Maksukyvyttömyys/konkurssi

Liettua
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa oikeushenkilöä ja luonnollista henkilöä vastaan.

Oikeushenkilöitä koskevia menettelyitä ovat konkurssimenettely, tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely sekä saneerausmenettely.

Konkurssimenettely tai tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely voidaan aloittaa mitä tahansa oikeushenkilöä vastaan, pois lukien valtion tai kunnan rahoittamat laitokset, poliittiset puolueet, ammattiliitot sekä uskonnolliset yhteisöt ja yhdistykset.

Konkurssimenettelyn tai tuomioistuimen ulkopuolisen konkurssimenettelyn alkaessa oikeushenkilön varat myydään ja tuotoilla katetaan velkojien saatavat, ja oikeushenkilö itse puretaan konkurssin perusteella.

Saneerausmenettely voidaan aloittaa mitä tahansa oikeushenkilöä vastaan, pois lukien valtion tai kunnan rahoittamat laitokset, poliittiset puolueet, ammattiliitot sekä uskonnolliset yhteisöt ja yhdistykset, luottolaitokset, maksulaitokset, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, vakuutus- ja jälleenvakuutusyhtiöt, rahastoyhtiöt, sijoitusyhtiöt sekä julkisilla arvopapereilla kauppaa käyvät välittäjät. Saneerausmenettelyn tarkoitus on antaa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle oikeushenkilölle mahdollisuus palauttaa maksukykynsä, ylläpitää ja kehittää toimintaansa, maksaa velkansa sekä välttää konkurssi ja jatkaa liiketoimintaansa. Tämän saavuttamiseksi saneerausmenettelyssä olevan oikeushenkilön sitoumukset jaksotetaan neljälle vuodelle perustuen saneerausohjelmaan, joka hyväksytetään sekä oikeushenkilön jäsenillä että sen velkojilla. Saneerausohjelman toteuttamiselle varattua ajanjaksoa voidaan pidentää vuodella. Tuomioistuimen ulkopuolinen saneerausmenettely ei ole mahdollinen.

Konkurssimenettelyn voi aloittaa yksi luonnollinen henkilö toista vastaan, mukaan lukien maanviljelijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Luonnollisten henkilöiden tapauksessa tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely ei ole mahdollinen.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Konkurssimenettely oikeushenkilöä vastaan voidaan aloittaa, kun tuomioistuin on todennut, että vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  • yritys on maksukyvytön;
  • yrityksen työntekijöille työsuhteen perusteella maksettavat maksut ovat viivästyneet;
  • yritys ei kykene täyttämään nykyisiä tai tulevia velvoitteitaan.

Yrityksen maksukyvyttömyys on tila, jossa yritys ei kykene täyttämään velvoitteitaan (maksamaan velkojaan, suorittamaan ennakkoon maksettuja töitä, jne.) ja jossa yrityksen erääntyneiden velvoitteiden (velat, myöhästyneet työt, jne.) yhteenlaskettu arvo on yli puolet sen varojen kirjanpidollisesta arvosta.

Oikeushenkilöä vastaan voidaan aloittaa myös tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely edellyttäen, että yritys ei samaan aikaan ole vastaajana omaisuusvaadetta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä yritykseltä haeta takaisinperintää tuomioistuimen tai muun viranomaisen antaman täytäntöönpanoasiakirjan perusteella. Tuomioistuimen ulkopuolisissa konkurssimenettelyissä tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista asioista päättää velkojainkokous.

Saneerausmenettely oikeushenkilöä vastaan voidaan aloittaa seuraavin edellytyksin:

  • oikeushenkilön toimintaa ei ole lopetettu;
  • oikeushenkilö ei ole menossa konkurssiin tai jo konkurssissa;
  • oikeushenkilö on perustettu vähintään kolme vuotta ennen kuin saneeraushakemus on rekisteröity tuomioistuimessa;
  • vähintään viisi vuotta on kulunut seuraavista:

(a) tuomioistuimen antama päätös saneerausmenettelyn päättämisestä;

(b) tuomioistuimen määräys saneerausmenettelyn päättämisestä sen vuoksi, että kaikki velkojat ovat luopuneet vaateistaan tai että saneerauksen kohteena oleva yritys on kattanut kaikkien velkojien vaateet ennen saneerausohjelmassa asetettua määräaikaa.

Konkurssimenettely voidaan aloittaa sellaista luonnollista henkilöä vastaan, joka on maksukyvytön ja toimii vilpittömässä mielessä. Luonnollinen henkilö voidaan todeta maksukyvyttömäksi, jos hän ei kykene täyttämään erääntyneitä velkasitoumuksiaan, joiden määrä ylittää 25 (Liettuan hallituksen hyväksymää) vähimmäiskuukausipalkkaa.

Luonnollisen henkilön vilpitön mieli määritetään arvioimalla, onko hän toimittanut täydelliset ja täsmälliset tiedot ja onko hän menettänyt maksukykynsä toimiessaan vilpittömässä mielessä, eli onko hän toiminut viimeisen kolmen vuoden ajan asianmukaista varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen sekä siten, ettei hän tietoisesti ole antanut erääntyneiden velkojen kerääntyä.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Kaikki konkurssiin tai saneeraukseen asetetun yrityksen varat niiden luonteesta (irtain tai kiinteä, aineellinen tai aineeton, omistusoikeudet, jne.) ja sijainnista riippumatta kuuluvat yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyn alaiseen omaisuuteen. Niin ikään yrityksen konkurssi- tai saneerausmenettelyn aikana saamat varat tai tuotot kuuluvat maksukyvyttömyysmenettelyn alaiseen omaisuuteen ja käytetään velkojien saatavien kattamiseen. Konkurssitilanteessa velkojien maksunsaantijärjestys on määrätty laissa, kun taas saneerauksen yhteydessä maksunsaantijärjestys kirjataan saneerausohjelmaan. Konkurssimenettelyssä koko konkurssipesään kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi ja saaduilla tuotoilla katetaan konkurssimenettelyn kulut ja velkojien saatavat. Saneerausmenettelyssä puolestaan vain saneerausohjelmassa yksilöity omaisuus muutetaan rahaksi.

Konkurssiin asetetun yrityksen liiketoiminnasta saatuihin tuottoihin sovelletaan erityistä menettelyä – näillä tuotoilla katetaan liiketoiminnan kulut. Kaikki liiketoimintaan liittyvät maksut hoidetaan yrityksen erityisen liiketoiminnalle varatun tilin kautta (yritystili), jota ei saa käyttää maksujen suorittamiseen muille velkojille.

Kun luonnollinen henkilö asetetaan konkurssiin, kaikki hänen omaisuutensa sen luonteesta (irtain tai kiinteä, aineellinen tai aineeton, omistusoikeudet, jne.) ja sijainnista riippumatta lasketaan kuuluvaksi maksukyvyttömyysmenettelyn alaiseen omaisuuteen. Vain luonnollisen henkilön hallussa oleva käteinen raha, joka ei ylitä yhden kuukauden vähimmäispalkkaa, jätetään menettelyn ulkopuolelle. Velkojien saatavat katetaan henkilön koko omaisuuden myynnistä saatavilla tuotoilla (jäljempänä luetelluin poikkeuksin).

Luonnollisen henkilön konkurssimenettelyssä konkurssiin asetetulla luonnollisella henkilöllä on oikeus käyttää tietty määrä tuloistaan perustarpeidensa kattamiseen. Tuomioistuin määrittää tämän määrän konkurssimenettelyn alkaessa kyseisen luonnollisen henkilön ja hänen huollettaviensa tarpeet huomioiden. Tuomioistuin vahvistaa luonnollisen henkilön maksukyvyn palauttamissuunnitelman ja yksilöi siinä summan, joka jää tämän käyttöön.

Lisäksi luonnollisen henkilön ja/tai hänen huollettaviensa perustarpeiden täyttämiselle välttämätön ainoa asunto sekä luonnollisen henkilön itsenäiselle ammatinharjoittamiselle ja/tai maatilan hoidolle välttämättömät varat ovat poikkeusasemassa. Konkurssiin asetettu luonnollinen henkilö voi myös säilyttää oikeutensa kyseiseen omaisuuteen, myös kiinnitettyyn, mikäli hän on sopinut asiasta kiinnityksenhaltijan kanssa eikä tällainen oikeuden säilyminen loukkaa muiden velkojien oikeuksia.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Yritystä koskevassa konkurssimenettelyssä tehtävään nimetty pesänhoitaja ottaa hoitaakseen yrityksen hallinnon, määrää konkurssipesän omaisuudesta, huolehtii sen myynnistä ja kattaa näin saaduista tuotoista velkojien saatavat sekä tekee tarvittavat toimet yhtiön purkamiseksi. Yrityksen pesänhoitajan keskeiset tehtävät ovat:

  • edustaa yritystä ja puolustaa sekä yrityksen että kaikkien sen velkojien etua;
  • ottaa hoitaakseen konkurssiin asetetun yrityksen hallinnon ja sen konkurssipesän;
  • irtisanoa sellaiset yrityksen sopimukset, joita ei enää täytetä (mukaan lukien johtoelinten ja henkilöstön jäsenten sopimukset);
  • hakea avustusta takuurahastosta velkojien/työntekijöiden saatavien maksamiseksi;
  • tehdä tarvittaessa määräaikaisia työ- tai palvelusopimuksia konkurssimenettelyn hoitamista varten;
  • varmentaa velkojien ilmoittamat vaatimukset ja lähettää näistä tehty luettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi;
  • valvoa konkurssiin asetetun yrityksen liiketoimintaa;
  • tarkastaa yrityksen liiketoimet konkurssimenettelyn aloittamista edeltäviltä kolmelta vuodelta;
  • riitauttaa tuomioistuimessa yrityksen sellaiset liiketoimet, jotka ovat yrityksen toiminnan tavoitteiden vastaisia ja jotka ovat voineet myötävaikuttaa yrityksen kyvyttömyyteen suorittaa maksuja velkojilleen;
  • mikäli perusteltua, pyytää tuomioistuinta toteamaan konkurssi tahalliseksi;
  • kutsua koolle velkojainkokouksia;
  • laatia selontekoja ja toimittaa ne velkojainkokoukselle;
  • koostaa ja toimittaa yrityksen vuosi- ja välitilinpäätökset;
  • panna täytäntöön tuomioistuimen ja velkojainkokousten päätökset;
  • antaa tietoja konkurssimenettelystä;
  • huolehtia konkurssiin asetetun yrityksen omaisuuden myynnistä;
  • käyttää konkurssimenettelyn aikana saadut varat velkojien saatavien maksamiseen;
  • tehdä muut tarvittavat toimet yhtiön purkamiseksi ja rekisteristä poistamiseksi.

Yrityssaneerauksessa tehtävään nimitetty selvittäjä toimii asiantuntijana sekä saneerausmenettelystä vastaavana riippumattomana henkilönä. Selvittäjän keskeiset tehtävät ovat:

  • osallistua yrityksen saneerausohjelman laatimiseen ja suunnitteluun ja varmistaa, että saneerausohjelma laaditaan, toimitetaan vahvistettavaksi ja pannaan täytäntöön tuomioistuimen asettamia määräaikoja noudattaen;
  • laatia kirjallinen tiivistelmä saneerausohjelmaluonnoksen toteuttamiskelpoisuudesta;
  • valvoa saneerausmenettelyn alaisen yrityksen johtoelinten toimia siltä osin kuin ne liittyvät saneerausohjelman toteuttamiseen, ilmoittaa yrityksen johtoelinten jäsenille heidän toiminnassaan havaituista puutteista ja asettaa määräaika näiden korjaamiselle sekä pyytää tuomioistuimelta yrityksen johtoelinten erottamista toimestaan;
  • kutsua koolle yhtiön jäsenet ja omistajat sekä valtion tai kunnan yhtiön omistajien oikeuksia käyttävien ja velvollisuuksia hoitavien elinten edustajat, ja osallistua näihin kokouksiin ilman äänivaltaa;
  • antaa tietoa saneerausmenettelystä ja raportoida tuomioistuimelle saneerausohjelman edistymisestä.

Selvittäjä on yhdessä saneerausmenettelyn alaisen yrityksen johtoelinten kanssa vastuussa tuomioistuimen vahvistaman saneerausohjelman toteuttamisesta.

Luonnollisen henkilön konkurssissa tehtävään nimitetty pesänselvittäjä ottaa haltuunsa luonnollisen henkilön omaisuuden, huolehtii sen myynnistä ja maksaa näin saaduista tuotoista velkojien saatavat. Luonnollisen henkilön pesänhoitajan keskeiset tehtävät ovat:

  • ottaa haltuunsa luonnollisen henkilön omaisuus ja talletustilillä olevat varat;
  • pitää kirjaa kaikista luonnollisen henkilön saamista varoista ja niiden käytöstä;
  • huolehtia luonnollisen henkilön omaisuuden myynnistä ja maksaa velkojien saatavat;
  • kutsua koolle velkojainkokouksia ja osallistua niihin ilman äänivaltaa;
  • antaa tietoja luonnollisen henkilön konkurssimenettelystä ja toimittaa maksukyvyn palauttamissuunnitelmaa koskeva täytäntöönpanokertomus;
  • ehdottaa muutoksia maksukyvyn palauttamissuunnitelmaan;
  • edustaa konkurssiin asetettua luonnollista henkilöä varojen takaisinsaantia koskevissa menettelyissä ja ryhtyä toimiin saatavien perimiseksi velallisilta;
  • puolustaa luonnollisen henkilön ja kaikkien velkojien oikeuksia ja oikeutettuja etuja;
  • arvioida luonnollisen henkilön itsenäisen ammatinharjoittamisen ja/tai maatilan hoidon tarkoituksenmukaisuutta.

Konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön on pyrittävä parhaan kykynsä mukaan maksamaan velkojiensa saatavat. Tämän vuoksi konkurssiin asetetulla luonnollisella henkilöllä on mahdollisuuksien mukaan oltava työ tai hänen on ansaittava tuloa muusta toiminnasta, etsittävä työtä aktiivisesti tai haettava paremmin palkattua työtä, jaettava tulonsa velkojien saatavien kattamiseksi sekä laadittava ja, tuomioistuimen vahvistuksen saatuaan, toteutettava maksukyvyttömyyden palauttamisohjelma ja tehtävä yhteistyötä nimetyn pesänhoitajan kanssa.

Konkurssimenettelyn aikana konkurssiin asetetulla luonnollisella henkilöllä on oikeus saada tietoa pesänhoitajalta, osallistua velkojainkokouksiin ja riitauttaa niissä tehdyt lainvastaiset päätökset, pyytää pesänhoitajan vaihtamista sekä hakea vahingonkorvauksia, mikäli pesänhoitaja laiminlyö tehtäviään.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Sekä yritysten että yksityishenkilöiden konkurssissa konkurssiin asetetun ja velkojien välisten saatavien kuittaus on kielletty siitä hetkestä, kun tuomioistuin antaa päätöksen konkurssiin asettamisesta. Kielto ei kuitenkaan koske verolainsäädännössä sallittuja kuittauksia tapauksissa, joissa veroa on maksettu liikaa (verojen erotus).

Saneerausmenettelyn alaisen yrityksen saatavien kuittaamiset sen velkojien saatavia vastaan on keskeytettävä siitä päivästä, kun yritystä koskeva saneerausmenettely käynnistetään tuomioistuimen päätöksellä, ja siihen päivään asti, kun tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman. Tämän jälkeen kuittauksia voidaan tehdä tuomioistuimen vahvistaman saneerausohjelman mukaisesti.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Kun kyseessä on yrityksen konkurssi, pesänhoitaja ilmoittaa asianomaille osapuolille 30 päivän kuluessa yrityksen konkurssiin asettamisesta tehdyn tuomioistuimen päätöksen voimaantulosta, että yrityksen voimassa olevia sopimuksia (pois lukien työsopimukset ja sopimukset, joilla konkurssiin asetetulle yritykselle annetaan oikeus saataviin) ei enää täytetä ja että ne olisi katsottava päättyneiksi.

Kun tuomioistuimen päätös yrityksen konkurssiin asettamisesta on tullut voimaan, yrityksen johtoelimet menettävät valtuutensa ja yrityksen pesänhoitaja irtisanoo 15 päivää etukäteen annettavalla kirjallisella ilmoituksella yrityksen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan työ- tai johtajasopimukset.

Pesänhoitaja ilmoittaa muille työntekijöille näiden työsopimusten tulevasta irtisanomisesta kolmen työpäivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös yrityksen konkurssiin asettamisesta on tullut voimaan, ja irtisanoo työntekijöiden työsopimukset 15 työpäivän kuluessa kyseisestä ilmoituksesta. Yrityksen konkurssimenettelyn toteuttamisessa tarvittavien irtisanottujen työntekijöiden kanssa tehdään määräaikaiset työsopimukset. Kuhunkin tehtävään vaadittavan henkilöstön lukumäärä määritellään velkojainkokouksessa.

Yrityksen saneerausmenettely ei vaikuta yritykseen oikeushenkilönä kohdistuviin sopimuksiin. Kaikkien sopimusten tarkoituksenmukaisuus arvioidaan, ja saneerausohjelmassa määrätään täyttämiskelvottomien sopimusten irtisanomisesta. Ne irtisanotaan tavanomaisella menettelyllä, sillä lainsäädännössä ei anneta tarkempia säännöksiä sopimusten irtisanomisesta saneerausmenettelyn aikana.

Luonnollisen henkilön konkurssissa maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa yksilöidään irtisanottavat sopimukset sekä ne, joiden täytäntöönpanoa jatketaan. Kun tuomioistuin on vahvistanut maksukyvyn palauttamisohjelman, konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön on ilmoitettava ohjelman mukaisista sopimusten irtisanomisista asianomaisille osapuolille.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Yrityksen tai luonnollisen henkilön konkurssissa yksittäisten velkojien saatavia koskevat vaatimukset on siirrettävä tehtävään nimitetylle pesänhoitajalle. Tämän jälkeen tuomioistuin vahvistaa saatavat, kun taas riidat yksittäisen saatavan tosiasiallisesta perustasta tai määrästä käsitellään konkurssimenettelyssä.

Yrityksen saneerauksessa ennen saneerausmenettelyn vireille tuloa syntyneet saatavat ilmoitetaan selvittäjälle tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Tämän jälkeen tuomioistuin vahvistaa saatavat, kun taas riidat yksittäisen saatavan tosiasiallisesta perustasta tai määrästä käsitellään saneerausmenettelyssä. Saneerausmenettelyn vireille tulon jälkeen syntyneet yksittäisten velkojien saatavat ilmoitetaan tavanomaisessa menettelyssä, jossa myös niihin liittyvät riidat ratkaistaan.

Konkurssi- tai saneerausmenettelyn vireille tulon jälkeen ulosottomiehen on keskeytettävä täytäntöönpanotoimet ja -menettelyt sekä toimitettava täytäntöönpanoasiakirjat sille tuomioistuimelle, joka päätti kyseisen konkurssi- tai saneerausmenettelyn aloittamisesta.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Jos käy ilmi, että vastaajaa vastaan on aloitettu konkurssimenettely ennen kuin tuomioistuin on antanut määräyksen käsittelyn aloittamisesta asiassa, jossa vastaajaa vastaan on nostettu omaisuusvaadetta koskeva kanne, omaisuusvaadetta koskeva menettely keskeytetään ja siirretään sille tuomioistuimelle, jossa konkurssiasia on käsiteltävänä.

Muissa tapauksissa, eli (a) kun tuomioistuin on jo päättänyt käsittelyn aloittamisesta omaisuusvaadetta koskevassa asiassa, kun tieto konkurssimenettelyn alkamisesta vastaajaa vastaan tulee yleiseen tietoon tai (b) kun saneerausmenettely aloitetaan vastaajaa vastaan, saneerausmenettelyn aloittaminen ei itsessään ole riittävä peruste omaisuusvaadeasian siirtämiseksi sille tuomioistuimelle, jossa kyseinen konkurssi- tai saneerausasia on käsiteltävänä.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Yrityksen konkurssissa velkojien keskeiset oikeudet ovat:

  • hakea tuomioistuimelta maksukyvyttömän yrityksen konkurssiin asettamista;
  • päättää tuomioistuimen ulkopuolisen konkurssimenettelyn aloittamisesta;
  • toimittaa saatavia koskevat vaatimuksensa tehtävään nimitetyn pesänhoitajan käsiteltäväksi tuomioistuimen asettamassa määräajassa;
  • osallistua velkojainkokouksiin ja äänestää
    • pesänhoitajan esittämien selontekojen hyväksymisestä;
    • pesänhoidon kuluarvion hyväksymisestä ja muuttamisesta;
    • yrityksen omaisuuden myyntihintojen hyväksymisestä;
    • yrityksen konkurssimenettelyn aikana laadittujen vuositilinpäätösten hyväksymisestä;
    • yrityksen liiketoimista (niiden jatkamisesta, uudistamisesta, rajoittamisesta ja lopettamisesta, kustannusarvion hyväksymisestä jne.);
    • yrityksen konkurssimenettelyn aikana palkattavien työntekijöiden lukumäärästä ja työtehtävistä;
    • pesänhoitajan palkkiosta;
    • järjestelyistä velkojien kanssa;
    • pesänhoitajan erottamista koskevasta aloitteesta;
    • muista asioista;
  • saada pesänhoitajalta velkojainkokouksessa määritellyn menettelyn mukaisesti tietoa yrityksen konkurssimenettelyn edistymisestä;
  • riitauttaa yrityksen tekemät liiketoimet (pätemättömyyskanne, actio pauliana);
  • pyytää tuomioistuinta toteamaan konkurssi tahalliseksi;
  • riitauttaa velkojainkokousten tekemät päätökset;
  • pyytää tuomioistuinta erottamaan pesänhoitaja;
  • saada suoritus saatavilleen konkurssiin asetetun yrityksen omaisuudesta tai sen saamista tuotoista.

Luonnollisen henkilön konkurssissa velkojien keskeiset oikeudet ovat:

  • ilmoittaa pesänhoitajalle tuomioistuimen asettamassa määräajassa sellaiset saatavat, jotka ovat syntyneet ennen luonnollisen henkilön konkurssimenettelyn alkamista;
  • pyytää saatavien suorittamista suunnitelmassa kuvatun menettelyn mukaisesti;
  • osallistua velkojainkokouksiin (kun konkurssiin asetetulle luonnolliselle henkilölle laadittu maksukyvyn palauttamissuunnitelma on vahvistettu, velkojainkokous on kutsuttava koolle vähintään puolivuosittain) ja äänestää
    • velkojien kanteluista, jotka koskevat pesänhoitajan toimia;
    • pesänhoitajalle osoitettavasta vaatimuksesta toimittaa selontekonsa;
    • konkurssinpesän hallinnon kuluarvion hyväksymistä ja muuttamisesta;
    • velallisen omaisuuden myyntihintojen hyväksymisestä;
    • luonnollisen henkilön itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja/tai maatilan hoidosta (toiminnan jatkamisesta, aloittamisesta, uudistamisesta, rajoittamisesta, lopettamisesta jne.);
    • maksukyvyn palauttamissuunnitelman päivittämistä koskevista ehdotuksista;
    • pesänhoitajan vaihtamista koskevasta aloitteesta;
    • muista asioista;
  • saada pesänhoitajalta velkojainkokouksessa määritellyn menettelyn mukaisesti tietoa konkurssimenettelyn edistymisestä;
  • avustaa velkasitoumusten täyttämisessä;
  • antaa maksukyvyn palauttamissuunnitelmaa koskevia ehdotuksia;
  • ottaa velkojainkokouksessa esille pesänhoitajan toimia tai hänen vaihtamistaan koskevia asioita tai ehdottaa toista henkilöä pesänhoitajaksi;
  • hakea muutosta velkojainkokouksen päätökseen 14 päivän kuluessa siitä, kun velkoja tuli tai hänen olisi pitänyt tulla tietoiseksi kyseisestä päätöksestä;
  • pyytää tuomioistuinta keskeyttämään luonnollisen henkilön konkurssimenettely;
  • pyytää tuomioistuinta erottamaan pesänhoitaja;
  • saada suoritus saatavistaan konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön omaisuudesta tai tämän saamista tuotoista.

Yrityksen saneerausmenettelyssä velkojien keskeiset oikeudet ovat:

  • ilmoittaa tehtävään nimitetylle selvittäjälle sellaiset saatavat, jotka ovat syntyneet ennen velallisen saneerausmenettelyn alkamista;
  • osallistua velkojainkokouksiin ja äänestää
    • saneerausohjelman hyväksymisestä;
    • selvittäjän erottamisesta ja uudesta selvittäjäehdokkaasta;
    • yrityksen johtoelinten toimivallan rajoittamista koskevasta aloitteesta;
    • yrityksen saneerausmenettelyn lopettamista koskevasta aloitteesta, mikäli saneerausohjelmaa ei ole toteutettu tai se on toteutettu puutteellisesti;
    • pyynnöstä pidetään saneerausohjelman toteuttamiselle asetettua määräaikaa;
    • muista asioista;
  • saada yrityksen johtoelimiltä ja selvittäjältä tietoja yrityksen saneerauksesta, lukuun ottamatta liike- tai teollisuussalaisuudeksi katsottavia tietoja;
  • avustaa velkasitoumusten täyttämisessä;
  • antaa saneerausohjelmaa koskevia ehdotuksia selvittäjälle tai yrityksen johtoelimelle;
  • ottaa velkojainkokouksissa esille selvittäjän toimia tai selvittäjän vaihtamista koskevia asioita;
  • riitauttaa velkojainkokouksen/-toimikunnan päätökset 14 päivän kuluessa siitä, kun velkoja tuli tai hänen oli pitänyt tulla tietoiseksi kyseisestä päätöksestä;
  • saada suoritus saatavistaan saneerausmenettelyn aikana.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Yrityksen konkurssissa sen johtoelimet menettävät päätäntävaltansa, kun tuomioistuimen päätös konkurssiin asettamisesta on tullut voimaan. Tehtävään nimitetty pesänhoitaja hallinnoi ja käyttää konkurssiin asetetun yrityksen varoja ja ottaa haltuunsa yrityksen pankkitileillä olevat varat. Pesänhoitaja huolehtii konkurssiin asetetun yrityksen omaisuuden rahaksimuutosta ja myy tai siirtää omaisuuden velkojille. Eri omaisuuserien myyntiin sovelletaan erilaisia menettelyjä. Esimerkiksi kiinteistöt tai kiinnitetty omaisuus sekä yli 250-kertaisen perussosiaaliavustuksen arvoiset omaisuuserät myydään julkisella huutokaupalla. Pilaantuvat tavarat myydään pesänhoitajan asettamalla, markkinahintaan perustuvalla hinnalla. Muiden omaisuuserien myyntiä koskevat menettelyt ja hinnat asetetaan konkurssiyhtiön velkojainkokouksessa. Tämän lisäksi tietyn tyyppisten omaisuuserien (kuten arvopaperien ja radioaktiivisen materiaalin) myynnistä säädetään myös lainsäädännössä.

Yrityssaneerauksessa yrityksen johtoelimet jatkavat liiketoimien valvomista ja omaisuuserien rahaksimuuttoa vahvistettua saneerausohjelmaa noudattaen. Saneerausmenettelyn aikana yrityksen johtoelinten toimintaa valvoo tuomioistuimen nimittämä selvittäjä. Saneerausmenettelyn alkamisen ja saneerausohjelman hyväksymisen välisenä aikana (eli saneerausohjelman valmistelun aikana) yritys ei saa ilman tuomioistuimen lupaa myydä tai antaa vastikkeetta käyttöön yritystä tai sen osaa, sen käyttöomaisuutta, lyhytaikaisiksi varoiksi luokiteltua kiinteää omaisuutta tai omistusoikeuksia tai siirtää näiden omistusoikeuksia. Saneerausmenettelyn alainen yritys ei saa antaa mitään takauksia tai takuita tai muulla tavalla toimia kolmannen osapuolen suorituksen takaajana.

Konkurssiin asetettu luonnollinen henkilö ei voi määrätä hallussaan olevaa omaisuutta toiselle taholle. Hänen omaisuutensa myymisestä tai luovuttamisesta määrää selvittäjä tuomioistuimen vahvistaman maksukyvyn palauttamissuunnitelman mukaisesti. Konkurssiin asetettu luonnollinen henkilö saa käyttöönsä vain perustarpeiden kattamiseen tarkoitetun kuukausittaisen summan sekä toiminnan jatkamiseen tarvittavan summan. Tuomioistuin asettaa perustarpeiden kattamiseen konkurssin alkamisen ja maksukyvyn palauttamissuunnitelman vahvistamisen välisenä aikana tarvittavan summan ja yksilöi sen vahvistamassaan maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa.

Luonnollisen henkilön konkurssimenettelyn aikana velkojien saatavien kattamiseksi suoritettavan omaisuuden myynnin järjestää selvittäjä maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa määritellyssä järjestyksessä ja ajassa. Velkojainkokous hyväksyy omaisuuserien alustavan myyntihinnan maksukyvyn palauttamissuunnitelman mukaisten myyntihintojen ja myytävien omaisuuserien markkinahintojen perusteella. Omaisuuserät voidaan myydä maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa asetettua hintaa alemmalla hinnalla ainoastaan konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön suostumuksesta.

Kiinteä ja kiinnitetty omaisuus myydään julkisella huutokaupalla (pois lukien sellainen omaisuus, jonka alustava hinta on alempi kuin julkisen huutokaupan järjestämiskulut). Velkojainkokous päättää myyntihinnat sellaisille omaisuuserille, joita ei saatu myytyä kahdella julkisella huutokaupalla, sekä muiden omaisuuserien myyntihinnat ja myyntitavan. Myymättä jäänyt omaisuus voidaan luovuttaa velkojille näiden pyynnöstä ja velkojainkokouksen suostumuksesta.

Jos luonnollisen henkilön kanssa asuu alaikäisiä lapsia (adoptiolapsia) ja/tai holhouksenalaisia henkilöitä, heidän ainoa asuntonsa (riippumatta siitä, onko se kiinnitetty) voidaan myydä tuomioistuimen päätöksestä aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua ohjelman vahvistamisesta. Tuona aikana luonnollisen henkilön on etsittävä uusi omistus- tai vuokra-asunto. Luonnollisella henkilöllä on oikeus sopia kiinnityksenhaltijan kanssa, että omistusoikeus kiinnitettyyn omaisuuteen (yleensä asuntoon) säilyy konkurssimenettelyn aikana. Tällaista omaisuutta ei saa myydä.

Joidenkin omaisuuserien (kuten arvopaperien ja radioaktiivisen materiaalin) myyntiä voivat koskea tietyt lainsäädännössä asetetut lisävaatimukset.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Kun yritys asetetaan konkurssiin, sen liiketoiminta tavallisesti lakkautetaan, jolloin liiketoiminnasta ei enää voi syntyä uusia yritystä koskevia saatavia. Jos yritys jatkaa liiketoimintaansa konkurssin alettua (tämä on mahdollista silloin, kun toiminta pienentää tappioita), tästä toiminnasta syntyvät saatavat katetaan toiminnasta kertyneillä tuotoilla. Saatavat, joita ei voida kattaa kyseisillä tuotoilla, ovat maksunsaantijärjestyksessä kolmannella sijalla, ja ne katetaan tavanomaisen menettelyn mukaisesti (ks. myös vastaus kysymykseen 13).

Saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneet saatavat maksetaan yleisen menettelyn mukaisesti, sillä lainsäädännössä ei anneta tältä osin tarkempia määräyksiä.

Kun luonnollinen henkilö asetetaan konkurssiin, tuomioistuin hyväksyy ja vahvistaa velkojien saatavat, jotka kohdistuvat itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja/tai maatilan hoitoon liittyviin toimiin sekä konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön velkasitoumuksiin, jotta kyseiset toimet ja/tai konkurssimenettelyyn liittyvät toimenpiteet voidaan suorittaa. Kun saatavat on vahvistettu, konkurssiin asetetun luonnollisen henkilön maksukyvyn palauttamisohjelmaa päivitetään. Muut luonnollista henkilöä koskevan konkurssimenettelyn alkamisen jälkeen syntyneet saatavat maksetaan yleisen menettelyn mukaisesti, sillä lainsäädännössä ei anneta tältä osin tarkempia määräyksiä.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Yrityksen tai luonnollisen henkilön konkurssissa sekä yrityssaneerauksessa se tuomioistuin, jossa konkurssi- tai saneerausmenettely aloitetaan, asettaa määräajan, jonka puitteissa velkojat voivat ilmoittaa saatavansa tehtävään nimitetylle pesänhoitajalle tai selvittäjälle ja toimittaa saatavien perusteeksi asianmukaiset todisteet. Määräajan enimmäispituus yrityksen konkurssissa tai saneerauksessa on 45 päivää. Luonnollisen henkilön konkurssissa määräaika on vähintään 15 mutta enintään 30 päivää. Pesänhoitaja tai selvittäjä varmentaa ilmoitetut saatavat ja, mikäli saatavien olemassaolosta tai niiden määrästä ei ole erimielisyyttä, esittää ne tuomioistuimelle vahvistettavaksi. Jos pesänhoitaja tai selvittäjä riitauttaa saatavan tai osan siitä, tuomioistuin ratkaisee asian. Tuomioistuimen päätökseen velkojien saatavien vahvistamisesta voi hakea muutosta. Jos saatavia ilmoitetaan tuomioistuimen asettaman määräajan päätyttyä, määräaikaa voidaan pidentää, mikäli sen ylittämiselle on ollut pätevä syy.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Velkojien pantilla tai kiinnityksellä taatut saatavat maksetaan ensisijaisesti velallisen kiinnitetyn omaisuuden myynnistä saaduista tuotoista tai siirtämällä kiinnitetty omaisuus velkojalle. Jos kiinnitetyn omaisuuden arvo ei riitä kattamaan kiinnityksenhaltijan saatavaa, jäljellä oleva saatavan osa on maksunsaantijärjestyksessä kolmannen sijan saatava konkurssissa ja toissijainen saatava yrityssaneerauksessa tai luonnollisen henkilön konkurssissa. Luonnollisen henkilön konkurssissa voidaan sopia, että kiinnitettyä omaisuutta ei myydä. Tässä tapauksessa maksukyvyn palauttamisohjelmassa määrätään kiinnityksenhaltijalle maksettavista kuukausittaisista maksuista.

Jos kiinnitetyn omaisuuden myynnistä kertyy enemmän tuottoja kuin on tarpeen kiinnityksenhaltijan saatavien maksamiseksi, tuottojen jäljelle jäävä osuus käytetään muiden velkojien saatavien maksamiseen.

Muiden velkojien saatavat maksetaan etusijajärjestyksen ja maksuvaiheen mukaisessa järjestyksessä.

Yrityksen konkurssissa velkojien saatavat maksetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa velkojien saatavat maksetaan ilman korkoja ja seuraamusmaksuja. Korot ja seuraamusmaksut maksetaan toisessa vaiheessa. Kummassakin vaiheessa velkojan huonomman etusijan saatavat maksetaan, kun niitä paremman etusijan saatavat on kokonaan maksettu kyseisessä vaiheessa. Jos varat eivät riitä maksamaan kokonaan kaikkia tietyn etusijan saatavia tietyssä vaiheessa, nämä saatavat maksetaan suhteessa kunkin velkojan saatavan määrään.

Ensisijaisia saatavia ovat työsuhteen perusteella syntyvät saatavat; vahingonkorvausvaatimukset, jotka perustuvat raajan vammautumiseen tai muuhun ruumiinvammaan, ammattitautiin sairastumiseen tai kuolemaan johtavaan työtapaturmaan (nämä korvaukset voidaan maksaa takuurahastosta); sekä maatalousyritysten saatavat, jotka koskevat myytyjä maataloustuotteita (tällaisista saatavista enintään 40 prosenttia voidaan maksaa maatalousministeriön tähän tarkoitukseen varaamista valtion määrärahoista).

Toissijaisia saatavia ovat veroihin ja muihin julkisiin maksuihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin sekä pakolliseen sairasvakuutukseen liittyvät saatavat; valtion puolesta otettuihin lainoihin ja valtion tai valtion hyväksymien takauslaitosten takaamiin lainoihin liittyvät saatavat; sekä EU:n tai valtion myöntämään rahoitustukeen liittyvät saatavat.

Kaikki muut saatavat ovat kolmannen sijan saatavia.

Yrityssaneerauksessa velkojien saatavat maksetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa velkojien saatavat maksetaan ilman korkoja ja sakkomaksuja. Korot ja sakot maksetaan toisessa vaiheessa.

Ensisijaisia saatavia ovat työsuhteen perusteella syntyvät saatavat; vahingonkorvausvaatimukset, jotka perustuvat raajan vammautumiseen tai muuhun ruumiinvammaan, ammattitautiin sairastumiseen tai kuolemaan johtavaan työtapaturmaan; luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saatavat, jotka koskevat maksuja prosessoitavaksi toimitetuista maataloustuotteista; sekä velkojien pantilla tai kiinnityksellä taatut saatavat, joiden arvo ei ylitä pantatun omaisuuden arvoa ja joita ei myydä saneerausmenettelyn yhteydessä.

Toissijaisia saatavia ovat muut velkojien saatavat, pois lukien kolmannen sijan saatavat ja saatavat, joiden turvana on vakuus, kun pantattu omaisuus ei ole myynnissä saneerausmenettelyn aikana.

Saneerausmenettelyn aikana myönnettyihin lainoihin liittyvät saatavat, jotka ovat vakuudettomia, maksetaan ensisijaisten saatavien jälkeen ja ennen toissijaisia saatavia.

Kolmannen sijan saatavia ovat työsuhteen ulkopuoliset saatavat, joita vaativat saneerattavana olevan yrityksen jäsenet, joista tuli yrityksen velkojia ennen saneerausmenettelyn alkamista ja joilla, yksin tai yhdessä muiden jäsenten kanssa, on määräysvalta saneerattavana olevassa yrityksessä.

Kussakin vaiheessa velkojien huonomman etusijan saatavat maksetaan, kun niitä paremman etusijan saatavat on kokonaan maksettu kyseisessä vaiheessa. Jos varat eivät riitä maksamaan kokonaan kaikkia tietyn etusijan saatavia tietyssä vaiheessa, nämä saatavat maksetaan suhteessa kunkin velkojan saatavan määrään.

Luonnollisen henkilön konkurssissa velkojien saatavat maksetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa velkojien saatavat maksetaan ilman korkoja ja seuraamusmaksuja. Korot ja seuraamusmaksut maksetaan toisessa vaiheessa.

Ensisijaisia saatavia ovat työsuhteen perusteella syntyvät saatavat; vahingonkorvausvaatimukset, jotka perustuvat raajan vammautumiseen tai muuhun ruumiinvammaan, ammattitautiin sairastumiseen tai kuolemaan johtavaan työtapaturmaan (nämä korvaukset voidaan maksaa takuurahastosta); lasten elatusapuun liittyvät saatavat; sekä maatalousyritysten saatavat, jotka koskevat myytyjä maataloustuotteita (tällaiset saatavat voidaan maksaa Liettuan maatalousministeriön tähän tarkoitukseen varaamista valtion määrärahoista).

Ensisijaisten ja toissijaisten saatavien väliin tulevat velkojien saatavat, jotka ovat syntyneet luonnollisen henkilön itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja/tai maatilan hoidosta konkurssimenettelyn aikana sekä saatavat, jotka ovat syntyneet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen tai konkurssimenettelyn kustannuksiin liittyvistä velkasitoumuksista.

Kaikki muut saatavat ovat toissijaisia.

Kummassakin vaiheessa velkojan huonomman etusijan saatavat maksetaan, kun velkojien niitä paremman etusijan saatavat on kokonaan maksettu kyseisessä vaiheessa. Jos varat eivät riitä maksamaan kokonaan kaikkia velkojien tietyn etusijan saatavia tietyssä vaiheessa, nämä saatavat maksetaan niiden kullekin velkojalle maksamatta olevan summan suhteessa.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Yrityksen konkurssimenettelyn aikana voidaan sopia järjestelyistä velkojien kanssa. Kun tällaisesta järjestelystä tehdään sopimus, konkurssimenettely päättyy ja yritys jatkaa toimintaansa tavanomaisesti ja toteuttaa sovittua järjestelyä.

Yrityksen konkurssissa järjestelyt velkojien kanssa ovat mahdollisia missä tahansa konkurssimenettelyn vaiheessa ennen kuin tuomioistuimen antama päätös yrityksen purkamisesta konkurssin vuoksi tulee voimaan. Tällaista järjestelyä voivat ehdottaa velkojat, pesänhoitaja tai yrityksen omistajat. Pesänhoitajan on esitettävä järjestelyä velkojille ennen kuin varojen takaisinperintä aloitetaan rajoittamattoman vastuun yrityksen omistajalta (mikäli tällaisella yrityksellä ei ole varoja tai sen varat eivät riitä kattamaan oikeudellisia ja hallinnollisia kustannuksia sekä velkojien saatavia). Järjestelyssä olisi lueteltava kaikki velkojien yritykselle antamat myönnytykset, velkojien saatavat, yrityksen sitoumukset, velkojien saatavien maksutapa ja maksujen aikarajat, sekä sopimuksen rikkomisesta seuraavat vastuut.

Järjestely velkojien kanssa katsotaan sovituksi, jos sen ovat allekirjoittaneet sellaiset velkojat, joiden maksamatta olevat saatavat ovat vähintään kaksi kolmasosaa kaikista maksamatta olevista saatavista järjestelyä edeltävältä päivämäärältä. Järjestely vahvistetaan tuomioistuimessa tai notaarilla, jos kyseessä on tuomioistuimen ulkopuolinen konkurssimenettely.

Yrityssaneerauksessa ja luonnollisen henkilön konkurssissa järjestelyt velkojien kanssa eivät ole mahdollisia, joskin saneerausmenettely ja luonnollisen henkilön konkurssimenettely voidaan päättää, kun velkojat luopuvat saatavia koskevista vaatimuksistaan tai kun velallinen maksaa kaikki velkojien tuomioistuimen vahvistamat ja saneerausohjelman tai luonnollisen henkilön maksukyvyn palauttamisohjelman mukaiset saatavat.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Kun konkurssiin asetetun yrityksen varat on myyty, yritys puretaan ja poistetaan oikeushenkilörekisteristä. Mahdollisia jäljelle jääviä velkojien saatavia ei makseta. Mikäli yrityksen purkamisen jäljiltä jää vielä omaisuutta, sen arvosta maksetaan mahdolliset jäljelle jääneet velkojien saatavat.

Saneerauksessa yritys jatkaa toimintaansa normaalisti ja velkojien oikeudet säilyvät samanlaisina kuin jos yritys ei olisi saneerattavana.

Kun luonnollisen henkilön konkurssimenettely päättyy, velkojilla on oikeus vaatia luonnollista henkilöä maksamaan mahdolliset jäljellä olevat raajan vammasta tai muusta ruumiinvammasta tai lapsen elatusavusta tehdyt korvausvaatimukset, luonnollisen henkilön hallinnollisen rikkomuksen tai rikoksen johdosta valtiolle maksettavat sakot ja rikoksen johdosta tehdyt vahingonkorvausvaatimukset sekä jäljellä olevat pantilla tai kiinnityksellä taatut saatavat (mikäli pantattua omaisuutta ei myyty konkurssimenettelyssä). Kaikki muut velkojien jäljellä olevat saatavat, jotka on lueteltu maksukyvyn palauttamissuunnitelmassa, kuoletetaan, ja velkojat menettävät oikeutensa periä niitä.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Yrityksen konkurssissa hallinnolliset kustannukset katetaan yrityksen varoista, mukaan lukien mahdolliset konkurssimenettelyn aikana syntyneet kustannukset. Jos yrityksellä ei ole varoja tai ne eivät riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia, konkurssihakemuksen tehnyt osapuoli voi ottaa ne maksettavakseen. On myös mahdollista nimittää sellainen pesänhoitaja, joka suostuu kantamaan riskin siitä, että konkurssimenettelyn aikana kertyneet varat eivät riitä kattamaan oikeudenkäyntimaksuja ja hallinnollisia kuluja, jolloin konkurssimenettelyn kustannukset tulevat pesänhoitajan maksettavaksi.

Kun konkurssimenettely yritystä vastaan aloitetaan, tuomioistuin asettaa summan, jonka pesänhoitaja voi käyttää konkurssiin asetetun yrityksen hallinnollisten kustannusten kattamiseen, kunnes velkojainkokous on hyväksynyt arvion hallinnollisista kustannuksista. Tämän jälkeen konkurssiyhtiön velkojainkokous hyväksyy arvion konkurssimenettelyn kustannuksista. Pesänhoitaja ei saa ylittää arvioitua hallinnollisten kustannusten määrää, ellei ennalta-arvaamattomista syistä tarvita kiireellisiä toimia yrityksen ja sen velkojien edun turvaamiseksi.

Yrityksen saneerauksessa saneerauskustannukset katetaan yrityksen varoista, mukaan lukien mahdolliset saneerausmenettelyn aikana syntyneet kustannukset.

Kun saneerausmenettely aloitetaan, tuomioistuin vahvistaa arvion saneerauskustannuksista saneerausmenettelyn aloittavan tuomioistuimen päätöksen voimaantulon ja saneerausohjelman vahvistamisen väliselle ajalle. Tämän jälkeistä aikaa koskeva saneerauskustannusarvio määritetään vahvistetussa saneerausohjelmassa.

Luonnollisen henkilön konkurssimenettelyn kustannukset katetaan luonnollisen henkilön varallisuudesta sen tyypistä riippumatta, myös konkurssimenettelyn aikana saadusta varallisuudesta. Arvio konkurssimenettelyn kustannuksista hyväksytään mahdollisine muutoksineen velkojainkokouksessa, kun taas pesänhoitajan palkkion suuruus yksilöidään luonnollisen henkilön ja pesänhoitajan välisessä sopimuksessa.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Pesänhoitaja, selvittäjä tai yksittäinen velallinen voi pätemättömyyskanteen (actio Pauliana) perusteella riitauttaa sellaisen velallisen tekemän oikeustoimen, joka loukkaa velkojien oikeuksia, yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, kun oikeustoimi tuli tai sen olisi pitänyt tulla velkojan tietoon. Jotta oikeustoimi voidaan riitauttaa pätemättömyyskanteen perusteella, kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä:

  1. velkojalla on oltava kiistaton ja voimassa oleva oikeus saatavaan, ts. velallisen on täytynyt joko kokonaan laiminlyödä velvoitteensa täyttäminen tai täyttää se puutteellisesti;
  2. kyseisen oikeustoimen on täytynyt loukata velkojan oikeuksia. Velkojan oikeuksien loukkaamisesta on kyse, jos oikeustoimi johtaa velallisen maksukyvyttömyyteen tai jos maksukykyinen velallinen suosii sillä toista velkojaa, tai jos oikeustoimi ei johda velallisen maksukyvyttömyyteen, se muuttaa (alentaa) velallisen kykyä täyttää velkojaa kohtaan oleva velvoitteensa esimerkiksi pienentämällä velallisen omaisuutta (tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun myydystä omaisuudesta saatu hinta on huomattavasti markkinahintaa alhaisempi);
  3. velallinen ei ole ollut velvollinen ryhtymään riidanalaiseen oikeustoimeen;
  4. velallinen on toiminut vilpillisesti tietäen, että oikeustoimi loukkaisi velkojien oikeuksia;
  5. velkojan kanssa vastikkeellisen kahdenvälisen oikeustoimen tehnyt kolmas osapuoli on toiminut vilpillisesti.

Lisäksi konkurssi- tai saneerausmenettelyn aikana velallisen omaisuuden rahaksimuuttoa rajoitetaan lainsäädännössä (ks. myös vastaus kysymykseen 10), ja velallisen tekemät näiden rajoitusten vastaiset oikeustoimet ovat pätemättömiä niiden tekohetkestä lähtien.

Päivitetty viimeksi: 09/06/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme