Maksukyvyttömyys/konkurssi

Unkari
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Oikeushenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyistä säädetään konkurssi- ja likvidaatiomenettelyistä vuonna 1991 annetussa laissa XLIX (konkurssilaki).

Konkurssilaissa säädetään kahdesta maksukyvyttömyysmenettelystä: konkurssimenettelystä ja likvidaatiomenettelystä.

Konkurssimenettely on uudelleenjärjestelymenettely, jonka tarkoituksena on myöntää maksukyvyttömälle velalliselle maksuajan pidennystä, jotta tämä voi sopia vapaaehtoisesta järjestelystä ja yrittää päästä tällaiseen järjestelyyn maksukyvyn palauttamiseksi.

Likvidaatiomenettely on menettely, jonka tarkoituksena on saada aikaan velkojia tyydyttävä suoritus erityisten sääntöjen mukaisesti, kun maksukyvytön velallisyhtiö on purettu eikä sillä ole oikeusseuraajaa. Menettely kohdistuu velallisyhtiön selvitettävän pesän varojen kokonaismäärän jakamiseen velkojien kesken. Likvidaatiomenettely on kuitenkin lopetettava, jos velallinen on maksanut velkansa ja menettelyn kustannukset kokonaisuudessaan tai jos velkojien kanssa on sovittu vapaaehtoisen velkajärjestelyn ehdoista ja tuomioistuin on vahvistanut kyseisen velkajärjestelyn.

Lakeihin, jotka koskevat muun muassa sellaisten yritysten unkarilaisia sivuliikkeitä, joiden rekisteröity toimipaikka on ulkomailla, sekä kansalaisjärjestöjä ja rahoitusalan yrityksiä (luottolaitokset, rahoitusyritykset, vakuutusyhtiöt, sijoitusyhtiöt, yleiset varastot), sisältyy erityisiä poikkeussääntöjä.

Konkurssimenettelyä ei voida soveltaa rahoitusalan yrityksiin, mutta valvontaelimillä on kuitenkin mahdollisuus puuttua niiden taloudellisen tilanteen heikkenemiseen jo varhaisessa vaiheessa, jotta vältetään maksukyvyttömyys, ja asiakkaiden suojelemiseksi ja korvausten maksamiseksi asiakkaille on perustettava rahastoja (vahinkojen sovittelurahasto, sijoittajansuojarahasto, talletussuojarahasto).

Unkarin keskuspankki voi finanssivalvontaviranomaisen valtuuksien nojalla jättää rahoitusalan yrityksen likvidaatiota koskevan hakemuksen tuomioistuimelle peruutettuaan sen luvan rahoitustoiminnan harjoittamiseen.

Kansalaisjärjestöistä annettu laki sisältää muutamia poikkeussääntöjä, jotka koskevat kansalaisjärjestöjen (yhdistykset, säätiöt) konkurssi- ja likvidaatiomenettelyjä, mutta muuten sovelletaan konkurssilain säännöksiä.

Luonnollisten henkilöiden velkajärjestely (henkilökohtaista konkurssia koskeva laki)

Luonnollisten henkilöiden velkajärjestelystä vuonna 2015 annettu laki CV tuli voimaan 1. syyskuuta 2015. Sen tavoitteena on luoda velkajärjestelyä koskeva oikeudellinen kehys ja tarjota konkurssisuojaa velallisen ja velkojien välisen yhteistyön avulla. Lailla suojellaan ensisijaisesti kiinnelainan ottajia ja erityisesti niitä, joilla on ollut pitkään maksurästejä, jotka ovat velkaa useille velkojille ja joiden asuinkiinteistö on vaarassa joutua pakkomyyntiin.

Menettely aloitetaan tuomioistuimen ulkopuolella, ja sitä koordinoi etuoikeutetun kiinnelainan antaja. Konkurssimenettely aloitetaan tuomioistuimessa vain siinä tapauksessa, että tuomioistuimen ulkopuolella ei ole päästy sovintoon. Myös tuomioistuinmenettelyn ensisijaisena tavoitteena on päästä sovintoon, mutta jos sovintoratkaisu ei saa kannatusta, tuomioistuin määrittää velkajärjestelyn edellytykset.

Hallitus on perustanut valtion neuvontapalvelun ylivelkaantuneita perheitä varten (Családi Csődvédelmi Szolgálat). Neuvontapalvelulla on tärkeä rooli velkajärjestelyssä. Se tarkistaa, täyttääkö velallinen lakisääteiset vaatimukset, ja merkitsee menettelyä koskevat tiedot valtion rekistereihin. Sen palveluksessa on perhevalvojia (családi vagyonfelügyelők), jotka tuomioistuimessa tapahtuvan velkajärjestelyn aikana suorittavat erilaisia valmistelevia tehtäviä, tekevät yhteistyötä tuomioistuimen kanssa, panevat täytäntöön tuomioistuimen päätöksiä, tukevat velallista, valvovat velallisen taloudenhoitoa, myyvät velallisen omaisuutta, jolla on kaupallista arvoa, ja suorittavat maksuja velkojille.

Kun velkajärjestely on saatu onnistuneesti päätökseen, ei velalliselta voida enää myöhemmin vaatia maksua veloista, jotka on selvitetty menettelyn aikana, ja velkojat saavat tietyn osuuden saatavastaan ennakoitavissa olevan ajan kuluessa.

Luonnollisten henkilöiden velkajärjestelystä ei ole vielä tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 mukaista ilmoitusta.

Konkurssilain mukaan konkurssimenettelyn voi aloittaa velallisorganisaatio ylimmän päätöksentekoelimensä ennakkohyväksynnän perusteella käyttämällä lomaketta. Laillisen edustajan käyttö on pakollista menettelyn aikana. Velallinen ei voi tehdä tällaista hakemusta, jos velallista vastaan on jo käynnissä konkurssimenettely tai jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on päätöksellään määrännyt velallisen likvidaatiosta. Edellytykset ja määräajat, joiden mukaisesti konkurssimenettelyn aloittamista koskeva uusi hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, ovat seuraavat: edellisen konkurssimenettelyn aikana voimassa olleiden tai syntyneiden velkojan saatavien suorittaminen, kahden vuoden määräajan kuluminen siitä, kun edellisen konkurssimenettelyn lainvoimaisesta päättymisestä ilmoitettiin, tai vuoden määrärajan kuluminen aiemman hakemuksen lainvoimaisen päätöksen julkaisemisesta siinä tapauksessa, että hakemus hylättiin viran puolesta.

Jos velallinen on maksukyvytön, yleisesti ottaen likvidaatiomenettelyn käynnistämistä voi pyytää velallinen tai velkoja taikka menettelyn voi käynnistää tuomioistuin viran puolesta tietyissä konkurssilaissa säädetyissä tapauksissa. Konkurssilaissa luetellaan tyhjentävästi ne tahot, jotka voivat pyytää likvidaatiomenettelyn käynnistämistä. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti menettely käynnistetään joko pyynnöstä tai viran puolesta.

Kumpikin menettely on kollektiivinen velkajärjestelymenettely. Velkojien on osallistuttava menettelyihin, eivätkä velkojat saa menettelyjen aikana periä saataviaan velalliselta muulla tavalla tai muissa menettelyissä.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Konkurssimenettely:

Konkurssimenettelyä voi hakea velallisyhtiön johtaja, ja menettelyssä on käytettävä edustajaa (lakimies tai asianajaja).

Velallista vastaan voidaan aloittaa kerrallaan vain yksi konkurssimenettely, eikä samanaikaisesti saa olla vireillä likvidaatiomenettelyä. Uusi konkurssimenettely voidaan aloittaa vain, jos velallinen on hoitanut edellisessä menettelyssä valvotut saatavat eikä menettelystä ole kulunut kahta vuotta. Jos tuomioistuin sen sijaan hylkäsi edellisen konkurssimenettelyn viran puolesta muotovirheiden vuoksi, uutta konkurssimenettelyä ei voida tämän jälkeen aloittaa vuoteen.

Likvidaatiomenettely

Likvidaatiomenettelyn aloittamista voi pyytää velallinen, velkoja, aiemman purkamismenettelyn selvitysmies tai laissa säädetyissä tapauksissa tuomioistuin tai hallintoviranomainen. Esimerkiksi tuomioistuin aloittaa likvidaatiomenettelyn, jos konkurssimenettelyssä ei ole päästy sovintoon tai jos tuomioistuin määrää sellaisen yrityksen purkamisesta, joka on vakavalla tavalla rikkonut lakia, kaupparekisterin valvontavaltuuksiensa nojalla.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssipesään kuuluvat kaikki kirjanpitosäännöissä tarkoitetut velallisen varat ja vaihtuvat vastaavat.

Siihen kuuluvat myös kaikki konkurssimenettelyn aikana kertyneet tuotot.

Velallisella on edelleen oikeus hoitaa konkurssipesään kuuluvia varoja, tosin pesänhoitajan valvonnassa. Likvidaatiomenettelyssä velallisella ei enää ole oikeutta hoitaa konkurssipesään kuuluvia varoja, vaan nämä oikeudet siirtyvät selvittäjälle. Selvittäjä on velallisorganisaation laillinen edustaja ja toteuttaa tuomioistuimen valvonnassa velkojien vaatimusten kirjaamisen ja arvioimisen, kuolinpesän varojen myynnin ja tuottojen jakamisen velkojien kesken.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Konkurssi- ja likvidaatiomenettelyissä konkurssilaissa tarkoitettu velallinen voi olla laissa lueteltu talouden toimija. Konkurssimenettelyssä menettelyn aloittaa velallinen, joka voi jatkaa taloudellista toimintaansa menettelyn aikana. Velallisen johtajien ja omistajien oikeuksien käyttöä ei rajoiteta, mutta ne saavat käyttää oikeuksiaan vain siten, etteivät ne loukkaa laissa säädettyjä pesänhoitajan oikeuksia. Velallinen kirjaa yhdessä pesänhoitajan kanssa saatavat ja asettaa ne etuoikeusjärjestykseen sekä laatii pesänhoitajan avustuksella ohjelman, jonka tarkoituksena on palauttaa tai säilyttää maksukyky, ja tekee akordiehdotuksen neuvotteluja varten. Akordi sisältää velallisen ja velkojien sopimuksen velkajärjestelyn ehdoista ja kaikki muut ehdot, joita osapuolet pitävät tärkeinä uudelleenjärjestelyä varten.

Velkojalla tarkoitetaan konkurssi- ja likvidaatiomenettelyissä niiden alkamiseen asti henkilöä, jolla on erääntyneitä rahamääräisiä saatavia tai rahassa ilmaistuja varallisuuteen kohdistuvia vaatimuksia, jotka perustuvat tuomioistuimen tai viranomaisen velalliselle antamaan lainvoimaiseen ja täytäntöönpanokelpoiseen päätökseen tai jotka velallinen tunnustaa tai joita tämä ei kiistä. Konkurssimenettelyssä velkojalla tarkoitetaan myös henkilöä, jolla on sellaisia konkurssimenettelyn aikana tai myöhemmin erääntyviä saatavia, jotka pesänhoitaja on kirjannut, tai henkilöä, jonka saatavat selvittäjä on kirjannut likvidaatiomenettelyssä.

Konkurssimenettelyssä pesänhoitaja on tuomioistuimen määräämä oikeushenkilö, joka on valtuutettu hoitamaan selvittäjän tehtäviä. Pesänhoitajan on tätä tehtävää varten nimettävä palveluksessaan oleva henkilö, jolla on asianmukainen pätevyys. Kyseisen henkilön tehtävänä on seurata velallisen taloudellista toimintaa akordin aikaansaamista varten ja ottaa samalla huomioon velkojien intressit, kirjata velkojien saatavat, auttaa akordiehdotuksen laatimisessa ja varmentaa pöytäkirjat, joihin sisältyvät akordia koskevissa neuvotteluissa tehdyt päätökset.

Selvittäjällä tarkoitetaan tuomioistuimen määräämää selvittäjäorganisaatiota (oikeushenkilö, joka on valtuutettu hoitamaan selvittäjän tehtäviä), joka on likvidaation kohteena olevan organisaation laillinen edustaja ja joka samanaikaisesti turvaa velkojien edut ja hoitaa laissa säädettyjä tehtäviä. Laissa säädetään selvittäjäorganisaatioita koskevista tiukoista henkilökohtaisista ja ammatillisista vaatimuksista, mukaan lukien säännöllisestä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta.

Selvittäjäorganisaatio nimittää selvittäjän, joka hoitaa pesänselvittäjän tehtäviä.

Selvittäjäorganisaation ja selvittäjän nimi kirjataan myös tuomioistuimen oikeushenkilörekisteriin.

Konkurssi- ja likvidaatiomenettelyt ovat tuomioistuimessa hakemusasioissa noudatettavia siviilioikeudenkäyntimenettelyjä. Asioissa, joista ei säädetä konkurssilaissa, sovelletaan siviiliprosessilakia, ottaen huomioon riidattomien menettelyjen erityispiirteistä aiheutuvat poikkeukset. Konkurssimenettelyssä päätöksen tekee tuomioistuin, ja sama koskee likvidaatiomenettelyä silloin, kun velallinen on todettu maksukyvyttömäksi, tai laissa säädetyissä tapauksissa kun toinen tuomioistuin, viranomainen tai pesänhoitaja on esittänyt pyynnön likvidaatiomenettelyn aloittamisesta. Menettelyn alkaessa tuomioistuin määrää pesänhoitajan tai selvittäjän selvittäjäluettelosta. Kun likvidaatiomenettely käynnistetään, tuomioistuin määrää velkojien pyynnöstä selvittäjän, jolla on väliaikaisen pesänhoitajan valtuudet, valvomaan velallisen toimintaa siihen saakka kun määräys likvidaatiosta on annettu.

Väitteet, jotka koskevat pesänhoitajan tai selvittäjän lainvastaisia toimia tai laiminlyöntejä, ratkaistaan tuomioistuimessa. Jos tuomioistuin toteaa lainvastaisen toimen tai laiminlyönnin, se vaatii pesänhoitajaa tai selvittäjää hoitamaan tehtäviä lain mukaisesti. Jos tätä vaatimusta rikotaan, pesänhoitaja tai selvittäjä erotetaan ja määrätään uusi pesänhoitaja tai selvittäjä.

Konkurssimenettelyn aikana velallinen saa konkurssisuojaa, täytäntöönpanomenettelyt keskeytetään ja velallisen aiempien velkojen maksuaikaa pidennetään (ns. moratorio).

Jos konkurssilaissa säädetty enemmistö hyväksyy konkurssimenettelyn aikana akordin ja akordi on lakisääteisten vaatimusten mukainen, tuomioistuin hyväksyy akordin ja se sitoo velallista.

Jos akordia ei saada aikaan, tuomioistuin antaa viran puolesta määräyksen velallisen purkamisesta.

Velallinen ja velkojat voivat päästä sopimukseen myös likvidaatiomenettelyn aikana. Tuomioistuin määrää akordia koskevista neuvotteluista likvidaatiomenettelyn aikana. Jos akordia kannatetaan äänestyksessä ja se on lainsäädännön mukainen, tuomioistuin vahvistaa sen. Akordi voidaan hyväksyä likvidaatiomenettelyssä sillä edellytyksellä, että se päättää velallisen maksukyvyttömyyden ja että etuoikeutetut saatavat suoritetaan tai tällaisille saataville on riittävästi katetta.

Tuomioistuin päättää konkurssi- tai likvidaatiomenettelyn kirjaamisesta loppuun saatetuksi tai menettelyn keskeyttämisestä.

Jos likvidaatiomenettely päätetään eikä velallisella ole oikeusseuraajaa, kaupparekisteriä ylläpitävä tuomioistuin poistaa likvidaatiomenettelyssä puretun velallisen kaupparekisteristä tai kansalaisjärjestön kansalaisjärjestörekisteristä tuomioistuimen antaman ilmoituksen perusteella.

Likvidaatiomenettelyssä työntekijöiden palkkojen maksaminen turvataan palkkaturvarahaston varoista palkkaturvarahastosta annetussa laissa säädetyin edellytyksin.

Menettelyn vireillepanon oikeudelliset seuraukset:

Konkurssilain mukaisesti tuomioistuin ryhtyy konkurssimenettelyn aikana toimiin julkaistakseen velallisen pyynnöstä välittömästi ilmoituksen väliaikaisesta maksunlykkäyksestä kaupparekisterilehdessä. Sen jälkeen tuomioistuin tutkii pyynnön perusteet ja hylkää pyynnön viran puolesta laissa säädetyissä tapauksissa tai tekee päätöksen konkurssimenettelyn käynnistämisestä. Konkurssimenettely alkaa, kun sitä koskeva päätös julkaistaan kaupparekisterilehdessä. Konkurssimenettelyn alkamisesta seuraa, että velallinen saa rahasaatavien suorittamista varten maksunlykkäystä, joka päättyy 120. päivän jälkeisenä toisena arkipäivänä klo 00.00 (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta). Maksunlykkäystä voidaan jatkaa jopa 365 päivään saakka. Maksunlykkäyksen aikana voidaan suorittaa vain laissa säädettyjä saatavia, maksuvelvoitteiden laiminlyönnistä tai maksuviivästyksistä ei aiheudu oikeudellisia seurauksia, ja rahasaatavien perintä velalliselta keskeytetään eli velallinen saa realistisen mahdollisuuden laatia ohjelman, joka palauttaa velallisen maksukyvyn ja auttaa velallista maksamaan velat.

Jos tuomioistuin toteaa velallisen maksukyvyttömäksi jonkin laissa määritellyn maksukyvyttömyyden syyn perusteella, se antaa määräyksen velallista koskevasta likvidaatiosta. Kun määräys on saanut lainvoiman, tuomioistuin nimeää selvittäjän julkaisemalla kaupparekisterilehdessä määräyksen, jossa pyydetään myös velkojia ilmoittamaan saatavansa. Selvitettävän pesän varoja suojaa se, että omistusoikeudet lakkaavat, kun likvidaatiomenettely on määrätty aloitettavaksi. Likvidaation alkamispäivästä lähtien vain selvittäjä, joka toimii velallisen edustajana, saa antaa oikeudellisia lausuntoja, jotka koskevat velallisen varoja. Likvidaation alkamispäivänä talouden toimijan kaikki velat erääntyvät.

Likvidaatiomenettelyn tavoitteena on jakaa velallisen kaikki varat tämän velkojille, ja likvidaatiomenettelyn piiriin kuuluvia varoja koskevat täytäntöönpanomenettelyt on lopetettava. Riita-asioita ja hakemusasioita koskevat menettelyt, jotka ovat alkaneet ennen likvidaatiomenettelyn alkamista, jatkuvat siinä tuomioistuimessa, jossa ne on pantu vireille. Likvidaatiomenettelyn alkamispäivää seuraavan päivän jälkeen rahasaatavia, jotka liittyvät selvitettävän pesän varoihin, voidaan valvoa vain likvidaatiomenettelyssä. Velallisen kiinteää omaisuutta tai muita varoja koskeva panttauskielto lakkaa likvidaatiomenettelyn alkamispäivänä, kun taas takaisinosto-oikeudet ja osto-optiot sekä panttioikeudet lakkaavat, kun omaisuuserä on myyty. Velallisen antamasta vakuudesta voidaan suorittaa saatava oikeudenomistajalle likvidaatiomenettelyn alkamispäivään asti, mutta jäljelle jäävä summa on sen jälkeen luovutettava selvittäjälle.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Likvidaatiomenettelyn aikana kukin velkoja voi valvoa saatavaansa velalliselta vain liittymällä menettelyyn, eikä kuittaukseen voida vedota tuomioistuimen ulkopuolella, paitsi kansainvälistä kauppaa koskevien yleissopimusten perusteella sovellettavaa sulkeutuvaa nettoutusta varten. Jos velkoja ja velallinen ovat kuitenkin asianosaisia aiemmin vireille tulleessa oikeudenkäynnissä, velkoja voi kuitata oikeudenkäynnissä vaaditut saatavat omasta velastaan velalliselle.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Likvidaatiomenettelyn alkamisella ei ole sellaista oikeudellista vaikutusta, että velallisen aiemmin tekemät sopimukset päättyisivät. Sopimukset voidaan irtisanoa osana menettelyä: konkurssimenettelyssä tämä tapahtuu pesänhoitajan valvonnassa ja likvidaatiomenettelyssä selvittäjä irtisanoo sopimukset velallisen laillisena edustajana. Selvittäjällä on oikeus irtisanoa sopimukset päättymään välittömästi tai purkaa ne.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Velallisen varoihin ei voida kohdistaa täytäntöönpanotoimia, panttivelkoja ei voida myydä panttia, ja velkojen maksu suoritetaan likvidaatiomenettelyn aikana.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Aiemmin nostetut kanteet ratkaistaan siinä tuomioistuimessa, jossa ne on pantu vireille. Jos velallinen häviää oikeusjutun, jutun voittanut osapuoli osallistuu likvidaatiomenettelyyn velkojana. Jos velallinen voittaa oikeusjutun, mahdolliset hänelle tulevat omaisuuserät tai varat sisällytetään selvitettävän pesän varoihin. Konkurssilaissa säädetään useassa kohdassa, että pesänhoitajan tai selvittäjän tehtävänä on antaa tietoja velkojille.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojat voivat muodostaa velkojatoimikunnan tai valita keskuudestaan edustajan, jota selvittäjän on kuultava ja jolle selvittäjän on annettava tietoja ja jonka hiljainen tai nimenomainen suostumus on saatava tiettyjä toimenpiteitä varten.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Selvittäjä voi myydä velallisen varoja parhaan tarjouksen esittävälle ostajalle julkisessa myynnissä, joka järjestetään auditoidussa www-pohjaisessa myyntiportaalissa.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Velkoja voi valvoa sekä aiemmin syntyneitä että maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneitä velkojaan ilmoittamalla saatavansa velkojana konkurssimenettelyssä tai likvidaatiomenettelyssä.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Selvittäjä (pesänhoitaja konkurssimenettelyssä tai selvittäjä likvidaatiomenettelyssä) kirjaa velkojan saatavat ja saattaa riitautetut saatavat sen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jonka käsiteltävänä konkurssimenettely tai likvidaatiomenettely on.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Selvittäjä käyttää pantin myynnistä saatuja tuottoja – tiettyjen menojen vähentämisen jälkeen – panttivelkojalle maksamiseen. Jäljelle jäävä osuus jaetaan velkojien kesken joko väliaikaisen tai lopullisen likvidaatiotaseen perusteella ja omaisuuden jaon periaatteiden mukaisesti, ottaen huomioon konkurssilaissa määritetty velkojien ensisijaisuusjärjestys.

Muiden omaisuuserien myynnistä saatavat tuotot voidaan jakaa sen jälkeen kun väliaikainen tai lopullinen likvidaatiotase on hyväksytty, ottaen huomioon tuomioistuimen hyväksymän omaisuuden jakoa koskevan suunnitelman ja konkurssilaissa määritetyn velkojien ensisijaisuusjärjestyksen.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Velallinen voi päästä sopimukseen velkojien kanssa sekä konkurssimenettelyssä että likvidaatiomenettelyssä. Jos sopimus on lainsäädännön mukainen, tuomioistuin hyväksyy sen ja toteaa menettelyn päättyneeksi. Tällaisissa tapauksissa velallinen jatkaa toimintaansa. Velkojien saatavat suoritetaan sillä tavalla ja siinä määrin kuin sopimuksessa on vahvistettu, ja velallinen vapautuu kyseiset määrät ylittävistä veloista.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Konkurssimenettelyssä, jonka päättää tuomioistuimen hyväksymä akordi, velkojien saatavat suoritetaan akordissa vahvistetulla tavalla ja vahvistetussa aikataulussa. Jos velallinen ei noudata akordia, velkojat voivat panna vireille täytäntöönpanomenettelyn tai aloittaa velallisen likvidaatiomenettelyn.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Velkojat maksavat kirjaamismaksun. Maksukyvyttömyysmenettelyn (konkurssimenettely, likvidaatiomenettely) vireillepanosta veloitetaan maksu. Muista kuluista vastaa velallinen.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Selvittäjä tai velkojat voivat riitauttaa tällaiset toimet jättämällä hakemuksen, ja ne voivat vaatia toimen mitätöintiä. Mahdolliset velalliselle palautuneet omaisuuserät lisätään konkurssipesään.

Selvittäjä tai velkojat voivat nostaa kanteen velallisen entisiä johtajia vastaan näiden toimista, jotka olivat haitallisia velkojien eduille, sillä perusteella, että entiset johtajat eivät maksukyvyttömyyden uhatessa ottaneet tehtäviään hoitaessaan huomioon velkojien etuja, minkä vuoksi talouden toimijan varallisuus väheni, tai estivät velkojien saatavien suorittamisen kokonaisuudessaan tai laiminlöivät ympäristömaksujen suorittamisen. Jos tämä näytetään toteen, velallisen entisen johtajan on korvattava velkojille aiheuttamansa vahinko.

Päivitetty viimeksi: 15/01/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.