Yksityisoikeuden alalla ennen siirtymäkauden päättymistä meneillään olevat menettelyt ja vireille pannut oikeudenkäynnit jatkuvat EU:n lainsäädännön mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa yhteisesti sovitun mukaisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot säilytetään Euroopan oikeusportaalissa vuoden 2024 loppuun.

Maksukyvyttömyys/konkurssi

Englanti ja Wales
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

  • Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa yksityishenkilöitä, yrityksiä, erilaisia yhtymiä ja yhtiöitä vastaan.
  • Menettely voidaan aloittaa ketä tahansa sellaista yksityishenkilöä vastaan, jolla on velkaa ja joka joko asuu Englannissa ja Walesissa, joka on kolmen viime vuoden aikana asunut tai harjoittanut elinkeinotoimintaa Englannissa ja Walesissa tai joka on Englannissa ja Walesissa sinä päivänä, jona konkurssihakemus esitetään. Alaikärajaa ei ole. Ellei tuomioistuimelta ole ensin saatu päätöstä velasta, velkaan sovelletaan alarajoja. Ne ovat 750 Englannin puntaa velkojille, jotka haluavat purkaa yrityksen, ja 5 000 Englannin puntaa velkojille, jotka haluavat saada luonnollisen henkilön konkurssiin.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

  • Yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyn lajeja ovat likvidaatio (vapaaehtoisesti tai oikeuden määräyksellä), selvittäjän määrääminen (joka voi johtaa pelastamiseen/saneeraukseen tai likvidaatioon), pesänhoitajan nimittäminen tai vapaaehtoinen velkajärjestely.
  • Yksityishenkilön maksukyvyttömyysmenettelyn lajeja ovat konkurssi (joka tehdään joko velkojan tai yksityishenkilön hakemuksesta), velkahuojennusmääräykset tai vapaaehtoinen velkajärjestely.
  • Kaikki vakuudettomat velkojat, myös velkojina olevat hallitukset, voivat hakea oikeudelta yrityksen likvidaatiota (pakkoselvitystila) tai selvittäjän määräämistä sille.
  • Velallisena oleva yritys voi itse päättää likvidaatiosta (vapaaehtoinen selvitystila). Velallisena oleva yritys voi myös hakea tuomioistuimelta likvidaatiota.
  • Tuomioistuin voi nimittää väliaikaisen selvittäjän milloin tahansa sen jälkeen, kun likvidaatiohakemus on esitetty tuomioistuimelle. Tällaisten nimitysten tarkoituksena on tavallisesti suojata yrityksen varoja ennen likvidaatiokuulemista. Väliaikaisen selvittäjän valtuudet esitetään tuomioistuimen määräyksessä, jolla selvittäjä nimitetään.
  • Yritys tai sen johtajat ja floating charge -kiinnityksen haltija voivat nimittää selvittäjän. Nämä nimitykset tehdään tuomioistuimen ulkopuolella.
  • Yrityksen, jolle määrätään selvittäjä, on oltava maksukyvytön tai siitä on todennäköisesti oltava tulossa maksukyvytön.
  • Pakkoselvitystila voi perustua siihen, että yritys ei pysty maksamaan velkojaan. Se todistetaan täyttämättä jääneellä lakisääteisellä maksupyynnöllä tai täyttämättä jääneellä tuomiolla. Tuomioistuinta voidaan myös pyytää määräämään, että yritys puretaan oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vuoksi.
  • Floating charge -kiinnitysten haltijat voivat nimittää pesänhoitajia perimään rahat, jotka niille ollaan velkaa.
  • Kun toimitsija on nimitetty, hänen on ilmoitettava kaikille velkojille maksukyvyttömyydestä. Yrityksen maksukyvyttömyydestä on ilmoitettava yritysrekisterin pitäjälle, joka päivittää yritystä koskevat tiedot, jotka voi hakea verkosta maksutta.
  • Yrityksen vapaaehtoista velkajärjestelyä voi ehdottaa yritys tai selvitystilan tai pesänhoidon toimitsija, jos jompikumpi kyseisistä menettelyistä on jo alkanut. Luonnollinen henkilö voi ehdottaa yksityishenkilön vapaaehtoisia velkajärjestelyjä. Ne ovat sallittuja sekä ennen konkurssimenettelyn aloittamista että sen jälkeen.
  • Velkojat sopivat kaikista vapaaehtoisista velkajärjestelyistä äänestämällä. Hyväksymiseen on saatava 75 prosenttia annetuista äänistä. Velkaan ei sovelleta alarajaa, eikä maksukyvyttömyyttä testata. Velkojien ehdotus on tehtävä nimitetyn henkilön välityksellä. Tästä henkilöstä tulee valvoja, jos ehdotus hyväksytään. Nimitetty henkilö voi toimia, kun velallinen on toimittanut ehdotuksen hänelle.
  • Konkurssimääräykset tehdään tavallisesti itse velkojan tai velallisen hakemuksesta. Määräyksellä nimitetään uskottu mies, joka voi toimia välittömästi.
  • Jos kyse on velkojan tekemästä hakemuksesta, hakemus esitetään tuomioistuimelle ja sen on koskettava vähintään 5 000 Englannin punnan velkaa. Vähintään kaksi velkojaa voi kuitenkin esittää yhteisen hakemuksen, jolloin molempien perittävänä olevat velat lasketaan yhteen. Velan on oltava vakuudeton. Hakemuksessa on osoitettava, että velallinen ei pysty maksamaan velkaa. Se näytetään toteen täyttämättä jääneellä lakisääteisellä maksupyynnöllä tai täyttämättä jääneellä tuomiolla.
  • Jos on kyse velallisen hakemuksesta, hakemus esitetään välittäjälle, joka on hallituksen nimittämä henkilö. Velkaan ei sovelleta alarajaa, mutta velallisen täytyy olla kyvytön maksamaan velkaansa. Tuomioistuin ei osallistu hakemukseen, eikä muita konkurssihakemuksia saa olla vireillä. Välittäjän on tutkittava hakemus ja annettava konkurssimääräys, jos edellytykset täyttyvät. Uskottu mies nimitetään annettavalla konkurssimääräyksellä, ja hän voi toimia välittömästi.
  • Jos velkoja on esittänyt konkurssihakemuksen, tuomioistuin voi ennen hakemuksen kuulemista nimittää väliaikaisen pesänhoitajan suojaamaan velallisen omaisuutta, jonka katsotaan olevan mahdollisesti vaarassa. Tuomioistuin antaa useimmissa tapauksissa nimenomaiset ohjeet väliaikaisen pesänhoitajan toimivallasta, mutta se voi myös antaa yleiset valtuudet ottaa velallisen omaisuus välittömästi hallintaan.
  • Yksityishenkilö voi hakea valtuutetun välittäjän välityksellä velkahuojennusmääräystä, jos hän ei pysty maksamaan velkojaan, hän on velkojilleen velkaa enintään 20 000 Englannin puntaa, hänen omaisuutensa arvo on enintään tuhat Englannin puntaa (lukuun ottamatta kohtuulliseksi katsottua autoa) ja hänen tuloistaan jää jäljelle enintään 50 Englannin puntaa kuukaudessa. Pesänhoitaja määrittää, pitäisikö velkahuojennusmääräys antaa. Jos määräys annetaan, henkilön velkojen takaisinmaksu keskeytetään tietyksi ajaksi (tavallisesti 12 kuukaudeksi), jonka aikana velkojat eivät voi ryhtyä toimiin saataviensa maksamisen vaatimiseksi tai niiden perimiseksi. Keskeytysajan päätteeksi velat vapautetaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

  • Yrityksen maksukyvyttömyystilanteessa yrityksen koko omaisuus kaikkialla maailmassa kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyyn. ”Omaisuus” määritellään laissa hyvin laajasti.
  • Selvitystilassa kaikella menettelyn rahoittamiseen kerätyllä rahoituksella on etuoikeus kustannuksina.
  • Vapaaehtoisissa velkajärjestelyissä ehdotuksessa esitetään, miten omaisuutta käsitellään, ja velkojilla on mahdollisuus pohtia sitä ennen kuin ehdotuksen hyväksymisestä äänestetään.
  • Konkurssissa konkurssissa olevan yksityishenkilön koko omaisuus kaikkialla maailmassa annetaan uskotun miehen hallintaan tietyin poikkeuksin. Konkurssipesään ei kuulu sellainen omaisuus, jota tarvitaan yksityishenkilön henkilökohtaisten tarpeiden täyttämiseen tai työn tai elinkeinon harjoittamiseen. Tähän voi sisältyä moottoriajoneuvo. Jos uskottu mies katsoo tällaisen omaisuuden arvon suuremmaksi kuin sen kohtuulliseksi katsotun korvaajan kustannukset olisivat, uskottu mies voi realisoida omaisuuden ja antaa tilalle kyseisen korvaajan. Konkurssipesään ei kuulu myöskään omaisuus, jota konkurssissa oleva henkilö säilyttää jonkun toisen puolesta.
  • Konkurssissa olevan yksityishenkilön tulot eivät ole osa konkurssipesää. Uskottu mies voi kuitenkin sopia henkilön kanssa siitä, että osa kohtuullisiksi katsottujen henkilökohtaisten tarpeiden jälkeen jäävistä tuloista maksetaan konkurssipesään velkojia varten. Uskottu mies voi hakea tästä tuomioistuimelta määräystä, jos yksityishenkilön kanssa ei päästä sopimukseen.
  • Uskottu mies voi vaatia konkurssipesään kaikkea omaisuutta, joka tulee yksityishenkilön haltuun aikana, jolloin henkilö on konkurssimenettelyn kohteena.
  • Jos konkurssissa oleva yksityishenkilö ei ilmoita uskotulle miehelle konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta tai hän lainaa rahaa tai saa muutoin luottoa yli 500 Englannin puntaa kertomatta lainanantajalle konkurssimenettelystä, on kyse rikoksesta.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

  • Maksukyvyttömyysmenettelyn toimitsijoiden on oltava toimiluvan saaneita selvittäjiä tai julkisia pesänhoitajia (ks. jäljempänä). Lupia voi antaa vain ammattimainen elin, jolle valtio on antanut siihen valtuudet. Jos joku toimii selvittäjänä ilman lupaa, hän tekee rikoksen ja voi saada sakko- tai vankeusrangaistuksen.
  • Toimiluvan saamiseksi hakijan on suoritettava kokeita, ja hänellä on oltava tietty määrä käytännön kokemusta maksukyvyttömyysmenettelyistä.
  • Selvittäjän on oltava luonnollinen henkilö.
  • Selvittäjän korvauksesta määrätään velkojien kanssa tehtävässä sopimuksessa. Jos velkojat eivät pysty sopimaan korvauksesta, selvittäjä voi kysyä tuomioistuimelta, mikä on sen mielestä kohtuullinen korvaus. Velkojat voivat myös kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos korvaus on niiden mielestä liiallinen.
  • Selvitykseen tai pesänhoitoon kuuluvat varat ovat selvittäjän hallinnassa.
  • Kaikki maksukyvyttömyystapaukset kuuluvat tuomioistuimen yleiseen valvontaan, ja asianosaiset osapuolet, myös selvittäjä, voivat kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos he katsovat, että heidän etujaan on haitattu epäoikeudenmukaisesti.
  • Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä velallinen voi käsitellä omaisuuttaan edellyttäen, että se ei johda velkojien kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen rikkomiseen.
  • Konkurssissa omaisuus annetaan edunvalvojan hallintaan, eikä konkurssissa oleva yksityishenkilö voi käsitellä sitä. Tämä ei koske omaisuutta, joka on jätetty konkurssipesän ulkopuolelle, eikä omaisuutta, joka tulee yksityishenkilön omistukseen menettelyn aloittamisen jälkeen, ellei kyseinen omaisuus tule henkilön omistukseen ennen kuin tämä vapautetaan konkurssimenettelystä. Tällöin se menee uskotun miehen hallintaan. Yksityishenkilön vapauttaminen konkurssimenettelystä ei vaikuta uskotun miehen suorittamaan pesänhoitoon lukuun ottamatta uskoton miehen kykyä vaatia hankittua omaisuutta.
  • Julkinen pesänhoitaja on valtiosihteerin nimittämä lakisääteinen toimitsija. Hän voi toimia toimitsijana pakkoselvitystilassa tai konkurssissa. Velkojat eivät määrää julkisen pesänhoitajan korvauksesta, vaan se on lakisääteinen.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

  • Kuittaus voidaan tehdä selvitystilassa, pesänhoidossa ja konkurssissa.
  • Kuittaustiliin kuuluu vastavuoroinen käsittely maksukyvyttömyyspäivänä.
  • Nettomäärä on tapauksen mukaan joko maksukyvyttömyyteen kuuluva omaisuus tai velkojien perittävänä oleva velka.
  • Osapuolet eivät voi tehdä ulkopuolista sopimusta kuittauksen soveltamisesta.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

  • Selvittäjä tai uskottu mies voi sanoa kannattamattoman sopimuksen irti ja päättää siten maksukyvyttömän henkilön osuuden tai vastuun siinä (vastapuoli voi vaatia maksukyvyttömyydessä korvauksia maksukyvyttömyydestä johtuvista tappioista/vahingoista). Jos taas sopimus ei pääty maksukyvyttömyyteen, tuomioistuin voi antaa määräyksen sopimuksen velvoitteista vapauttamisesta.
  • Tiettyjen tarvikkeiden, kuten ”olennaisiksi” katsottujen yleishyödyllisten palvelujen ja viestintä- ja IT-palvelujen, jatkuvaa toimittamista voidaan jatkaa maksukyvyttömyystilanteessa ilman, että maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa maksamattomina olevia velkarästejä tarvitsee maksaa.
  • Kyseisiä olennaisia tarvikkeita lukuun ottamatta toimittajat voivat päättää sopimukset maksukyvyttömyyden vuoksi, jos se sallitaan niiden sopimuksessa. Kaikki maksamattomat tavarat tai palvelut muodostavat saatavan maksukyvyttömyysmenettelyssä.
  • Vapaaehtoinen velkajärjestely ei vaikuta suoraan voimassa oleviin sopimuksiin, mutta ne pitää ottaa huomioon osana ehdotusta.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

  • Selvitystila ja pesänhoito lykkäävät velkojen maksua. Yritystä vastaan ei voida aloittaa oikeustoimia menettelyn aloittamisen jälkeen ilman toimitsijan suostumusta tai tuomioistuimen lupaa.
  • Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä mikään sopimuksen sitoma velkoja ei voi aloittaa velkaa koskevia oikeustoimia, koska velkojia sitoo hyväksytty sopimus. Hyväksymisen jälkeinen velkoja voisi aloittaa oikeustoimet, jos se ei ole saanut maksuja.
  • Vapaaehtoiset velkajärjestelyt eivät sido automaattisesti vakuusvelkojia.
  • Jos konkurssihakemus on esitetty tai velallinen itse on tehnyt konkurssihakemuksen, tuomioistuin voi lykätä kaikkia velallisen henkilöä tai omaisuutta vastaan aloitettuja oikeustoimia tai antaa niiden jatkua tuomioistuimen sopiviksi katsomin edellytyksin. Konkurssissa olevan yksityishenkilön velkoja ei voi aloittaa oikeustoimia tämän henkilöä tai omaisuutta vastaan ilman tuomioistuimen lupaa niin kauan kuin henkilöä ei ole vapautettu konkurssimenettelystä.
  • Kun velallinen aikoo tehdä velkojilleen ehdotuksen yksityishenkilön vapaaehtoisesta velkajärjestelystä, velallinen tai, jos tämä on konkurssimenettelyssä, uskottu mies tai julkinen pesänhoitaja, voi tehdä tuomioistuimelle hakemuksen väliaikaisesta määräyksestä. Näin tuomioistuin voi lykätä kaikkia velallisen henkilöä tai omaisuutta vastaan aloitettuja oikeustoimia ja estää kyseisten menettelyjen aloittamisen. Väliaikaisella määräyksellä myös estetään konkurssimääräyksen esittäminen velalliselle.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

  • Selvitystila ja pesänhoito lykkäävät velkojen maksua. Maksukyvyttömyyspäivänä vireillä olevia oikeustoimia ei voida jatkaa ilman toimitsijan suostumusta tai tuomioistuimen lupaa.
  • Kun vapaaehtoinen velkajärjestely hyväksytään, vireillä olevan oikeustoimen vakuudeton velkoja ei voisi jatkaa kyseistä toimea, koska velkojaa sitoisivat vapaaehtoisen velkajärjestelyn ehdot riippumatta siitä, onko velkoja itse hyväksynyt sen äänestämisestä vai ei. Vapaaehtoisen velkajärjestelyn ehdot eivät sido vakuusvelkojia, elleivät velkojat päätä niin.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

  • Velkojat osallistuvat maksukyvyttömyysmenettelyyn velkojainkokouksissa ja muissa päätöksentekoprosesseissa. He voivat myös muodostaa komitean ja valita sen jäsenet. Muiden toimitsijoiden kuin pesänhoitajien on pidettävä velkojat ajan tasalla tapausten edistymisestä 6 tai 12 kuukauden välein menettelystä riippuen.
  • Päätöksiin voi kuulua toimitsijan nimittäminen tai poistaminen, sopiminen toimitsijan korvauksesta, komitean muodostaminen, vapaaehtoista velkajärjestelyä koskevan ehdotuksen pohtiminen tai mikä tahansa muu päätös, joka toimitsijan mielestä edellyttää velkojien kannanottoa.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

  • Vapaaehtoista velkajärjestelyä koskevassa ehdotuksessa voidaan määrätä, miten valvoja käsittelee velallisen omaisuutta.
  • Konkurssissa omaisuus annetaan uskotun miehen hallintaan, kun tämä nimitetään, ilman, että tarvitsee tehdä luovutusta, toimeksiantoa tai siirtoa. Uskotun miehen tehtävänä on ottaa konkurssissa oleva omaisuus hallintaan, realisoida se ja jakaa se velkojille.
  • Selvitykseen tai pesänhoitoon kuuluvat varat ovat selvittäjän hallinnassa.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

  • Yrityksen maksukyvyttömyydessä kaikki velat, vastuut tai vahingonkorvaukset, jotka yritys on velkaa ennen maksukyvyttömyyden alkamista, myös satunnaiset velat, voidaan vaatia maksettaviksi maksukyvyttömyymenettelyssä. Myös tulevaisuudessa maksettavat velat voidaan vaatia maksettaviksi, mutta ne lasketaan nykyisten arvojen mukaan.
  • Tietyistä rikollisista toimista (kuten huumekaupasta) johtuvia vastuita ei voida näyttää toteen pesänhoidossa tai selvitystilassa.
  • Menettelyn aloittamisen jälkeen aiheutuvat vastuut katsotaan ”kuluiksi”. Niihin sovelletaan omaa maksamisjärjestystä, mutta kaikki kulut on maksettava ennen kuin rahaa voidaan jakaa velkojille.
  • Vapaaehtoista velkajärjestelyä koskevassa ehdotuksessa on ilmoitettava velallisen tai yrityksen vastuut kokonaisuudessaan. Siinä myös esitetään, miten velkojille maksetaan. Velallisille tai yritykselle ehdotuksesta sopimisen jälkeen aiheutuvia velkoja ei voida vaatia maksettavaksi maksukyvyttömyysmenettelyssä, ellei siitä ole sovittu erikseen.
  • Velat, jotka erääntyvät konkurssimääräyksen päivänä tai myöhemmin ennen konkurssia tehdyn velvoitteen vuoksi, voidaan vaatia maksettaviksi konkurssimenettelyissä. Sakkoja, opintolainavelkoja, perheoikeudellisissa menettelyissä maksettavia velkarästejä ja takavarikointimääräysten perusteella maksettavia velkoja ei voida vaatia maksettaviksi konkurssimenettelyissä.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

  • Velkojat voivat ilmoittaa saatavansa (näytön velan olemassaolosta) missä tahansa menettelyn vaiheessa. Saatava on ilmoitettava, jotta on mahdollista äänestää kaikissa päätösmenettelyissä tai osallistua omaisuuden jakoon.
  • Pesänhoidossa, selvitystilassa tai konkurssissa, jossa aiotaan jakaa omaisuutta, toimitsija lähettää kirjeen kaikille velkojille, jotka eivät ole vielä esittäneet todisteita saatavistaan. Kirjeessä ilmoitetaan jaon tekemisestä ja kehotetaan velkojia ilmoittamaan saatavansa. Siinä myös vahvistetaan saatavien ilmoittamisen määräpäivä, johon mennessä ilmoitetuilla saatavilla pääsee jakoon mukaan. Toimitsija voi käsitellä kyseisen päivämäärän jälkeen ilmoitettuja saatavia, mutta hänen ei tarvitse tehdä sitä.
  • Jos velkoja ei ilmoita saatavia ajoissa, se ei voi estää jakoa.
  • Vapaaehtoisissa velkajärjestelyissä vaatimus todisteiden toimittamisesta toimitsijalle täyttyy, kun saatavista ilmoitetaan kirjallisesti.

https://www.gov.uk/government/publications/proof-of-debt-insolvency-form-425

https://www.gov.uk/government/publications/proof-of-debt-insolvency-form-637

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

  • Jakamisen etusijajärjestys on seuraava:
  1. kiinteiden maksujen haltijat (kiinteistä omaisuuseristä)
  2. maksukyvyttömyysmenettelyn kulut
  3. etuoikeutetut saatavat (ks. jäljempänä)
  4. määräosuus (vain yrityksen maksukyvyttömyys)
  5. floating charge -kiinnitysten haltijat
  6. vakuudettomat velkojat
  7. osakkeenomistajat (vain yrityksen maksukyvyttömyys).
  • Joitakin työsuhteesta johtuvia saatavia kohdellaan etuoikeutettuina, muun muassa tiettyjä eläkejärjestelmävelkoja.
  • Määräosuus tarkoittaa floating charge -kiinnitysten omaisuuseristä peräisin olevia rajattuja varoja, jotka annetaan vakuudettomien velkojien saataville (enintään 600 000 Englannin puntaa).
  • Mitkään saatavat eivät ole lain mukaan huonommassa asemassa paitsi konkurssimenettelyssä, jossa velka henkilölle, joka oli konkurssissa olevan henkilön puoliso konkurssipäivänä, sijoitetaan muiden velkojien velkojen jälkeen samoin kuin kyseisten velkojen korot.
  • Jos kolmas osapuoli maksaa velallisen velan, kyseisellä kolmannella osapuolella on siirtynyt saatava maksukyvyttömyysmenettelyssä.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

  • Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä velkojat hyväksyvät velallisen tai yrityksen tekemät ehdotukset, jos 75 prosenttia (velkojen arvon mukaan) äänestää niiden puolesta. Kun velkojat ovat sopineet ehdotuksesta, se pannaan täytäntöön siten, että selvittäjä toimii valvojana. Tämä ei edellytä tuomioistuimen hyväksyntää, mutta valvojan on ilmoitettava tuomioistuimelle, jos väliaikainen määräys on annettu. Osapuoli voi pyytää tuomioistuinta arvioimaan velkojien päätöksen sen osalta, onko ehdotus hyväksytty olennaisen sääntöjenvastaisuuden perusteella. Järjestely sitoo kaikki vakuudettomia velkojia.
  • Jos velallinen tai yritys ei täytä vapaaehtoisen velkajärjestelyn ehtoja hyväksymisen jälkeen, valvoja voi tehdä tuomioistuimelle konkurssi- tai likvidaatiohakemuksen.
  • Tuomioistuimen hyväksyntää ei tarvita saneeraussuunnitelmia varten, mutta vahinkoa kärsinyt osapuoli voi kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos se katsoo, että sen etuja on haitattu tarpeettomasti.
  • Kaikkien maksukyvyttömyysmenettelyjen lopettamisesta ja päättymisestä on yksityiskohtaisia menettelysääntöjä.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

  • Menettelyn lopettamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan kaikkiin menettelyihin.
  • Velkojat voivat vaatia varoja, jotka on jaettu niille mutta joita ei ole talletettu menettelyn päättämisen jälkeen (koska kyseiset varat ovat valtion hallussa).
  • Vapaaehtoisissa velkajärjestelyissä ehdotuksessa velkojille tarjotaan tiettyä takaisinmaksettavaa määrää yhtä puntaa kohti, joka niille ollaan velkaa. Velkojien on hyväksyttävä tämä maksuksi kokonaisuudessaan, jos ehdotus hyväksytään. Velkojilla ei siis ole oikeutta mihinkään kyseisen velan osaan sen jälkeen, kun menettely on päätetty.
  • Konkurssimenettelyissä velat lakkaavat olemasta, kun menettely päätetään, lukuun ottamatta velkoja, jotka eivät kuulu menettelyyn.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Omaisuudesta realisoituja maksua varten on selkeä tärkeysjärjestys. Realisoinneista on maksettava kustannukset ennen kuin varat palautetaan velkojille.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

  • Jos maksukyvytön on suosinut yhtä velkojaa muodollista maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävänä aikana (eli maksanut sille mieluummin kuin muille velkojille) tai se on tehnyt aliarvostetun kaupan (eli myynyt jotakin halvemmalla kuin sen arvo on), toimitsija voi periä vastaanottajalta menetetyt varat konkurssipesään.
  • Tuomioistuin voi konkurssista, selvitystilasta tai pesänhoidosta vastaavan toimitsijan hakemuksesta kumota kummankin näistä liiketoimityypeistä ja määrätä, että vastaanottaja palauttaa tilanteen siihen, mikä se olisi ollut, jos liiketoimea ei olisi tehty.
  • Etusijalle asetettujen maksujen kumoamista koskevien vaatimusten on liityttävä kauppoihin, jotka ovat tapahtuneet kuuden kuukauden aikana ennen selvittäjän nimeämistä, likvidaation aloittamista tai konkurssihakemuksen esittämistä, tai kahden sitä edeltävän vuoden aikana, jos on kyse yhtiökumppanille suoritetusta etusijalle asetetusta maksusta.
  • Aliarvostettujen kauppojen kumoamista koskevien vaatimusten on liityttävä kauppoihin, jotka on tehty kahden kyseisiä tapahtumia edeltävän vuoden aikana, tai konkurssimenettelyssä viiden edeltävän vuoden aikana, edellyttäen, että yksityishenkilö oli kyseisenä ajankohtana maksukyvytön tai hänestä tuli maksukyvytön kaupan vuoksi.
  • Toimitsija pesänhoidossa, selvitystilassa, konkurssissa tai vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä voi pyytää tuomioistuimelta määräystä, jolla kumotaan kauppa, jossa velkojilta vietiin varoja. Myös kaupan uhri voi tehdä kyseisen pyynnön tuomioistuimen luvalla.
  • Pesänhoito- ja selvitysmenettelyissä toimitsija voi myös toteuttaa korjaustoimen ketä tahansa yrityksen johtajaa vastaan, joka on maksukyvyttömyydestä tietäen osallistunut kaupankäyntiin , joka aiheutti lisämenetyksiä velkojille, vilpilliseen kaupankäyntiin tai väärinkäyttöön (myös pesänhoitaja tai velkoja tai edunsaaja voi esittää kanteen väärinkäytöstä).
  • Kun tuomioistuimelle esitetään likvidaatio- tai konkurssihakemus, kaikki hakemuksen esittämisen jälkeen tehdyt omaisuuden luovutukset katsotaan mitättömiksi, ellei tuomioistuin määrää toisin.
Päivitetty viimeksi: 22/06/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.