Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Maksukyvyttömyys/konkurssi

Ranska
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Liikkeenharjoittajiin, käsityöläisiin, maanviljelijöihin tai muihin itsenäistä ammattitoimintaa harjoittaviin luonnollisiin henkilöihin, myös lailla tai asetuksella säänneltyjen tai nimikesuojattujen ammattien harjoittajiin, sekä yksityisoikeudellisiin oikeushenkilöihin voidaan kohdistaa pelastamismenettely (procédure de sauvegarde), saneerausmenettely (procédure de redressement judiciaire) tai konkurssimenettely (procédure de liquidation judiciaire).

Itsenäinen ammatinharjoittaja (auto-entrepreneur) voi päästä maksukyvyttömyysmenettelyyn.

Pelastamismenettelyyn voi päästä vain liiketoimintaa harjoittava henkilö. Saneerauksen tai konkurssin tapauksessa henkilö on voinut jo lopettaa liiketoimintansa menettelyn tullessa vireille.

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan kohdistaa yksityisoikeudellisista oikeushenkilöistä osakeyhtiöihin, yhteisöihin (sociétés civiles), taloudellisiin yhteenliittymiin (groupements d’intérêt économique), yhdistyksiin, ammattiliittoihin tai työpaikkaneuvostoihin (comités d’entreprises).

Maksukyvyttömyysmenettelyyn eivät voi päästä yksityisoikeudelliset ryhmittymät, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, kuten yhteisyritykset tai perusteilla olevat yhtiöt,

eivätkä julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Nopeutettu pelastamismenettely ja nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely

Velallinen voi turvautua nopeutettuun pelastamismenettelyyn (procédure de sauvegarde accélérée) tai nopeutettuun taloudelliseen pelastamismenettelyyn (procédure de sauvegarde financière accélérée), jos kirjanpidon on tarkastanut tilintarkastaja tai sen on laatinut kirjanpitäjä ja jos velallisen palveluksessa on yli 20 työntekijää, sen liikevaihto ilman veroja on yli 3 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on yli 1,5 miljoonaa euroa. Nopeutettuun pelastamismenettelyyn ja nopeutettuun taloudelliseen pelastamismenettelyyn voi hakeutua myös velallinen, joka on laatinut konsolidoidun tilinpäätöksen.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Pelastamismenettelyyn voivat hakeutua velalliset, jotka ovat ylitsepääsemättömissä vaikeuksissa mutta kykenevät vielä suorittamaan maksunsa.

Saneerausmenettely aloitetaan, kun velallinen on lakkauttanut maksunsa, koska se ei kykene vastaamaan erääntyvistä veloistaan käytössään olevilla varoilla.

Saneerauksen tarkoituksena on auttaa yritystä jatkamaan toimintaansa, säilyttämään työpaikat ja selviytymään veloista. Yrityksen johtajan on hakeuduttava menettelyyn viimeistään 45 päivän kuluttua maksujen lakkauttamisesta.

Konkurssimenettely aloitetaan, kun yrityksen maksut lakkautetaan ja kun saneerausmenettely on selvästi mahdoton.

Pelastamismenettelyyn voi hakeutua ainoastaan velallinen.

Saneeraus- tai konkurssimenettelyn aloittamisesta hakemuksen voivat sen sijaan tehdä velallisen lisäksi velkoja tai syyttäjä (ministère public), mikäli käynnissä ei ole (maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävää) sovittelumenettelyä (procédure de conciliation).

Oikeuden päätös maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tulee voimaan klo 00.00 päivänä, jona päätös annetaan.

Päätös on annettava velalliselle tiedoksi kahdeksan päivän kuluessa sen tekemisestä, ja siitä on ilmoitettava selvittäjille (praticiens de l’insolvabilité) ja syyttäjälle, myös muihin jäsenvaltioihin, jos velallisella on niissä toimipaikkoja.

Päätös tulee voimaan kaikkien osalta välittömästi.

Maininta menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä kirjataan viidentoista päivän kuluessa päätöksen antamisesta kaupparekisteriin (registre du commerce et des sociétés), ammattirekisteriin (répertoire des métiers) tai alioikeuden (tribunal de grande instance) kirjaamossa pidettävään erityisrekisteriin.

Ote oikeuden päätöksestä julkaistaan siviili- ja kauppaoikeudellisten ilmoitusten virallisessa lehdessä (Bodacc, Bulletin officiel des annonces civiles et commerciales) ja virallisia ilmoituksia julkaisevassa lehdessä sillä paikkakunnalla, jossa velallisen päätoimipaikka tai yrityksen osoite sijaitsee.

Nopeutettu pelastamismenettely ja nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely

Velallinen voi hakeutua myös nopeutettuun pelastamismenettelyyn ja nopeutettuun taloudelliseen pelastamismenettelyyn.

Nopeutettu pelastamismenettely voidaan aloittaa sovittelumenettelyssä olevan velallisen hakemuksesta, jos tämä osoittaa laatineensa yrityksen toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi suunnitelmaluonnoksen.

Velallisen maksujen lakkauttaminen ei estä aloittamasta nopeutettua pelastamismenettelyä, jos maksut on lakkautettu enintään 45 päivää ennen sovittelumenettelyn aloittamishakemuksen tekemistä.

Nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely voidaan aloittaa samoin edellytyksin kuin nopeutettu pelastamismenettely, kun velallisen kirjanpito osoittaa, että velkaantumisen perusteella pelastamissuunnitelman hyväksyminen on mahdollista. Pelastamissuunnitelman voivat hyväksyä yksin velkojat, jotka ovat luottolaitostoimikunnan (comité des établissements de crédit) jäseniä.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Maksukyvyttömyysmenettely koskee velallisen koko omaisuutta.

Jos kyse on oikeushenkilöstä, menettely koskee vain oikeushenkilön omaisuutta.

Jos velallinen on yksityisyrittäjä, menettely koskee myös hänen henkilökohtaista omaisuuttaan.

Lain mukaan ns. ammattivelkojat (créanciers professionnels), joiden saatava liittyy ammattitoimintaan, eivät voi kuitenkaan ulosmitata liiketoimintaa, teollista toimintaa, käsityötoimintaa, maanviljelyä tai muuta itsenäistä ammattitoimintaa harjoittavan yksityisyrittäjän vakituista asuntoa.

Muut rakennetut tai rakentamattomat kiinteistöt, joita ei käytetä elinkeinotoimintaan, voidaan ilmoittaa ulosmittauskelvottomiksi. Ulosmittauskelvottomuutta koskevan ilmoituksen (déclaration d’insaisissabilité) vahvistaa notaari, ja se julkaistaan. Ilmoituksella on vaikutuksia vain ammattivelkojiin, joiden oikeudet syntyvät julkaisemisen jälkeen.

Ilmoituksella, jonka mukaan ammattivelkojat eivät saa ulosmitata velallisen vakituista asuntoa, pyritään suojelemaan velallista ja hänen perhettään.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Omaisuutta koskevan määräysvallan poistaminen velalliselta

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Kun aloitetaan pelastamis- tai saneerausmenettely, velallinen ei menetä määräysvaltaa omaisuuteensa vaan johtaa edelleen yritystään.

Pelastamismenettelyssä tuomioistuin voi nimetä selvitysmiehen (administrateur judiciaire), joka valvoo tai auttaa velallista liikkeenjohdossa tuomioistuimen määrittelemän tehtävän mukaisesti. Selvitysmiehen nimeäminen on pakollista, jos yrityksessä on vähintään 20 työntekijää ja sen liikevaihto ilman veroja on vähintään 3 miljoonaa euroa.

Myös saneerausmenettelyssä tuomioistuin voi nimetä selvitysmiehen, joka auttaa velallista liikkeenjohdossa tai vastaa siitä kokonaan tai osittain velallisen sijaan. Saneerausmenettelyssä selvitysmiehen nimeäminen on pakollista samoissa tapauksissa kuin pelastamismenettelyssä.

Konkurssimenettely

Kun aloitetaan konkurssimenettely, velallinen menettää hallinta- ja määräysvallan omaisuuteensa. Pesänhoitaja (liquidateur) käyttää velallisen liikeomaisuutta koskevia oikeuksia ja toteuttaa sitä koskevia toimia. Pesänhoitaja ottaa siis velallisen omaisuuden hallintaansa.

Selvittäjät

Selvittäjät ovat tuomioistuimen nimeämiä asiamiehiä, jotka toimivat syyttäjän valvonnassa. Selvittäjän ammatti on säännelty.

Selvittäjät ovat erityisammatin harjoittajia, jotka on merkittävä kansallisiin luetteloihin ja joiden on täytettävä tiukat soveltuvuutta ja hyvää mainetta koskevat vaatimukset.

Selvittäjiksi voidaan nimetä myös henkilöitä, joita ei mainita luettelossa mutta joilla on asian kannalta erityistä kokemusta tai erityispätevyys.

Tuomioistuin nimeää selvittäjät menettelyn alkaessa.

Selvittäjät voidaan asettaa siviili- ja rikosoikeudelliseen vastuuseen yleisesti sovellettavassa lainsäädännössä asetetuin edellytyksin.

Selvittäjien palkkiot määräytyvät asetuksella vahvistettujen taulukoiden mukaisesti. Heidän palkkioistaan vastaavat velalliset tuomioistuimen määräyksestä.

Selvittäjien ja velallisen valtuudet

Selvitysmies

Selvitysmiehen nimeää lähtökohtaisesti pelastamis- tai saneerausmenettelyn aloittava tuomioistuin. Pelastamismenettelyssä velallinen voi itse ehdottaa selvitysmiestä.

Muussa tapauksessa ehdotuksen tekee syyttäjä. Selvitysmiestä ei ole pakko nimetä, jos velallisella on alle 20 työntekijää ja jos yrityksen liikevaihto ilman veroja on alle 3 miljoonaa euroa.

Nopeutetussa pelastamismenettelyssä ja nopeutetussa taloudellisessa pelastamismenettelyssä selvitysmiehen nimeäminen on aina pakollista.

Pelastamismenettelyssä velallinen ei menetä määräysvaltaa omaisuuteensa, vaan voi edelleen määrätä omaisuutensa luovutuksesta ja hallinnasta, ellei tuomioistuin toisin päätä.

Jos selvitysmies on nimetty, hän valvoo tai auttaa velallista liikkeenjohdossa tuomioistuimen määrittelemän tehtävän mukaisesti.

Saneerausmenettelyssä selvitysmies auttaa velallista liikkeenjohdossa tai vastaa siitä kokonaan tai osittain velallisen sijaan.

Selvitysmiehen on toteutettava tai määrättävä velallinen toteuttamaan oikeustoimet, joita tarvitaan, jotta yritys voi säilyttää oikeutensa velallisiinsa nähden ja tuotantokapasiteettinsa.

Selvitysmiehellä on erityisvaltuuksia: hän voi muun muassa käyttää allekirjoituksellaan sekkien kirjoituskiellossa olevan velallisen pankkitilejä, vaatia voimassa olevien sopimusten jatkamista ja suorittaa tarvittavat irtisanomiset.

Toimitusmies

Tuomioistuimen on nimettävä toimitusmies kaikissa yleistäytäntöönpanomenettelyissä.

Toimitusmiehen tehtävänä on edustaa velkojia ja niiden yhteistä etua.

Hän laatii luettelon ilmoitetuista saatavista, myös palkkasaatavista, ja liittää siihen omat ehdotuksensa niiden hyväksymisestä, hylkäämisestä tai siirtämisestä toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Pesänhoitaja

Tuomioistuin nimeää pesänhoitajan konkurssiinasettamispäätöksessä.

Pesänhoitajan on tarkastettava saatavat ja realisoitava velallisen omaisuus, jotta velkojien saatavat voidaan maksaa.

Hän suorittaa irtisanomiset ja voi päättää jatkaa voimassa olevia sopimuksia.

Hän edustaa omaisuutensa määräysvallan menettänyttä velallista ja käyttää siten konkurssimenettelyn aikana useimpia tämän omaisuuteen liittyviä oikeuksia ja suorittaa sitä koskevat toimet. Sen sijaan pesänhoitaja ei voi käyttää velallisen muita kuin omaisuuteen liittyviä oikeuksia.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Kuittaaminen on menettelytapa, jolla keskinäiset velvoitteet lakkaavat pienempään määrään saakka.

Kuittaamista voidaan käyttää ainoastaan kahden henkilön välillä, jotka ovat toinen toistensa velkoja ja velallinen.

Kuittaamisella siis toteutetaan molemminpuolinen maksu, jolla keskinäiset saatavat suoritetaan.

Velallinen ei lähtökohtaisesti saa maksaa saatavia, jotka ovat syntyneet ennen pelastamis- tai saneerausmenettelyn aloittamispäätöstä.

Aiempien saatavien maksukielto ei kuitenkaan koske samanlaatuisia saatavia, jotka maksetaan kuittaamalla. Samanlaatuisiksi katsotaan keskinäiset saatavat, jotka syntyvät tai johtuvat saman sopimuksen tai sopimuskokonaisuuden täyttämisestä tai täyttämättä jättämisestä.

Jos menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyy aiempaan saatavaan liittyvä samanlaatuinen saatava, se voidaan kuitata aiempaa saatavaa vastaan, mikäli viimeksi mainitusta on tehty ilmoitus.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Menettely voimassa olevien sopimusten jatkamiseksi

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen ei vaaranna velallisen ja sen kumppanien (toimittajien, asiakkaiden) välisiä sopimuksia, jotka ovat voimassa menettelyn aloituspäivänä.

Sopimus on voimassa, jos se on olemassa ja sitä täytetään menettelyn aloittamispäivänä, jos se on kestosopimus, joka ei ole kyseisenä päivänä päättynyt, tai jos se on kertasopimus, jota ei ole vielä täytetty mutta joka on jo tehty.

Voimassa olevia sopimuksia koskevat erityissäännökset eivät koske työsopimuksia.

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Sopimukset pysyvät yleensä automaattisesti ennallaan.

Sopimuskumppanin on täytettävä velvoitteensa siitä huolimatta, että velallinen on jättänyt sitoumuksensa täyttämättä ennen menettelyn aloittamispäätöstä.

Sopimuskumppanille maksetaan aloittamispäätöksen jälkeen tehdyistä suorituksista eräpäivänä.

Selvitysmiehellä on oikeusjärjestykseen perustuva mahdollisuus vaatia sopimuksen säilyttämistä ennallaan, jos sopimuksen mukaiset suoritukset maksetaan.

Jos selvitysmiestä ei ole nimetty, velallisella on oikeus vaatia voimassa olevien sopimusten täyttämistä saatuaan tähän suostumuksen toimitusmieheltä.

Selvitysmiehellä on myös mahdollisuus irtisanoa sopimus, joka suoritetaan tai maksetaan osissa, jos hän toteaa, ettei varoja ole riittävästi velallisen velvoitteiden täyttämiseksi.

Sopimuskumppani voi vaatia selvitysmiestä (tai velallista, ellei selvitysmiestä ole) ottamaan kantaa sopimuksen tulevaisuuteen.

Voimassa oleva sopimus irtisanotaan suoraan lain nojalla, jos selvitysmies (tai velallinen) ei ole kuukauden kuluessa vastannut vaatimukseen.

Sama pätee maksulaiminlyönteihin ja tilanteisiin, joissa sopimuskumppani ei ole suostunut jatkamaan sopimussuhdetta.

Selvitysmies (tai velallinen, ellei selvitysmiestä ole) voi lisäksi pyytää valvovaa tuomaria irtisanomaan voimassa olevan sopimuksen, jos se on velallista koskevan pelastamismenettelyn tai saneerausmenettelyn kannalta välttämätöntä eikä loukkaa kohtuuttomasti sopimuskumppanin etuja.

Konkurssimenettely

Samoin kuin pelastamis- ja saneerausmenettelyssä, kaikki voimassa olevat sopimukset säilyvät lähtökohtaisesti ennallaan. Sopimuskumppanin on siis täytettävä velvoitteensa siitä huolimatta, että velallinen on jättänyt sitoumuksensa täyttämättä ennen menettelyn aloittamispäätöstä.

Sopimuskumppanille maksetaan aloittamispäätöksen jälkeen tehdyistä suorituksista eräpäivänä.

Vain pesänhoitaja voi vaatia voimassa olevien sopimusten täyttämistä velalliselle luvatun suorituksen toimittamiseksi.

Sopimuskumppani voi vaatia pesänhoitajaa ottamaan kantaa sopimuksen tulevaisuuteen.

Voimassa oleva sopimus irtisanotaan suoraan lain nojalla, jos pesänhoitaja ei ole kuukauden kuluessa vastannut vaatimukseen. Kun velallisen suoritus koskee maksettavaa rahasummaa, sopimus irtisanotaan suoraan lain nojalla sinä päivänä, jona sopimuskumppani saa tiedon pesänhoitajan päätöksestä olla jatkamatta sopimusta tai jona maksu laiminlyödään, jos sopimuskumppani ei suostu jatkamaan sopimussuhdetta.

Jos suoritus ei koske rahasumman maksamista, pesänhoitaja voi myös pyytää valvovaa tuomaria irtisanomaan sopimuksen, jos se on konkurssimenettelyn kannalta välttämätöntä eikä loukkaa kohtuuttomasti sopimuskumppanin etuja.

Voimassa olevien sopimusten siirtäminen

Jos yritys määrätään pelastamis-, saneeraus- tai konkurssimenettelyn yhteydessä luovutettavaksi kokonaan tai osittain, tuomioistuin voi määrätä, että toiminnan jatkamiselle välttämättömät leasing-, vuokra- taikka tavaroiden tai palveluiden toimitussopimukset siirretään.

Sopimuspuoli, jonka sopimusta ei ole siirretty, voi pyytää valvovaa tuomaria irtisanomaan sopimuksen, ellei selvitysmies (tai velallinen, ellei selvitysmiestä ole) taikka pesänhoitaja pyydä sopimuksen täytäntöönpanon jatkamista.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä velkojien on vedottava oikeuksiinsa velallista vastaan vain menettelyn yhteydessä. Ne eivät voi esittää kukin erikseen maksuvaatimuksia velalliselle.

Päätös konkurssin raukeamisesta varojen puutteen vuoksi ei palauta velkojille oikeutta nostaa erilliskanne velallista vastaan.

Tästä säännöstä poiketaan seuraavissa tapauksissa:

  • Kanne koskee konkurssimenettelyn aikana perinnöksi saatua omaisuutta.
  • Saatava on peräisin rikoksesta, johon velallisen on osoitettu syyllistyneen, tai se koskee velkojan henkilöön liittyviä oikeuksia.
  • Saatava on peräisin petollisista menettelytavoista sosiaaliturvalaitosten vahingoksi. Saatavan laiton alkuperä osoitetaan joko oikeuden päätöksellä tai sosiaaliturvalaitoksen määräämällä seuraamuksella.

Velkojien oikeus erilliskanteen nostamiseen palautuu myös seuraavissa tapauksissa:

  • Velallinen on julistettu henkilökohtaiseen konkurssiin.
  • Velallisen on katsottu syyllistyneen konkurssirikokseen.
  • Velallinen – omaisuutensa miltä tahansa osalta – tai oikeushenkilö, jonka johdossa velallinen on toiminut, on aiemmin asetettu konkurssimenettelyyn, joka on rauennut varojen puutteen vuoksi alle viisi vuotta ennen häneen kohdistetun toisen menettelyn aloittamista, tai velallinen on kyseistä päivämäärää edeltävien viiden vuoden aikana saanut kaikki velkansa anteeksi.
  • Menettely on aloitettu maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna alueellisena maksukyvyttömyysmenettelynä.

Lisäksi yhtä tai useampaa velkojaa koskevan petoksen tapauksessa tuomioistuin antaa luvan jatkaa velkojien velallista vastaan nostamien yksittäisten kanteiden käsittelyä. Tuomioistuin antaa ratkaisunsa menettelyn päättyessä kuultuaan velallista, pesänhoitajaa ja tilintarkastajia tai kutsuttuaan nämä paikalle asianmukaisella tavalla. Se voi antaa ratkaisunsa myös menettelyn jälkeen asianosaisten vaatimuksesta, samoin edellytyksin.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös keskeyttää tai estää sellaisten kanteiden vireillepanon velallista vastaan, joilla vaaditaan tietyn rahasumman maksamista tai tietyn sopimuksen purkamista rahasummien maksamatta jättämisen vuoksi.

Myös täytäntöönpanomenettelyt ja turvaamistoimet keskeytyvät.

Ennen yleistäytäntöönpanomenettelyn aloittamista vireille pantujen velkojien kanteiden käsittely keskeytetään tai sitä lykätään.

Tämä koskee kaikkia aiempia velkojia riippumatta siitä, onko niillä vakuuksia vai ei.

Kanteiden käsittelyn keskeyttäminen ja vireillepanon kieltäminen koskevat kaikkia maksukyvyttömyysmenettelyjä.

Vireillä olevan asian käsittely keskeytetään, kunnes kanteen nostanut velkoja on ilmoittanut saatavansa.

Sen jälkeen asian käsittelyä jatketaan ilman eri toimenpiteitä, mutta tavoitteena on ainoastaan saatavan toteaminen ja sen määrän vahvistaminen ilman velallisen velvoittamista suoritukseen.

Muita kuin edellä mainittuja kanteita ja täytäntöönpanomenettelyjä jatketaan huomautusajan kuluessa velallista vastaan toimitusmiehen nimeämisen jälkeen ja selvitysmiestä vastaan, jos tämän tehtävänä on toimia velallisen avustajana tai edustajana, tai kun toimitusmies tai selvitysmies ovat tehneet aloitteen oikeudenkäynnin jatkamisesta.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Pelastamissuunnitelman hyväksymistä varten velkojia kuullaan maksuajoista tai velkojen anteeksiannosta.

Selvitysmies (tai velallinen, ellei selvitysmiestä ole) toimittaa ehdotuksen velkojia edustavalle toimitusmiehelle.

Toimitusmies pyytää ehdotukseen suostumuksen kultakin saatavansa ilmoittaneelta velkojalta joko erikseen tai yhteisesti.

Toimitusmies ei ole velvollinen kuulemaan velkojia, joiden maksuehtoja suunnitelmaluonnos ei muuta tai joiden maksu määrätään siinä suoritettavaksi kokonaan käteismaksuna heti suunnitelman vahvistamisen tai saatavien hyväksymisen jälkeen.

Velkojatoimikunnat

Kun velallisen palveluksessa on yli 150 työntekijää ja sen liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa, perustetaan velkojatoimikuntia, joiden tehtävänä on antaa lausuntoja velkojen selvityssuunnitelman luonnoksesta. Tuomioistuin voi päättää soveltaa näitä säännöksiä myös kynnysarvot alittavissa yrityksissä.

Velkojatoimikunnissa järjestetään eri velkojaryhmien erilliskokouksia, jotta velkojaryhmille voidaan esittää ehdotuksia, joista ne voivat keskustella ja päättää yhteisesti. Tämä tarkoittaa, että velkojien vähemmistön on kokouksissa taivuttava velkojien enemmistön päätökseen.

Tällaisia toimikuntia ovat luottolaitostoimikunta, joka koostuu rahoitusyhtiöistä, luottolaitoksista tai vastaavanlaisista laitoksista, ja tärkeimmistä tavara- tai palvelutoimittajista koostuva toimikunta. Jos velkojina on joukkovelkakirjojen haltijoita, kutsutaan kokoon kaikkien Ranskassa tai sen ulkopuolella liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen haltijoiden yleinen velkojainkokous, jossa keskustellaan velkojatoimikuntien hyväksymästä suunnitelmaluonnoksesta.

Selvitysmiehen on kuultava velkojatoimikuntia suunnitelmaluonnoksesta ja toimikuntien on hyväksyttävä suunnitelma äänestyksessä, ennen kuin tuomioistuin voi antaa ratkaisunsa.

Jos velkojatoimikuntia on perustettu, kaikki niiden jäseninä olevat velkojat voivat laatia velallisen esittämää suunnitelmaluonnosta koskevia vaihtoehtoisia ehdotuksia.

Suunnitelmaluonnoksen voi siis laatia velallinen (tarvittaessa selvitysmiehen avustuksella) tai saneerausmenettelyssä selvitysmies velallisen myötävaikutuksella, mutta se voi perustua myös velkojatoimikuntiin kuuluvien velkojien aloitteeseen. Jos toimikuntien hyväksymä suunnitelma poikkeaa velallisen tai selvitysmiehen kannattamasta suunnitelmasta, molemmat suunnitelmat voidaan toimittaa tuomioistuimelle kilpailevina ehdotuksina.

Nopeutettu pelastamismenettely

Jos aloitetaan nopeutettu pelastamismenettely, on muodostettava velkojatoimikunnat eli luottolaitostoimikunta sekä tavara- ja palvelutoimittajien toimikunta. Tarvittaessa on myös pidettävä joukkovelkakirjojen haltijoiden yleinen velkojainkokous.

Toimikuntiin kuulumattomia velkojia kuullaan lisäksi erikseen.

Nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely

Nopeutetussa taloudellisessa pelastamismenettelyssä on velvollisuus muodostaa ainoastaan luottolaitostoimikunta ja tarvittaessa järjestää joukkovelkakirjojen haltijoiden yleinen velkojainkokous.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Velallisen omaisuus voidaan realisoida, jos yritys luovutetaan kokonaan tai osittain, taikka yksittäisten luovutusten yhteydessä. Näihin toimiin sovelletaan eri sääntöjä.

Tuomioistuin määrää yrityksen luovutuksesta, selvittäjä ei tee sitä.

Pelastamismenettelyssä yrityksestä voidaan luovuttaa vain osa. Saneeraus- ja konkurssimenettelyssä luovutus voi koskea koko yritystä tai osaa siitä.

Siinä tapauksessa tuomioistuin asettaa päätöksessään määräpäivän, johon mennessä ostotarjoukset on jätettävä toimitusmiehelle, pesänhoitajalle tai tarvittaessa selvitysmiehelle. Tarjoukset on tehtävä kirjallisesti, ja niissä on oltava tietyt pakolliset tiedot.

Yksittäisissä varojen luovutuksissa noudatetaan erilaisia sääntöjä.

Jos velallinen ei ole menettänyt määräysvaltaa omaisuuteensa, hän voi pelastamis- ja saneerausmenettelyn aikana edelleen määrätä omaisuutensa käytöstä, ellei selvitysmiehen tehtävistä muuta johdu.

Jos omaisuuden realisointiin johtava luovutustoimi ei kuulu yrityksen juoksevaan hallintoon, siihen on saatava valvovan tuomarin ennakkolupa.

Pelastamis- ja saneeraussuunnitelman edetessä velallinen saa takaisin kaikki omaisuuttaan koskevat valtuudet.

Konkurssimenettelyssä pesänhoitajan on saatava valvovan tuomarin lupa omaisuuden luovutukseen.

Kiinteä omaisuus myydään pakkohuutokaupalla (adjudication judiciaire). Valvova tuomari vahvistaa lähtöhinnan ja myyntiehdot. Valvova tuomari voi myös antaa luvan myyntiin vapaaehtoisella huutokaupalla (adjudication amiable), mutta hän vahvistaa lähtöhinnan. Lisäksi hän voi vahvistamillaan hinnalla ja ehdoilla antaa luvan myyntiin kahdenkeskisellä sopimuksella (vente de gré à gré).

Pesänhoitaja jakaa sen jälkeen myynnin tuoton velkojien maksunsaantijärjestyksen mukaan.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Kaikki ennen menettelyn aloittamispäätöstä syntyneet saatavat on ilmoitettava siitä riippumatta, minkä laatuisia ne ovat tai mitkä ovat niiden ominaispiirteet. Saatavat voivat olla kauppa- tai siviilioikeudellisia, hallinto-oikeudellisia (valtiokonttori, sosiaaliavustus- ja sosiaaliturvalaitokset) tai rikosoikeudellisia (sakot). Ne voivat olla vakuudettomia tai etuoikeutettuja, erääntyneitä tai määräaikana maksettavia, selviä tai ehdollisia. Nämä säännökset eivät koske palkansaajia.

Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen asianmukaisesti syntyneet saatavat maksetaan niiden erääntyessä, jos ne liittyvät menettelyn toteuttamiseen tai ovat vastiketta velalliselle tämän elinkeinotoimintaa varten tehdystä suorituksesta.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Kaikki velkojat, joiden saatavat ovat syntyneet ennen menettelyn aloittamispäätöstä, ovat velvollisia ilmoittamaan saatavansa. Pelastamis- ja saneerausmenettelyissä ne ilmoitetaan toimitusmiehelle ja konkurssimenettelyssä pesänhoitajalle.

Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun menettelyn aloittamispäätös on julkaistu virallisesti.

Velallinen voi myös itse ilmoittaa jonkin velkojansa saatavan samoin edellytyksin.

Ilmoitus on tehtävä myös saatavista, jotka ovat syntyneet menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen eli jotka eivät ole etuoikeutettuja sen perusteella, että ne ovat yritykselle hyödyllisiä tai liittyvät menettelyn tarpeisiin. Saatavaa koskevassa ilmoituksessa on mainittava erääntyneet ja erääntyvät summat, eräpäivät, nykyisen etuoikeuden tai vakuuden luonne ja korkojen laskentatapa.

Ilmoitusta ei tarvitse laatia tiettyyn muotoon. Siinä on vain todettava yksiselitteisesti, että velkoja vaatii saatavansa maksamista, pyytää saatavan kirjaamista saatavaluetteloon ja haluaa osallistua menettelyyn.

Toimitusmies laatii ilmoitetuista saatavista luettelon saatuaan velallisen huomautukset. Hän liittää luetteloon ehdotuksensa saatavien hyväksymisestä, hylkäämisestä tai siirtämisestä toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Luettelo toimitetaan valvovalle tuomarille ja annetaan tiedoksi selvitysmiehelle.

Valvova tuomari tarkastaa saatavan olemassaolon, määrän ja luonteen ilmoituksen laatijan esittämän näytön perusteella sekä kuultujen tahojen ja toimitusmiehen mahdollisesti esittämien seikkojen perusteella, ennen kuin hyväksyy tai hylkää saatavan.

Velkojat, jotka eivät ole ilmoittaneet saataviaan määräajassa, menettävät oikeutensa. He eivät siis voi osallistua jakotoimenpiteisiin eivätkä vaatia jako-osuuksia suunnitelman hyväksymisen tai velallisen varojen realisoinnin tapauksessa, jos valvova tuomari ei palauta heidän oikeuksiaan.

Jos oikeudenmenetys kumotaan, he voivat hakemuksesta osallistua velallisen omaisuuden myöhempiin jakoihin.

Nopeutettu pelastamismenettely ja nopeutettu taloudellinen pelastamismenettely

Velallinen laatii luettelon jokaisen sovitteluun osallistuneen velkojan saatavista, joista on tehtävä saatavailmoitus. Velallisen tilintarkastaja vahvistaa luettelon, ja se toimitetaan tuomioistuimen kirjaamoon.

Toimitusmies lähettää luettelosta jokaiselle velkojalle tämän saatavaa koskevan otteen.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Etuoikeutetulla velkojalla on vakuus, joka takaa, että velallinen suorittaa hänelle kuuluvat maksut ennen kuin maksuja suoritetaan muille, vakuudettomille velkojille, jos aloitetaan velallista koskeva yleistäytäntöönpanomenettely.

Velkoja voi olla etuoikeutettu,

  • koska hänellä on vakuus, jonka velallinen on antanut hänelle tai jonka hän on saanut oikeudessa, tai
  • koska laissa säädetään, että hän on asemansa vuoksi etuoikeutettu.

Kaikki etuoikeutetut velkojat eivät ole tasavertaisia. Kun useampi etuoikeutettu velkoja kilpailee keskenään, heidän maksunsa suoritetaan lain säätämässä järjestyksessä mutta kuitenkin aina ennen vakuudettomia velkojia.

Vakuudettomien velkojien saatavat maksetaan velallisen jäljellä olevista varoista etuoikeutetuille velkojille suoritettujen maksujen jälkeen. Jako tapahtuu yhdenvertaisesti velkojien saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa.

Etuoikeusjärjestykset

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Kiinteistön myyntihinnan realisointi velkojien kesken tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:

  1. kaikkein etuoikeutetuimmat palkkasaatavat: palkkojen maksu menettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä kuudeltakymmeneltä työpäivältä
  2. oikeudenkäyntikulut, jotka ovat syntyneet asianmukaisesti menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen menettelyn toteuttamiseksi: kulut, jotka liittyvät varojen säilyttämiseen ja realisointiin sekä myyntihinnan jakamiseen velkojien kesken (inventointi- ja julkaisemiskulut, toimitusmiesten palkkiot jne.)
  3. saatavat, joiden vakuutena on sovittelussa saatu etuoikeus: tästä voivat hyötyä velkojat, jotka tuovat yritykseen uusia käteisvaroja tai toimittavat uuden tavaran tai palvelun yritystoiminnan jatkamiseksi ja säilyttämiseksi
  4. menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneiden saatavien etuoikeus: saatavat, jotka ovat syntyneet menettelyn toteuttamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi tilapäisesti, tai saatavat, jotka ovat vastiketta velallisen toiminnan jatkamisen aikana tai pesänhoitajan säilyttämien voimassa olevien sopimusten täyttämiseksi tehdystä suorituksesta, tai saatavat, jotka ovat syntyneet velallisena olevan luonnollisen henkilön jokapäiväisten tarpeiden täyttämiseksi
  5. saatavat, joiden vakuutena on työntekijöiden yleinen etuoikeus: palkkojen maksaminen menettelyn aloittamispäätöstä edeltäviltä kuudelta työkuukaudelta
  6. saatavat, joiden vakuutena on erityinen etuoikeus tai kiinnitys
  7. vakuudettomat saatavat.

Irtaimiston myyntihinnan realisointi velkojien kesken tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:

  1. saatavat, joilla on erityinen irtaimistovakuus ja siihen liittyvä panttioikeus
  2. kaikkein etuoikeutetuimmat palkkasaatavat: palkkojen maksu menettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä kuudeltakymmeneltä työpäivältä
  3. oikeudenkäyntikulut, jotka ovat syntyneet asianmukaisesti menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen menettelyn toteuttamiseksi: kulut, jotka liittyvät varojen säilyttämiseen ja realisointiin sekä myyntihinnan jakamiseen velkojien kesken (inventointi- ja julkaisemiskulut, toimitusmiesten palkkiot jne.)
  4. saatavat, joiden vakuutena on sovittelussa saatu etuoikeus: tästä voivat hyötyä velkojat, jotka tuovat yritykseen uusia käteisvaroja tai toimittavat uuden tavaran tai palvelun yritystoiminnan jatkamiseksi ja säilyttämiseksi
  5. menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneiden saatavien etuoikeus: saatavat, jotka ovat syntyneet menettelyn toteuttamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi tilapäisesti, tai saatavat, jotka ovat vastiketta velallisen toiminnan jatkamisen aikana tai pesänhoitajan säilyttämien voimassa olevien sopimusten täyttämiseksi tehdystä suorituksesta, tai saatavat, jotka ovat syntyneet velallisena olevan luonnollisen henkilön jokapäiväisten tarpeiden täyttämiseksi
  6. valtion saatavien etuoikeus
  7. saatavat, joiden vakuutena on erityinen irtaimistoon liittyvä etuoikeus ilman panttioikeutta
  8. saatavat, joiden vakuutena on muita yleisiä irtaimistoon liittyviä etuoikeuksia
  9. vakuudettomat saatavat.

Konkurssimenettely

Kiinteistön myyntihinnan realisointi velkojien kesken tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:

  1. kaikkein etuoikeutetuimmat palkkasaatavat: palkkojen maksu menettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä kuudeltakymmeneltä työpäivältä
  2. oikeudenkäyntikulut, jotka ovat syntyneet asianmukaisesti menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen menettelyn toteuttamiseksi: inventointi- ja julkaisemiskulut, toimitusmiesten palkkiot jne.)
  3. saatavat, joiden vakuutena on sovittelussa saatu etuoikeus: tästä voivat hyötyä velkojat, jotka tuovat yritykseen uusia käteisvaroja tai toimittavat uuden tavaran tai palvelun yritystoiminnan jatkamiseksi ja säilyttämiseksi
  4. saatavat, joilla on erityisiä kiinteistövakuuksia
  5. menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneiden saatavien etuoikeus: saatavat, jotka ovat syntyneet menettelyn toteuttamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi tilapäisesti, tai saatavat, jotka ovat vastiketta velallisen toiminnan jatkamisen aikana tai pesänhoitajan säilyttämien voimassa olevien sopimusten täyttämiseksi tehdystä suorituksesta, tai saatavat, jotka ovat syntyneet velallisena olevan luonnollisen henkilön jokapäiväisten tarpeiden täyttämiseksi
  6. vakuudettomat saatavat.

Irtaimiston myyntihinnan realisointi velkojien kesken tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:

  1. saatavat, joilla on erityinen irtaimistovakuus ja siihen liittyvä panttioikeus
  2. kaikkein etuoikeutetuimmat palkkasaatavat: palkkojen maksu menettelyn aloittamispäätöstä edeltävältä kuudeltakymmeneltä työpäivältä
  3. oikeudenkäyntikulut, jotka ovat syntyneet asianmukaisesti menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen menettelyn toteuttamiseksi: inventointi- ja julkaisemiskulut, toimitusmiesten palkkiot jne.)
  4. saatavat, joiden vakuutena on sovittelussa saatu etuoikeus:
  5. menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneiden saatavien etuoikeus: saatavat, jotka ovat syntyneet menettelyn toteuttamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi tilapäisesti, tai saatavat, jotka ovat vastiketta velallisen toiminnan jatkamisen aikana tai pesänhoitajan säilyttämien voimassa olevien sopimusten täyttämiseksi tehdystä suorituksesta, tai saatavat, jotka ovat syntyneet velallisena olevan luonnollisen henkilön jokapäiväisten tarpeiden täyttämiseksi
  6. saatavat, joiden vakuutena on irtaimistokiinnitys, tai saatavat, joiden vakuutena on koneille ja laitteille tai työvälineille asetettu pantti
  7. valtion saatavien etuoikeus
  8. saatavat, joilla on erityinen irtaimistovakuus ilman panttioikeutta
  9. irtaimistoon liittyvät muut etuoikeudet (siviililain 2331 §) ja palkkojen yleinen etuoikeus
  10. vakuudettomat saatavat.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Pelastamis- ja saneerausmenettelyt

Pelastamis- ja saneerausmenettelyjen tarkoituksena on laatia yritykselle suunnitelma sen pelastamiseksi, toiminnan jatkamiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi ja velkaselvityksen suorittamiseksi. Pelastamis- tai saneeraussuunnitelma voidaan vahvistaa vain, jos nämä edellytykset täyttyvät.

Pelastamismenettelyssä velallinen ja saneerausmenettelyssä selvitysmies tai velkoja, jos velkojatoimikuntia on perustettu, laatii suunnitelmaluonnoksen, jos yrityksen pelastamiseen on vakavasti otettava mahdollisuus. Suunnitelmassa on kolme osaa:

  • taloutta ja rahoitusta koskeva osa, jossa määritetään saneerausnäkymät liiketoimintamahdollisuuksien ja -tapojen, markkinatilanteen ja käytettävissä olevien rahoituskeinojen perusteella
  • velan selvitystapojen määrittely ja mahdolliset vakuudet, jotka yrityksen johtajan on annettava velkaselvityksen toteuttamiseksi
  • sosiaalinen osa, jossa esitetään ja perustellaan työpaikkojen määrä ja näkymät sekä toiminnan jatkamiseksi kaavaillut sosiaaliset edellytykset. Kun suunnitelmaan sisältyy taloudellisista syistä tehtäviä irtisanomisia, siinä esitetään jo toteutetut toimenpiteet ja määritellään toimet, joilla edistetään irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden uudelleen työllistymistä ja irtisanomiskorvausten maksamista.

Suunnitelmassa mainitaan kaikki suunnitelman toteuttamiseen velvoitettujen henkilöiden antamat sitoumukset, jotka ovat välttämättömiä yrityksen saneeraamiseksi.

Sen jälkeen tuomioistuin tekee päätöksen suunnitelmaluonnoksesta, jonka velallinen tai jokin velkojista sille esittää.

Tuomioistuimen ratkaisu pelastamis- tai saneeraussuunnitelman tai liikkeenluovutussuunnitelman vahvistamisesta on oikeudellinen päätös. Suunnitelmassa otetaan kantaa myös sopimussuhteisiin, jos velkojatoimikuntia on perustettu.

Suunnitelma voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta, maanviljelijöiden tapauksessa viisitoista vuotta.

Tuomioistuin nimeää suunnitelman ajaksi selvitys- tai toimitusmiehen suunnitelman toteuttamista valvovaksi asiamieheksi.

Suunnitelman vahvistaminen päättää huomautusajan. Velallinen saa takaisin määräysvallan omaisuuteensa ja voi ryhtyä jälleen johtamaan yritystään sillä varauksella, että hän toteuttaa toimenpiteet, jotka tuomioistuin on hänelle suunnitelmassa määrännyt.

Velallisen onkin noudatettava suunnitelman määräyksiä kaikilta osin.

Jos velallinen ei täytä sitoumuksiaan tai jos yrityksen maksut lakkaavat pelastamis- tai saneeraussuunnitelman toteuttamisen aikana, velallisen suunnitelma voidaan purkaa ja menettelyä jatkaa.

Menettelyn muuttaminen konkurssiksi

Velallinen voidaan julistaa konkurssiin yrityksen pelastamisesta tai saneeraamisesta annetulla oikeuden päätöksellä käynnistetyn huomautusajan kuluessa tai sen päättyessä.

Tuomioistuimen on julistettava velallinen konkurssiin heti, jos yritystoiminnan jatkaminen osoittautuu mahdottomaksi tai ellei liikkeenluovutussuunnitelmaa voida saneerausmenettelyssä vahvistaa.

Velallisena olevan luonnollisen henkilön velvoitteiden päättyminen konkurssissa

Velallinen menettää määräysvaltansa päivänä, jona hänet julistetaan konkurssiin, ja määräysvallan menetys jatkuu konkurssin päättymiseen saakka, jolloin hän saa oikeutensa takaisin ja voi jälleen harjoittaa liiketoimintaa.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Pelastamis- tai saneeraussuunnitelman toteutuksen päättyminen ei anna velkojille oikeutta periä velalliselta saataviaan oikeusteitse, jos he eivät ole tehneet saatavistaan ilmoitusta.

Erilliskanteita voidaan alkaa jälleen ajaa vain siinä poikkeustapauksessa, että konkurssi raukeaa varojen puutteen vuoksi.

Ajankohta, jona maksukyvyttömyysmenettely katsotaan päättyneeksi

Huomautusaika alkaa päivänä, jolloin oikeuden päätös menettelyn aloittamisesta tehdään, ja päättyy päivänä, jolloin tuomioistuin vahvistaa pelastamis- tai saneeraussuunnitelman tai julistaa yrityksen konkurssiin.

Pelastamis- ja saneerausmenettelyissä yrityksen toiminta jatkuu huomautusaikana, ja velallinen johtaa periaatteessa edelleen yritystään tietyin rajoituksin.

Jos yrityksen pelastamiseen on vakavasti otettava mahdollisuus, huomautusaika päättyy pelastamis- tai saneeraussuunnitelman vahvistamiseen.

Pelastamis- tai saneeraussuunnitelman vahvistaminen palauttaa velallisen oikeuden määrätä asioistaan mutta ei kuitenkaan päätä menettelyä.

Menettely nimittäin päättyy, kun valvova tuomari on hyväksynyt selvitys- ja toimitusmiesten laatiman lopullisen selvityksen tehtävistään. Tällöin tuomioistuimen presidentti antaa menettelyn päättämisestä määräyksen. Se on oikeushallinnon toimenpide, johon ei voida hakea muutosta.

Menettely saatetaan siis oikeudellisesti päätökseen määräyksen antopäivänä.

Menettelyn vaikutukset eivät kuitenkaan pääty sen päättämisestä annettuun määräykseen, koska pelastamis- tai saneeraussuunnitelma on edelleen voimassa.

Velallisen on noudatettava suunnitelman määräyksiä kaikilta osin.

Jos velallinen ei täytä sitoumuksiaan tai jos yrityksen maksut lakkaavat pelastamis- tai saneeraussuunnitelman toteuttamisen aikana, velallisen suunnitelma voidaan purkaa ja menettelyä jatkaa.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Menettelyn kustannuksista vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena oleva yritys.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Kun tuomioistuin aloittaa saneeraus- tai konkurssimenettelyn, velallisen maksujen lakkaamispäiväksi katsotaan lähtökohtaisesti menettelyn aloittamispäätöksen antamispäivä.

Tuomioistuin voi kuitenkin vahvistaa maksujen lakkaamispäiväksi päivämäärän, joka on enintään 18 kuukautta aiempi kuin maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivä.

Ajanjaksoa, joka alkaa maksujen lakkaamispäivänä ja päättyy saneeraus- tai konkurssimenettelyn aloittamispäivänä, kutsutaan tällöin kriittiseksi ajaksi.

Jos velallinen toteuttaa kriittisenä aikana vilpillisiä oikeustoimia, ne peruutetaan.

Kriittisenä aikana toteutettujen oikeustoimien mitätöinti kuuluu menettelyä käsittelevän tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

Mitätöintikanteen voivat nostaa ainoastaan selvitysmies, toimitusmies, pesänhoitaja ja syyttäjä.

Velkojat voivat nostaa erikseen tai yhteisesti toimitusmiehen välityksellä kanteen velallisen oikeustoimien mitätöimiseksi.

Oikeustoimi on kaikkien osalta mitätön ja takautuvasti pätemätön.

Sääntöjenvastaisia oikeustoimia koskee mitätöintipakko 12 seuraavassa tapauksessa:

  • kiinteistön tai irtaimiston siirtoa koskevat vastikkeettomat oikeustoimet
  • vaihtosopimukset, joissa velallisen velvoitteet ovat huomattavasti suuremmat kuin toisen osapuolen velvoitteet
  • millä tahansa tavalla suoritetut maksut, jotka koskevat maksupäivänä erääntymättömiä velkoja
  • erääntyneitä velkoja koskevat maksut, jotka on suoritettu muulla tavoin kuin käteisenä, vekseleinä, tilisiirtoina, luovutuskirjoina tai millä tahansa muulla liikesuhteissa yhteisesti hyväksytyllä maksutavalla
  • pantatun omaisuuden vuoksi tehdyt rahasummien talletukset ja konsignaatiot lainvoimaiseksi tulleen oikeuden päätöksen puuttuessa
  • velallisen omaisuuteen aiemmin otettujen velkojen perusteella muodostetut sopimukseen perustuvat kiinnitykset, tuomioistuimelta haetut kiinnitykset sekä puolisoiden väliset lailliset kiinnitykset (hypothèque légale des époux) ja panttioikeudet
  • turvaamistoimet paitsi silloin, kun ulosmittausmerkintä tai ulosmittaus on tehty ennen maksujen lakkauttamispäivää
  • yrityksen työntekijöiden saamat ja käyttämät optio-oikeudet
  • omaisuuserien tai oikeuksien siirtäminen hoidettavaksi uskottuun omaisuuteen (patrimoine fiduciaire), paitsi jos siirto on tehty samanaikaisesti otetun velan vakuutena
  • omaisuudenhallintasopimuksen (contrat de fiducie) täydennykset, jotka vaikuttavat oikeuksiin tai omaisuuseriin, jotka on jo siirretty hoidettavaksi uskottuun omaisuuteen ennen täydennystä otettujen velkojen vakuudeksi
  • kun velallinen on yksityisyrittäjä, jonka vastuu on rajoitettu (entrepreneur individuel à responsabilité limitée), omaisuuserän kohdentaminen elinkeinotoimintaan tai muutokset elinkeinotoimintaan kohdennetussa omaisuudessa edellyttäen, että maksetut tulot kohdennetaan muuhun kuin elinkeinotoimintaan, minkä vuoksi menettelyn kohteena oleva omaisuus vähenee kyseisen yrittäjän muun omaisuuden hyväksi
  • velallisen tekemä ja notaarin vahvistama ilmoitus ulosmittauskelvottomuudesta.

Tuomioistuimen on mitätöitävä tällaiset oikeustoimet siitä riippumatta, toimivatko osapuolet vilpittömin vai vilpillisin mielin.

Tuomioistuin voi lisäksi mitätöidä irtaimen tai kiinteän omaisuuden siirtämistä koskevat vastikkeettomat oikeustoimet ja ulosmittauskelvottomuutta koskevan ilmoituksen, jos ne on tehty maksujen lakkauttamispäivää edeltävien kuuden kuukauden aikana. Tällaisissa tapauksissa mitätöinti on valinnaista.

Päivitetty viimeksi: 11/05/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.