Maksukyvyttömyys/konkurssi

Kreikka
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa sellaisia elinkeinonharjoittajia ja yhteisöjä vastaan, jotka ovat oikeushenkilöitä ja joilla on taloudellinen päämäärä.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi on tehtävä hakemus, jonka voi jättää velallinen itse, velkoja, jolla on oikeudellinen intressi, tai siinä tapauksessa, että asiaan liittyy yleistä etua koskevia seikkoja, ensimmäisen oikeusasteen syyttäjä (eisangeléas protodikón). Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen edellytykset ovat seuraavat: a) jos hakemuksen jättää velkoja, velkojen maksun on täytynyt keskeytyä; b) jos hakemuksen jättää velallinen, todennäköisyys velallisen maksukyvyttömyydestä riittää. Tuomioistuin vahvistaa maksujen keskeyttämiselle päivämäärän, joka voi olla enintään kaksi vuotta tuomion julkaisemispäivämäärää aikaisempi. Henkilöt, joilla on oikeudellinen intressi, voivat pyytää tuomioistuimen puheenjohtajaa määräämään menettelyistä, jotka katsotaan välttämättömiksi, jotta estetään kaikki velkojan kannalta haitalliset muutokset velallisen omaisuudessa. Näiden menettelyjen soveltaminen päättyy automaattisesti siitä hetkestä alkaen, jolloin päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tehdään.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn piirissä olevaan omaisuuteen (ptocheutikí periousía) kuuluu velallisen koko omaisuus siitä riippumatta, missä se sijaitsee sinä päivänä, jolloin maksukyvyttömyys on todettu. Maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin eivät kuulu a) omaisuuserät, jotka eivät ole ulosmittauskelpoisia, kuten velallisen ja hänen perheensä toimeentulon kannalta välttämättömät asiat, sekä asiat, joita velallinen tarvitsee voidakseen työskennellä elääkseen, tai b) sellainen omaisuus, jota ei voida ulosmitata erityisten lain säännösten nojalla. Maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin ei myöskään kuulu sellainen omaisuus, jonka velallinen on hankkinut maksukyvyttömyyden toteamisen jälkeen.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Maksukyvyttömyyden toteamisesta alkaen velallinen menettää automaattisesti omaisuutensa määräämisoikeuden eli oikeuden hallinnoida ja luovuttaa varojaan. Mitään hallinnointitoimia, jotka velallinen tekee ilman selvittäjän (sýndikos) suostumusta, ei voida toteuttaa. Velallisen varoja hallinnoi selvittäjä. Velallinen voi ottaa varat omaan hallintaansa ainoastaan laissa säädetyissä poikkeustapauksissa. Määrätyn selvittäjän on oltava lakimies, jolla on yli viiden vuoden kokemus. Selvittäjän työtä valvoo tuomioistuimen esittelevä tuomari (eisigitís dikastís). Jotkin selvittäjän toimet vaativat maksukyvyttömyysasioita käsittelevän tuomioistuimen (ptocheutikó dikastírio) lupaa. Tämä tuomioistuin toimii ylimpänä valvojana, joka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn johtamisesta.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Maksukyvyttömyyden toteaminen ei vaikuta velkojan oikeuteen käyttää saataviaan velallisen vastavaatimuksen kuittaamiseen siinä tapauksessa, että kuittauksen edellytykset täyttyivät ennen maksukyvyttömyyden toteamista. Kaikkia kuittauskieltoja sovelletaan myös maksukyvyttömyyteen.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Kaikki kahdenväliset sopimukset, jotka ovat voimassa maksukyvyttömäksi toteamisen ajankohtana ja joissa velallinen on asianosaisena, pysyvät voimassa, jollei maksukyvyttömyysmenettelyä koskevassa lainsäädännössä muuta säädetä. Selvittäjällä on oikeus panna voimassa olevat sopimukset täytäntöön ja velvoittaa sopimuspuolia noudattamaan sopimuksia, jos esittelevä tuomari on antanut siihen luvan. Kaikki toistaiseksi voimassa olevat sopimukset pysyvät voimassa, jollei lainsäädännössä muuta säädetä. Tämä ei kuitenkaan koske taloudellisia sopimuksia. Maksukyvyttömyyslainsäädännön säännökset eivät vaikuta laissa tai sopimuksessa vahvistettuun oikeuteen purkaa sopimus. Maksukyvyttömyyden toteaminen on peruste purkaa luonteeltaan henkilökohtaisia sopimuksia, joissa velallinen on osapuolena. Selvittäjä voi siirtää sopimussuhteen, jossa velallinen on vastapuolena, kolmannelle osapuolelle. Maksukyvyttömyyden toteaminen aiheuttaa työsuhteen purkamisen.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Sen jälkeen kun maksukyvyttömyys on todettu, kaikki yksittäisten velkojien velallista vastaan aloittamat menettelyt, joiden tarkoituksena on kattaa maksukyvyttömyysmenettelyyn kuuluvat saatavat tai täyttää siihen kuuluvat vaatimukset, keskeytetään automaattisesti. Menettelyn keskeyttäminen ei rajoita vakuusvelkojia koskevia säännöksiä, eikä sitä sovelleta maksukyvyttömyysmenettelyn piirissä olevaa omaisuutta koskeviin vakuuksiin. Menettelyn keskeyttäminen muutamaksi kuukaudeksi voi kuitenkin koskea, tietyin ehdoin, joitakin velkojia. Toisin sanoen maksukyvyttömyyden toteamisen jälkeen ei saa toteuttaa seuraavia toimia: ulosottotoimien jatkaminen, suorituskanteen tai vahvistuskanteen nostaminen tai tällaisten kanteiden jatkaminen, valituksen jättäminen tai kuuleminen sekä hallinnollisten tai veroja koskevien toimien aloittaminen tai täytäntöönpano.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Selvittäjä jatkaa niiden kanteiden käsittelyä, jotka olivat vireillä maksukyvyttömyyden toteamisajankohtana, jos velallinen on niissä velkojana. Jos velallinen on kyseisissä kanteissa velallisena, kanteiden käsittely keskeytetään ja aloitetaan saatavien ilmoittamista ja todistamista koskeva menettely.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojien on esitettävä velalliseen kohdistuvat vaatimuksensa konkurssiasiamiehelle (grammatéas ton ptocheúseon). Kaikki velkojat, riippumatta etuoikeussijasta tai vakuudesta, mukaan lukien ne velkojat, joiden saatavat ovat ehdollisia, muodostavat velkojainkokouksen (synéleusi ton pistotón). Sen ensimmäinen kokous kutsutaan koolle maksukyvyttömyyttä koskevassa tuomioistuimen päätöksessä. Velkojainkokous voi valita kolmijäsenisen velkojatoimikunnan (epitropí pistotón), joka voi puolestaan nimittää yhteisen edustajan kaikille velkojainkokouksen jäsenille. Kolmijäseninen velkojatoimikunta seuraa menettelyn etenemistä.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Kun velallisen irtain ja kiinteä omaisuus on luetteloitu, selvittäjä voi kuulla esittelevää tuomaria ja pyytää lupaa myydä maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvia tavaroita tai irtainta omaisuutta, mutta ainoastaan senhetkisten tarpeiden kattamiseksi. Kun velkojat on selvitetty ja jos yrityksen tervehdyttämissuunnitelmaa ei ole hyväksytty tai vahvistettu tai jos tällainen hyväksyminen tai vahvistus on peruutettu, selvittäjä voi muuttaa velallisen omaisuutta rahaksi ja jakaa tuotot velkojille. Selvittäjä voi luovuttaa velkojille koko yrityksen tai yksittäisiä omaisuuseriä. Velallisen kiinteää omaisuutta voidaan luovuttaa vain siinä tapauksessa, että maksukyvyttömyystuomioistuin on antanut siihen luvan selvittäjän pyynnöstä sen jälkeen, kun esittelevä tuomari on antanut lausuntonsa.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Velallisen kaikki velkojat voivat ilmoittaa saatavansa ja toimittaa asiakirjat konkurssiasiamiehelle riippumatta siitä, ovatko heidän saatavansa etuoikeussijalla, tai siitä, onko niistä annettu vakuus. Menettelyyn osallistuvilla velkojilla on jo maksukyvyttömyyden toteamisajankohtana velalliseen kohdistuva sopimukseen perustuva rahasaatava, jonka johdosta voidaan nostaa kanne oikeudessa. Menettelyn aloittamisen jälkeen syntyneitä saatavia ei voida ilmoittaa. Kun on tehty päätös konkurssipesän muuttamisesta rahaksi, ensin maksetaan pesänhoitajan oikeudenkäyntikulut, konkurssipesän hoidosta syntyneet maksut, pesänhoitajan palkkiot ja konkurssipesään kohdistuneet saatavat (omadiká pistómata). Sen jälkeen määritetään velkojien etuoikeusjärjestys.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Saatavat on ilmoitettava kirjallisesti konkurssiasiamiehelle ja niissä on eriteltävä saatavan luonne, peruste, syntymisen ajankohta ja muut asiaan liittyvät seikat kuukauden kuluessa siitä, kun maksukyvyttömyyttä koskeva päätös on julkaistu lakimieskassan lehdessä, jossa tuomioistuimen tiedoksiannot julkaistaan (Deltío Dikastikón Dimosieúseon tou Tameíou Nomikón). Jos edellä mainittu saatavien ilmoittamiselle asetettu määräaika umpeutuu, velkoja voi silti esittää väitteen (anakopí) ja pyytää, että maksukyvyttömyystuomioistuin tarkistaa hänen saatavansa. Tarkistamiseen sovelletaan seuraavaa: a) tarkistamisen suorittaa selvittäjä esittelevän tuomarin läsnä ollessa kolme päivää saatavan esittämiselle asetetun määräajan umpeutumisen jälkeen; b) velkoja, jonka saatava tarkistetaan, voi olla itse läsnä tarkistuksessa tai paikalla voi olla asianmukaisesti valtuutettu kolmas osapuoli; c) tarkistus suoritetaan vertaamalla velkojan asiakirjoja velallisen tilikirjoihin ja asiakirjoihin; d) esittelevä tuomari laatii tarkistuksesta kertomuksen; e) epäselvissä tapauksissa esittelevä tuomari päättää, hyväksytäänkö saatava, ja voi hyväksyä saatavan myös väliaikaisesti; f) velallinen, selvittäjä ja ne velkojat, joiden saatavat on jo hyväksytty, voivat esittää väitteitä tarkistuksen aikana. Ei ole verkkosivua, jossa olisi saatavilla lomakkeita edellä esitettyä menettelyä varten. Menettelyssä käytettäviä lomakkeita saa kuitenkin ensimmäisen oikeusasteen (protodikeío) konkurssiasiamieheltä.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Kun päätös maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevan omaisuuden muuttamisesta rahaksi on tehty, selvittäjä laatii viipymättä varojen jakamista koskevan luettelon ja toimittaa sen esittelevälle tuomarille. Esittelevä tuomari julistaa luettelon täytäntöönpanokelpoiseksi ja asettaa sen esille toimistoonsa. Jakamisessa otetaan huomioon seuraavat yleiset etuoikeudet: i) saatavat, jotka ovat seurausta kaiken tyyppisestä rahoituksesta, jonka tarkoituksena on ollut velallisen toiminnan jatkuminen; ii), velallisen lääketieteellisestä hoidosta ja hautajaisista johtuvat saatavat; iii) välttämättömien elintarvikkeiden hankkimisesta johtuvat saatavat; iv) työntekijöiden saatavat, jotka koskevat heidän työsuhdettaan tai asianajajien palkkioita; v) maanviljelijöiden saatavat; vi) Kreikan valtion ja paikallisten viranomaisten saatavat; vii) takuurahaston (synengyitikó) saatavat ja etuoikeusasemassa olevien velkojien saatavat, jotka koskevat velallisen tiettyä irtainta tai kiinteää omaisuutta tai rahasummaa. Jos luovutettaviin omaisuuseriin tai rahavaroihin sovellettavat etuoikeudet ovat toistensa kanssa päällekkäisiä, siviiliprosessilain asiaa koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Velallinen ja selvittäjä voivat toimittaa maksukyvyttömyystuomioistuimelle tervehdyttämissuunnitelman. Siihen on sisällyttävä tiedot velallisen taloudellisesta tilanteesta ja ehdotus velkojien saatavien suorittamisesta, kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, kuten organisaatiomuutokset ja liiketoimintasuunnitelmat, oikeuksien muodostaminen ja kunkin velkojan asema etuoikeusjärjestyksessä. Maksukyvyttömyystuomioistuin toteuttaa suunnitelman alustavan arvioinnin automaattisesti 20 päivän kuluessa sen toimittamisesta ja voi hylätä sen laissa vahvistetuista syistä. Jos tuomioistuin ei hylkää suunnitelmaa, se asettaa vähintään kolmen kuukauden määräajan, jossa velkojat voivat joko hyväksyä tai hylätä suunnitelman, sekä päivämäärän, jolloin velkojien on määrä tavata. Suunnitelmaa koskeva neuvottelu ja äänestys käydään esittelevän tuomarin läsnä ollessa. Suunnitelman hyväksymiseksi tarvitaan erityinen enemmistö. Jos velkojat hyväksyvät tervehdyttämissuunnitelman, se toimitetaan tuomioistuimelle hyväksyttäväksi. Kun lopullinen päätös suunnitelman hyväksymisestä on annettu, siitä tulee kaikkia velallisia sitova, riippumatta velallisten etuoikeusasemasta ja siitä, ovatko ne ilmoittaneet saatavansa. Maksukyvyttömyysmenettely päättyy. Yksittäiset velkojat voivat käynnistää asiaansa koskevat menettelyt.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Kun maksukyvyttömyysmenettely todetaan päättyneeksi, velallinen saa takaisin määräysvallan omaisuuteensa ja saa jälleen hallita omaisuuttaan, ja yksittäiset velkojat voivat käynnistää asiaansa koskevat menettelyt. Tarkemmin sanottuna maksukyvyttömyysmenettely päättyy, kun omaisuus on muutettu rahaksi, minkä jälkeen selvittäjä antaa asiasta raportin kuukauden kuluessa.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Maksukyvyttömyysmenettelyn kustannukset suoritetaan velallisen varoista.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Kaikki toimet, jotka velallinen on toteuttanut maksujen lakkauttamisen ja maksukyvyttömyyden toteamisen välisellä ”kriittisellä” ajanjaksolla (ýpopti períodos) ja jotka ovat haitallisia velkojille, voidaan kumota (toimet, jotka voidaan kumota, práxeis dynitikís anáklisis) tai ne on kumottava (toimet, jotka on kumottava, práxeis ypochreotikís anáklisis) maksukyvyttömyyslain ehtojen mukaisesti. Selvittäjä tai tietyin ehdoin velkoja voi pyytää maksukyvyttömyysasioita käsittelevää tuomioistuinta kumoamaan toimen. Jokaisen, joka on saanut haltuunsa velallisen omaisuutta peräytetyn toimen perusteella, on palautettava kyseiset varat.

Päivitetty viimeksi: 13/02/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.