menot, velkojalle pakkoperintämenettelystä aiheutuneet menot, julkisten palvelujen toimittajien saatavat, joiden peruste syntyy menettelyn alkamisen jälkeen ja jakopäivänä erääntyvät kaikkien velkojien yhteisen edun mukaisesti palkattujen henkilöiden palkkiot, jotka kannetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti suhteessa velallisen kaikkien varojen arvoon nähden
  2. etuoikeusvelkojien saatavat, joiden peruste syntyy maksukyvyttömyysmenettelyn aikana; nämä saatavat sisältävät pääoman, koron ja muut lisämaksut soveltuvuuden mukaan
  3. etuoikeusvelkojien saatavat, mukaan lukien koko pääoma, korko ja kaikki mahdolliset lisämaksut ja seuraamukset.

Jos varojen myynnistä realisoidut rahamäärät eivät ole riittävät kattamaan asianomaisia saatavia kokonaan, velkojilla on tapauksen mukaan erotuksen osalta vakuudeton saatava tai valtion talousarviosaatava, ja se luokitellaan muiden asianmukaiseen luokkaan kuuluvien saatavien joukkoon. Jos aiemmin viitattujen rahasummien maksun jälkeen jäljelle jää ylijäämä, tuomioistuimen määräämä selvittäjä tallettaa sen velallisen pesän tilille. Selvitystilassa saatavat maksetaan seuraavassa järjestyksessä:

1.  maksut, leimaverot ja mahdolliset muut menot, jotka syntyvät samaan säädökseen perustuvista menettelyistä, mukaan lukien velallisen varojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista, liiketoiminnan jatkamisesta ja menettelyä varten palkattujen henkilöiden palkkioiden maksusta johtuvat menot

2. saatavat, jotka syntyvät menettelyn aikana myönnetystä rahoituksesta

3. saatavat, jotka syntyvät työsuhteista

4. saatavat, jotka syntyvät velallisen liiketoiminnan jatkamisesta menettelyn alkamisen jälkeen, sopimuskumppanien ja kolmansien hankkijoiden, jotka ovat vilpittömässä mielessä, tai alihankkijoiden, jotka palauttavat velallisen pesään varojaan tai niiden arvon, saatavat

5. valtion talousarviosaatavat

6. saatavat, jotka koskevat rahamääriä, jotka velallisen on maksettava kolmansille osapuolille ylläpitovelvoitteiden perusteella, avustukset alaikäisille lapsille tai säännöllisten rahasummien maksut toimeentuloa varten

7. saatavat, jotka koskevat rahamääriä, jotka konkurssituomari on vahvistanut velallisen ja tämän perheen toimeentuloa varten, kun velallinen on luonnollinen henkilö

8. saatavat, jotka syntyvät pankkilainoista ja niihin liittyvistä kuluista ja koroista, saatavat, jotka syntyvät tavaroiden toimituksista, palvelujen tarjoamisesta tai muista töistä, vuokrasaatavat ja vuokrasuhteisiin liittyvät saatavat, mukaan lukien obligaatiot

9. muut vakuudettomat saatavat

10. etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevat saamiset, seuraavassa etuoikeusjärjestyksessä:

a) saatavat, jotka syntyvät kolmansien osapuolten, jotka ovat hankkineet tavaroita velalliselta vilpillisessä mielessä, varoista, vilpillisessä mielessä toimivien alihankkijoiden saatavat mitätöintitoimien hyväksymisen jälkeen, ja velalliselle, joka ei ole oikeushenkilö, myönnetyt lainat kumppanilta tai osakkeenomistajalta, joka omistaa vähintään 10 prosenttia osakepääomasta tai äänioikeuksista yhtiökokouksessa tai, tapauksen mukaan, taloudellisen etuyhtymän (grupu de interes economic) jäseneltä

b) saatavat, jotka syntyvät vastikkeettomista toimista.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Jos velkojien kanssa tehtävää akordia koskeva menettely on saatu päätökseen sopimuksessa asetetussa määräajassa, konkurssituomari antaa päätöksen, jossa vahvistetaan akordin tavoitteiden saavuttaminen. Velkojien kanssa tehdyssä akordissa esitetyt muutokset saataviin ovat tämän jälkeen lopullisia (lain nro 85/2014 36 §).

Saneerausmenettelystä, jonka yhteydessä jatketaan liiketoimintaa, tai suunnitellusta selvitystilasta (lichidare pe bază de plan) päätetään päätöksellä, joka annetaan tuomioistuimen määräämän toimitsijan laatiman lausunnon perusteella ja jossa todetaan, että kaikki maksuvelvoitteet, joihin vahvistetussa suunnitelmassa on sitouduttu, on täytetty ja että kaikki nykyiset erääntyneet saatavat on maksettu. Jos menettely aloitetaan saneeraustarkoituksessa ja muutetaan myöhemmin selvitystilamenettelyksi, päätös tehdään selvitystilamenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Tuomioistuimen valvonnassa toteuttavaa saneerausta koskevan suunnitelman vahvistamispäivästä alkaen ja saneerauksen ajan velallinen on vapautettu sillä ennen suunnitelman vahvistamista olleiden velkojen arvon ja suunnitelmassa ilmoitetun arvon välisen erotuksen suorittamisesta.

Selvitystilamenettely päätetään, kun konkurssituomari on hyväksynyt loppukertomuksen, kun velallisen pesän kaikki varat ja omaisuus on jaettu ja kun vaatimatta jääneet varat on talletettu pankkiin. Menettelyn päättämisen jälkeen annetaan määräys velallisen poistamisesta rekistereistä, joihin se on merkitty.

Menettelyn päättämisen nojalla konkurssituomari, tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä ja kaikki niitä avustaneet henkilöt vapautetaan velvollisuuksistaan tai vastuistaan, jotka liittyvät menettelyyn, velalliseen ja velallisen pesään, velkojiin, etuoikeuksien haltijoihin, osakkeenomistajiin tai kumppaneihin.

Selvitystilamenettelyn päättämisen nojalla velallinen, joka on luonnollinen henkilö (joka harjoittaa taloudellista toimintaa), vapautetaan vastuistaan ennen selvitystilaa, jollei häntä ole tuomittu konkurssipetoksesta tai vilpillisten maksujen tai luovutusten suorittamisen perusteella; tällaisissa tilanteissa hänet vapautetaan vastuista vain siltä osin kuin ne on täytetty osana menettelyä.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen jälkeen velkojat eivät voi vaatia velalliselta saatavia, joiden peruste on syntynyt ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista.

Velkojat voivat silti vaatia saatavia niiden koko arvosta yhteisvelallisilta ja velallisen takaajilta.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Kaikki kulut, jotka syntyvät laissa säädetyistä menettelyistä, mukaan lukien niistä, jotka liittyvät tuomioistuimen määräämän toimitsijan tai selvittäjän ilmoituksiin, kutsuihin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamiseen, kannetaan velallisen pesästä (lain nro 85/2014 39 §). Jos velallisen rahavarat eivät riitä, esitetään vaatimus likvidaatiorahastolle (fondul de lichidare).

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä voi esittää konkurssituomarille kanteen vilpillisten tekojen ja liiketoimien mitätöimiseksi sen perusteella, että velallinen on suorittanut ne menettelyn alkamista edeltäneiden kahden vuoden aikana, minkä seurauksena velkojien oikeudet ovat heikentyneet.

Seuraavat velallisen suorittamat teot tai liiketoimet voidaan mitätöidä, jotta luovutetut varat tai muiden tarjottujen etuuksien arvo voidaan saada takaisin:

a) vastikkeettomat luovutukset, jotka on suoritettu menettelyn aloittamista edeltäneiden kahden vuoden aikana; sponsoroinnit humanitaarisiin tarkoituksiin ovat poikkeus tähän sääntöön

b) liiketoimet, joissa velallinen on selvästi antanut enemmän kuin saanut ja jotka on suoritettu menettelyn alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana

c) teot, jotka on suoritettu menettelyn alkamista edeltäneiden kahden vuoden aikana ja joiden tarkoituksena on kaikin puolin estää velkojia perimästä saatavia varoista tai jollain muulla tapaa vahingoittaa velkojien oikeuksia

d) omistuksen siirtäminen velkojalle aiempaa velkaa varten tai aiemman velan suorittamiseksi, kun se on suoritettu menettelyn alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, jos rahamäärä, jonka velkoja voisi saada velallisen likvidaatiossa on pienempi kuin omistuksen siirtotoimen arvo

e) etuoikeuden perustaminen vakuudettomalle saatavalle menettelyn alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana

f) velkojen ennakkomaksut, jotka suoritetaan menettelyn alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, jos eräpäivä olisi ollut menettelyn alkamisen jälkeinen päivä

g) siirtotoimet tai velvoitteiden siirtäminen, jotka velallinen suorittaa menettelyn alkamista edeltäneiden kahden vuoden aikana tarkoituksena salata tai viivästyttää maksukyvyttömyyden tilaa tai tehdä petos velkojaa kohtaan.

Seuraavat teot tai liiketoimet voidaan myös mitätöidä ja etuudet saada takaisin, jos ne on suoritettu menettelyn alkamista edeltäneiden kahden vuoden aikana sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on oikeussuhde velallisen kanssa:

a) ne, jotka on tehty äänettömän yhtiömiehen (asociat comanditat) tai sellaisen yhtiömiehen kanssa, joka hallitsee vähintään 20 prosenttia avoimen yhtiön pääomasta tai äänioikeuksista yhtiömiesten yhtiökokouksessa, jos velallinen on kyseisen kommandiittiyhtiö (societate în comandită) tai maatalousyhtiö (societate agricolă), joka on avoimen yhtiön muodossa (societate în nume colectiv) tai se on yksityinen osakeyhtiö (societate cu răspundere limitată)

b) ne, jotka on tehty jäsenen tai johtajan kanssa, jos velallinen on taloudellinen etuyhtymä

c) ne, jotka on tehty sellaisen osakkeenomistajan kanssa, joka hallitsee vähintään 20 prosenttia velallisyhtiön osakkeista tai äänioikeuksista osakkeenomistajien yhtiökokouksessa, jos velallinen on osakeyhtiö (societate pe acţiuni)

d) ne, jotka on tehty johtajan, päällikön tai velallisen valvontaelinten jäsenen kanssa, jos velallinen on osuuskunta, osakeyhtiö tai maatalousyhtiö

e) ne, jotka on tehty sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa, joka on määräävässä asemassa velalliseen tai sen liiketoimintaan nähden

f) ne, jotka on tehty yhteisen omaisuuden osaomistajan kanssa tai sellaisen osapuolen kanssa, jolla on jaettu omistus yhteiseen omaisuuteen

g) ne, jotka on tehty a–f kohdassa lueteltujen luonnollisten henkilöiden puolison, verisukulaisten tai avioliiton kautta saatujen sukulaisten kanssa, neljännen asteen sukulaisuuteen asti.

Velallisen velkojien vahingoksi suorittamien vilpillisten toimien mitätöintiä koskevan kanteen voi jättää tuomioistuimen määräämälle toimitsijalle tai selvittäjälle vuoden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen määräämän toimitsijan tai selvittäjän ensimmäisen kertomuksen laatimiselle asetettu määräaika on päättynyt, kuitenkin viimeistään 16 kuukauden kuluttua menettelyn alkamisesta. Jos kanne hyväksytään, sen osapuolet saavat takaisin aiemmat asemansa ja luovutuspäivänä olemassa olleet velvoitteet rekisteröidään uudelleen.

Velkojainkomitea tai velkoja, joka hallitsee yli 50 prosenttia selvitettävään pesään kirjattujen saatavien arvosta, voi esittää tällaisen kanteen konkurssituomarille, jos tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä laiminlyö sen.

Mitätöintikannetta ei voida nostaa varallisuusoikeuteen perustuvaa perustavaa toimea (act de constituire) vastaan tai omistuksen siirtämistä vastaan, jos velallinen on tehnyt kyseisen toimen tai siirron tavanomaisen liiketoimintansa yhteydessä. Perustavan toimen tai omistuksen siirtoa koskevan toimen mitätöintiä koskeva kanne kirjataan ilman eri toimenpiteitä asianmukaisiin julkisiin rekistereihin.

Edellä mainittuihin tekoihin ja toimiin liittyy kumottavissa oleva olettama petoksesta velkojien vahingoksi.

Sen jälkeen, kun maksukyvyttömyysmenettely on alkanut, kaikki teot, toimet ja maksut, jotka velallinen suorittaa menettelyn alkamisen jälkeen, mitätöityvät ilman eri toimenpiteitä, lukuun ottamatta toimia, jotka ovat tarpeen nykyisen liiketoiminnan harjoittamiseksi, konkurssituomarin hyväksymiä toimia ja tuomioistuimen määräämän toimitsijan vahvistamia toimia.

Päivitetty viimeksi: 17/06/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.